1957-10-29-04 |
Previous | 4 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
leitten viime latöaukfi^ synii^tnäpiiyälalija^^ kölmlpäiväiseDa i l m e s t j ^ ^ tät-yaätäsi^^ oh fflfiSSM. ' 7 tässä Icaisauksäisa eHte labloitökseii teUji «A4 etta Jehden iäm^tiaiai asettaisivat taVdtfeekseen $10,000^ Kaiuiistt ehdotettö! kylläj^Syäbileliac^ o^^ ne eivät Me iilaisniiae^ä fl^ suuiipääöiDaii Icaiuiabisil^ioiiDki^ Ja nranta i i p a » e i b ä niu^aa vtiilat määrää^^ m tahdin"^ NtiiiioneD Vapaus balaaa toimia edelieenkfai deiäbkf^attiste^ kannattajiensa toiveiden Jätah^ MUSTONeiv, Vancouver/ vastaa $SM siirtnllnsa haasteisiin. FAPnt koivu; Lockerby, Ont;, vastia siamaaiii» Iiaasteese» J[a haastaa p^ruktcaiaisensa Almia Ja Einar Aittolan/toivhtds ^ ;VSE!rk, J5uibno%0nt^" lahjoit hyVäSsi, vaikka iyökyvyttömänä j ^ l ä ke pojat lehteninielianrta ? NORMA J A NICK SKtJRÖ, Lt^lcerby, Ont., vastaavat' $2-00 Nancy ja Freddie Beaucbampin haasteeseen. SIGNE JA TOI VO VXH AIHAA, Wah|ialiätae, Onti, vastsurva^ $10p ^aävi Kankkusen haasteeseen Ja hsiastavat Ida Ja Frank Mäkisen, Bea-yer'^.: Läkelta,,Ont;---::. •/':.l'.-:^r"--^ ; AINO J A J A CK MÄKI, Sault Stie. Marie, Ont, vastaavat $5.00 E. .Erkkilän haasteeseen.' yy:':)\:-..:-^^ :/ M ^ukätush/ Önt.; vasta* j $2.00 Väinö Eltdlan liaasteeset^n Ja kebbitWa/ että kaikU v^stalslv^at h^ jBÄM. MATI^LA^ Isbiitbl Pbn^pinb^ pbt., ! v a ^ JBeli Mattilan ja Martti MyAynieii^e^ ke^itt^a kaikkia hMstee^^ saaneita'maksamaan ;ha^^ YI(JO OJA, Souih saamiinsa haast^i-jsiin Javiceboittaa toisiiaJiin Haasteit^ haasteensa. MATri: LUHTA,,Sou^^ •teisiin Ja haastaa seuraavani: Lenpi^^L^ iBraest Toppari, molbm- ^mat South Porcupinesta, Ont. . . , > : F A N K KUUSISTO, Whitef]8b, Ont., vastaa $2.00 Matti Lindalan haaktbeseen Ja haastaa V. Ylisen, Whitefishista,-Ö ) LAURI NIININEN, CPRrnteleg^^^ ]toa $3.00 VickHasun haasteeseen haastamia imaksamaan haasteensa. . I ALINA JA JACK JACKSON, I^ort WilUam, ont., lahjoittavat $2.00 (Vapaudelle syntymäpäivälahjana.; MR. JA MRS. W. JARVA; FoH^Arthtt^Qnt.; vastaavat $1.00 mr. Nallin haasteeseen ja hifiaistavat Kusti Porkkusen, Port Art- PORKUNEN, Port Arthur, Ont;, vastaa $2.00 mr. Ja mrs. haasteeseen. .s '/ • LAURI PUITTINEN, Port Arthur, Oht:, vastaa $2.00 Henry Arve-liinln haasteeseen sekä haastoa Ottö Nuuttilan J Viitalan, Port Arthurista - tekemään samoin tai ^ pareminlit velvoJlisUutena lehtemme tukemiseksi. Samalla kelioitaenraiemmin haastettuja, myöskin haasta-mattomia —^ oma aloitteisesti teicemään .lahjoitukseh Ja Jatkamaan haas- «tetta. Pitäkäämme kunniavelvpllisuutenaj nostaa tämän haastekampanjan **"*-"^lähemmä $;b;b00, ölien se varmin tuki iäilyttää lehtemme ilmes-kolmipäiväisenä. f RITARI, CrbightotaMine, Oht., lahjoittaa $10.00 Vapaudelle 40vuotlssyotymäpäivälahjana. TORONTON i OSASTON iVAI^^ $20.00 Vapaudelle 46-Vuotissyntyhi8päiväiahJahai^^^^^>/.,:; • VOITTO LESKINEN, Toronto, Oht,, vastaa $2.00 Kalle Vicklnndin haasteeseen.:-;:::/;-;;..::;: ..;/;,;:,?.^f:-/..^-. :r-. SILJA JA LASSE ANNALA^ Schujiiacher, Oht.. vastaavat $3.00 yyhe Ja Bernard /Hillin haasteeseen näin matti myöhäisenä, mutta parempi myöhään kuin el milioinkaah. IDA AHLGREN, Port Arthur, Önt, vastaa $2.00 Jack Laineen'haäs-tecseen.;; ••:-:: >v'';v^"''^".--'V.,.'!^;//^ SANNI PöYHöLÄ, Port Arthur, Ont., vastaa $2.00 Maiju Koivurannan ;l&aasteeseen/f.' ;;p:::,;::^v^yAv Z-- ; / - ' / ' ; | ' / / i ' :^ ^ ^V; ^-^'^^1 •/•;,•;:, AIMÖ^TASA/Lappe,P.'Ö^ teeseen Ja haastaa seuraavat: TöiVbiiykärijI^pjpe,^^^^^ Jussi Kank kuncn,;Port:Arthur,:Onti^;w';;:'j::''r/;:^ ROBERT HILL> Port Arthur, bnf.,labj0ittat^ $2.00 Vapaudeile syntymäpäivälahjana.:. :; YSTÄVÄ, Lockerby, Ont., lahJoUtaa $1^.00 Vapaiiidelle; / MR, JA MRS. TOIVO PALONEN, Kelly Lake^ Oht;, vastaav^^^ Fatfny Suomisen haasteeseen. s v i V ? TILDA JA JACK MÄNNISTÖ. Sudbury, Ctot.; vastaavat $5.00 Ida •< Heikkilän Ja Sofia Järven* haas^iäiin Ja haastavat Helga Jä Toivo Ki flSl-:':^';-**"^"''!*"^ laakeita,'Ont.-:;^ :-;:...::/•,-,.•:;;.•;. H l • MATTI AHVONEN, Sudbuir; Ont; vastaa $3iÖ Jalmar Miettisen ^'j||V :;;:•• r haasteeseen; ';:•:.^•r':--.:v.:,/. •.•,';•",•••.:..•.••;'.••:-:• • OIKAISU: NpRkodLIlVR.B. 3, F ^ ^ vastaavat S2.00 saamaansa haasteeseen ja haastavat khiit Kantolan, R. R. 3. Fort Winiam, Ont., eikä Knut Härjii, kute^ oli nimi tullut virheelr Ilsesti lokakuun 5 p:h haastekätsauksessa. ' "Juonna 1947, jolloin Vapaus juhli 30-vuotispäiväänsä, oli Vapaudei^sa suurempi henkilökunta kuii^ vasemmalta oikealla: konelatöjat Jorma Palorriäki jä.Heijry 'Äiihtaheri, ka latomon iesimies Tauno Koski, ko-helafojä Martin Kivarijä painaja: Eric Männistö. KesMrivissa;v ijntamo Mäkelä, liikkeenhoitaja Edwiri Suksi, Liekin toimittaja Aku Päiviö^ talbhmies Victor Hurnastij käsilatoja Hugo EU-metiV ilrriöitusasi^^ Aimo Mäki ja paipaja Martti Ahönferi; Istumässä^ V ratfajahärjbittelijä Marigaret H kirjanpitäjä Elvi Sälo.apulaiskirjä bspitteideh hoitajat Maiy Coombs jä^ Mäki sekä käsilatoja Leo Laine. . Kuvasta on pois toimittaja-P. Predrickson ja painajaharjoittelija Yvette Delongchamp.:-•-.• -.--•> .'•^••••^ - • ^ ^ •' • o l i uudisasukkaan tie . . . . . piiiP/''"'- Tässä katsäiiicsessi 99.00 Ennen julkaistuja 7,4584^^ Yhteensä — „ . w — $ 7 , 5 5 5 . 4 0 A. ., ::/:..^; B. AM LL. B.;::;;^::.'