1962-01-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•Sivu 2 Torstaina, tammik. 11 p. — Thursday, Jan. 11, 1962 V A P A U S : läUfcRrVr - ;inaependem LabOr >tgan: of Pinnish Cauadians-^ Ea-ablifibed Nov 6. 1617. .Autborizcd ftecond clM» :maU.by thet ifbsr .' fflce Departmtait, Dttawa. Pub-snea tnnce • weqk)y ^ iTpuesd^y?.' fhursdays and fiatucÄaysiS!? Vapaus •^bliähing Company Ltd., sn L0(i-l02 «lm 8t W . Siidhurv vOnt, Caiiada Teiephönes:Bua,^ Office OÖ. 4-4264; iikmurial Office OS. 4-4265: Msna«et i . ^uksi. Editor W. Eklund. Uäfflns .^rir^ss: Box. 69, .Qudbury, Ontario. it. Lj . - Adv6rtising rates ^apon «pplioauou 7-pnslntlon free of charge TlLAiUSHlNNAX Oaiiadassa: ' ; l , y k . : 8 ^ 0 ?liidysvallöissa: 1 vk. 9.0Q 9 kk. 480 Suomes«9: 1 vk. . 9M 6 kk. 5.25 YLEISdN KlkJE •»jr»- , ,, , •••• • ivivestaa Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Euroopan yhteismarkkinaliitto, eli kuutosten (Länsi-Saksan, .Italia^ Ranskan, Belgian, Hollannin ja Luxemböurgin) taloudelline^n . "yhteeiisulaminen", josta on niin paljon j a kauniisti kirjoitettu, oli vuoden vaihteessa vakavassa kriisitilanteessa. Näiden maiden kesken piti päästämän tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä 1962-sopimukseen yhteisestä maatalousohjelmasta. Sen jälkeen oli tarkoitus siirtyä kuutosten sopimusohjelmassa toiseen vaiheeseen, ns. enenmiistöpäätös-ten aikaan. Mutta kun maataloussopimuksesta \ei päästykään yksimielisyyteen niin Ranska käytti hyväkseen veto- eli eittoa-misoikeuttaan ja täten rupesi kiiutosliitto tallaamaan paikallaan. Riitakapulana on eturistiriidat. Ranskalla on esim. y l i jää mä varn,<;tnja mnataloii.stiinttcita. So hnhiaa snada ne myy- Qntar.en liha^kanda^Iista • Ontarion lihaskandaälin tiimoilta on tiedoitettu, että liittohallituksen terveysministeri W,aldo Mohteith on ehdoK>- tanut maakuntahallituksille yleisen konferenssin pitoa s i i i^ mielessä, että voitaisiin tutkia lihantarkastussäädöksiä niin ettei -kuluttajille voitaisi enää niyydä joukkomitassa ihmis-ruoafcsi kelpaamatonta lihaaj;„kutönon-Tny.t tapahtunut On riossai- Toivottavaa olisi, että lehmänvjahevosenraatojenih-misruoaksi myynnistä?annettaisiin « i in kovat vankilarangais- ' tukset, ettei sille "aLalle" löytyisi oikeinkaan palj.oa.pyrkijöi-:, _ tä. Jokatapauksessa olisi säädöksiä parannettava niin, että kaikki ihmisrUoaksi, myytävä liha on tarkastettava. Oh 'kerrassaan sui^rta huolimattomuutta viranomaisten toimesta* kun joku herrasmiesmäinen rikosliiga voi myydä kuukausittain jopa 75 tonnia hevosten ja lehmien raatoja i h misten syötäväksi ja kääriä siitä kuukausittain noin $60,000 -tuloti kuten on meille selitetty. Jossakin on silloin vikaa kun tällainen menetelmä on saanut ja voinut jatkua. On vaikea uskoa, että lihahkäsittelyyn perehtyneet liikkeet ja laitokset ovat voineet tällaista tavaraa välittää asiakkailleen olematta tietoisia siitä, että l i h a n i ole tuoretta eikä tervettä. Jos olisi kysymys joistakin kulmakaupanpitäjistä, jotka eivät ole a l a l leen erikoistuneitaj niin. silloin voitaisiin olettaa,- että kauppiaatkin ovat tulleet petetyiksi. Mutta toista on kokonaan s i l - Ipiri kun ketjuliikkeidenkin sanotaan/välittäneen tätä monessa tapauksessa suorastaan myrkylfistä lihaa. Uutistiedoissa on kerrottu, että tiistaiaamuun mennessä oli tähän hirveään lihaskandaaliin osallistumisesta pidätetty kaikkiaan 14 ihmistä (?), ja että lisää pidätyksiä on odotettavissa. Poliisiviranomaiset ovat kertoneet, että nämä raatojen kauppiaat ovat joissakin tapauksissa paloittaneet lihoiksi sellaisiakin lehmiä, jotka ovat olleet kuolleena useita päiviä ' j a että hevosenraatojakin on paloitettu j a myyty ensiluokan naudanlihana! Suuri osa tautisista eläimistä, kuoleman partaalla olleista eläimistä ja eläinten raadoista saaduista lihoista on käytetty makkaroiden valmistamiseen sekä keitto- ja jauhelihana mutta sitä on myyty myös luuttomina paisteina jnö. Tämä on antanut äärettömän suuria voittoilun - mahdollisuuksia alansa "liiketoiminnan" harjoittajille, sillä heidän kerrotaan ostaneen kuolleita eläimiä $5.00 hinnalla kappale ja myyneen niistä saamaansa lihaa 33 senttiä pauna! -Kun palautetaan mieleen, että esim. Toronton, Hamiltonin ja Brantfordin alueella on myyty tätä lehmä- ja hevosraatojen "lihaa" arviolta noin 150,000 paunaa viime elokuusta lähtien, niin silloin nähdään kuinka tuottoisa afääriä tämä homma on ollut. Kummallisinta tässä yhteyde.ssä on kuitenkin se, että vaikka poliisiviranomaiset sanovat joidenkin pakkausliikkei-den ja ketjukauppojen myyneen tätä eläinruokaa ihmisille, niin yhtään ainoata syytettä ei ole niitä vastaan vielä nostettu? On vain selitetty, että ne eivät muka tiedä, eivätkä kaiketi ole vastuussakaan siitä, mitä ne kuluttajilleen mjry-vät. Ilmeistä on että lihantarkastussaädöksissä ja niiden täyr täntöön panossa on suurta vikaa ja puutteellisuutta. Meille selitetään että noin 80 prosenttia Ontariossa käytettävästä ; lihasta tulee liittovaltion tarkastuksen ja valvonnan alaisuudessa olevista teurastamoista. Loppuosa - mydään joko kokonaan tarkastamattomana tai perin puutteellisen valvonnan alaisuudessa tarkastettuna. Ihmisten terveydestä piittaamattomat miehet voivat käyttää hyväkseen vielä sitä, että pakollisen tarkastuksen alaiseksi tulee ' v a in se liha, mikä lähetetään niaakunnan rajojen yli joko toisiin maakuntiin tai ulkomaille.