Vapaus, August 9, 1966

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 9 p. — Tuesday, Aug. 9i 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabUshea Nov. 6. 1917
EDITOR: W . E K L U N D MANAGER-. E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E AND EDIT0RIALh74.4264
Publlsbed ihrlce week]y: Tuesday^ Hiursdays afad SatuMajlB by Vkpaiis
Publlshlbg Co. Lloilted, lt)0-l02 Elih dl. West, Siidbuty, Ontario, Canada.
Mailing'Aödress: Box 69 .
Advertisliig rates upon a]j)illcation, tränMatlon fi%e öf cluug6.
Authorized as second olasB mail by the Pdst O^f itie Departmeht, Ottawa,
and lDor päyment of pästage in cash.
, M o . , b . r „ , , h . CANADIAN: LANGUAGE-PRESS
\ \. •::TlLAtISHIflNA*; •;. •
Canadassa: 1 Tk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 7k. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suouefisa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6.75
Sairashuoltölaki vaarassa
Lainkaan liioittelematta voidaan. Sanoa, että alahuoneen
istunnolle esitetty ja ensimmäisessä lukernisessä ennen par­lamentin
kesäloman alkamista käsitelty liittohallituksen eh­dotus
kansalliseksi sairaushuoltolaiksi (medicare) on nyt suu­ressa
vaarassa, ellei Ganadan kansan yleinen mielipide nouse
aktiivisesti vaatimaan sen hyväksymistä.
Viime viikolla Torontossa pidetty kahdeksan maakun­nan
pääministerien konferenssi, missä seitsemän kahdeksasta
pääministeristä asettui joko kokonaan tai osittain tämän laki­ehdotuksen
hyväksymistä vastustajinaan, edustaa maan taan-tumusvoimien
yhteistä linjaa, jonka tavoitteena on vesittää,
viivyttää tai jos suinkin voidaan, kokonaan romuuttaa parla­mentin
käsiteltäväksi esitetty ehdotus seii-äushuoltolaiksi.
Enemmistö canadalaisista on monella eri tavalla osoitta­nut
kannattavansa kansallisen sairaushuoltolain laatimista.
Viimeksi liberaalipuolue lupasi kansalliseh sairashuoltolain
laatimista viime syksynä, jos se saa tehtäväkseen hallituksen
muodostamisen. ^
Ilolla on tervehditty kansalaispiireissä yleensä, ja siihen
on myös meidän lehtemme Vapaus varauksetta liittynyt, liit­tohallituksen
nyt alahuoneen istunnolle esittämää ehdotusta
sairashuoltolaiksi. Mutta mitään varmaa ei kuitenkaan ole,
että se tulee "itsestään" vielä nytkään hyväksytyksi. Quebe­cin
entinen terveysministeri Eric Kierans esitti asiasta vaka­van
varoituksen sanoessaan viime viikolla, että "liittohalli­tuksen
horjunnan johdosta kansallisen, sairashuoltolain hy­väksyminen
voi siirtyä 3 tai 4 vuotta tuonnemmaksi — vaikka
enemmistö canadalaisista haluaa sen laatimista nyt heti.!'
Tässä yhteydessä palaa mieleen hallituksen soutaminen
ja huopaaminen tämän asian yhteydessä ennen parlamentin
kesälomalle menoa. Asian esille tullessa liittohallitus julisti,
että tarkoitus on käsitellä ko. lakiehdotus toisessa lukemises­sa
ennen kesälomalle menoa, jotta laki voidaan panna täy­täntöön
heinäkuun 1 pnä 1967. Kun konservatiivit nousivat
Social Credit puolueen edustajain kan.ssa "takajaloilleen"
tätä,ajatusta vastaan, niin hallitus perääntyi pahassa epäjär­jestyksessä
asenteestaan jutellen jotakin kulissien takana
aikaisemmin toryjen kanssa tehdystä "sopimukesta", ettei la-kiesrtystä
käsitelläkään toisessa lukemisessa ennen kesälomaa
Ii[ttn''hallituksella oli Uuden demokraattisen puolueen tuella
ja avuilla'kaikki mahdollisuudet suunnitelmansa toteuttami­seksi
niin, että lakiehdotus olisi tullut hallituksen oman
suunnitelman mukaan käsitellyksi toisessa lukemisessa en­nen
parlamentin kesälomaa, niin selvää on, että tämän vii-vytyspähtöksen
takana oli vissiä ulkoparlamenttaarista pai-nostusta.