-: Barrister, Solicitori Notary SUOMÄLÄiNlSN PUH. HO. 3-3392 liD20 Danforih Ave.. törimlö g>;i?;#ir(fe|x:i«A^-;=-:-'* v : \ iJL^EEBSBSE ine^vät autonajiirien minimioiäii laskemista Vancouver. ^Kaupunginvaltuus to bn ryhtynjrt harkitsemaan jos o^isi soveliasta jpyytää maakuntahallitusta iaskemaan autonajurlen laillisin ininimi-iän kuuteenioista ikä-yuoteen yhdeksästätoista. Nykyisin lö-r-is saavat kyilä. ajoluvan, mutta lain mi^aaJi tikitä ei voida syyti liikeiinelaih., rikkomuksista, sillä laiii edessä he ovat vielä alaikäisiä. i VÄLITÄMME RAHAA SUÖHEEN KORKEAMPI KURSSI VOIMASSA NYT! PIENIN SUMMA 5,000 SSVÖL |l6.6o YNNÄ LAHETYSIQCJLTO $1.00 JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SlMOC. $3.20 Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14 päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama kuittL VAPAUS TRAVEL AGENCY *Box69 , , Sudbury, Ontario Tässä ejjsiaikoina kun olimme tulleet tähän maahan ja olimme nuoria, oli meillä innostusta alkamaan elämämme täällä ja otimme osaa yhteisiin pyrintöihin. Tämä tietenkin on luonnollisia meihin nähden, jotka olemme tulleet vanhoiksi, mutta onhan nytkin nuoria kasvamassa, kuten ennenkin. Ensimmäisen maailmansodan aikana muutti paljon ihmisiä Icaupun-geista maaseuduille huonoa aikaa pakoon. Otettiin hallituksen maita, rakennettiin tarvittavat huoneet metsästä ja näin syntyi uusia asutuksia. Kaikki öli alkeellista. Ei ol-liit mitään mukavuuksia, joita oli kaupungeissa. Oli kuitenkin koti ja lämmintä ilman maksua. Metsää; raivattiin, eitä .saatiin peruna;; ^ ja j heinämaata, aluksi. .si|l|i lehmä oli myös hankittav^. ;Ei kannattanut ostaa säilykemaitpa,, siilä raiiaalcaian ei ollut ja .matkat oliyat pitkiä, joten t3varan kuljettamisessakin piisi, ollut v^ikeulfsia.. Oli hyvä,- että sai jauliosäkin 'k^ kantamalla, koska teitä, e^ Nuoria kun; oltiin, ,niin / ha^v^U-i i i n . tästä pienestä y alusta. kerran kasvavan kauniin kodin jaj laajat pellot;' Monet ovat tämän'Jiaav^^ sa! saavutiaheei vaikkV^se ,onid^ "ph lutJfyöri ja vaivan takanä,'Mu( Sitä kauniimmalta on koti' gitteii "öisistä jastaan näyttänytrÄiussa oli' kaik-kl hankalaa mejUIe naimille vaiflaii-iäri;: joiden oli jäätävä ^^k^^^ ja lap^ sia huoitamaan. Kaupungin mukavuudet olivat vielä muistissa ja täällä jnetsissä ulvoivat sudet niin, että selkäpiitä karmi. Oli sentään onni, ettei vielä ollut karhuja, sillä ne kuulemma nukkuivat talveA pesissään. Lähempään naapuriin sentään uskallettiin yksinkin vierailulle keskipäivällä, mutta jos ajateltiin mennä edemmäksi, olimme aina monta yhdessä. öljylamput meillä oli siihen ai-kaan. Sähköstä ei vielä edes unelmoitu. Joslnis loppuivat tulitikut ja silloin pidettiin lampussa tulta kun'- nes sattui joku tulemaan, jolta niitä sitten saatiin. Kyllä se oli riemun päivä kun ukot keväällä kotiutuivat kämpältä. Muutaman vuoden kuluttua ruvettiin ostamaan farmareilta ratapölkkyjä ja paperipuita. Ei enää tarvinnut aukeata tehdessään kaataa metsää poltettavaksi, sai vähän toimeentulon apuakin ja miehet saivat, olla talvellakih kotona. . Elämä' tuntui kuitenkin yksitolk-' koisolta kun ei ollut minkäählaista yhteistoimintaa ja Työkansa lehden lakattua Ilmestymästä oli joitain^ vuosia ettei tällä puolen rajaa i l - ; mestynyt suomalaista^ sanomalehdes.', :Eikä niitä siihen ailcaah saanut. ra-| jdn takaakaan kun öli sota-aika. Jo-, takin Vh^eistoirtiintaäkditähkihkoeV tettiin järjestää vaikka ei muuta' niin tanssit pystyyn jossain vanhan pojan mökillä; :\ '• Monta körtaa puhuttiin^että Inm sota loppuu, niin kyllä'tässä vielä toimitaankin henkisen elämän el vyttämiseksi. Mitään toimintabuo-neiätoa ei kylläkään ollut,: muita kun lapset täällä maalia ollessaan olivat kasvaneet jo kouluikään, niin saimme koulun ja täällä aloitimme yhteistoiminnan. Monet kauniit illanvietot onkin koululla pidetty ja monta; hauskaa näytelmää näytetty tilapäisesti laitetulla lavalla ja harjoittelijat ovat kulkeneet harjoituksissa 'pitkistä lumisista matkoista huolimatta. Tapana oli, että vanhemmat kantoivat lapsensa niihin illanviettoihin, mutta kun lapset menivät jo alkaisi^ nukkumaan, niin vanhatpojat kantoivat heille peitteet, joihin sitten lapset käärittiin nukkumaan. Näin elettiin rauhassa ja sovussa vaikka ei'kaikki ollutkaan aivan viimeistä muotia. Meillä on usko valoisampaan tulevaisuuteen ja rauhan palaamiseen ja, vaikka onlun käyty monta sotaa, on meillä valtaa usko, että rauha vielä saavutetaan ainiaaksi — E. Suofnenkielinen kansanopetus atkoi lÖO V . sitten JalmanSaari' toimi pitkän -ajan Lie- Idn kansanoinaii.ena' toimittajaiaa. Ennen' sitä oä- -hän Vapauden toimi-tuksi^ ViSaaH poistui jcra^ lokakuussa'V. 1954.' " ' a... muistoja... Kun lehtemme Vapaus nyt viet tää kunnioitettavaa 40-vuotispäi-yäänsä, niin meillä on todella syytä pitää pieniä syntymäpäiväjuhlia tapahtuman johdosta. Tämä juhliminen tapahtunee suu^ rimmalta osalta muistelmien kautta ja avulla, joita useimmiten valko-hapsiset veteraanit.kirjoittavat. . Kun olen yksi noista vielä elossa olevista veteraaneista, niin' katson velvollisuudekseni kirjoittaa vähän niistä vanhemmista asioista jotka iivat yhteydessä Vapauden perustamisen kanssa, siis "Työkansan" ai-käisifi; täkih asioista. Kirjoittelin siiiieh aikaan Vapautta edeltäneeseen "Työkansaan" erinäisillä salanimillä sillä ainakin siihen aikaan katsottiin, että "tuntemaitomi^n kirjoituksilla oli vetoa samalla kun tunnettujen Idrjoitukset jäivät lukematta. Kukaan ei ole kuulema profeetta omalla maallaan. J. W. kahnasto oli "Työkansan" toimittajana siihen aikaan kun minä aloitin kirjoitteluni lehtiin. Kirjoit taminen lehtiin alkoi minun kohdaltani siitä kun kirjdittelin "Juttutuvassa" siioin ilniestyneeseen nyrk-kilehteen. ja täihän nyrkkilehden toimittajana piti kunkin olla vuorollaan — ja lehden uusi numero luet tiin aina seuraavassa kokouksessa. Kirjoituksia myös arvosteltiin. Minun kirjoitukseni sai "hyvä" lausunnon oikealta toimittajalta, KannastoUa ja niin hän alkoi pyyte lemään minulta kirjoitulcsia Työkansaan. Ujostelin, ja pslkäsinkin ruveta kirjoittelemaan oikeaan sanomalehteen,, vaan kun sain* uuden kehoituksen, kokeilin kirjoittamista ensimmäisen kerran ja sitä on jatkunut aina näihui päiviin asti. työkansan lakattua ilmestymästä ; äi kuitenkin minun kynäni ruostumaan. Sitten perustettiin tämä meidän Vapaus-Iehtemme, jonka kehitystä on minun turha selittää, sillä sen historian tuntee parhaiten täkäläis ten maanmiestemjne työväenjärjestö, joten se siitä.'