Vapaus, January 26, 1952

              ;?ÄM^V^J'?-:-'^ ....
rtUBEBTS) ~ Xade]>imdentXab^^
Oisaii of Slnnisb Canadlaus. £s-
«abUsbed Kov; 6, 1917; Autbcrized
M second class inafl by t&e Post
Otflce Department^ Ottawa. Pub-
Uabed thrlce vetikiy: Tuesdays,
nnnsdays and Saturdays by Vapaus
Pnbllftbing Company Ltd^ at 100-102
Telephones; Bustocss Office 4^428*,
Editorlal Office 4«4265. Manager
E. SuksJ. Editor W. Eklund; Mailing
fiddress Box 69, Sodbury, Ontario.
Advertisfng rates upon applicatlon.
Ttanslation free of tjjarge.
TILAUSHIMNAT:
Cänad^ssa: l vk. 7X>0 6 klt. 3,75
'3 kic.'2<25
YhdyarallolssaM vk. 8Ä) 6 kk.' 4^0
Suomessa: 1 vk. 8,50 6 Ick. 4.75
.fr/
ä jnipiigning vxunpaoy x*q^ im>-iuM xi 1p^i|flpt ;:Elm^;SL,-W.,SudbUiy,"Ont.,;Canada. Si
P ? ^ ; K u l u v a n tammikuun aikana Ganadassa vietetty,Canadän-N'eu-f,!
* Ti?Pi^|«^ost6Uit6n ystävy^y^ Ei­len
fllälli alkoi Torontossa Canadan Neuvostoliiton Ystävj^ysseuran
tänään ja päättyy huönieriM
pJianarassa JuhlasaUssa^^^f^^ istuntoon missä puhuu Neuvosto^
^.|li8||!^^''Öttawan F,'Teplov, ;
, i , Kuten on aikaisemminkin lehdessämme korostettu; tämän ystä-
1 . yyyskauden merkit\*stä ja arvoa on mahdoton yliarvioida, sillä maan-t
f e t ^ Canada voi kansakuntana,
IjirXP \' jos se sitä haluaa, paljon myötävaikuttaa idän ja lännen, sosialismin
Y ; j a kapitalismin välisen jännitystilanteen ja sodanvaaran torjumiseen.
;;Canadan k a ^
ä|J^^pp6iis|Use^
ii - 'H >- : vyyskuiikautta vietetty kautta laajan Canadan. ,
<Me emme luonnollisestikaan voi tätä kirjoittaessa sanoa mistä
i,' asioista Torontossa nyt pidettävässä Canadan 'Xcuvostoliiton Ystä-vjiiyssetiran
keskiis^tellaan j a mitä seikkoja siellä siiii-
I r e i i ^ 3.1e pidämme tätä kokousta; kuitenkin siksi tär-
-y»TÄVISTÄSI SLNUT
TUNNETAAN" «>. v.: V-•-'']':::
Korih Bay. r-r A i t a k i n : Icahdeksan
Saksaii lentovblmlcn entistä Jäsentä,
Jotka on tuotu Canadaan työskentele-määh
Pohjois-Ontarion meteissä Ja
kaivoksissa, o^ieli^tä;
sen päästä CanadJfl'llr
senyytcen.•. -yjA^
ituun i21 pnä, . ' I j l l ! "
nomuk-rnlch
}ä-to,
«Cammi-
HIRVEITÄ" ^MlTl
Heidän edellisin MlHfim ollessa
vasta kuusi viikkoa takanapäin^ Pprr
dln työläiset WindBdi:iiaBa valmistuvat
uutta lakkoa varten. He ovat äänes­täneet
lakon alkamisen puolesta yrit'
täcssään saada Pordryhtfön hyväksy­mään
sovittelulautakunnan ehdotuk­set,,:
— Globc and M a l i .
CANADAN RANSALLI.NEN
TURVALLISUUS
. . . Se on kontrolloidun aseistarllsu
misen tielilä, eikä sodassa (Egyptiä: ja
Indo-Kilnaa Tastaan, mitä kulkien
saadaan Canadan kansallinen turval­lisuus
taatuksi, — Canadian Tribune,
,^ ^itt Meidän käsityksemme ori, että sosialistinen > ja; kapitalistinen
s^'|Ss^™aaUa tai maitten ryhmällä ei ole pienintäkään oikeutta yrittää sitä
m
<Meiköisei^^^^^^^^^^ kuiterikin sanoa, ettakokouk-tiilee
esim. kysymyksgfc-sosialistisen ja kapitalisti-
^ I p j ^ l e i a maiafltnänosieri rauhanoriiai^ rinnakkaisolon mahdollisuudesta,
y aseistuksen vähentämisestä ja kaupiankä3mnin tehostamisesta "idän"
Xib^^ Jä "lännen" välillä.
