Vapaus, August 17, 1957

              r^r^ i Sivu 2 Lauantaina, elok. 17 p — Saturday, August 17,1957
#1
i-mr
i t i i i i
il
•Mi
lillilii;
p telmii'
i i f l i l i i
, > i M
15t?^3ie5;:3fc
V A P A U S
OOEBnr) ~ Iiidependent Ubor
Ofgui of Fbmiab CmuuUaiuk Es-iBldUhed
Nov; «, 1917. Attthorteed
as seoond elaoi maa by ttu» Post
Dttite Department. Ottava. Pub-lUbed
ttarice veekly: Tueadays,
Humdajn and Saturdaya by Vapaus
publishing Company Ltd. « t 100-102
fam s t W.. 8odbuiy« OnCanada.
Telephonea: Bt». Offloe 06. 4'4a64;
Ediumal Office 06.4Maa9, Manager
ELStiksL EdltorlV.Bttond. Mailing
address; Bo» 69, 8u<nrBiy< C»tarlo>
Adverttsing rates upon j^llcattml
Translation free'of cbaige.
TILAOSHINIMT:
Canadaasa: 1 vk. TJOO 6 kk. S.7&
8 kk. 2.25
ybdysvalloiasa: 1 ULSJOO 0 kk. 410
Suomessa: 1 ftk. U O 8 kk. 4.7»
1917 — luhlavuosi 40. vuosikerta —1957
Olevainen on ja pysyy
Näyttää siltä, että. Kiina,, minkä eOO-miljoonainen kansa
muodostaa ybden neljänneksi koko ihmiskunnasta, on sit­tenkin
olemassa, vaikka .Washington (ja Ottawa) yrittävät
esiintyä ikäänkuin Kiina olisi pyyhkäisty poi« koko tämän
matoisen maailman kartalta.
Meille sanotaan, ettei kukaan ole niin sokea kuin se, joka
el halua nähdä olevaista — mutta kuluneen viikon aikana
saajiin havaita, että olevaista ei saada kuitenkaan oIematto>
maksi.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ - mielessämme on luonnollisesti melko suurta ko­hua
aiheuttanut yhdysvaltalaisten nuorten päätös, että he
menevät vierailulle l^iinaan. Kuten uutistiedoissa on kerrot­tu,
Vlidysvaltain ulkoministeriö komensi ja uhkasi, että Mos­kovassa
vietettyyn Nuorisofestivaaliin osallistuneet nuoret
amerikkalaiset: eivät saa mennä Kiinaan, minne heidät oli
kutsuttu kiinalaisten nuorten vieraiksi. Wa8hington ei tun­nusta
Kiinan olemassaoloa! Se elää menneisyyden hurmassa
ja simä hurskaassa toivoss^a, että sosialistinen järjestelmä l u -
fiisfuu Kiinassa, ja että Kiinan kansan virkaheitto diktaat­tori
Ghiang Käi-shek voi amerikkalaisten aseiden ja dollarien
avulla ampua itsensä takaisin Kiinan hallitukseen.
Kaiken tämän johdosta, tai oikeammin sen "oikeuttanii-seksi'V
on Washingtonin toimesta ja aloitteesta levitetty Yh­dysvaltain
kansalle kaikenlaisia mörköjuttuja Kiinan Kan­santasavallasta.
Mutta kun ihmiskunnan neljännestä ei saa­da
olemattomaksi; niin amerikkalaisten keskuudessa on vii-nicfaikoina
noussut vissiä'epäilyä siitä, että onko kaikki se
totta, mitä heille on Kiinasta sanottu? Tämän vuoksi ovat
monet amerikkalaiset sanomalehtimiehet ja -naiset pyytä­neet
lupaa matkustaa Kiinaan, voidakseen omakohtaisesti
kertoa, mitä siinä suuressa maassa todella on tapahtumassa.
Viimeisin näistä^ Kiinaan pyrkineistä journalisteista on Yh­dysvaltain
kansan kunnioittaman presidenttivainajan avio­puoliso,
mrs. Roosevelt. '
Mutta kun Yhdysvaltain hallitus ei halua nähdä totuutta
• eikä ilmeisesti uhkalla antaa Yhdysvaltain kansan itse pääs­tä
» totuudesta selville, yhdysvaltalaisilta journalisteilta on
j^jrrkästi kielletty oikeus mennä Kiinaan. Olko^^ kysymys
työväentehtien tai suurpääoman lehtien amerikkalaisista toi­mittajista
ja kirjeenvaihtajista, Jie eivät kerta kaikkiaan saa
mennä Kiinaan. Yhdysvaltain kansalle on sanottu, että suur­ta
Kiinanv^ansaa ei oleolemassa tai jos se onkin, koko "Kiina
on pahani ja sillä: siisti. Kun esim. mrs. Roosevelt pyysi lu­paa,
että hän saisi mennä Kiinaan jotta hän voisi vertailla
Neuvostoliiton Kiinan opetuslaitoksia toisiinsa
nan ja Y|[idy5valtain?) ilmestyi siinä mielessä, että voisi to­distaa
niiden välillä olevat eroavaisuudetmrs. Rooseveltille
' sanottiin, että pysy kiltisti kotona tai muuten sinut paha
perii.
Näin on^ tähän asti voitu tässä "Vapaan maailman" johta-jeimaassa
ylläpitää "sanavapautta": hallituksella on "vapaus"
sanoa mitä tahansa se haluaa Kiinasta, ja Yhdysvaltain kan­salla
on "vapaus" uskoa mitä sille suvaitaan sanoa ja sillä
siisti. Tämän kauniimpaa esimerkkiä amerikkalaisesta "sa­navapaudesta"
ei tarvita.
