Vapaus, September 13, 1972

              tieleelli
-järven luonnon-inen
tutkimus Qnt^io järvessä on käynnissä kasvava yhdyskunta kofito Poh­jois-
Amerikassa ja järveen v i r t aa
myöskin paljon saastaÄ Y h d y s y a l -
taifl puolelta Niagara joen väli-tyks^
iä.,
I F G Y L : n tiedonannossa samo­taan
" aikoja sitten suurieii
järVieimme laajuus häytiti siltä, et­tä
ne-oyat loppumattomat y ^ i p i -.
tpisuudeltaan, j o i t a ei voi'milkääin
hävittää/yNy^ kun niiden ynipai-ristöllä
asustaa 35 miljoonaa iih-rnjstä,
on huomattu että ilhmislkun-ta
on ne saastuttanut, vesistöjen
luonnonvoimat eivät voi enää teh­dä
puhdistusta omin voimin. V e ­sistöjen
voimat ovat heiikkoja, ver­rattuna
kansakuntien yhä kasya-vib
vaatimuksiin.
' K u i n k a voimme venyttää jär^
vien j a vesistöjen "hyödyt, n i i n et­tä
Bitä riittää kaikille; A v a i n tä­hän
kysymjHkseen on seikkajperäi-nen
j a huolellinen hallinto j o l la
säännösteliliään vesistöjen käyttö
j a järviä käy$itävät.laivastot., Sen
täJbden ori täiikeää, että vesistöjen
huoltajien tietoja täydennetään
luonnontieteeHisistä muutoksista
j o i t a on tapahtunut vuosien aika­na.
Tämä tutikimus; ori askel o i ­keaan
suuritaan. Tämän jälkeen
voidaan teMä tarpeellisia muu­toksia
järviemme tulevaisuuteen
nähden, muutoksia jotka varmas-i
tulevat olemaan tarpeel'lisiä sä.i-,
lyttääkseanme järviemme vedet
käyttckeQpoisina. Ylhä kasvava
lafkja,. J;uonnontieteelilinen tutki-mv|^'
jj.Se.,,Bl)koi j o keväällä tänä
v^Qötta/j^ työtä jatketaan^irtakin
vuoden ajan. Tutkimukseen osal-lig^
Vii. satoja luoimontutikijoita ja
tig^epiiehiä Yhdysvalloista ga C a -
nf^^f^ta, onpa mukana seuraajia
in;^9$}cin Euroopan maista. T a r -
kf^g^^^^äagr^ pohjaliejuja, pintave-sig,,^
syyyjijksiä''ja rannikoita. T u t -
kia^ilKen • ^ tuloksen toivotaan an-ti^
jfai^ vastaulksen suurien järvien
tulevaisuudelle, laadulle j a l a a j u u -
Tiedot, j o t k a saadaan tästä laa­jaa,
tutkimuiksesta voidaan käyt­tää
hyödyiksi ei ainoastaan toisiin
s u u r i i n järviin nähden Canadas-sai.
Lvaaii myöskin koko maailmas­sa*
Jolkaisessa maassa c n ihuolestu-vtBBt^,
vesistöjen jatikuvasta huo-ngaiemisesta
etenkin saastutuksen
joMosta. Tämän vuolksi Yhdisty-neiden./
Kansakuntien tieteellinen
oaastp a l o i t t i j o vuonna 1964 10-
vuotissuunnitelman tutkimukseen
vesiparannn-soppiin. Ontarion jär­ven;
vtubkim'seen - t e h t i in ehdotus
Toronton yliopiston taholta,.kos­ka
;l]:at-otti In että on parempi tut­kia
yi'-si järvi ikunnollisesti, kuin
va^in^tfihdä pintapuolinen katsaus
; usEt^fljmasta.Tutikimulksen nimenä
on Ir.ternafonal Field Year for
t h - Great Laikes ( I F G Y L ) , siis
sii'hc^n 3'^ältyy kaikki suuret jär­vet.
-o^-Z^a Ontario järvi käsittää
7,340 n:"iömallia.
Tii.^'--trin'3 ei Tcäsitä yksin jär-ve?.','
3 ' : h 'n z:3ä'tyy. myöökin kaik­k
i ; farinftct, joet jotilta • lasikevat
järvr-n, maaflat, tehtaat, k a u -
pu:'igit ja teollisuus jotka ovat
vä' ttömärsi yhteydessä Ontario
järveen. Luonnontilat tarkiste-tasn
v-i^-^sä, iJmassa j a maastos­sa.
