Vapaus, March 4, 1967

              Sivu 2 Lauantai, maalisk. 4 p. — Saturday, Mar. 4, 1967
VAPAUS ( L I B E R T ^ V
E L . f O R : W. EKLUND
TELEPHONE:
I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917
MANAGER: E. SUKSI
OFFICJ6, ANP ERlTQRlAt fli74l.*afl,4
Publishea tljric3 we^kly: Tuesclm Xhursslör? and j$aturdays by Vapaus
Publishmg Co. I4mit«d/100-1(C gtav St. Wwt/SMöbu^^ OanwJft.
Mailtog addKBss: Bp» «9
Adviertising rates upon application, translation free od oharge.
Authorized as second c.lass mail by the Post Office Departpient, Ottawa,
and- fof pa^ment of. postage in cash.
M . . . b . r c h e CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5Jä5 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 Vik. «10.00, 6 kk. $5.76
Ivk. 11.60, 6kk. 6.26
Hautausmaan 'Vauhaa"
Vahvistaessaan maailman yleistä mielipidettä järkyttä-
_ neet tiedot, että Yhdysvaltain toimesta g n eskaloitu eli laa­jennettu
hyökkäysoperatioita PohJQis-Vietnamia vastaan
maalta, ilmasta ja mereltä, USAn presidentti LyndonB.
Johnson sanoi sunnuntaina^ että "sotilascperatiot ovat laaja
kantoisempia" kuin milloinkaan ennen, mutta kuten taval­lista
hän vakuutti, että sotaa laajennetaan ja raaistetaan Yh­dysvaltain
toimesta "rauhan hyväksi". " M i n ä katson, että
joka päivä se suuri tie, mitä me seuraamme, etsii rauhaa", hän
sanoi.'.;•• '
Maailman yleinen mielipide vetää kuitenkin Yhdysval­tain
toimenpiteistä sellaisen johtopäätöksen, että Washing-tonin
"suuri rauhan tie" johtaa hautausmaan rauhaan. Pre­sidentti
Johnsonin rauhanpuheista huolimalta on- tullut en­tistä
selvemmäksi, että Washington ei halua rauhaa eikä mi­tään
rauhanneuvottelujakaan muuten kuin vastapuolen, eh
Vietnamin kansan ehdoitta antautumisen perusteella. Aina
kun tilanne kehittyy sellaiseksi, että rauhantunnusteluille
näyttää tulevan mahdollisuuksia, järjestetään Yhdysvaltain
toimesta sotatoimien uusi eskalointi ikäänkuin vakuuttuak­seen
siitä, ettei rauhaan päästä edes "vahingon" kautta.
Palauttakaamme mieleemme mitä' on viime viikkojen
aikoina tapahtunut. Yhdysvaltain toimesta ilmoitettiin, että
jos Pohjois^Vietnamista annetaan pienikään merkki rauhan-halusta,
Washington on valmiina jatkamaan Vietnamin uu­denvuoden
pyhiksi järjestettyä pommitustaukoa.
Hanoista ilmoitettiin tässä vaiheessa, että se on valmiina
ryhtymään rauhanneuvotteluihin, jos Yhdysvallat lopettaa
ehdöittaä i a pysyvästi Pohj öis-Vietnamin pommituksen.
Mutta initä teki Yhdysvaltain hallitus? Sen sijaan; että •
se olisi käyttänyt täten muodostunutta rauhalle edullista ti­lannetta
hyväkseen rauhanneuvottelujen järjestämiseksi,
presidentti Johnson antoi määräyksen Pohjois-Vietnamin
ponirhituksen uudelleen alöittaniiseksi.. Eikä väin aloitettu
Pohjois-Vietnamin pommitusta. uudelleen, vaan sen lisäksi
ryhdyttiin viikon vaihteessa uudenmalligiih hyökkäystöimen-piteisiin
— Pohjois-Vietnamin jokien ja kanavien nuinoitta-miseen
sekä Pöhjois-Vietnamin alueiden pomniittamiseeri ty­keillä
Yhdysyaltairi laivoista ja demarkaatiolinjan toiselta
puolelta Etelä-Vietnamista. Käytännössä tämä ei tarkoita
Sen enempää eikä vähempää kuin sitä, että Washington vas­tasi
Hanoin rauhanneuvottelutarjoukseen komentamalla ju-listamattoman
ilmasotansa yht^.een myös maa- je merivoi-rriiensä
hyökkäysvoimat'Pohjois-Vietnaniiä vastaan! ;
Niin mielettömältä kuin;tällainen menettely n^^^
se on kuitenkin johdonmukainen jatko Yhdysvaltain hyök-käyspolitiikalle,
minkä todellisena tarkoituksena ön edel­leenkin