Mutta vaikka Washington voi peloittelun ja uhkauksen
avulla kontrolloida suuren rahan kontrolloimien sanomaleh­tien
toimittajat ja kirjeenvaihtajat, niin se ei ilmeisestikään
tyydytä Yhdysvaltain tiedonhaluista ja vapautta rakastavaa
kansaa. Tämä tuli kouraantuhtuvalla tavalla ilmi nyt kun
Yhdysvaltain hallituksen ulkoministeriö yritti uhkailun ja
peloittelun avulla estää Moskovan Nuorisofestivaaliin osal-
: Iijstuneet nuoret amerikkalaiset menemästä omin silmin kat­somaan,
että onko Kiina olemassa ja mitä Kiiniassa todella ta­pahtuu.
Hallituksensa uhkauksista huolimatta päätti 41 yh­dysvaltalaista
nuorta vastaanottaa Kiinan nuorten vierailu­kutsun
ja matkustaa Kiinaan. "
* * «
Meidän myötätuntomme'on näiden amerikkalaisten nuor­ten
puolella. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka olemme peri-aatteessa
laillisuuden kannalla. Tosiasia nimittäin on, että
mikäli tässä tapauksessa on kysymys lain kirjaimen ja hen­gen
rikkomisesta, niin mikään oikeusvaltio ja oikeuskäsitys
ei voi tässä asettua Yhdysvaltain ulkoministeriön ilmeisen
laittomuuden puolelle. .
Mutta tämä nuorisotapaus palauttaa mieleemme myös
erääh huvittavan sivuseikankin. ^ "
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain hallitus suhtautui
penseästi myös Moskovassa pidettyyn nuorisofestivaaliin,
pnutta silti eiamerikkalaisilta nuorilta kielletty oikeutta osal­listua
siihen. Niinpä nähtiinkin alkuviikolla päivälehtien
palstoilla ilmeisesti visseistä piireistä inspiroituja uutistari-hoita
joissa kerrottiin ilakoiden, että amerikkalaiset nuoret
olivat Moskovan festivaaleissa osoittaneet, että he oyat "meil-
|ä^ja muut meidän naapurista" kuten tavataan sanoa. Näiden
uuUstietojen- mukaan/oli amerikkalaisten valtuuskunnassa
oUiit pari sellaista nuorukaista, joiden sydämenasiana oli pi-
;tää:;Moskovassa puheita Unkarin veri
- ^ j a kuten meille kerrottiin^ «ttä he saivat vapaasti puhua mi-tä'^'>
Yhdysvaltain ulkoministeriö ja sitä säestävä lehdistö oli
hdltle^ opettanut. Näiden amerikkalaisten nuorten sosialis-mjinyastaisia
puheita pidettiin näissä uutistarinoissa^ nuoriso­festivaalin
kaikkein tärkeimpänä saavutuksena ja sellaisena
tapauksena, että siitä kannatti ilakoida isoisten piireissä.
' J, »Huolimatta siitä mikä tarkoitus oli näiden uutistarinain
kiFioittajilla; ne antoivat kuitenkin suurelle yleisölle selvyy-rdc^
fsiiiä, että Maailmai^nuorisofestivaaliin osallistui enem-
Lli(il^et-kommunisteja kuin kommunisteja,- vaikka Su
: Rähän^ lehdet yrittivät epätoivon vimmalla selittää tätäkin
yasiaa samalla tavalla kuin paholaisen sanotaan selittävän
pyhää kirjaa. ,
.Toiseksi näissä uutistiedoissa annettiin vakuuttava tieto
8ii4^;"«tta nuorisofestivaalissa — ja Neuvostoliiton pääkau-puliglsi
» — saivat ^vapaasti puhua nekin, jotka edustayat
kaikkea muuta, muttei nuorisofestivaalin yhteisesti omaksu-
^)äa.»uhan ja,kansojenvälisen ystävyyden asennetta.
' itsepuolestamme emme näe mitään pahaasiinä, että
Vaidi läpäisi Tahvan
seinän liaanikan avulla
Campbell's Bay, Qne. - r Viime
keskiviikkona 28-vuotias Robert
Amyotte karkasi paikallisesta van­kilasta.
Hän o l i ruotah aa rukan
avuUa Irroittanat tiilet 2S jalan
vahvuisesta seinästä. Poliisi on sitä
mieltä, että Amyotte o l i ainakin
viikon irroittanut tiiliskiviä pääs­täkseen
karkäun. Vartija ei oUat
kuullut mitään.
Saatuaan reiän seinään Amyotte
oli vuodevaatteistaan telmyt köy­den
Ja laskenut'pihamaalle; Sitten
hän o l i lankun avulla kilvenyt van­kilan
muurin y l i Ja häipyi tietä­mättömiin.
Hän oli tunnustanut olevansa
syyllinen karpinterin sahan varas­tamiseen
j a tilhet olisi tuomittu sa­mana
päivänä.
Tuhkaroldcoa Canadan
ariciiikan vanislaivaila
Ottawa. Täällä ilmoitettiin, että
tuhkarokkoa on ilmennyt Caiiadan
arktiikan vanislaivaila C. D. Howe.
Laivalla on useita eskimolta pa­laamassa
kotiinsa saatuaan hoitoa
etelässä useiden muiden tautien, ku­ten
keuhkotaudin y.m. johdosta.
Canadan lentovoimien taholta iV
moitetaan, että Resolute Bayhin tul­laan
kuljettamaan tuhkarokkovas-taista
rokotetta ennenkuin laiva
saapuu sinne, jotta voitaisiin rokot­taa
sikäläiset asukkaat ennenkuin
C. D. Hovven matkustajat astuvat
maihin. j
C. D. Howe'lla on hyvä lääkintä-osasto,
mutta siltä puuttuu mainit­tua
rokotetta. * .
Julistettakoon ydinase laittomaksi
Lehmä paljasti
pontikScatefataan
Juuka. — Urhea lejimä menetti
elok. 7 pnä henkensä.paljastaessaan
pontikkatehtaan Juuan pitäjässä.
