Vapaus, August 17, 1957

              mmm
-.i^rr- .•••v".
•1
1
nmMiyy tUstpdi». lentalna Ja lauantaina ^ P t t n u t e t t n •ubnna 1917 Canadan anomalf'Jaten Itaftnilnto tySvlMllalai
No. 96 — V o i . ' X L vuosikerta SUDBUBY, ONTARIO Lauantaina, elokuun 17: p. •— Saturday, August 17^ 1957
Kuningatir avaa
istunnon l o M . 14 p.
Ottawa. — PSSministeri Diefen<
baker tiedoitti torstaina, että vie­raillessaan
4 pSiväS Ottavassa ensi
lölcaicuussa, kuningatar Elizabetli
pitää kautta maan laajallettavan ra­dio-
ja TV-puheen. Kuningatar E l i ­zabetli
avaa parlamentin istunnon
lokakuun 14 päivänä ja tätS juhlaU-laisuutta
voidaan myös seurata Tv:n
välityksellä. Prinssi Philip pitää
myös kansallisesti laajallettavan
radiopuheen mutta tätä päivää ei
ole vielä määritelty.
Pääministeri Oiefenbaker tiedoit
ti, että kuningatar Elizabeth Ja hä­nen
miehensä saapuvat Uplandsin
lentokentälle lauantaina, lokakuun
13 pnä ja he lähtevät RCAF:n lento­koneella
Yhdysvaltoihin vierailulle
lokakuun 16 pnä.
Dew-linjaii salaisuudet
vain anierilckalatsille ?
Canadalaisille ei uskota maamme puolustusta
koskevia '^salaisuuksia" USAn dollarimahdin vuoksi
9>
Poliisi joutui oikeuteen
aikaisemmin haastamansa
miehen syytettä<vä!ksi
Calgary. — Ajaessaan kaupungil­la
Gordon Anderson havaitsi poliisi­autossa
poliisin, joka muutama kuu­kausi
aikaisemmin oli haastanut hä­net
oikeuteen^ huolimattomasta
ajosta. Anderson päätti s e t i r ^ po­liisia
ja ottaa selville miten poliisit
seuraavat liikennesäädöksiä.
Keskiviikkona konstaapeli D. ~^R.
Dawson joutui oikeuteen vastaa­maan
liian nopeasta ajamisesta.
Anderson, hänen vaimonsa Jä kol­me
matlcustajaa väittivät oikeudes­sa,
että konstaapeli eli kulkenut 45
mailia tunnissa alueella missä tun­tinopeus
oli rajoitettu 30 mailiin
tunnissa.
Jutun käsittelyä lykättiin perjan'
taihin.
Ottava. — TääUä saatUn tietaa
kesfcivUfckena. että ainoastaan
amerikkalaiset voivat käsitellä
pohJoIsrCanadassa DEW-linJan sa-lalsuuksla.
OEWlinja nimellä tunnetaan se
Pohjois-Amerikkaa ilmahyökkäyk­seltä
tai oikeammin sen yllätykseltä
suojeleva radar eli tutka-asemien
verkosto, mikä on rakennettu Yh­dysvaltain
ja Canadan yhteisillä
voimilla. Washingtonista saatujen
tietojen mukaan tämä DEW-linja on
ollut toiminnassa jo toista kuukaut­ta
ja erään amerikkalaisen korkea-arvoisen
lentoupseerin lausunnon
mukaan, linja toimii tehokkaasti,
ilmeisesti niin "tehokkaasti", ettei
sen "salaisuuksia^' uskota täällä Ca-nadassa
lainkaan canadalaisille.
Canadalaiset virkailijat sanoivat
keskiviikkona, että tämä on loogilli­nen
asiantila siksi kun Yhdysvallat
maksoi tämän DEW-linjan rakenta­misesta
$400,000,000 — ja myös sik­si,
kub linjan hallinta on^erään yh­dysvaltalaisen
yhtiön käsissä.
Tämä tilanne; missä Canadan
maanpuolustusta koskevat salaisuu
det ovat niin "tärkeitä", ettei niitä
voida uskoa yhdellekään canadalai-selle
•-- tuli suuren yleisön tietoon
siitä kun canadalaiset radaristit va­littivat,
että yhdysvaltalaisille ra
daristeille malcsetaan .$1.050 kuu­kaudessa
samalla kun canadalaisille
radaristeille maksetaan vain $850
kuukaudessa.
, LiittohaUituksen työdepartmentU
otti asiasta yhteyden tämän radar-verkoston
hallinnassa olevan Fede­ral
Electric Corpqrationiin (New
Jerseyssä) ja yhdysvaltalaisten v i ­ranomaisten
. kanssa ja tällöin va­kuutettiin
Canadan työdepartmentin
edustajille, että DEW-linJaUa nou­datetaan
''sama pallcka samanlai­sesta
työstä" periaatetta."
