1956-02-16-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
w mtcQoA d u » ,sutU fey 12» jPoit nsiM M l i «nutOHMta, O n t^ iiyttSA iauastaina, ^]»!oii]cutm 18 CanaSan suÄlaisteji 'pariamehiti'' — CSJ:» WiistajalM)kous Neuvostokansan elintaso kohoaa & viisivuioiisWunlW;d^^ v a n ^ Ja ^i»ä ^Htfk&aa 'Kltta Oli, atä^oroiitfessaC koioöiltm^ ; ' i » » l a ^ istuttto'^ pPM^fSHK? ^eAistaa^^k|lafeten W järjestjf ilÄpfcy neilaf^^#iääa: fairoartitai^MM/ieidän tahnatiajiaan, ')otkä: p i t ^ ' i S l i tyih^enliftym k u i m f a k i ^ perinteitk, aatteita jä*l3v<»tteita teidän^ li .^milna iierttiföiään/aatt^in^Ä ja ellei' olisi visseistä asioista erimielisyyttäkln. Tosiasiassa oa f uonus^ tetiava, ettäCSJ:n jaYapaus-lehden ohjeena on'ollut jäsenille osot- " tetfä lDelioil«sC'*iP"h«^äjf.' ^^ölla onkin todettava, että edustaja^ , 1c^oiisii|sioista on käyty mdl|co'^aajaji ja vlBcasta keskustelua terveen itsieW>steiun iOiiC^rkeissä. MtkäU edustajat jatkavat täss^ ^samassa mielessä keskusteluaan'ja4>'ötään edustajakokouksessa, niin me voirn» mW odottaa edistyksellisiä ja yhteishyvää palvelevia päätöksiä Ja sutitmitelmia sieltäJ \ ^ ' ' ^ , Vapaus ftuolesta^ toivpttaa"^ kumpaarijkin kokoukseen psällistU' jville edustajille dnnea ja menestystä vastuunalaisessa tebtäväs^äii tanyt p u h e e n j o k a litt(o->ta{ 40itto> j a latdtUtUiiilla^viimeä^JIcahd^ m itoähet^vnodm 8 l k a n a f « ^ ' o i f, l o i n M mi^? ~ Välttelyrnt ioutUnut. 'Vj«t»as? U v a r i K i t i u e n o'ä'cBJ:n vUmdcBi s u d t m r y s s a M t d n ^ t m alus* « a v . l 8 S 2 . ^ uJLnna^i 1äa\en o l i s i toimittava, etta. j ä i s i n kastetodistukseni l»>imua> t t d u l i t s e U e n i ? Olen q r n ^ y t i ^ l i e - minglsstf; M l i ^ l g a n i n : valtibssa t J S - A:s8«i >dcnuttd o l l u t ; tSfiUä. Canadassa i*;kymmenlä.ivu08iai^ •>^:^Tietoa b a l u a^ v a . , , ~ _ V a s t a a s : Jos't i e d ä t t e - s e n seurak u n n a n nimen,) j o n k a p a s t o r i on t e i dät k a s t a n u t , s d i n k i r j o i t t a k a a ' m a i n i t u n , «eurakiuman nimellä syntymä-p a l k k a n n e «moitteelta. Luulisimme, että >asiaw selviäni y k s i n k e r t a i s e m m in näin^ m e n e t e l l e n . Jos; ette tie:iä k.o. äeiuaknhnan^nimeäi n i i n , k i r j o i t t a k aa llyöäiles-Eteenpäin lebdelle. B o x 355. S u p e r i o r , Wls. ^ 4 ^ , r Mitä miiiit^ sanovat ' _ 'EftTPET;i S O T IA 'i\£^fs&riisumiiien on^yanlja j a yta^; luusilntuva ^ n s o j e n ^ ^vaatimus, j o ka on;;historiac^ t i n ^ g i U i s e s t ^ o l k e ^ t t i ^ . ; pnunä^^ vuosisadan " ^ k o k e m ^ e t ovat loäfl^t^zieet > että e n s i i ^ ^ ja v i i m e . maäilmaibotiaved^ltSneetfly^ n i l s U l p a i l u t eivät mitenkään, estäneet sodan; ptmkeamistavvaanpäihyastoi tfÄtellj^udqäsaj: aikaäimit^a kammottava seikka, että 01^' käyty; k a k s i Ihaailmansotaa yhden sukupolr vven'i^linlässä;^9n'saattan ^jp.aseistari^umisesWkesl|Eei^^ 'sK-Ja :'lciinnoitavipimaksi>J^ ^ ^ U b a n l a a j u j s e k S ] <vä^ ^tvsat^vutUkjsei. J a f ^ ^ ,£aalfOa^ ih'sMjriäs^>pnc3^^^ to{n^%P^%^n'yEafaan<'j^ llsäk- ;sir'A^tautuipiinen^caJ9itt(U aikai Liian helppo '^atkaisu'^ okaisen jtr^änkin asiaa tuntey^ henkilö — ja täkäl|isten[W8i|# miestemme keskuudessa on paljon asevoimissa, 1^^^ voffliissa palvelleita miehiä —' kannattaa lämphnäst! urheilutolntiqnai^' edeltämistä ja keluttämistäasm-otmienyh^^^ muu ajaucvietetoiminta asevoimissa voi vetää' niin suuria jot^oja^ terveellis^. toimintapiiriin kuin hy\'in järjestetty, 'monipuolinen ;|a • miellyttävä urheilutoiminta. Me siis liitymme varauksetta niihin, jotka kani1^{tavaturhei(utotminnan tehostaa paljon kuin voidaan'asevoimiemme yhteydessä. < "ro-^^IUtta tästä vakaumuksellisesta katsantokannastamme huolimatta me emme voi -kuitenkaan liittyä (tld^d P^rdvalm Torontossa viikon alussa antamaan lausuntoon, että.> " C ^ d am asevoimilla on mahdollisuus ratkaista kansainvälistä kaU«^^' bei;ia olevien urheilijain kehittämisongelmaa''. (.^Perustellen tätä kantaansa mr. Percrval sanoi vitsailleensa tämänkin lehden toimittajille ja lukijoille tutussa Camp Bordenin kasarmialueella, ja tutustuneensa sikäläisiin urheiluvälineisiin; urheiluohjet- 'ijoSiasevoimat yleensä «päättää omaksua kaikkikäsittävän urheiluoh-vjeli^ n; Sisältyen siihen säännölliset, tiukat-k^ perehtyneiden --valmentajain alaisuudessa, me tulemme p'an s"äamaan sellaisia ama-töönurheilijoita joita tarvitaan.