Lehmä ryhtyi nautiskelemaan ank-k
l a tynnyristä heti tehtaan löydet­tyään
j a kaatui jonkin ajan kulut­tua
kuolleena tynnyrin viereen.
Ilmoitus tapahtumasta paljasti sa­malla
myös pontikkatehtaan.
K i r j . V . B U E OV
Japanilaisen Uraga sataman lai­turista
irtosi kaksi kalastusalusta j a
suuntasi kulkunsa Joulusaarta koh­t
i , jossa Englanti suorittaa ydinase-kokeiluja;
Laivojen mastoihin j a
lipputankoihin oli nostettu julis^
tukset: "Lopetettakoon heti atomia
j a vetypommikokeilut!" "Avomeri
on meidän työvainiommel"
Tällä tavoin japanilaiset kalasta­j
a t ilmaisivat kuluvan vuoden tou­kokuun
25 päivänä vielä kerran J a ­panin
kansan vaatimuksen atomi- ja
vetypommikokeilujen lopettamises­ta.
Englannissa kohosi samaan ai­kaan
työtätekevien vastalausemie-lenosoitusten
mahtava aalto. Lon-v
toossa j a ' monissa muissa kaupun-*
geissa oli joukkoluontoisia esiinty-misiä
kasvavaa atomivaaraa vas­taan.
Maassa aloitettiin allekirjoi­tusten
keräys vaatimukseen ydina-sekokellujen
lopettamisesta.
Viime viikkojen aikana maailman
miljoonat ihmiset ovat protestoineet
voimakkaasti jatkuvaa ydinaseva­rustelua
vastaan. Yksistään Japa­nissa
on osallistunut yastalausemle-lenosoituksiin
y l i kolme miljoonaa
henkeä. Ydinasekokeilujen lopetta­mista
vaativat skotlantilaiset kai­vostyöläiset
j a islantilaiset naiset,
Canadan sosiaalidemokraatit ja bul­garialaiset
baptistit, Wienin kau­punginhallitus
j a Italian parlamei)-
t in sosialistinen ryhmä.
^ Ydinasekokeiluj^ vastaan ovat e-sittänect
vastalauseensa ja varoituk­sensa
Länsi Saksan 29 huomatuim-paa
tiedemiestä, 25 tunnettua japa­nilaista
.fyysikkoa, 2,200 amerikka­laista
tiedemiestä, 100 hollantilaista
tieteen työntekijää sekä Tshekkoslo­vakian,
Neuvostoliiton, Ranskan,
Kiinan kansantasavallan, Belgian ja
muiden maiden oppineet.
Tätä atomivaaraa vastaan kasva­van
liikkeen vaikutuksesta eräät a-siasta
kiinnostuneet piirit koettavat
väheksyä sitä vahinkoa j a vaaraa,
mitä ydinaseen tuotanto j a k o k e i lu
tuo tullessaan.
H t i t t a iSIlalset vSfOeet mrat räi­keässä
r i s t i r i i d a s s a n i i ^ e n lausunto­jen
kanssa, j o i ta ovat antaneet maa-ilmankttulut
tiedemiehet,' sellals^'
kuin Nobel-palkinnon saaneet A l ­bert
Schweifzer,i:d]iesPaull/ng.
Herman H y l l e r - j a Frederic Joliot-
Curie, saksalaiset atomioppineet
Hana ja Weitzseker, Armenian
SNT:n tiedeakatemian presidentti
Ambartsumjan' j a tanskalainen bio­logi
N i l s Arley.
Jokin aika sitten o l i lehdessä
Neuvostoliiton tiedeakatemian pre­sidentin
akateemikko Nesmejanovin
kirjoitus. Jossa o l i sanottu, että
maanpinnalla j a ilmakehässä on n y t
havaittavissa "radioaktiivisten iso­tooppien,
muun muassa strontium-
90 j a cesium-137 lisääntymistä" .
Erikoisen vaarallista on strontium-
90. Myrkytetystä ilmasta sekä ve­destä
J a ravintoaineista (kalasta y.
m.) se joutuu ihmisen elimistöön.ja
synnyttää erilaisia palianlaatuisia i l ­miöitä.
On- esimerkiksi todistettu,
että strontium 90 radioaktiivinen sä­teily
vaikuttaa vahingollisesti ihmi­sen
luustoon, luuytimeen j a vereen,
synnyttäen raskaita tauteja. Sitä­paitsi
on otettava huomioon sätei­l
yn kielteiset geneettiset seurauk­set
. .
Monet hälyttävät tuntomerkit v i it
taavat siihen, että tähän asti suori­tetut
ydinasekokeilut ovat. jo syn­nyttäneet
vaaranuhkan ihmisen eli­mistölle.
Tokion meteorologisen instituutin
professori Jasuo Mijake on tiedoit-tanut,
että Joulusaaren luona eng^
lantilaist^ii ydinasekokeilujen tu­loksena
syntynyt radioaktiivinen to-mupilvi
on jo kylkenut Japanin y i
le j a Tokiossa kesäkuun ensimmäi­sen
kymmcenen päivän aikana ollei­den
sateiden vedessä, on mitattu
huomattavaa radioaktiivisuutta. Ke­säkuun
17 päivänä japanilaisten tie­demiesten
ryhmä ilmoitti, että Ja­panissa
on ihmisten elimistössä ha­vaittu
cesiumia-137. Amerikkalai-
Juttua mätäkuusta
Elämme parhaillaan mätäkuuta,
joka alkoi heinäkuun 23 pnä ja
päättyy elokuun 23 pnä: ' Tämä
ajanjakso on yksi ikivanhan eläin­radan
kahdestatoista jaksosta, ni­meltään
Jalopeura, ja tällöin ele­tään
muka samannimisen tähdistön
vaikutuksen alaisena. Aurinko on
vuotuisella kierroksellaan saapunut
Ravun tähdistön kohdalta Jalopeu­ran
tähdistön alueelle j a vaikka se
tosiasiassa siirtyykin siitä pois jo
Elokuun 11 pnä, on almanakkamme
säilyttänyt vQnhan vuosituhansien
perinteeseen nojaavan merkinnän.