sotilaallisen voiton saavuttaminen niin, että Viet­namin
kansa voidaan pakottaa kummallakin puolen demar­kaatiolinjaa
ehdoitta antautumiseen. Torontolainen Globe
, and Mail oli tuhahriesti oikeassa kun se tiistaisessa.töimitus-kirioituksessäan
sanoi: " O n tulossa yhä selvemmäki, että
Yhdysvallat ei halua ottaa neuvotteluriskiäkommunistipuo-len
kanssa muuteh kuin sellaisilla ehdo^^^
jois-Vietnam että. Kansallinen vapautusrintama pitää an-
: ; t a u t u m i s e n a : v x ^ '
Sotatoimien edelleen eskaloimisen di laajentamisen
avulla Yhdysvallat pyrikii luonnollisesti Vietnamin kansan
vastarinnan murtamiseen. Washingtonin ilmeisenä tarkoi­tuksena
on sotamahtinsa voimalla pakottaa Vietnamin kan­sa
hyväksymään USA:n imperialismin saneliirauhan. Me
lukeudumme kuitenkin niihin, jotka katsovat, että tämä jär­jetön
hyökJkäyspolitiikka, tämä edesvastuuton ihmishenkien
ja omaisuuksien hävittäminen, ei saa pakoitetuksi Vietna-min
kansaa antautumaan. Uskomme Globe and Mailin olleen
tässäkin yhteydessä oikeassa kun se tiistaina kirjoitti toimi-tuspalstallaan:
"Sen sijaan on todennäköisempää, että Yhdysvaltain
uusi tykkitulitus ja miinoitusoperatio tulee lujittamaan poh-jois-
vietnamilaisten päättäväisyyttä (kuten ilmapommitus on
tehnyt) ja saa heidät entistä vakuuttuneimmiksi, että Wash-ingtonin
tavoitteena ei ole vähempi kuin totaalinen voit­to
. . . "
MITÄ TEKEE CANADA?
Edellämainitussa toimitu.skirjoituksessaan torontolainen
aamulehti sanoo, että sotatoimien edelleen eskalointi Yh­dysvaltain
toimesta Pohjois-Vietnamia vastaan saattaa Mos­kovan
entistä "vaikeampaan "asemaan rakentavan roolin vien­nin
suhteen".
Tässä lausunnossa on epäilemättä perää sikäli^ että Neu­vostoliitto
olisi valmis auttamaan rauhan palauttamista Viet­namissa
jos siihen tulisi tilaisuus. Mutta siihen ei ole to­dellakaan
mitään mahdollisuuksia silloin kun Yhdysvaltain
imperialismi laajentaa sotatoimiaan jatkuvasti.
MUISTELMIA MENNEIOEN
VUOSIEN VARRELTA
Torontossa ilmestyi SOluvulla N^istenlUton leliti «Keliittäjä". Leh­dellä
oli sekä pää- että apulaistoim|ttaja jg ijie vailituivat.niin, ettS
kalicki jäsenet saivat olla vuorollaafi toimittajina. Todennäköistä on
^t(ä "KehittÄJäp" ^joityk$pt luettiii^ kerran kuukaudessa pidettävissä
pUelmakokpuksi^sa... Oheiset muistelmat on mainitusta naisten leh­destä
poiminut Helen Tarvainen:
YKSI SUURI IHMINEN
Suuria ihjnisiä oo paljon ja mo­nenlaisia.
Mutta minä puhun nyt
vain yhdestä joka mieltäni enitetj
kiinnittää, ja tahtoisin itsekin luj­ia
hänen kaltaisekseen. H?n on suu­ri
sielultaan, hän osaa kertoa ih­miskunnan
kärsimykset ja ne taa­kat
jotka ihmiskunnan hartioille
tänä päivänä ovat, hän osaa anta^
neuvoja ipilen taakasta vapaudum­me.
Eikö se ole jotakin sjiuita ja
ylevää fettä ihminen kykenee ko­kemuksen
koulusta kaiken tämän
tietomäärän itselleen hankkimaan,
ja osaa ne meille niin hyvirT se­lostaa:
K u n kuuntelin häntä, ajat­telin
että hän on ihan niinkuin yli­luonnollinen
ihminen, joka kuulee
ja näkee kaikkien ihmisten hyvät
työt, ja ajatukset, niinkuin pahat­kin.
Niin hyvin voi hän erottaa
hyvän pahasta, oikein hän osaa se­littää
mitä pahe aikaan saa mat­kan
varrella työväen joukkqliiK-keessä.
Toveritar Sanna Kannasto on pu­huja
sellainen, että jbkai.sen naisen
ja miehen pitäisi hänen pulieensa
kuulla. Uskallan vakuuttaa että
meidän -joukostamme ei löydy yh­tään
hänen vertaistaan, vaikka
olenrime suuria ollaksemme, emme
ole sellaisia suuria, joita pitäisi ol­la.