T'ed:mi'-ihet viidessä suuressa
laivd-ssa keräävät vedestä kokei-ta,''^
eOraavat veden lämpöä j a m't
taavat ilmaa eri vuoden aikoina.
Automaattiset tietckon eet on kiin-nitetty
kymmeniin vesipoijuihin.
tutkijoiden käytettävänä on 14
lefntolkbneltta,. j o i s t a j o k a päivä mi-tatään
ilman kosteus, kartoitetaan
ipiiyilkerrostumat, järven pintakas
ristöillä johtaa siihen olettami­seen,
että pian on se a i k a edessäm­me,
j o l l o in väkiluku lisääntyy a i ­nakin
puolella ,jos e i kolminker­taisesti.
'Tähän laajaan tutkimiseen y h -
dsitAään veden iuonnölilinen haih­tuminen;
lämmön tasapaino joka
vuoden aikana, saastutuksen r a ­joitus,
ilmojen vaihtelu,' asukkai­den
j a teollisuuden vesitarpeet ja
jätteet j a kalakannan tutkiminen.
Kysymys on siinä, mitä me tie­dämme
järviemme pitoisuudesta?
Myönnettävä on, että me emme
viölä tiedä vastausta kailkkein tär­keimpään
kysymykseen, kuinka
paljon jätteitä voidaan puDkaa
vesistöihin, ennenkuin ne koko­naan
tuhoutuvat, mitä tapahtuu
jätteille sen jälkeen kun ne ovat
yhtyneet vesistöihin, kuinka pal­j
o n luonto itse voi tehdä puhdis­tusta.
Sen me tiedämme, että muu-t
a k s i a on tapahtunut usea kala­kanta
on kuolemassa, joitakin on
j o kokonaan hävinnyt, syöpymi­nen
j a mädäntyminen on hävittä­nyt
rantamia, rantavedet ovat
sakkaisia j a useat joet ovat jo
kdkonaan lakanneet virtaamasta,,
ne ovat vähitellen täyttyneet jät­teillä,
j a niin ollen kuolleet."
Luonnon suojelijat kaikkialla
maailmassa seuraavat tätä t u t k i ­musta,
sen t u l o k s i a j a ehdotuksia.
Riippuuhan maailman vesistöjen
puhtaudesta ihmiskunnan j a ko^
Vapaus 55-vu0tias
kansoittuminen järvi€mm's ympä-1 k o luonnon elämä
KESÄ
viillisuus, jääpitoisuus ja myrs-k
y t l '
Myöskin on kolme ilmatieteel­listä,
asemaa, joissa on automaat-tia&
t koneistot j a k a i k k i tutkimuk-seu^.
tulokset sijoitetaan tietoko­neisiin!
^T^aKkastelijatku''.kevät läpi mai­den
j a metsien, jokien pinnat m i ­tataan,
samoin niiden virtaus kaik
kisna vuoden aikoina. Ttutkimuk-sen'
suunnitteluun, j o k a kesti n e l -
jä) vuotta, osallistui 150 tiedemies­tä,;.^
luonnontutkijaa, ennen kuin
näip laajakantoinen työ v o i t i in
aloittaa, sillä halutaan saada pe­rusteelliset
j a hyödylliset tiedot.
.Canadan j a Yhdysvaltain iiitto-haijitukset,
Ontarion maakunnan
j a N e w Y o r k i n osavaltion haMin-tojen
luonnon suojeluyhdistykset
osallistuvat tähän tutkimukseen.
<^itario järven, vesi on-vähitel­len
saastunut ja huonontunut,
n i i n k u i n on muidenkin järvien.
Canadan puolella on nopeimmin
JULKAISEMME OHEISENA SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1970
JULKAISTUN KIRJAILIJA HANNU MIKKOLAN KAUNIIN
KIRJOITUKSEN
Elämäni kesä on silloinj k u n
yksityinen omistusoikeus on k u ­mottu,
vaan ei oikeutta y k s i t y i s i in
ajatuksiin. Se o n sililoin kun jär­vet
ovat täynnä puhdasta vettä ja
kalaa, k u n niiden rannoilla voi j o - '
kainen kävellä kieltoihin törmää­mättä.