- On sanottUj tai vihjattu, että pienet teurastamot, joilla on kelinot välineet ja pieni liikevaihto, eivät voi ylläpitää -seilaisi^ virkailijoita jotka tarkastavat karjan ennen teurastusta j ^ antavat leimansa vain tällaisen tarkastuksen perusteella. •Mahdollisesti asiassa on perää. Mahdollisesti valtio-vallan »tulee tehdä joitakin erikoisjärjestelyjä näiden pikkuliikkeiden tuotteiden valvomiseksi esim. niin että yksi ja sama^rkastaja valvoo useamman liikkeen alueellaan mää-räämäljä erikoiset teurasjtuspäivät. tai ajat, jolloin hän voi olla henkilökohtaisesti.paikalla. Multa missään tapauksessa ci voida hyväksyä sellaista olettamusta, että suurliikkeet ja- -teurastamot ovat ilman muuta.synnittömiä. Suoritettakoon puolueeton.tarkastus niin isoissa! kuin pienissäkin liikkeissä ja tehtäköön tarpeelliset järjestelyt sen hyväksi, ettei yhtyän lihapaunaa saa myydä kenellekään ilman ettei siinä ole, valtion tarkastajan leimaa. J^£ttä kuluttajaväestö saisi takaisin menettämänsä luottamuksensa valtion tarkastajiin, lehmän- jahevosenraatojen sekä yleensä ihmisruoaksi kelpaamattoman lihan tukkumyynnistä nyt pidätetyt henkilöt Oh v i e t t ä v ä nopeasti oikeuteen •ja saatettava siellä ankaran rangaistuksen ^alaisiksi Ellei näin tehdä,:silloin tulee raatojen lihan myynti vähän päästä jatkumaa n aT%yttaen ehkä jonkun epidemian tai joukkomittaisia sairautta väestön-keskuudessa. W H I W J S H I N KOULUASIASTA Lienee aiheellista selostaa tämän ;n.s. iRoUta;ärven kouitinV asialta. Jotkut henkilöt ovat erittäin innostuneesti ajaneet asiaa niinpäin,' et-iä hyJUättäisiin oma koulu j a : koul u p i i r i yhtymällä Whitefishin kou-iU. piiriin. Tämän asian edistämiseksi on cuiskauskampanjalla levitetty täysin valheellisia tietoja, kuten sellaistakin, että maksamalla veromme Whitefishin koulupiiriin vapautuisimme maaverosta.: Täytyy olla tietämätön puupää) joka sellaisen^ k i n -valheen täydestä nielee. Emme me vapaudu maaveron maksusta sillä keinoin. Jos Tcwnshippi re-kisteröidään^ jää maaveron nimellä verotus pois, mutta mitä se auttaa^ jos muita veroja lisätään sen tilalle moninkertaisesti, niinkuin esimerkki riäyttää Whitefi8hin veronmaksaj i l l a olevan. Heillä on jo nytkin 4 kertaa kalliimmat kouluverot kuin meillä ja^paljon kalliimmaksi v i e li tulevat, kun rakennetaan 3 luokka-hu/ onetta lisää. Meidän koulupiirimme on talcu-dellisesti eli rahallisesti n i i n ' hyvällä sortilla, että saakin katsella kaukaa ennenkuin löytää toista sa-^ manlaista. Meillä on oma velaton kouluhuone ja rahaa useita tuhansia pankissa, jottei meidän köyhyytemme takia tarvitse toisen koulup i i r i n ' turviin paeta. Meidän koulupiirimme veronmaksajia on koulusihteerin kirjojen mukaan Dieppen lownshipista yksi kolmasosa ja Louis'in townshipista kaksi kolmas- I osaa j a rahatulot samassa suhteessa. Se väite, että lapset oppisivat paremmin Whitefishissa, ei pidä alkuunkaan paikkaansa; eikä kukaan uskone tosissaan sellaista että lasten opinhalut ja kyky paranevat, mitä kauemmas kodistaan heidät kyyditään. Pikemmin siinä käy päinvastoin. Meidän koulustamme on vuosi vuodelta päässyt ulos oppilaita mitä 'parhaimmilla todistuksilla ja ovat ylpeytenä ja maineena opettajalleen, koulupiirille sekä koko kylälle missä asuvat. Selvä todistus siltä, kuinka maalaiskouluissa voi oppia yhtä hyvin kuin isommissakin paikoissa. Miksi meidän pitäisi tuhota koulumme ja muuttaa muualle? Eihän toisiakaan maalaiskouluja siihen pakoteta, "ei Sambatsin koulua Whitefishiin, ei Beaver Laken koulua Worthingtoniin. Ne saavat olla siellä missä ovat, niinkuin sanotaan,! saatava N-liiitdbiseii taiteilijaii ptd^eitvuoro aikakautemme^teatterikeskustelussa Tuhkin mikään mnu aihe on v i i me 'aikoina lienLtfinyt Neuvostoliiton taiteilijapiireissä niin suurta kiinnostusta kuin fcysymys taiteilij an ja nykyajan suhteesta* Mikä te-ke^ (e^tlerlnobjaajan työn moder-nlkfli — ohjelmisto vai näytelmäh ohjaus Ja näsrttämöasn? Yoidaan-ko pitää ajanmukaisena JcAalsta näytäntöä. Joka tavalla tai toIseUa vpstaa päivänpolttaviin kysymyfc-r siin? Itfikä on taltelUJan tehtävä ja velvoUisuns. Seuraavarsa Neuvostoliiton Kansantaiteilija Jori Zavad-s k l ~ v a & a r i i h i n kysymyksiin —AJ^Nn. kirjeenvaihtajan pyynnöstä. Jokaisen oh^*aaJan haaveena on >uoda näyttämölle nykyaikaa koskevia näytehniä ja ohjata > niitä ajan-mukalsesti. Jokainen näyttelijä haaveilee saavansa osan sellaisissa näytelmissä. Mutta kuten tiedämme, ny-kvnlka käsitetään ja selitetään monella eri tavalla. ONGELMA Näin äskettäin Ruotsissa oopperan, loka ulkonaisilta tunnusmerkeiltään oli mitä nykyaikaisin, siinä nimittäin Pii kysymys avaruusmatkallljolsta. avaruuslaiva