Mutta, selitettiin Canadan halli-tukseUe.
kaikki DEW-Unjalla työs
kentelevät "cryptoradicianit" ovat
yhdysvaltalaisia ja heille maksetaan
enemmän kuin canadalaisille"radi-cianeille".
Tämä siksi, kun amerik­kalaisilla
onv^hieman erilainen teb^'
tävä sen vuoksi Jcun he käsittelevät
luokiteltuja (salaisia) asioita.
Federal^ Electric Corporation •
sanoi Yhdysvaltain hallituksen:
vaativan, että kaikkien "cryptor
radicianien" täytyy olla Yhdysval-;
tain kansalaisia. Tätä määritet* ^
. mää voidaan soveltaa kaikkiin ra*»
daristeihin Ja tiedoitusten vas­taanottajiin.
Suurin osa DEWilinjan 450 henkji-sestä
miehistöstä on canadalaisld,
mutta noin' 13-14 prosenttia (usko­tuista)
on yhdysvaltalaisia.
Silil(dläitdMia rakeniettanee
pian Atlantin maal^^
Vaalien aikana pääministeri Diefenbalcer lupasi
auttaa kannattajiaan rannikkomaakunnissa
ottava. — Keskiviikkona täällä
päättyi New Brunswickin ja Nova
Scotian pääministerien neuvottelut
pääministeri Diefenbakerin kanssa.
Kaksi päivää kestäneissä neuvotte­luissa
keskusteltiin liittpvaltion
osallistunrisesta sähkövoima-ase­mien
rakentamiseen näihin kahteen
Atlantin rannikolla sijaitsevaan
maakuntaan.
St. Laurentin hallitus oli ennen
vaalia luvannut auttaa ^tarvittavien
sähköasemien rakentamisessa, mut­ta
Diefenbaker meni pitemmälle
vaalilupauksissaan ja voitti huomat­tavan
kannatuksen molemmissa
maakunnissa. Molemmissa - maakun­nissa
on konservatiivit vallassa Ja
maakuntien pääministerit avoimesti
tukivat Diefenbakerin vaalikampan­jaa.
Nova Scotian pääministerinä
on Robert Stanfield ja New Bruns-wickissa
on John Flemming. Hei­dän
mukanaain neuvotteluissa' oli
useita erikoisasiantuntijoita kuten
kummankin maakunnan Voimalai­toksien
johtajat.
Neuvotteluista ei ole annettu tar­kempia
tietoja, mutta liittohallituk­sen
edustajat ovat kuitenkin va­kuuttaneet,
että lUttovaltiö tulee
myöntämään apurahoja kiviliiilen
kuljettamiseksi maakunnissa sijait-
Sevilta kaivoksilta suunnitelluille
voimalaitoksille. Suunnitelmat edel­lyttävät,
että voimalaitokset käyttä­vät
sähkön kebittäniiseksi kivihiil­tä,
kosica sitä on runsaasti kummas­sakin
maakunnassa ja viime vuo­sien
kuluessa kivihiilen kysyntä on
vähentynyt siinä määrin, että lu-kuisfa.
kaivoksia on suljettu ja mo­nia
muita uhataan sulkemisella ellei
uusia marklcinoita löydetä/
Liittovaltio on jossain määrin
huolissaan Atlantin maakuntien ta->
loudellisesta tilanteesta, koska maa-
Icuntien suurimpana teollisuusalana
on olliit kivihiilikaivokset Niiden
uhkaava: taloudellinen tilanne on
vaikuttanut syvästi taloudelliseen
elämään ja teollisuuden kehitys on
jäänyt jälkeen mulliin maakuntiin
verrattuna.
, Liittovaltion myöntämät tukira­hat
tekevät mahdolliseksi Iialvem-man
.sähkön kehittämisen, jonka
toivotaan puolestaan houkuttelevan
muita teollisuuslaitoksia näihin
maakuntiin. ^ ,
Eräs montrealilainen insinööri-firma
on jo laatinut arviot kuinka
paljon sähkövoiman tuotantoa' pi­täisi
lisatäi ja mihin olisi ^edullisin
rakentaa suunnitellut sähkölaitok­set.
Vaalikampanjansa aikana päämi­nisteri
Dlefenbaker lupasi ratkaista
tämän pulinan ja neuvottelujen
päätyttyä hän antoi ymmärtää, että
neuvotteluja tullaan edelleen;jatka­maan.
