Vapaus, April 24, 1951

              OSA III
Tiistama, huhtikuim 24 p. — Tuesday, AprU 24,1951 Sivu 13
V u o d e n 1048 vallankumous
Itävallassa ja Unkarissa
Kirj. Karl Marx
lUnskaa Aa. betmikatm-vaJlankumoos vnoxina 1848 johti knnintM
Ludvif Filipin hallituksen kabistumiseen Ja ponrarilllsen tasavallan
— toisen tasavallan^— nudeUeenpemstamiseen.. Tämä vallankumous
antoi ^ssyksen vallanknnihnfcsdlisocn liikehtimiseen kantta Euroo­pan.
Wienissä tapahtui kansannousu maaliskuussa 1848, Ja saman­aikaisesti
unkarilatsei nousivat vaatimaan uutta kansanvaltaista
valtiosääntöä. Itävalln keisari Ferdinand taipui vaatimuksiin Ja
erotti Mettcmichin. taantumusballituksen. Unkarissa poistettiin
maaorjuus Ja papiston Icymmenykset selcä säädettiin yhdenvertaisuus
lain edessä ja uskonnon- ja painovapaus. Säätyvaltiopäivät muu­tettiin
välittömillä vaaleilla valittavaksi eduskunnaksL Xoin vuotta
ihyöbenunin Euroopan yhtynyt taantumus kukisti Unkarin vapaus­liikkeen,
valtiosääntö Itumottiin Ja Unkari' liitettiin Itävaltaan ns.
kmununmaaha.. Kykyään kansandemokraattinen Unkari viettää
vuodra 1848 vallankumouksen vuosipäivää kansallisena Juhlapäivänä.
Karl Marx Julkaisi vuosina 1852-~53 sarjan loistavia kirjoituksia
vuoden 1848 vallankumousliikkeestä Saksassa, Itävallassa Ja Unka-rissa.
Julkaisemme seuraavassa kirjoituksen, jossa Marx erittelee
inaalisknnn vällankumoustapahtnmia Itävallassa Ja Unkarlss^..
Helmikutm 24 päivänä 1848 ajettiin
Ludwig Pillp pois pariisista ja Rans­kan
tasavalta julistettiin. Seuaravan
maaliskuun 13 päivänä mursi Wienin
väestö ruhtinas Mettemihin vallan ja
saattoi hänet häpeällisesti pakene­maan
maasta. Maaliskuun 18 päivänä
nousi Berliinin väestä aseisiin ja kah­deksantoista
tuntia kestäneen anka­ran
taistelun Jälkeen näki tyydytyk­sekseen,
kuninkaan antautuvan hei­dän
käsiinsä. Samanaikaisesti pur­kauksia,
jotka olivat enemmän tai vä-renunän
väkivaltaisia luonteeltaan,
inutta kaikki samalla menestyksellä,
tapahtui Saksan pienempien valtioit­ten
pääkaupungeissa. Jos Saksan
kansa ei ole täydentänyt ensimmäistä
vallankumoustaan, oli se ainakin kun­nollisesti
astvmut vallankumoukselli­selle
uralleen.
Me emme voi tässä puuttua näitten
eri kapinain tapahtumain yksityiskoh­tiin:
Meidän on selitettävä vain nii­den
luonne ja se asema, minkä eri
väestöluokat niihin nähden ottivat.
Wienin vallankumousta voidaan sa­noa
melkein koko väestön yksimieli­seksi
teoksi. -Porvaristo (pankkiireja
ja pörssihuljarelta lukuunottamatta),
pikkukäsityöläisten luokka, työväestö,
kaikki ne yhtenä joukkona nousivat
heti kaikkien vihaamaa hallitusta:
vastaan, hallitusta, Joka^ oli saanut
vastaansa niin yleisen vihan, että se
pieni aatelistosta ja rahaylimystöstä
muodostunut vähemmistö. Joka oli si­tä
kannattanut, oli painunut näky­mättömäksi
aivan ensi hyökkäyksellä.
Keskiluokkia oli Metternich pitänyt
siinä määrm poliittisessa tietämättö­myydessä,
etta Pariisista tulleet uuti­set
anarkian, sosialismin ja terrorin
vallitsemisesta ja kapitalistien Ja työ-läisluokan
välisen luokkataistelun
uhasta tuntuivat niistä vallan järjet­tömiltä.