Aniara poikkeaa laske- >u)*a ^n^oradaltafin ja joutuu toisen Viier^o^ä^i^en satelllitl^^sl. Aniaralai-set eivät pääse enää koskaan palaa-m<< nn kotiphneet«>ne. He joutuvat kiitämään vierailla Ikuisen yön ja ikulf^n. kvlmän alueilla, kunnes elämä lätlää h eid iin vahvat ruumiinsa "a h'lverWset sielunsa. Joknlnpn kflt«omos"^a ollut luonnol-l'? esti ka"?ltM etteivät oopperan teki-y& ja teatteri puhues.saan Aniarasta fa nniaralaisista tarkoita mitään tuntematonta maqilmaa. vann omia ^Tastnmme. meitä Maan asukkaita ja ihmi!!kiirnan rnplmaa avaruuden val- *BPmLsesta. Mutta miten mustin ja ^''ivnttomln värein sitä esitetään! Nävtelmä on kaiken olevai''en turhuuden svnkkä symhoH. Siinä tulee Vourllntuntuvasti esille tekHölden ftlfltus pttä kalkki, k^rras-saan kalkki ml^letön^ä la ka^oia nlematto- Titnit^en. 'Hlmä näyttämöltä kä.sin »«it.env Inhlmillifen olema-s-^aolon turhuuden ja toivottomuuden julistus nalnosti Ja masensi, käsitin sen tä-mänValtaista taidetta luovan maail-aikaansaannok- :rottaa näyttämön katsomosta. Halusin, että yleisö tuntisi olevansa "samassa juonessa" näyttelijöiden kansaa ja että roolien esittäjien näytteleminen tempaisi välittömästi mukaansa jokaisen teatteriin tulleen j a p i - äisl vallassaan niin katsomossa k\iin lämpiössäkin vietetyn ajan. Vaikut-l; aa siltä . k u i n se olisi onnistunut meille. Nyt jälleen, - kun työskentelemme ><distyksellisen tanskalaisen kirjaili. Jan Knud Sandbergin näytelmän 'Naisten kapina" parissa, pyrin-ke-hittämään edelleen "Wlndso«q. Uoi-äissa rouvissa" löydettyjä periaatteita. Tahdon, että teatterin elävä alkuvoima valtaisi luoksemme tulevat. TahdDn, etta ihminen teatteriin tullessaan . yhtyisi sen värikkääseen, vavahduttavaan, alati muuttuvaan elämään mitä ei tapahdu elokuvassa eikä telavlsiossa, missä valkokankaan tai kuvaruudun kuollut pinta erottaa katsojan näytelmän tapahtumista. RAUHAN J A y S T X V Y T O EN EDISTÄMINEN "Naisten kapina" on eloisa., sukkela j a kiihkeä teös. J a mikä tärkeintä: sen täyttää raiihan puolustamisen aate. lUmännäytelmän esityksistö t u - Jdvat kamppaUem|kta:.muhan varmis- ,ami«en jä lujittamisen puolesta (caikkl. nlhi tdcijä kuin älvlaajat Ja näyttämöllepanon valmistelijat, samoin näyttelijät Ja ihmiset, Jotka tt)- evat katsomoon .esltystämme seuraa- .naan.- "" ' . Nykyisenä rauhattoinana aikanamme teatterin Ja taiteen on tehtävä voitavansa edistääkseen ystävyyden ja keskinäisen ymmärtämyksen luomista kansojen -välisissä suhteissa. Näyttämötaiteen edustajien tehtävänä oc taistella aktiivisesti yleisen rauhan sekä ihmisten otmen Ja ilon puolesta kaikin heidän hallussaan olerm taiteellisen vaikutuksen keinoin, kaikin heille suoduin kyvyin; Tämä on käsittääkseni taiteiUjan teh-tävä Ja velvollisuuA. — (APN) USAn armetiaan lisä-tään taas 2 divlsionaa kirkko keskellä kylää; , murh»elli.seksi En tarkoita tässä kovkeakOuluja s2k.si. eikä niihin kyydittäviä, ymmärräni-'i T- "'"^ '-^xsom^—r ja näin mieles-me sen, että korkeakouluja on säni t c i ? - ' nftv"'^mön, toisen teatte-mahdoton rakentaa joka kylään, rin. loka on a-^-?' nnut It-selleen jalon Niiden on oltava suoremmissa .kes-1 rHämäärän: nalvelln ihmiskuntaa. kuksissa, jos hallitus: rakentaa korkeakoulun Whitefishiin, niinkuin on huhuttu, niin se on tervetuloa vain, ei sitä kukaan moittine^ mutta alemmat kansakoulut saisivat olla siellä missä on koulutettavatkin maalaiskylissä. Viime vuosikokouksessa oli edel-lämEiniti-.^ ta kysymyksestä keskusteltu ja päätettykin samalla. Äänet olivat menneet joksikin tasan. Sellaisissa tapauksissa vaaditaan uusi ääntenlaskutarkistus, mutta toimit^ sijat eivät olleet hyväksyneet sitä. N3^ on suuri enemmistö veronmaksajista tyytymättöminä koonnut ni-mentä ja vaatinut uutta kokousta, joka on perjantaina, tämän tammikuun 12 pnä, kello 8 i l l a l l a . Silloin käynee asia selville kumpi puoli jää voitolle. — J . Saikkonen. ISRAELISSA P A L J ON LÄÄKÄREITÄ Geneve. —: Maailman terveysjärjestön tiedonanno.ssa sanotaan, että Israelissa on enemmän lääkärei-lä asukaslukuun nähden kuin missään muu.ssa maassa—-yitsi lääkär i jokaista 420 asukasta kohden. Toisella tilalla on Neuvostoliitto, jossa on yksi lääkäri jokaista 550 asukasta kohden. Nam mielessäni oman neuvcstoteat-terimme, joka on ottanut omakseen realismin, elämän totuuden talteelll-' sen kuvastamlsen. Tällaisen teatterin esitykset käsitän elämäntapahtumiksi., tapahtumiksi elämän ikuisessa riennossa eteenpäin kohti ihmiskunnan yleviä ihanteita. Taman teatterimme tehtävänä on jakaa ihmisille lahjaksi luovan talteen uutta perusolemusta, kehittää ihmisissä pyrkii mystä kauniiseen, terveeseen ja voimakkaaseen, kasvattaa tahdonlujuutta älykkyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden henkeä. Taiteessa, joka asettaa it.selleen näitä jiäämääriä, ei voi olla sija.n "anlaralalselle".maailmankatsomukselle. Olen sitä mieltä, että teatterin elä- Palm Beach, F l a . — Presidentti Kennedy antoi äskettäin määräyksen kahden uuden armeijan divi- .sioonan muodostamisesta^ Tämä