*' ^ ' t,»Edelleen mr. (Percival perusteli tätä kantaansa sillä, että Yhdys* AValtainanneijaan on jo vedetty lukuisia tahtiurlieilijoitai i valtion leivissä hyvät harjoittelumahdollisuudet jne.;- H aim|eltään aitajuoksumestari Jack Davis, mailerit Fred Dwyer ja TVes, Santee, kuulantyöntäjä Parry 0'Brien, keskhnatkojen juoksija ^forric Washburn, pikamatkain juoksija Dave Richards* jne._ Sii»- natoksi lopuksi mr, Percival sanoi presidentti 'Eisenhovrerin antaneöi Yhdysvaltain asevoimille määräyksen, että kaikille urheilijoille, joiHä :on;olympiamahdol]isuuksia. on annettava kaikki 4yj?nsä.^lKWttämiseksi; .Australiasi pidettä^^ Toism sanoen, mr. Percival suosittelee matkittavaksi tätä pre$i- 'denifti'^isenhowerin ohjetta täälll^ Canadassa. ' ' *( jKukaan ei halua kieltää sitä tosiasiaa! etteikö asevomiien urbsi-itiohjeiman avulla voida edistää kansallista urheilutoimintaa, ^ ^ u * , kaän;£i voi 'kieltää sitäkään; etteikö asevoimien tehtävissä ole soc^vAa v a i n m u u t a m i e n v a l t o j e n t a i v a H a r y l m U e n l : : toimeilbsi,^^ n7^,-icyiÄän sodan l a siltä; j o h t u v i en sotilaallistenv i h t t o j e n i ^ ^ ^ ; asei^: den/k£^aami4ett i m ^ ^ l ^^ 1^'Ji^^en'tää'kalkiten maiden t ^ l o u t - t a ; ; » ! ^ , s u u r i e n Jhi^ft.pierilenklnr k e llottaen Uusia VaJUiepk6ia,-ia vastoin-; k ^ ^ t t l ^ j ^ n ^ o j ^ ^ k e i k u U i l e s s a. < /• ;^Buiif?tli olrVii^ W o r ld , CouncU of Peace. \ Suuret palkanlisäybset Wa<diliirt«n,~ — ' j ; ( e n a a t i s t a tledoi-tetaan^' että .kolmisensataa . h a l l i t u kr sen ,v k o r k e i n t a v l r k a l l U a a ; k a bm jäsenet / mukaanluettuina, tulevat saamaan'huonmttavan^« nyksen^tämän k o n g r e j i s i i l i s t u n t o k a u den :^ a l j t a n a ; ?Muut tuleva^ olemaan; i$7;S09/ vuodessa Ja I t y y i n stjiutt määrä yletuiyksistä tulee oleman ^^^.QOO l a i n m u k a a n J o k a 3iy-väksyttUn V k o n g r e s s i n ; alahuoneessa Vtime,iätttnt^ttde}Ia J a j o k a nyt o n senäatfin ^Esiteltävänä. " y i i V 7 f ^ ' tässä ^ a s s a ^ t a p & h ^ i k u n kongressin ;^^;iiyvaks^ä l a k i v - j o u t ui posttvirosto)^ jft - C i v i l ^Service k o m - m i s ^ n pidettäviin kujilustelulhln. M f U n i i u n komission esimies, senaatt o r i C a r l s o n (Hsunsasistax^ n U s d o n hyyäksyvän>lai;i. pikftises^^^^^ antavan: s e n s e n a a t i l l e .siinä muodossa;' että se .tulee,-pikaisesti fsenaatisfa hyväk^tyksL Enemmän kuhi NetnrosfoliftoD kosdes tfs»atin^pl|elnia lupaa, maan talon-den Olitta i » smtretuioista 000- ' «ua. Jok» pentfltiio raakaan teoUi- «n^den korkeatasoiseen kdiltCy- ,\ hästtn. Trfotaniovälineidei» ensl-vfcädeMd fceUtfamfscn k a n t a n e n - i^itoatMmo voi cdeUeen k^Utta» kansan dlntasoa.^ Nei^ostoliitos- I «»'asavntetta ^sbaddlteen^kefil- % v e t e e n taei» U/lMiamantaen^lrti' '' F*iahdftl1f''qrk''f hfo^^ittffTPrtl iiBä-tä fcoIutnstariMiden' taotat tydlafekevän kansan tienltilö-luAtaJsta käyttöä varten.'* " i E s i m e r k i k s i v. 1960 menneKä k o h o - :tetaan viljatuotanto 180: m i l j o o n a an t o n n i i n j a p u u v i l l a n j a sokerljuinrikr k a l d e n satoa 1 sätään :puOIeöntois-; t a nykyi:-estämaarata. S a m a h a i k a if s e s t i m a i d o n ; ' v i l l a n ; k a n a n m u n i e n Jä k a s v i k s i e n t u o t a n t o a ^ h o t e t a a u k a h - ; t e e n ; J a puoleenkin kertaan n y k y i s tä tuotantoa. Tämä> merkitsee ette- kevytteollisuus tulee: 'saamaan enemmän r a a i c a - a i n e i t a ja.Icans^-suu- '«remman ' määrän r u o k a t a v a r o i t a - Ja t e h d a : t u o t t e : t a . : . . V i i m e i s t e n - v i i d a n vuoden''-aikana tuotettUn 76 p r o s e n t t i a enemmän ' k u - , l u t u s t a v a r o i t a . e l i n o i n ^ a k s i o k e r t a i - sesti enemmän k u i n sotaa edeltäneenä aikana. Kluudenneh v l i s i v u d t i s - s u u n n i t e l m a n ; a i k a n a - s u u n n i t e l l a an näfd^n t u o t t e i d e n - t u o t a n n o n / k o h o tv t a m i s t a r e d e l l e e n 60 p r o s e n t i l l a ; j o ka o l i s i , nom kobnikertaisesti; enemmaa k t i i n sodan edellisenä a i k a n a, R u o k a t a : ; y i k k e i d e n - : t u o t a n t o a ko-r b o t e t a a n - s u u r e s t i : l i h a a 4 ;milJoonaa t o n n i a v v u o ^ t t a i n — 78 p r o s e n tm U - säys, voita ia m a i t o a (maidoksi laskettuna) 23 m i l j o o n a a tonnia — 86 p r o s e n tm lisäys j a k a l a a - J a k a n n u t e t - tuJa-TUokalajeja j a m u i t a myös huo-m a i t a v a s t i . Tehdastuotteita tullaan myös ^ t u e t t a m a a n tuntuvasti e h e n u n a n . '. «Luodennen euunnitelman päätyttyä tuotetaan .vuosittain '^yli i;S03 miljoonaa metriä bankai- . t a . Samanaikaisesti v i l l a t u o t t e i den, t o o t a n t o a lisätään m i l t e i p o o - r U t o i s t a k e r ^ s e J t i , s i l k i n ^ k a k s i n - k e r t a b e ^ i Ja keinokankaideH : kolnUnkertalsesti. Kaikenlaisia k e U o j a / t u l l a a n tuottamaan 'muttet kolme neljännesosaa' eneni-^ 4 NniärtJ—ÄsMMÖvtfoälttalri,''^^^. dloi:a JS t e l e v i s i o l t a ' t u o t e t a ^' kaksi Ja ' p u o l l k e r t a a e n e m m ä n . - » > 10;ZOO.OOO vuosittain, nnonebala-, Jen; tuotanto; < bakstnk^rtalstute-'' taan; Jääkaappien nellnkefft^aistn-: tetaan,' pyyltkikOneiden'-kjiusin<^ k e r t a l s t n t e t a a n Jne; ' I m a t i ä i c o J m b ) k f m i s e t « > d a a edcili<^ j s i i n totoll^n vofMimi:, ' On vaikea'teb(Iä''7}iteenvetoa'säin ly&yessä Jcirjoituksessa koko Jaajasf t a smmnitelnuoBta;^ j o n k a t a r k o l t u k - t aena.: jm neuvostokansan elintason ' y l e i n e n kobottaminen. M u t t a ylläolev a s t a v o i s a a d a käsityksen k u U ^ s u u r i .buomio suunnitelmaa l a a d^ t a e « ^ oi»iJmneUn Jkansanf l:o^v(¥C9)'i n l Q .e^iststniselle,' ' J t f i t e n > .volfelirtinkaah ^ a n t a a J a r v <^ joldetddx^ulkmn^aiaisten l e h t i e n v^t-^, t e i U ^ f e t & ^ J r a u d e i m e s s a Y i i s l v u o^ s u t i n n i t e l m a s s a ' .'jätetään varjpon'( kyaynQrk.et elintasosta. O n kyllä m a h d o l l i s t a aulkea-silmiänsä todeU-; s u u d e l t a / i n u t t a ' t o s i s e i k a t elv^ät siitä h u o l i m a t t a häviä. X i d c u i s a t u l k o m a a laiset, eri p o U & i s i a taipumuksia omaavat lehdet pitävät u u t t a N e u - vostoUtton vlisivuotissuunmtelmaa .valtavana': r a u h a l l i s e t r r a k e n t a m i s en Riii|npir«|iTjanjt';>Jnkft.-jf'A|^..^fln«;an hy-f vlQvoihtia;:>-I9^^ n i s t i p u o l u e e n 20.-.'kongressin luonnos-ohjeet \kuudennesta;cvasivuoUssuu^ ' n i t e l t p a s t a ^oWt!;vaikuttaneet s u u r e n - moisesti m a a i l m a n : l c a n s o i h i n ; l a a j o i -^ h i n k a n s a n j q i i ^ o i h i n . s i l l a se t o t e a a rifeuvostoliiton';vrauhaJliset ' p y r kimykset jäi neuvostokansan . ^ a i l i -' senJuottaminen-rauhallisee^^^^^^^ vaisuuteen. > ^' ' < i Karj vqäla ^oh s u o f l ^ t e o l l i n e ^ m e r k i t y s . T ä^ t ä a r v o k a s t a - ^ lätmlsta p u u t a käjr-tetään l^qristeaineena fekä erilaisten e s l n e i d ^ . :i^tanistukseen. J o i i n i j i m o l s i s t a lajofe^ a s t i K a r j a l a s s a o n käytetty tätä m a r m o r i n k a l - laista^käunista p u u t a J a t e h t r siltä' e r i n o m a i s i a «dneitä. j i ^ t a o n s i t t en triety sieltä ympäri Venäjän j a vier läpä-ulkomamekinv^ lylssä Aänlsentakaisen p i i r i n t a i t u r it o v a t saaneet; t u o t t e i s t a a n hyviä a r - Tostuksia'ja p a l k i n t o j a. hetkellä k a r j a l a i s e n vjsar k o i v u n käyttämiseUe rakennusten s i sustustöihin, sekä kaikenlaisten t a i teellisten e i n e i d e n v a l m i s t u k s e e n a n n e t a a n suuri merkitys. T a s a v a l l a n 7 ministermeuvosto • w on t e h n y t erikoisen päätöltsen k a r j a l a i s e n - v i s a k o i v u n luonnollisten^; varasto^, j e n sjiojelemisesta Ja; u u s i e n vVisakoi-vumetsien ^vjöljelemisestäl Käytän-: n d l l i n e n . : i metsätaloustoiminta "an osoittanut >>mahdpUiseksi-!^visakoIvun v i l j e l y k s e n tasavallassa. Maatalous-' minlsterlönt metsätaloushallintoxmt-. t a s i " v i i m e vuonna y h 60 h e h t a a r ia m a a t a . v i s a k o i v u n viljelemistä varten. vha1(oiyiii - - - Ä ^ u ^ u a .toto.. •> St^^hS:'^ Ä » t l l n k a l k k i tämän t a j v e o p a k k a s e n* nätTkset l a u a n t a i n a lielgoJiS SI p . v»^ l a i s e n a yfinä j p U o i n ^ b o p » l a s k i M n i i J i u m t e e s e e n . sum " y k s l t y i s m i t. t a r t t " Däyttivät JvU&jtin a l h a i s e m p ia a n r o j a . . ' ^ l 8 l i i g i n . ' k 8 t ] p u n s J s s a « li vuorokauden ;.alin. JSmpSarvo — 2 8 a s t e t t a . ' M y ö s I t ä - J a , POhJoIi^HBoumes- S i tA TÄTI w SS t n i i n n s a s t e e n TäUIlä; Mlkkpltssä m i t a t t i t o peräti 39 i n i l n u s a s t e t t a j a S o d a n k y l ä s i 37 1 ^ ^Tnrpss^r- 29. M a a F i a i i h a m l r i a s s a —18 Ja. OUtef» Sä kuluessa sää länsirannikolla nopeasti ' l a u h t ui J a pakkanenshäUtti'otettaai^ Jopa 10 astetta..