^ Kului vuosia edelläkerrotusta. Tilasin tosin Vapautta, vaan mieleenikään ei tullut kirjoittaa siihen, sillä tyydyin muiden kynäilijäin tuotteisiin ja sillä hyvä. Henry Puro oli Vapauden toimi tuksessa yksin ja J. W. Kannasto oli liikkeenhoitajana, joten työvoima oli: pieni, mutta vaatimukset lehden toimittamisesta olivat silti suuret; Kannasto kyllä kirjoitti säännöUi' sesti "oman nurkkansa" ja uutisten kirjoittajat täyttivät omat palstansa; Mutta vailcka lehti ilmestyilcin vain nelisivuisena, jäi siihen tilaa vielä avustajillekin, jotka olivatlcin hyvin haluttuja, ei vain ylcsm toimituksel le, vaan myös lukijoille.. Mutta mi-, nä pysjrttelin kuitenkin sivussa sik-^ si kun en tuntenut toimittajaa hen kilökohtaisesti. Sitten sattumalta kohtasin Kannasten ja kun oli uutiset kerrottu puolin ja toisin, ryhtyi Kannasto puhumaan Vapautta koskevista asioista. Sitten hän kysäisi, etta miksi en kirjoittele lehteen,'kutenkirjoitte> Iin aikaistnunin? "Enhän tunne toimittajaakaan" puolustelin minä ja ssli,tin että muutenkin on paljon työtä, sillä asun f armillaj mistä ei työ lopu kos' kaan. Kannasto Idiitenkm selitti, että "se ei saa olla esteenä, sillä lehti tarvitsee avustajia, sillä lulcijat vaa-: tivat lehdeltä monipuolisuutta. Eivät tyydy edes pelkkiin uutistietoi hin ja muihin kirjoituksiin." Niin hän lupasi saada minut tuttavuuteen toimittajan kanssa.. Minä puolestani lupasin kokeilla kirjoittamis-: ta: Kirjoittelin sitten Vapauteen pi-;^ tempiS ja lyhyempiä kertomuksia,' joita toimitus halusi. Annie ttuissalo. '• (Jatkoa 3. sivulta) ; järjestettiiö jatkoluokalla kötita-ibusöpetusta. Jo viime, vuosisadalla allfoi .meidän päivinämme "paholaisen . keksinnöksi" leimattu vuoroluku saada jalansijaa. Aamuvuoroon tultiin iklo 8 ja viimeiset iltavuorolaiset pääsivät kotiin vastav klo 7 eli klo 19, OMIA KOULUTALOJA Koulut. toimivat enimmäkseen vuokrahuoneistoissa. Kunta rakennutti viime vuosisadan puolella Punavuorenkadun varrelle 3-luokkai-sen koulun, nykyiset -Annankadun, Porthaninkadun ja, Lapinlahden-katu 6:n koulut sekä äskettäin puretun Tunturikadun koulun. Aurora Karamsin, silloin rva Demidoff, lah Joitti Kasarmikatu 21:ssä sijaitsevan talon kouluksi, mutta se ei tuottanut labjoittajalleen erityistä kunniaa. Se on jäänyt nimittäin histo^ rian lehdille eräänä viime vuosisa dan epäsiisteimpänä ja huonokun-töisimpana kouluna, ja opettajien oli ain^ valtuustoa myöten kohotet-t£ fva äänensä ennenkuin talon kuntoa kohennettiin, ja huoneiden läm-pd saatiin kohoamaan talvisaikaan kahdeksan asteen yläpuolelle. SUOMENKIELISET SAAVAT OMAN, TARKASTAJAN '.•Suomenkielinen ja ruotsinkieli-hen kansakoulu, toimivat saman tarkastajan alaisuudessa vuoteen 1908 i^aakka. Silloin jaettiin koulut kie-iellisellä pohjalla kahteen osaan: &isinunäiselcsi suomenkielisten kan saköulujen tarkastajaksi tuli £ii: maist, kouluneuvos Matti Pesonen ja hän oli virassaan aina vuoteen 1035 ^alckä. Oppilasluku kasvoi lyuosi vuodelta, olihan Helsingin asukasluku v. 1920 jo lähes 200.000 iat kymmentä vuotta myöhemmin lähes 250.000. V. 1921 tuli oppivel- VQUisuuslakT vahvistetuksi, vaikkei se merkinnyt Helsingissä mitään j^ätkaisevaa. Koulujen sisäinen elämä kehittyi, saatiui koululääkärei-tS„ kotiluhoitajia, kesävlrkistystoi^ huhtaa jne. jä lapsille ryhdyttiin jakamaan ilmaiseksi koulutarvikkeita. Et YHTÄÄN UUTTA KOULUA SfOTAVUOSINA Muutamia vuosia sen jälkeen, kun l^ulnneutos Pesonen v. 1935 lopulta jätti koululaitoksen ja hänen seuraajakseen astui £il.tri: Aarne Huuskonen; alkoivat sotavuodet, j o t l ^ hajoittivat Helsingin, kansa kouliijen toiminnan. Toiset luokat ioimivat maaseudulla,, jotkut jopa j^Otsiissa ja Tanskassa saakka. Eras väonpilkku, ilmaisen kouluaterian jakaminen. kaikille oppilaille vuodata 1943 lähtien, on sentSanvmer-kittävä kurjoihin noUta ajoilta. En-ii^ i&^^^sotiä .laadittu 20-vaotineQ koo-' 20 pros. vätiem-män fäna vuonna Ottawa. —: Canadassa rakennettiin tämän vtioden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 20 prosenttia vähemmän asuinrakennuksia kuin vastaavana aikana viime vuonna. ' Central Mortgage and Housing ilmoitti, että mainitun ajan kuluessa aloitettiin 56,634 asuntoyksikön rakentaminen verrattuna 70,673:een vastaavana aikana edell. vuonna; Samanaikaisesti valmistui 54,126 asuntoyksikköä verratt. 65.640:een vastaavana aikana edellisenä vuonna. Viime syyskuussa oli rakennuk-senalaisena. 46,5t6 asuntoyksikköä eli 1,100 vähemmän kuin syyskuussa vuonna 1956. . lurakcnnussuunnitelma jäi toteuttamatta eikä Helsinkiin rakennettu sotien aikana ainoatakaan uutta koulurakennusta —- mikä muuten aiheuttaa vieläkin tilanahtautta kouluissa väestön voimakkaan l i sääntymisen ohella. OmLASMAABÄ 3-KERTAISEKSI V. 1946 liitettiin entiset esikaupunkialueet kantakaupunkiin, jonka johdosta oppilasmäärä 3-kertaistui. V. 1945 oli oppilaita hieman yli 10,000. ja tänä syksynä yli 31,000. Rauhan palettua alkoi suuri jäi-leenrakennusvaihe. Pommitulcsissa vaiuioituneet Tehtaankadun ja Aleksis Kivenkadun koulutalot korjattiin. Sotien jälkeen on rakennettu kouluja:~ 15-luokkaisiksi koulutaloiksi laskettuna yhteensä.14 koulutaloa, joista suurin psa liitosalueel-' Ie, ja korjauksia "on suoritettu niin paljon, että voidaan arvioida Hel-sittgin kaupungin hankkineen'itselleen uutta tai uudistettua koulutilaa yli 20 keskikokoisen koulutalon verran ^nmmenessä vuodessa eli keskimäärin-kaksi koulutaloa: vuodessa. Ja kuitenkin on opetustiloista vielä puutett J^' vuoroluktToä ylei^ nen iiiBuö;ia ',vastavalmistuneelkiii. 