Johdonmukaisena "seuraavana askeleena" tälle peräänty­miselle
oli Torontossa pidetty maakuntien pääministerien
konferenssi, jonka selvänä tarkoituksena on painostaa sekä
hallitusta että kansan valitsemia alahuoneen jäseniä.
Kuvaan kuuluu, että kaikki sairaushuoltopalvelua vas­tustavat
voimat eivät esitä paheellisia tarkoituksiaan avoi­mesti.
Ainoastaan Albertan Social Credit puolueen hallituk­sen
pääministeri E. C. Manning vastustaa avoimesti tätä laki­ehdotusta
sillä perusteella, että hän kannattaa "kahlehtima-tonta
vapaayritteliäisyyttä", vastustaa kaikenlaista pakotusta
(mutta ei ilmeisestikään varattomuudesta johtuvaa pakotus­ta,
mikä kieltää lääkäri- ja sairaalahoidon saannin)_ja suosit­telee
avoimesti, että monopolisoituneille ja upporikkaille va­kuutusyhtiöille
pitäisi antaa rajattomat voittoilumahdollisuu-det
kansalaisten sairaudenkin kustannuksella.
Seuraavien vaalien varmaa äänikatoa välttääkseen tois­ten
maakuntien pääministerit esiintyvät, "hienotunteisem­min".
He myöntävät kansallisen sairashuoltolain tärkeyden
ja sanovat kannattavansakin sitä — joskus tulevaisuudessa
— mutta esittävät kaikenlaisia verukkeita siitä, että "tällä
kertaa" ei meillä muka ole kansakuntana varaa sellaisen lain
täytäntöönpanoa varten, ja että jos kansallinen sairaushuolto
laki kuitenkin laaditaan, se olisi vesitettävä siinä määrässä,
että monopolistien käsissä oleville suurille vakuutusyhtiöille
jäisi kansalaisten sairauden kustannuksella saalistamismah-dollisuus
kuten Albertan pääministeri Manning avoimesti
:vaatii.^
Kysymys kaikessa lyhykäisyydessään on siis siitä, ote­taanko
huomioon kansakunnan yleiset edut, vai suostutaanko
siihen, että vakuutusyhtiöt ja muut rahamiespiirit saavat jat­kaa
liiketoimintaansa voittojen keräämiseksi myös ihmisten
sairauden kustannuksella.
Kansakunnan yleisten etujen kannalta vastaus on ilman
muuta selvä. Kansallista sairaushuoltolakia tarvitaan mikäli
on kysymys sen "kannattavuudesta", meidän on helppo tode­ta,
että-Canadan ei kannata olla enempää ilman tällaista
lakia.
Tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia. Ensimmäinen to­siasia
on tämä: Tutkimukset ovat osoittaneet, että kansalli­nen
sairaushuoltolaki lisäisi kahsakunnan nyt maksamia lää­käri-,
sairaala- ja lääkintämaksuja vain noin $85 miljoonalla
dollarilla.
Toinen tosiasia on, että näin suhteellisesti pienellä raha­summalla
saataisiin nykyaikainen sairaala- ja lääkäripalvelu
kolmannekselle Canadan kansasta,mikä sellaista palvelua ki­peästi
tarvitsee;
Kosygin hahmotteli NL:n
ulkopoliittista linjaa
Moskova. — Neuvostoliiton uu­den
liallituksen pääministeri
Aleksei Kosygin piti viikko sitten
tiistaina Kremlissä korkeimman
heuvoston istundossa hallitu)(SeAr
sa ohjelmapuheen. Sen ulkopoli­tiikkaa
koskevassa osassa Kosygin
totesi, että neuvostohallituksen
ulkopolitiikan päämääränä on
taata yhdessä muiden sosialistis­ten
maiden kanssa suoluisat kan­sainväliset
edellytykset sosialis­min
ja kommunismin rakentami­selle.
Ulkopolitiikan perustana on so­sialististen
maiden yhtenäisyyden
lujittaminen, vapautuksensa puo­lesta
kamppailevien kansojen tu­keminen,
yhteistyön kehiliäminen
nuorten itsenäisten valtioiden
kanssa, raulianomaisen rinnakkais
eloa periaatteiden vahvistaminen
päättävän vastuksen antaminen
impeririiismin aggressiivisille voi?
mille ja maailmansodan ehkäise­minen.