Espanja.ja Portugali myös
tutkivat yhteismarkkinoita
Asiaa ryhdytty tutkimaan, koska useat muut
Euroopan maat ovat sopineet yhteismarkkinoista
Canadan vienti
osoittanut
nousua
Madrid. — Viimeaikaiset tapah­tumat
ovat viitanneet siihen^ että
Espanjan ja Portugalin välillä tu­lee
kehittymään läheisempi talou­dellinen
yhteistoiminta. -
Espanjan diktaattori Francisco
Francon, ja Portugalin pääministeri
Antonio .Salazarin äskettäin käyty­jen
neuvottelujen jälkeen on ffsptin-jassa
- ryhdytty kokoafaiaan maan
parhaita talousasiaintuntijoita tar­koituksella
keskustella Portdgalin
edustajien kanssa kuinka parhaiden
näiden maiden teollisuuden omista­jat
voisivat käyttää hyväkseen näi­den
maiden yhteenlaskettua 38,500,-
000 suuruista ostajajoukkoa.
Taloustieteilijät täällä sanovat,
että markkinamahdollisuuksien laa­jentaminen
38,500,000 ihmiseen ny­kyisestä
9 miljoonasta voi hyvin
mahdollisesti saada portugalilaiset
pääoman omistajat sijoittamaan
enemmän maan teollisuuteen kuin
he tekevät nykyään.
Espanjalaiset teollisuuden omis­tajat
hyötyisivät 30 prosentilla si­ten
kasvavasta ostajajoukosta ja he
voisivat samalla saada joitakin raa­ka
aineita Portugalhi merentakai­silta
alueilta. '
Espanja ja Portugali toivovat tä­ten
löytävänsä jonkinlaisen ratkai­sun
siihen ongelmaan, joka johtuu
yhteismarkkinasopimuksesta Rans­kan,
Italian, LänsiSalcsan, Belgian,
Hollannin ja Luxembourgin välillä.
Espanja kaipaa kipeästi ulkomaa^
laista sijoituspääomaa, sanovat es­panjalaiset
teollisuuspiirit. Muussa
tapauksessa teollisuuden nykyair
k^istuminen tulee olemaan hidasta
0ttawa.\ r»' Canadan vientitava-räin
arvo nousi vähäisesti kuluvan
vuoden ensimmäisen puoliskon aika
na verrattuna vastaavaan aikaan vii­me
vuonna. Vientitavarain^ aryo oli
$2,287.100.000. eli n. $20.000,000
enemmän kuin viime vuonna. :
Canada on edelleen riippuvainen
Yhdysvalloista ulkomaan kaupassa,
siliä yli puolet vientitavaroista vie*
tiin Yhdysvaltoihin eli $1,355.690,-
000 arvosta, mikä oli vähän enem­män
kuin viime vuonna.
Britannia oli seuraavaksi suurin
ostomaa ja sinne vietiin $338,481,>
000 arvosta tavaraa. Britanniaan
vienti osoitti pientä laskua. MuihlQ
Britannian Commonwealthhi mai­hin
vietiin $112,170.000 arvosta vien­titavaroita:
Latinalaisen Amerikan
maihin $11.756,000 arvosta, Euroo­pan
maihin $262,782,000, ja kaikkiin
muihin maihin yhteensä $96,573,(Ki0
arvosta.
Lisääntyvä viegti johtui siitä..että
vuoden ensimmäisen puoliskon ai-kaqa
toimitettiin ulkomaille enem­män
alumiinia, nikkeliä, sinkkiä,
urdania.raakaaöljyä, rautamalmia,
siemeniä, sanomalehtipaperia ja
kaikkia viljoja paitsi vehnää.
Laskua havaittiin seuraavissa/ta­varalajeissa:
vehnä Ja vehnäjauhot,
kala Ja kalatuotteet, lankut ja lau­tatavarat,
puumassa, maatalousko-'
neet, kupari'ja kuparituotteet.
mmi
Normanm kuolemaan johtaneoi noi<ajalwfin/^'"; ^^^^^^
johdosta ei luvata mitään muutoksia » " *
Junamiesten unio
liittynyt ammattiyhdis­tysten
keskusliittoon
Ottawa. — Täällä Umoitettiin
torstaina, että Canadian Labour
ja vaikeata; sillä;Espanja5sa;;~nilii^'aDngress (Canadan amnuittiyhdi^^
Elonkorjuti preerioilla on
pian täycfessä käynnissä
Ottawa. — Liittovaltion älasto-toimiston
antamien tiefl^ennuilman
farmarit, preeriamaalnmtien etelä­osissa
ovat edistyneet hyvin elon-korjmissa.
Jonkun verran vajaa on
korjattu kaikissa kolmessa^ maakun­nassa,
mutta sade on Itidattuttanut
elonkorjuuta Albertasia Jai^^lCanito-bassa.