'koulut tahtovat oUaliian pieniä^^ OLAVI HOLMIN ' M ; U I S T q L L « . KnoU iokaknon 26 jpäirohä 1953: On nelj& vuotta^vieriziyt nmlstojeh taa," - • - vaan .Sinua,' Olavi, emme unhoita Kafpaus-ja suru rintamme ' ~ täyttää." -SidtMl Anra ja U» sek» topseL VAPAUS öNsi^iHuT 102 Vapaus sai viikon vaihteessa jälleen 20' '^syntymäpäivälahjaa", eli uutta tilausta, nostaen se lokakuun 10 p|iv2if:j^eisellä ajalla saatujen uusidB^titaiisten määrän sataan kahteen. '. ' Kolme'paikkakuntaa, Dinsmore, Sask^iÖIe 92 A. C By ja Marfcstay, Ont., nousi nyt viikon vaihteessa^ osuutensa, täyttäneiden paikkakuntien luetteloon. ' : Suorempien paikkakuntien väli-sessä^ fUIpailussa oh edelleen kova Ulpailn^Sudbursm ja Port Arthurin välillä '-.r- Sudbiiryn johtaessa tällä kertaa^/yhdctUä tUauksella. Uu{^'tilauksia saapui nyt sen-raavasaiB:.. V. . pamme lisääntyi 79 pros. 7 V . aikana MonireaL — Canadan ulkomaankauppa onvosoittanut vähän lisääntymistä verrattuna viime vuoteen, sanotaan Financial Couriselissa julkaistussa farjoitulisessa äskettäin. KultiVän*''vuoden ensimmäisen 8 Iniukaud^n - aikana Canadan ulko-maankafippa — vienti ja tuonti yhteisesti — nousi $7,078,200,000. V. 1950 nousi- ulkomaankauppa ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana $3,945/300. joka siis merldtsee $3,132,900'enemmän kauppaa kuin kuluvan vuoden* vastaavana aikana eli 79 prosentin nousua. Ulkomaankauppa kuluvan vuoden 8 ensihimäisenä kuukautena oli $115,800,000 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja mer-kitsif. iii:? i/prosentin nousua, jolloui vienti kohosi 1,8 prosenttia ja tuonti 1.6 prosenttia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tuö'nfi on noussut huomattavammin sillä 1950 tuonti nousi $1.979,800,000:sta $3,860,900.000:n 'kuluvan^, vuonna. Samana aikana vienti nbusi $l.g65,500,000:sta $3,- 217,300,000:n. Ulkomaankaupan yhtenä piirteenä viime kuukausina on ollut havaittavana se, että tuonti Yhdysvalloista on hiukan laskenut. Elokuun tuonti Yhdysvalloista nousi' $323,-< 700,000 kun sensijaan ti^onti vuotta aikaisemmin nousi $329.700.000. Lapset tarvitsevat päivittäisen D vitamiiniannoksenkasvuvuosinaan luustonsa ja hampaittensa kehittämiseksi. ffilda^ Hohtanen (Locfcerbi Eino Lehtola 2, Jack Rasku l " Xeikas 1^ yhteensä Sndbur>i «ntta tilausta. Sndbur>sta oi tullut 25 uutta tilausta osaödt lessa 30. E. Wuori 1 ja E; Perälä 1 teensä Sault Ste »lariesta 2 1 tilausta. Soösta on nyt tullut 4 ta tilausta osuuden ollessa 9. • Mrs. S, Mäensivu, Markstay, 1 uusi tilaus ja osuus täyttyil J. Lehto 1, Sam Pukkala 1, . HiU 1 ja Katri Mäkiin 1, yhte Port Arthurista 4 uutta tila Arthurista on nyt tullut n uuti lausta osuuden ollessa 30. Henry Wainio, MUe 92 ÄX 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi.: John Särkilahti, Dinsmore, S 1 uusi tUaus ja osuus täyttyi E. Hanklia 1 ja John Mäkikai 1, yhteensä South Porcupinesti tullut 5 uutta tilausta osuuden lessa 9. ' H. Ronty 1 ja Olivia Tolvanei yhteensä on Torontosta tullut uutta tilausta osuuden ollessa 3i Runsais kolmannes on jo siis 1 tavasta Uiytetty, mutta vielä pii hankkia lähes 200 uutta tilat marraskuun kymmenenteen p'äiyi mennessä. L-Saksan sosdem puolue vastannut - Bonn. — Myös Länsi-Saksan sps Udemokraattinen puolue on nyt vj tannut.Hrushtshevin Euroopan sosi listipuolueille lähettämään kirji mään, jossa käsitellään Syyrian kr siä. Kirjelmässään pdolue esitti että kansojen välinen rauhanomaini rinnakkaiselo Ja yhteisymmärrys la' kalsevat nykyään vallitsevaa jänn tystä. Tähän kuuluu puolueen mii Iestä pyrkimys Keski-Idan tilantee 'käsittelyyn YK :ssa. Lopuksi lausi taan toivomus, että turvallisuusnei vosto puuttuisi asiaan, jos Keski-Idä tilanne vakavasti uhkaisi maailman rauhaa^ SARNIAN SUOMALAISET! Antakaa kannatuksenne City Barber Shop 1(« s. CHRISTINA ST. . Vastapäätä uutta hallituksen rakeimusta. SARNIA ONTARIO \ S o UN D W A VES ° 3136 Pt. Grey Rd. ^ Vancouver 8, B. C. (MR. H. GOMEZ) PuheUmet: BAyview 0580 — 7584 3 J O U L U T A R J O U S * 'Lähettäkää terveisenne kotimaahan LAAJA-SOINTI (Hi-Fi) levityk- 9 sellä. 2-sivuinen, 6 tuuman särkymätön levy ainoastaan $1.00. V U O T U I S E T S U U R ET KALASTAJAIN TANSSIT C I 4 I N T O N - H A A L I L L A 2605 iEast Pender Street, Vancouver, B, C. Lauantaina, marraskttun 9 pnä klo 8-12 .}- • Soittaa R. PAJALAN ORKESTERI Sisääiipääsy $1.00, Johon sisältyy kahvi hyvien lohivoileipien kera . Järjestää: Kalasta jäin Union Woodwards osasto No. 11 Ja CSJ:n Vancouverin osasto No. 53 ' Syvllä somlla ilmoitamme, että vaimoni ja hellä äitini U1.LIAN MAUTTA TYYNEU (O. S. RiNTAKANGAS) kuoli Toronton General-satraaiassalokaknazi 1 päivänä 1937. Hän 6U;k]^tynyi Evi^rvellä,'V. 16 päivä^^^^^ 1911 3^ kuollessaan 46 vuoden 6 konkanden Ja 15 i»ivän ikäinen. Suremaan Jäi hänen poollsönsa Mätti Jä poika&a Pentti perheineen Torontossa, isä Ja maita läheisiä soknlalsia Suomessa seka laaja ^ttavapllri tässä maassa. £ Vainua handattih Monht Pleasant faantansmaahan. Hantanksen l«hnlt# pastori K. A. Koponen, mkolaisten «aattaessa hänet viimei-seeatiq^ nsa. ^ , r .J^a^Uman. myrskyt ei hähritä saa Sinun untasi rauhaisaa, fiol vinhasti syksyn tuulet, se kukkaset haudallas kuihduttaa Miehesi MatfL ;f^«pi|p kärsit tifekien iäakat, Oht parhain äiti; mitä olla voi. ' Sana, äiti. niin kauniina korvissa soipi. Miltsi kohtalon kylmä laki . Mummun keskeltämme pois haki. Varmaan mummun on hyvä olla siellä. sun muistos seuraa meitä . elontlellä-. Unda j.a L, aur^a . Pentti Ja Sitfcka. K I I T O S -^taWie sukulaisia Ja tuttavia kauni& peleistä. Jotka peitUvät äldhi hautakummun. Kiitos kantajiUe. Kiitokset teine.jotka läsnäolollanne kunnioititte hänen muistoaaa vflmelseen.lepoon saattaessamme. Kiitämme kaikkia Jotka auttoivat., meitä''kestämään tämän suuren surun. Kiitämme teitä Jotka autoitte meitä IcahvitarjoUussa. 73 Norden Crescent TYTNEUIN P E r aE Don Mills. Ontario
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 29, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-10-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus571029 |