••Yhdistäen kansalliset ja kansain­väliset
edut pyrkii neuvoscohallitus
jatkuvasti monip-.iolisen talousyh­teistyön
ja kaupan kehittämiseen
kaikkien sosialististen mniden kans­sa",
sanoi Kosygin. 'Me lujitamme
tätä yhteistyötä poliittisella, soti­laallisella,
taloudellisella ja muilla
aloilla kaikissa sen muodoissa ja
jspekteissa".
NKPn keskuskomitea ja hallitus
pitävät suuressa arvossa Bukares­tissa
äskettäin pidetyissä Varsovan
sopimusmaiden neuvottelussa ja
SEV-ma.dei' hallitusten päämiesten
ja puoliiejoiitajien kokouksessa saa-uja
tuloksia.
Kosygin totesi, että Kiinan johto­henkilö^
jr. Kiinan lehdistö, jotka
järjestelmällisesti vastuptavat NKP
;tä ja Neuvostoliittoa '•väärentävät
puolueemme ja valtiomme suun­tauksen
olemuksen eikä heillä ole
mitään yhteistä toJellisuuden kans­sa".
Jatkaosssan puhumista imperia-lisminvastaisesta
taistelusta Kiinan
propaganda on yhä suuremmassa
määrin tekemässä NKP:stä ja Neu­vostoliitosta
hyökkäystensä pääkoh­teen
ja "tekee tällä suuren palve­luksen
.imerikkalaisilleimperiali.Sr
teillel'.?
— NKPr. keskuskomitea ja neu-vostohaHiti;?
ovat varmoja siitä, et­tä
Neuvostoliiton ja Kiinan suhteis­sa
syntynyt jännitys on ristiriidassa
iosialismin maailmanjärjestelmän
sisäpuolella vallitsevien sosialistis­ien
suhteiden luonteen kanssa. Poli-
'Jika.ssaan Kiinan;kansantasavallan
uhteen neuvostohallitus tulee edel-
'eenkin lähtemään puolueemme ja.
kansamme vilpittömästä^^rkimyk-sestS
palauttaa ystävälliset suhteet
sekä yhteistoiminta Kansah-Kiinan
kanssa marxismi leninismin ja pro­letaarisen
internatlonalismlh 'peri-aatteellisella
pohjalla. Tämä asenne
vastaa posialististen maiden, mm.
myös itse Kiinan kansan etuja sa­moin
kuin imperialismia vastaan se­kä
rauhan ja yhteiskunnallisen edis-:
tyksen i)uolesta käytävän yhteisten
taistelun etuja, sanoi Kosygin.
— US An aggressio Vietnamissa
joka alkaa levitä myös Laosiin ja
Kambodzhaan^ on välittömänä uh­kana
ylcfsrlle turvallisuudtlle, sa­noi
pääiiiihisteri. — Aggression jat­kaminen
johtaa väistämättömästi
selkkauksen puitteiden jatkuvaan
laajenemiseen.
Kosygin korosti, että Etelä-Viet­namissa
amerikkalaiset pysyvät
vain pistinten voimalla. USAn ros-volennot
Pohjois-Vielnaftiiin' ovat'
saattaneet USAn kasvavan kansain­välisen
eristyneisyyden tilaan.
Edustajat ottivat suosionosoi­tuksin
vastaan Kosyginin ilmoi­tuksen
siitä, että Neuvostoliiton
hallitus tekee kaiken voitavansa
auttaakseen Vietnamin kansaa no­peammin
karkottamaan amerik­kalaiset
miehittäjät Vietnamista.
Kosygin lausui USAn politiikan
johtaneen Länsi-Saksan rovan.shis-tien
kejkuudessa vaarallisiin illuu­sioihin,
että Saksan kysymys olisi
muka ratkaistavi.ssa heidän ehdoil­laan.
Heidän ei kuitenkaan onnistu
tarkistaa toi.sen maailmansodan tu­loksia.
Euroopassa on olemassa sosia­lististen
maiden horjumaton liitto
tämä liitto, Johon kuulun niin
meidän maamme kuin Saksan de­mokraattinen
tasavalta, omaa
mahtavat voimat, Jotka ikuisiksi
ajoiksi sulkevat Saksan militaris­milta
tien itään, sanoi Kosygin.
Niin kauan kuin maailm<>n tilan­teessa
ei tapahdu radikaalisia muu­toksia
parempaan päin, Neuvosto­liitto
noudattaa sosialististen mai­den
soti!aalli.sen yhteistyön tehosr
tamisen linjaa.