Poliittisessa viattomuudes­saan
ne joko eivät voineet nähdä
missä mitään järkeä tai sitten uskoi­vat
niiden olevan Mettemichin pirul­lista
keksintöä pelottaakseen heidät
kuuliaisuuteen. Ne eivät sitäpaitsi olr
lect koskaan nähneet työläisten toimi­van
luokkana tai puolustavan omia;
erikoisia luokkaetu jaan. Niillä ei ollut
omista kokemuksistaan mitään kärsi­tystä
minkään erimielisyyksien • mah-doUisuudesta,
jotka työntyivät niiden
luokkien väliin, jotka blivM nyt niin
sydämellisin sitein yhdistyneitä ku-kistaessaan
kaikkien -vihaaman halli­tuksen.
Ne näkivät työväestön ole­van
heidän kanssaan samaa mieltä
kaikissa kysymyksissä: perustuslaista,
valamiesoikeudesta. painetun sanan
yapaudesta.jne. Niinpä olivat, ne. ai-
-nakör maaliskuulla 1848. täydestä sy­dämestään
ja mielestään- Uikkeessä
mukana, ja tämä liike toiselta puolen
heti muodosti ne (ainakin teoriassa)
valtion vallitBevaksl luokaksi.
Mutta kaikkien vallankumouksien
kohtalo on se. että eri luokkien liitto,
mikä jossakin määrin älria on kalk-
Itien vallankiunoukslen välttämätön
ehto, ei voi kauan säUyä. Ei aikaa-että
"Turvallisuuskomitean" asetta­misella,
joka oli jonkinlainen vastuun­alaisuutta
vailla oleva vallankumouk­sellinen
hallitus, missä porvaristo oli
vallitsevana, se oli päässyt vallan joh­toon.
.Mutta samaan aikaan olivat
työläisluokat myöskUi osittahi aseis­tettuina.
Ne yhdessä opiskelijanuo­rison
kanssa kantoivat taistelun rasi-tuk.
sen, mikäli taisteluja oli ollut. Ja
ylioppilaat, noin'4;000 hyvin aseistet-:
tua ja paljon parenunin kuria nou­dattavia
r-kuin Kansalliskaarti, muo­dostivat
ydinjoukon, vallankumouk-sellLsten
joukkojen todellisen voiman,
eivätkä olleet millään tavalla haluk­kaat
toimimaan pelkkänä välineenä
Turvallisuuskomitean käsissä. Vaik­kapa
ne tunnustivat sen ja olivat sen
innokkaita kannattajia, muodostivat
ne kuitenkin jonkinlaisen itsenäisen
ja jokseenkin rajun järjestön, pitäen
neuvottelujaan yliopiston juhlasalissa,
muodostaen väliaseman porvariston Ja
työväenluokan välillä, estäen alitui­sella
agitatiollaan asioita palautumas­ta
vanhaan jokapäiväiseen rauballi-_
seen uomaansa, ja sangen usein pa­kottivat
Turvallisuuskomitean hyväk­symään
päätöksensä. Toiselta puolen
olivat työmiehet melkein kokonaan
joutuneet työttömiksi ja heille oli an­nettava
yleisiä töitä valtion kustan­nuksella.
Raha tähän tarkoitukseen
oli tietenkin o'tett#va veronmaksajain
kukkarosta eli Wienin kaupungin ra­hastosta.
Kaikki tämä ei voinut olla
käymättä Wieriin lilkkeenharjoittar
jille' epämieluisaksi. Kaupungin tuo­tanto,
joka oli perustettu suuren
maan rikkaitten ylimyshovien kulu­tuksen
varaan; joutui luonnollisesti
vallankumouksen takia kokonaan sei-saustilaan
ylimystön paon takia;
kauppa oli pysähtynyt Ja ylloppllalt-teh
ja työväestön yUäpltämä jatkuva
agitatio ja kiihtymystila ei varmasti­kaan
ollut se keino, jolla "luottamus
palautetaan", kuten fraasi kuului.
