Vapaus, February 16, 1956

              w mtcQoA d u » ,sutU fey 12» jPoit
nsiM M l i «nutOHMta, O n t^
iiyttSA iauastaina, ^]»!oii]cutm 18
CanaSan suÄlaisteji 'pariamehiti'' — CSJ:» WiistajalM)kous
Neuvostokansan elintaso kohoaa
& viisivuioiisWunlW;d^^
v a n ^ Ja ^iȊ ^Htfk&aa
'Kltta Oli, atä^oroiitfessaC koioöiltm^ ; ' i » » l a ^ istuttto'^
pPM^fSHK? ^eAistaa^^k|lafeten W järjestjf ilÄpfcy neilaf^^#iääa: fairoartitai^MM/ieidän tahnatiajiaan, ')otkä: p i t ^ ' i S l i tyih^enliftym k u i m f a k i ^ perinteitk, aatteita jä*l3v<»tteita teidän^
li .^milna iierttiföiään/aatt^in^Ä ja
ellei' olisi visseistä asioista erimielisyyttäkln. Tosiasiassa oa f uonus^
tetiava, ettäCSJ:n jaYapaus-lehden ohjeena on'ollut jäsenille osot-
" tetfä lDelioil«sC'*iP"h«^äjf.' ^^ölla onkin todettava, että edustaja^
, 1c^oiisii|sioista on käyty mdl|co'^aajaji ja vlBcasta keskustelua terveen
itsieW>steiun iOiiC^rkeissä. MtkäU edustajat jatkavat täss^ ^samassa
mielessä keskusteluaan'ja4>'ötään edustajakokouksessa, niin me voirn»
mW odottaa edistyksellisiä ja yhteishyvää palvelevia päätöksiä Ja
sutitmitelmia sieltäJ \ ^ ' ' ^ ,
Vapaus ftuolesta^ toivpttaa"^ kumpaarijkin kokoukseen psällistU'
jville edustajille dnnea ja menestystä vastuunalaisessa tebtäväs^äii
tanyt p u h e e n j o k a litt(o->ta{ 40itto>
j a latdtUtUiiilla^viimeä^JIcahd^ m
itoähet^vnodm 8 l k a n a f « ^ ' o i f,
l o i n M mi^? ~ Välttelyrnt ioutUnut.
'Vj«t»as? U v a r i K i t i u e n o'ä'cBJ:n
vUmdcBi s u d t m r y s s a M t d n ^ t m alus*
« a v . l 8 S 2 . ^
uJLnna^i 1äa\en o l i s i toimittava,
etta. j ä i s i n kastetodistukseni l»>imua>
t t d u l i t s e U e n i ? Olen q r n ^ y t i ^ l i e -
minglsstf; M l i ^ l g a n i n : valtibssa t J S -
A:s8«i >dcnuttd o l l u t ; tSfiUä. Canadassa
i*;kymmenlä.ivu08iai^ •>^:^Tietoa b a l u a^
v a . , ,
~ _ V a s t a a s : Jos't i e d ä t t e - s e n seura­k
u n n a n nimen,) j o n k a p a s t o r i on t e i ­dät
k a s t a n u t , s d i n k i r j o i t t a k a a ' m a i ­n
i t u n , «eurakiuman nimellä syntymä-p
a l k k a n n e «moitteelta. Luulisimme,
että >asiaw selviäni y k s i n k e r t a i s e m m in
näin^ m e n e t e l l e n . Jos; ette tie:iä k.o.
äeiuaknhnan^nimeäi n i i n , k i r j o i t t a k aa
llyöäiles-Eteenpäin lebdelle. B o x 355.
S u p e r i o r , Wls. ^ 4 ^ , r
Mitä miiiit^ sanovat
' _ 'EftTPET;i S O T IA
'i\£^fs&riisumiiien on^yanlja j a yta^;
luusilntuva ^ n s o j e n ^ ^vaatimus, j o ka
on;;historiac^ t i n ^ g i U i s e s t ^ o l k e ^ t t i ^ . ;
pnunä^^ vuosisadan " ^ k o k e m ^ e t ovat
loäfl^t^zieet > että e n s i i ^ ^ ja v i i m e .
maäilmaibotiaved^ltSneetfly^
n i l s U l p a i l u t eivät mitenkään, estäneet
sodan; ptmkeamistavvaanpäihyastoi
tfÄtellj^udqäsaj: aikaäimit^a
kammottava seikka, että 01^' käyty;
k a k s i Ihaailmansotaa yhden sukupolr
vven'i^linlässä;^9n'saattan
^jp.aseistari^umisesWkesl|Eei^^
'sK-Ja :'lciinnoitavipimaksi>J^
^ ^ U b a n l a a j u j s e k S ] <vä^
^tvsat^vutUkjsei. J a f ^ ^
,£aalfOa^ ih'sMjriäs^>pnc3^^^
to{n^%P^%^n'yEafaan<'j^ llsäk-
;sir'A^tautuipiinen^caJ9itt(U aikai
Liian helppo '^atkaisu'^
okaisen jtr^änkin asiaa tuntey^ henkilö — ja täkäl|isten[W8i|#
miestemme keskuudessa on paljon asevoimissa, 1^^^
voffliissa palvelleita miehiä —' kannattaa lämphnäst! urheilutolntiqnai^'
edeltämistä ja keluttämistäasm-otmienyh^^^
muu ajaucvietetoiminta asevoimissa voi vetää' niin suuria jot^oja^
terveellis^. toimintapiiriin kuin hy\'in järjestetty, 'monipuolinen ;|a •
miellyttävä urheilutoiminta. Me siis liitymme varauksetta niihin,
jotka kani1^{tavaturhei(utotminnan tehostaa
paljon kuin voidaan'asevoimiemme yhteydessä. <
"ro-^^IUtta tästä vakaumuksellisesta katsantokannastamme huoli­matta
me emme voi -kuitenkaan liittyä
(tld^d P^rdvalm Torontossa viikon alussa antamaan lausuntoon, että.>
" C ^ d am asevoimilla on mahdollisuus ratkaista kansainvälistä kaU«^^'
bei;ia olevien urheilijain kehittämisongelmaa''.