Euroopan ongelmia voidaan tar
kastella eri tavoin. Neuvostoliiton
ja muiden sosialististen maiden
mielestä lupaavimpia niistä on
yleiseurooppalaisen neuvotteluko­kouksen
koollekutsuminen. —
Olemme valiiiiit osallistumaan
sellaiseen kokoukseen milloin ta­hansa,
kun se soveltuu; asiasta
kiinnostuneille vaLioille, lupasi
Kosygin.
— Neuvostoliito.! ja Ranskan saa­vuttama
yhteisymmärrys useissa
suurissa kysymyksissä ylittää mer­kitykseltään
bilateraalisten suHtei-den
puitteet, sanoi Kosygin. Hän to­tesi,
et.ä neuvostohallitus pyrkii
edelleenkin laajentamaan suhtei­taan
Ranskaan.
—Neuvostoliitto ei lainkaan pyri
sulkemaan Länsi-Saksaa pois hiiden
hiaiden piiristä, jotka halualsimflie
nähdä Euroopan turvallisuuden lu-jittajina,
sanoi Kosygin. —- Suh­teemme
Länsi-Saksaan riippuvat
tietenkin monessa suhteessa siitä,
minkä linjan se omaksuu Euroopan
lurvallisuuskysymyksissä.
Kosygin totesi, että Neuvostolii­ton
ystävyyssuhteissa Suomeen
ja Afganistaniin on tapahtunut
suurta kehitystS. Häh sahoi, että
hallitus tulee ryhlymiiiin toltten-pitetsfln
kehittääkseen isuhteita
Norjaikn, TurkUin ja Persiaan.
Hän vahvisti myös hAllituksen ole
van valmiin toimimaan suhtei­den
laajentamiseksi japaniin.
Kosygin totesi, että tällä hetkellä
Amerikan politiikassa tuntuu vhä
voimakk.nampana aggressiivisten voi
mien ääni. Neuvostoliitto tulee jat­kuvasti
päättäväisesti taistelemaan
aggresslopolitiikkaa vastaan.
US An hallituksen, on tehtä­vä
itselleen selväksi se, etta kul­kien
kansainvälisen jännityksen
kärjistämisen tietä se juuri siten
vaarantaa Neuvostoliiton ja USAn
välisten suhteiden tulevaisuuden.
— Emme kuitenkaan katso, ettei­vät
neuvöstoliittolaisameriKkalalset
suhteet voisi olla muunkinlaiset
kuin nyt. Niiden normalisoimiseksi
on välttämätöntä että USA nou­dattaa
kansainvälisen oikeuden nor­meja
ja lopettaa sekaantumisensa
muiden maiden ja kansojen sisäi­siin
asioihin.
Kosygin totesi, että "nykyhetki,
jolloin kansainvälinen tilanne on
äärimmilleen jännittynyt ja jol­loin
Vietnamissa käydään sotaa,
ei ole suotuisa perustavaa laatua
olevien aseistariisuntatoimenpitei-den
suorittamiselle. Kuitenkin voi
täisiin jo nyt suorittaa tällä alalla
osatoimenpiteitä, jotta "edes
aseistuksen jatkuva kasvu saatai­siin
py«ähtymään'\
Tällaisia toimehpitelrä voisivat
olla ydinaseen leviämisen estävän;
sopimuksen solmiminen sekS kaik
kien ydinasekokeiden kieltämi­nen.
Ko.sygin lausui, että nykyinen
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
SOTILASMENOT ESTÄVÄT
VÄkAUTTAMlSEN
Vähintiiiin ^ Mljoonan i ^ -
Van suplBtttidlii Ifehj^antalli isMilas*
menoihin ehdotetaan Frank Al-laun
labour-puolueen Vltkkoleh-dessä
Tribunessa ensimmäisenä
ralkaiseväha ask^Keilä läaan ta­loudellisen
kriisin selvittämises­sä.
Artikkelissa todetaan, että 220,
000 ulkomailla olevan brittiläisen
soUlaan kotiuttarataett ja miferen-talcaisteHi
sdtflwttihikdhU«n sul-keflnineh
riDetkil^ ualshtaseen
300 miljoonaan puntaa nousevan
alijäämäisyyden > poistumista.
Punnan vaikeudet, AUaun sanoo,
aiheutuvat hiaksutasevajauksesta,
joka puolestaan johtuu yksinomaan
mertentakaisista sotilaskustannuk-sista.