J ^ l l g|^eidän:.:käsit^^
•||^|f|i;piaäilmah^^ ' —
S^f||:5fkuten.;^vat^'S^^ ajan kapitalistiset j a feoidaaiiset maat
|^^5|S§^?ttaneet p ei
" ratkaisuun ase-parempi".
Täin-j
vastoin valtavan ,suuVi^«riemmistö kaikkien niaide^
valmistuhtit rauhanOntJtiseen kilpailuun siitä, kumpi järjestelmä voi
ij,^;^'* kansanjoukoille antaa vauraamman elämän ja paremman vanhuu-
L^.pi denturvan. Yhdessä'muiden rauhanpuolustajain kanssa meidän leh-
||Äp|^||ieminae^ kilpailu on-sekä
|S|äig|aO^^ niahdollista. ITskoHisina demokra^^
|^i||sflileramej:^ n^^ myös • liitymme, niihin; voimiin jotka sanoyat, että; kai-
|^g||?||)^^;känst^^^ täytyj; olla oikeus itse päättää siitä minkjilaise
^••*||.'., kuntamuodon ne haluavat. Jos joidenkin maiden kansat päättävät
^ S f K i l ; * sosialistisia periaatteita, niin niillään muulla
' Jacksonyille, Fla. — Täällä kokoon-tul
1,200 henkilöä kunnioittamaan
pommiattentaatin uhrien Harry. T.
Mooren Ja ihänen vaimonsa muistoa,
Roy Wllkins. Joka on National As­sociation
for the Ädvancement b l
Colöred Peoplen Johtokunnan jäsen,
sanoi puheessaan, että Moore kuoli
ko-slca hän taisteli "valkoisten ylem­myyden
periaatetta vastaan",
Moore ja hänen vaimonsa saivat
surmansa kun heidän rakennuksensa
alla toimeenpantiin räjähdys viime
Jouluyönä,
Muistotilaisuus Järjestettiin NAAC
P : n hätätlläkökoukisen päätyttyä.;
Edustajia .13 eri valtiosta osallistui
kokoukseen.
; Kokouksessa hyvälcsyttlin päätös-lause
Floridassa toimeenpantuja raa-kalalstekoja
vastaan;
^^"^^^^ välisissä suhteissa, niin erilaisten yhteiskuntamuo-
,. .tojVn rauhallinen rinriakkaisolo un silloin mahdollista.
I , ; C M i k ä l i on puhe köyhyyttä ja kurjuutta aiheuttavan aseistumis-
' l-i" kilpailun lopettamisesta ja aseistuksen vähentämisestä, niin Toron-mmm
}iJftf' to$S^ kokooritunut Canadan Neuvostoliiton Ystävyysseuran kansalli-
, i * , BerfA:onventiöhi kiinnittää luultavasti siihenkin äsiaä^^^^
\ i' l i'v'' Hv -d; ^ä;n^ ^i- vaatimaton käsikkseriime o—n,. —ett—ä ,a seistuksen vähentäminen ja
Sp ja lisäksi välttämätön tehr
ihmiskunta pc-lienee
paikal-
M^^M-y^^^''^9^^ aiseistuksen vähen-
IggH^^iV^ tavä rauha säilyttää ja ihmi
iajslia 1 ^ Tässä yhteydessä lier
l l l p §f laandköi^ sitä tosiseikkaa, että kun puhutaan aiseistuk:,,.. .
tämis^ suinkaan
tarkoita sitä, kuten on vaiehdellen väitetty, että Canadan pitäisi yk-
\ ^; sinään tai yhdessä muiden kapitalistisi
y tustaan vähentämään,ii
aa
3 S
kapitalististen maiden kanssa r>'htyä aseis-tyksemme
on se, että atomiaseiden
i ;.|; 4 paimaan julistaminen ja tämän päätöksen kansainvälisessä mittakaa-llllSijÄ^
vassä t i u k ^ vähentäminen tulisi tehdä
|fiil? Y H T E I S E N S O P I M U K S E N P E R U S T E E L L A K.\IK1SS.\ MAISS.\.