(.^Perustellen tätä kantaansa mr. Percrval sanoi vitsailleensa tämän­kin
lehden toimittajille ja lukijoille tutussa Camp Bordenin kasarmi­alueella,
ja tutustuneensa sikäläisiin urheiluvälineisiin; urheiluohjet-
'ijoSiasevoimat yleensä «päättää omaksua kaikkikäsittävän urheiluoh-vjeli^
n; Sisältyen siihen säännölliset, tiukat-k^ perehtyneiden
--valmentajain alaisuudessa, me tulemme p'an s"äamaan sellaisia ama-töönurheilijoita
joita tarvitaan.*' ^
' t,»Edelleen mr. (Percival perusteli tätä kantaansa sillä, että Yhdys*
AValtainanneijaan on jo vedetty lukuisia tahtiurlieilijoitai i
valtion leivissä hyvät harjoittelumahdollisuudet jne.;- H
aim|eltään aitajuoksumestari Jack Davis, mailerit Fred Dwyer ja
TVes, Santee, kuulantyöntäjä Parry 0'Brien, keskhnatkojen juoksija
^forric Washburn, pikamatkain juoksija Dave Richards* jne._ Sii»-
natoksi lopuksi mr, Percival sanoi presidentti 'Eisenhovrerin antaneöi
Yhdysvaltain asevoimille määräyksen, että kaikille urheilijoille, joiHä
:on;olympiamahdol]isuuksia. on annettava kaikki
4yj?nsä.^lKWttämiseksi; .Australiasi pidettä^^
Toism sanoen, mr. Percival suosittelee matkittavaksi tätä pre$i-
'denifti'^isenhowerin ohjetta täälll^ Canadassa. ' '
*( jKukaan ei halua kieltää sitä tosiasiaa! etteikö asevomiien urbsi-itiohjeiman
avulla voida edistää kansallista urheilutoimintaa, ^ ^ u * ,
kaän;£i voi 'kieltää sitäkään; etteikö asevoimien tehtävissä ole soc^vAa
v a i n m u u t a m i e n v a l t o j e n t a i
v a H a r y l m U e n l : : toimeilbsi,^^
n7^,-icyiÄän sodan l a siltä; j o h t u v i en
sotilaallistenv i h t t o j e n i ^ ^ ^ ; asei^:
den/k£^aami4ett i m ^ ^ l ^^
1^'Ji^^en'tää'kalkiten maiden t ^ l o u t -
t a ; ; » ! ^ , s u u r i e n Jhi^ft.pierilenklnr k e ­llottaen
Uusia VaJUiepk6ia,-ia vastoin-;
k ^ ^ t t l ^ j ^ n ^ o j ^ ^ k e i k u U i l e s s a.
< /• ;^Buiif?tli olrVii^ W o r ld
, CouncU of Peace. \
Suuret palkanlisäybset
Wa<diliirt«n,~ — ' j ; ( e n a a t i s t a tledoi-tetaan^'
että .kolmisensataa . h a l l i t u kr
sen ,v k o r k e i n t a v l r k a l l U a a ; k a bm
jäsenet / mukaanluettuina, tulevat
saamaan'huonmttavan^«
nyksen^tämän k o n g r e j i s i i l i s t u n t o k a u ­den
:^ a l j t a n a ; ?Muut
tuleva^ olemaan; i$7;S09/ vuodessa Ja
I t y y i n stjiutt määrä yletuiyksistä tulee
oleman ^^^.QOO l a i n m u k a a n J o k a 3iy-väksyttUn
V k o n g r e s s i n ; alahuoneessa
Vtime,iätttnt^ttde}Ia J a j o k a nyt o n
senäatfin ^Esiteltävänä.
" y i i V 7 f ^ ' tässä ^ a s s a ^ t a p & h ^ i k u n
kongressin ;^^;iiyvaks^ä l a k i v - j o u t ui
posttvirosto)^ jft - C i v i l ^Service k o m -
m i s ^ n pidettäviin kujilustelulhln.
M f U n i i u n komission esimies, senaat­t
o r i C a r l s o n (Hsunsasistax^
n U s d o n hyyäksyvän>lai;i. pikftises^^^^^
antavan: s e n s e n a a t i l l e .siinä muodos­sa;'
että se .tulee,-pikaisesti fsenaatisfa
hyväk^tyksL
Enemmän kuhi
NetnrosfoliftoD kosdes
tfs»atin^pl|elnia lupaa, maan talon-den
Olitta i » smtretuioista 000- '
«ua. Jok» pentfltiio raakaan teoUi-
«n^den korkeatasoiseen kdiltCy-
,\ hästtn. Trfotaniovälineidei» ensl-vfcädeMd
fceUtfamfscn k a n t a n e n -
i^itoatMmo voi cdeUeen k^Utta»
kansan dlntasoa.^ Nei^ostoliitos-
I «»'asavntetta ^sbaddlteen^kefil- %
v e t e e n taei» U/lMiamantaen^lrti'
'' F*iahdftl1f''qrk''f hfo^^ittffTPrtl iiBä-tä
fcoIutnstariMiden' taotat
tydlafekevän kansan tienltilö-luAtaJsta
käyttöä varten.'* " i
E s i m e r k i k s i v. 1960 menneKä k o h o -
:tetaan viljatuotanto 180: m i l j o o n a an
t o n n i i n j a p u u v i l l a n j a sokerljuinrikr
k a l d e n satoa 1 sätään :puOIeöntois-;
t a nykyi:-estämaarata. S a m a h a i k a if
s e s t i m a i d o n ; ' v i l l a n ; k a n a n m u n i e n Jä
k a s v i k s i e n t u o t a n t o a ^ h o t e t a a u k a h - ;
t e e n ; J a puoleenkin kertaan n y k y i s ­tä
tuotantoa. Tämä> merkitsee
ette- kevytteollisuus tulee: 'saamaan
enemmän r a a i c a - a i n e i t a ja.Icans^-suu-
'«remman ' määrän r u o k a t a v a r o i t a - Ja
t e h d a : t u o t t e : t a .