Kirjoittaja lainaa Sun-lehden.
fiilfanssiasiafltuntijaa Paul Bare-aula,
joka totSeaa Englannin kaik­kien
kaupallisten loimien os,oittavan
runsasta ylijäämäisyyttä ja vajauk­sen
muodostuvan mertentakaisista
sotiTasihehoista, jötkä edustj»vat.vuo
sittain 500 miljoonan punnan sui^-
.uista menoerää.
AUaun muistuttaa mieliin, että
labour-puolueen parlamenttiryhmä
Vaati vuosi sitten puolustusAienojen
Jyrkkää supistamista. Nämä menot
ovat väiientymisen sijasta nousseet,.
ÄUaun toteaa. Samanaikaisesti i l ­moitetaan
virallisesti että työttö-"
mien määrän arvellaan nousevan
470,000:een. The Guardianin talous­asiantuntija
arvioi työttömien lu­vuksi
750,000 ja arveluja miljoonas­ta
on myös esitetty. AUaun vuttaa .
myös palkkasulkuun ja liikevaihto­veron
nousuun, Jotka: kaventavat
elintasoa. . •
Wilsonin ilmoitus 100 miljoonan
dollarin "säästöstä" mertentakaisis-^
sa menoissa ei merkitse suoranais­ta
säästöä sotilasmenoissa, koska
hiistä 20 miljoonaa dollaria tulee
kansainyhteisömaiden avustusten
pienentämisestä, AUaun toteaa.
Englanti käyttää 1,080 miijoon|a[^
puntaa .sotilaskoneiden ostoon US^,
A:sta se-jraavien kymmenen vuoden
aikana eikä tätä menoerää ole aiko­mus
supistaa. AUaun viittaa myös,
pääministeri WiIsonin ja USAn puo­lustusministeri
Robert McNamaran
väliseen yhteisymmärrykseen Eng­lannin
"Suezista itään" poUtiikassa.
Englannin läsnäolo, McNamara sa­noi,
on 'ehdottoman välttämätöntä".
HAJOAAKO NIGERIA?
.Lännen afrikkalainen "maailhia"
Nigeria on .toistamiseen tämän vuo­den
aikana kokenut sotilaskeika-uksen,
jonka lopputulos ei vielä
tällä lukemalla ole selvä. Kenraali
Ironsi, joka kaappasi valla!; käsiin­sä
tammikuun puolessa välin, jäi ly-,
hytikäiseksi vaUan haltijaksi -r- sii­tä
huolimatta, että hänen kaappa-uksehsä'
'nSiHi nauttineen kansan­suosiota
ja että ulkovallat ovat suh
taantuneet häneen suopeasti. Ironsi
tunnustettiin eri ilmansuunnilla
melko välittömästi eikä myöhem-,
minkään ole miltään taholta osoi­tettu
epiluottamusta hänen kykyyn­sä
hoitaa tämän Afrikan väkirik-kaimman
maart asioita.
Sisäisesti eivät asiat ole luista­neet
yhtä hyvin, pääteUen viime
viikonlopun kaappauksesta ja sen
luomas'ia tilahteesta. KenraaU Jaku-bu
Gowon, joka on tällä erää val­lan
kahvassa, edustaa Nigerian ta­kapajuista,
muhamettilaista ja heir
movaltaista pohjoisosaa ja sen hau-sa-
heimoja. Kukistettu Ironsi : oli
puolestaan Nigerian itäalueen ja
iho-heimojen edustaja. Nigerian kol­mas
eli länsialue, jota pidetään
edistyksellisimpänä, on tällä kertaa
kuvassa mukana sikäli, että vuodes­ta
1963 saakka vankina pidetty län­sialueen
johtaja A<volowo ilmoite­taan
vapautetuksi. Yhdistelmä näyt­täisi
viittaavan omalaatuiseen koali­tioon
takapajulan ja maan edisty­neimmän
ja vasemmistoliiisimman
osan välUlä.
Kenraali Ironsia syyttävät kaap­paajat
aikeista tehdä loppu liitto-valtiomaodosta
ja ido-heimcjen suo­simisesta
muiden kusahnuksella.
Näiden puolesta on esiintynyt itä-alueen
sdlilaskuvernööri Okukuwu,
joka ön varoittanut kaappaajia
maan hajoamisuhkasta.