Kyllä nähdään myöhemmin, ku­ka
kestää hänen ohjeidensa mu­kaan
elää, sillä siinä kysytään
oman minän poistamista, josta
useinkin on vaikea luopua. Vielä
hän sanoi, kun pääsemme parem­paan
taloudelliseen asemaan, niin
sitten hylkäämme kaiken velvolli­suutemme
luokkaliikettämme koh'
taan. ajattelemme että ei - minua^
enää huvita kokouksissa käynti,
kun ei se ole minulle tarpeellista.
Riittää kun maksan jäsenmaksuni
ja ajatuksissani kannatan toimin­taa
Meille on järjestetty Naisliitto
meidän kehitys seuraksi, ja osal­listuminen
liiton kokouksiin on yh­tä
tärkeä kun muutkin työt, sillä
se on oman hyvän eteen työsken­telyä
.. .
Kirjoittanut M. H.
U N E L M A I N MAA
Monet jättää kotimaansa ja suun­taavat
matkan.sa tietämättömään
iieutuun unelmoiden: elämän kau­niiksi
vapaassa rikkauksien maas­sa.
Eikä voi sanoa; etteikö ole rik-,
kautta, mutta sitä oh harvoilla; Me
työläi.sct olemme joskus onnellisia,
jo.s olemme a.semassa että saamme
tehdätyötä, jolla saamme niukan
toiirieenlulon, sillä on monia niitä,
j o i l la ei ole työtä ollenkaan. Me
olemme kuin juureton puu, jota
SOON KUULUMISIA
K U V A KERTOO
Sanomalehdissä on. nykyisin pal­jon
kuvia — suurissa ja rikkaissa
lehdissä nimittäin. On sanottukin,
että hyvä kuva sanoo enemmän
kuin tyhjät sanat.
Joitakin vuosikymmeniä sitten
kiellettiin sanomalehdissä julkaise­masta
kuvia onnettomuuksista, ki­dutuksista
tai muista .sellaisista,
koska katsoUiin niiden raaistavan
ihmisiä. Nykyisin näyttää olevan
vallalla, että sen parempi mitä
raaimman sotakuvan mikin lehti
kykenee julkaisemaan...
Joku aika Sitten oli lehdessä ku­va
kuinka am<.'rikkalainen roteva
soUJas roikottaa vähistä vaatteista
nuorta vietnamilaista poikaa, joka
on miltei lapsi vielä. Onhan sano­malehdissä
näkynyt raaempiakin
kuvia, mutta mikä erikoisesti he­rätti
tässä kuvassa huomiota, oli
se, että tämä amerikkalainen so­tilas
oli neekeri. Hän oli mies par­haissa
voimissa ja:.ehkä tavallista i l i ^ i i c i viskoo ja myrskyt ruhjoo,
kokoa suurempikih; Häh> hymyili |siiiä monet karisalaisistainme ovat
niin leveästi, otlä^ koko valkea | kov^a kokeneet. Vieraat olot, työt-hammasrivi
näkyi, tai iähemmin: tömyys ^ ja sairaus ne- painaa ja
tarkastaessa se voi ollakin vain ir­vistystä.
Koko miehen voima oli
keskittynyt hänen käsiinsä, joilla
hän roikotti tuota pitentä poikaa,
jolla oli kädet silmillä, hänen asen­tonsa
kertoi jo elämän hänen koh­daltaan
olevan eletyn, noiden :kä-sien
tiukassa puristuksessa.
Tuota kuvaa katsellessa tulee vä­kisinkin;
mieleen ne monet saman­laiset,
kuvat, joita lehdissä on ollut
tulviliaan, vain sillä eroituksella,
että niissä öh ollut rieekeri alis­tettuna
poliisin panipun alle. Niis­sä
kuvissa onjollut kaksi saman
arvoigta hyvin syönyttä ja pukeu­tunutta
miestä toi.staan vastassa
kun neekerit ovat pllpet oikeuk­siensa
puolesta väkivaltaa vastaan.
N i i n raaka on ihmisFoloinen, et­tä
hänen täytyy hävittää j a kidut­taa
heikompaansa ja sen hän tekee
tilaisuuden tullen.
Hävetkää te valkoiset, jotka me­nette
vieraalle maalle sen kan.sal-le
tuhoa tuottamaan. Mutta vielä
eneihmän hävetkää te neekerit, jot­ka
alistutte menemään vieraalle
maalle hävitystyöhön. Te, joilla
omassa mäassahne~eT7^1e edesr4h=-
misarvoa. Kyllä te kelpaatte ur
heilukilpailuissä puolustamaan täh-tilippuä
jja sodissa teidät lähete­tään
etulinjalle ja te olette siitä
ylpeitä muistamatta; että rauhan
aikana te ja kaltaisenne ovat maan
matoakin huonompia: "oikean ame­rikkalaisen",
silmi.ssä.