Description
Title | 1957-10-29-04 |
OCR text | leitten viime latöaukfi^ synii^tnäpiiyälalija^^ kölmlpäiväiseDa i l m e s t j ^ ^ tät-yaätäsi^^ oh fflfiSSM. ' 7 tässä Icaisauksäisa eHte labloitökseii teUji «A4 etta Jehden iäm^tiaiai asettaisivat taVdtfeekseen $10,000^ Kaiuiistt ehdotettö! kylläj^Syäbileliac^ o^^ ne eivät Me iilaisniiae^ä fl^ suuiipääöiDaii Icaiuiabisil^ioiiDki^ Ja nranta i i p a » e i b ä niu^aa vtiilat määrää^^ m tahdin"^ NtiiiioneD Vapaus balaaa toimia edelieenkfai deiäbkf^attiste^ kannattajiensa toiveiden Jätah^ MUSTONeiv, Vancouver/ vastaa $SM siirtnllnsa haasteisiin. FAPnt koivu; Lockerby, Ont;, vastia siamaaiii» Iiaasteese» J[a haastaa p^ruktcaiaisensa Almia Ja Einar Aittolan/toivhtds ^ ;VSE!rk, J5uibno%0nt^" lahjoit hyVäSsi, vaikka iyökyvyttömänä j ^ l ä ke pojat lehteninielianrta ? NORMA J A NICK SKtJRÖ, Lt^lcerby, Ont., vastaavat' $2-00 Nancy ja Freddie Beaucbampin haasteeseen. SIGNE JA TOI VO VXH AIHAA, Wah|ialiätae, Onti, vastsurva^ $10p ^aävi Kankkusen haasteeseen Ja hsiastavat Ida Ja Frank Mäkisen, Bea-yer'^.: Läkelta,,Ont;---::. •/':.l'.-:^r"--^ ; AINO J A J A CK MÄKI, Sault Stie. Marie, Ont, vastaavat $5.00 E. .Erkkilän haasteeseen.' yy:':)\:-..:-^^ :/ M ^ukätush/ Önt.; vasta* j $2.00 Väinö Eltdlan liaasteeset^n Ja kebbitWa/ että kaikU v^stalslv^at h^ jBÄM. MATI^LA^ Isbiitbl Pbn^pinb^ pbt., ! v a ^ JBeli Mattilan ja Martti MyAynieii^e^ ke^itt^a kaikkia hMstee^^ saaneita'maksamaan ;ha^^ YI(JO OJA, Souih saamiinsa haast^i-jsiin Javiceboittaa toisiiaJiin Haasteit^ haasteensa. MATri: LUHTA,,Sou^^ •teisiin Ja haastaa seuraavani: Lenpi^^L^ iBraest Toppari, molbm- ^mat South Porcupinesta, Ont. . . , > : F A N K KUUSISTO, Whitef]8b, Ont., vastaa $2.00 Matti Lindalan haaktbeseen Ja haastaa V. Ylisen, Whitefishista,-Ö ) LAURI NIININEN, CPRrnteleg^^^ ]toa $3.00 VickHasun haasteeseen haastamia imaksamaan haasteensa. . I ALINA JA JACK JACKSON, I^ort WilUam, ont., lahjoittavat $2.00 (Vapaudelle syntymäpäivälahjana.; MR. JA MRS. W. JARVA; FoH^Arthtt^Qnt.; vastaavat $1.00 mr. Nallin haasteeseen ja hifiaistavat Kusti Porkkusen, Port Art- PORKUNEN, Port Arthur, Ont;, vastaa $2.00 mr. Ja mrs. haasteeseen. .s '/ • LAURI PUITTINEN, Port Arthur, Oht:, vastaa $2.00 Henry Arve-liinln haasteeseen sekä haastoa Ottö Nuuttilan J Viitalan, Port Arthurista - tekemään samoin tai ^ pareminlit velvoJlisUutena lehtemme tukemiseksi. Samalla kelioitaenraiemmin haastettuja, myöskin haasta-mattomia —^ oma aloitteisesti teicemään .lahjoitukseh Ja Jatkamaan haas- «tetta. Pitäkäämme kunniavelvpllisuutenaj nostaa tämän haastekampanjan **"*-"^lähemmä $;b;b00, ölien se varmin tuki iäilyttää lehtemme ilmes-kolmipäiväisenä. f RITARI, CrbightotaMine, Oht., lahjoittaa $10.00 Vapaudelle 40vuotlssyotymäpäivälahjana. TORONTON i OSASTON iVAI^^ $20.00 Vapaudelle 46-Vuotissyntyhi8päiväiahJahai^^^^^>/.,:; • VOITTO LESKINEN, Toronto, Oht,, vastaa $2.00 Kalle Vicklnndin haasteeseen.:-;:::/;-;;..::;: ..;/;,;:,?.^f:-/..^-. :r-. SILJA JA LASSE ANNALA^ Schujiiacher, Oht.. vastaavat $3.00 yyhe Ja Bernard /Hillin haasteeseen näin matti myöhäisenä, mutta parempi myöhään kuin el milioinkaah. IDA AHLGREN, Port Arthur, Önt, vastaa $2.00 Jack Laineen'haäs-tecseen.;; ••:-:: >v'';v^"''^".--'V.,.'!^;//^ SANNI PöYHöLÄ, Port Arthur, Ont., vastaa $2.00 Maiju Koivurannan ;l&aasteeseen/f.' ;;p:::,;::^v^yAv Z-- ; / - ' / ' ; | ' / / i ' :^ ^ ^V; ^-^'^^1 •/•;,•;:, AIMÖ^TASA/Lappe,P.'Ö^ teeseen Ja haastaa seuraavat: TöiVbiiykärijI^pjpe,^^^^^ Jussi Kank kuncn,;Port:Arthur,:Onti^;w';;:'j::''r/;:^ ROBERT HILL> Port Arthur, bnf.,labj0ittat^ $2.00 Vapaudeile syntymäpäivälahjana.:. :; YSTÄVÄ, Lockerby, Ont., lahJoUtaa $1^.00 Vapaiiidelle; / MR, JA MRS. TOIVO PALONEN, Kelly Lake^ Oht;, vastaav^^^ Fatfny Suomisen haasteeseen. s v i V ? TILDA JA JACK MÄNNISTÖ. Sudbury, Ctot.; vastaavat $5.00 Ida •< Heikkilän Ja Sofia Järven* haas^iäiin Ja haastavat Helga Jä Toivo Ki flSl-:':^';-**"^"''!*"^ laakeita,'Ont.-:;^ :-;:...::/•,-,.•:;;.•;. H l • MATTI AHVONEN, Sudbuir; Ont; vastaa $3iÖ Jalmar Miettisen ^'j||V :;;:•• r haasteeseen; ';:•:.^•r':--.:v.:,/. •.•,';•",•••.:..•.••;'.••:-:• • OIKAISU: NpRkodLIlVR.B. 3, F ^ ^ vastaavat S2.00 saamaansa haasteeseen ja haastavat khiit Kantolan, R. R. 3. Fort Winiam, Ont., eikä Knut Härjii, kute^ oli nimi tullut virheelr Ilsesti lokakuun 5 p:h haastekätsauksessa. ' "Juonna 1947, jolloin Vapaus juhli 30-vuotispäiväänsä, oli Vapaudei^sa suurempi henkilökunta kuii^ vasemmalta oikealla: konelatöjat Jorma Palorriäki jä.Heijry 'Äiihtaheri, ka latomon iesimies Tauno Koski, ko-helafojä Martin Kivarijä painaja: Eric Männistö. KesMrivissa;v ijntamo Mäkelä, liikkeenhoitaja Edwiri Suksi, Liekin toimittaja Aku Päiviö^ talbhmies Victor Hurnastij käsilatoja Hugo EU-metiV ilrriöitusasi^^ Aimo Mäki ja paipaja Martti Ahönferi; Istumässä^ V ratfajahärjbittelijä Marigaret H kirjanpitäjä Elvi Sälo.apulaiskirjä bspitteideh hoitajat Maiy Coombs jä^ Mäki sekä käsilatoja Leo Laine. . Kuvasta on pois toimittaja-P. Predrickson ja painajaharjoittelija Yvette Delongchamp.:-•-.• -.--•> .'•^••••^ - • ^ ^ •' • o l i uudisasukkaan tie . . . . . piiiP/''"'- Tässä katsäiiicsessi 99.00 Ennen julkaistuja 7,4584^^ Yhteensä — „ . w — $ 7 , 5 5 5 . 4 0 A. ., ::/:..^; B. AM LL. B.;::;;^::.'