' ' ^ Kmkkein suuririta huomiota Toronton kokouksessa saanee Mos-
; ^ K ' . kovassa huhtikuun 3 pnä alkava kansainvälinen taloudelliheh neuvot-
*,I tdukokous mihin tähän mennessä saatujen tietojen mukaan tulee edus-
: tajia ainakin kahdeksastak3'mmenestä maasta. Tämä /Moskovan ko-
; k o u s „ t n i h i n osdlistuu pääasiassa eri maiden liikemies- ja finanssipii-
° " pniakisunut tehtäväkseen: ''Mahdollisuuksien etsi-
. . minen ihniisten elämänVjparantamiseksi eri ma^^^^
v^^™^?*^ rauhanomaisen yhteistyön avulla kehittämällä taloudellisia
|;/; I r „ ; suhteita kaikkien maiden kesken."
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, tämä Moskovan ta-
;;:|^ y I b a ^ on saanut osakseen äärettömän suurta
ijferiiS maailman. Niinpä esimerkiksi tanskalainen " P o l i -
t yllämainittuihin tavoitteisiin j a lausui, että mai-
IpJ;;! t nitun kokou järjestäjäin " o n onnistunut löytää yhteinen pohja,
- ' "^^^ lännen edustajat voivat kohdata toisensa." Juuri
: .Oltawa. ' — L a k k o t i l a a n julistetun
Täggart Servlce^n trökeja suojeli, tils-,
lalna ensiksi kaupungin poliisi k u n
rikkurit ajoivat niitä j a kun troklt
saapuivat kaupungin rajan ulkopuo­lelle,
niin maakuntapoUJsi otti niiden
vartioinnin käsiinsä. ' U u t i s e s s a el
sanota kuinka monta trokla p l i ; ky-symyksessäy
,
Yhtiön '^eslderittl J. A : Perkins
on välttänyt lehdille, että 'unioori
kuuluvat troklnajurlt ovat uhanneet
rlkkurelta.
General Truck Drlvers Union luot­tamusmies
Robert Deayes sanoi tä­män
johdosta: "Se on pelkkää
pötyä." •
Taggart Servicen 40 työläiistä ovat
lakkoutiinect kun yhtiö ei suostunut
korottamaan heidän palkkojaan sa­malle
tasolle kuin mitä palkat ovat
Torontossa, jossa' samasta työstä
maksetaan 3 senttl|L enemmän tun­nille
kuin Ottavassa.
s ; pohjalla tähänMoskovan kokoukseen odotetaan mitä erilaisempien
piirien.ja yhteiskuntaryhmien edustajia. Siellä tulevat kohtaamaan
, toisensa moniin eri mielipidesuuntiin* lukeutuvat talousmiehet, teoUi-
I l ' f,i' suuden harjoittajat, maanviljelijät, kauppiaat, insinöörit ja muut jot-
5 | j ; | i i i|;ka tahtovat edistää kansainvälistä kaupankäynti - .
I ,3,^^ Tässä yhteydessä voidaan palauttaa mieleemme, että suurtuo-
,v Beril Lush on New Y o r k Timesin kertoman mukaan
^ , sanonut lähtevänsä 'iloskovan kokoukseen ja aikovansa muodostaa
i amerikkalaisen valtuuskunnan, joka "olisi sataprosenttisesti kokoon-
: \., pantu kapitalisteista".
Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin esittää mui^ia maista. Niinpä
esimerkiksi Länsi-Saksan, teollisuudenharjoittajain äänenkannattaja
(Handebblattin kirjoitti tästä asiasta: "Idän ja Lännen välisen kaupan
kehittäminen on parempi rauhan tae kuin asevarustelu . , ." Belgia-t*'/
1 • lainen Cite-lehti kirjoitti otsikolla "Rauha kauppiaiden kesken" m.m.
' seuraavaa: ''Moskovassa pian kokoontuvan taloudellisen neuvottelu­kokouksen
yhteydessä käy yhä selvemmäksi, että belgialaiset teolli­suuspiirit
kannattavat ajatusta 'rauhasta kauppiaiden kesken'. Muis­tutamme,
että idän markkinat ovat kaupalliselta näkökannalta mie­lenkiintoiset..
."
':-:'^l{-]KurDka "mielenkiintoiset'' nämä kauppamahdollisuudet ovat, sii-
^ I itä voitai^^ erittäin ajankohtaisia esimerkkejä, mutta
heVrtt tilanpuutteen vuoksi jätettävä joksikin^töiseksi kerraksi. Var-mutiddlj^
voidaan kuitebkin sanoa,^että nämä kysymykset tulc\'at To-
IV.
l' rontossa nyt pi(lettävässä kokouksessa keskustelun alaisiksi - ja
näbiä asioilta kuullaan vielä myöhemminkin, <Kun otetaan huo-f
mioon SjC kclnka suurta ja tärkeätä osaa ulkomaakauppa vie Canadan
^ f ? talousölämäfsä, niin idän markkinamahdollisuuksien mielenkiinto on
' J'i',.^5itäkln suurempi tässä maassa» _ J 2 l
10,000 opettajaa
Toronto. — Ontario tarvitsee 10,000
alkeiskoulun opettajaa seuraavan 8
\'Uoden aikana, raporttcerattiih O n ­tarion
pornicstarlen yhdistyksen ko­kouksessa
vUme lauantaina.