— Rauhan puolesta.
namin pommituksen lopetta­minen.
Mutta mitään protesteja ei
ole vielä Oltavvasta kuultu sii­tä
kun Yhdysvalloin toimesta
eskaloitiin taas sodankäyntiä
Vietnamia vastaan.
Meidän canadalaisten velvol­lisuus
on kysyä itseltämme ja
pääministeri Pearsonilta: Mi-
"ten voi Canada täyttää tehtä­vänsä
ja velvollisuutensa kan-isainvälisen
vai vontäkömissio-nin
jäsenmaana, jos se äänet­tömyydellään
ja toimettomuu­Mutta
mitä tekee Moskova tai tekemättä jättää, se on dellaan suosii ja auttaa Yhdys-ennenkaikkea
Neuvostoliiton oma asia. Meitä cänadalaisiavaltäin hyökkäyssodan jatku-kiinnostaa
tässä yhteydessä kaikkejn enemniän se, mitäte-raista ja edelleen laajentamista
kee Ottawa—- meidän oma halUtutoemine tässä tilanteessa. Vietnamin kansaa vastaan?
Kahta herraa ei tässä a.siassa voi
da palvella; Ottaw^an velvolli­suus
on joko tuomita hyök-
Vissit poliittiset huomioitsijat .Qvat jo selittäneet, että Yh­dysvaltain
toimiesta suoritettu sotilasoperatioj en uusi eska-latiö
voi "saattaa pääministeri Pearsonin Iciusallise^n ase­maan
kun hän menee maaliskuiin 8 päivinä VKashingtonin käyksen jatkumisen ja erikoi-keskustelemaan
presidentti Johnsonia . sesti sen laajentamisen, tai
Canadan hallitus on varovaisesti ja arkaillen antanut muu Canada —
aikaisemmin tietää, että se vastustaa Pohjois-Vietnamin
pommituksen jatkamista. Pääniinisteri Pearson on henkilö­kohtaisesti
antanut ymmärtää, että häh kannattaa YK:n pää­sihteeri
U Thantin ohjelmaa Vietnamin rauhanneuvottelu-koko
Canadan kansa —- joutuu
entistä enemmän "hyökikääjä-maan
avustajan" huonoihin kir
joihin maailman yleisen \mie-jen
aloittamiseksi, ja tähän ohjejruaan sisältyy Pohjois-Viet- lipiteen silmissä.
murtaa kaiinilt unelmat.
Meidän kaikkien pitää yhtyä vas­tustamaan
yhteiskuntamme epäkoh­tia,
ja sen voi rapie parhaiten teh­dä
tovereina yhdessä. ppiskeUeih.
Meidän sanomalehtemme täällä an
lavat rnoilie hyviä neuvoja ja mei­dän
järjestömme tukee nieidän pyr­ki
inyksiänimö:;
Toivon että olette kaikki luke­neet
Vapaus lehden numeron 15,
jos.sa on moneen kysymykseen oi­kea
vastaus. Yhteistyöllä saavutam­me
unelmien maan.
Helmikuun 14 päivänä 1928.
Kirjoittanut Alma Wirtanen.
KEVÄÄSEEN JA KESÄÄN
Kuinka monet tuhannet ihmi.set
taaskin toivovat kevättä ja kesää;
Parempio.saiset: ihmiset odottavat
kevättä, että taas voisivat näyttää
ystävilleen uusia kevätpukujaan:
Mutta tiedämme kutka kaikkein
hartaimmin odottavat kevättä. Ras­kaan
työn raatajana isä harkitsee
mielessään että jos tästä jotenkin
jaksaisi kevääseen, niin olisi elä­mä
helpompaa:
Mutta kaiken hartaammin odot^
ta<1 kevättä .(yöläisäiti. Lämpimällä
ilmalla ei tarvitse ostaa kivihiiliä,
niin jää pienistä tuloista vähän
enempi ruokaan. Äitiä aina huo­lestuttaa
ajatus, että jos huonois­sa
pukimissa kylmällä ilmalla lap­set
sairastuvat, mutta kevään tul­len
hän ainakin vähäksi aikaa va­pautuu
tuosta pelosta.
Ja niin sitä taaskin vaan hiljaa
SauU Ste. l^arie. — Tammikmp
aikana plimme kaikin hyvällä mie-'
Jellä kpska ilmat olivat erikoisep
lauhat ja saimme lomapäivinä käy­dä
kalassa. Ahvenet olivat suuria.
Eräskin kalastuskaveri huusi jääK
lä, että taasen tulee niin iso ahven,
että sillä on silmien välikin ainakiji
kaksi tuumaa — ollen mies hyvin
tietoinen ettei kellään ple mukav
naan mittaa.