nostaa Yhdysvaltain armeijan 16. divisioonaan. Virallisessa tiedonannossa sanotaan, että kahden säännöllisen divisioonan muodostaminen tekee mahdolliseksi vapauttaa aktiivisesta palveluksesta "myöhemmin tänä vuonna" (ehkä kesäkuuhun mennessä) ne kaksi kansalliskaartin divisioonaa — Wiseonsinin 32. ja Texasin 49. —^ jotka aktivisoitiin lokakuun 15 p:nä annetulla määräyksellä ja- osana Yhdysvaltain asejoukkojen mobili-soinnista muka B e r l i i r i n kriisin vuoksi. Toinen muodostettavista divisioonista tulee olemaan panssaridivisioona, joka kootaan Fort Moodissa, Texasissa: toinen tulee olemaan mekanisoitu jalkaväkidivisioona, joka kootaan Fort Carsonissa, Coloradossa. Virallisen tiedon mukaan päätös näiden kahden uuden: divisioonan muodostamisesta tehtiiri sen, jälkeen kun presidentti Kenendy neu kuljettaminen kaikkine taminei-neen ja taisteluvälineineen ilmateitse Länsi-Saksaan on suunniteltu harjoitukseksi taistelujoukkojen kiireellisestä kuljetuksesta mihin '.ahansa maailmanosaan — Keski- Itään, Afrikkaan tai minne vain, missä tilanteen katsotaan vaativan kiireellistä sotilaallista toimintaa. Yhdysvaltain armeijan Johto on jo pitemmän ajan tahtonut ei ainoastaan tällaista harjoitusta, vaan itsenäisten ilmateitse kuljetettavien taisteluosastojen — "paloprikaa-tien" — muodostamista ja niiden sijoittamista sekä Länsi-Saksaan että Okinawan saarelle Tyynellä merellä. Tarkoituksena on pitää tällaisia ' paloprikaateja" asemissa, mistä niitä voitaisiin nopeasti kuljettaa Kauko-Itään ja Kaakkois- Aasiaan sekä Lähi-Itään ja Afrik- Iiaan. .•• . Pentagonin taholta ilmoitettiin tiistaina, että kolme armeijan 4ais-teluosastoa yhteensä noin 6,000 miestä kaikkine : varusteineen — tullaan kuljettamaan ilmateitse Länsi-Saksaan tammik. 16 j a hel-mik. 12 päivän välisenä aikana.^ Waybrantin sisarukset Sarniasta, joita on kaikkiaan seitsemän mutta yllä vain E l l en j a Jo-Ann, saivat kaikesta huolimatta vie^ "taä joulun yhdessä. Heidän äitinsä kuoli marraskuussa ja huoltoviranomaiset ilmoittivat, että perheen on hajaannuttava ennen joulua. Asia järjestyi Icuitenkin niin, että sisarusparvi .sai viettää joulun yhdessä ja kotonaan. votteli johtavien sotilasneuvonan-{Näistä kaksi o-sastoa jää Länsi-Sak^ lajiensa kanssa täällä. Neuvotteluihin osallistuivat varapresidentti Lyndon B. Johnson, puolustussih-teeri Robert S. McNamara, apulais-puolustussihteeri Roswell Gilpatric sekä kenraali Maxwell D. Taylor. .Neuvottelujen toiseen. vaiheeseen osallistuivat yllämainittujen lisäksi yhteisen esikunnan päällikkö^ kenraali Lyman L.. Lemnitzer, amiraaH George W. Anderson, kenraali George H. Decker, ilmavoimien kenraali Frederic H. Smith ja merijalkaväen , kenraali David M. Shoup. Sen jälkeen kvn nämä kaksi uutta divisioonaa]" on muodostettu. Yhdysvaltain säännölUnen armeija mänmyönteisyvs Umenee muus.sakin} koostuu yhdestä jalkaväki-, viidestä panssari-ja kahdesta ilmassa kuljetettavasta divisioonasta. dyksi edullisilla ehdoilla toisiin .sopimusmaihin; Mutta Länsi- Saksan haluaa "suojata" omaa maataloutensa ja kieltäytyy hyväksymästä Ranskan asennetta asiassa. "Toisaalta Länsi- Saksa haluaa .saada teollisuus-t u o t t e e n s a mahdollisimman edullisesti toisiin sopimusmaihin, tfTutta siinä se astuu toisten sopimusmaiden teollisuuspiirien varpaille. " Kuten muistettanee, Euroopan yhteismarkkinasopimus joka allekirjoitettiin V . 1958, oli tarkoitus toteuttaa kolmessa, neljän vuoden vaiheessa N y t oli tarkoitus siirtyä vasta ensimmäisestä vaiheesta toiseen, mutta siinäkin fupesi kivestä-mään. Me saatamme helposti kuvitella minkälaisia eturistiriitoja tulee näiden sopimusmaiden ratkaiseville talouspii-reille tämän suunnitelman täytäntöönpanossa ja kaikki merkit viittaavatkin siihen, että k i - ve.s-t.nmincn on vasta alulla.. kuin näytelmien sisällössä. Se ilme-j nee myös ohjaajan, näyttelijän, Jo- j >alsen näyttämötyöhön osallistuvan ihmisen maailmankatsomuksessa. Se on sinänsä siinä e]ämä.s.sä;iosta taide syntyy ja jota taide palvelee. ETSI. KOKEILE JA YRITÄ Mitlestäni nykyaikaisuus merkitsee taiteilijalle myös ainaista etsimistä kokeilemista ja yrittämistä. Sillä jokaisensa teatterlesltykse.ssä pitää olin keksintö, löytö, joskaan el nyt ker-ras- saan talteen uuden maanosan löytö, niin ainakin hiven jotain uutta. Teatterin on oltava alituisessa Ihk-keesr, ä Etsiminen, kasvu, kehitys — kaikki tuo on erottamattomasti sidottu yhteen, j a siksi jokaisen teatterl-tsltyksen —- korostan: jokaisen! — nn oltava nykyaikainen. Klassilliset teokset voivat ja niiden pitää esittää näyttämöltä sanomansa nykypäivälle nykyaikaisesti, ja nykyaikaisessa näytelmässä puolestaan on oltava klassillisen teoksen voimaa, syvyyttä ja vakuuttavuutta. Mutta aina ei ole niin kuin pitäisi. Esimerkiksi Anton Tshehovln näytelmiä esitetään' toisinaan puolen vuo.sl- .sad^in Ikäisten vanhojen periaatteiden mukalse.stl. Onneksi sellaista el kuitenkaan tapahdu kovin paljoni Tshehov-ohjaukset, joissa teatteri korostaa kirjailijan teosten humaanisuutta, edistyksellisyyttä