Samalla faporteerattiln. että 1,800
tolseii luokan opettajaa myöskin tar­vitaan
Ontariossa. Samaan aikaan
tarvitaan Ontariossa 1,800 uutta luok­kahuonetta.
Opetuskustannukset ovat myöskin
nousseet "pelolttavassa määrässä".
Opetuskustannukset • ovat sitten v.
1947 nousseet vuoteen tl950 asti $46,-
OÖ0,0O0:sta $68.640,000:n.
T O R P P A R I L I I K K E E N TAUSTAA ,
Suomen torppari Järjestelmällä o n '
takanaan pitkä Ja monivaiheinen hlt- '
toria. Jonka selostamiseen yksityis­kohdissaan
el tässä yhteydessä 0I2'
mahdollisuutta eikä aihetta. Riittää, j
kun mainitaan, että torpparilaitoksen
muodostuminen alkoi maassamme jo
joskus 16:0-luvulla Ja saavutti huip­pukohtansa
viime vuosisadan puolivä-liissä.
Jonkinlaisen kuvan torppari-järjestelmän
laajuudesta saa tllastois.
ta, jotka on laadittu vuosisadan vaih­teessa.
Tämän tilaston mukaan maa­seudullamme
oli silloin cmaa maata
viljeleviä ruokakuntia 110,629 eli 23
%, vuokramaata viljeleviä ruokakun­tia,
siis torppareita ja mäkitupalaisia
160,525 eli 34 % Ja ilman viljelyksiä
olevia ruokakuntia 206,988 eli 43 %
ruokakuntien lukumäärästä, iMaata-viljelevistä
ruokakunnista oli siis lä­hes
kakfilkolmannesta vuokraviljeli­jöitä,
(Näiden tosiasioiden valossa j o ­kainen
nykyajan ihminenkin käsittää,
ettei torpparlkysymys vuosisatamme
alkupuoliskolla ollut mikään pieni,
toisarvoinen juttu.
Torpparllalto^ Suomessa kuului e-räänä
osana feodaaliseen yhteiskunta­järjestelmään
samoin kun maaorjuus
-eräissä muissa maissa. Se eli j a ke-i
i i t t y i feodalismin mukana jä: feodaa­lisen
kauden päättyessä se myös lop­pui,;
mutta sen loppuminen ei ' s u i n ­kaan
ollut tuskaton — kaikkein vä­himmän
torppareille itselleen. •
rrorppariiaitoksen merkitys alkoi
horjua viime vuosisadan puoliyäliissä.
Jolloin kapiralismi; puutavaramarkki­noiden'
'Euroopassa avauduttua, suo­r
i t t i meidän maassamme ripeän, läpi­murtonsa,
sitä niukaa kuin maa te­ollistui,
liikenneoiot paranivat^ kau­pungit
kasvoivat ja 'luontaistalbus
väistyi tavaratalouden tieltä,. torppa-reiden
asema muuttui yhä huonom­maksi.
Torpparia el enää maänomls-tajalntajholta
katsottu,entisenä hyö­dyllisenä
työntekijänä Ja takaoiu^iden
raivaajana, vaan ihmisenä, joka k u ­l
u t t i kallisarvoiseksi muuttuneita
metsiä, hankki Itselleen toimeentulon
maalla. Joka oli maanomlstajanj "py­hää"
yksityisomaisuutta ja vieläpä
torppari uskalsi vaatia Itselleeii o i ­keuksiakin.
Torppareita kohtaan aloitettiin'
maanomistajien; taholta' häikäifömä--
tön; riisto ja häätökamppanja." Takö-värkkipälvlä
Ja muita luontäiissuort-tuksia.
jolta torpparit olivat velvblli-set
tekemään vuokranmaksuksi mäas^
ta ja>asumaoikeudestaa'n, korotettiin
mielivaltaisesti, torppareiden häädöt
muuttuivat jokapäiväisiksi; tapahtu­miksi
ja .heidän asemansa kurjistui
päivä päivältä tolmeeritulomahdblll''-
suukslen vähetessä. Köyhällä torp­parilla
ei sinä aikana .enempää kuin
köyhällä ihmisellä n}'kyäänkään. ollut
turvaa laeista, jotka oli laadittu y h ­teiskunnan
'hallitsevien luokkien par­haaksi.