Mutta helmikuun aikana on täl­lä
perukalla ollut harvinaisen kyl­mät
ilmat. Lunta sanovat <^ ojleviEm
maassa 26 tuumaa. Lä^npömitt^i
onkin pysytellyt melkein jaticuvasiti
nollan alapuolella. Onpa joskus
vajonnut niinkin alas kujn 3P as­tetta
pakkasta. Samoin ovat erikoi­sen
tuuliset ilmat olleet myös yit-,
sauksena helmikuun ajalla, varsin­kin
on sen huomannut täällä len­tokentällä.
Ja kun täällä tuulee
Qiin pitää olla erikoisen hyvä vs&-
tetus ettei tuuli mene luiden läpi.
Menimme tässä joku päivä sitten
jäälle kalastamaan ja k u n saimme
reiän kairatuksi, niin se jäätyi sa-san
tien umpeen niin nopeasti, että
jätimme kalat sillä kertaa rauhaan.
Mainit.senpa tässä nyt vähän työ-maaysioistakin,
koska ajattelen,
että on mukavaa toistenkin tietää
mitä tällä paikkakunnalla on ta­pahtunut
viimeisen kahden kuu­kauden
ajalla.
Viime vuoden joulukuun 17. päi­vänä
meni lakkoon Steel-yhtiön 80
muuraria joiden työalaan kuului
pitää käyntikunnossa raudan sula­tusuunit
eli masuunit. Heidän lak­konsa
kesti 29 päivää ja he voitti­vat
palkkavaatimuksensa sekä mui­ta
parannuksia. Esimerkiksi se,. et­tä
viikonlopputyötä koetetaan vält­tää
yhtiön puolesta niin paljon kuin
mennään keväitä kohti. Kirkkaat
päivät jo kertovat uudesti^ kevääs­t
ä — ja .sydämet ovat täynnä odo­tusta
ja toivoa —. Toivon että to-vereidemme
toiveet täyttyvät. Toi­von
kirkkaampaa huomispäivää.
1928 Kirjoittanut
Maiju Pirttinen.
KYNÄ TUOTE : V: J
Mä käskyn sain. mUa kirjoitta­m
a a n vaadittiin, V
mä käskyn kuulin ja'tottelin ja
kirjoittamaan rupesin.
Vaan kun minun jä runon
välillä on suuren suuri ; •
•..muuri,.'/,-
niin itsekin jo huomaatte,
ei tulos ole suuri. .
1931. Kirjoittanut '
.. Fanny Taipale^
SANOr
Sellaista sanaa, kun loukkaan-tuounen,
ei saisi tuntea työväen
, liiokkatoinunnässa,: 'sanoi Jussi
Wirta, Suomalaisen Järjestön
edustajakokouksessa. :
1929.;./, •
TOIMITUSKIR JOITUS
Tämän numeron Kehittäjä ilmes­tyy
erittäin vaikeissa olosuhteissa.
Toimittaja on odottanut kirjoituk­sia
saapuviksi, mutta ei toverit ole
muistaheet lehteään. Unohtaneetko?
E i , sitä en usko, mutta kaikki vain
luottaa toinen toiseensa ja odottaa
kuinka .sisältörikkaana lehtemme
ilmestyy tällä kertaa. Sitä se nyt
ei voi olla, sillä toimittajallakin on
ollut omat kiireensä, tai ei ne ole
omia kiireitä, vaan ne on työpai>-
kan kiireitä. Pitkät työpäivät ko­vassa
kiireessä, mitättömäilä pal­kalla
joutuu, nykyajan naiset te­kemään,
(sanon yain naiset, koska
vain harvat miehet enää ovat töis­sä).
Raskaan päivän jälkeen tun­tuu
joskus että ei voi enää mitään
ajatella, mutta kun me jokainen
koetamme voi ntimme mukaan täyt­tää
järjestötehtävämme, niin. päivä
päivältä kuljemme voittoa kohti.
Kehittäjä no 48, lokakuun 4 p.
J932.
Päätoimittaja E l l a Luoma.
mahdollista, joten ipu^uraritkin
vat lepoaikaa yiikonlppulla.
Tammikuun puolivälissä laitet­t
i in terästehdas käyntiin asteettain
ja miehet kutsuttiin työpaikoilleen
hyvässä, järjestyksessä. Siinä sitä
varmaan olikin puhelinlangat kuu-nxana
kun 8.000 miestä j a naista
saivat .ti<!dpn k.osk§ saapua töihin.
Liikemiehetkin alkoivat rauhot-tua
kun saivat tietää, että asiat
ovat taasen oikealla t o l a l l a . ..