Se o n s i l l o in kun kaupun­geissa
ei ole enää autoja j a k a ­d
u i l l a voi k u l k e a pelkäämättä. S i l ­l
o i n k im kuikaan ei o le kenenkään
herra, mutta n a r r i n a uskaltaa v a ­paasti
o l l a jokainen. Se on s i l l o in
kun Suomenkaan puusta ei enää
valmisteta mitä tahansa mainosr
broahyyriä, kun atomiaseet ovat
undhttineet j a asetehtaiden ovella
on lukko.
— Elämäni kesä on s i l l o in k u n
voi huolettomana katsella lasten
kasvamista, kun tulevaisuudessa
ei ole pelon miekkaa j a v i h a n mou
k a r i a odottamassa. Se on s i l l o in
kun ollaan ystäviä jokainen. Sih
loin kun lapsuutensa kesiä voi
muistella häpeämättä, että on o l ­lut
etuoikeutettu niihin, olihan
ruokaa, rauha, puhdas järvi j a i l ­ma,
t i l a a oMa j a ku"kea. Elämäni
kesä on^ k u n köyhyyttä ei enää
ole -^'muuallakaan. E i myöskään,
rikkautta, tuota sai rautta, olisi
välttämätön toimeentulo vain. E'.ä
mäni kesä on s i l l o in kun meren-ramnalla
istuessa j a l k a ei o s u öl­j
y y n , kun l o k k i en huudot kuulee,
kun pikamoottorit eivät enää ole
4]
I; KIITOS
%-:t' -.Meidän monille ystäville lausumme vilpittömät kiitok-
'^yf semme ja arvonantomme monista ystävyyden sekä myötatun^
'i>:ponosoituksista, kukkalaitteista ja lahjoituksista Ontarion
%'\^lieär'tFoundationille rakkaan serkkumme Lauri Setälän me-nettämisen,
surun johdosta.
* ' L ; ' Erikoisesti kiitämme pastori Mark Suokonautioa, kanta-
^i.-/>: jiaijaLougheedin hautaustoimistoa ja henkilökuntaa.
« Vilpittömyydellä,
I ' Serkku O L I V E R P E N N A LA
Agapetuksen riemukas romaani V ARIELOKU V AN A
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin
' ' — E S I T E T X S N —
IIEARST — High School torstaina, syyskuun H pnä, kello 7 ip.
GERALDTON — Legion Hall. Mane St., perjant, »yysk. 15 pnä, klo 7
THUNV&R B A Y — Finlandia, Club, stinnunt., syysk. 17 pnä klo 2 <a 7 ip.
I8EIIND L A K E — Koulu, maanantaina, syyskuun 18 pnä, klo 7.15 ip. ffiORMAK — tiistaina, syyskuun 19 päivänä, kelo 7.15 ip.
A t l L T STE. M A R I E — Chateau Pines Hall,
' • ' keskiv. syyskuun 20 pnä, klo 7.30 ip.
WANUP — Wanup Hall, syyskuun 22 pnä; klo 7.30 ip. '
TORONTO, F.S.C. Club, sunnunt, syyskuun 24 pnä, klo 2 ja 7 ip.
l^OROVTO— F.S.C. Club. ManvilleRd.imaanant. syysk. 25 pnä, 7.30
$T.. CATHARINES — Polish Hall. 8S Havnes Av^..
• ' tiistaina, syyskuun 26 pnä, kk» 7.30 lp.
IK^O^TREAL. Q U E . — Y.M.C.A., 4585 Sherbrooke W.,
lauantaina, r^yyskuun 30 pnä, klo 7,30 ip.
-TäBONTO — Don Hall, sunnunt, lok^k. 1 pnä, klo 3 ip.
LIPUT ETUKATEEN $1,50 OVELLA $2.00
kenenkään leluja.
— Elämäni kesä on silloin, kun
taide lakkaa olemasta yläluokan
tuikcma pilkku huvi, kun se on k a n -
salaiscmaisuutta jokaisen. K un
k o t i i n saapuessa tiedät, että et
ole yksin. Elämäni kesä on silloin
kun ihmisten ei enää tarvitse pae­ta
alkoholin j a huumausaineitten
t u r v i i n , kun arkipäivänkin voi kes
tää jokainen. Elämäni kesä on
kun metsiin ei r i k o t a puMoja las­ten
jalkoja j a käsiä odottamaan,
kun muovista ei enää tehdä h u i -
jausleluja, kun polkupyöriä on j o ­k
a paikassa vain sinua odotta­massa.