Saskatdiewanis^missä ka»^
vatetaan eniten viljaa., odotetaan
elonkorjuun^olevanjiaydesiS k y ­nissä
kniuvan viikon Aikana. Jos
sää paranee, niin elönkoijuvta J a^
ketaan niySs- ManitOtMUrä 1^
viikon aikana. - - " ' - '
Sateet auttavat n^rdheittniiB kyl
vettyjen vOjoJen kasvtta Kainitobas-sa
Ja Saskatefaenranissa, yäikka sa­teiden
vaikuta» on vaiiSflen koko-oainrateen
nähden; Saieet'|?ahaifa'
vat satoa nqrSs ASbefUu keski- Ja
Ontariossa on vallinnut byvä( sa
donkorjiiuilmat Ja melkein kaikki
syysvehnä on jo Imrjatta pelloilta.
Sato oh ollut keskitatsoa korkeampi.
Toiset viljalajit myös menestyvät
hyvin, mutta sadetta tarvitaan kaut>
ta maakunnan.
' Quebecissä on ollut hyvin vaihte­levaa
eri puolilla. Eräillä alueilla
raskaat sateet ovat aiheuttaneet
jonkun verran va&inkoa, inutta y-leensä
Quebecissa on luvassa ;byv3
sato varsinkin tomaateissa Ja tupar
kassa
KyUxA isää British Colurobläss| on
bidasttittandt kasviksen k i ^ t r s ti
Ja pohjoisessa vOjan kjrp^ymfaien pn
jaljessS. Okaoaganin, omenasato
InittttAin nSyttSä laivaväittä fa
n.n<«ri«atft on p:»baUL moneen vno-taen.
Voivarastof
välienevät ja
liintaa nostetaan
Ottawa. ^ Kuluvan viikon aikana
tääUä tiedoitettiin, että halUtuä on
nostanut varastoissaan olevan voin
hinnan 63 senttiin paunaa Icohtitu-kuttaista
myyntiä varten. Viime ai­koina
hallituksen varastoiman voin
iiinta on ollut 58 senttiä pauna.
Hallituksen edustajat ovat selosta­neet,
että voi varastot ovat huomat­tavasti
laskeneet verrattuna edelli­seen
kahteen vuoteen. He ovat
kuitenkin sitä mieltä, että voita tu­lee
olemaan riittävästi ensi talveksL
Hallitus ostaa jiimääräistä voita
tuotannon ollessa korkealla kesä­kaudella
ja tuotannon laskiessa
syicsyllä voita myydään hallituksen
varastosta. Hallitus maksaa 58
senttiä paunasta tuottajille Ja tapa­na
on ollut, että talvella varasto-voista
on' peritty 63 sentUi, mikä
peittää säilytys Ja k&ittelykustan-nukset
Viimeisen kahden «yuoden aikana
varastojen ollessa lirettdmän suu­ret;
voita on myyty 56 senttiä pau­na;
Samalla, kertJaamyös^ myytiin
voita-^ vielä faalvemmalki; hinnalla
ifaffyani^gynoVr^fjjiT^ 'maihin Ja sai­raalat
Ja nraut yleisbySdylliset lai­tokset
salvat (»taa varastovoita 40
senttiä pauna, ^ Syyskuun 1. päivän
Jälkeen nämä Jaifokset, Joutuvat
niaksamaan täydCT liinnan
kuin muuallakin maailmassa kan
san joukot vaativat yhä äänekkääm­min
parempaa elintasoa.
E s p a n jalaiset taloustieteilijät
ovat sitä mieltä, ett« yhteismark-kinasopimus
PorCugalin kanssa, ai­nakin
joitakin tuotteita koskeva,
voisi osoittautua: jonklhlaiseksi ve­tovoimaksi
ulkomaalaisille teolli-suusyhtiöille,
joiden toivotaan pe­rustavan
laitoksiaan tälle niemi­maalla.
tysten keskusliitto) on hyväksynyt
jäsenyyteensä 25,000-jäsenisen: Bro-therhood
of Railroad Tralnmen-:
union.
Päätös astuu voimaan syyskuun 1
päivänä ja joillakin tahoilla ollaan
sitä mieltä, että se voi johtaa vas­taavaan
toimenpiteeseen Yhdysval
tain puolella AFL-CIOn taholta.
Junamiehet Icautta maan äänesti­vät
liittymisen puolesta viime ke
väänä.
Puutyöiäiset saivat
palkankorotulcsen
¥ksimieUnen lakko johti huomattavaan
voittoon ja palkkojen korotukseen
Todennäköisesti vanastovoin tuk­kuhinnan
nousemin^ tulee merkit'
semaän. voin vähfttgishjnrtati noiaua
mikf, nmtfä ».tUip^mtiesa psär
JcaHisist» o J p r a b f s ^ /
KItimat, B . C. —^ Noin puolitoista
viikkoa lakossa olleet (kirjoitettu
elok. 11 pnä) Kitimatin piiutyöläi-set
päättivät tämänpäiväisessä koko­uksessaan
yksimielisesti* hyväksyä
yhtiön viimeisen tarjouksen palkko­jen
korottamiseksi. Entinen palkka
oli $2.28 tunnuta. Nyt hyväksytty
sopimus astuu voimaan tämän vuo­den
huhtikuusta alkaen ollen ttinti-palkkana
$2M ja lokalcuun ensim­mäisestä
päivästä alkaeiv on tunti­palkka
$2J6. Vuoden tdS^ touko
kuun ensimmäisestä päivästä alkaen
on tuntipalkka $2.73. Lauantai- ja
sunnuntaitöistä maksetaan kaksin­kertainen
pallcka heti 8 työtunnin
jälkeen. Jos miehiä tarvitaan Kiti­matin
unioHisaston ulkopuolella,
niin heille on varattava vapaat mat­kat
ja vielä palkka matkapäiviltä,
mutta tällä kertaa näyttää olevan
miehiä kylliksi omassa unio-osastos-samme.
