Vapaus, February 16, 1956

              äiMijMaii pffiS Rumin
uurna ftneraS - 'KUAd «mtfcnattasn «auitta»
eUi' lento- J» mmldn lUkenne
hUAgtrri Bonanfsä kamanfasa-
•nXtzH kOiiödnan fcarbafle SD'
Bnsa» tai «mirtaa vailla, vaan
Bomaniao, ^ötSiekerä kansa xsi»
jtentaa jiitclsesfi, maäiätieto^
ti i a Jtikkjniatfä 8osial|$aiia, fcer>
toi l^aoutsan Sanomille jonln-kmm
lopiOIa Bomanlan työräen-piiolneen
II ednstajakokoolcseen
SKF:n '-cdnstajaiia : osallistcnnt
(oioltsija ^Antti Timäaen. Jobta-jakseen
Ja olijaajafcseen tässä^^^»^^
kenniisty5ss3.:Bonianian työtäte­kevät
tuntevat oman pnolöeensa^
B«manian ^öväeiq^nolaeen, niin-knin
osoitti mm. se. että tehtai­den,
.kolIekUivitdcjen ym. työ-pailckojen
työtätekevät oliyatval-ttmttane^.
fcokonltseen saapuvat
ednstajat' kertomaan työpaikko­jensa
'iaaviittiltslstaj^ tekemään
ebdotokda taotapnonikoliottami-sra^
esteenä : olevien : tekijöiden
poistamisclKl.
Kokouksen käsiteltävänä; oli mm::
uolueen Keskuskomitean toiminta-
Jatlniran Knhnamlam. Vline vnoox»
toimeenpantiin kakäkin eri kertaa
eräiden teoIUsuuS' ja kulutustarvik*
keiden hintojen alennus.
Niiden 7 TiimÄsi kuluneen vuoden
aikana- i p l i o l n l ^^
talouden boitö on ollut fuunoitelxbai»
lista, on rakennettu voimakas teolli­nen
pmista. Joka on välttämätön ko­ko
kansantalouden k^tUttätoiseksL Jo
saayuleliujea^^^^^^
rakfflnettu: siinumitäma i toiseksi vii-
: sivuotlskaudeisi, ^ vuosiksi iSäS—60.
TäiMii vii.ivTjoUskauden, p^
vä.oa yW^
den muddp4a^
sen tectyaudef edel^
.eh .pe;u3taila. tiurv
talouden, sosklistinenuud^
dos.aniinen niin, että y. 1960 maoata-louden
sosialistinen seictori on yallit-seya
niin..pinta-aiin kuin tovaifatuo-tannbnkin
suhteep. Toisen 5-vuotls-suunnitelman
äika;na_ teollisimstuo-tannon-
kokonaismäärä kasvaa €0—65
. pros. . Tuotantovälineken ' tuotanto
kasvaa 70—75j)rbs. Ja kulutastarvik-keiden
tuotanto 50—55 pros. V. 1960
teollisuuden tuottama tavaramäärä
tulee olemaan 160^165 pros. verrattu-elostus
Ja toispn,5-vuotissummitel-l l^^^^^^^f tuotantomäSrään.
peruslinjojen hyväksyminen, teollisuustuotanto tulee vuoslttam
olueen 'pääsihteerin toveri Georghe
leori^biu-tDeJn esittämässä keskus­komitean'toimintaselostuksessa
todet-kansainvälistä
tilannetta: koske-osassa
rauhan puolesta käydys-istelussa
saavutettujen tulosten
attai^een: kansauj6ukoissa enem^
luottamusta siilien, että he voif
at taistelullaan estää sodan. Erilaisia
iteiskunnallisia Järjestelmiä edus-avlen
maiden rauhanomaisen rin-äkkaisolon-
/periaate; tuxmustetaan
laa jeintnlQ'kansainvälisessä: elä­jä
:eri^is£n.^iai, vakutus sU^^^
li imperialistisen siir tomaapolitii-ikeestä^^
vvapautuneissa- maissa.
Kesku^omitean selostuksessa
senTjohdosta käydyssä keskus-
Jussakln^ todettiin kan-ita£
a^l]an#ulk<^litiika'n rtähtä-i-lauhan
lujittamiseen. • Siinä yh-iessä
• gotkoUksessa tyydytyteellä
Bttiin 'Neuvostoliiton ehdotuksen
. Bomanian kansantasavallan hv-
' stä , Yhdistyneiiäen Kansa-ien
j-^srä^i Johtaneen^ myöntei-tulokseen.'
^ H
sku^oinitean. 'Selostuksessa ..to-että-
kansantalouden kehittä-
:'5^vuotlE$uunniteIma i vuosilta
51-1-55täytettihi' ^tuotantomäärien
iiksen^^'mäke^s^;,-kohoi]neräj>sosiar
kilpaUim tuloksena . marras-uun
lö. 'päivään meimessä. Vuonna
teollistfustuotanto oli 2.9: kertaa
jiusflmpi kuin y. 1938 ja 3.4 kertaa
burempi kutai v. 1948..
I Teonisuudien ° kehittäminen on teh-malhdolllseksi
myös maatalouden
ittämls^n koneellistamisen avulla.