^^. ""^ ; : E i l sSäh vielä l a u h t u v a n , m u t t a j o tälcsi/ päi-. v a k s i ' rämatieteellinen^'KQäLUslaitos o d o t t a a Jälleen; p a k k a s e n kiristään. y i & o n ; a i u ^ s e Jälleen hälittää-etetf t a a n J a s ä ä m u u t t u u vaihtelevaksL . ''^^'2^ Japani aikoo jyyytää Cangifds^tk lainaa , N i i g j ^ , . J a p a n i , , — L i b e r a a l i p u o - lueen^eräs; j o h t a j a K a z u t o K i t a m a ra l a u s u i ,jt^llä.puolueensa: kokoulcsessäi että liän ^on l a a t i n u t suunnitelman pyytää-rCahadalta n. 14 m l l j o o n a ii dollarin-j-vlaSnan' ^ N i i g a t a n s a t a m an jälleenrakentamiseksi..*:" H a n o n sitä mieltä; että Canaäa^ tulee myöntämään.---tämän lainan,; koska:.' J a p a n i . . ; .ostaa huomattavan mäaran > vehnää Ganadasta. > " Etkö d e k a f ^ enää k o s k a sonnessasi «si « l e »rmust^f - E n . Het!&i«aaoikyJlästyaeeB m i n u i n i i n «anott&un r a i k a u t e ^ — Ho. mltä,«lnä' t e i t? M i n ä . a n n o i n h i o e n niin t u n i}rDjän.tisormuk5eQSa — , : Ö i ö teillä o'e -mitään _ j o i s s a oJiEi eneamiän: t i l a a kärji — E i h e r r a . K a i k k i kengät' suippokärkisia tänä vuonna. ~ — V a h i a n , m u t t a s i t t e n niistä ( m i a u i l a mitSäa i l o a , V a r p a a i i i Vuöcl<2sta 1905 vuoteen I9I8 .Kirj. tK. L. Kulo ' -^HelänkL — Tuloksena vuodien 1905 saijrlakosta o l i työkMisan vaUolOamäirleinen^ jr^tälä&ien ja^ s a l a i n e n v a l t i o l l i n e n äänioikeus. M u t t a - s u n r l a t t k o a .^seivasi vuosi vnodeltä kiristyvä toantumus., S^- ta j a t k u i ensimmäisen m a a i l m a n s o d a n loppuvaiheisiin saakka, V k i n n ^ / n o ^ entistö: b ^ J e f t i p i ^ v a i - : lankmjouMikselllnen.vyöry, Jälleen VeliäJältä taapuuMna,^ nostatti n ^ e i d s n k l n kansainme väkevään rynnistykseen^ tiumtumusta. v a s - ' 5^taani#-^^^ Se-, tapahtu^' v. 1917 ^mfaallskuussa. Itäi5e8sä'^x'äaap\iiri^assammer:A.«pudo-- t e t t i l n k e l s a i l i k o r k e u k s i s t a a n . TJstois-m l n p ö h ^ n ä ' - O l l u t h a l l i t u s s a i m a t kapassin^ j a ^erf^asteäden kautta^ v a l tiovalta^ s i i r t y i p o t V a J i U i s e n - ^ a n j t u k - T ä t e n kansalle t u l l a a n , t a r j o a m a an p a l j o n ' enemmän kulutustavaroita auur^nitelinan toteuttamisen kuluess a ; S a m a n a i k a i s e s t i kansan o s t o k y )^ tulee k o h o a m a a n - Ja' n i m o l l e n lisää-^ mfeän huomattavasti kulutusta henkeä kohden. . - ' } M a a n k a n s a l l i n e n tulo tulee v. 1960 olemaan 60 p r o s e n t t i a suurempi v ; n 1955 tuloa, o l l e n nelinkertaisesti suu-J rempi sotaa edeltänyttä tuloa. Täten v a l t i o kykenee j o h d a t t a m a a n suureimi-pla sUmmla kansan ehntasoa yhä 'kOhottamlseksL ' I f e u v o s t o l i i t on k a n s a l l i s e n talouden palveluksessa y tulee, olemaan v. 1960, l o p u l l a 55 mlljoonaar työläistä vermfc. t u n a 47 m i l j o o n a a n v. 1954 l o p i ^ . Tämä - työllisyyden lisaäiitytninen meikiteee neuvostoliittolaisten per^ h e i l l e lisääntyviä tuloja. Tyotateke?^ vän k a n s a n r a h a l l i s e t ; tulot - Usäänty4: vät työn tuottavai£Uuden kohot^sa. Todelliset palkat tulevat kohoamaan keskimaärm 30 p r o s e n t i l l a j a ylltta?!^ maan suuresti sotaa 'edeltäneen tason.' TeoUisuustyölalstentodemset palkat t u l e v a t suunnitelman p4atyttyä o l e - jnaan sotaa edeltänyttä; tasoa-, n o in icaksi . j a puQli> k e r t a a suuiemmät.;^ deUlsestI.'naeid'Jläiähr.mäamihe ')iniMcz r i s t b n ^ i v e l ^ . !iE|^t^miiälie e i ' h e ^ n ; vaäankU^oi^ellkttutem --^ f l edea m a a i t ^ e :! töjen osalta. 'Salimme siitä t v a r m an *" todkteen. EduaktipÖa^sa s i l l o i n " oleva f ^ sosiajllstlsen 'ty^Seatön^^ e^ustäja^" enemm;^t<ö suoräsfoaQ p a k o t t i p o r y a - r'ist£«nm6| V- "1917 ^i^säilä h S y ä ^| mään ns.! ' V ^ I J ^ l j M i i l j o k a t o c l e l l i ; ^^ cies^^ o l i , maamme enslmmämen|||^' senälsyjrejulistus.^' 'Xfäh^mdttdmälst Mpeä^yporva^istoUemme- jää;i-A^^ edustajadt-heti' v a l t a l a i n hyväk^pil|: sen jälteen'yhdessä'yetiäjafir P ^ ^ l ^ rlllSsen i h a l l i t u s m a h d i ^ i x ^ n s s a ^ . o ^ l# Ustulvat )näämn|e'ex|simmäiikin lalsenenuhistöisen edusk\uuian ^ I c a a f tamiseen; S a i m i ^ senijjtdsityksen/^eti telV porroristonune^ isänn^aallisuuslj^^^ h a l u tehdä maastamme itsenäinen v a l t i o u l o t l i m u t i s e n - l u o k k a e t u j a Api-temaUe. / " , '^If \01isipa o j i u i m i e l i n k i i n t o i s t a hahdä. -miten väMlsekai'porvaristomme iharr.' r a s t u s tehdä maastamme itsenämen o l i s i jäänyt, vallan ohjakset \te| näjällä o l i s i v a t pysyneet •porvariston h a l l u s s a . ' M u t t a Venäjän-o työväes ;vei^inv.loiakuUn suuressa ivallanku-moiUcsessa 1917 tahtonsa perille saaklta; Se ei jätl/änyt^n:vaHankUr moustai: puolitiehen, niinkuin ^kaikissa aikaisemmissa .v^lankumouksissa oli tapahtunut; .