Elämäni kesä on silloin,
kun vastuuta ottaneet j a saaneet
ihmiset uskaltavat myös ju-kisesr
ti vidieensä tunnustaa j a kun ei
heitä haukuta siitä, se on kun j o ­kainen
saa äänensä kuuluville,
kun yhdessä mietitään miten pa­ras
on.
_ Elämäni kesä on, k u n y m ­märretään,
että isänmaallisuus on
kansainvälisyyttä. Elämäni, kesä
on kun k a i k i l l a on työtä, f Se pn
silloin, k u n työttömyyden.uhates­sa
kyetäänkin purkamaan joikin
aikanaan rationalisoinnin vaJlites-sa
hankittu kone j a taas naavat
ukot töitä. Se on s i l l o in kun a i -
nedliset arvot on kumottu, k un
j o k a päivä halutaan tietää vähän
lisää — v a i k k a sanakin. Elämäni
kesä on silloin kun jaksetaan
yrittää tätä. Se on myös silloin
kun vankilat on purettu j a m i e l i ­sairaaloissa
saavat hoitoa vain
suuruudenhullut, valtaa ja r i k ­kauksia
tavoittelevat henkilöt; Se
on s i l l o in kuiTheitäikin kohdellaan
inhimillisesti,
•—Elämäni kesä on kun erilai-pidetään
hyvänä, uusia
'—Lehtemme'Vapaus, täyttää 55
vuotta marraskuun 6 pnä-72. Näissä
merkeissä ön suunnitteilla juhlatilai­suuksia
ympäri koko Canadan. On
suunnitteilla tilaisuuksia pienistä ko-tikekkereistä
aina suuriin ohjelma-ja
päivällistilaisuuksiin saakka, ei
kä suotta, onhan Vapaus-lehitemme
saavuttama merkkipylväs, 55 vuotta
erittäin huomattava saavutus,- kun
otetaan huomioon että tämän uuden
kotimaamme ikä on vain Mukan
yli 100 vuotta. Tämän 55 vuoden
aikana on mdnta sanomalehteä huk­kunut
talousvaikeuksien alle, sel­laisiakin
lehtiä joiden takana ovat:
olleet suur-rahamiehet rikfcauksinaen
Siksi saammekin olla ylpeitä, että
meidän pieni suomalainen työläis­joukkomme
on kyenjnyt kustanta­maan
55 vuotta. Meidän vaikeutem­me
eivät ole olhet yksinomaan ta­loudellisia.
Esimerkiksi lehtiliikkeen
työläisten kouluttaminen on tapah­tunut
miltei sataprosenttisesti liik­keemme
sisällä, emmekä ole voineet
hyväksikäyttää yhteiskunnap avulla
ammattikoulutuksen saaneita työläi­siä,
johtuen kaksimiielisyydestä; Sil­ti
voimme oUa ylpeitä siitä ammat­titaidosta
minkä lehtiliikkeemme työ
Iäiset ovat liikkaessämme saavut­taneet,
he ovat ammattialansa par­haita.
Lehtiliikkeessämme on useita
lähes 40 vuotta liikkeessämme työs-kennelleitä,
j a keski-palvslusvuosir
ikä on siinä 27-28 vuotta, mikä
osoittaa että palvelu-uskollisuus on
oHut parhain mahdollinen.
Metsätyöläistenunion' synny ttämi-
•sessä suomalaiset metsätyöläiset an­toivat
ratkaisevan panoksen uriion
aikaansaamiseksi. Tässä, niinkuin
monessa muussakin tycläistsn etuja
puolustavassa taistelussa; oli Vapau­della
hyvin tärkeä osa tiedonanta­jana
j a innoittajana.
Monet ovat ne työväenliikkeen vas
täiset valheet jotka lehtemme on
paljastanut. Monet ovat ne uutisat
joita toisel työväenvasiaiset suomen­kieliset
lehdet eivät ole suostuneet
julkaisemaan, jotka ovat julkaistut
Vapaudessa.
Työväenliikkeen johto, jo aivan
alkuajoilta saakka, on oivaltanut
työväanlebtien välttämättömyyden,
osana työväenliikkeen taistelussa.