Mutta mistä sitten johtuu nimi
"mätäkuu"? Siitäkö, että silloin
kaikki mätänee, niinhän yleisesti
uskomme. Uskomme, että haavat
paranevat hitaasti mätäkuussa ja
että tikku sormessa on tällöin pal­jon
vakavampi juttu kuin muina
vuodenaikoina. Myös kansanperin­ne
sisältää tähän viittaavia usko­muksia.
Mätäkuu-nimitys muutoin, tunne­taan
vain Suomessa Ja Ruotsissa,
muualla maailmassa tämän ajanjak­son
nimenä on "koiranpäivät", mikä
juontaa juurensa aina Kaksoisvirr
ran maan vanhasta, kulttuuriperin­teestä.
Miten "koiranpäivät" suo;
malaisilla ja ruotsalaisilla ovat
muuttuneet mätäkuuksi, siitä ker­romme
hieman jälempänä, sitä en­nen
vielä muutamia vanhan kansan
käsityksiä mätäkuusta.
M A T X K U U N LEIPÄÄN K A S V AA
K A R V A PÄÄLLE
Käsitykseen kaiken mätänemises-tä
liittyy hämäläisten kielto salvata
sikoja tai muita kotieläimiä mätä­kuussa,
eikä "mätäkuussa saa tehdä
lahtia taikka liha tulee matoihin".
Varotetaan ottamasta mätäkuussa
rakennuspbita, koska niistä tulee
lyhytikäinen huone. Silloin leivot­tu
leipä ei tule kestävää, koska sii­hen
kasvaa karva päälle.
K A N A K A A N E I S A A P O I K A S IA
Mutta vieläkin yleisempää on us­komus,
että mätäkuussa suoritetut
toimenpiteet eivät yleensä ole otol­lisia,
koska ne vaikuttavat tuhoa-vasti
kaikkeen elolliseen j a elotto­maankin,
mikäli toimenpiteet eivät
ole sen luontoisia, että niillä halu­taankin
hävittää. Kaskenpoltto on
siis hyvä suorittaa mätäkuussa, et­tei
kaski ota vesoja, rikkaruohot on
hyvä perata mätäkuussa, samoin
en kansojen nuoria toisis­taan.
Mutta jos Washingtonilla oli
aihetta iloita näiden nuorten­sa-
puheista Moskovassa^ niin
miksei se voi luottamuksella
odottaa, että Pekingiin. mene­vät
amerikkalaiset nuoret t u ­levat
pitämään samanlaisia
•Valistuspuheita" kiinalaisille?
Vai pelkääiro Yhdysvaltain l i l -
koministeriö,r että amerikkalai-*
set nuoret tulevat Kiinan mat­kalla
näkemään jotakin muuta;
initä Yhdysvaltam hallitus on
mätäkuussa tehty veneväylä kaislik­koon
ei helposti kasva uudelleen
umpeen. Monivuotisten kasvien is^
tuttaminen ei ole tällöin paikallaan!
Mikään ei sikiä eikä kasva, j a niin^
pä mätäkuussa siinneet vaimot saa­vat
helposti keskosen tai tällöin^
solmittu avioliitto katkeaa pian. Ka-'
nakaan ei tällöin saa poikasia. Kaik­k
i turmeltuu j a kuivuu. Tästäkin
on toisinaan etua: mätäkuussa suo­latut
talvisilakat tulevat hyviä ja
kestäviä.
SÄÄ: " J O K O T A S A IN
TAI H A S A I N"
Mitä ilmoihin tulee, n i i n ainakin
mätäkuu, jota nyt elämme, noudat­taa
erinomaisesti vanhaa käsitystä
siitä. Sen mukaan ilmat näet ovat
hyvin oikullisia: "Mätäkuu poudalla
palaa tai vedellä valaa". Se on siis
"joko tasain tai hasain"^ kuten on
sanottu Artj arvella. Kumpaa e r i
vuosina on eniten, sadetta vai pou­taa,
sitä on ennustettu mätäkuun
ensimmäisestä päivästä: jos mätä­kuu
alkaa poudalla, on poutaa run­saasti,
jos taas se alkaa sateella, niin
sataa". Vnajasta on muistiinpano,
jonka mukaan mätäkuuta olisi pi­dettävä
heinäkuun vastakohtana;
" K u n heinäkuussa on pouta, niin
kyllä mätäkuussa sataa" j a päin­vastoin.
Vanha kansa on mätäkuussa
enemmän kiinnittänyt huomiota
kaiken kuivumiseen j a kuivumalla
tärveltymiseen kuin varsinaiseen
mätäncmiseen. mikä aina liittyy
kosteaan,^
MÄTÄKUU A L K U A AN
K O I R A K UU
Nimi ja uskomukset ovat siis osit­tain
varsin ristiriitaisia. Tästä an­netun
tieteellisen selityksen samoin­kuin
näitä vanhoja uskomuksiakin
kuvaa Kustaa Vilkuna mielenkiin­toisesti
kirjassaan "Vuotuinen ajan­tieto"..