^Kerehsklnpo^varillmen hallitus syöstlja'vallasta. Työtätekevä väestö xyhtijfi maan asioita hoitamaan, i j a: nyt:; todella: ensimmäisen kerr^;/>yhtynytvvporvaristOv. meidän 'maassamme asettui kiäikeästi^maam-. •me Itsenäisyydenvkanaalle. Tietenkin! i C oli sille jälleen puhdas luokKaky-symys.. Sosialistinen työväestömme sensijaanpysyi ja. käljtfimattä maam-. me ItaenaLyyden kannalla ja edus-tajainsa kautt^ ratka^evasti vaikut^ ti- maamme::itienaisyydjen./tunnustar 'miseen.;Se.;eIivOUutkaan-vaikea teh- .tävä,. siUä .Meuyostollitonrsuuret joh tajat Lenin j>ä Stalin ohVat jo ,^nna- .kolta; ;Ilmo|ttanee^^yoIev|ut§a;^^Suomen itsenäisyyden kannalla,- Jliin'^. oli maamme^^valtiollisesti- vapaa^ ja Itse-näinep. Se tuU' i^enalseksl j n e i^n .maaspnimeÄjjaÄ?leuvö^toliitossa • 'toiminen spslafistim myötävaikutus^ la. Porvarillinen Kerenskih hallitus, johon me.dän maamnte porvaristo suhtautui myöntcsssti, 'ei vamiastj olisi milloinkaan vapaaehtoisesti suostunutimamme itsenäisyyden tun-r nustamisfeen.- ?SiItä' saatiin v. 1^17 peuvottelulssa-irselvfä • toäjsteita; Maanöne;*:r",- it^en-ilsyj^skysymyksen tul tua • Wön^teiseÄtI r^^ratkiistuksi;'^'n^^ si,^tistäkln ;^Tfdvämpana -symys,maamme; talO-Udellisen-ja yhteiskunnallisen suuntauksen määräämisestä. Valittavana olj-joko, sosialistinen tai^ kapitalistinen imja. Kansa *oli. yleisesti löytymätöntä. Ellntarvlkep^ula oli jraikea; •. I^izaile^: mätön-i-kejnottelu; nostibhinnat ylettömiksi. Työpalkat oUvat xllttämattd-tnät;- Ja maaseudulla torpparit Jamä-kitupalaiset rttuskaiUvat, ,vuokraisan-; tien 1 mielivallan : alaismä ja: vaativat: viljelemiensa maatjloj&n itsenäistämistä. Näin .oli kaksi lebria selvästi vastakkaiUi; Niidenr voimasuhteet olivat isuiumilleen: tasoissa.-ja rsovinnol-: lista: ratkaisua^maamme/talouselämän perusteista':oli;mahdotonta löytää. J a k a i k e n .'•kukkuraksi- Kgr ronskin;jhallibukselle a n t a m a a p u t y o - lälsenemmistön;! e d u s k u n n a n ^ a j o i tr tamlseksi o h . h i V i t t ^ n y t uskon: p a r l a m e n t a r i s m i i n . Seurauksena; o l i , että aseeUinen voima isatettljn; maamme v a l t a s u h t e i d e n määrääJaksL-v Pieniä y h t e e n o t t o j a t a p a h t u i ; J o v.^ 1917 a l - ; k a n a : ' T a m m l k u i i n puolIväUsöä -1918 vaUEOjset; srrlttlvät . v a l l o : t t a a yllatj-sr hyökkäyksellä, t ^ i l p u rm j a s a m a n fcuur kauden 28i'';<pna'Julisteitiin kansalaiss o t a alkaneeksi. .. ^ ' K a n s a l a i s s o d a n t u l o i on k a i k i l le t u n n e t t u . Valkoiset voittivat j a h i r vittävällä; l a i t t o m u u d e U a i j a - t e r r o r i l l a K i t e t l i n S M ^ p e r i n j u u r i n hävittää maastamme, M u t t a aatteellista Ja, ^ i h m i s k u n n a n tetveeUe ' ' k e h i t y k s e l l e >äittamdURita taIoi!hcflIlsta/<suuntausta''^eI millään tain;eivät o l e ^ y i i t y n e e t viime ~">f eivät äli^u'^ibjeiuun! {^Bioskova. Arabivaltiot i t e l e v a t / J u l k a i s t a v a k s i yhteistä ^ •lausumaa^;/josia ^ h e • aikovat vast? lauseensa^ sen ^ johdosta, -Washingtoriih;' ; j u l i s t i i k s e n inu länsivallat a i k o v a t ryhQrä näldenj; ;den s u o j e l u t o i m e n p i t e i s i i n vastoin! ideir tahtoar^kerrotaan Kairosta j puheessa uutiiesEa.'- A r a b i m a a t tehtovat esittää sdrju k a n t a n s a siitä;' että h e ehdottomiiiii hyliäävatikalkkir; sellaiset suurmitä.! :mat,^/joi3en: t a r k o i t u k s e n a on' hMtii vkorkev;fen';;.:toimenpiteiden o£alliätfr| mistä ' j a suostumusta. SenkaltaJnea! uIkola|nen::.:.seäa2ntuminen £rablaai.| dea jsisäisan a s i o i h i n o n verrattaTis.! s a ; :maa!htan>:tunkeutumiseen,-jotm«l . . ^ h k a a iara^bivaltiolden suvereeflittil r i i p p u m a t t o m u u t t a J a Itsemääri - . o i k e u t t a ;" MLA:aa ei niin vain lamauteta ^1 yplBna^5lpp^5i. i yolda teihdä oiemat- - t o n & k s i ; Kokemuksenfine y l i 38 v u o d e n a j a l t a o30ltt3Vat, että tuotanto^ välineiden'kapitalistinen omistus ei ole: vMt&xmätÖntä : y h t e i s k i m n a U e ; ' E i - vät s i i s kapitellstltkäan l u o k k a n a ole välttämättömiä; N o i n ' puolet m k a - paUomme-kansoista, onvjo^^skauantul^^^ l u t toimeen ;Ulman;pör,^IkeIuotteIiJDt-t a j a - .yksityisiä tuotantolaitosten .omistajia.vMutta>Ilman r-työtätek^^ •väestöä ei.'missään-'tulla toimeen; Työ-; tätekeväa "Väestöä e i ^ "voida tuhota, työväenliikettä ei vojda tehdä olemattomaksi, . s o s i a l i s m i n ' l o p u l l i s ta ;voittoa ei.;voida- estää.