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Näin sanoi UThant Vietnamin sodasta Moskovassa; Neuvostoliitto
tukee UThantia jos hän ryhtyy uudelleen pääsihteerin ehdokkaaksi
Moskova. — YKn pääsihteeri U
Fhant .sanov lauantaina Moskovassa
olevansu vakuuttunut, että Vietna­min
selkkaus kehittyy si-.uremmaksi
jodaksi, johon use^immat valtiot ot­tavat
o.saa, jos '•nykyinen suuntaus
jatkuu"
Ennen lähtöään Pariisiin Mosko­van
lentokentällä pitämässään leh­distökonferenssissa
pääsihteeri sa­noi,
että selkkaus saattaa "paisua
yli äyräittensä", mutta hän kieltäy­tyi
sanomasta, tarkoittiko hän, että
Neuvostoliitto ja Yhdysvallat jou­tuisivat
suoranaiseen konfliktiin
keskenään.
U Thant sanoi tapaami.sensa pää­ministeri
Aleksei Kosyginin ja kom­munistisen
puolueen johtajan Leo­nid
Brezhnevin kanssa olleen "erit­täin
hyödyUisiä".
Omasta Vietnamin rauhanehdo­tuksestaan
U Thant sanoi, että "joi­denkin
osapuolten reaktio ei ole
ollut kovin myönteinen'.
Pääsihteerin rauhanehdotuksessa
edellytettiin aiherikkalnlsten pom­mitusten
lopettamista, sotatoimien
asteittaista vähentämistä ja kaik­kien
osapuolten halukkuutta neu­votteluihin.
. -
Vastatessaan lehtimiesten kysy­myksiin
U Thant lausui Reuterin
kertoman mukaan: "Kuten tiedätte,
ei YK nykyisessä muodossaan ole
siinä asemassa, että .se voisi näyteUä
merkittävää osaa Vietnamin selk­kauksessa."
Hän ei halunnut puuttua Neuvos­toliiton
asenteeseen sanoen, että
se on hyvin tunnettu ja ettei hänen
tehtävän.sä ole tulkita sitä. Kreml
on ilmuUtanut toistuvasti muiden
valtioiden johtajille; ettei se ryhdy
puuhaamaan Vietnamin rauhanneu­votteluja
ilman Hanoin pyyntöä.
Pääsihteeri sanoi, ettei Neuvosto­liitto
oirjt vielä tehnyt pär.töstä ta­loudellisesta
avustuk.seslaan YKUe.
Maa on kieltäytynyt maksamasta
Kongon ja kcski-idän ranhantui-vaa-mistoimien
kustannuksia. Tämä on
eräs maailmanjäriestön nykyisten
taloudellisten vaikeuksien suurim­pia
.syitä. Etukäteen oli arveltu,
että Neuvostoliitto saattaisi vapaa­ehtoisesti
avustaa YKn rahastoja
auttaakseen järjestöä sen vaikeuk­sissa.
•
Burmasta kotoisin oleva YKn
pääsihteeri kertoi Kosyginin ilmais­seen
toivovansa, että hän-tapaisi U
Thantin uudelleen ensi vuonna Mos­kovassa
maailmanjärjestön pääsih­teerin
oihinaisuudrssa. Hän sanoi
päättävänsä elokuun lopussa jääkö
hän toimeensa toiseksi viisivuotisr
kaudeksi.
U Thantin nykyinen toimikausi
päättyy marraskuun alussa ja :,hä-nen
Moskovan matkansa eräänä tar­koituksena
oli saada selvUle Neu­vostoliiton
kanta hänen tulevaisuu­destaan
Yhdistyneiden Kansakun­tien
palveluksessa.
Sambia vienee
YK:hon pomml-välikohtaiTlaen
Lusaka. — Sambia aikr.o. viedä
YK:hon pommivälikohtaukssn, joka
sattui sambialaisessa ky'ässä lähel­lä
Angoian j;ajaa, ilmoitti president­ti:
Kenhelh Kaunda lauantaina.
Kaunda puhui lehdistötilaisuudes­sa,
jossa reporttereille näytettiin
kolmen pommikuoren.osia..Pommit
olivat ilmeisesti peräisin tankintor-junta-
aseesta. Chitabelan kylässä
644 kilometriä Lusakasta länteen
oli tuhoutunut 11 taloa ja 17 viljat
laaria. Kukaan ei loukkaantunut,
sillä kyläläiset juoksivat pakooh
huomattuaan poi-tugalilaisen tiedus­telukoneen
lähestyvän.