Tämä työväen lehtien välttämäMö-myys
on vielä suurempi tänään kuin
eilen, sillä "suuren rahan" omistama
T. V. harjoittaa työväen harhaan­johtamista,
niin taloudellisissa kuin
poliittisissakin kysymyksissä ja siksi,
koska emme taloudellisista syistä
ole kykeneviä käyttämään .TV:tä hy­väksemme,
jää meidän miltei aino­aksi
henkiseksi aseeksi; sanomaleh-temms,
joka meidän suomalaisten
osalta tarkoittaa Vapaus-lehteä. En­nen
tulivat ihmiset suurui joukoin
kuuntelemaan puhujia haaleille, niut-ta
nykyään odottavat työläisetkin,
•
5H-suutta
äjatulksia miekdkiintoisina. mur­t
e i t a j a v i e r a i t a kieliä j a k u l t t u u ­reja
oppimisen j a tutkimisen a r ­voisina.
Se on s i l l o in kun edes vä­hän
harjoitetaan itsekritiikkiä,
vaikka k e r r a n vuodessa vain. K un
ruvetaan miettimään voisiko lähi-mäisen
kärsimystä auttaa muuten
kin kuin hyvällä sanalla. Elämäni
kesä on silloin,' k u n kirkosta on
laitoksena tullut tarpeeton, kun
sielunhoitajia ollaan jokainen. Se
on silloin kun voin hymyillä kel­le
tahansa lapselle. Kun nälkä on
poissa j a tuhlaus lopetettu, k un
kukaan ei halua toista alistaa, k un
ei enää tarvitse.sanoa ,että köy­hille
j a ilnnuille myös OS asuta-koon.
— Elämäni kesä on, k u n voit
kasvattaa pitkän tukan ilman et­tä
sitä kukaan paheksuu, t a i voit
o l l a k a l j u huviksesi vain. Elämäni
kesä on, k u n ymmärretään että
luontoa j a siitä tullutta omaisuut­ta
ei k u k a a n yksinään omista. M i ­nun
elämäni kesä on, kun v o in u i ­da
pärskytellä kaikessa rauhassa
n i i n huonosti kun osaan, kun voih
nukahtaa kalliolle ja kuunnella
sitten lehmänkellojen kalinaa, kun
voin nauttia palavan puun tuok­susta,:
kun muurahainen voi juos­t
a käteni y l i . Elämäni kesä on,
kun kukaan ei tätä minulta kiel­l
ä — omatuntonikaan. .
— Elämäni kesä on, k u n l a k ­kaan
olemasta pessimisti j a uökon
että asiat todella voivat vähä vä­hältä
muuttua, että ihmiset edes
sanoissa yrittäisivät miettiä onko.
'theillä oikeutta eläj. paremmin
kun toiset, parempina k i i n toiset
— ja miettiä kuka tämän oikeu­den
heille oikein antaa. Elämäni
kesä olisi j o sekin, että edes asen­teissa
yritettäisiin muuttua —
vaiikika käytäntö, se on k a i t vielä
pitkään mitä se nyt on. Elämäni
kesään , kuuluu kumminkin, että
"normaali terve jänki j a realistiset
malidollisuudet" tulisivat vähitel­len
selvästi ymmärretyiksi omis­tavien,
vallankäyttäjien j a heitä
ihailevien j a heidänlaisikseen ha-:
luavien heiikJkojen ihmisten ter­meiksi.
- - E l ä m ä n i kesä on minulla
lapsena ollut j a nyt en sitä enää
millään saa. T o i v o i s in olevani vää­rässä
kun sanon, että minun elä­mäni
kesää ei varmaankaan tule
että heille on "hengen ravinto"
tuotava olohuoneeseen sanomalehden
välityksellä, ollen se halvin ja miltei
ainut, työväenliikkeen tiedoitus- ja
valistusväline.
Me olemme joutuneet useina vuo­sina
tekemään lahjoituksia pitääk­semme
lehtemme ilmestymisen mah­dollisena
nousevien kustannuksien
peittämiseksi. Nämä henkilökohtai­set
lahjoitukset ovat tehneet mah­dolliseksi
lehtiemme:. hengissäpitämi-sen.
Lahjoitusperiaatteena ei ole ol­lut
10% tuloksista, niinkuin, eräillä
kirkkokunnilla on^sääntönä, vaan on
periaate ollut ehkä: "jätetään jota­kin
muuta ostamatta" lahjoitetaan
rahaa Vapaudelle ja kun kannatta­jajoukko
on ollut suuri, on pienem-mistäkin
lahjoituksista kertynyt kau­niit
summat.
Nyt kun me kukin eri paikkakun­nillamme
alamme juhlimaan Vapau­den
syntymäpäivää, meillä ei ole
syytä pienimpäänkään pessimistisyy-teen.