/Mutta: tämä ilpnsanoma ei kestä­nyt
kuin vähän y l i kuukaudenpäi­vät,
icun saimme tietp, että te­rästehtaan
töissä olevien r;autatie-työläisten
kahden paikallisosaston
No. ^CtÖe ja No.6ri iFiveihln kuulu­vat
200 jäsentä jotka työnskehteli-vät
"aii^oa^taan terästehtaan alueel­la
niuutellen vaunuja paikasta toi­seen
tergslaitpksella, joutuvat tur­vautumaan
lakkoon. Näiden kahden
rautatie-union työehtosopimukset
päättyivät heinäkuun viimeisenä
päivänä viime vuonna; Uudesta työ­sopimuksesta
oli neuvoteltu muu­taman
kerran hyvin huonolla tulok-selia.
Muurarien J.akon aikana nämä
samat miehet i;penivät kannatuslak-koon.
jonka johdosta yhtiö syytti
junamiehiä ja sanoi, ettei heillä olr
lut mitään oikeutta jättää työpaik­kaansa,
koska heidän työehtosopi­mus
neuvottelunsa olivat kesken­eräisinä.
Niinpä Algoraa Steel-yhtiö uhka­si
rangaista junamiehiä 5—30 päi­vään
kestävillä pakkolomautuksil­la
ilman palkkaa ja vieläpä uhat­tiin,
että heidän unioitaan vastaan
tullaan nostamaan vahingonkor-vaussyyte.
jonka piti olla y l i 2 mil­joonan
dollarin arvoinen.
Nämä samat jpnamiehet äänesti­vät
yli 90-prosenttisesti muurarien
lakon jälkeen, Algoma Steelin eh­dottamaa
uutta palkkasopimusta
vastaan. Mutta sitten tuli tieto uni­en
päävirkailijoilta Yhdysvalloista
että heidän j u u r i suorittaman.sa lak
kpäänestys ei oikeuta heitä lakkou-tumaan.
SHlä välillä tuli tieto To­rontosta
Ontarion sovittelu-komite­alta,
että junamiesten työehtoso-pimiis
.pn päättynyt eikä uutta ole
.voitu soimia. Niinpä he taasen ää­nestivät
90-prosenttisesti lakon
puolesta ja antoivat tietää, että he
lopettavat työt niin pian kuin saa­vat
laillisen lakkoutumisluvan uni­ensa
päävirkaili joilla ; Amerikan
puolelta. v-,,.^'.:
Niinpä he sitten saivatkin siitä
tiedon, mutta Algoma Steelin vir­kailijat
pyysivät 22 tunnin armon­aikaa,
että voivat. kunnollisesti
tehdä lakkövälmistelut ja pysäyt­tää
eri osastot, ettei tule l i i a n pal­joa
vahinkoa sulatusuuneille. J u -
nailijain. uhiovirkailijat antoivat
yhtiölle tilaisuuden j a samalla i l ­moittivat,
että lauantaina- tammi­kuun
18. Päivä kello kymmenen ai­kaan
illalla tullaan asettamaan yh-dieksän
iakkpvahtia terästehtaan jo­kaiselle
portille.
Algoma Steel-yhtiö oli jo aloitta­nut
pakkolomautuksen, että lauan-taiiltaah
mennessä oli työttömien
lukumääiä noussut jo 5,900 hen­keen.
Ainoastaan 2,300 henkilöä,
jotka olivat enimmäkseen työn­johtajia
tai .kuukausipalkalla ole­via,
jäivät yhtiön palkkalistalle.
Lauantaina puolen päivän ai­kaan
saapui Torontosta kaksi Ca­nadan
parasta työ ristiriitojen so­vittelijaa,
mr. William Dickie ja
mr. Victor Scott: He menivät uiii-
6n yirk^lijolden luokse ja onnis­tuivat
saamaan heidät sekä Algoma
Steel-yhtiön iedustajat uudelleen
neuvottelupöydän ääreen. Niinpä
he neuvotlelvät 16 tuntia, lakkovah-lien
ollessa kaikilla tehtaan por­teilla/'',.;
./V';',;
Sunnuntai aamuun kello 1.30
mennessä plivät neuvottelut päät-tyrieet.
Algoma Steel-yhtiön ja
rautatieunioiden virkailijat olivat
pää.«eet sopimukseen, josta ilmoi­tettiin
radiossa sekä televisiossa.
suoritetaan sunnuntaina |;eUD 11 I
.{(amuUa.' ;/'-'^ •
Noin tunti jälkeenpäin ttyli tie­to,
että junamiehet olivat äänestä­neet
90-prosentti8e8ti sopimuksen '
hyväksymisen puolesta. Sopim»^ on ^
3-yuotinen käsittäen 52 sentin nou- •
sun tuntipalkkaan sekä muita lisä­myönnytyksiä
ja yksi asia,.joka oli
ollut suurimpana esteenä näissä •
neuvotteluissa, j a oli tuo 5 - ^ 0 päi- -
vän palkaton pakkolomautus ran­gaistustoimenpiteenä,
poistettiin
kaikilta junamiehiltä. yhtiö luo- " .
pui myös 2 miljoonan dollarin va­hingonkorvausvaatimuksesta
rauta-tietyöläistenuniota
vastaan.