: . . V i i m e i s t e n - v i i d a n vuoden''-aikana
tuotettUn 76 p r o s e n t t i a enemmän ' k u - ,
l u t u s t a v a r o i t a . e l i n o i n ^ a k s i o k e r t a i -
sesti enemmän k u i n sotaa edeltänee­nä
aikana. Kluudenneh v l i s i v u d t i s -
s u u n n i t e l m a n ; a i k a n a - s u u n n i t e l l a an
näfd^n t u o t t e i d e n - t u o t a n n o n / k o h o tv
t a m i s t a r e d e l l e e n 60 p r o s e n t i l l a ; j o ka
o l i s i , nom kobnikertaisesti; enemmaa
k t i i n sodan edellisenä a i k a n a,
R u o k a t a : ; y i k k e i d e n - : t u o t a n t o a ko-r
b o t e t a a n - s u u r e s t i : l i h a a 4 ;milJoonaa
t o n n i a v v u o ^ t t a i n — 78 p r o s e n tm U -
säys, voita ia m a i t o a (maidoksi las­kettuna)
23 m i l j o o n a a tonnia — 86
p r o s e n tm lisäys j a k a l a a - J a k a n n u t e t -
tuJa-TUokalajeja j a m u i t a myös huo-m
a i t a v a s t i .
Tehdastuotteita tullaan myös ^
t u e t t a m a a n tuntuvasti e h e n u n a n . '.
«Luodennen euunnitelman pää­tyttyä
tuotetaan .vuosittain '^yli
i;S03 miljoonaa metriä bankai-
. t a . Samanaikaisesti v i l l a t u o t t e i ­den,
t o o t a n t o a lisätään m i l t e i p o o - r
U t o i s t a k e r ^ s e J t i , s i l k i n ^ k a k s i n -
k e r t a b e ^ i Ja keinokankaideH :
kolnUnkertalsesti. Kaikenlaisia
k e U o j a / t u l l a a n tuottamaan 'mut­tet
kolme neljännesosaa' eneni-^ 4
NniärtJ—ÄsMMÖvtfoälttalri,''^^^.
dloi:a JS t e l e v i s i o l t a ' t u o t e t a ^'
kaksi Ja ' p u o l l k e r t a a e n e m m ä n . - » >
10;ZOO.OOO vuosittain, nnonebala-,
Jen; tuotanto; < bakstnk^rtalstute-''
taan; Jääkaappien nellnkefft^aistn-:
tetaan,' pyyltkikOneiden'-kjiusin<^
k e r t a l s t n t e t a a n Jne; '
I m a t i ä i c o J m b ) k f m i s e t « > d a a edcili<^
j s i i n totoll^n vofMimi:,
' On vaikea'teb(Iä''7}iteenvetoa'säin
ly&yessä Jcirjoituksessa koko Jaajasf
t a smmnitelnuoBta;^ j o n k a t a r k o l t u k -
t aena.: jm neuvostokansan elintason
' y l e i n e n kobottaminen. M u t t a ylläole­v
a s t a v o i s a a d a käsityksen k u U ^
s u u r i .buomio suunnitelmaa l a a d^
t a e « ^ oi»iJmneUn Jkansanf l:o^v(¥C9)'i
n l Q .e^iststniselle,'
' J t f i t e n > .volfelirtinkaah ^ a n t a a J a r v <^
joldetddx^ulkmn^aiaisten l e h t i e n v^t-^,
t e i U ^ f e t & ^ J r a u d e i m e s s a Y i i s l v u o^
s u t i n n i t e l m a s s a ' .'jätetään varjpon'(
kyaynQrk.et elintasosta. O n kyllä
m a h d o l l i s t a aulkea-silmiänsä todeU-;
s u u d e l t a / i n u t t a ' t o s i s e i k a t elv^ät siitä
h u o l i m a t t a häviä. X i d c u i s a t u l k o m a a ­laiset,
eri p o U & i s i a taipumuksia
omaavat lehdet pitävät u u t t a N e u -
vostoUtton vlisivuotissuunmtelmaa
.valtavana': r a u h a l l i s e t r r a k e n t a m i s en
Riii|npir«|iTjanjt';>Jnkft.-jf'A|^..^fln«;an hy-f
vlQvoihtia;:>-I9^^
n i s t i p u o l u e e n 20.-.'kongressin luonnos-ohjeet
\kuudennesta;cvasivuoUssuu^
' n i t e l t p a s t a ^oWt!;vaikuttaneet s u u r e n -
moisesti m a a i l m a n : l c a n s o i h i n ; l a a j o i -^
h i n k a n s a n j q i i ^ o i h i n . s i l l a se t o ­t
e a a rifeuvostoliiton';vrauhaJliset ' p y r ­kimykset
jäi neuvostokansan . ^ a i l i -'
senJuottaminen-rauhallisee^^^^^^^
vaisuuteen. > ^' ' < i
Karj
vqäla ^oh s u o f l ^ t e o l l i n e ^ m e r k i t y s . T ä^
t ä a r v o k a s t a - ^ lätmlsta p u u t a käjr-tetään
l^qristeaineena fekä erilaisten
e s l n e i d ^ . :i^tanistukseen.
J o i i n i j i m o l s i s t a lajofe^ a s t i K a r j a ­l
a s s a o n käytetty tätä m a r m o r i n k a l -
laista^käunista p u u t a J a t e h t r siltä'
e r i n o m a i s i a «dneitä. j i ^ t a o n s i t t en
triety sieltä ympäri Venäjän j a vier
läpä-ulkomamekinv^
lylssä Aänlsentakaisen p i i r i n t a i t u r it
o v a t saaneet; t u o t t e i s t a a n hyviä a r -
Tostuksia'ja p a l k i n t o j a.
hetkellä k a r j a l a i s e n vjsar
k o i v u n käyttämiseUe rakennusten s i ­sustustöihin,
sekä kaikenlaisten t a i ­teellisten
e i n e i d e n v a l m i s t u k s e e n a n ­n
e t a a n suuri merkitys.