• maatalous-' kuin- teollisuustuo-
: voimakas nousu on tehnyt
tldoliis^ksl\tydtätekeyieh elintason
kaivamahan 10:0-105 pros.
Maataloudessa on toisien 5-vuotis-suimnitelman
aikana perustehtävänä
maatalouden' tavaratuotannon^-huo-i:
mattava kasvu ja: ensisijaisesti; maa­talouden
sosialistisesta .sektorista val­tion
tiloilta^ kollektlivitalouksista Ja
.maanviljelysosuuskunnista saatavien
"tavaroiden lisääntyminen. Toisen S-vuotissuunnitelman
- lopussa maata­louden
sosialjstisen sektorin "tuötta-
: mien tavaroiden määrä -tulee muo­dostumaan
60—70 pros. maatalouden
tavaratuotannosta.
; Tilastoissa . numerot • vaikuttavat
kuivilta ja ikäviltä, mutta sosialismia
rakentavan maan Johtavan; puolueen
edustajakokoUksessa ne eivät sitä ole."
Siellä niissä tuntuu kansan työ ja
elämä, uudet tehtaat ja tuotantoalat,
väestön elin- Ja kulttuuritason Jat­kuva
kohoaminen. ^
iEdustaJakokouksessa todettiin : että
on olemassa' kaikki ne edellytykset.
Jotka. tarvitaan toisen -: 5-vuoti$£aiunr
nitelman: tehtävien f' tpteuttamiseksi
Romanian kat£a txmtee Jokapäiväi­sestä
käytännöstä oikearksi Jtoinanlan
työväenpuolueen politiikan-Ja Innos­tuksella
työskentelee senotpteuttamir-.
sekd. Sen ovat .-todenneet: myöskin
useat niistä. Jotka- sodanjälkeisinä
vuosma' ämolsen- sosdeo^-puplueeri
Johtavilla^ paikoilla^.fii^JmieBsaan^,^^ o
sivat tahtoneet Johtaa Romanian-, sen
aiSai';en sosdem-puolueen tolslue tetlf
ler yhteistyöhön porvariston kanssa.
Kun heldin puolueensa laajat Jäsen-joukot
pitivät oikeaäm työtätekevien
yhteistoimintaa-poivaristoa ivastaan
ja kommunistien kanssa muodostivat
yhteinen • puolueenkin, Jättäjrtyivät
edellämainitut, sosdem-' johtajat" si­vuun.
Romanian työtätekevien saavu­tukset
kuluneina vuosina ovat eräille
niisti ävtnm JftfioeiUe «soittaneft. et-t&
työtätekevien yhteistyö on olhit
ainoa oikea tie.
Srls heistä, aikoixiaan Romanian
sQsdem-puoiueen puheenjohtajana­kin
toiaainut, vielä viime vuoden ai­kana
eräissä - ulkpmailässa sosdem-lehdissä
^kflnMridemokraattisen'ter-rorin
utuina" esitelty, Tifel. Petrescu,
Joka sosdem-puölueen o^ceistoon iuiu-
^uvana- vfilitt^qig.!;tj t^x}^>f^älk?NTT?i^^
/U0|:na kiihkeästi vastusti sosialide-mckraattien
ja kommunistien yhteis­työtä,
von äsken saattanut: julkisuu­teen
Icirjeensä. jossa hän toteaa Ro­manian
t3röväe^voIneen työHisteh
ja talonpoikien .liittoon nojautuvan
politiikan oikeaksi..
Petrescu Jayiiänen: mukanaan kul­keneet
suuntautuivat elokuun 23. päi­vän
v. 1944 jälkeen hittoon porvaris­ton'kanssa;:
miilta nyt hän myöntää
olevan selvää • ettei Romaniassa-^ •• ta­pahtunutta
myönteistä 'sosialismin
rakentamista -olisi voitu toteuttaa
muuten kuin proletariaatin ja sorret­tujen
talonpoikaisjoukkojen yhteis­voimin.
Hän arvelee, että' eiSät hä­nen
poliittiset ystävänsä, erfitoisesti
ulkomailla olevat, tulevat ihmettele­mään
Iiänen -sixiidettaan Romanian
kansantasavallassa' vallitsevaan jär­jestelmään,'
mutta hän sanoo, ettei
hänen Iuoiuiollisessa«sentees5aan ole
mifriän ihmettelemistä^ vaan todella
ihmeteltäviä ovat Ibämänpäiväisen
Romanian sosialistiset saavutukset.
Hän pitäisi vääränä, jos hän pysjri-si
sivussa maansa työtätekevän kan­san
^saavutuksista, ;maansa, jonka
han aitmhalu^ nähdä kukoistavana.
Petrescu'toteaa,: että nyt; kim kaikki
kansain kiihkeästi ttaluavat rauhaa^
sosialistit voivat olla^ vain kamojen
muicana, koska •. .sosialistit eivät, saa
tukea ihmiskuiman vastaista' politiik­kaa.
Hän kehoittaa ystäviään ulko­mailta
: palaamaan kotimaahansa ja
yh^mään Romanian kansaan sen ra­kentaessa
uutta elämää Romatiiasäa.