Samalla kun me kiitämmo
kaikkia lehtiämme avustajia, me
voimme todeta, että siitä työstä,
jonka lehtemme alkajat, ovat teh­neet,
siitä työstä näkyvät hedelmät
ympäri maapalloin. Henkilökohtainen
toiminta näyttää usein pieneltä ja
mitättömältä, mutta meri on pantu
kokoon pisaroista ja ne pisarat joi­ta
olemme saaneet Vapauden kul­hoon,
osaltaan auttavat valtameren
kasvattamisessa, joka takaa meille
paremman maailman. Sanan kaikis­sa
merkityksissä:
ELÄKÖÖN VAPAUS!
KesMviiklko, syysk, 13 p. ^ Wed,, Sept. 13,1972 Sivu 5
TIEDONANTO SUOMESTA
DbR-NEUVOTTELUISTA
Suomen ja Saksan Demokraatti­sen
tasavallan neuvottelut, . joiden
viimeinen kierros käyntiin Berliinis­sä,
ovat päättyneet menestykselli­seen
lopputulokseen. Pääneuvotte-li;
at suurlähettiläät Paul Gustafsson
ja Kurt Nier parafoivat eli vah­vistivat
nimikirjaimillaan kaksi eri
sopimustehitiä DDR:n pääkaupun­gissa
syyskuun 6 pnä 1972.
Ensimmäisessä sovitaan diplo-maaitisuhteidsn
solmimisesta j a toi­sessa
muista Suomen esittämistä
asioista, jotka sisältyvät Suomen
vuosi sitten kummallekm Saksan
valtiolle jättämään ns. pakettieh-dotukseen.
Jälkimmäisessä sopimusasiakirjas­sa
DDR ilmoittaa kunnicittavansa
Suomen puolueettomuuspyrkimyksiä
j a molemmat maat sanoutuivat irti
väkivallan käytöstä. Lisäksi mo­lemmat
hallitukset ilmoittavat, että
toisen maailmansodan jälkeen avoi
meksi jääneistä taloudellisista ja
oikeudellisista kysymyksistä tullaan
neuvottelemaan myöhemmin.
Sekä Suomen että DDR:n hallitus
antoivat keskiviikkona oman tiedon­annon
neuvottelujen päättymisestä.
Itse sopimustekstejä ei diplomaatti­sen
käytännön mukaisesti julkisteta
vielä. Parafoidut asiakirxjat tulevat
nyt kummankin hallituksen käsitte­lyyn-
-
Suomen ulkoministeriö ei esitä v i -
rallilta arviota siitä, milloin sopi^
mukset ovat läpäisseet hallituksen
ulkoasiainvaliokunnan j a milloin ne
allekirjoitetaan, ratifioidaan j a as­tuvat
voimaan. Varsinainen diplo­maattisuhteiden
solmiminen saattaa
viedä vielä useita viikkoja.
DDR:n ILMOITUS
DDR:n uutistoimistoin julkaisemas­sa
tiedoitteessa todetaan neuvotte­lujen,
päättyneen menestyksellisesti.
Asiallisessa ja rakentavassa ilmapii­rissä
käytyjen neuvottelujen tulos
esitetään nyt molemmille hallituk-:
sille jatkokäsittelyä varten,, sanotaan
ADN:n tiedotteessa.
Sähke Vietnamin
Naisten Uitolle
Suomen Naisten Demokraatti­nen
L i i t t o on lähettänyt Vietna­min
Naisten L i i t o l l e seuraavansi­sältöisen
säihkeen: . «>t'-i;,'!.i
18 Rakkaat sisaremme : '
Tervehdimme teitä mitä syVittir
min solidaarisuuden tuntein tais­telussanne
kansanne olemassa­olon
ja itsemääräämisQjllft|i^^
puolesta. U S A : n Vietnamin sodan
vastainen mielipide yhä laajenee
j a voimistuu maassamme.- -'Oletn-me
toistuvasti esittäneet''jyrkäri
vastalauseemme USA :n iinfrpferiä-'
l i s m i n maassanne ja kciko'Ind6-
kiinassa iharjoittamia sdtatöJmia
vastaan, vaatien joukkojen ' pois­tamista'
maastanne j a sodafi'*^pi-kaista
lopettamista. '
Onnittelemme teitä sankarillis­ten
ponnistustenne saavuttamas­ta
menestylksestä raakaa"ja-i'häi-käilemätcntä
hyökkääjää vastaan..