ja taiteellista totuutta, ovat nykypäivän teatteriyleisölle rakkaita ja ymmärrettäviä. YLEISÖN JA NAYTTELIJdlDEN LÄHENTÄMINEN Pyrin juuri tämänkaltaiseen klassillisen kirjallisuuden esittämiseen kun valmistelimme Moskovan Mos-sovjet- teatterlssa Shakespearen "Windsorln Iloisia rouvia". Halusin saada esityksestä reippaan, räiskyvän Jr. nykyaikaisen. Halusin kaataa kuvitellun noljännon .seinän, joka \Vashing:on. — valtein armeijan Kahden Yhdys-taisteluosaston saan suorittamaan harjoituksia ja kolmas palautetaan takaisin Fort Lewisiin, Washingtonin valtiossa. Nämä osastot ovat armeijan 4:nnen divisioonan taisteluosa.stoja. Niiden sihto Länsi-Saksaan tullaan suorit' lamaan 100 suurella kuljetuskoneella, joista 10 tulee olemaan C- 135-suihkumoottorikuljetuskoneita. Maatalouslakko I9)dez. Ranska. — Farmi j a tehdastyöläiset ryhtyivät tiistaina 24 tunnin lakkoon Averyronin maakunnassa kannattaen kolme viikkoa kestänyttä Decazevillen kivihiili-kaivostyöläisten lakkoa. FILMITÄHTI JÄTTI $1,800,000 New Vorä.—- Filmitähti Errol Flynn jätti jälkeensä omaisuuden, joka arvioidaan yli $1.800.000:ksi. Hän kuoli Varcöuverissa v. 1959. Belgialainen lentokone loukkasi N-liiton ilmatilaa (Jatkoa sivulta 1) Sabena-yhtiön puhemies Moskovassa sanoi, että oli tehty järjestelyjä matkustajien kuljettamiseksi lentoteitse Moskovaan, jcsta he voisivat jatkaa matkaansa Brysseliin. Neuvostoliiton ensimmäinen vara ulkoministeri Vasily Kuznetsov sanoi, että Groznyyn c l i lähetetty ohjeet vapauttaa belgialainen lentokone. niin pian kuin teknilliset järjestelyt (polttoainetäydennykset ym:) tekevät sen mahdolliseksi. Varaulkoministeri Kuznetsov oli i ä t t ^ ^ Belgian suurlähettiläs HyppoMtc Coolsille virallisen protestin ilmatilan loukkaamisen johdosta. Belgian lähettiläs o l i vakuuttanut, että ilmatilan loukkaaminen ei cllut tapahtunut tahalUsesli. Lentokone oli matkalla .Teheranista Istanbuliin kurssilla, joka saattoi sen lähelle Neuvostoliiton rajaa. Ranskalaisopettajat pois Egyptistä Parii.si. — Ranskan hallitus on läättänyt kutsua pois Egyptissä olevat ranskalaiset opettajat. Päätös teh i in sen jälkeen kun Yhdistynyt arabitasavalta oli ilmoittanut, että kolme Egyptissä olevaa ranskalaista koulua takavarikoidaan.. Ranskan valtion omistuksessa olevan laitoksen alaisina SITÄi J A TÄTÄ HAJAMIELISYYTTÄ VAIKO SEKAPÄISYYTTÄ ^ Eräs vanhemmanpuoleinen herrasmies etsi ravintolassa vaatenau-akoista hattuaan. — Mihinkä hittoon minä nyt haUuni jätin? — Sehän on teidän päässänne, — Kii 03. kiitos, muuten olism ehkä lähtenyt täältä ilman sitä. TODISTUS Puoskari: Olen myynyt tätä lääke tä kokonaista 25 vuotta enkä ole' vielä saanut ainuttakaan vali^ iuSlav Ticaältekö niitä se merkit- ..eeV ' Ääni. väkijoukosta: "'Sitä. että kuolleet eivät kykene enää valittamaan.''. MISTÄ SAISI LÄÄKETTÄ Sairaalassa oleva mies oli juuri selviytymässä nukutustilasta ja oli hyvin romanttinen. Hänen vaimonsa kääntyi sairaanhoitajattareen sanoen: " E n o'e kuullut hänen puhuvan noin sen jälkeen kun olimme kuhenusmatkalla. Mistä on tuollaista lääkettä saa'avissa?" R A K K A U D E N TODISTE Isä- "Mene vaan naimisiin tuon Jaakon kanssa. Siitä saat miehen, toimivat [ joka todella rakastaa sinua.'' koi-Jut ovat Kairossa. Alexandriassa. Arabitasavallan hallitus ilmoitti aikaisemmin, että Ranskan kansalaisten oleskelulupaa ei uudisteta. Mahissa jaj Tytär: "Mistä tiedätte, isä?" Isa: "Siitä, että olen lainannut häneltä rahaa useaan otteeseen vumc kuukauden aikana j a hän aina vaan tulee käymään meillä." PÄIVÄN PAKINA Välipaloja sieltä ja täältä Eräs torontolainen ystävämme, sanokaamme häntä vaikka "Raafuk-siy. muisti meitä pitkästä aikaa eräillä leikkeleillä ja siinä yhteyde. ssä myös pienellä kirjelapulla, jossa on sekä pippuria että muita mau.steita. MiiinittPKoon kuitenkin aluksi, ett'! ko. hikkcN-iel cn peräisin eräästä katuoja- eli skandaalilehdestä-mi. ssä tehdään suuria otsikoita sellaisista asioista, joista tavalliset ihmiset eivät kehtaa j u l k i s i l l a paikoilla ajatellakaaiv puhumisesta .puhumattakaan. , - Mutta. antakaamme miehen esitellä lähettämänsä tavaran: —"Terve kaveri: Hävettää että lähetän tällaisen- vanhanpuoleisen to-k u m e n t i n — sillä onhan meillä täällä sivistyneessä lännessä omat loistavat politiikkomme ja omat hallelujaa huutajamme. Meillä on täällä Torontossa sanomalehtiäkin kaikkea sorttia, kuten sen entisen miehen housuissa . . .Enpä nyt höpise turhan vuoksi.