On selvitetty, että suomalai­sen
mätäkuu- j a ruotsalaisen röt-monad-
nimityksien rinnalla on ta­vattu
myös tuo muualla yksinomai­nen
j a vanha nimitys "koiranpäivät"
tai rötdagar" j a että ruotsinkieli­sen
nimityksen takana on alasaksa­lainen
nimitys "rodendage", joka ei
merkitsekään "mätäpäivää", vaan
"koiranpäiviä'\ K u n tätä alasaksa­laista
nimitystä on alettu käyttää'
myös Tanskassa, on ymmärrettävää,
että sen koiraa merkitsevä alkuosa^
"rode" on siellä helposti sekaantu­nut
tanskalaiseen "mätää" merkit-^
sevään "roden" sanaanf. Mätäkuu
(rötmopad) ei siis alkuaan olekaan'
mätäkuu vaan 'koirakuu
Tämän nimen syntyhistorian va^
lossa j osoittautuvat siis puheet j a
uskomukset mätäkuusta siis enem­män
tai vähemmän "mätäkuun j u -
tuksi'M^^ Erinomainen todistus, Isxt-te;
a Kustaa Villnmakin kirjassaan
huon^auttaa, nimen ;Jo: sanan; sou-^
resta voimasta; Nimen leviämiselle
on tietenkin luonut pohjaa ja^teh-'
nyt sen soveliaaksi seikka, että länh
pimänä V kesäaikana on ? > tietenkin
bakteerien j a pikkueliöiden toimii»^'
t a vilkasta. ,
HiiSTX MÄTÄKUUN jumr?
antaa perimätieto: selityksen. Mätä­kuun
jutut mcrikäärmeistä J a muis­ta
hirviöistä eivät ole Suomessa eri­koisen
kansanomaisia,, mutta joita­k
i n tietoja meiltäkin on tästä kan­sainvälisestä
kuvittelusta, Jonka mu­kaan
kesän kuumin aika on käär-
'itieiden' j a ' kaikenlaisten syöpäläis^^
ten siunattua aikaa. Koivistolta on
muistiinpano, jossa sanotaan, että
uiminen on kiellettyä mätäkuussa,
koska meressä on s i l l o in suurta
käärmeitä, jotka käyvät k i i n n i ihmi­seen.
Veden juominenkin on ter­veyden
kannalta ollut vähemmän
^suotavaa. Agricolan kalenterissa
^kielletään tähän aikaan kylpeminen­k
i n — saunassa käynti j a uiminen.
Vedet ovat siis olleet' vaarallisia
mätäkuussa. Kansainvälisen kuvit­telun
mukaan kaikenlaiset pedot
Voivat näyttäytyä ihmiselle mätä­kuussa.
Nykyiset ihmiset laskevat
niistä leikkiä. Jutut niistä ja
muustakin mahdottomasta ovat nii­tä
hauskoja valheita, joita nimi­tämme
mätäkuun jutuiksi.^,
sen meteorologin Laster Martini tie^
doitnksra makaan o n N e v : Yorkissa
inaalisknim 1854 J a tammikuun 199;
välisenä aikana «lleiden' s a t ^ d e ii
v€»^es^ ^havaittu : strontium-90 l i ­sääntyneen
l4^kertaisestL ,
- I ^ maiden
väestön keslonidessa synnyttävät
suurta levottomuutta amerikkalais
set ydinasekokeilut Nevadan auti­ossa
erämaassa. Meksikkolainen
aikakauslehti Siempre kirjoittaa, et­tä
maan pohjoisosassa asuvaa 10
miljobnaa meksikkolaista uhkaa vä­littömästi
vakava vaara. Lehti e-delleen
kirjoittaa,, että Meksikolla
"on oikeus estää nämä kokeilut Ja
sen on se tehtävä, vaikka niitä suo
ritetaankin vieraan vallan alueella".
Koko maailma tietää, että atomi­sota
vaatisi miljoonia ihmishenkiä
ja autioittaisi maapallon suunnatto­mia
alueita. Tällaisen kohtalon Or
maksi Joutuisivat r kiertämättä s e t
laiset :maat. Joiden alueella on ul­komaiden
sotatuklkohtia.
Satojen miljoonien ihmisten aja-,
tuksia askarruttaa nykyään kysymys
siitä, minä tavalla voitaisiin nykyi­nen
ja tuleva sukupolvi suojata ato­misodan
vaaralta/ Ihmiskunnan
valtaenemmistön tahdon mukaises
t i Maailman Rauhanneuvosto on
Berliinissä ja Colombossa hyväksy­tyissä
julistuksissaan vaatinut so­pimuksen
pikaista solmimista ydin­asekokeilujen
lopettamisesta Yhdys­valtojen,
Neuvostoliiton ja Englan­n
i n taholta. "Me vaadinmie", sano­taan
Maailman Rauhanneuvoston
. vetoomuksessa kaikkien maiden hal­l
i t u k s i l l e , "että hallitukset, j o i ta tä­mä
koskee, lopettaisivat heti kaikki
koeräjäytykset ja aloittaisivat p i ­kemmin
neuvottelut sopimuksen ai­kaansaamiseksi
kaikkien tällaisten
koeräjäytysten kieltämisen suhteen
. . . S o p i m u s koeräjäytysten kieltä­misestä
. .^-avaa tien tämän epäin­himillisen
joukkotuhoaseen täydel­lisesti
kieltämiseen ja yleiseen a-seistariisuntaan."
Neuvostoliiton ehdotukset tästä
kysymyksestä muodostavat ; reaali­sen
keinon atomisodan torjumiseksi.
Neuvostoliitto 01^ koko ajan vaati­nut
ydinaseen ehdotonta kieltämis­tä,
sen tuotannon lopettamista ja
sen varastojen hävittämistä. Ensi­askeleena
tähän' suuntaan Neuvosto­l
i i t on hallitus ehdottaa ydinaseko­keilujen
lopettamista.
Ihmiskunnan pelastamiseksi ato­misodan
vaaralta Ja' ottaen huomi­oon
länsivaltojen vastahakoisuuden
tämän asian suhteen Neuvostoliitto
on viime aikoina ehdottanut ydin­asekokeilujen
lopettamista pariksi-kolmeksi
vuodeksVJa erikoisten kon-troUipostien
perustamista Neuvos­toliiton,
Yhdysvaltojen ja Englan­n
i n sekä Tyynen meren alueilla.