Toisaalta taas torpparit itse
olivat aikoinaan luottaneet liiaksi
isäntiinsä tekemäUä suullisia ja sel­laisenaan
jokseenkin arvottomia
vucCsrasOplmuksla; V. 1912 lasketaan
torppareista n. 30 Ja mäkitupalaisista
kokonaista 56 prosenttia olleen suul­listen
vuokrasopimusten varassa, ja
n i in ollen isäntiensä armoilla.
Kirj. Erkki JCumpulainen
-Monet ovat ne poUUtiset ryhmäkunnat; Jotka nyt kädessään-kamppailua
entisten torppareiden ja heidän'Jälkeläistensä, nykyis­ten
pienviljelijöiden sielusta, pyrkivät uskottelemaan olevansa toirp.,.
pareidrn todellisia vapauttajia. Tämän känn|£^ haluaisivat Itsel-i
leen p«<rvariIIisetpDolneet kokoomuksesta,maalaisliittoon saaklia ja
sitä tavoittelee itselleen nykyinen sosdem-puolucjohtokln tekeyty­mällä
vanlian sosdem-puolui^n perinteiden jatkajaksi. Tässä kamp.
pallussa ei kallideta keinoja: historialUsia tosiasioita vääristellään.
yluiityi.«iä lauseita temmataan irti historiallisista asiakirjoista ja
ellei mno auta, turvandutaan suoranaiseen valheeseen, jotta nyky­päivien
pienviljelijä tuntuisi olevansa kiilolllsnndenvelassa kyseen-alaisesta
vapaudestaan jollekin näistä rj-hmäkunnlsta. Nuoremman
polven pienviljelijät, jotka eivät ole olleet mukana luokkasodan ai-
'kaisissaja sitä edeltäneissä, torppareiden oikenksien puolesta käytä­vissä
taisteluissa, ovat saattaneet ottaa näiden poliittisten keinolle-lljoidrn
väitteet Ja "todistelut" Joskus vakavastikin, mutta vanhem­man
polven pienviljelijät, entiset torpparit; jotka muistavat Ja tun­tevat
tosiasiat, eivät ole niinkään helposti pesettävissä.
Chiangin joukkoja
kuljetetaan Siamiin
Peking, tammikuossa. — Hsinhua
(DPL) Amerikan Imperialistit jatka­vat
Kuomlntangln joukkojen kuljet­tamista
Talvanllta (Pormosa) Thai­maahan
(Siam) jn Burman pohjpiso-s
l ln aikoen sa^daAikl^ selickauksen
K i i n a n kansanfasaAllan etelärajalla.
Ensimmäisen 7p,po<Vmk;J;ien erän kul­jetus
oli lojpRUvälhecsiäan vuoden­vaihteessa.
Yhdysvaltain teknillinen avustus-ryhmä
on äskettäin tutkinut Lani-panglsta
Tslengralhln johtavan so­tilaallisen
tleri. . ^ " J^^-maan vh-ano-maiset
ovat varanneet tämän vuoden
menoarvioon huomattavan summan
tämän tien korjauksiin. Bangkokllal-nen'iltalehti
Tsun Zuan ilmoittaa ky-scessäolevan
summan nousevan 10
miljoonaan tlkallln. Tslengral sijait­see
Thal-maan pohjolsimmasea osas­sa
Burman ja kiinalaisen Junnanln
maakunnan rajalla. SlcUä johtaa tie
myöskin Kentunglln Burmaan. ,
— Kesäkuun 24 pnä 1497 löysi John
Cabot Pohjols-Amcrlkan itärannikon.
TORPPARIT RYHTYVÄT TOIMI­MAAN
OIKEUKSIENSA PUOLESTA
Olojen kurjistuminen maanvuok-raajaväestön
keskuudessa sai aikaan
sen kaikkina aikoina luonnollisen i l ­miön,
että sorretut nousivat puolus­tamaan
oikeuksiaan — nousivat siitä
huolimatta, että asuivat hajallaan,
olivat tottumattomia yhteistoimin­taan
ja elivät Isäntiensä mitä anka­rimman
painostuksen alaisina.
Suuria eivät torppareiden liikehti­miset
tietenkään alkuunsa olleet k y ­läkokouksia
ja lähetystöjä, joille a n ­nettiin
, merkityksettömiä lupauksia
tai el mitään. iMutta eivät vaatimuk­setkaan
allissa olleet sen suiuempia.