^encmpää, vaan sanon j a pyydän, että kun saat tämän lähetykseni, niin huitase pönt-töhön ja sylkäse päälle, eikä puhuta mitään." No, ei puhuta — - vaikka "pönttöön" eli siihen suureen paperikor i in ci iiiilii .Ifikkeleilä pantu, vaan hyllylle odottamaan jos joskus tulee tarvetta ja kutsumusta sellaisilta aloilta. Teinen torontolainen ystävämme, sanokaamme häntä vaikka ' Eeno k i k s i " , oli leikannut sikäläisestä •päivälehdestä uutispätkän, missä kerrottiin tunnetun canadalaisen sanomalehtikunlnkaan valittaneen, että Raamatun tek.sti pitäisi oikeas.. taan kirjoittaa uudelleen, nimenomaan miljonäärien omistamien lehtiliikkeiden kirjapainossa niin. että taivasosuuksillekin tulisi dollarin merkki. Kyseinen multimiljonääri näyttää pitävän erittäin pahana Raamatusta sitä. kohtaa missä sanotaan, että rikkaan miehen on vaikeampi päästä taivasten valtakuntaan kuin on kamelin mennä neulansilmän läpi. Näin ei pitäisi kirjoittaa, selittää miljonääri, eikä se olisikaan niin, jos Raamattu toimitettaisiin ja kustannettaisiin nyt, jolloin kirjapainot' oyat Suuren Rahan käsissä Hän ei tosin kiellä etteikö köyhäkin voi päästä taivasten valtakuntaan, mutta rikkaalla on sittenkin suuremmat mahdollisuiudet, koska hän, rikas kun on. voi täällä maan päällä "tehdä enemmän hyvää" K u i n Koyna vaivainen. Ystävämme puolestaan huomauttaa tästä: ^ "Kas : kun ci Raamatun kirjoittajat huomanneet tätä niksiä. Kun 'oku hyväkäs iokc ryöstää tai muuten kvnii köyhiltä kurjilta joukoilta n i i n , ettd köyhät tulevat vieläk in köyhemmiksi, niin sitten tämä Herra ja Ylhäisyys voi tehdä lahjoituksia johonkin hyväntckeväi-syystarkoilikseen sikäli, että saa veromenonsa pienemmiksi, ja niin aukeaa samalla taivaan portit selkosen selälleen miljonäärille . . . "Saa nähdä koska rupeavat tai: vastonlteja hinnoittamaan ja mainostamaan joko ITäteiskaupalla tai vähiltäismaksulla . . ?— J o i l l a k in kansalaisillamme tuntuu olevan kiintymystä myös pol i i t t i s i in viisasteluihijL. koska.'eräs' lukijamme "paiskaa" meitä "Keskipohjanmaa" nimisestä lehdestä saksimallaan piirroskuvalla "nimi-miehistä", joiden alla on tällaista tekstiä: "Naapurimaan (NLn) vierailun aikana 1960 p i t i presidentti Urho Kekkonen lounaspuhecn ja lopetti sen: ". . . Vaikka koko Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, niin me pidämme täällä tämän perinteellisen pohjoismaisen järjestelmämme. "Hrushtshev vastasi heti tähän puheeseen: . ". . . Pitäkää te vain järjestelmänne. Me lähetämme sitten Neuvostoliitosta • 60 vuoden kuluttua luri.steja kal.somaa:i milen lakapa-juuien niaamua on euueu dmaau. "Tervetuloa, sanoi Kekkonen jä jatkoi puhettaan." Jutun jatkoahan on sekin. Mutta meitä kiinnostaakin nyt ennenkaikkea se huolenpito, mitä Vapauden lukijat — kirjeenvaihtajista puhumattakaan ovat kautta aikojen lehteään kohtaan osoittaneet. Paikkakunnan asioista kirjoitetaan, lähetetään lehtileikkeleitä ine. Toimitukselle esitetään huomautuksia, moitteita, kun katsotaan . tarpeelliseksi; sekä toivomuksia ja ehdotuksia. Juuri näin pysyy, tai oikeammin pidetään -lehtemme lukijakunnan 'tuntumassa" eli läheisyydes.sä. Sitä suuntaa on syytä edelleenkin kulkea. Ja kun tammik. 27 ja 28 pnä p i r detään Vapauden yhtiökokous. — yhdessä CSJ:n laajennetun tpk:n kokouksen- kanssa — täällä Sudbu-ryssa, niin sinne ovat,lehtemineju-kijat ja ystävät hyvin tervetulleita. Kekousvieraille on tavattu aina antaa -puhe- ja esitysoikeus, joskin vain viralliset edustajat saavat asioista äänestää ia päättää. Nyt tulee Vapauden yhtiökokoukselle paljon tärkeitä asioita j a siksi toivomme; että lehden lukijat pitäisivät nämä päivät "avoina" voidakseen tulla joukolla kokoukseen, seu^ raamaan, miten tämän liikkeen" asioita käsitellään. Kaiken kukkuraksi näyttää siltä,- että" siellä on mahdollisuus saada kahvikupponenkin väHpalaksi, joten _siis tervetuloa yhtiökokouk- V.001V. --Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 11, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-01-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620111 |
Description
Title | 1962-01-11-02 |
OCR text |
•Sivu 2 Torstaina, tammik. 11 p. — Thursday, Jan. 11, 1962
V A P A U S
: läUfcRrVr - ;inaependem LabOr
>tgan: of Pinnish Cauadians-^ Ea-ablifibed
Nov 6. 1617. .Autborizcd
ftecond clM» :maU.by thet ifbsr
.' fflce Departmtait, Dttawa. Pub-snea
tnnce • weqk)y ^ iTpuesd^y?.'
fhursdays and fiatucÄaysiS!? Vapaus
•^bliähing Company Ltd., sn L0(i-l02
«lm 8t W . Siidhurv vOnt, Caiiada
Teiephönes:Bua,^ Office OÖ. 4-4264;
iikmurial Office OS. 4-4265: Msna«et
i . ^uksi. Editor W. Eklund. Uäfflns
.^rir^ss: Box. 69, .Qudbury, Ontario.
it. Lj . -
Adv6rtising rates ^apon «pplioauou
7-pnslntlon free of charge
TlLAiUSHlNNAX
Oaiiadassa: ' ; l , y k . : 8 ^ 0
?liidysvallöissa: 1 vk. 9.0Q 9 kk. 480
Suomes«9: 1 vk. . 9M 6 kk. 5.25
YLEISdN
KlkJE
•»jr»- , ,, , •••• •
ivivestaa
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Euroopan
yhteismarkkinaliitto, eli kuutosten (Länsi-Saksan, .Italia^
Ranskan, Belgian, Hollannin ja Luxemböurgin) taloudelline^n
. "yhteeiisulaminen", josta on niin paljon j a kauniisti kirjoitettu,
oli vuoden vaihteessa vakavassa kriisitilanteessa.
Näiden maiden kesken piti päästämän tammikuun ensimmäiseen
päivään mennessä 1962-sopimukseen yhteisestä maatalousohjelmasta.
Sen jälkeen oli tarkoitus siirtyä kuutosten
sopimusohjelmassa toiseen vaiheeseen, ns. enenmiistöpäätös-ten
aikaan.
Mutta kun maataloussopimuksesta \ei päästykään yksimielisyyteen
niin Ranska käytti hyväkseen veto- eli eittoa-misoikeuttaan
ja täten rupesi kiiutosliitto tallaamaan paikallaan.