Näiden ehdotusten :• toteuttaminen
edistäisi huomattavasti kai^ainväli-sen
jännittyneisyyden lieventymistä
ja olisi reaalisena edellytyksenä
koeräjäytysten sekä inyös itsensä y-dinaseen
lopulliselle kieltämiselle.
: Neuvostoliiton uusien ehdotusten
suuri merkitys sisältyy siihen, että
niiden toteuttaminen olisi iso askel
sen tunnuksen toteuttamisen tiellä,
joka nykyään kaikuu maailman
kaikkien kansojen kielellä: " J u l i s - >
tettakoon ydinase laittomaksi!"
NewYfl
panimot
USAn ointpaniniot ^
elävät kriisiaikaa
-^Yhdysvaltojen olut-it
parhaillaan k r i i s i a i ­kaa.
KielCSain voimaaatiaoii Jäl-keeh
lähes 24 vuotta takaperin oU
"Vanoissa" kaikkiaan ^ o l u t p a n i ­moa,
v i i s i vuotta sitien o l i l u k u j o
pudonnut. 336:een:jä^yt^ enää 23(0.
Viime vuoden aikana 34 panimoa jo­ko
supisti tuotantoaan t a i lopetti ko­konaan
toimintansa.'
TäUä hetkellä on likimäärin 200
panim<» ilmoitettu myytäviksi L i ­sääntyneet
kustannukset, tuntuvas­t
i pienentynyt kulutus j a Joukko
muita .tekijöitä, ovat oluen panemi­sen
kannattamattomuuteen vaikut­tavia
tekyöitä. -
SITAilHHiillfliiiiJi
EI tJSKONtJT ^
— Kobie äiU!
— No 'mitä, ^iannn? , '
— Mik^ vedäl tiiota kaikkea fcai.
voihisi? ~
<— £ttätnli£inr kauniiksi tietenUn:
— Mutta ä l ä . . . '
— No?
— Miksi et sitten tule?
^erätyske;losta ,6n iloa vainkir;
ran vuorokaudessa ja sillolnklri 'je
aiheuttaa vain harmia.
(Tuntematon filosofl)
'JUHMSTA PARHAIN
SANOTAAN SOOSSA
.Sault Ste. Marie, O n t — Nyt ne
kauan'bdbtetutyhteisef suurjuhlat
ovat olleet j a menneet Muistot
ovat vain. Jälellä, j a hyvät muistot
j ä i v ä t k i n . N e olivat, ehdottomasti
tarkoitustaan vastaavat Juhlat.
Jo v u o s i a o l i suunnittelun alaise­na
viettää-Liitto- sekä musiikkijuh­lat
yhdistettynä samanaikaisesti.
Mutta •• sopimukseen pääsy e i ollut
.niinkään' yksinkertainen asia.;
' Mutta kaikki on hyvin kun loppu
on hyvin. ' K a i k k i mukana olleet
tunnustavat nyt, että ne ^olivat eh­kä
pariiaatitoomalaisten juhlat mitä
on täällä Canadassa vietetty. J a se
on lopuläi viuonnollinen Wa. Ca­nada
o n ' s i k s i laaja maa, että vain
aniharvoilla:-työtätekevillä on typ-j
a loma-asiain vuoksi tilaisuus .pääs­tä
molempiin, eri paikoissa pidettä­v
i in julfliin!.:< Nyt saa olla asialli­sesti
puhuen kaksissa juhlissa sa­malla
kertaa'Ja se on\ kaiken lisäksi
rahapussillekin edullista kun saa
"kaksi kärpästä yhdellä iskulla".
Se juhlamarssi oli tosiaankin
mahtava näky kun k a i k k i laulajat,
voimistelijat ' j a urheilijat suoritti­vat
soittokunnan tahdin mukaan
esiinmarssinj
Entäs sitten ne lukuisat voimis-teluesityksetf
Ne jättivät mieleen-painuneeiv
vaikutuksen varsinkin
siksi kun' oli^niin paljon nuoria mu­k
a n a : ' Elkö« miehiä j a poikia saa
lainkfian mukaan voimisteluun?
Olisi paljon-juhlallisempaa kun oli­si
poikia j a miehiä myöskin mukar
na näissä riveissä.
Yleisesti pitäisi pyrkiä voimiste­lua
järjestettäessä siihen, että eh-dottomäStrVarmat
• voimistelijat ovat
^eturivissä s i l l o in kun voimistellaail
musiikirr tahdissa. • Tämä' vain huo­mautuksetta'-
vastaisuuden varalta.
Kiitoksetii' haluankin lausua esityk-sistänne'
- i - ne olivat mainioita' P i ­täkää
vaan- voimistelua etualalla
f yysillisen kuntoisuuden - hoidossa. 1
Sitä ette' ikinä Icailu vanhempana­kaan.
' • ^
Oli myös ilahduttavaa nähdä, että
n i in lukuisa' joukko nuoria, mel­keinpä
lapsia; otti osaa moneen eri
urheilulajiin. Jos vain nuorisollem-'
me varataan kunnollinen johto, niin
vuosien 'varrella saadaan' aina uutta
j a verestä voimaa urheilutoimin­taan.
On 'vain katsottava, etteivät
loukkaa - itsJ^ään kovissa" harjoituk­sissa
Ja ^kilpailuissa. Varovaisuus
ei ole missään pahitteeksi. Hyvä
cdisi, että ojisi aina joku kokeneem-^^
pi harjoituksiakin seuraamassa^
I NOi entäs se musiikkipuoli? Ktö-lee
niini usein sanottavan, että^'^ |
minä tunne musiikkia", vaan k u i i f
kahan ollakaan. Minä en ole eri­tyinen
musiikin, tuntija, vaan ynj.
märrän sentään mikä on kaunista ja
sointuisaa.^ Tykkään tosiaan ja an- v^.
nan suuren arvon soitolle ja lau- |
luUe.. varsinkin kun ne esitetään
suurella. joukolla. Mikäs on seo;
kauniimpaa kuin ne kuorojen mal^^p
tavat yhteislaulut?, En olisi uslc»-:^
nut. että. ne yhdistetyt kuoroesityk--
i e t voivat o l la n i i n juhlavia. ,'v:
Entäs sitten se "Maan sävel" kan­taatti
minkä kuorot j a soittokunta f
yhteisesti esittivät? Täytyy sanoa, %
että se olit n i i n juhlallinen esitjfs
että sellaista kuulee vain anihar­voin.