T a s a v a l l a n 7 ministermeuvosto • w on
t e h n y t erikoisen päätöltsen k a r j a l a i ­s
e n - v i s a k o i v u n luonnollisten^; varasto^,
j e n sjiojelemisesta Ja; u u s i e n vVisakoi-vumetsien
^vjöljelemisestäl Käytän-:
n d l l i n e n . : i metsätaloustoiminta "an
osoittanut >>mahdpUiseksi-!^visakoIvun
v i l j e l y k s e n tasavallassa. Maatalous-'
minlsterlönt metsätaloushallintoxmt-.
t a s i " v i i m e vuonna y h 60 h e h t a a r ia
m a a t a . v i s a k o i v u n viljelemistä varten.
vha1(oiyiii - -
- Ä ^ u ^ u a .toto.. •> St^^hS:'^ Ä »
t l l n k a l k k i tämän t a j v e o p a k k a s e n*
nätTkset l a u a n t a i n a lielgoJiS SI p . v»^
l a i s e n a yfinä j p U o i n ^ b o p » l a s k i M
n i i J i u m t e e s e e n . sum " y k s l t y i s m i t.
t a r t t " Däyttivät JvU&jtin a l h a i s e m p ia
a n r o j a . . ' ^ l 8 l i i g i n . ' k 8 t ] p u n s J s s a « li
vuorokauden ;.alin. JSmpSarvo — 2 8 a s ­t
e t t a . ' M y ö s I t ä - J a , POhJoIi^HBoumes-
S i tA
TÄTI
w SS t n i i n n s a s t e e n TäUIlä; Mlkkpltssä
m i t a t t i t o peräti 39 i n i l n u s a s t e t t a j a
S o d a n k y l ä s i 37 1 ^ ^Tnrpss^r-
29. M a a F i a i i h a m l r i a s s a —18 Ja. OUtef»
Sä kuluessa
sää länsirannikolla nopeasti ' l a u h t ui
J a pakkanenshäUtti'otettaai^ Jopa 10
astetta..^^. ""^ ;
: E i l sSäh
vielä l a u h t u v a n , m u t t a j o tälcsi/ päi-.
v a k s i ' rämatieteellinen^'KQäLUslaitos
o d o t t a a Jälleen; p a k k a s e n kiristään.
y i & o n ; a i u ^ s e Jälleen hälittää-etetf
t a a n J a s ä ä m u u t t u u vaihtelevaksL
. ''^^'2^
Japani aikoo jyyytää
Cangifds^tk lainaa ,
N i i g j ^ , . J a p a n i , , — L i b e r a a l i p u o -
lueen^eräs; j o h t a j a K a z u t o K i t a m a ra
l a u s u i ,jt^llä.puolueensa: kokoulcsessäi
että liän ^on l a a t i n u t suunnitelman
pyytää-rCahadalta n. 14 m l l j o o n a ii
dollarin-j-vlaSnan' ^ N i i g a t a n s a t a m an
jälleenrakentamiseksi..*:"
H a n o n sitä mieltä; että Canaäa^
tulee myöntämään.---tämän lainan,;
koska:.' J a p a n i . . ; .ostaa huomattavan
mäaran > vehnää Ganadasta. >
" Etkö d e k a f ^ enää
k o s k a sonnessasi «si « l e »rmust^f
- E n . Het!&i«aaoikyJlästyaeeB
m i n u i n i i n «anott&un r a i k a u t e ^
— Ho. mltä,«lnä' t e i t?
M i n ä . a n n o i n h i o e n niin
t u n i}rDjän.tisormuk5eQSa
— , : Ö i ö teillä o'e -mitään _
j o i s s a oJiEi eneamiän: t i l a a kärji
— E i h e r r a . K a i k k i kengät'
suippokärkisia tänä vuonna.
~ — V a h i a n , m u t t a s i t t e n niistä (
m i a u i l a mitSäa i l o a , V a r p a a i i i
Vuöcl<2sta 1905 vuoteen I9I8
.Kirj. tK. L. Kulo '
-^HelänkL — Tuloksena vuodien
1905 saijrlakosta o l i työkMisan
vaUolOamäirleinen^ jr^tälä&ien ja^
s a l a i n e n v a l t i o l l i n e n äänioikeus.
M u t t a - s u n r l a t t k o a .^seivasi vuosi
vnodeltä kiristyvä toantumus., S^-
ta j a t k u i ensimmäisen m a a i l m a n ­s
o d a n loppuvaiheisiin saakka,
V k i n n ^ / n o ^ entistö: b ^ J e f t i p i ^ v a i - :
lankmjouMikselllnen.vyöry, Jälleen
VeliäJältä taapuuMna,^ nostatti
n ^ e i d s n k l n kansainme väkevään
rynnistykseen^ tiumtumusta. v a s - '
5^taani#-^^^
Se-, tapahtu^' v. 1917 ^mfaallskuussa.
Itäi5e8sä'^x'äaap\iiri^assammer:A.«pudo--
t e t t i l n k e l s a i l i k o r k e u k s i s t a a n . TJstois-m
l n p ö h ^ n ä ' - O l l u t h a l l i t u s s a i m a t ­kapassin^
j a ^erf^asteäden kautta^ v a l ­tiovalta^
s i i r t y i p o t V a J i U i s e n - ^ a n j t u k -
T ä t e n kansalle t u l l a a n , t a r j o a m a an
p a l j o n ' enemmän kulutustavaroita
auur^nitelinan toteuttamisen kulues­s
a ; S a m a n a i k a i s e s t i kansan o s t o k y )^
tulee k o h o a m a a n - Ja' n i m o l l e n lisää-^
mfeän huomattavasti kulutusta hen­keä
kohden. . - ' }
M a a n k a n s a l l i n e n tulo tulee v. 1960
olemaan 60 p r o s e n t t i a suurempi v ; n
1955 tuloa, o l l e n nelinkertaisesti suu-J
rempi sotaa edeltänyttä tuloa. Täten
v a l t i o kykenee j o h d a t t a m a a n suureimi-pla
sUmmla kansan ehntasoa yhä
'kOhottamlseksL '
I f e u v o s t o l i i t on k a n s a l l i s e n talouden
palveluksessa y tulee, olemaan v. 1960,
l o p u l l a 55 mlljoonaar työläistä vermfc.
t u n a 47 m i l j o o n a a n v. 1954 l o p i ^ .
Tämä - työllisyyden lisaäiitytninen
meikiteee neuvostoliittolaisten per^
h e i l l e lisääntyviä tuloja. Tyotateke?^
vän k a n s a n r a h a l l i s e t ; tulot - Usäänty4:
vät työn tuottavai£Uuden kohot^sa.