Riitakapulana on eturistiriidat. Ranskalla on esim. y l i jää
mä varn,<;tnja mnataloii.stiinttcita. So hnhiaa snada ne myy-
Qntar.en liha^kanda^Iista
• Ontarion lihaskandaälin tiimoilta on tiedoitettu, että
liittohallituksen terveysministeri W,aldo Mohteith on ehdoK>-
tanut maakuntahallituksille yleisen konferenssin pitoa s i i i^
mielessä, että voitaisiin tutkia lihantarkastussäädöksiä niin
ettei -kuluttajille voitaisi enää niyydä joukkomitassa ihmis-ruoafcsi
kelpaamatonta lihaaj;„kutönon-Tny.t tapahtunut On
riossai- Toivottavaa olisi, että lehmänvjahevosenraatojenih-misruoaksi
myynnistä?annettaisiin « i in kovat vankilarangais- '
tukset, ettei sille "aLalle" löytyisi oikeinkaan palj.oa.pyrkijöi-:,
_ tä. Jokatapauksessa olisi säädöksiä parannettava niin, että
kaikki ihmisrUoaksi, myytävä liha on tarkastettava.
Oh 'kerrassaan sui^rta huolimattomuutta viranomaisten
toimesta* kun joku herrasmiesmäinen rikosliiga voi myydä
kuukausittain jopa 75 tonnia hevosten ja lehmien raatoja i h misten
syötäväksi ja kääriä siitä kuukausittain noin $60,000
-tuloti kuten on meille selitetty. Jossakin on silloin vikaa kun
tällainen menetelmä on saanut ja voinut jatkua. On vaikea
uskoa, että lihahkäsittelyyn perehtyneet liikkeet ja laitokset
ovat voineet tällaista tavaraa välittää asiakkailleen olematta
tietoisia siitä, että l i h a n i ole tuoretta eikä tervettä. Jos olisi
kysymys joistakin kulmakaupanpitäjistä, jotka eivät ole a l a l leen
erikoistuneitaj niin. silloin voitaisiin olettaa,- että kauppiaatkin
ovat tulleet petetyiksi. Mutta toista on kokonaan s i l -
Ipiri kun ketjuliikkeidenkin sanotaan/välittäneen tätä monessa
tapauksessa suorastaan myrkylfistä lihaa.
Uutistiedoissa on kerrottu, että tiistaiaamuun mennessä
oli tähän hirveään lihaskandaaliin osallistumisesta pidätetty
kaikkiaan 14 ihmistä (?), ja että lisää pidätyksiä on odotettavissa.
Poliisiviranomaiset ovat kertoneet, että nämä raatojen
kauppiaat ovat joissakin tapauksissa paloittaneet lihoiksi
sellaisiakin lehmiä, jotka ovat olleet kuolleena useita päiviä
' j a että hevosenraatojakin on paloitettu j a myyty ensiluokan
naudanlihana! Suuri osa tautisista eläimistä, kuoleman partaalla
olleista eläimistä ja eläinten raadoista saaduista lihoista
on käytetty makkaroiden valmistamiseen sekä keitto- ja
jauhelihana mutta sitä on myyty myös luuttomina paisteina
jnö. Tämä on antanut äärettömän suuria voittoilun
- mahdollisuuksia alansa "liiketoiminnan" harjoittajille, sillä
heidän kerrotaan ostaneen kuolleita eläimiä $5.00 hinnalla
kappale ja myyneen niistä saamaansa lihaa 33 senttiä pauna!
-Kun palautetaan mieleen, että esim. Toronton, Hamiltonin ja
Brantfordin alueella on myyty tätä lehmä- ja hevosraatojen
"lihaa" arviolta noin 150,000 paunaa viime elokuusta lähtien,
niin silloin nähdään kuinka tuottoisa afääriä tämä homma on
ollut.
Kummallisinta tässä yhteyde.ssä on kuitenkin se, että
vaikka poliisiviranomaiset sanovat joidenkin pakkausliikkei-den
ja ketjukauppojen myyneen tätä eläinruokaa ihmisille,
niin yhtään ainoata syytettä ei ole niitä vastaan vielä nostettu?
On vain selitetty, että ne eivät muka tiedä, eivätkä
kaiketi ole vastuussakaan siitä, mitä ne kuluttajilleen mjry-vät.
Ilmeistä on että lihantarkastussaädöksissä ja niiden täyr
täntöön panossa on suurta vikaa ja puutteellisuutta. Meille
selitetään että noin 80 prosenttia Ontariossa käytettävästä
; lihasta tulee liittovaltion tarkastuksen ja valvonnan alaisuudessa
olevista teurastamoista. Loppuosa - mydään joko kokonaan
tarkastamattomana tai perin puutteellisen valvonnan
alaisuudessa tarkastettuna. Ihmisten terveydestä piittaamattomat
miehet voivat käyttää hyväkseen vielä sitä, että pakollisen
tarkastuksen alaiseksi tulee ' v a in se liha, mikä lähetetään
niaakunnan rajojen yli joko toisiin maakuntiin tai ulkomaille.-
On sanottUj tai vihjattu, että pienet teurastamot, joilla
on kelinot välineet ja pieni liikevaihto, eivät voi ylläpitää
-seilaisi^ virkailijoita jotka tarkastavat karjan ennen teurastusta
j ^ antavat leimansa vain tällaisen tarkastuksen perusteella.
•Mahdollisesti asiassa on perää. Mahdollisesti valtio-vallan
»tulee tehdä joitakin erikoisjärjestelyjä näiden pikkuliikkeiden
tuotteiden valvomiseksi esim. niin että yksi ja
sama^rkastaja valvoo useamman liikkeen alueellaan mää-räämäljä
erikoiset teurasjtuspäivät. tai ajat, jolloin hän voi
olla henkilökohtaisesti.paikalla.
Multa missään tapauksessa ci voida hyväksyä sellaista
olettamusta, että suurliikkeet ja- -teurastamot ovat ilman
muuta.synnittömiä. Suoritettakoon puolueeton.tarkastus niin
isoissa! kuin pienissäkin liikkeissä ja tehtäköön tarpeelliset
järjestelyt sen hyväksi, ettei yhtyän lihapaunaa saa myydä
kenellekään ilman ettei siinä ole, valtion tarkastajan leimaa.
J^£ttä kuluttajaväestö saisi takaisin menettämänsä luottamuksensa
valtion tarkastajiin, lehmän- jahevosenraatojen
sekä yleensä ihmisruoaksi kelpaamattoman lihan tukkumyynnistä
nyt pidätetyt henkilöt Oh v i e t t ä v ä nopeasti oikeuteen
•ja saatettava siellä ankaran rangaistuksen ^alaisiksi Ellei näin
tehdä,:silloin tulee raatojen lihan myynti vähän päästä jatkumaa
n aT%yttaen ehkä jonkun epidemian tai joukkomittaisia
sairautta väestön-keskuudessa.