- Nihikuin näkyy, työtätekeviin yh­teiset
vsaavutukset kykenevät osoit­tamaan
••• aDcaisemnain työläisten yh­teistoimintaa
vastustaneillekin, mikä
on oikea tie.-Sen näkeminen sosialis­mia
rakentavassa tämän päivän Ro­maniassa-
on helpompaa kuin esim.
meillä ' Suomessa. Mutta ; rehelliselle,
sosialismin toteuttamiseen todella
pyrkivälle sen ei pitäisi olla mahdo-toiita
myöskään Suomessa, sillä mi-täpli
muuta tietä siihen voisi olla
kuin • työtätekevien yhteistoiminnan
tie. •
•itiglicralf<wtiii1aaa
09 xadio |a sähkö ^Uut maaseodtm
työtätekevien viUttSiaättfimliksi m .
nSntaipeeksS^ Uudenvuoden l a ^ sa
radioitiin MaaJiäcuun 9 päivfiUe ni
mettyicolbooiM. jo)» on pUrin smirin.
Radioitu on myöskin,^ Lumbusbi.
Pindushi; Cabselkä. Pälmä ja Xobs
koje. Sodanedelliseen aikaan verra­ten
on radioplsteiden luku maaseu
dulla lisääntynyt yli 7^»rtalsefiti;
• Piirin maaseudulla laajenee myös­kin
.sähköiierkosto;!' Viidennen viisi-vuoUskauden
lopulla olisäbkÖvoUDan
kulutus yli S^kertaa suur^pi kuin
vuoniia 1940. Tänä vtionna on aiko
mus' rakentaa sähköasemat .''Krasna-ja
KareliJ7 Ja fPobeda" kothooseibin.
oh susien surma
YÄLItÄMHE RAHAA SUOMEEN
SUOMEN MARKAN ARVO KOHONNUT, JONKA
JOHDOSTA VOIMAAN ASTUU UUSI KURSSI
Pienin summa 5,000 Smk; $18.75 ynnä lähetyskalul Sl.iS
Jokainen seuraava 1.000 markkaa $3.75
[s•is äRllaäh. ajloä£hael^seklsleen lnähe etttoähjnäiltleet laäahaent etväaäsnt.avaansotattaanjaonttaa jan}^^aU}e*ki:rl^rtt^- .
tflSma kotttL
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
SODBURT; ONTABIO
f^troskot Aunuksen piirin yh-teyslaitoksen'
tieknikko' Georgi Petro-vitsh
Vdovinov on ahkera metsästyk-senharrastaja.
Hän on hyvä ampuja
Ja:- 'taitava asettamaan: kaikenlaisia
anröja; ;t^:Tämä amatöörimetsästäjä
on tappanut monta kymmentä sutta.
Erään kerran Vdovinov huomasi
^Liekki" kolhoosin niityUä susilau-iman
jäljet.: ^ n asetti raudat susien
poluille, ja yön aikana kolme sutta
sattui rautoihin:ja*vei:ne mukanaan.
Metsästäjä lähti ajamaan takaa peto.
*Ja.: Sudet olivat raahanneet rautoja
ryteikköjen läpi-pitkät matkat.
Mentyään ^ noin 50 kilometriä peto­jen
jälkiä pitkin Vdovhiov yllätti yh­den
niistä ja tappoi sen kahdella tar_
kalla laukauksella. . Kahden päivän
PALJON ONNEA SINtJLLE.
ÄIHO OKSANEN
syntymäpäiväsi johdosta ja kaikkea ^
hyvää mitä elämä voi antaa — sitä
toivottavat allamainitut ystävät:
Urho Oksanen
Elvi. ja Lauri Penttinen
Aino Pjura
Aino Ja O. Gusta&on '
Hilma ja Matti^ Rasmus
Toimi^Ja A, Nummi ^
Aaro JaiBosa Ktnntmen
Ida Leppälä'
Maire, Olaja Nksk Ylikylä
Helmi Ti^e»^ 1
Hanna ja Ibuari Leppälä"
Martha ja Väinö Linden '
Haen ja Eino Tarvainen
Aino ja ,Vill Lamphien
Helmi ja Jolm Latva
Hilma ja R. Luoma
Marttaa ja O. Peltonen
Margaret ja Jack Sheare
Irja Salmi
Siiri Numminen
Aino Nieminen . <
Helga ja Leo-
Saga. ja ESno Salo ^ .
Ilja ja Geo. Mattila ,
Martha.la S. E ^ a n i ^
Tekla Vuori
Senia ja Vie. JärviS' ' Sfartha ja Yrjö Tamminen
Kerttu ja Otto matala
Marttta ja Matti Antila
Seidi ja B. Erldcilä
Jen ja Len Hjorö» -
Alli Ja Arto Latvala < '
O l i ^ Ja Jnssi
KIITOS
I SyÄmeiltoen kUtos Olivialle; Marte^ I^SJnÄ^ Ikun tulitte yllättäen kotitoi syntymäpäivänäni 5 lÄivä helmlkonta jsae [ja toitte mukananne kaikeolalsct lierkut ja lahjan., -
Ataä i n l e l ^ paiaa. Ja lämpöä valaa.
käynönne ystävät mejDä. . -
-Muistojen tarhassa, paikassa parhaassa,
.^tila.on kaalia teilK.; ^
kuluttua Vdovhiov yllätti vielä kaksi
sutta Ja tappoi nekin.*
lämän' talven kuluessa Georgi Pet-rovitsh
on jo tappanut ne^jä sutta
sekä ampunut monta kettua, kaksi
vesiäEoa Ja paljon oravia.