Yksi- asia joka tuli huopiioon eri­koisuutena
oli näiden' kahden j u -
nailijain union jäsenten v^llä
vallitseva yksimielisyys, joka tuli
aina äänestyksen aikana esille 90
prosenttia joko myöten tiai vas-taan;
Kun jäsenistö on näin päät­tävää,
niin se takaa neuvottelijoil­le
paremmat saavutukset...
Tätä kinoittaessa on ^Algoma
Steelin kaikki laitokset täydessä
käynnissä. Myös kaupungin liike­miehet
ovat hyvällä mielellä kun
taas tietävät, että raha virtaa hei-än
pusseihinsa säännöllisesti.
Helmikuun 24. päivä alkoi kou­lulaiset
marssia mainostaulujensa
kanssa kaupungissa olevien teatte­rien
eessä, vaatien että sisäänpääsy-hinnat
pitää alentaa ja aikovat lii­kehtiä
teatterin edessä niin kauan,
että heidän vaatimuksensa otetaan
huomioon ja lasketaan pää.sylippu-jen
hintaa.
Punaisen Ristin liikkuva veren-keräys
toimikunta saapui tänne To--r
rontosta j a viiden päivän aikana he
keräsivät 1,431 paintia verta, joka
sitten viedään Torontoon ja saam- .
me sitä sieltä takaisin juuri sen •
verran kuin tarvitsemme, kun tääl- .
lä näkyy olevan hyvä veren saanti •
niin täytyyhän sitä kai pienemmän •
kaupungin asukkaitte;h auttaa isom- •:
paa kylää kun heidän elämäntah-tihsa
on kiirehtivämpää: k u in meil- -
l ä . . Täällä on yksi hyvä puoli::
siinä verehlahjoitus honmiassa:
Esimerkiksi Algoma Steel-yhtiö
äritaa työläisilleen tunnin vapaata
lyö-ajastaan täydellä maksulla, et-;
lä. voivat miennä lahjoittamaan si- V
tä kallista elämän nestettä, nimit­täin
verta Punaiselle Ristille. ;
Tekeekö mikään toinen yhtiö
sillä tavalla? Täällä Soossa me me­nettelemme
tällätavoin joka koi- /:
men kuukauden päästä jadiheäm-:
minkin jos hätä ttilee- •
Toivolamme kaikille nättiä tal­ven
loppua j a hyvää vointia. A ; H . -
ntohaäjalle
15 y. tucMnio
Miinchen. — Entinen SSHkenräali
Wilhelm Hai-ster tuonaUtiih perjah-taiha
15 vuodeksi yankeuteeti osal-lisuudestaan
Hollannin juutalaisten
joukkomurhiin toisen maailmanso- .
dan aikana. Uhrien Joukosi^ o l i ,
mhi. Anne Frank. Harster on
vuotias. •....
Toinen SS-vu-KaiUja, Wilhelm
Zöpf tuomittiin yhdeksäksi vuo-deksa
vankieuteen ja hänen enti­nen
sihteerinsä Gertrud Slottke
viideksi vuodeksi.
Harster Oli Hollannissa Saksan
turvallisuuspöliisih. j a t u r v ^ s u u s -
palvelun (SD.n) johtaja.
Harsteria syytettiin osallisuudes-'
ta 82 856 hollantilaisen/ murhaan.
Zöpf oh Harsterin. alaisena ns. juji-talaisasiain
johtajana. Zöpfille ker­tyi
murhia 55382 ja hänen sihtee- ;
rilleen 54982.
Harsterin rangaistuksesta vähen-netään
kahdeksan vuotta, jotka' '
hän vietti sodan jälkeen hollanti-että
uuden sopimuksen äänestys laisessa vankilassa.
PÄIVÄN PAKINA
M A O N T A K T I I K A N M U U T OS
Miksi Mao Tse-lungin ryhmä
muutti taktiikkaansa jokin aika
sitten? _
Mitä tarkoittavat määräykset...
etfä kuUtuurivallankumousta jat-kettaes.
sa osa puolue- ja valtio­koneiston
työntekijöistä saa jat­kaa
entisissä tehtävissä?
Onki) tämä merkki uu"srstä~ta=7-
voitteisla vai väliaikainen hengäh­dystauko
uutta hyökkäystä odotel-tae.
ssa?