Olemme osallistuneet maamme,
voimistuvaan joukkoliikkeeseen
mm. keräämällä varoja N K D L :n
aloitteesta Hanoihin rakennetta-:
vaan naisten j a lasten sosiaali- j a
terveyskeskuksen rahastoon; Tä­män
keräyksen lopullinen tuotto,
38,200 mk, on j o suoritettu P a ­riisissa
tätä tarkoitusta.varten v a ­ratulle
tilille. Toivomme tämän;
keräyksen omalta pieneltä osal­taan
tukevan rakennustyötä US
A : n kaikentuhoavan pommituksen
jälkeen.
Oheisena lähetämme teille
jäljennöksen vastalausekirjelmäs-tä,
jonika lä'lietimme viimeksi N i ­xonille.
Pyrimme jatlkuvasti kan­nustamaan
naisia ottamaan aktii­visesti
kantaa Vietnamin sodan
lopettamiseksi j a U S A : n j a sen
liittolaisten' pikaiseksi poistumi­seksi
maaperältänne.
Voitto,tässä yhteisessä taiste­lussa
on voitto rauhalle koko I n ­dokiinassa.
Sen saavuttaminen
auttaisi' rauhan turvaamista-myös
maanosassamme, Euroopassa.
5uomen Naisten Demokraatti­nen
L i i t t o r.y. i i i t t o t o i m i k u n t a 26,
Ö. 1972,
SADEYAHINKOKORVAUSTA
Ottawa. Noin 22,500 farma­ria
saa. Itä-Ontariossa j a Quebe­cissa:
liittohallitukselta. $400 sade-vahinkojen
korvaamiseksi. Tällai­nen
tieto annettiin viime torstai­na
jolloin myös huhuttiin, että
liittovaalit pidetään ehkä loka­kuun
30 pnä.
Maatalousministeri H . A . Ot­son
sanoi, että tämä $400 lahja
summa annetaan sateista kärsinei
de 'alueiden kaikille farmareille
joiden pääasialliset ansiot tulevat
McKeoughn
erohakemus
hyväksytty
vielä pitkään aikaan. Minun elä-mäni
kesässä ^ ihmiset eivät enää
olisi tyytyväisiä j a vahingoniloi­sia
siitä, että sitä ci tule.
Jäälohkareitten kauppaa
V a r s i n erikoislaatuinen firma
on avattu ä^ettäin Godbhabin
kaupungissa Grönlannissa. L i i k ­keen
perustajat aikovat ryhtyä
harjoittamaan omasta mielestään
erittäin edullista kauppaa, myyr
mään Euroopan maihin jäälohka­reita.
Suuri osa Grönlantia on j o ­pa
kolmen kilometrin paksuisen
'jäälkerrdksen peitossa. Näin ollen
sen jäävarastot ovat käytännölli­sesti
katsoen rajattomat, kun taas
monet maat kärsivät ankaraa v e ­den
puutetta. Grönlannin jäästä
voidaan saada sulattamalla niin
puhdasta juomavettä, ettei sellais­ta
saa enää Euroopan parhaim-mistaikaan
vedenpuhdistuslaitok-
Hi»ti\.
Toronto. — Maakunnana päämi­nisteri
otti vastaan maakunnan ra­hastonhoitaja
Darcy McKeoughn ero
hakemuksen syysk. 6 p. "suuresti j
pahoitellen" asiaa. Mutta lehdistölle
mr. Davis kertoi, että ei ole m i ­tään
joka estäisi mr. McKeughn ni­mittämistä
.uudelleen hallituksen
virkailijaksi, vaikka hän e i nyt tällä
kertaa voi sanoa varmasti sen ta­pahtuvan.
Mr. Davis myös sanoi, että hän
julkaisee kohta suuntaviivat jotka
koskevat hallitusministsrien raha­sijoituksia
ja antaa lausunnon hal­litus-
j a omaetuasiain ristiriidasta;
"Päätös mr. McKeaughn erohake­muksen
vastaanottamisesta ei mil­lään
tavalla ole epäluottamuslause
hänen rehellisyydestään, eikä se
merkitss, että hän olisi käyttäyty­nyt
väärin", jatkoi mr. Davis.
Joulukuussa 1969, silloin kun
mr. McKecugh oli k o . . viraston' m i ­nisteri,
hyväksyi kunnallisasiain v i ­rasto
maanjaon Chathamissa. Sa­moihin
maihin oli mr. McKeoughilla
rahallinen osuus, josta mr. Davis
sanoi, että tapahtuma oli "korkein­taan
erehdys".