Melsäteoltisuus
laajenee yhä
Kadalais^uomalaisessa;; : t ^
lassa-" on alkanut toimintansa uusi.
Blaasjärven metsäteollisuuslaitos. Se
on '^vkarellesT-tnistin :: kabdäcsas
koneistettu metsäteollisuuslaitos, jon­ka
^toiminta tul{^v^pabtinnaan Tun-
'oia-Joen vesistön metsissä. ^
Uusia metsäteolisuuslaitoksia pe­rustetaan.
Karjalais-Suomalaisäi ta­savallan
muitiliak^piIreifaixi.:Petrov-skin
piiriin, Joisa nyicyään.on Jo kak­si
-suutfametsäteoUisunsIaitösta,: -pe­rustetaan
HlmoTan Ja Sukko^ieron
metsätyömaiden: pohjalle kaksi ^:met-säteoliisuuJBlaitosta.
Ttuaaio, oätexio'
9
»
- »
»
Lainaa omien kotien
raikenftaniiseen
FeinMkoL Vkltto antaa Joka vuo.
si työläisille Ja vitkailijoine yhä
enemmän' lainaa omal»)titaloJen :ra-fccntaxn£
seen. inimdcsl to
men;^^viu)den aikana Käxjalai
malaisen tasavallan työtätekevät ovat
saaneet valtiolta lainaasiomakotltald-jen^^^
rakebtamiseenyli 10 miljoonaa
ruplaa, mUcä «a aatUnut. rakentaa i,-.^
225 taloa astmtcgpiini^alaliaan 48.770
neliömetriä. > Iflcsistään^dne^n-teh­taan
Soiset xsdnräävät viime vuon-njs'
valtion antaman Ittotcm 'turvin 23
(SaxjaIaI»«aomalaisen '^tasavallan
^tnuiailisp^gtitt,,^^ seaUui luottoa
iktoim TtOciatkodBeea Ja ^an.
ti(Djegg|>erostertWsftm;
Kannattaako laittaa
hyvaf iilkolfckunal?
-: Good Hoasekeeplng-jolkaisn fcif-
Joitta{i asiasta seoravaa;
„ Mulstetteko viimetalviset "tuiskut^
ktiinka auto Jäi suurten lumivallien
takse-vajaan, kuinka lapset paksuine
vaatteineen ryömivät: lumikinosten
läpi kouluun* ja kuinka koti tuntui
kolkolta >Ja' vetoiselta vaikka uunissa
olj roihuava tuli? > .
Ehdollisesti silloin teitte päätök-;
sen,'; että - seuraavana vttalvenai
asiat' toiilri. Auton suhteen te ette
: mahläollisesti voj, telidä paljoa|caa»
ja lasten^ on vielä mahdollisesi ryö-;
mittava kuten aikaisemminkin. Mut­ta
asunto kuitenkjn tulisi olemaan
lämmin. Te mahdollisesti aloitte lait­taa
uudet ulkojkkanat.
Nytj on olemassa. uudenalkalsÄ ul-koikkunolta,
jotka kiinnitetään pysy-väisssti
taloon. Todellisuudessa ne.elr;
VAt ole ai', an -uusia, sillä "-ipiit^^ on
ollut markkinoilla jo noin -kymmp-nen
vuoden ajan, mutta ne ovat ta­vallisesti
suuhnitellu niin^ etta' ne
ovat-kokonaan, erilaisia kuin ne, jol­ta
iiä aikoinaan % naulasi paikoiUeen
Joka^man-askuussar ja .jälleen otti
pois paikoiltaan kevään. tullen. tJudet
ikkunat on tehty teräsr/tai alumiinir
raameihin siten, että lasi (talvea
varten) ja sihti (kesää varten) voi­daan
tarpeen mukaan lykä ta ylös ja
laskea toinen tilalle.