Todelliset palkat tulevat kohoamaan
keskimaärm 30 p r o s e n t i l l a j a ylltta?!^
maan suuresti sotaa 'edeltäneen tason.'
TeoUisuustyölalstentodemset palkat
t u l e v a t suunnitelman p4atyttyä o l e -
jnaan sotaa edeltänyttä; tasoa-, n o in
icaksi . j a puQli> k e r t a a suuiemmät.;^
deUlsestI.'naeid'Jläiähr.mäamihe ')iniMcz
r i s t b n ^ i v e l ^ . !iE|^t^miiälie e i ' h e ^ n ;
vaäankU^oi^ellkttutem
--^ f l edea m a a i t ^ e :!
töjen osalta. 'Salimme siitä t v a r m an
*" todkteen. EduaktipÖa^sa s i l l o i n " oleva
f ^ sosiajllstlsen 'ty^Seatön^^ e^ustäja^"
enemm;^t<ö suoräsfoaQ p a k o t t i p o r y a -
r'ist£«nm6| V- "1917 ^i^säilä h S y ä ^|
mään ns.! ' V ^ I J ^ l j M i i l j o k a t o c l e l l i ; ^^
cies^^ o l i , maamme enslmmämen|||^'
senälsyjrejulistus.^' 'Xfäh^mdttdmälst
Mpeä^yporva^istoUemme- jää;i-A^^
edustajadt-heti' v a l t a l a i n hyväk^pil|:
sen jälteen'yhdessä'yetiäjafir P ^ ^ l ^
rlllSsen i h a l l i t u s m a h d i ^ i x ^ n s s a ^ . o ^ l#
Ustulvat )näämn|e'ex|simmäiikin
lalsenenuhistöisen edusk\uuian ^ I c a a f
tamiseen; S a i m i ^ senijjtdsityksen/^eti
telV porroristonune^ isänn^aallisuuslj^^^
h a l u tehdä maastamme itsenäinen
v a l t i o u l o t l i m u t i s e n - l u o k k a e t u j a Api-temaUe.
/ " , '^If
\01isipa o j i u i m i e l i n k i i n t o i s t a hahdä.
-miten väMlsekai'porvaristomme iharr.'
r a s t u s tehdä maastamme itsenämen
o l i s i jäänyt, vallan ohjakset \te|
näjällä o l i s i v a t pysyneet •porvariston
h a l l u s s a . ' M u t t a Venäjän-o työväes
;vei^inv.loiakuUn suuressa ivallanku-moiUcsessa
1917 tahtonsa perille
saaklta; Se ei jätl/änyt^n:vaHankUr
moustai: puolitiehen, niinkuin ^kaikissa
aikaisemmissa .v^lankumouksissa oli
tapahtunut; .^Kerehsklnpo^varillmen
hallitus syöstlja'vallasta. Työtätekevä
väestö xyhtijfi maan asioita hoita­maan,
i j a: nyt:; todella: ensimmäisen
kerr^;/>yhtynytvvporvaristOv. meidän
'maassamme asettui kiäikeästi^maam-.
•me Itsenäisyydenvkanaalle. Tietenkin!
i C oli sille jälleen puhdas luokKaky-symys..
Sosialistinen työväestömme
sensijaanpysyi ja. käljtfimattä maam-.
me ItaenaLyyden kannalla ja edus-tajainsa
kautt^ ratka^evasti vaikut^
ti- maamme::itienaisyydjen./tunnustar
'miseen.;Se.;eIivOUutkaan-vaikea teh-
.tävä,. siUä .Meuyostollitonrsuuret joh
tajat Lenin j>ä Stalin ohVat jo ,^nna-
.kolta; ;Ilmo|ttanee^^yoIev|ut§a;^^Suomen
itsenäisyyden kannalla,- Jliin'^. oli
maamme^^valtiollisesti- vapaa^ ja Itse-näinep.
Se tuU' i^enalseksl j n e i^n
.maaspnimeÄjjaÄ?leuvö^toliitossa • 'toi­minen
spslafistim myötävaikutus^
la. Porvarillinen Kerenskih hallitus,
johon me.dän maamnte porvaristo
suhtautui myöntcsssti, 'ei vamiastj
olisi milloinkaan vapaaehtoisesti
suostunutimamme itsenäisyyden tun-r
nustamisfeen.- ?SiItä' saatiin v. 1^17
peuvottelulssa-irselvfä • toäjsteita;
Maanöne;*:r",- it^en-ilsyj^skysymyksen
tul tua • Wön^teiseÄtI r^^ratkiistuksi;'^'n^^
si,^tistäkln ;^Tfdvämpana
-symys,maamme; talO-Udellisen-ja yh­teiskunnallisen
suuntauksen mää­räämisestä.
Valittavana olj-joko, so­sialistinen
tai^ kapitalistinen imja.
Kansa *oli. yleisesti löytymätöntä.
Ellntarvlkep^ula oli jraikea; •. I^izaile^:
mätön-i-kejnottelu; nostibhinnat ylet­tömiksi.
Työpalkat oUvat xllttämattd-tnät;-
Ja maaseudulla torpparit Jamä-kitupalaiset
rttuskaiUvat, ,vuokraisan-;
tien 1 mielivallan : alaismä ja: vaativat:
viljelemiensa maatjloj&n itsenäistä­mistä.
Näin .oli kaksi lebria selvästi
vastakkaiUi; Niidenr voimasuhteet oli­vat
isuiumilleen: tasoissa.-ja rsovinnol-:
lista: ratkaisua^maamme/talouselämän
perusteista':oli;mahdotonta löytää. J a
k a i k e n .'•kukkuraksi- Kgr
ronskin;jhallibukselle a n t a m a a p u t y o -
lälsenemmistön;! e d u s k u n n a n ^ a j o i tr
tamlseksi o h . h i V i t t ^ n y t uskon: p a r ­l
a m e n t a r i s m i i n . Seurauksena; o l i , että
aseeUinen voima isatettljn; maamme
v a l t a s u h t e i d e n määrääJaksL-v Pieniä
y h t e e n o t t o j a t a p a h t u i ; J o v.^ 1917 a l -
; k a n a : ' T a m m l k u i i n puolIväUsöä -1918
vaUEOjset; srrlttlvät . v a l l o : t t a a yllatj-sr
hyökkäyksellä, t ^ i l p u rm j a s a m a n fcuur
kauden 28i'';<pna'Julisteitiin kansalais­s
o t a alkaneeksi. .. ^
' K a n s a l a i s s o d a n t u l o i on k a i k i l le
t u n n e t t u . Valkoiset voittivat j a h i r ­vittävällä;
l a i t t o m u u d e U a i j a - t e r r o r i l l a
K i t e t l i n S M ^
p e r i n j u u r i n hävittää maastamme,
M u t t a aatteellista Ja, ^ i h m i s k u n n a n
tetveeUe ' ' k e h i t y k s e l l e >äittamdURita
taIoi!hcflIlsta/<suuntausta''^eI millään
tain;eivät o l e ^ y i i t y n e e t viime
~">f eivät
äli^u'^ibjeiuun!