Näki heti. että juhlayleisö
nautti siitä esityksestä.
Täytyy antaa tunnustus myös
soittokunnalle siitä arvokkaasta li- ^|
sästä, minkä se Juhlalle antoi rikas­tuttamalla
monipuolista musiikkioh­jelmaa.
- '
Yleensä näytti siltä, että ylei»
seurasi hyvin mielenkintoisesti pu­heita,
tervehdyksiä, sekä urheilu-,
laulu- j a soittonumeroita.
Konserttitilaisuus onnistui myös­k
i n erittäin hyvin vaihtelevalla oh»':
jelmalla. Raikuvat suosionosoituk­set
osoittivat sen, eitä yleisö tyk-:
käsi arvokkaasta ohjelmasta, miki
esitettiin vielä n i i n taidokkaasti.
J a se "häätilaisuus" siellä Työn
Puistossa? Tuskin on vielä koskaan
täällä Canadassa esitetty näytelmai
n i i n 'suurelle katsomolle, mitä sa­maa
voidaan sanoa myös konsertti-;
tilaisuudesta.
Yhteenvetona: voisin sanoa, etti
ne olivat parhaat j a onnistuneira- •
>nat Juhlat, mitä on pitkiin aikoi­h
i n ollut, Jos on o l l u t lainkaan. '
Siellä tavattiin myös paljon van­hoja
tuttuja,ja «i|sia tuttavuuksia;
solmittiin. Yleensä tällaiset suur-
Juhlat ovat fyysillisesti väsyttävä
j a vaativia, mutta henkisesti ne
virkistävät. Tuskinpa on kukaan
katunut j u h l i l l a oloaan.
Alkakaapa asianomaiset jo aika<
naan tekemään valmisteluja ja j l ^ ,
jestelyjä seuraavien juhlien hyvälc-s
i . AUekirjoittanut on jo kesäio-;
mansa saanut Järjestetyksi sikä>
Juhla^ajaksi. P o r t Arthurissa ne
ensi kesänä pidetään. Siellä siis
taas tavataan j a Juhlissa paiskataan
taas kättä. — N . H .
PÄIVAH PAKINA
Ylistyslaulu hälveksiluHe ^ mateelle
" R u m a " made kuten komea hevo­nenkin
on meidän "kunniallL<;ten"
canadalaisten mielestä ruoaksi keU
paamaton. Ja mikäli Jotkut meistä
ovat madekeitolle ai-von antaneet,
n i in silta oh luovuttu aina silloin
kun on oilut "parempaa" kalaa saa­tavana.
*
^Tietosanakirjatkin — n i i n puh­taasti
"tieteeUisiä" k u i n ovatkin —
antavat mateesta kokonaan vastak­kaisia
käsitteitä: Suomen "Pieni
.Tietosanakirja" sanoo, että mateen
^'mäti on herkkua, liha tubreenä
herkkua^ kesälläkin syötSvää"'. .
•< vConsoUdated Encydopedia" s^^
noo, että "mateet valmisteiaan
markkinoita varten Joko suolaamal­l
a tai halkaisemalla j a kuivaamalla^
Se on arvossa mannermaalla".
Uutta nyt näyttää silta, että
päS^^assa mateen ramaann^^
näköön perustavat ennakkolvolot-
^ v a t ^ ^ lavan väistyä ^Cosiasialn'
tieltä.
; E l i toisinpäin^kuten eräs tunnettu
k i i j a i l i j a huomautti kauneuskunin-gattaria
ylistettäessä: ^fMoni: ihanan
;^käuais:pm^na voi o l la sisältä mätä.^
4 Eihän sipuli ole ^hupno sen ^ täh­den,
että se aiheuttaa iEyynelvirtoja
kuorijalle? Päinvastoin tiede o n
viimevuosina todennut senkin, mls^
t i meidän Isovanhempamme olivat
«•kokemustensa perusteella^ 'ehdot^
tomasti 'vakuuttuneita^'^^^^
j)nt eräitä parantavia läalceominai-isuaksia!
-Nyt sanptaanjesi-isiemme
oUeein' oikeassa siinäkin, että ma-;
teen mäti pii sekä herkkua että l a S :
kettS,:kutraaUeldrjpittaneen vanha
lastusmatkaUa"5seUtti,; että mäaU-man
parhaita herkkuja ovat: kar­hun
kämmen,'muusin turpa j a ma­teen
mäti." ' '
Mutta menkäämme asian ytimeen:
Ontarion ^maakuntahallituksen
maiden j a metsien departmentti jul­kaisee
teknillisesti mainiosti toinji-tettua
j a kuvitettua ;''Sylva'-nimistä
julkaisua Jonka heinä-elokuun nu­merossa
on omistettu.;-kokonaista
seitsemän sivua > käsittävä kirjoitus
alussamainitulle J a yleensä halveksi­tulle
mateelle. Kirjoittaja H . H .
MacKay toteaa ensin, että made on
ainoa turskan sukulaiskala suolatto­massa
vedessä, että; näitä :pohjaka-l
o ja on runsaasti Ontarion kalkissa
järvissä, j a että sitä. kohtaan on
aiheettomasti paljon ennakkoluulo­j
a , joista sietäisi päästä eroon,/sillä
made on kuulema loppujen lopuksi­k
i n hyvä ruokakala.