Hyvät'ulkoikkunat tarjoavat joita­kin
etuisuuksia. Me olemme: tarkas­taneet
useita-näjstä.uusista ikkunoiSr
ta ja olemme sitä mieltä; etfri, niiden:
avulla :-vo.daan--estää paljon vetoa
ja' 'lifikoilemista ikkunoissa. JoSs-^^kin
tapauksissa ne voivat vielä vähentää
lämmityskulujakin. Ne. ovat' helpot
puhdistaa-ja ratkaifevat-värastoimlsr:
kysymyksen sellaisenaan, Oa.kuiten-kto
olemassa' joitakin 'seikkoja har­kittavana
v^ennenknini M
ostamaan. '
' Alkuperäinen'hinta" on huömatta-vauf
suuri.'Hyvät - ulkoikkunat maksa­vat
$30—40 kappale ' Ja iiailtalleen
asentaminen liaaksi, riippuen; Ikkunan
koosta- Tämän summan-kun kcrroEte
talossanne :tarvittavien^*^;4kkunoiden
luvulla, niin - varmaan huomaatte;
että tulos on ^iilomattavan suuri, 'Sii^
si tuleekin olla varma, että'saattfe
rahanne lädestä tavaraa.. . '
Miiofliafl "Nijdbisia" um\
salintäyfeisen yleisön suuven suosion
Iteronto. ... Viides päivä'helmikuu- tus (ii^aikka ^e on vaarallista antaa
ta oli meillä torontolalsllla komea lilan nuorille)^ etta-Ela RyUH onnls-kahsannäyteUnä
lavallamme. "Pohja- j tui niin hyvin, että moneen sanaa
Varokaa epärehellistä maiiiostusta
Jos olette • aikonffi ostaa tällaisia ^ik­kunoita,
niin ' mahdollisesti olette 'jb
katselleet llmoltukslkp joissa' kaupi­taan
näitä paljon.^ alhalslmmilla hin­noilla'
'kuin olemme maininnut täs­sä.
Sjlloln kun vastaatte jjälhin Il­moituksiin,
hyvinkin usein voi ta­pahtua,
- että-luoksenne tulee > kaup­pamatkustaja,
Joka sanoo,:;^ä>jcyllä
heidän .firmansa valmi6taa'^ainitul-la
alliaisella hinnalla ikli(Unoita.^mut-ta
l^systä on ollut nUn suuri etvi
niitä ei nyt'mahdollisesti^ saa,'ehkä
vasta ensi keväänä. KUitetikin, jos
nyt sattuisitte^ -haluamaan Ikkunoita
aivan hetimiten, niin. hän "voisi eh­dottaa
vähän kalliimpaa: mallia; Tuo
kalliimpi malli tavallisesti oft noin
kaksi tai kolme .kertaa' enemmän.'
Pinnat, jotka käyttävät tällaista
-myyntitapaa, ovat yleisesti;epäluotet­tavia
Ja ehdotamme,/ettäiette ryhtyir
si minkäänlaisiin tekemisiin 'niiden
kanssa.
Sitten on olemassa kaupungista toi­seen
kulkevia ka^uppamatkustajlä.
Jotka ottavat tilauksia hoh/in tutme-tuilla
laatuniniillä -m^^yvistä. Iktu-nolsta.
Heitä seuraavat miehet,'jotka
asettavat ikkunat paikoilleen sovitus^
ta hinnasta, -Kaikki tämä tapahtup
tavallisesti"ennenkuin, IBna käy syk­symmällä
kylmäksL Ja sitten ktm
Ihna- j-lähtyy, voit^ mahdollisesti
huomata, että ikkunat eivät olekaan
ktmnoHlseetl laitettu paikoilleen. Viat
voivat kyllä olla toisarvoisia, inutta
kuka* nyt korjaa ne viat teille?.' '
3ni£N VOirTE OLLA VABSäA '
TYYTYyXISYYDESTX?
li liukekaa' tarkoin ikkunoiden
iamss& tullut'takaus Ja huomioikaa
mitä niiden rakentajat lupaavat^ja
mitä niiden paikalleen asettajat myös
takaavat- *
2. Tutkikaa hyvin ikkunoid^to'mal­lit^
mitoi; iie on"rakemiettii, :m^
nmdut tai s3idlt lähtevät pois'pai­koiltaan
jä miten'voitte nUtä k^rt^
tää parhaiten eduksenne,
' 'Z, Taifeastakaa kuinka ikkimat ase­tetaan
i>aikoilleen,.Jotta el tapahdu
mtnkäänfafela flmavuotoja,' •
4. Ja kaikkein tärkeintä; tecttä-klEl
työ ioUakin hyvin tunnettilla fir­malla
Jalkysykää napui-eiltanne Icujn-
•ka heidän Jkkimansa ovat tyydyttä­neet
Ja onko länmiifrbilnilut;^^^
neet.
laisia" onkin ykJ niistä suurista suo
malaisista nSytehnist:!. joka on saa-,
VUttanut kuolemattoman näytelmän
mainiten.
Kun nyt käyn' arvostelemaan tätä
näytelmää, kfiyn tehtävään sUnä mie­hessä,
että ainoastaan rehelUnen jS
änkara^arvostelu kasvattaa ja kehit­tää
ja myös tukee näyttelijöitä hei­dän
ponnlstellessaan parhaimpiin
mahdollisiin savutuksiih.
;1. Joukkokohtausten nuoret eivät
olleet saaneet ollenkaan oikeaa kast­ilta
pohjalaisen "nuorison esiinty-;
misestä. -Nuoret oravat-siihen aikaan
Ujoda. vanhempia henkiliUtä > kun­nioittavia.
Kun esimerkiksi pllska-jhexra
vallesmanni astuu tupaan^ pi-m&
jokaisen kasvoilla oUa jäykkä! pe-lo.
kias ilme.. Kun vallesmanni kysyy:
'\Kuka heitti kiven?", painuvat p|ät
Ja katseet alas. Kukan el siihen ai­kaan
uskaltanut nauraa herralle päin
ka?^voj3. — El nöyryyttä, mutta va­kavaa
totisuutta pllskaherraa koh­taan.