^Tämanttajuten; ; j a : / t i e t o i s i n a vlopulUsesta voitostaan a n t o i maamme;- p u n a i n e n 'työväestö kansalalssadassa; rasikaan . u h r i n s a I h - : ; m i s k u h n a n . - p a r e m m a n t u l e v a i s u u d en a l t t a r i l l e . ' > L A K I \ ^ - tcipparelden^vlampnotien Ja m ä - : >' k i t u p a l a i s t e n J o l i s t a m i s e s t a ' m a a n - ' / :. omistajis i a ^ r ' i p p u m a t t o m i k s i. A n n e t a Hebing/ssä 31. -pnä t a m m i k u u t a 1918. Suomen-^^ Kansanvaltuuskunnan pä^atökseUa, Säädetään (äten; ' 1 5 . ' ' - K a i k k i t o r p p a r i t , l a m p u o d it j a m ä : - . W i e n . Maailman ammattiJä?JÖ-| t ö j e n . m t t o ( M A L ^ s a i heUnik. f pjäE ItävaUan;'hallitukselta määräyk& h a j o i t t a a Wienissä; o l e v a n paämalan.! s a . ; Päämajan pääsihteeri Louis 8al!.| l a n t ; sanoi A P P m t k i r j e e n v a i h t a j ?^ l a u a n t a i - i l t a n a : i a n t a m a s s a a n häästat-j telussa; ettei n hajoittamispäätös : tulti millään t a v a M : l a m a u t t a m a a n liitoa] t o l m i n t a a ; v ' ' ' O n > l i i a n aikaista niineaf jotakm> k a u p u n k i a t a i j o t a k h i znaata,! m i n n e järjestö^perustaa päämajatua,! mutf a: (hamtutoeni^eurooppalalset^^ J^^ senet-pöhtivatvtätä., kysymystä >läW-v i i k k o j e n ;aikana: k:'tupalaiset, j o t k a , asuvat sei] • a l u e i l l a ; ; k u i n : t a r k o i t e t a a n asetu "•^maaliskuuhti^^^-päiyänäi^göa anne torpan,"^' lämpuotltliair '^"^Ifi*^ alueen ^ V u o k r a n p a - koskevan sen s o i e l t a m i - e s t a ajkaisemmm j ^tynelsjin:vuök^äsuhfeislin, t a h i , ^ vovat^-niiliitt; ^verrattavassa asemassaj j u l i s t e x a a n ' t a s t a la;hitien - ihaaudal&fl i t a j i s t a - ; f i i F P u m a t t o m l k S j , ja- Baa!t& h e tahäsuas':!jasiuniaau'aluelta kjne m;S4h k u u l u v i n e etuineen i •vuokramaksua.eätee^töaiästi vi j a h a l u t a. > :J: Tästä laista'JchtuvtfnlopuUisen» pautuksen toimeenpanosta seki .siltlit -m^ssa m a a r m / p i e n t e n - t i l o j e n om starl j i l l a o n tallöm oikeus saada valtiOD| varoista^' kor-<^austa ••.: menettapiistään | eduista'",-säädetäani erikseen. " ^'-" ' 3 5.^ , T a ^ ä l a k i koskee myöskin kaildoal v i r k a t a l o j e h r torppia j a ; mäkitupa'] a l u e i ta ^ Tämä l a k i astuu -voimaan het{i;r Älköön tätä l a k j a muutettako t ^ l kumottako, -ellei • Suomen kansa J sessa äänestyksessä tätä hylkaa w ! [ mi^loäta • t ä h ^ ; hyv|lksy' - Helsingissä, 31. päivänä t a m m i i ni * t a 1918. . y , , K o l l e k t l i v l f a r m a r i e n tulot; r a l i a s s a j a tavarassa tulevat olemaan keskimaa-; r i n vähintään 40 p r o s e n t t i a suurem-t y ö t ä j a t o i m m t a a u r h e i l i j o i l l e k i n. 'Mutfta s i t t M i k i n ^ teissä o n k y s y m y s " ' i i i a n - h e l p o s t a " r a t k a i s u s ta — pienen y r h e i l u V a l i o n , tähtiurheilijakunnan kehittämisestä v a l t i on 'le%)äpa&kojen k u s t a n n u k s e l l a . Me e m m e v o i k a n s a k u n t a n a >onnbtua kansainvälisissä iiUrheilukilpailuissaj^^^e ' n r h e i l u t o i n i i n t a m o i e p o h j a a j a p e r u s t a a . Tosiasia iiiraittäin o n , että ; }6r^i} j o o t i a i s en känsa:kunlamme j o u k o s s a o n m o n e n l a i s i a u r h e i l u k y - ; ^ y j ä l j o ^ t a ei k q s k a a n ^ h u o m a t a , eikä l a i n k a a n kehitetä, nimenomaan sen v u o k s i , k i m - heillä e i ' o l e t i l a i s u u t t a o s a l l i s t u a u r h e i l u t o i m i n t a a n , ' kin.-e^tanD^ yk^hit^määni urheiluohjelmaa. - ; ,vtAinoaftiepn.se,'vettä^v^^ j ^ tukemaan suurten kansanjoukkojen urheilutoimintaa. On rakennettava kunnollisia urheilukenttiä, -voimistelusaleja, uimapaikkoja^;^ .hiihtomäka jne. ^Sen lisäksi o n lakattava politikoimasta urheilun nnnissä ja annettava valtiovallan rahallista apua kaikille urheiluseuroille, olkoon niillä sitten j-hteyksiä työväenliikkeeseen, kirkkoihin, porvareihin tai vaikka itse paholaiseen. • , , Ainoastaan täten menetellen voidaan laajentaa urheilutoimin- - .tanrnie jierustaä ja.siteö vetää koko nouseva nuoriso kehittävän ur-^ lieflutoiminnan pariin. Ja jos näm Menetellään, silloin löytjy n i y ^ ' ' "kaikenlaisia kykyjä, joista kehittyy tähtiä, mitkä voivat kunnialla puolustaa maamme värejä missä'tahan?akansainväfisissäkilpailui^^ 'hilutta * i t ä ä n helppoa 'oikoTOlkua" ei tämän ongelman ratkaisemisen hyveesi o l e , ' "isän, äidin, ,sisl(on kummin kaima'^ - S i l l o i n -'harvoin J o l l o i n o n tUai5uus,v£uomalaj^^ r a t s a s t a a • to5st€*l • Vasitoällavp ' «o...Cir:;;,«..i„.r., a l u s t a loppuim asti, o n Icäytettävä hyväkSITtätä k u l t a i s t a m a h d o l l i s u u t t a . ' Tämä ^ sitäkin-^suurenunalla syyll;i k u n oletamme, etta torontolaisen V a p a a S a n a n ; t o i m i t u s ; ei ; t b i v o t t a v a s tf pidä l a i n k a a n ^ p a h a n a vaiklca sen h e n g e n t i m t t e l t a < t r a h t e e r a t a a n ; v ^ h ^ l a a j o m s i i h e k i n ^^fireille. Siis e i u l l ui KiviDefän'Pekan nimeen. l^v^' ' Nähkää^ Y K i U j . , a s i a k i r j o j e n' m u k a a n k D m m i ^ i i - . ^ U 6 a s t a o n l ä h e t e t t y ; VenäjäU^,»Tshe^|^ ym. r a u t a v a r h o n t a k a l J i | i ' < t o v e r l m^ h i n p ^ o t ö l h i n h b i n p u o l i t o i s t a TOH-joona^- kiinalaista.^- ' N ä i t ä kauppateiyarana ;iähetetty| jä ifyomiehlä ovat s i t t e n VfnaK^ja m u u t ..toverimaat ^käyttäneet kuten k o n s a n a a n orjatyövoimaa^ r a u t a t e i d en y m . mkennushommissa. ^ " V a s t i n e e s i ' ; kotmnunistf Kanaan tästä; o r j a ^ a r m e i j a s t a on lähetetty t e o l l i s u u s t u o t t e i t a j a m u u t a t a v a r a^ 'Tlämän-paljastuksen lisäksi kerro-^^; t a a n . että- itSfessäätf K i i n n s g a otf p a k - ; kotyöMreOlä:^ n o i n 25. mUJoonaa-^kii-r n a l a i s t a . ' J o t k a eivät l l i s HmeisesU o l e väkeä, j o t k a o v a t - o l d k t i h a s t u n e i t a ,uuteen ijärjestelm^nsä. 'k>Iemme lukeneet'^ J o i s t a k i n ' S u o men.'; lehdistä','^iamFÖisi&'^ m a t ^ : ^ | : vaoltatft .punaft^tä k a y n j t p a o m i h l s t e r l n ipuvaa/myötM^^^ Ja noissa; kuyäultsissa'. y n t ylistetään' m i t e n :suurenmQisen',i.tyon:ipunalseri ; K i i n a n hallitus;;on. s u o r i t t a n u t ka»te-T l u l a i t o k s i e n : Ja- k a n a v i e n - x a k e n t a m i r; sessa?' ./ ^'(PaSnovlfiiepaholaöeh Tcolt-toset qlemme^tässä k o r ^ a q n e e t .— K .y • "Ns4>lulkaistuista a s i a k i r j o i s t a s e l viää,, että . n o i n 20 . m i l j o o n a a k i i n a l a i s t a ^ orjatyöläistä- o i i - ahertanut y u o s i ^ ^ s l a . ; ; n o i d e n ; j a l»navim;^akentamisessa^;;4^ " ' '* M u t t a ' tunnettuäluin' o n , etteivät : aI(ioaa^t9an-;>;. k i m a l a i s e t . ^ :£^mmunistit l[>Ie .iänoltaj'<)rjat9öir^^^ v a i k k a k i n ^ h e r t a i j ^ v ä t olla atooita, jotka;-; •:harjoittäVat>pulkpmaakau ifainislll»- .'.<." " O n k o h a n - n l l n ^ että ;'tuoh;;lainaukr> s e n lopussa' v i i t a t a a n t u h a t f a r v i en S u o m e n k i n "orjatyövoimaan",^ s i l l a: t u n n e t t u .tosiaslaltan o n . että s i e l l a - k i t i ' t u o m i t a a n - yi?sinlaisist»' ^ k o k s i s t a ."pakko^öhön-^^tiUenpältä l u k e maan? V - - > - - M u t t a - p a l a t k a a m m e ' ; ' K i i n a a n . i.^^^kutenhuomateknf^VapäaBanakerr loojuttuiKä täytenä'totenäs^a sanoo vielä i k a i k a i lisäksi näiden "tjotuök-s i e n " p e r u s t u v a n Y K : n aslakärjolhin. >N0 nlin.^ > K i i n a s s a . o n kyUä t»tJoh kansaa. M U t t a Jos otamme-fiÖOjIdil r a a t j a ^ imettäväiset äidit, n i i n tusk i n p a , j ^ e l l a k a - x n -on. ;3po;miljoona8l työkykyistä ihmistä. ' K u n V a p a a Sana kertoo, että l a o i n 30 miljdonäar-kiinalaista;on orjatyötä ;suorittan&s£a^ n i i n s e tarkoittaa,'että; J o k a kymgiQi:^es työkykyinen k l l n a l a i - ;nen^ o n pakkotyössä!; J a kun. i t ä l l a i sen paikkotyöarm^an kurissapltänii-; seksi t a r v i t a a n j k o k o n a i s i a armeijak u n t i a Vangmvartijolta^ - n ^ päädytään :shheni:ettäv;ainakto; j o ka vkahdeksasl;iyökykyinen ; k ^ a l a h l e n on.Jok^-OrJatröjsä: t a i orjatyöläisten p i l s k u r f i i a ^ , . , J - ^ M u t t a k a l k k i ; k e l p a a ; s i l l o i n , k i m e i .ole p a r e m p a a k a a n i J i U t u a i : s a a t a v i s s a : Niinpä;yleistä näivetystautlaisalras-tavan:;: tö?yiJUolueenesuurt:; j o h t a j a, •eversti .George Drevv ^cötti alahuoneen; l i t i m t i o s s a ; , u l k o n ^^ m a n ^ ' " p r j a j u t u n " ' ^lyhteydeää k y ^ - J m y k s e n : ' " t,' " ;. J a : läkOmmisten'^ o n todella' häikäisevä. , S e o h n i in h e r k u l l i s t a l u e t t a v a a , : että ;esiin. 5Va-r-paa: Sai4ieI o l e ' ^ o i n u t sitä julkaista:.; .. L a i m t k a a m m ]!iifoilinpk|rieenvaihtaJan;;Harvey'H^ keyn-Otta-ivan-ikirjeestä,'^ h e l m i k u un :y«del Jausuiii-mr. Pearson-;vastatessaan'f p o s i t i o j o h t a j a , Drewn,^ kysymykseenj •'perubtuu; kiinalaisten;sanomalel^t^? j a K i i n a s t a t u l l e i d e n y k s i t j i s t e n la i s u n t o i i i i n vankien;;seka" K i i n a n koi mumstien' l a k e i h i n j a saadoksiitf.