Nykypäivien* ihmiset kertovat puoli­leikillään
torppareiden ensimmäiseksi
vaatineen sitä. ettei 'heidän tarvitsisi
isäntätalon töissä ollessaan ajaa
kuorman kanssa juosten hevoskopu-kolllaan
ja sitä, ettei maanomistajan
verantaa tarvitsisi tervehtiä silloin,
kun se on tyhjänä — tällainen nimit­täin
oli tapa j a Isännät sitä vaativat.
Torppareille nämäkin vaatimukset o-llvat
vakavaa totta.
TYÖVÄENLIIKE TORPPA.
REIDEN ASIANAJAJANA
Työväenpuolueen perustaminen v.
i899 ja pian sen jälkeen tapahtunut
puolueen sosialistisen ohjelman hy­väksyminen,
merkitsi myös torpparei­den
taistelun tehostumista. Tämä,
nykyään vanhan sosdem-puolueen n i ­mellä
yleisesti ttmnettu puolue oli
ainoa, joka halusi ja-pystyr autta-rnaan
torpparlväestöä. Sen riveissä
käydyissä lukuisissa taisteluissa vah-vlstyl
lalstelullltto nuoren työvJlen-,
luokan ja torpparlväestön välillä niin
lujaksi, etteivät hajottajat sAä vielä­kään
ole pystyneet rikkomaan 'halua­mallaan
tavalla.
Vanha sosdem-puoluc oli ^rehellinen
torppareiden asialle ja torpparit puo­lestaan
luottivat sUhen. Sitä todistaa
nim. puolueen edustajamäärän jatku-va
kasvaminen parlamentissa* j a se.
että näistä edustajista varsin monet
olivat suoraan torpparlväestön kes­kuudesta
lähteneitä. Puolue kuunteli
torppareiden ääntä j a esitti 'vaati­muksensa
torppareiden vaatimusten
mukaisesti :alussa vaatimalla torppa­reiden
vuokrasuhteissa; ; vallitsevien
monien epäkohtien poistamista: ja
myöhemmäissä valiieessa, torpparei­den
itsensäkin lia,vahtueäsa n i in teke­mään,
myös torppareiden täydellistä
vapauttamista omien tilojensa itse­näisiksi
isänniksi.
iMbnlln väniiain sosdem-puolueen
torppareiden parasta : tarkoittaviin
vaatimuksiin oli eduskunnan ja hal­lituksenkin
torppareiden painostuksen
johdosta suostuttava, mutta tärkein
— Itsenäisyys— jäi ehhen luokkaso­taa
saavuttamatta. Porvareiden kaii-tana
torpparlkysymyksessä oli yksin­kertaisesti
pikeus häätää torpparit t i ­loiltaan
tai mikäli maapalan myynti
tuli -kysymykseen, he halusivat mak-
'sattaa torppareilla siitä käyvän h i n ­nan
mukaisen korvauksen, johon mo­nellakaan
tyhjäksi Irrietyllä torppani-la
ei ollut mahdollisuutta. Menipä
porvaristo niinkin pitkälle, että val­misteli
' joukkomitassa tapahtuvaa
torppareiden häätöä vuosisatamme
toisen vuosikymmenen puolivälissä ja
olisi sen varmaan toteuttanut, ellei
Venäjän tsaari-olisi — sinänsä laitto­masti
— puuttmiut Sisäisiin asioihim­me
ja kieltänyt häätöjä. ^Vanhan sos­dem-
puolueen, kuten torppareiden i t ­sensäkin
kantana taas oli se, että
torpparit, joista useimmat olivat itse
rat\'anneet tiluksensa kylmään kor­peen
Ja maksaneet niistä — usein
vuokraa Isännilleen, olisi saatava t i ­lansa
vapaiksi ilman lunastusmak-
.siijä.
LUOKKASOTA TORPPARIKYSY-M
Y K S E N RATKAISIJANA,
V. 1918 tammikuussa kehittyivät
luokka vastakohdat niin kärkeviksi,
että maassa puhkesi luokkasota, jos­sa
työläiset Ja torpparit taistelivat
rinta- rlhna oikeuksistaan poi-varls-ton
asekaarteja Ja heidän ulkomaa­laisia
apiureltaan vastaan. Luokkaso­dan
päivinä toteutui myös torpparei­den
vaatimus tilojen itsenäiseksi saa­misesta
ensinamäisen kerran ja sellai­sessa
muodossa kuin torpparit sitä
halusivat. Suomen.Kansan Valtuus­kunta
(väliaikainen hallitus) julkaisi
tammikuun 31 päivänä 1918; torppa- kasodan-ankarien kokemusten jäl-reiden
vapautuslaln, jonka enslmmäi- keen, eslm...aIoite, jonka vanhan sos-sessä
• pykälässä määrättiin kaikki
torpparitrtai niihin verrattavat riip­pumattomiksi
maanomistajista siten,
että he saavat asumiaan alueita kaik­kine
n l l l i in .kuuluvine etuisuuksineen
Ilman vuokranmaksua esteettömästi
vUjellä, Töissä pykälässä määrät­tiin,
että lopullisesta vapatittamisesta
sekä siltä, missä määrin pienten tilo­jen
omistajilla on oikeus saada val­tion
varoista korvausta vapautetuille
vuokraviljelijöille menettämästään
maasta, ^säädetään erikseen. Kolmas
pykälä - sanotussa laissa määritteli
myös virkatalojen torpat j a mäkitu­pa-
alueet: samalla tavalla-vapautetta­vaksi
jä neljännessä pykälässä mää­rättiin
• lakir astuvaksi voimaan heti
ja säädettiinVettei lakia voida kumota
tai tehdä siihen; muutoksia muutoin
kuin kansan yleisellä äänestyksellä.