;.2.; Kun:-häjyt, qvat; tulossa, olisi eh-idottomastl
pitänyt aaada nuori? jouki
ko pelon valtaaja eik-i naurusuin
odottelemaan häjyjen saapumista;
Sillä tiäjyjähän pelättiin kUin° mur­hamiehiä
konsanaan. Siis pelkoa ja
kauhua enemmän esiin.
' '3. Vallesmanni ajaa Jussin kama-rjin
Ja ruoskit häntä tunnustamaan.
Katsomossa kuulimme rupskan äänet
Itiin;' ne sattuivat, mutta el minkään-"
laistajpienlntäkä-an tuskan tai; pe|o^
äätxtä Jussilta.; Vasta'pidemmän oäor:
tiiksen jälkeen kuului- Ju&sin:ääni:
'Älä herran tähren lyö".' Kohtauf
olisi ollut paljon vaikuttavampi, jos
Jussin valitus,;; hiljaisempikin, olisi
kuulunut koko kohtauksen ajan, sllf
lä;;,tli;errastuomarl käveU ja .kuulosteli
tuvassa tuskaisin ilmein,
4. Miesten, varsinkin nuorempien •
pukeutuminen ei ollut pohjalaista^
vaan liiaksi uudenaikaista, sillä mcl-kehx
kaikilla oli takit ja muodlkkaal
hatut jUään. Ehdottaisin vajn vil­lapaidat
ja harmaat sarkahousut Ja
saappaat.
Ja' tässä ne virheet sitten ollvat-kihis^
Slirrymme henkllöarvosteluun.
Jussin osasta ohjaaja Arto Latvala
teki «miehekkään ja uskottavan. Hä-
-nen.'; lahjansa tulivat ;,parhaiten; esil-le:.^
dramaattlslssa, raskaissa: palkois­sa..
Han sai: esille vtunnetta: Ja sydä­miin
asti »tunkeutuvaa tuskaa.. Lop­pukohtaus
oli aivan erikoisen' hyvä.
Mulillati. Eino Kaipaisen suorituksen
tässä osassa ja minun on paisko myönr
tää, että Artouoli hyvin lähellä K a l -
loistosuoritusta.Mutta •.'mas-en'
ollut tyytyväinen
silla Arto ei ollut juuri ollenkaan;nuo­remman
' näköinen kulu mitä Hän
luonnossa on. Ja kyntöpellolta tul­leelle
olisi'pitänyt löytä-i saviset sär-:
kahoiisut.;;j{ilkaan.', I'
' Vajjpu Mattila esitti Majjan osaa.
Tämä osa on erikoisen raskas ja val­kea
tt^l^ta, koskia Malja taistelee {kb-ei
juuri voi löytää. Hän oli iloinen ja
li^onnoKisen nuori tyttö. Ja- vaikea
kppukohtaui meni: oikein mlellinpalr
nuvan kaunilsU. Äänensävyt erikoi
sen hyvät ja pohjalaisten murrekin
meni alkä hyvin. ^Maskeeraus oli myös
hyvä, Häti oli'toslaaniiuorl. tervevä-rlnenmaalaistyttö.
Ja jflitokaeUamal-nltieni
e'^tä |terran3Un. oli. us!£^ltanut
riuorj Ihmihei^ pukea päälleen rumen­tavat
vottfet, ktit?iv roikkuvan.' puse­ron
ja klppurakkrkl^et kengät. Siksi
kai h-in "niin aidosti tuliitsixln jmuri
pohjalai6ten;^lsa^^ Kiitos;JEila! Mut-t
l ylpeäksi ci saa tulla, vaikka kehu­taankin
£iIlä;osa oli. aika Jielppo Mal­jan
csaan veiratluna /
Sitten on vuoronsa Salttu. jota esit­ti
Vikkl Jarvls. Tämä ota oli vanhjio
mestarin käsissä ja sanon vahi, .että
siltä tuli mestarisuorllus. En osaa
kuin kauniisti kiittää, että sinä, Vlk-ki,
vielä kerran otit. tämän osan ja
näytit mihin pystyy Jo;70-vuotias Suo­men
mies. Kiitos sinulle!
Kaisan osa ,menl myös niin hjTfin,
ettei ole eniä mitään lisättävää ei­kä
toivottavaa. Myönnän, että epäilin
hiukan, miltä mahtaa uäytttiä laval­la
niin pieni Kaisa, mutta Meri Toh-mo
sai Kaisaansa sellaista voimaa ja
tempiieränieattiä. että eii. hiisku enää
.... .tj.:-, •.• ,v ••i;»! -^„-, :,-t^_ -..i' . ,i-co
vta tl V o o r i tfSi>tia:-V«^'«-AM
kun osa sattuu hyvän tekijän kääiln,
joka iimeiilään i;ja> sanoiilaan v t^kee'
Itsestään'
-Saittu
märi pohjalaisin pftri
Vallesmannina Urlio Oksanen oli
parasta luokkaa. Kuitenkin olisin ha­lunnut,
että hän olisi lyönyt hatun
Jussin pä-Jistä vähän lennokkaammin,
ja. ruoskan iskut Jussiin tuntliväin-mln.~
Maskeeraus oli. erikoisen hyvä
kyömynenineenjarllkelne kasvoineen.