Ensimmäisten tapahtumasta kol­me
päivää sitten saatujen tietojen
mukaan pudotti portugalUainen ko­ne
pommit mutta viraUisct piirit
sanoivat myöhemmin räjähdysten
voineen johtua kivääritulesta.
— Nämä tiedot ovat täysin perus­teettomia.
Alueella ei ole tapahtu­nut
lainkaan pommituksia, sanoi
Lissabonin puolustusministeriön
edustaja 21. heinäkuuta.
Lissabon. — Portugalin puolus-ministeriön
edustaja ilmO"Jti, että
hän oli jo viime viikolla kiistänyt
perättömäksi Sambian väitteet
Angolan ra:an lähistöllä sijaitsevan
sambialaisen kylän pommittamises­ta.
Sambia ilmoitti lauantaina aiko-.
vansa viedt; pommitusvälikohtauk-sen
YK:n käsiteltäväksi.
s>
PÄIVÄN PAKINA
KIITTÄMÄTTÖMIÄ KAIKETI OLBMMB
Kesäaiita ei ole .edullisinta
järjestötoirnintakautta. Kesälo­mat
ja kesäiset vierailut ym;
vaativat oman aikansa. Mutta
kaikesta huolimatta olisi löy-
Canadan väkiluku on ^|iyt noin 20 miljoonaa. Tutkimus- dcttävä aikaa myös siihen, että
tilastot osoittavat, että toisella puolella canadalaisista on jon- voidaan yleisen mielipiteen
\ kinlainen sairausvakuutus, mutta sen lisäksi on 6,000,000 sel­laista
canadalaista joilla ei ole minkäänlaista sairausvakuu­tusta—-
ja suuri enemmistö viimeksimainitusta ryhmästä
on sellaisia ihmisiä, jotka talousvaikeuksien vuoksi eivät voi
toivoa nykyaikaista sairaala- ja lääkärihoitoa sairaustapaus­ten
sattuessa.
painostuksen avulla torjua
taantumusvoimien suunnitel­mat
kansallisen sairaushuolto­lain
romuuttamiseksi — sillä
SO olisi kan.sakunnalle suuri
onnettomuus.
Moni mamman tyttö ja poika on
elämänsä varrella saanut joskus
kokea, että naulan kantaan osuu
sanonta: "kiittämättömyys on maa­ilman
palkka".
Ja jos totuuden haluamme sa­noa,
niin harva meistä canadalai­sista
on kiitollisuuttaan osoittanut
siltä televisio-ohjelmasta, mitä
meille päii)1ttäln trahteerataan.
— Jotkut valittavat sitä että ohjel­mistossa
on liian vähän jännä­reitä,
mutta toisten mielestä niitä
on aivan ylöttömän paljon, jotkut
haluaisivat enemmän lehmäpai-men-
ampumakuvia, mutta toisten
; mielestä niitä vasta onkin liian
paljon; jotkut katselisivat syömät­tä
joitakin lääkäri- ja pääkalloleik-kauskuvaa
varsinkin jos siihen yh­teyteen
liitetään sopiva annos sitä
"seksiä", mutta toisten mielestä
niitäkin voitaisiin vähentää; joi­denkin
mielestä meidän pitäisi
saada enemmän canadalaista : oh­jelmaa,
mutta löytyy. seUaisiakin
joiden mielestä ei voida tulla lain­kaan
toimeen ellei saada halpoja
HoUyvvoodin propagandafilmejä
katseltavaksemme jne. miltei lop-pumattoma.
Hti.
Myönnettäköön avoimesti, että
ainakin allekirjoittaneen mielestä
Canadan televisio-ohjelmistoa voi­taisiin
parantaa monelta eri kan­tilta.
Mutta mitä sanoisitte, nurisija-ystävät
ja kumppanit, jos nykyisen
ohjelmamme tilalle tulisi tunti­kaupaksi
pelkkiä kcnraaUen naa­moja,
kenraalien kunniamerkkejä
ja kenraalien hyvin kiilloitettuja
jalkineita.
Eiköhän silloin tulisi mieleenne,
että kiittämättömiä olemme olleet,
ja aivan aiheetta kiittämättömiä
CBC:n televisio-ohjelmistoon näh­den.
Tällaisia "kenraalinäytöksiä"
järjestetään amerikkalaisten ar­mosta
nyt niillä alueilla, missä
jenkkisotilaiUa ja heidän apulaisil­laan
on siihen mahdollisuutta Ete­lä-
Vietnamissa. Mutta alkakaamme
alusta. ,
Meille kerrotaan, että ,Yhdysval-tain
"avustusohjelmaan" Etelä-
Vietnamissa kuuluu televisiokaap-pien
sijoittaminen bussiasemille.