{^Bioskova. Arabivaltiot
i t e l e v a t / J u l k a i s t a v a k s i yhteistä ^
•lausumaa^;/josia ^ h e • aikovat
vast? lauseensa^ sen ^ johdosta,
-Washingtoriih;' ; j u l i s t i i k s e n inu
länsivallat a i k o v a t ryhQrä näldenj;
;den s u o j e l u t o i m e n p i t e i s i i n vastoin!
ideir tahtoar^kerrotaan Kairosta j
puheessa uutiiesEa.'-
A r a b i m a a t tehtovat esittää sdrju
k a n t a n s a siitä;' että h e ehdottomiiiii
hyliäävatikalkkir; sellaiset suurmitä.!
:mat,^/joi3en: t a r k o i t u k s e n a on' hMtii
vkorkev;fen';;.:toimenpiteiden o£alliätfr|
mistä ' j a suostumusta. SenkaltaJnea!
uIkola|nen::.:.seäa2ntuminen £rablaai.|
dea jsisäisan a s i o i h i n o n verrattaTis.!
s a ; :maa!htan>:tunkeutumiseen,-jotm«l
. . ^ h k a a iara^bivaltiolden suvereeflittil
r i i p p u m a t t o m u u t t a J a Itsemääri
- . o i k e u t t a ;"
MLA:aa ei niin
vain lamauteta ^1
yplBna^5lpp^5i. i yolda teihdä oiemat-
- t o n & k s i ; Kokemuksenfine y l i 38 v u o ­d
e n a j a l t a o30ltt3Vat, että tuotanto^
välineiden'kapitalistinen omistus ei
ole: vMt&xmätÖntä : y h t e i s k i m n a U e ; ' E i -
vät s i i s kapitellstltkäan l u o k k a n a ole
välttämättömiä; N o i n ' puolet m k a -
paUomme-kansoista, onvjo^^skauantul^^^
l u t toimeen ;Ulman;pör,^IkeIuotteIiJDt-t
a j a - .yksityisiä tuotantolaitosten
.omistajia.vMutta>Ilman r-työtätek^^
•väestöä ei.'missään-'tulla toimeen; Työ-;
tätekeväa "Väestöä e i ^ "voida tuhota,
työväenliikettä ei vojda tehdä ole­mattomaksi,
. s o s i a l i s m i n ' l o p u l l i s ta
;voittoa ei.;voida- estää.^Tämanttajuten;
; j a : / t i e t o i s i n a vlopulUsesta voitostaan
a n t o i maamme;- p u n a i n e n 'työväestö
kansalalssadassa; rasikaan . u h r i n s a I h - :
; m i s k u h n a n . - p a r e m m a n t u l e v a i s u u d en
a l t t a r i l l e .
' > L A K I \ ^
- tcipparelden^vlampnotien Ja m ä - :
>' k i t u p a l a i s t e n J o l i s t a m i s e s t a ' m a a n - ' /
:. omistajis i a ^ r ' i p p u m a t t o m i k s i.
A n n e t a Hebing/ssä 31. -pnä
t a m m i k u u t a 1918.
Suomen-^^ Kansanvaltuuskunnan
pä^atökseUa, Säädetään (äten; '
1 5 . ' ' -
K a i k k i t o r p p a r i t , l a m p u o d it j a m ä : - .
W i e n . Maailman ammattiJä?JÖ-|
t ö j e n . m t t o ( M A L ^ s a i heUnik. f pjäE
ItävaUan;'hallitukselta määräyk&
h a j o i t t a a Wienissä; o l e v a n paämalan.!
s a . ; Päämajan pääsihteeri Louis 8al!.|
l a n t ; sanoi A P P m t k i r j e e n v a i h t a j ?^
l a u a n t a i - i l t a n a : i a n t a m a s s a a n häästat-j
telussa; ettei n hajoittamispäätös : tulti
millään t a v a M : l a m a u t t a m a a n liitoa]
t o l m i n t a a ; v ' ' ' O n > l i i a n aikaista niineaf
jotakm> k a u p u n k i a t a i j o t a k h i znaata,!
m i n n e järjestö^perustaa päämajatua,!
mutf a: (hamtutoeni^eurooppalalset^^ J^^
senet-pöhtivatvtätä., kysymystä >läW-v
i i k k o j e n ;aikana:
k:'tupalaiset, j o t k a , asuvat sei]
• a l u e i l l a ; ; k u i n : t a r k o i t e t a a n asetu
"•^maaliskuuhti^^^-päiyänäi^göa anne
torpan,"^' lämpuotltliair '^"^Ifi*^
alueen ^ V u o k r a n p a - koskevan
sen s o i e l t a m i - e s t a ajkaisemmm j
^tynelsjin:vuök^äsuhfeislin, t a h i , ^
vovat^-niiliitt; ^verrattavassa asemassaj
j u l i s t e x a a n ' t a s t a la;hitien - ihaaudal&fl
i t a j i s t a - ; f i i F P u m a t t o m l k S j , ja- Baa!t&
h e tahäsuas':!jasiuniaau'aluelta
kjne m;S4h k u u l u v i n e etuineen i
•vuokramaksua.eätee^töaiästi vi
j a h a l u t a.