Mutta miksi ei yloiiö alpodcerahnut?
vai eikö .Toronton-yfelBÖ:taputa Ilkeän
osan esittäjille?'Tämä oli hj-yä suori­tus.
' , ^ 'V
Hebastuomarln osassa Lenn Hjort
onnistui' kiitettävän ihyvln. Pitkä,
kaunis puhe lausuttiin' inielliripalnur
van hyvin. Maskeeraus oli-yksi par­haista:'
Tämä oli kympin subirltus.-
Hugo Elimenkriivarinoeassaonnls-tui
hyvin tuomaan esiin juoppoa kur­jasi
'herrojen narria. Maskeeraus yl­lättävän
hyvä, . ' r " .
Karjamaan Kyöstlni «teillä oli plt-kä
ja komea poika Nikki Ylikylä, Hä­nellä
oli hyvä maskeeraus ja kun
fiÄillilliiÄiii^
HuviimiBtft Uiu^bk
laFfttHtfffiSff »/HHfPftiiffiii •
sa All>ertaBsa «n iifavemst tsibSftm"
ti9. Jok» on tuuvjnalsta MMcntMknie^
rikassa, «anoi" maatotoiiiBmiiHtart
Oänltoer mlfttinfiiicifti •^^i^^fi^r'4!Sv
lampaista ^tvUsonjteururtamuui j»
Ipput ovat JnurantemiHia; '
Lampaiden omistaja on RFyttUq^
tapetuista iaiapaista^J^^ halli­tukselta
ja haUiius on tehnyt liindio
tarjouksen.
iO kiuollui tulvissa
^Pelotas» Brasilia. — Ainakin 10 ben-icUöä
on ^uoUut, 100 on Ica^j^^lsui:
J9 yli 1,000 henlUlöä on kodittoinanä
ankarien ttUvien JcOulQSta. Jätkä a l ­koivat
' täUä ympäristönä tjlJbiitiMna-
Titivat johtuvat slit& kun kfl(Qt>un|^:
^riäpupteUa ;irabrlstos8k ylimeCilauan»
tallia oli ankara sade. PelDtUL.J»
OUrö-joet ovat tulvineet yli ^^fiyrllit-tensä,
• ' . >gilii
Tilanne on pahempi kuin nita f>U
V. 1841 suuren tulpan, alkanaJv • •
tä mitä nnilnä olen^ Canadossa. olötil
aikana ;joutuiturt^kemäto.^8^||i^^
sön että ^omasta; imblestanivitfl^^
lausua lämpimät laitokseni näytteli-
JöiUe. Te onnistuitte hyvin tilkitse»'
maan pohjalaisia.. / < -^''n^^^l':
Samallt^ ito^^^^ ettitänOi f näy­telmä
esitetään tolsintana .sunmm»
palsen-keeraukseen
ko' ajan^''U£koiäjon' määräystetx ja
oman ra^mutensa tuslclsi^^
rella henkilöllä on melitein m'ahJo-tontaisaai^
siltä paljoa :tilos.;£si^
jää • pakostakin kuivaksi ja nunna-mal£
eläi;;OhJa3Jalla olisi pllän^rjt olla
paljon • aixaa kouluuttaa. nuorta: • ih­mistä
niäin raskaaseen osaan. Kul*-
tenk'n V^ppu joissakin-paikoin t;oll
aika hyvä ja ääni oli nyt paljon sel^
vempää^:Ja;.;:kuuluvami>aa' kuin; en^
nen. Vapiill^ kunniako on luettava,
että hän aina osaa • roolinsa ja poh­jalaisen
valkea murrekin menif. hyviii.
Osan vaikeuteen verraten hän sel­viytyi
^tyydyttävästi. Mutta maskee­rauksessa
hänestä oli^ tehty aivan: sai-raaloisen
kalpea.
'Harrin osassa; Olavi Saima oli koh­talaisen
hyvä. iiäni oli vanhan mie­hen,
samoin käynti. Loppukohtaus,
jossa vanha isä Imkee kahleet ai­noan
poikansa vangitsemista ivarten^
oU oikein hyvä. Kuitenkin olisi Har­rin
IsäntÄni saanut olla komeampi
talonpoÖcalsemp'i tyyppi ja ihmeek­seni
huomasin; että Harrin katse oli
Illan usein lattiassa. Maskeeraus; oli
melkv> hyvä..
Antti 'Hangan osassa Vikkl Saari­nen
oli komean ja nuoren näköinen
talonpoika. Vlkki 'vei osansa hyvin.
Esimeikiksi..*ohtaus. jossa hän kiel­täytyy
: karkaamasta, oli oikein hyvin
tulkittu. Äänf oli selvä ja kuuluva.
Ainoa asia, mikä ihmetytti, oli laulut.