Niinpä jossakinmäärin ilmeni sangen
pian kylmyyttä yhdeltä puolen keski­luokan
ja toiselta puolen rajujen yll-oppilaitten
ja työväestön välillä. Ja
jos "tämä kylmyys ei pitkään aikaan
kehittynyt avoimeksi vihollisuudeksi,
johtui se siitä, että ministeristö ja
varsinkin hovi malttamattomassa
vanhan asiantilan palauttamlshalua-saan
alituisesti antoi syytä epäluxilol-
1? ja vallankumouksellisCTiplen ainek­sien
rajummalle tolmhmalle. ja alin­omaa
nosti keskiluokkainkin sUmkn
eteen vanhan mettemfchllälsen des­potismin
aaveen. .Niinpä toukokuun
15 päivänä ja taas 16 päivänä oli uusia
Wienin kaikkien luokkien nousuja sen
takia, että hallitus oli yrittänyt hyö­kätä
tai kaivaa maaperää vasta voi­tettujen
uusien vapaiiksien alta pois,
ja kummassakin tapauksessa liitto
kansalliskaartin tai aseistetun keski­luokan,
ylioppllaitten ja työmlcstcp^
välillä lujittui Joksikin ajaksi.
Muut väestöluokat, ylimystö Ja ra-haberrat
olivat kadonneet näyttämöl­tä
Ja talonpolkaisto.oU kaikkialla kii­reessä
toimessa poistamassa feodalls- , A^uau imuyu. ra autan.- reessä tounessapoisiamassaieoiutuj»-
kaan, kun voitto yhteistä vihollista min viimeisimpläkin Jätteitä. Kiitos
vastaan on saavutettu; kun voittajat
Jakautuvat keskenään eri leireihhi Ja
kääntävät aseensa toisiaan vastaan.
Tämä nopea ja kiihkeä luokkaristirU-tojen
kehitys se vanhassa Ja moni­mutkaisessa
yhteiskunnallisessa eli­mistössä
tekee vallankumouksen sel­laiseksi
voimakkaaksi yhteiskunnaUi-s*
n Ja poliittisen edistyksen välineek­si;
tämä Jatkuva nopea uusien puo­lueitten
esiin työntyminen, jotka seu­raavat
toinen toistaan vallassa, se
näitten rajujen lilkehtlinisten aikana
saattaa kansakunnan kulkemaan vii­dessä
vuodessa pitemmän ta^aleeri
kuin se olisi kulkenut vuosisadassa
säännöllisissä oloissa.
Vallankumous Wienissä teki keskl-wokan
teoreettisesti vaUItsevaksl luo­kaksi,
se tahtoo sanoa; ne niyönnytyk-set
mitkä hallitukselta siepattiin, oli­vat
sitä laatua, etta ne asianmukai­sesti
toteutettuhia Ja ajan otoon bll-
«vat välttämättä turvanneet keskiluo­kan
herruuden. Mutto käytännössä
oU tämänluc*an herruus kaukana
vakiintumisestaan. On totta, että
Kacsallakaartln perustamisella, mikä
antoi aseet porvaristoUe Ja i^lkkuliik-
««nharjolttaJlUe, saavutti tftmä luok:
'otataa ja niefkltystä; 't6it^ m.
Italian sodalle Ja sille osuudelle, min­kä
Wien ja Unkari olivat suoritta­neet,
säUyttlvät talonpojat täyden va­pautensa
ja onnistuivat vapautustyös-
.sään Itävallassa paremmin kuin mis­sään
mutissa osassa Saksaa. Xtftval-lan
maapäivien oli, sangen pian sen
jälkeen vain vahxistetfe-va nämä toi­menpiteet.
Jotka talonpolkalsto oli Jo
asiallisesti toimeenpannut. Ja mitä
tahansa ruhtinas Schwartzenbergin
hallitus kykenikin entiselleen palaut­tamaan,
ei sillä koskaan enäS ollut
voimaa palauttaa talonpolkaiston teO"
daaliorjuutta. Ja jos Itävalta tällä
hetkellä on jälleen suhteellisen rau­hallinen,
jopa voimakaskin, on ee sitä
pääasiallisesti siltä syystä, että sen
väestön suuri enemmistö, talonpojat,
todella hyötyivät vallanknmouksessa,
Ja siitä syystä, että mitä vastaan uu­delleen
palautettu hallitus onkin hyö­kännyt.
- koskemattomina kuitenkin
ovat vielä ne kouraantuntvat todelli­set
edut, jotka talonpolkaisto Iteel-leen
valloitti.
Lontoo, lokakuulla. 1851.
— Kun sinulle tulee tlMstto niin
allekirjoita maailman kansojen rau*
hansopimus vaatimus.
Va ppu t e r vehdy ksemmt
kaikille suomalaisille
rauhan ystäville!
saiiii
•3
s
iliiiii
TOIMIKAAMME ENTISTÄ TARMOKKAAMMIN RAUHAN PUOLESTA,
PELASTAAKSEMME KANSAT UHKAAVAN SODAN HiRVEÄLTA TUHOLTA!