-: Barrister, Solicitori Notary SUOMÄLÄiNlSN PUH. HO. 3-3392 liD20 Danforih Ave.. törimlö g>;i?;#ir(fe|x:i«A^-;=-:-'* v : \ iJL^EEBSBSE ine^vät autonajiirien minimioiäii laskemista Vancouver. ^Kaupunginvaltuus to bn ryhtynjrt harkitsemaan jos o^isi soveliasta jpyytää maakuntahallitusta iaskemaan autonajurlen laillisin ininimi-iän kuuteenioista ikä-yuoteen yhdeksästätoista. Nykyisin lö-r-is saavat kyilä. ajoluvan, mutta lain mi^aaJi tikitä ei voida syyti liikeiinelaih., rikkomuksista, sillä laiii edessä he ovat vielä alaikäisiä. i VÄLITÄMME RAHAA SUÖHEEN KORKEAMPI KURSSI VOIMASSA NYT! PIENIN SUMMA 5,000 SSVÖL |l6.6o YNNÄ LAHETYSIQCJLTO $1.00 JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SlMOC. $3.20 Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14 päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama kuittL VAPAUS TRAVEL AGENCY *Box69 , , Sudbury, Ontario Tässä ejjsiaikoina kun olimme tulleet tähän maahan ja olimme nuoria, oli meillä innostusta alkamaan elämämme täällä ja otimme osaa yhteisiin pyrintöihin. Tämä tietenkin on luonnollisia meihin nähden, jotka olemme tulleet vanhoiksi, mutta onhan nytkin nuoria kasvamassa, kuten ennenkin. Ensimmäisen maailmansodan aikana muutti paljon ihmisiä Icaupun-geista maaseuduille huonoa aikaa pakoon. Otettiin hallituksen maita, rakennettiin tarvittavat huoneet metsästä ja näin syntyi uusia asutuksia. Kaikki öli alkeellista. Ei ol-liit mitään mukavuuksia, joita oli kaupungeissa. Oli kuitenkin koti ja lämmintä ilman maksua. Metsää; raivattiin, eitä .saatiin peruna;; ^ ja j heinämaata, aluksi. .si|l|i lehmä oli myös hankittav^. ;Ei kannattanut ostaa säilykemaitpa,, siilä raiiaalcaian ei ollut ja .matkat oliyat pitkiä, joten t3varan kuljettamisessakin piisi, ollut v^ikeulfsia.. Oli hyvä,- että sai jauliosäkin 'k^ kantamalla, koska teitä, e^ Nuoria kun; oltiin, ,niin / ha^v^U-i i i n . tästä pienestä y alusta. kerran kasvavan kauniin kodin jaj laajat pellot;' Monet ovat tämän'Jiaav^^ sa! saavutiaheei vaikkV^se ,onid^ "ph lutJfyöri ja vaivan takanä,'Mu( Sitä kauniimmalta on koti' gitteii "öisistä jastaan näyttänytrÄiussa oli' kaik-kl hankalaa mejUIe naimille vaiflaii-iäri;: joiden oli jäätävä ^^k^^^ ja lap^ sia huoitamaan. Kaupungin mukavuudet olivat vielä muistissa ja täällä jnetsissä ulvoivat sudet niin, että selkäpiitä karmi. Oli sentään onni, ettei vielä ollut karhuja, sillä ne kuulemma nukkuivat talveA pesissään. Lähempään naapuriin sentään uskallettiin yksinkin vierailulle keskipäivällä, mutta jos ajateltiin mennä edemmäksi, olimme aina monta yhdessä. öljylamput meillä oli siihen ai-kaan. Sähköstä ei vielä edes unelmoitu. Joslnis loppuivat tulitikut ja silloin pidettiin lampussa tulta kun'- nes sattui joku tulemaan, jolta niitä sitten saatiin. Kyllä se oli riemun päivä kun ukot keväällä kotiutuivat kämpältä. Muutaman vuoden kuluttua ruvettiin ostamaan farmareilta ratapölkkyjä ja paperipuita. Ei enää tarvinnut aukeata tehdessään kaataa metsää poltettavaksi, sai vähän toimeentulon apuakin ja miehet saivat, olla talvellakih kotona. . Elämä' tuntui kuitenkin yksitolk-' koisolta kun ei ollut minkäählaista yhteistoimintaa ja Työkansa lehden lakattua Ilmestymästä oli joitain^ vuosia ettei tällä puolen rajaa i l - ; mestynyt suomalaista^ sanomalehdes.', :Eikä niitä siihen ailcaah saanut. ra-| jdn takaakaan kun öli sota-aika. Jo-, takin Vh^eistoirtiintaäkditähkihkoeV tettiin järjestää vaikka ei muuta' niin tanssit pystyyn jossain vanhan pojan mökillä; :\ '• Monta körtaa puhuttiin^että Inm sota loppuu, niin kyllä'tässä vielä toimitaankin henkisen elämän el vyttämiseksi. Mitään toimintabuo-neiätoa ei kylläkään ollut,: muita kun lapset täällä maalia ollessaan olivat kasvaneet jo kouluikään, niin saimme koulun ja täällä aloitimme yhteistoiminnan. Monet kauniit illanvietot onkin koululla pidetty ja monta; hauskaa näytelmää näytetty tilapäisesti laitetulla lavalla ja harjoittelijat ovat kulkeneet harjoituksissa 'pitkistä lumisista matkoista huolimatta. Tapana oli, että vanhemmat kantoivat lapsensa niihin illanviettoihin, mutta kun lapset menivät jo alkaisi^ nukkumaan, niin vanhatpojat kantoivat heille peitteet, joihin sitten lapset käärittiin nukkumaan. Näin elettiin rauhassa ja sovussa vaikka ei'kaikki ollutkaan aivan viimeistä muotia. Meillä on usko valoisampaan tulevaisuuteen ja rauhan palaamiseen ja, vaikka onlun käyty monta sotaa, on meillä valtaa usko, että rauha vielä saavutetaan ainiaaksi — E. Suofnenkielinen kansanopetus atkoi lÖO V . sitten JalmanSaari' toimi pitkän -ajan Lie- Idn kansanoinaii.ena' toimittajaiaa. Ennen' sitä oä- -hän Vapauden toimi-tuksi^ ViSaaH poistui jcra^ lokakuussa'V. 1954.' " ' a... muistoja... Kun lehtemme Vapaus nyt viet tää kunnioitettavaa 40-vuotispäi-yäänsä, niin meillä on todella syytä pitää pieniä syntymäpäiväjuhlia tapahtuman johdosta. Tämä juhliminen tapahtunee suu^ rimmalta osalta muistelmien kautta ja avulla, joita useimmiten valko-hapsiset veteraanit.kirjoittavat. . Kun olen yksi noista vielä elossa olevista veteraaneista, niin' katson velvollisuudekseni kirjoittaa vähän niistä vanhemmista asioista jotka iivat yhteydessä Vapauden perustamisen kanssa, siis "Työkansan" ai-käisifi; täkih asioista. Kirjoittelin siiiieh aikaan Vapautta edeltäneeseen "Työkansaan" erinäisillä salanimillä sillä ainakin siihen aikaan katsottiin, että "tuntemaitomi^n kirjoituksilla oli vetoa samalla kun tunnettujen Idrjoitukset jäivät lukematta. Kukaan ei ole kuulema profeetta omalla maallaan. J. W. kahnasto oli "Työkansan" toimittajana siihen aikaan kun minä aloitin kirjoitteluni lehtiin. Kirjoit taminen lehtiin alkoi minun kohdaltani siitä kun kirjdittelin "Juttutuvassa" siioin ilniestyneeseen nyrk-kilehteen. ja täihän nyrkkilehden toimittajana piti kunkin olla vuorollaan — ja lehden uusi numero luet tiin aina seuraavassa kokouksessa. Kirjoituksia myös arvosteltiin. Minun kirjoitukseni sai "hyvä" lausunnon oikealta toimittajalta, KannastoUa ja niin hän alkoi pyyte lemään minulta kirjoitulcsia Työkansaan. Ujostelin, ja pslkäsinkin ruveta kirjoittelemaan oikeaan sanomalehteen,, vaan kun sain* uuden kehoituksen, kokeilin kirjoittamista ensimmäisen kerran ja sitä on jatkunut aina näihui päiviin asti. työkansan lakattua ilmestymästä ; äi kuitenkin minun kynäni ruostumaan. Sitten perustettiin tämä meidän Vapaus-Iehtemme, jonka kehitystä on minun turha selittää, sillä sen historian tuntee parhaiten täkäläis ten maanmiestemjne työväenjärjestö, joten se siitä.'