-Ne eivät menneet hyvin. Harjoituk­sissa
poika kajautteli niin että sali
kaikui. EUCöhän säestäjää'olisi' tar­vittu
tässäkin näytelmässä? Maskec;
raus oli muuten hyvä, ehkä vähän
liian paljon' punaa.
Heikki isangan osassa Allan Waren
oli luonnolUnih, ehkä kuitenkin hie­man
liian iloinen sinoln, kun tapasi
veljen3ä.-1^angln puku olisi kai; pitä­nyt
'r.iemanpeloittaa nuorempaa vel-
JcOkln. 'f ' * /
Erkki'"^"Xoljolan 'vakavahenkisen
eaamaajaosan'tulkitsi Sullio Perälä
onnistuneesti jarauhalllscstL Vaate­tus
Ja masKeeräiJs oikein hyvät.
' Kaapppn Dtsassa, ^^Keino 'Taipalus
taa oikein Iiyvää tySiä. Juopottelu-
ItohtausOUhyvä S ^ kuultistelukoh-taus
aivan-jiatilan&antäan: sattuva.
En löytänyt yhtään mlimispuolta. Oi­kein
hyvätjryppi Ja maskeeraus oli
ipyös h y W i ^ ^ - ^ / > -
- j a s i t t e n ^ vitorossa tdisän osa;
Jonka eai^ifm Äytllä; Minun »oh
pako£taJcftt\anneitava' oikein tunhtis-
^aan lukko.' Palnikohtaus ollst saa­nut
olla hieman pidempi, sillä se el
ollut uskottavaa,'että Jussiivoitti; niin
nopeasti tämän jättiläisen. Ja laulut.
ne olisivat saneet. kuulua vlel^n
xelppaamnallta. /
Eino Tarvainen puukkojunkkarin
osassa oli tosiaan "Pirullinen tyyppi^
kuten osa edellytti, "
Hiläplelen Hetana M%ire Manner
nuorena Ihmkenä onnistui melko hy­vin
saamaan esille körttil-^ten kie­routta,
Laiisun^kin oli vanhalle eu­kolle
sopivaa, samoin käynti:
..Yhteenvetona voin vakuutta, et­tä
tämä .oli yksi parhaista näy telmis-
Ruokkikaa ^naltokarjanne Plo- -
neer MAITOKARJAN, SEOKSBLi
LA laiduiniluokizman sijasta Ja .
talviajan maidon, tuottajana. . . .
'Pioneer maitokarjan rehuseois bn
täyttävää, helposti -sulavaa, vita­miineilla
varustettu siihteellinen
ruoka, johon on-lisätty' melanssla
Ja pellettejä. Se .lisää tulojanne
pitämällä tuotannon perinnöllises­sä
tasossa-
' Koska Pioneer maitokarjan seoki
sessa oh suuri määrä TJ^Jf, (täy-iäin
sulavia ravint<^aineita);, niin'
Ploneei-iiiä ruokitut lehmät ovat
•UStätiiSut Itzriantus ierveyta,
tuotantoa Ja VoittbJannernokU-malls
Pioneer maitokarjaseoksllla.
H="viS*:V:' EDWARD GRAIN
.•.•V.'~s->i,?-;vj^'.;!.-,v.:!;'iV'5?>''v¥' L I M I T E D
;;;>;&ri:v;te:?;^ysi'a;S^'?WS^
Pioneer ja Cocfc,0' the North
. laaturehuseoiisien keskus., i ;
;; ^;Affi^%?iJr;.-:;/:-'i^^^^^^^ =;•;?;•?"
PVHEUK OS, ' 6s ELM sr: > wiiliSliiÄ
mmm
mm
X
heeseen.: Myöheaunin\Miut«tft uscitt
kaäntti!^tMitteroilWBh*t^
. ihmisiä;; mutta-he>it8^^
selvyyttä Ja;Järjertysta.;.»^^ "
ja raha-BBioistäf^ä^^lMlUiiil
^ elämäntyyUsta»^voikea«t»v
m
mi
Patonin toinen rMnaani\
-lukijansa yhtä vtteyllstliÄ.^^^
dessa ja teeman volmakkuud^i<e>|11
.; •.: Käbyksenä
on vaiiMlsen mle— „ — — . — , -
peän buurisuvun jBsen. rfl*oo «aan^Mtotftot» J |
1 ^ . jonka mukaan VBlkolaenn)«fa^<U)idfl:;
Mr^B^tään juUstamÄ^ — —
;:taidlin^Jonks|;talddfon
kauttamaailman. "Viimeinen«uuddma",Datu.
kuttavän h e i t t i , slelukkaastijft Siinalla Joli4(mint
tarina nuoresta parilstttarami,: rssidiosta"; J«: - '
^Helen Q^S^lston^ iaavw
hoitajien elämää kuvaUevUla
^häny«täväi:;s«täv^
ssahkatlttareen""""'
nuori tyttö,
:S'<f'Ti AYLOR
kahsatempaavasta kertomusteknlikasta.
aUikseaaitMa äthyy ^pBpäikiuisvlai^ukflsje^s^ta .: Kir;
dessä vertaansa hakeviin ielkkaUulbin.
:;västiiktii^iti»:'
viaaiittft
:^^f\«?:'Jj^isl