Auttavaisten amerikkalaisten —
ja sitä on sivumennen sanoen ame­rikkalaisilla
televisiotehtaille ja
-liikemiehille tulojakin — toimes­ta
on "loUottimia" tuota Etelä-
Vietnamiin viime heinäkuusta al­kaen.
Nyt siellä on toiminnassa
kaksi ..Channelia".
Yhdeltä "Channelilta" lähettää
Saigonin sotilasjuntta tietojaan
joka ilta kello 7.30—8.30.
Toiselta "chnnnelilta" niin ker­too
Chicago Daily News, televisioi­daan
viihdytysohjelmäa amerikka­laisille
sotilaiUe Saigonin alueella.
Vietnamilaisten sanotaan kuiten­kin
kuuntelevan mieluummin, mi­käli
saavat siihen tarkoitukseen
"tollottimen^' viihdytys kuin junt-taohjelhiaa,
vaikka Viihdytysohjel-ma
onkin englanninkieUstä, siUä
junttaohjelma on, kuten mainittu
lehti sanoo, raskasta propagandaa.
Tällä kertaa Etelä-Vietnamissa
on arvioUa 2,500 "töllötintä", jois­ta
500 Yhdysvaltain lahjoittamia.
Yhdysvaltain lahjoittamat "toUot-timef-
on pantu yleisiUe paikoil­le,
kuten bussiasemille; l,000"tol-lotinta"
on pantu Etelä-Vietnamin
sotialideh käyttöön ja 1,000 "töl­lötintä"
on myyty yhdysvaltalaisil­le
sotilaille.
Yhdysvaltalaisten kerrotaan
Otaksuvan, että jokaista julkisella
palkalla oWvaa "töllötintä" katse­lee
noin 200 ihmistä, mutta mai­nittu
lehti sanoo kirjeenvaihtajan­sa
nähneen tavallisemmin 25—50
henkilöä.
Vietnamilaisten palkkoihin ver­raten
televisloUa on huikea hinta
— 35,000—40,000 piastrea, edus
taen se monen vietnamilaisen ko­ko
vuosiansiota.
Harvat ja valitut ovat siis niitä,
joiUa on "oiha" televisionsa. Mut­ta
Chicago Daily Newsin kirjeen
valhtaja, Raymond R. Coffey sa
noo tavanneensa erään etelä-viet­namilaisen
everstin, jolla on 2 te-levisioa.
.
Kuten yUä mainitaan, Saigonin
sotilasjuntan käytössä olevan
•'channeUn''välitykseUä tulee tun­nin
ohjelma päivittäin. Yllämai­nittu
lehtikirjeenvaihtaja oli seu­rannut
tunnin kestänyttä "kenraa­lien
ohjelmaa ja hän antaa sutä
mm. seuraavanlaisen kuvauksen:
"Ensin oli kuuluttaja, joka luki
uutisia, sitten tuli kaunis tyttö
antaen jonkinlaisen ohjelmanväli-sen
ilmoituksen. Suurimman osan
ajasta ruudulla oli kuitenkin ken­raaleja
— kenraaleja„..joista hai-
Utus on muodostettu. SieUä oli
kenraaleja antamassa mitaleja so­tilaille
ja kenraaleille, kenraaleja
tarkastamassa viholliselta saatuja
aseita; puheita pitäviä kenraaleja,
kenraaleja jotka tekevät kunniaa
ja jöUle tehtiin kunniaa, kenraale­ja,
joilla oli heilutettavana kep­pinsä
ja suuret Hollywood-mallis(Bt
auringonlasit . . . "
Kirjeenvaihtaja sanoo, että oh­jelman
olisi silloin pitänyt kestä­män
ll:sta illalla; mutta kun "hal­lituksen
miehillä oU kiire kotiin",
niin toimitus lopetettiin aikaisem­min
— eikä siitä ohjelman kes­keytyksestä
luultavasti tuUut kuu­lijakunnalta
mitään valituksia?
Jokatapauksessa, meidän "tol-lottimistamme"
saadaan .suoras­taan
taivaallista ohjelmaa, vaikkei,
niissä harppuja näy, jos sitä \er-\
rataan Saigonin {sotilasjuntan ken--
raalinäytöksiin. — Känsäkoura.