> :J: Tästä laista'JchtuvtfnlopuUisen»
pautuksen toimeenpanosta seki .siltlit
-m^ssa m a a r m / p i e n t e n - t i l o j e n om starl
j i l l a o n tallöm oikeus saada valtiOD|
varoista^' kor-<^austa ••.: menettapiistään |
eduista'",-säädetäani erikseen.
" ^'-" ' 3 5.^ ,
T a ^ ä l a k i koskee myöskin kaildoal
v i r k a t a l o j e h r torppia j a ; mäkitupa']
a l u e i ta
^ Tämä l a k i astuu -voimaan het{i;r
Älköön tätä l a k j a muutettako t ^ l
kumottako, -ellei • Suomen kansa J
sessa äänestyksessä tätä hylkaa w ! [
mi^loäta • t ä h ^ ; hyv|lksy' -
Helsingissä, 31. päivänä t a m m i i ni
* t a 1918. . y , ,
K o l l e k t l i v l f a r m a r i e n tulot; r a l i a s s a j a
tavarassa tulevat olemaan keskimaa-;
r i n vähintään 40 p r o s e n t t i a suurem-t
y ö t ä j a t o i m m t a a u r h e i l i j o i l l e k i n.
'Mutfta s i t t M i k i n ^ teissä o n k y s y m y s " ' i i i a n - h e l p o s t a " r a t k a i s u s ta
— pienen y r h e i l u V a l i o n , tähtiurheilijakunnan kehittämisestä v a l t i on
'le%)äpa&kojen k u s t a n n u k s e l l a . Me e m m e v o i k a n s a k u n t a n a >onnbtua
kansainvälisissä iiUrheilukilpailuissaj^^^e
' n r h e i l u t o i n i i n t a m o i e p o h j a a j a p e r u s t a a . Tosiasia iiiraittäin o n , että
; }6r^i} j o o t i a i s en känsa:kunlamme j o u k o s s a o n m o n e n l a i s i a u r h e i l u k y - ;
^ y j ä l j o ^ t a ei k q s k a a n ^ h u o m a t a , eikä l a i n k a a n kehitetä, nimenomaan
sen v u o k s i , k i m - heillä e i ' o l e t i l a i s u u t t a o s a l l i s t u a u r h e i l u t o i m i n t a a n , '
kin.-e^tanD^ yk^hit^määni urheiluohjelmaa.
- ; ,vtAinoaftiepn.se,'vettä^v^^
j ^ tukemaan suurten kansanjoukkojen urheilutoimintaa. On raken­nettava
kunnollisia urheilukenttiä, -voimistelusaleja, uimapaikkoja^;^
.hiihtomäka jne. ^Sen lisäksi o n lakattava politikoimasta urheilun
nnnissä ja annettava valtiovallan rahallista apua kaikille urheiluseu­roille,
olkoon niillä sitten j-hteyksiä työväenliikkeeseen, kirkkoihin,
porvareihin tai vaikka itse paholaiseen. •
, , Ainoastaan täten menetellen voidaan laajentaa urheilutoimin- -
.tanrnie jierustaä ja.siteö vetää koko nouseva nuoriso kehittävän ur-^
lieflutoiminnan pariin. Ja jos näm Menetellään, silloin löytjy n i y ^ ' '
"kaikenlaisia kykyjä, joista kehittyy tähtiä, mitkä voivat kunnialla
puolustaa maamme värejä missä'tahan?akansainväfisissäkilpailui^^
'hilutta * i t ä ä n helppoa 'oikoTOlkua" ei tämän ongelman ratkai­semisen
hyveesi o l e , '
"isän, äidin, ,sisl(on kummin kaima'^
- S i l l o i n -'harvoin J o l l o i n o n tUai5uus,v£uomalaj^^
r a t s a s t a a • to5st€*l • Vasitoällavp ' «o...Cir:;;,«..i„.r.,
a l u s t a loppuim asti, o n Icäytettävä
hyväkSITtätä k u l t a i s t a m a h d o l l i s u u t t a .
' Tämä ^ sitäkin-^suurenunalla syyll;i
k u n oletamme, etta torontolaisen V a ­p
a a S a n a n ; t o i m i t u s ; ei ; t b i v o t t a v a s tf
pidä l a i n k a a n ^ p a h a n a vaiklca sen
h e n g e n t i m t t e l t a < t r a h t e e r a t a a n ; v ^ h ^
l a a j o m s i i h e k i n ^^fireille. Siis e i u l l ui
KiviDefän'Pekan nimeen. l^v^'
' Nähkää^ Y K i U j . , a s i a k i r j o j e n'
m u k a a n k D m m i ^ i i - . ^ U 6 a s t a o n l ä ­h
e t e t t y ; VenäjäU^,»Tshe^|^
ym. r a u t a v a r h o n t a k a l J i | i ' < t o v e r l m^
h i n p ^ o t ö l h i n h b i n p u o l i t o i s t a TOH-joona^-
kiinalaista.^-
' N ä i t ä kauppateiyarana ;iähetetty|
jä ifyomiehlä ovat s i t t e n VfnaK^ja
m u u t ..toverimaat ^käyttäneet kuten
k o n s a n a a n orjatyövoimaa^ r a u t a t e i d en
y m . mkennushommissa.
^ " V a s t i n e e s i ' ; kotmnunistf Kanaan
tästä; o r j a ^ a r m e i j a s t a on lähetetty
t e o l l i s u u s t u o t t e i t a j a m u u t a t a v a r a^
'Tlämän-paljastuksen lisäksi kerro-^^;
t a a n . että- itSfessäätf K i i n n s g a otf p a k - ;
kotyöMreOlä:^ n o i n 25. mUJoonaa-^kii-r
n a l a i s t a . ' J o t k a eivät l l i s HmeisesU
o l e väkeä, j o t k a o v a t - o l d k t i h a s t u ­n
e i t a ,uuteen ijärjestelm^nsä.