Täällä on^monta yhtiötä tämän
tehdasalueen ulkopuolella Ja tämä
tehdasalue on noin 7 mailia kaupun­gista,
jossa on työt käynnissä aino­astaan
kesäaikana; Tämä Kitimat
on nimittäin hyvin kylmä paikka
talvella. Henkilökohtaisesti olen sii­tä
tietoinen, sillä olen ollut täällä
Jo kaksi talvea eikä täällä tarvl^
se liikaa hikoilla kesälläkään.
Lakko oli yksimielinen ja työt ko­konaan
"lukossa" koko lakon ajan.
En usko yhdenkään rikkurin yrittä­neen
mennä lakkovahtllinjojen lä
pi. — K . M.
Ottawa^ ^ ^taten vUsl kan­kaatta
sitten Canadan esIttlmUn
protestelhln sUti, etti Yhdysval-
^taln «oltaJahU JohU Canadan
Egyptin llheUUIMn Berberi Npr*;
manin ennenalkateeen knolemaan*
Yhdysvaltain haUitos antoi tors­taina
Julkaistussa' nootissaan Mi-rettömän
välttelevän vastauksen
Ja antoi ymmHrtlä, eUä mitään
jmutttoksla ei ~ loppujen lopulta
tehdä.
Canadan lähettiläälle Washingto^
nissa viime tiistaina annetussa Yh­dysvaltain
valtiodepartmentb) noo­tissa
sanotaant että Yhdysvaltain
h a l l i t u s ^ ole koskaan antanut ca'
nadalalsista lähteistä saamiaan tle^
toja millekään komitealle tai mille­kään
laitokselle, joka olisi ne Jul­kaissut
Ilman Canadan antamaa lu­paa.
.
: Tämä vastaus annettiin siihen
protestiini^ Jonka Canada esitti vii­me
huhtikuussa sen, johdosta, kun
Yhdysvaltain, kongressin epäamerik­kalainen
tutkijakomitea käytti hy­väkseen
vissejä salaisia tietojti, Jot­ka
RCMP o l i — virheeUisesti kuten
nyt selitetään — antanut Yhdysval­loille
siitä, ^että mr. Norman oli
ollut kommunisti.
Oltuaan pitemmän aikoa ^Yhdys­valtain
noitajahtaajain vainottava­na
mr. Nornian teki Kairossa viime
huhtikuussa - itsemurhan hyppäämäl­lä
seitsemänkerroksisen rakennuk­sen
katolta alos.
Huhtikuun ,10 pnä lähetetyssä
Canadan m>otissa varoitettiin Yh­dysvaltoja,
että jos Canada ei'saa
takeita siitä, e|tä Canadan turvalil-suuselimiltä
anqettuja tietoja Cana­dan
kansalaisista ei anneta laitok­sille.
Joiden yli ei Yhdysvaltain hal­lituksella
ole kontrollia. Canada tu-^
lee lopettamaan tämäntapaisten tie
tojen välittämismenetelmän.'
' Yhdysvaltain nyt antamassa; vas­tauksessa
— sanoo Toronto; Daily
Starin kirjeenvaihtaja .Bruce Mac-donald-^
annetaan kuitenkin vaiku-:
telma, että, Normpnin tapauksessa
FBI:Ue (Yhdysvaltain ohranalle)
annettuja tietoja el ole^oskaanvää-rlnkäytetty^
Canadan protesUh) nyt
annetussa'Yhdysvaltahi.vastausnoo-
Iissä sanotaan:
'''Menettelytavat, Jolta on sen-ratta
minun haUltnkseni f arvaillet
suusellralen tolmeäta mennctsyy*.
dessä' Ja mitä tullaan talevalsnn-dessa
seuraamaan, lukentnen la­kiin
canadalolsbila lähteUa saa^
dut tiedot, 'ovat yhdenmukaisia
niiden vakuutusten kanssa, Jolta
Canada haluaa.*'
Yhdysvaltahi : vastausnootissa ei
sanota mitään siitä onko senaatin
tutkijakomitea väärinkäyttänyt nii­tä
tietoja, mitä on RCMP:n toimesta
PBMIe annettu.