; Kuten edeiläolevasta ilmenee, laki
oli ohdötbn,- llmän mitään tulkinnan
mahdoniiuuksiä. - Se osoitti, kuinka
vanha työväenpuolue Ja työväki itse
torppareiden- ieanssa oli valmis va-pauttamaahvtbrpparlt
heti, kiui siihen
tuil tilaisUui ;ja vei kaiken pohjan
pois siltä pröijagändalta, jolla porva­risto
oll pelöitelliit torppareita ja itse-n
a b - i talonpoikia selittäen vanhan
sosdem-pUplueen haluavan tehdä kal­kista
maan^dljeiijöistä krmmun torp-pareitaiioiiiiKjtt
tämä peloittelu on
muuttunut kolhbosellla pelotteluksi.)
TOINEN T O R P P A L R E I D E N VAPAUT-TAMINiE.
V L U O K K A S O D AN
JÄLKEEN
Mutta . yasta luokkasodan jälkeen'^:
hän torpparit vapautettiin ja vapaut­taminenhan;
tapahtui sellaisen edus­kunnan
toimesta; jossa mukana oli
vain yksi sosialisti, joka puheenvuo­rossaan
yjistusti lain hyväksymistä,
vaikka; äänestikin sen puolesta, huu­dahtavat
porvarilliset kenttäagltaat-torlt
oppimansa läksyn mukaisesti»
N i i n todellakin tapahtui. Luokka­sodan
päattynjlrien punaisten tappi­oon
teki tyiijäksi Suomen Kansan
Valtuuskunnan ^ torpparikysymyksen
oikeudenmukaisen ratkaisun ja tyn-käeduskunta
laati sen lain, jonka
mukaan torpparit vapautettiin nykyi­sessä
n>i,eles^ Mutta asian ydin el
suinkaan Cpll ^ssä. Voidaan kysyä,
miksi poryarj^to. maalaisliitto mui­den
mul^itte #1; ollut valmis vapaut­tamaan'torpplreita
ennen kuin luok-dcm-
puoluccn edustajat jo v. 1912 te­kivät
torppareiden vapauttamiseksi,
haudattiin maatalousvalionuntaan
tulematta koskaan eduskunnan käsi-teltäväisi,
ml::sl torpparivapaucukselr
la taktikoitiin n i i n . e.tä puhultlin~va-,
pauttamisesta, mutta samalla - mää­rättiin
vapauttamiselle sellaiset eh-;
.dot, jolta köyhät torpparit eivät olisi
voineet täyttää jne? Eivätkö kaikki,
nämä tosiasiat osoita sitä, että maam-me
poriarlstoUa el ollut aikomusta­kaan
torpparien vapauttamiseen en­nen
kuin sen jälkeen, kun torpparit j a '
työläiset luokkasodassa olivat näyt-täiaeet
.todellisen voimansa; ennen
kuin Suomen Kansan Valtuuskunta
oU esimerkillään" osoittanut, kuinka
helposti tällainen kysymys voidaan
ratkaista j a eimenkuin porvaristo o l i
menettänyt selkänojansa Venäjän
tsaarista, Kerenskin väliaikaisesta
.hallituksesta ja Saksan keisaristakin.
Torpparit Ja työläiset oll lyöty luok­kasodassa,
tuhansittain heitä virui
joukkohaudoissa Ja vankileireillä ja
porvaristo vannoii ettei työväenliike
no^ta päätään ainakaan sataan vuor
teen. Samaan aikaan se kuitenkin
vielä vapisi muistaessaan sitä vaaraa,
m i l l in se luokkasodan, päivinä 'oli jou­tunut.