TAISTELKAAMME RAUHASTA KUIN ELÄMÄSTÄMME!
Senja ja Edwin Suksi
Arthur Lammi
Eäno Seppllä
„ Impi Ja FVank Tommila
Eira, Signe Ja Einar Elgbacka
Paavo Rauhala
Mimmi Jokinen
KUja Rajamäki
S^ndy. Bdlth Ja Tom Huhtala
Nancy. Kary ja Percy Ooomhs
HUda Aho
Gladys Ja Vilho Heiti Ja lapset.
Leo Laine
Yrjö Heikkilä
Velma, Violet, Wenni Ja
. : Isaac Hirsimäki
Sirkka Hautala .
Hilja W. Kangas
Ossi ^unkari
Mr. Jack Bear
^ Ellen ja Salle Saari .
Albert, Impi Ja A< Poutanen
Helmi Ja Elmi Ahotien ;
. FliJa Ja KrisUan Wilta
Susan. Lila ja Unto Pmttinen
A<rmas, Saima Ja L. Lammi
Selma Ja Kusti Vakkarl
>Ir. Ja mrs. Parkki
Ännl Ja Yrjö Järvelä ^
Saima Ja Aug. Jokinen
Aino Ja Kauno Rentola
Albert, Bsthesr Ja E. Mäki
Myra. Martta ja'E. Kaiho
N, J^yren
A. ja L. Fogel
JASKA RAJALA
Harry JDavld, Alma ja Jack
Valbocka
Hanna ^Ja Topi Kahila
6. KEKKI
A. SEPPÄNEN
H. O. Mäki, Wanup, Ont,
Martta Maliniemi
Kusti Mäki
Jufisi Jokela
Ehd Rurxne
Kunnari Kivisaari
Martha ja Toivo Salo
Välntt Hohter
Onni jaMandy
OMA POIKA
H.Kauhanen
UAnpi ja Ed. HUden
iRaill, Vieno ja Emppu Johnson
Konna Ja George
Ahni. Vieno Ja Väinö Laine
Uija Ja Ed. I ^ t i
auma Aliola
K. Keskinen
Johan Mäki. Kirkland Lake. Ont.
Airi. Vilnm Ja E. Lehtola
Sofia Järvi
Emmi. Hans ja Paavo Suomala
Hilda ja Thos. Tuori
Kerttu ja Toivo Leppä
Hilja ja Anton Kaisla
Tilda ja Jack Männistä
Mr; Ja mrs. Hendrickson
Ilmari Lammi
Uuno Koivisto
Valpas Järvinen
Ida ja Aku Pälrtö
Urho Torkko
Jack MerUä
Bella Ja Matti Aho
J. Krook
M, Tuomi
Mary Ja Taisto Lundgren
John Walll
HUda ja Mauno *
Richard Kangas -
Mr. ja mrs. H. J. Harju
John Järvi
Jenny ja Jack
Toivo Mäkinen
Vapputervehdys!
ELLIJA VÄINÖ
BJÖRKMAN
Aate Koivula
M. Järveläinen
VäUiö Katajamäki
Gunnar K h l
Valpas Järvinen
Jorma Palomäki
Lempi ja A. Qack
Emmi. Hans ja Paavo-Suomala
Henry Miettinen
Helen ja Harold
Walter Rönkä
Vilho Homo
T. Järvinen
E. Takala, CPR
R. Liikanen
Olga ja T. Taipale
Raymond, Pauki Ja Sidney Woodley
Senja ja Eino Moclde
Victor Hurnosti
Helmi, Maiju ja Jack WaUi
Otto Helska
Aune, Arne Ja Urho Koivu
Untamo Mäkelä
Aino Ja OJga Pirskanen '
Aune ja Toivo Poutanen,
' Wahnapltae, Ontario
Otto Niskanen
• Arvi Pulkkinen
August Aho ja perhe
Lauri Huulti
William Honkala
J. Freenian
Sulo Ristimäki
Lempi Pajula, 143 Bpnicf Bt.