Ottawa. — Pääministeri Dlefen­baker
sanoi torstaina, että Yhdys­valtain,
vastauksessa tuntuu olevan
Canadan haluamat takeet.
Pääministeri Dlefenbaker sanoi,
että vaikka Yhdysvaltain nootti el
ole selvä Vsiitli näyttää ilmeiseltä
että Yhdysvaltain elimille annetut
ohjeet ; menettelytavoista: turvallir
suustietojen käsittelyssä övät yh­denmukaiset
niiden .vakuutte|den
kanssa, mitä Cahada on halunnut
saadai"
kongressin' tutkljakoinit^ haliiaaf'
a»i^<laIalsifckin;j;igU8tamjM^
kongresön?/ vaiiol<iuiri4ii,fÄkeÄ
ova^ YJtdy^aUain liälitnkä^1äi||^
tiis-^ jaiÄtjöiisuvaUan ^ p a o l Ä v
Nyt '^julkaistussa YhdyÄttMalii;-5t
nootissa ei luvata mitHlii^muutttkBia^ ."f'
valUnneisiin m e n ^ t telyf^ihln»fv'|
vaikka valtlodepartmentin
sanotaan kihfinitetyn kom^nti^
liokuntien huomio'siihenmitiifea^ ^sf'
nadan hallitiis tällaisista ^asioiab^^^
l«rii)N:liiDiiDi'
m
Pm
tontoo. Lakossa? olevat, iylJilU',.(<i
V I I M E T I E D OT
Quebec, -:-.Tran8porttIIaatakannan viranomaiset Ilmoittavat, että
Canadan suurimmassa lentorikossa. surmansa saaneiden kalkki mab-dblllset
ninmilnosat on löydetty Ja että sukulaisilta pyydetään hei
dän tahtoaato niiden Imhtaiön suhteen. On ehdotettu, että ruumiit
; haHiilattalsiin paikalle Ja että onnettomnnspaikalle rakennettaisiin
^ muistomerkkL
Ceorgefown, Brittiläinen Guiana, — Vaaleissa valittavista edus­tajista
enemmistä saaneenQJBdistysmlelisen kansanpnolaeen J^^
CheddiJagatt sanoi täällä ellen, että hän on valmis jiiteUttoimlntaan
Britannian kanssa, mottavbän tulee vastineeksi vaatimaan muatolcsia
fCiilanan pernstoslaklln. Jotta maalla <disi enemmän itsehallhifaoi'
keotta.
Lontoo. — YK;n Tttrrallisuusneuvoston istonCo keskeytyi Jäi-
Jeen:eit«D neljäksi pälväksL Länsimaiden taholta ilmoitetaan, että ne
tulevat tekemään ttnlen ^eOtj/kien knn. neuvosto kokoontoo Jälleen
ensi tiistaina,. '
Egypti vapautti
vangitsemansa
israelilaisen
Jerusalem. Nuori Israelin ase
voimien palveluksessa olleena pi­detty
Raffi Eylon, Jonka Egyptin
viranomaiset VaQgitsivt heinäkuus­sa
hänen pyrittäessä päästä Suezin
kanavan läpi hoUantilalsella laival­la,
vapautettiin tällä viikolla.
YKn edustajien läsnäollessa Ey­lon
luovutettiin Israelin poliisille
Gazan rajalla,
Eylon oli Arabian ja Israelin v.
1948 välisen sodan veteraani. Hän
pestautui tanskalaiseen laivaan Bri­gitte
Toftiin tarjoilijana. Aikai­semmin
hän toimi useiden Israeli­laisten
sanomalehtien Ja Israelin
hallituksen radion |iirjeenvaibta-jana.
Eylon pidätettiin tanskalaisesta
laivasta heinäkuun 22 pnä kun laiva
saapui kanavan eteläiselle suulle
päämääränään Haifa. Laivan sallit­tiin
jatkaa matkaansa Eylonin pi­dättämisen
jälkeen.
Häntä pidettiin egyptiläisissä
vankiloissa Ja viranomaiset sanoivat
tutkivansa mahdollisuutta, että pi­dätetty
oli vakoilija.
Normanin itsemurhan aikana nou­si
Canadassa.voimakas vastalause-myrsky
sen johdosta kun Yhdysval-:
tain noitajahtikomitea suoritti ajo-;
Jahtiaanmr. Normania vastaan niin
kauan, että tämä herktcätuntolnen
Ja oppinut nlies teki epätoivossaan
Itsemurhan Ja erikoisesti siksi kun
Yhdysvaltain hallitus selitti silloin,
ettii se ei voi tehdit mitään sille, Joa
set Coveht Qardenin kauppatt^riUK
Joka ^011 kaMPunglp ,söurin«'lie4el-mien
Ja. kasviston väUtjnkäkiis. i l
päättivät kesktviikkdna ' p i t e l i t ^1
IBnten eneinini8töUä\pabta7tefitil>t; vilnstt ensi maanliQtaina; "Jfe^oviai,i.^ l
ollpet lakossa vilsl.viikkoa. r :,?i^';>v
Vaikka liBnestyksenr p^rjft^^;'^
on p)iätetty lopettaa lakko, niin^tyO'/.