^ j 'KunnioiteStaiÄn ystavam Drewn> viite, että K i i n a on ost / a s e i t a v j m a k - a m a l l a r ;niistä; p a i l a i s i l l a ; : o n ;lahtöisin; eräästä kongilaisesta.- sanomalehdestä, j u l k a i s i : T a i w a i u s s a olevan.eraäö'' n a l a i s e n ; k i r j e e n , ; ' ; joka.^ pae K i i n a n vankileiriltä, missä h a n, oUut,Wa sieUä kuullut*, että föl*"' järjestelyt (orjien vaäitaminen aso^ siin)..oh.tehty.'' " K a n s a l l i s e t kihialalset väitt .; että «kiinalaista ;'.pakkotyövoimaa ;'tetään . . S i p e r i a n vkaksoisradan nustossä ' seka rakennustyöi P u o l a s s a j a Tshekkoslovakiassa fJlkcmainisteri Pearson siis le ' k o k o -r^orjatyöYoimajutun^^• k a a r t a e n Ja anonen - m u t k an t u l l e e k s i • kohnännen käden" j u t *ell suomeksi pelkäksi;huhuksi,jQJl o l e häntää eikä päätä. vS^^^röiafi^^s^ 000 l ^ f e b t a ; ! y f e n ä j ä^ perusljuvat hnhutIeto2ifai ( t h i r d h a n d ' . f a t o h o b ' me ' r a os taformation). Pearson.,-tänään alahuoneen i s t u n - ^^^^^ lukijoiUe, SimSoidäais^ä^ . . , . . . , , , . . „ . , , - , .. ., ...^ ._.Kfo-«'«-3'.l4i'llT.iiieii;i'"llWalH*tIi t e k i Fonnoisan .-..Kansallisen' K i i n a n
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 16, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-02-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560216 |
Description
Title | 1956-02-16-02 |
OCR text |
w mtcQoA d u » ,sutU fey 12» jPoit
nsiM M l i «nutOHMta, O n t^
iiyttSA iauastaina, ^]»!oii]cutm 18
CanaSan suÄlaisteji 'pariamehiti'' — CSJ:» WiistajalM)kous
Neuvostokansan elintaso kohoaa
& viisivuioiisWunlW;d^^
v a n ^ Ja ^iȊ ^Htfk&aa
'Kltta Oli, atä^oroiitfessaC koioöiltm^ ; ' i » » l a ^ istuttto'^
pPM^fSHK? ^eAistaa^^k|lafeten W järjestjf ilÄpfcy neilaf^^#iääa: fairoartitai^MM/ieidän tahnatiajiaan, ')otkä: p i t ^ ' i S l i tyih^enliftym k u i m f a k i ^ perinteitk, aatteita jä*l3v<»tteita teidän^
li .^milna iierttiföiään/aatt^in^Ä ja
ellei' olisi visseistä asioista erimielisyyttäkln. Tosiasiassa oa f uonus^
tetiava, ettäCSJ:n jaYapaus-lehden ohjeena on'ollut jäsenille osot-
" tetfä lDelioil«sC'*iP"h«^äjf.' ^^ölla onkin todettava, että edustaja^
, 1c^oiisii|sioista on käyty mdl|co'^aajaji ja vlBcasta keskustelua terveen
itsieW>steiun iOiiC^rkeissä. MtkäU edustajat jatkavat täss^ ^samassa
mielessä keskusteluaan'ja4>'ötään edustajakokouksessa, niin me voirn»
mW odottaa edistyksellisiä ja yhteishyvää palvelevia päätöksiä Ja
sutitmitelmia sieltäJ \ ^ ' ' ^ ,
Vapaus ftuolesta^ toivpttaa"^ kumpaarijkin kokoukseen psällistU'
jville edustajille dnnea ja menestystä vastuunalaisessa tebtäväs^äii
tanyt p u h e e n j o k a litt(o->ta{ 40itto>
j a latdtUtUiiilla^viimeä^JIcahd^ m
itoähet^vnodm 8 l k a n a f « ^ ' o i f,
l o i n M mi^? ~ Välttelyrnt ioutUnut.
'Vj«t»as? U v a r i K i t i u e n o'ä'cBJ:n
vUmdcBi s u d t m r y s s a M t d n ^ t m alus*
« a v . l 8 S 2 . ^
uJLnna^i 1äa\en o l i s i toimittava,
etta. j ä i s i n kastetodistukseni l»>imua>
t t d u l i t s e U e n i ? Olen q r n ^ y t i ^ l i e -
minglsstf; M l i ^ l g a n i n : valtibssa t J S -
A:s8«i >dcnuttd o l l u t ; tSfiUä. Canadassa
i*;kymmenlä.ivu08iai^ •>^:^Tietoa b a l u a^
v a . , ,
~ _ V a s t a a s : Jos't i e d ä t t e - s e n seurak
u n n a n nimen,) j o n k a p a s t o r i on t e i dät
k a s t a n u t , s d i n k i r j o i t t a k a a ' m a i n
i t u n , «eurakiuman nimellä syntymä-p
a l k k a n n e «moitteelta. Luulisimme,
että >asiaw selviäni y k s i n k e r t a i s e m m in
näin^ m e n e t e l l e n . Jos; ette tie:iä k.o.
äeiuaknhnan^nimeäi n i i n , k i r j o i t t a k aa
llyöäiles-Eteenpäin lebdelle. B o x 355.
S u p e r i o r , Wls. ^ 4 ^ , r
Mitä miiiit^ sanovat
' _ 'EftTPET;i S O T IA
'i\£^fs&riisumiiien on^yanlja j a yta^;
luusilntuva ^ n s o j e n ^ ^vaatimus, j o ka
on;;historiac^ t i n ^ g i U i s e s t ^ o l k e ^ t t i ^ . ;
pnunä^^ vuosisadan " ^ k o k e m ^ e t ovat
loäfl^t^zieet > että e n s i i ^ ^ ja v i i m e .
maäilmaibotiaved^ltSneetfly^
n i l s U l p a i l u t eivät mitenkään, estäneet
sodan; ptmkeamistavvaanpäihyastoi
tfÄtellj^udqäsaj: aikaäimit^a
kammottava seikka, että 01^' käyty;
k a k s i Ihaailmansotaa yhden sukupolr
vven'i^linlässä;^9n'saattan
^jp.aseistari^umisesWkesl|Eei^^
'sK-Ja :'lciinnoitavipimaksi>J^
^ ^ U b a n l a a j u j s e k S ] |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-02-16-02