"Mr. McKeoughn päätös jättää ero­hakemus
on esimerkkinä hänen
henkilökohtaisesta ja valtiollisesta
vastuunalaisuutensa korkeasta tasoi­ta
jonka hän on itselleen asettanut
ja johpn minä täydellisesti yhdyn",
lisäsi mr. Davis.
farmilta.
Mitään mahdollisuutta ei sano­ta
olevan siihen, että farmarit, j ot
k a eivät ole sateista kärsineet,
saisivat tämän $400 lahjasum-man..
Ontarion alueen ''sade-kato-alu­e
i k s i " on mainittu Prescott, Stor-mont,
Russell j a Glengarry; J o i t a ­kin
Pohjois-Ontarion alueita voi­daan
määritellä samaan (avustetr
tavaan) luokkaan kuuluviksi k u n
tilannetta tutkitaan yksityiskoh­taisemmin.
Itä-'Ontarion monet maatalous-asiantuntijat
pitävät tätä sadeva-hinko-
ikorvausta eleenä, • j o l l a ei
ole suurtakaan merkitystä keskin­kertaisen
farmarin elämässä, sillä
mainittu summa on vain "pisara
äimipärissä" niille jotlka ovat sa­teiden
johdosta kärsineet $6,000
satovahingot, selittävät he.
Rotusyrjintää
Kommunistipuolueen ehdokas
Spadinä vaalialueella Torontossa
Maggie. Bizzell on lähettänyt säh­keen
Ontarion prokuraattorille;
Dalton Balesille vaatien häntä
nostamaan syytteen rikoslain no­j
a l l a Western Guardia vastaan.
Äärioikeistolainen Western
: Guard-ryhmä käyttää rotusyrjin^
tään viittaavaa tunnustusta: "Säi
lyttäkäämme Canada valkoisena".
Mrs. Bizzellin sähkeen sisältö
oli seuraava: Western Guard, s u ­rullisen
kuuluisa fasismia puolus­tava
ryhmä pitää kokouksen T o - ;
rontossa syyskuun 13 pnä. K o ­kouskutsussa
käytetään tunnusta
"Säilyttäkäämme Canada valkoi­sena."
Tämä tunnuslause selvästi
rikkoo lakipykälää no. 281 C a n a ­dan
rikoslaista, jossa kielletään
viiianlietsonta. Kommunistipuo­lueen
ehdokkaana velvoitan teitä
ryhtymään toimenpiteisiin tär
män lakipykälän nojalla."
Mrs. Bizzell on myöskin lähet­tänyt
sähkeen liittohallituksen
oikeusministerille Otto Langille
velvoittaen häntä pikaisesti neur
vottelemaan Ontarion prokuraat­t
o r i n . kanssa, tuodakseen nämä
r i k o l l i s e t - p i k a i s e s t i oikeuteen.
o
o
o
o'
o
o
o :
o
o
o
o.
O ' .
o.
o
o
o
o •
o '
o
o
o
o
o
o
o
o
o-o
o
o ,
o
o .
o
o
o;
o
o
<l
a
to
lO '
o
o
o'-
o
o
o
S/iS SUOMI-MATKA
S.A.S.
CSJ : n Sudburyn osasto järjestää A R P A J A I S ET
joissa palkintoina ovat:
1. Lentolippu S.A.S. koneella Montreal—Helsinki—Montreal
2. Lentolippu S.A.S. koneella Montreal—Helsinki—Montreal
a.Arvokas matkalaukku-yhdistelmä (Miesten tai Naisten)
Lento on 22—45 päivän j a lento-aika kesällä 1973,
A r y a n hinta ainoa.gtaan 50',S kappale. Arpoja saatavana
C S J : n Sudburyn osastolta,\Box 354, t a i p a i k a l l i s i l t a m y y -
jiltäi Arvonta suoritetaan helmikuun 23 päivänä, 1973
Arpajaisista saadut tulot luovutetaan Suomaläis-Canadalalscn
,, historia-aineiston Milcrofibnauksen rahoittamiselcsi.
CSJ:n Sudburyn osasto No. l6. Box 354, Sudbury, Önt.
Luotettavin lentolinja
Scandinavian Airlines
o
o
•o
o
o
,p
o
o
o
o
; o
o
o
o
•o
•o
0{
'o
o
System o