^ Kului vuosia edelläkerrotusta. Tilasin tosin Vapautta, vaan mieleenikään ei tullut kirjoittaa siihen, sillä tyydyin muiden kynäilijäin tuotteisiin ja sillä hyvä. Henry Puro oli Vapauden toimi tuksessa yksin ja J. W. Kannasto oli liikkeenhoitajana, joten työvoima oli: pieni, mutta vaatimukset lehden toimittamisesta olivat silti suuret; Kannasto kyllä kirjoitti säännöUi' sesti "oman nurkkansa" ja uutisten kirjoittajat täyttivät omat palstansa; Mutta vailcka lehti ilmestyilcin vain nelisivuisena, jäi siihen tilaa vielä avustajillekin, jotka olivatlcin hyvin haluttuja, ei vain ylcsm toimituksel le, vaan myös lukijoille.. Mutta mi-, nä pysjrttelin kuitenkin sivussa sik-^ si kun en tuntenut toimittajaa hen kilökohtaisesti. Sitten sattumalta kohtasin Kannasten ja kun oli uutiset kerrottu puolin ja toisin, ryhtyi Kannasto puhumaan Vapautta koskevista asioista. Sitten hän kysäisi, etta miksi en kirjoittele lehteen,'kutenkirjoitte> Iin aikaistnunin? "Enhän tunne toimittajaakaan" puolustelin minä ja ssli,tin että muutenkin on paljon työtä, sillä asun f armillaj mistä ei työ lopu kos' kaan. Kannasto Idiitenkm selitti, että "se ei saa olla esteenä, sillä lehti tarvitsee avustajia, sillä lulcijat vaa-: tivat lehdeltä monipuolisuutta. Eivät tyydy edes pelkkiin uutistietoi hin ja muihin kirjoituksiin." Niin hän lupasi saada minut tuttavuuteen toimittajan kanssa.. Minä puolestani lupasin kokeilla kirjoittamis-: ta: Kirjoittelin sitten Vapauteen pi-;^ tempiS ja lyhyempiä kertomuksia,' joita toimitus halusi. Annie ttuissalo. '• (Jatkoa 3. sivulta) ; järjestettiiö jatkoluokalla kötita-ibusöpetusta. Jo viime, vuosisadalla allfoi .meidän päivinämme "paholaisen . keksinnöksi" leimattu vuoroluku saada jalansijaa. Aamuvuoroon tultiin iklo 8 ja viimeiset iltavuorolaiset pääsivät kotiin vastav klo 7 eli klo 19, OMIA KOULUTALOJA Koulut. toimivat enimmäkseen vuokrahuoneistoissa. Kunta rakennutti viime vuosisadan puolella Punavuorenkadun varrelle 3-luokkai-sen koulun, nykyiset -Annankadun, Porthaninkadun ja, Lapinlahden-katu 6:n koulut sekä äskettäin puretun Tunturikadun koulun. Aurora Karamsin, silloin rva Demidoff, lah Joitti Kasarmikatu 21:ssä sijaitsevan talon kouluksi, mutta se ei tuottanut labjoittajalleen erityistä kunniaa. Se on jäänyt nimittäin histo^ rian lehdille eräänä viime vuosisa dan epäsiisteimpänä ja huonokun-töisimpana kouluna, ja opettajien oli ain^ valtuustoa myöten kohotet-t£ fva äänensä ennenkuin talon kuntoa kohennettiin, ja huoneiden läm-pd saatiin kohoamaan talvisaikaan kahdeksan asteen yläpuolelle. SUOMENKIELISET SAAVAT OMAN, TARKASTAJAN '.•Suomenkielinen ja ruotsinkieli-hen kansakoulu, toimivat saman tarkastajan alaisuudessa vuoteen 1908 i^aakka. Silloin jaettiin koulut kie-iellisellä pohjalla kahteen osaan: &isinunäiselcsi suomenkielisten kan saköulujen tarkastajaksi tuli £ii: maist, kouluneuvos Matti Pesonen ja hän oli virassaan aina vuoteen 1035 ^alckä. Oppilasluku kasvoi lyuosi vuodelta, olihan Helsingin asukasluku v. 1920 jo lähes 200.000 iat kymmentä vuotta myöhemmin lähes 250.000. V. 1921 tuli oppivel- VQUisuuslakT vahvistetuksi, vaikkei se merkinnyt Helsingissä mitään j^ätkaisevaa. Koulujen sisäinen elämä kehittyi, saatiui koululääkärei-tS„ kotiluhoitajia, kesävlrkistystoi^ huhtaa jne. jä lapsille ryhdyttiin jakamaan ilmaiseksi koulutarvikkeita. Et YHTÄÄN UUTTA KOULUA SfOTAVUOSINA Muutamia vuosia sen jälkeen, kun l^ulnneutos Pesonen v. 1935 lopulta jätti koululaitoksen ja hänen seuraajakseen astui £il.tri: Aarne Huuskonen; alkoivat sotavuodet, j o t l ^ hajoittivat Helsingin, kansa kouliijen toiminnan. Toiset luokat ioimivat maaseudulla,, jotkut jopa j^Otsiissa ja Tanskassa saakka. Eras väonpilkku, ilmaisen kouluaterian jakaminen. kaikille oppilaille vuodata 1943 lähtien, on sentSanvmer-kittävä kurjoihin noUta ajoilta. En-ii^ i&^^^sotiä .laadittu 20-vaotineQ koo-' 20 pros. vätiem-män fäna vuonna Ottawa. —: Canadassa rakennettiin tämän vtioden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana 20 prosenttia vähemmän asuinrakennuksia kuin vastaavana aikana viime vuonna. ' Central Mortgage and Housing ilmoitti, että mainitun ajan kuluessa aloitettiin 56,634 asuntoyksikön rakentaminen verrattuna 70,673:een vastaavana aikana edell. vuonna; Samanaikaisesti valmistui 54,126 asuntoyksikköä verratt. 65.640:een vastaavana aikana edellisenä vuonna. Viime syyskuussa oli rakennuk-senalaisena. 46,5t6 asuntoyksikköä eli 1,100 vähemmän kuin syyskuussa vuonna 1956. . lurakcnnussuunnitelma jäi toteuttamatta eikä Helsinkiin rakennettu sotien aikana ainoatakaan uutta koulurakennusta —- mikä muuten aiheuttaa vieläkin tilanahtautta kouluissa väestön voimakkaan l i sääntymisen ohella. OmLASMAABÄ 3-KERTAISEKSI V. 1946 liitettiin entiset esikaupunkialueet kantakaupunkiin, jonka johdosta oppilasmäärä 3-kertaistui. V. 1945 oli oppilaita hieman yli 10,000. ja tänä syksynä yli 31,000. Rauhan palettua alkoi suuri jäi-leenrakennusvaihe. Pommitulcsissa vaiuioituneet Tehtaankadun ja Aleksis Kivenkadun koulutalot korjattiin. Sotien jälkeen on rakennettu kouluja:~ 15-luokkaisiksi koulutaloiksi laskettuna yhteensä.14 koulutaloa, joista suurin psa liitosalueel-' Ie, ja korjauksia "on suoritettu niin paljon, että voidaan arvioida Hel-sittgin kaupungin hankkineen'itselleen uutta tai uudistettua koulutilaa yli 20 keskikokoisen koulutalon verran ^nmmenessä vuodessa eli keskimäärin-kaksi koulutaloa: vuodessa. Ja kuitenkin on opetustiloista vielä puutett J^' vuoroluktToä ylei^ nen iiiBuö;ia ',vastavalmistuneelkiii. 