A r t i k k e l i selittää mielenkiintoi­sella
tavalla mateen elämää synty­mästä
vanhuudenpäiville saakka,
sen elin- J a -ravitsemistapoja sekä
kaupallista arvoa. Rajoitetun t i l an
vuoksi — mutta piintyneitä, ennak­koluuloja
kolkuteUaksenune^r-- l a i ­naamme
H.: MacKayn artikkelista
vain niitä kohtia, nussä puhutaan
pääasiassa mateen l i h an arvosta i h -
misruokäha. Lainaamme:siis seu­raavaa:
^ .
vaosiJkaiisia kilstäiubusepft" ^kysy­myksenä
Ja alvs^^
ag^ on yleinen mieBpide oUat
kielteineh. Enfoöpa^ on ma-ieella
saari' arvo ja "älli oa' mark-
Idnoäla hyvä menckUu Tlehien
tämän ennakkoluulon hävittämi­seksi,
si)u4'i°iateen l i h a on..val-
. -koista, ja^ maukäsia sekä yhden-arvoista
minkä tahansa paremmin
tunnetun' kalan kanssa . . .
. . . Mafeett maksasta valmistettu
öljy 'ori l i a v a i t tu vitamiinipitoisuu­deltaan
samanlaiseksi sen öljyn
kanssa mitä valmistetaan suolaises­ta
vedestä saatavan turskan maksas­t
a (Turs|£an;maksasta: valmistetaan
kalanmaksaöljyä— e l i " c od Uver
o i r — K ) . . . /
"Kesällä^ 1930 suoritti mr. Hugh
Branion M.A. (on nyt ravintoarvo-kysymyksiä
käsittelevänä professo-:
rina Ontarion maatalouskoulussa
Guelphissa K) tutkimuksia s i l t i,
miten saataisiin-^^made markkinoille
hyvänä' j a ravintopitoisena ruoka­tavarana.
Seuraavassa on lainauk­sia
m r . B r a n i o 6 i n raportista:-
. . .' Miss-Margaret Templin Cto-roriton
yliopiston 'taloustiedeosas-:
tolta) tiedoitti, että made on hyvin;
maukasta, mureata^ mehukasta 'ja
että sen makuL on h^ä. Keitetystä
mateesta valmistettu kalalaatikko
(fish loaf) ^ n yhtä mauluistä;im^
turskasta valinistettiL'Hän valmisti
mateesta myös " k a l ^ u O i a ^ ^ J a sanoi
niiden 'Olleeil yhtä 'tuoreita, mauk­kaita
Ja hyviä kuiatnrskasta tehdyt,
tai parempiakin, jjliateen vasten­mielisen
näön. vaoksi niiss Templin
pU kuitenkin "dtä mieltä, -ettei ma­detta
voida luonnollisessa m u o d om
— (siis mateena) ,K) — saada
kaupallisesti omiistuneeksi .tavarak­s
i , mutta ^ Jos se valmistetaan, f i -
leeksi. Ja Jos sitä myydään jonkun
t a v a r a i n e r ^ nimissä . e i ole 'mi­tään
syytä, miksei siitä t u l i s i pidet-^
ty kauppatevara . . . .
MateitaJ^lä^etej^ myös useihin
koteihin' IcäiipUhi^ssa''^ missä per-heenemännät,
käyttivät ne Jteittä-sissä
nama l i i d i t tehtiin fileeksL
KaikkT^ilmtittivat;; että made^cili
sa on suurikokoinen, noin 10:s- osa;
koko mateen painosta. JUateen mak­sasta
tehtävää soppaa jne, varten
on hyviä ohjeita . . . Miss'Templin
osoittaa, etta mateen mäti on herk­kua
. . .
Nyljettyjä ja puhdistettuja ma­teita
.annettiin Toronton moneen
ravintolaan j a hotelliin. Nuden
kokkeja pyydettiin valmistamaan
ruokaa mateesta Ja ilmoittamaan
sitten havainnoistaan. Seuraava
lainaus osoittaa näiden asiantunti­j
a in yleisen mielipiteen: 'Minulje
lähettämänne made oli mainio jä>
voi k i l p a i l l a minkä tahansa kalan
kanssa, mitä olen kalatukkukao-poista
saanut.',
• .'SelkSran^kaa lukuunottamatta
made ön ruodoton j a siksi voidaan,
siitä tehdä mainiosti fUeete- Sita
voidaan suolata, kuten suolata»,
meriturskaa J a sen on yhtä hyvp •
(turskasta 'tehdään mm. suomalais- >
herkkua Upeäkalaa — K.) - . • Jo»*
sakin tapauksissa on mateita savni-.
tettukjn hyvällä menestyksella -. •.
K i r j o i t t a ja otti jnateen maksan
öljyä välittömänä höyrymenetei-mäUä
mitä käytetään turskan öljyn
eristämisessä lääketarkoituksia var­tein'
Tämän (inateen) öljyn m ^ *
väri- Ja makiLJölpailee menestyk­sellisesti
tiirskan "maksasta oteton
öljyn A-vitamiinipilaisuuden kanf
s. M a t ^ n maksan öljyssä on ffl^
yhtä paljon tai enemmänkin D-v»»
naämpitoisuutta.kuin turskan
sästa oietussa öl j s ^ ä . . . T n
l a t t ; , Jok^ , samanaikaisesti söon»
tutkimuksia'^'Wisconsim*ssa, san»
raportissaan^,että "mateen
joQy'iroidaan rinnastaa turskan n » » ' ,
saöljs^ kanssa antirasutti-vitanf
^men.saäntflähteenä..."
' /Eästä ..Ärarl että ys&^
L e i n o ei taitanut olla totum»»'
kaukana k u n ,Mn^ luokitteU
pestaan/tunnetan mateen
liacvjiiatsem^un saatavissa olen»
l i e r k k p j o i , «karium- kammcnea. ^