'k>Iemme lukeneet'^ J o i s t a k i n ' S u o ­men.';
lehdistä','^iamFÖisi&'^ m a t ^ : ^ | :
vaoltatft .punaft^tä
k a y n j t p a o m i h l s t e r l n ipuvaa/myötM^^^
Ja noissa; kuyäultsissa'. y n t ylistetään'
m i t e n :suurenmQisen',i.tyon:ipunalseri
; K i i n a n hallitus;;on. s u o r i t t a n u t ka»te-T
l u l a i t o k s i e n : Ja- k a n a v i e n - x a k e n t a m i r;
sessa?' ./ ^'(PaSnovlfiiepaholaöeh Tcolt-toset
qlemme^tässä k o r ^ a q n e e t .— K .y
• "Ns4>lulkaistuista a s i a k i r j o i s t a s e l ­viää,,
että . n o i n 20 . m i l j o o n a a k i i n a ­l
a i s t a ^ orjatyöläistä- o i i - ahertanut
y u o s i ^ ^ s l a . ; ; n o i d e n ;
j a l»navim;^akentamisessa^;;4^
" ' '* M u t t a ' tunnettuäluin' o n , etteivät
: aI(ioaa^t9an-;>;. k i m a l a i s e t . ^ :£^mmunistit
l[>Ie .iänoltaj'<)rjat9öir^^^
v a i k k a k i n ^ h e r t a i j ^ v ä t olla atooita,
jotka;-; •:harjoittäVat>pulkpmaakau
ifainislll»- .'.<." "
O n k o h a n - n l l n ^ että ;'tuoh;;lainaukr>
s e n lopussa' v i i t a t a a n t u h a t f a r v i en
S u o m e n k i n "orjatyövoimaan",^ s i l l a:
t u n n e t t u .tosiaslaltan o n . että s i e l l a -
k i t i ' t u o m i t a a n - yi?sinlaisist»' ^ k o k ­s
i s t a ."pakko^öhön-^^tiUenpältä l u k e ­maan?
V - - > -
- M u t t a - p a l a t k a a m m e ' ; ' K i i n a a n .
i.^^^kutenhuomateknf^VapäaBanakerr
loojuttuiKä täytenä'totenäs^a sanoo
vielä i k a i k a i lisäksi näiden "tjotuök-s
i e n " p e r u s t u v a n Y K : n aslakärjolhin.
>N0 nlin.^ > K i i n a s s a . o n kyUä t»tJoh
kansaa. M U t t a Jos otamme-fiÖOjIdil
r a a t j a ^ imettäväiset äidit, n i i n tus­k
i n p a , j ^ e l l a k a - x n -on. ;3po;miljoona8l
työkykyistä ihmistä. '
K u n V a p a a Sana kertoo, että l a o i n
30 miljdonäar-kiinalaista;on orjatyötä
;suorittan&s£a^ n i i n s e tarkoittaa,'että;
J o k a kymgiQi:^es työkykyinen k l l n a l a i -
;nen^ o n pakkotyössä!; J a kun. i t ä l l a i ­sen
paikkotyöarm^an kurissapltänii-;
seksi t a r v i t a a n j k o k o n a i s i a armeija­k
u n t i a Vangmvartijolta^ - n ^
päädytään :shheni:ettäv;ainakto; j o ka
vkahdeksasl;iyökykyinen ; k ^ a l a h l e n
on.Jok^-OrJatröjsä: t a i orjatyöläisten
p i l s k u r f i i a ^ , . , J
- ^ M u t t a k a l k k i ; k e l p a a ; s i l l o i n , k i m e i
.ole p a r e m p a a k a a n i J i U t u a i : s a a t a v i s s a :
Niinpä;yleistä näivetystautlaisalras-tavan:;:
tö?yiJUolueenesuurt:; j o h t a j a,
•eversti .George Drevv ^cötti alahuo­neen;
l i t i m t i o s s a ; , u l k o n ^^
m a n ^ ' " p r j a j u t u n " ' ^lyhteydeää k y ^ - J
m y k s e n : ' " t,' "
;. J a : läkOmmisten'^
o n todella' häikäisevä. , S e o h n i in
h e r k u l l i s t a l u e t t a v a a , : että ;esiin. 5Va-r-paa:
Sai4ieI o l e ' ^ o i n u t sitä julkaista:.;
.. L a i m t k a a m m
]!iifoilinpk|rieenvaihtaJan;;Harvey'H^
keyn-Otta-ivan-ikirjeestä,'^ h e l m i k u un
:y«del
Jausuiii-mr. Pearson-;vastatessaan'f
p o s i t i o j o h t a j a , Drewn,^ kysymykseenj
•'perubtuu; kiinalaisten;sanomalel^t^?
j a K i i n a s t a t u l l e i d e n y k s i t j i s t e n la
i s u n t o i i i i n vankien;;seka" K i i n a n koi
mumstien' l a k e i h i n j a saadoksiitf.^ j
'KunnioiteStaiÄn ystavam
Drewn> viite, että K i i n a on ost
/ a s e i t a v j m a k - a m a l l a r ;niistä; p a i
l a i s i l l a ; : o n ;lahtöisin; eräästä
kongilaisesta.- sanomalehdestä,
j u l k a i s i : T a i w a i u s s a olevan.eraäö''
n a l a i s e n ; k i r j e e n , ; ' ; joka.^ pae
K i i n a n vankileiriltä, missä h a n,
oUut,Wa sieUä kuullut*, että föl*"'
järjestelyt (orjien vaäitaminen aso^
siin)..oh.tehty.''
" K a n s a l l i s e t kihialalset väitt
.; että «kiinalaista ;'.pakkotyövoimaa
;'tetään . . S i p e r i a n vkaksoisradan
nustossä ' seka rakennustyöi
P u o l a s s a j a Tshekkoslovakiassa
fJlkcmainisteri Pearson siis le
' k o k o -r^orjatyöYoimajutun^^•
k a a r t a e n Ja anonen - m u t k an
t u l l e e k s i • kohnännen käden" j u t
*ell suomeksi pelkäksi;huhuksi,jQJl
o l e häntää eikä päätä.
vS^^^röiafi^^s^
000 l ^ f e b t a ; ! y f e n ä j ä^
perusljuvat hnhutIeto2ifai ( t h i r d h a n d ' . f a t o h o b ' me ' r a os
taformation).
Pearson.,-tänään alahuoneen i s t u n - ^^^^^ lukijoiUe,
SimSoidäais^ä^
. . , . . . , , , . . „ . , , - , .. ., ...^ ._.Kfo-«'«-3'.l4i'llT.iiieii;i'"llWalH*tIi
t e k i Fonnoisan .-..Kansallisen' K i i n a n