OBcar Mäki :
Kusti Mäki
Uuno Sirviö
Eino Köykäs
Wimain Koivula A
Nick Ristimäki
KALLE SALO
TUOMAS HERALA
A. KAARTO ^
M. O. STENROOS
J. Kiviniemi.
Kirsti Ja Väinö Aalkkala
Hanna ja Matti Saari
Julius Paques ' |'
Marion Fox
Anni. Aira Ja VäinO Bolla
Dennis MacLeansklen
Johnnie Reid
Hilda Koskinen
Olga J& Arvi panttUa
Fanny Ja Kust Böntinen
ARVI PULKKINEN
Onni Leppftlä
Alice ja JolmLuotna
Karl Niemi
Susan. Richard, Ann Ja Harry Horju
'Martha Manninen
liiurl Betam- ' ^'
Toivo MBUnen
Aino ja Väintt Janson
Mary UhtO
Martha ja TUho
E. Ervlng *
Matti'6ttaskl ja perhe
V. lAokdo^ •
AUtO JA JACK MXKI
Wayne Lehto '
Vie. Mikkola
John Björkvist
M. Kaartinen .(
Malja ja Martin '"1^^
James MaxweU . / ,
STANLEY WmOPIELD
L, Närvä
Harvey. Lambert
Adele Mäki
Matti Sirkka
W. Jacobson
TYYNE MÄNNISTÖ JA HENBY
Matti'Haili
•4
W. Rain
Toini ja Benny Heino
Aino j a Eeli Lappi
Elvi Ja Nick Hurme
J. Saarakkala r
John Myllynen
Ida Ja Vie, Nordlund
VAINO AHO, Inco Hotel,
Crelghton Mine
ERNIE AUTIO. Inco Hotel,
Crelghton MIne
Albin LeikoA
Hilda Ja Johii Raivo
J. Autio
Tahni Ja W. Hletenen
LOCKERBY, ONTARIO
SUOMALAISET CARPENTERIT
Foundation Col of Canada työmaalta
PINE FALLS, MANITOBA.
P. KÄRKKÄINEN
W. KOIVISTO.
K. MANKINEN
T. PELTOMÄKI
A. MÄNTY
Martha ja Mlkko Laakso
Victor Saari
Niilo Niemi Ja perhe
Helga ja'Arne Backus ja lapset
Leppälät
Impy ja Armas Poutanen Ja lapset
Justiina Ritari
Alli ja Jussi Roininen
Irja Ja Wilmer Hughes
MUja ja lAuri Aho
Mary ja Jallu Saari
Mr. ja mrs. A. Laamanen Ja lapset
Sandra Mäki
Alli Ja Toivo Peiura
Alli ja Tatu Vftätönen
Irma ja Emie Impola
Marlene, Allan, Toini ja
Frank Niemi
Elvi ja Nick Hurme
Ooroyiy, Martha ja Leo Lahti
Kerttu ja Tohro
KARLO PELUNEN ,
Mr. ja mrs. Kaksonen ja Kari
Mr, Ja mrs. A, Kaksonen
Alina ja W. Eklund
Eh}a, Martti ja M. Ahonen
J. Jarvis
Helmi. Gary ja Aaro Kivinen
Olga ja H. SuU
Ida ja O; Männistö
Helen, Siiri Ja'K. Sillanpää
Anni Ja V. Mäntynen
Julia Ja Martti Sutinen
K., K., K. ja T. lAnsI
Hilma .Arne ja H i Mäki
Aino Ja E. Heikkinen
Anni ja A. Kannisto :
Eila ja Hielkki Ström *
Hlltna ja Vrank. Koivu i
Victor HämäUinen
Mr. ja m » . Heino
Riikka ja Otto VUtaaalo
Elsa ja H. Riekko
Hilda Huhtanen ja perhe
Alli ja V. Hohter
Sofia Ja J , pentu |
Ada OillUand
Allan, Lempi Ja O. Hirvelä
Mary Ja A- Mänty
Alleen, Karen ja Otianar Ahlberg
Anni ja Jussi liinamaa ja pojat
Leo, Kerttu ja Bvattte Salo
Sahni Ja Frank Piirto
IMrja ja perhe
Helga Ja Ftank Piirto ja perfa«
Ester ja Unto Jouppi
Douglae, Nonna ja Nick Bkuro
Martta-Ja ViU Mäki
Hilda Ja Arro Raasu
Hilma Ja Ensio Vuori
Helga ja Wilf.'
J. OJANEN
Maty ja Ray Larton ja pojat
Hanna ja John Kopeala
Elvi ja Biu Salo
Sylvi, Vilma ja Yrjö Niesnlneo
Eino. Ella, ViU, Tyyne ja Aatti Eirvi
SUDBURY ONTARIO