'koulut tahtovat oUaliian pieniä^^ OLAVI HOLMIN ' M ; U I S T q L L « . KnoU iokaknon 26 jpäirohä 1953: On nelj& vuotta^vieriziyt nmlstojeh taa," - • - vaan .Sinua,' Olavi, emme unhoita Kafpaus-ja suru rintamme ' ~ täyttää." -SidtMl Anra ja U» sek» topseL VAPAUS öNsi^iHuT 102 Vapaus sai viikon vaihteessa jälleen 20' '^syntymäpäivälahjaa", eli uutta tilausta, nostaen se lokakuun 10 p|iv2if:j^eisellä ajalla saatujen uusidB^titaiisten määrän sataan kahteen. '. ' Kolme'paikkakuntaa, Dinsmore, Sask^iÖIe 92 A. C By ja Marfcstay, Ont., nousi nyt viikon vaihteessa^ osuutensa, täyttäneiden paikkakuntien luetteloon. ' : Suorempien paikkakuntien väli-sessä^ fUIpailussa oh edelleen kova Ulpailn^Sudbursm ja Port Arthurin välillä '-.r- Sudbiiryn johtaessa tällä kertaa^/yhdctUä tUauksella. Uu{^'tilauksia saapui nyt sen-raavasaiB:.. V. . pamme lisääntyi 79 pros. 7 V . aikana MonireaL — Canadan ulkomaankauppa onvosoittanut vähän lisääntymistä verrattuna viime vuoteen, sanotaan Financial Couriselissa julkaistussa farjoitulisessa äskettäin. KultiVän*''vuoden ensimmäisen 8 Iniukaud^n - aikana Canadan ulko-maankafippa — vienti ja tuonti yhteisesti — nousi $7,078,200,000. V. 1950 nousi- ulkomaankauppa ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana $3,945/300. joka siis merldtsee $3,132,900'enemmän kauppaa kuin kuluvan vuoden* vastaavana aikana eli 79 prosentin nousua. Ulkomaankauppa kuluvan vuoden 8 ensihimäisenä kuukautena oli $115,800,000 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana ja mer-kitsif. iii:? i/prosentin nousua, jolloui vienti kohosi 1,8 prosenttia ja tuonti 1.6 prosenttia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tuö'nfi on noussut huomattavammin sillä 1950 tuonti nousi $1.979,800,000:sta $3,860,900.000:n 'kuluvan^, vuonna. Samana aikana vienti nbusi $l.g65,500,000:sta $3,- 217,300,000:n. Ulkomaankaupan yhtenä piirteenä viime kuukausina on ollut havaittavana se, että tuonti Yhdysvalloista on hiukan laskenut. Elokuun tuonti Yhdysvalloista nousi' $323,-< 700,000 kun sensijaan ti^onti vuotta aikaisemmin nousi $329.700.000. Lapset tarvitsevat päivittäisen D vitamiiniannoksenkasvuvuosinaan luustonsa ja hampaittensa kehittämiseksi. ffilda^ Hohtanen (Locfcerbi Eino Lehtola 2, Jack Rasku l " Xeikas 1^ yhteensä Sndbur>i «ntta tilausta. Sndbur>sta oi tullut 25 uutta tilausta osaödt lessa 30. E. Wuori 1 ja E; Perälä 1 teensä Sault Ste »lariesta 2 1 tilausta. Soösta on nyt tullut 4 ta tilausta osuuden ollessa 9. • Mrs. S, Mäensivu, Markstay, 1 uusi tilaus ja osuus täyttyil J. Lehto 1, Sam Pukkala 1, . HiU 1 ja Katri Mäkiin 1, yhte Port Arthurista 4 uutta tila Arthurista on nyt tullut n uuti lausta osuuden ollessa 30. Henry Wainio, MUe 92 ÄX 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi.: John Särkilahti, Dinsmore, S 1 uusi tUaus ja osuus täyttyi E. Hanklia 1 ja John Mäkikai 1, yhteensä South Porcupinesti tullut 5 uutta tilausta osuuden lessa 9. ' H. Ronty 1 ja Olivia Tolvanei yhteensä on Torontosta tullut uutta tilausta osuuden ollessa 3i Runsais kolmannes on jo siis 1 tavasta Uiytetty, mutta vielä pii hankkia lähes 200 uutta tilat marraskuun kymmenenteen p'äiyi mennessä. L-Saksan sosdem puolue vastannut - Bonn. — Myös Länsi-Saksan sps Udemokraattinen puolue on nyt vj tannut.Hrushtshevin Euroopan sosi listipuolueille lähettämään kirji mään, jossa käsitellään Syyrian kr siä. Kirjelmässään pdolue esitti että kansojen välinen rauhanomaini rinnakkaiselo Ja yhteisymmärrys la' kalsevat nykyään vallitsevaa jänn tystä. Tähän kuuluu puolueen mii Iestä pyrkimys Keski-Idan tilantee 'käsittelyyn YK :ssa. Lopuksi lausi taan toivomus, että turvallisuusnei vosto puuttuisi asiaan, jos Keski-Idä tilanne vakavasti uhkaisi maailman rauhaa^ SARNIAN SUOMALAISET! Antakaa kannatuksenne City Barber Shop 1(« s. CHRISTINA ST. . Vastapäätä uutta hallituksen rakeimusta. SARNIA ONTARIO \ S o UN D W A VES ° 3136 Pt. Grey Rd. ^ Vancouver 8, B. C. (MR. H. GOMEZ) PuheUmet: BAyview 0580 — 7584 3 J O U L U T A R J O U S * 'Lähettäkää terveisenne kotimaahan LAAJA-SOINTI (Hi-Fi) levityk- 9 sellä. 2-sivuinen, 6 tuuman särkymätön levy ainoastaan $1.00. V U O T U I S E T S U U R ET KALASTAJAIN TANSSIT C I 4 I N T O N - H A A L I L L A 2605 iEast Pender Street, Vancouver, B, C. Lauantaina, marraskttun 9 pnä klo 8-12 .}- • Soittaa R. PAJALAN ORKESTERI Sisääiipääsy $1.00, Johon sisältyy kahvi hyvien lohivoileipien kera . Järjestää: Kalasta jäin Union Woodwards osasto No. 11 Ja CSJ:n Vancouverin osasto No. 53 ' Syvllä somlla ilmoitamme, että vaimoni ja hellä äitini U1.LIAN MAUTTA TYYNEU (O. S. RiNTAKANGAS) kuoli Toronton General-satraaiassalokaknazi 1 päivänä 1937. Hän 6U;k]^tynyi Evi^rvellä,'V. 16 päivä^^^^^ 1911 3^ kuollessaan 46 vuoden 6 konkanden Ja 15 i»ivän ikäinen. Suremaan Jäi hänen poollsönsa Mätti Jä poika&a Pentti perheineen Torontossa, isä Ja maita läheisiä soknlalsia Suomessa seka laaja ^ttavapllri tässä maassa. £ Vainua handattih Monht Pleasant faantansmaahan. Hantanksen l«hnlt# pastori K. A. Koponen, mkolaisten «aattaessa hänet viimei-seeatiq^ nsa. ^ , r .J^a^Uman. myrskyt ei hähritä saa Sinun untasi rauhaisaa, fiol vinhasti syksyn tuulet, se kukkaset haudallas kuihduttaa Miehesi MatfL ;f^«pi|p kärsit tifekien iäakat, Oht parhain äiti; mitä olla voi. ' Sana, äiti. niin kauniina korvissa soipi. Miltsi kohtalon kylmä laki . Mummun keskeltämme pois haki. Varmaan mummun on hyvä olla siellä. sun muistos seuraa meitä . elontlellä-. Unda j.a L, aur^a . Pentti Ja Sitfcka. K I I T O S -^taWie sukulaisia Ja tuttavia kauni& peleistä. Jotka peitUvät äldhi hautakummun. Kiitos kantajiUe. Kiitokset teine.jotka läsnäolollanne kunnioititte hänen muistoaaa vflmelseen.lepoon saattaessamme. Kiitämme kaikkia Jotka auttoivat., meitä''kestämään tämän suuren surun. Kiitämme teitä Jotka autoitte meitä IcahvitarjoUussa. 73 Norden Crescent TYTNEUIN P E r aE Don Mills. Ontario |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-10-29-04