Iäiset eivät ole vielä vol|ttwieeÄ i
timukitaqn, mutta, sovi|)feon, ollaan^ '
pääsemässä, tinlön subrittamai^
äänestyksessä 509 kannatti ^lakW>:j£^^
1ot)ötiamista Ja ^ 2 kannätU JalmÄ A?
AQpestyksen Johdosta odotetaan; vxi^
että Lontoon 9.494 satämatyÖUiistli t^l^ ^
palaa takalsrn. teiitävUnsä. He-inU^i;;^^ l
vat kieltäytyneet tiurfcamasia «^llair : | ^
sia la»teja. Jotka olivatmenossa bh^^^m
konalalselle' kauppatorille, tai Liinf;;^'^
teon muUIe kauppatoreille.- ;Tyl&^^-
tal$nu^n J o h d o t 7^ laivaa, JoMtätl
odottaqiaan, satamassa. - a i^*^
l l i i l l H | H l ^ p i l i iM
pakpiiiltta Quelieem^
Quebedn vietooiiiiwM»lkiei»ip^^ttl^iMi/JeiibVan'
todistajien m saatava cfpeJNiäia, Jkafdlisissa'
kouluissa ilman katoUsen uäkon palvomista l f if
Quebec, Quebecin vetoomus- kieltäytyivät osailistumostV uskon-oikeus
päätti keskiviikkona, että non opetiikseen. Chabot kääntyi (il<
Jehovan todistajain uskonlahkoon
kuuluvat lapset ovat oikeudettu
saamaan opetuksensa katolisissa
kansakouluissa Quebecissa opiskele
matta uskontoa Ja osallistumatta
kouluissa suoritettuihin uskonnoin
siin toimiin. '
Vetoomusojlkeuden ehdoton enem^
mistö' kuusi'seitsemästä tuomarista
kannatti päätöstä. Cajetan Chabot
Lamorandieresta pohJois-QilebeciS'
ta o l i esittänyt vetoomuksensa maa­kunnan
korkeimman oikeuden pää-*
töksen johdosta. Korkeimmassa ol'-
keudessa päätettiin, että' Chabotin
lasten on osallistuttava kaikkeen sii-:
hcn uskon opetukseen, jota pidetään
osana opetuksesta katolisissa kou­luissa
Quebecissa. Chabot i väitti
päätöksen loukkaavan hänen uskon­lahkonsa
uskonvapautta.
Lomarandieren katolisen imulun
koululautafc|jnta oU eroittanut Cha­botin
kaksi lasta koulusta kun he
Lontoo. — 12,e*t Lontoon satamatyöläistä on edelleenkin lakos-sftf,
^Attaisenttin btfofettiln, että salamatyöläfset j ^ v a t töihinsä
' kannattamansa hed^iaiä- '|ä kasriskaiippafyölätsten lakon päätyttyä,
nnfta^eilen tyktyi ^M» lisää satamal/öläfstä lakkpoo, koska työn-antajat
eUvät.^^pakkelemaatoneet sefisemän beidäa Jäsentään sen
takia, että ke eUvat kieiläytyaeet fcXittteleniästi Jakonalatsille kao-
Suom, presidentti­pari
Islannin
vieraina
: UelsinfcL —r Presidentti Ja rouva
Kekkonen roatluistivat tiistaiaamU'-
na, elokuun 13 pnä lentoteitse Hel­singistä
Raykjavikiin. Koneen odo­tetaan
saapuvaa Islannin pääkau­punkiin
kello 14 Suomen aikaa.
Presidentti Kekkosen k ^ t i on en-:
simmäinen yhdenkään Suomen vai
tion pääihiehen Islantiin tekemjfi
matka. Virallinen vierailu päättyy
torstaina ja sen jälkeen presidentti­pari
Jää Islantiin tämän kuun 19
päivään asti. Reykjavikissa presi-denUiparia
vastassa ovat Islannin
presidentti Asgehr Asgeirsson Ja
liänen puolisonsa, rouva Dora. Thor-haldsdottir.
Jotka muutama vuosi
sitten vierailivat Suomessa.