Etsiessään vastausta näihin ky­symyksiin,
Neuvostoliiton yjime-päiväisel
lehdet viittaavat kahteen useissa
seikkaan: Maon vastustuk.sen an­karuuteen
ja Kiinan taloudellisiin
vaikeuksiin.
Käsityksenä on, että Mao otti
aivan liian suuren palan purta-.
vaksecn. Hänen ryhmänsä uskoi
nopeassa / tahdissa saavuttavansa
yksinvaltaisen aseman. Tosiasias­sa
tämä ryhmä valvoo nyt neu­vostoliittolaisten
tietojen mukaan
vain kahdeksaa maakuntaa ja
muutamia kaupunkeja.. Usoilla
alueilla "vallan valloittaminen"
maolaisten käsiin ei ole onnistu­nut.
.•
— On helppo poistaa paikoil­taan
ja kukistaa moras^lisesti ja •
fyysisesti erillisiä henkilöitä. Toi­nen
asia oh kansanvallan raken­nelman
kaataminen, kommunisti­sen
puolueen ja jöukkojärjestö-jen
ytimen tuhoaminen, kirjoitti
K. Vanin Za Rubezhom-lehdessä.
Eräät toiset tarkkailijat oyat
viitanneet siihen, että tapahtu­main
kehityksen ratkaisi se kun
armeijan joukko-osastot jäivät
tapauksissa odottavalle -
kannalle. Armeijan' komentajat
horjuivat ja joukkorosastot jäivät
useilla paikkakunnilla varuskun­tiin
ja kieltäytyivät osallistumas­ta
rankaisuretkiin. Joissakin va-ruskunnisa
aseet käännettiin Mao
Tse-tuhgin joukkoja vastaan.
Tilannetta sanotaan mutkistav
neen vielä erimielisyy «Jet Mao
Tse-tungin omien kannattajien
keskuudessa. Jokainen heistä on
julistautunut olevansa oikea '
Maon seuraaja ja v^iatinut oikeut­ta
valtaan. Tästä syystä kerrotaan
eräillä paikoin aiheutuneen mel­lakoita.--
- Kukaan ei ole puhunut mitään
Kiinan nälänhädästä, mutta eräät
neuvostoliittolaiset tarkkailijat
ovat viitanneet siihen, että Maon
taktiikan muutokseen pn vaikut­tanut
myös elintarvikevarastojen
pienentyminen ja huoli siitä, että
kevätkylvöt jäävät suorittamatta,
jos sekasortoinen poliittinen ti­lanne
maassa jatkuu.
Useat tarKkailijat nimittivät
Maon ryhmän iiutta päätöstä
kompromissiksi/Linjan nimenä
pn, "ei ole kukistettava ilman va­lintaa".
Kun aiemmin kchoitettiin
yksinkertaisesti vain kukistamaan
L i u Shao-tshin j a Teng Hsiao-pingin
alaiset johtavat työnteki­jät,
niin nyt kehpitetaan pitämään
heistä paikoillaan ne, jotka ovat
tehneet käännökseen Maon suun­taan.
Ön vain parannettava hei­dän
työtyyliään, on nyt selitetty.
Epävarmaa on sen sijaan se,
voidaanko tätä taktiikan muutos­ta
pitää pysyvänä vai onko se y am
väliaikainen, pakon sanelema pe- /
rääntymisliike. ' ^
Edellämainitussa artikkelissaan -
K. Vanin käyttää poikkeuteelU- '
sen ankaraa kieltä Kiinan asiois- '
ta puhuessaan. . '
— - Kiinan kansa on yäsynyt
suuruudenhulluutta . saijc^irtavail t
ihmisen pitkäaikaisiin mielettö- '
myyksiin. Ja mjtä parenunip Mao •
Tse-tung ja häntä ympäröivät, ym- ^
mSrtävät sen, sitä sisukkäämmin f
hie yrittävät pettää yhteiskuntaa
Mao Tse-tunjgin aatteiden erin- ;
omaisuuden propagandalla, sanoo -
kirjoittaja. >
N K P . n johdon julkaisema te©- -
reettinen julkaisu Kommunisti ni- l
mittää Mao Tse-tungin linjaa "
"pikkuporvarilliseksi seikkailun- V
haluksi", joka monessa suhteessa ;
vastaa Trotskin j a hänen seuraa­jiensa
tunnuksia. : '
Huolimatta siitä, mitä Kiinassa
on yiimeksikuliineitten kuukau- !:
s i e r aikana todella tapahtunut ja
mihin se lopulta johtaa, ilmeistä ^
kuitenkin on, että maolaisten
kulttuurivallankumoija . « ^ :suures-ti
heikentänyt maata ja sntfi voi­vat
iloita vain Kiinan viholliset ;
Känsäkoura.
:|'^'J':::'i/'^'' : /1:':,M:/-l'•'^^:'/.^f^^^^^^^^ ' f:/y" „'";:'/"