W H I W J S H I N KOULUASIASTA
Lienee aiheellista selostaa tämän
;n.s. iRoUta;ärven kouitinV asialta.
Jotkut henkilöt ovat erittäin innostuneesti
ajaneet asiaa niinpäin,' et-iä
hyJUättäisiin oma koulu j a : koul
u p i i r i yhtymällä Whitefishin kou-iU.
piiriin.
Tämän asian edistämiseksi on
cuiskauskampanjalla levitetty täysin
valheellisia tietoja, kuten sellaistakin,
että maksamalla veromme
Whitefishin koulupiiriin vapautuisimme
maaverosta.: Täytyy olla
tietämätön puupää) joka sellaisen^
k i n -valheen täydestä nielee. Emme
me vapaudu maaveron maksusta
sillä keinoin. Jos Tcwnshippi re-kisteröidään^
jää maaveron nimellä
verotus pois, mutta mitä se auttaa^
jos muita veroja lisätään sen tilalle
moninkertaisesti, niinkuin esimerkki
riäyttää Whitefi8hin veronmaksaj
i l l a olevan. Heillä on jo nytkin 4
kertaa kalliimmat kouluverot kuin
meillä ja^paljon kalliimmaksi v i e li
tulevat, kun rakennetaan 3 luokka-hu/
onetta lisää.
Meidän koulupiirimme on talcu-dellisesti
eli rahallisesti n i i n ' hyvällä
sortilla, että saakin katsella
kaukaa ennenkuin löytää toista sa-^
manlaista. Meillä on oma velaton
kouluhuone ja rahaa useita tuhansia
pankissa, jottei meidän köyhyytemme
takia tarvitse toisen koulup
i i r i n ' turviin paeta. Meidän koulupiirimme
veronmaksajia on koulusihteerin
kirjojen mukaan Dieppen
lownshipista yksi kolmasosa ja
Louis'in townshipista kaksi kolmas-
I osaa j a rahatulot samassa suhteessa.
Se väite, että lapset oppisivat
paremmin Whitefishissa, ei pidä alkuunkaan
paikkaansa; eikä kukaan
uskone tosissaan sellaista että lasten
opinhalut ja kyky paranevat,
mitä kauemmas kodistaan heidät
kyyditään. Pikemmin siinä käy
päinvastoin. Meidän koulustamme
on vuosi vuodelta päässyt ulos oppilaita
mitä 'parhaimmilla todistuksilla
ja ovat ylpeytenä ja maineena
opettajalleen, koulupiirille sekä
koko kylälle missä asuvat. Selvä todistus
siltä, kuinka maalaiskouluissa
voi oppia yhtä hyvin kuin isommissakin
paikoissa. Miksi meidän
pitäisi tuhota koulumme
ja muuttaa muualle? Eihän
toisiakaan maalaiskouluja siihen
pakoteta, "ei Sambatsin koulua
Whitefishiin, ei Beaver Laken koulua
Worthingtoniin. Ne saavat olla
siellä missä ovat, niinkuin sanotaan,!
saatava
N-liiitdbiseii taiteilijaii ptd^eitvuoro
aikakautemme^teatterikeskustelussa
Tuhkin mikään mnu aihe on v i i me
'aikoina lienLtfinyt Neuvostoliiton
taiteilijapiireissä niin suurta
kiinnostusta kuin fcysymys taiteilij
an ja nykyajan suhteesta* Mikä te-ke^
(e^tlerlnobjaajan työn moder-nlkfli
— ohjelmisto vai näytelmäh
ohjaus Ja näsrttämöasn? Yoidaan-ko
pitää ajanmukaisena JcAalsta
näytäntöä. Joka tavalla tai toIseUa
vpstaa päivänpolttaviin kysymyfc-r
siin? Itfikä on taltelUJan tehtävä ja
velvoUisuns. Seuraavarsa Neuvostoliiton
Kansantaiteilija Jori Zavad-s
k l ~ v a & a r i i h i n kysymyksiin
—AJ^Nn. kirjeenvaihtajan pyynnöstä.
Jokaisen oh^*aaJan haaveena on
>uoda näyttämölle nykyaikaa koskevia
näytehniä ja ohjata > niitä ajan-mukalsesti.
Jokainen näyttelijä haaveilee
saavansa osan sellaisissa näytelmissä.
Mutta kuten tiedämme, ny-kvnlka
käsitetään ja selitetään monella
eri tavalla.
ONGELMA
Näin äskettäin Ruotsissa oopperan,
loka ulkonaisilta tunnusmerkeiltään
oli mitä nykyaikaisin, siinä nimittäin
Pii kysymys avaruusmatkallljolsta.
avaruuslaiva Aniara poikkeaa laske-
>u)*a ^n^oradaltafin ja joutuu toisen
Viier^o^ä^i^en satelllitl^^sl. Aniaralai-set
eivät pääse enää koskaan palaa-m<<
nn kotiphneet«>ne. He joutuvat
kiitämään vierailla Ikuisen yön ja
ikulf^n. kvlmän alueilla, kunnes elämä
lätlää h eid iin vahvat ruumiinsa
"a h'lverWset sielunsa.
Joknlnpn kflt«omos"^a ollut luonnol-l'?
esti ka"?ltM etteivät oopperan teki-y&
ja teatteri puhues.saan Aniarasta
fa nniaralaisista tarkoita mitään tuntematonta
maqilmaa. vann omia
^Tastnmme. meitä Maan asukkaita ja
ihmi!!kiirnan rnplmaa avaruuden val-
*BPmLsesta. Mutta miten mustin ja
^''ivnttomln värein sitä esitetään!
Nävtelmä on kaiken olevai''en turhuuden
svnkkä symhoH. Siinä tulee
Vourllntuntuvasti esille tekHölden
ftlfltus pttä kalkki, k^rras-saan kalkki
ml^letön^ä la ka^oia nlematto-
Titnit^en. 'Hlmä näyttämöltä kä.sin
»«it.env Inhlmillifen olema-s-^aolon
turhuuden ja toivottomuuden julistus
nalnosti Ja masensi, käsitin sen tä-mänValtaista
taidetta luovan maail-aikaansaannok-
:rottaa näyttämön katsomosta. Halusin,
että yleisö tuntisi olevansa "samassa
juonessa" näyttelijöiden kansaa
ja että roolien esittäjien näytteleminen
tempaisi välittömästi mukaansa
jokaisen teatteriin tulleen j a p i -
äisl vallassaan niin katsomossa k\iin
lämpiössäkin vietetyn ajan. Vaikut-l;
aa siltä . k u i n se olisi onnistunut
meille.
Nyt jälleen, - kun työskentelemme
> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-01-11-02