Valtiovierailun ohjelmaan kuuiou
vierailuja'lukuisissa iJulkisissa/lai­toksissa
Ja Tbingvallhrissa, missä
alitinget aikanaan kokoontui. E n ­simmäinen
vierailupäivä päättyy
Islannin inresidenttipäfriii' tarjoa­miin
JuhlapäivIUIsiin. ^
Presidenttiparin seurassa dvat
matkalla' ulkoministeri VirolaUiMi^
presidentTn.'ensimmäinen;:'adjtita|it^
tl, k^uraaliina^uri Grönvall^ psöfei-sori'
Pauli äloisalo j a rouva ^Alina
keutcen |>äätäksen Johdosb;, ' .a^
Vetoamus oli alkuiini kölmeti^^io*
marln koiteltavana, mutta, dilceu-; if^
den puheisnjohtaja tuomari Antonin
Galipeauli piti Juttua erittäin vaka^.'^^^
vana Ja lykkäsi osiaii käsittelyn ve-;;\^
toomtuoikeuden'seitsemälle tuoma*
Quebecin ^lakien mukaan opetus-pUrin
suurin uskoUInen.l^ryhixia ^
muodostaa varsinaisen koululattta» t : l
kunnan, . Toiseen . uskoiisuUntaan
kuuluvat voivat muodostaa vastjik* }^
kaisen Icoululautakunnan, iputb / ^t
kaikkien kouluikäisten lasten ^ t - ^ ;
taminen on varsinaiiien-kotiTuliaw8<y4^^
kunnan velvoUiauus. • , / ;|
Lamorandieressa pn iraiii, |catol^' /'fil
ten muodostama koululautakuntil.. >J
Jehovan todistajat väittivät, ^ttä s^ "^^M,
on velvollinen Järjestämään koulu»jyil
piirin kaikiite lapsille otäetksmA-^Ml
doliisuuden. koska pihrissä 'ei ole' H
toista koulua,, missä he s a i s i v a l ^ t;;^
tuksehaSi|^^^:^#V«S©^ '""^^^'Hl
yhteismarkkinasopim^
tutkitaan amerikoissa f;
Buenos Aires Täällä torstaina
(eilen) alkaneessa läntisen maapal-lonpuoliskon
maiden taloudellisessa
konferenssissa esitetään ehdotuksia
yhteismarkidnasoplmuksesta ja kanr
sainvälisen paiikin perustamisesta.
Argentinan, presidentti ^ Pedro - A",
rambura avasi- konferenssin, ijosBä
on edustajia'20 maasta Ja seuraajia
useista muista. .
Canada lähetti kokoukseen seu­raajia,
samoin 11 Euroopan maata:
Venezuela, joka äskettäin katkaisi
suhteensa Ar^entinaan; -ei' 'osallistu
kokoukseen,
Canadalaiset seuraajat ovat Cana­dan
Venezuelan lähettiläs R. P. Bo-,
wir ia Canadan liikemiesten neu­vonantaja
C. S. Bissett Buenos A i
res'i8sai '
Erikoisestikin Yhdysvallat on
kiinnostunut asiaan; Jota kuVaav se
$eikka, että sieltä on lähetetty kaik­kiaan
40 edustajaa Ja neuvonantajaa
valtiovarain sihteeri Robert % An­dersonin
Johdolla. ^ ' ' "
Konferenssissa tulee käsiteltävUc-si
laajalle ulottuvia kysymykää, V
l e i s ^ ^ taloussoi^imtiksesta;Josta
ehdotuksia on aikaisemmin lähet^
ty^kaikllle: läntisen {pallonpuoUskfi^;
Ihaille'harkintaa varten, -'^j-ii ""
, Ehdotuluet ovat juiit0|d(in,oll(^
Twontrt>ltP^ ''Vania ^'evimilrlisiä
koskien' sellaisia kysymyksiä' kiiin;
periaatteelUsta. suhtautumista^ t6lK«
niUlsiin, ..taloudelliseen ,'yhteist»t^':^^
mhitaan, rahoittamiseen,^, sosIaaU-V/.
jseen tuiVallisuttteen,'transaDrttllii>^
Ja yhteyksiin näÄden;
Huomattava 08a;ehdotuhsesfa pe-^r
rustutt eBogoj^tt Ifoaiefehiaimr^.i?
1948 aliekirjoil^tuuh mimmeai^l^i
Jota ei kuitenkaaii kosiman' jadil^f^^i^^l
ta faerätettibi^talpuskpnferenliä^:
Quintadhkiassa, Brasiliassa,.vr,}^^
mutta imdysvaliat slllbii
sitä yäittäen, että nykyls^l
Jestöt niin yksitjriset kuW<vaiiioUf.'
setUn^ .olivat kykeneviä; tyyiSyttä^?
Chile en jälleen: eb4ottattt'
seo:i>ankin p e r a l f a m ^J
mUut maat ovat asettuneet k l
^iaMmi^mM&^^m
kaansaaniinen siiittw»Bsääar>,"
heutfanut ^ - ^ t t ^
uiat;iantlselia'^
henfmlil
wamtikmii\