Porvaristo näki, että ellei pa­rannuksia
torppareiden oloissa saada
aikaan, yhteiskunnalliset epäoikeu­denmukaisuudet
tulevat ennen pitkää
ajamaan työläiset ja torppiarlt jälleen
puolustamaan; oikeuksiaan, taistele­maan
sen publesta, jonka Suomen
Kansan Valtuuskimta oll n i in yksin-kertalsiestl
tbteuttaiiut.
; Nämä olivat ne syyt, jotka pakotti­vat
porvariston tukemaan luokka val­taansa
sisältä päin ja tässä mielessä
laatImaan"vUokrä-alueiden lunastus-l
a i n " eli torpparilain. Porvaristo laski
saavansa tällaisella puutteellisella
reformilla torpparlväestön näpertele­mään
pienten tilojensa Ikimpussa 'ja
siten ;-voittavänsa otollisen; maaperän
tehdäkseen iiajpitustyötä työläisten
ja torppareiden vuosikymmeniä kes­täneen
liiton rikkirepimiseksi. Tätä
ohjelmaansa se ori sen jälkeen to­teuttanutkin
uöEollisina apureinaan
oikeistososlalidemokraattlset johtajat,
joiden edesottarnukslstä luokkasodan
jälkeisessä elämässä vanha sosdem-puölue
j a luokkasodan aikainen h a l l i ­tus
ei suinkaan ole vastuussa;
K u n siis kysymys tulee siltä, kenen
ansiota oli torppareiden vapauttami­nen,
vastaus on yksinkertainen työ-lälsteri
ja torppareiden lujan yhteisen
taistelun' ansiota, taistelun, jonka
huippukohta oli luokkasota, joka 0-
pettl porvariston näkemään työkan­san
todellisen voiman. .
Se. missä määrin torppareita ja
mäkitupalaisia torppari vapautuksen
yihteydessä petettiin; l i l an pienten t i ­lusten,
metsien ja laidurimaiden muo­dossa
jä missä määrin heistä tehtiin
puoli-ilmaista työvoimaa tukkikapita-llstellle,
on asla erikseen.
TIESI »lATKAN TABKLN
Torontolainen autoilija oli ajaoot
ojaan j a oli, menossa lähimpään lar.
mitaloon maantien varrella apuasaiu
dakseen. Eräs farmari tuU vastaan. ^
— Kuinka pitkä matka tästä 00
Sudburvyn. kysyi autoilija,
— V/ell, sanoi farmari, laskiesssba
päässään. J^s menette-edelleen-ii
.•f.en suuntaan, on sirme matkaa 23,.
970 mailia, mutta jos käännytte ^m.
päri ci sinne ole muuta k u i n 30 suj.
lia. •
•-
KOLMAS JÄRJESTYKSESSÄ
Tuomari: Mitä tapahtui sitten kun
te plitte iskeneet vankia ensinunälsen
kerran?" — " :
Todistaja: Hän iski minua Tieä
kerran, kolmannen kerran.
Tuomari: Arvatenkin te tarkoitatte,
että se öli toinen isku?
Todistaja: En, sillä minä Iskin hän-tä
sitä ennen ja se oli toinen isku.
Massey-Harris-yhtiön
voitot $13,103,721
Toronto.- — Täällä jidkaistim viime
vuoden tilikertomuksen mukaan, sai
Massey-Harris Co, viime vuoden toi-minnastaan.
puhtaaksi voitoksi 13,.
1C3,T21 dollaria, verrattuna 115.015ÄB
dollariin edellisen- vuoden ajalta. En­nen
puhtaan voiton määrittelemistä
oll varattu .17,277,000 dollaria tulove­roihin
ja 2,737,527 dollaria kuoletuk­siin
ja poistoihin, ollen -nämä va.
raukset noin 1;100,000 dollaria suu-remmat
kuin v. .1950 tllflcertomuk-sessa.
- • • • •.. .• .•
Y(htiön myynnit olivat kaikkiaan
lähes 252 mUjoonaa dollaria, josta
197 miljiponaa saatiin myynneistä
polxjols-Amerlkassa.
Jakamattomien voittojen tilillä oU
vuoden lopulla lähes 41 miljoonaa
dollaria.
Luistelun Euroopan,
mestaruuskilpailut
helmikuun 2—3 pnä
Östersund. — Luistelun Eivoopan
mestaruuskilpailujen ilmoittautuniis-aika
päättyi tammikuun 15 pnä. KU-pailuihin
uskotaan tulevan edustajia
11 maasta, mukana .Puolan, Tshekko­slovakian
ja mahdollisesti (Neuvos-tolilton
luistelijat. Viime lauantaina
ja sunnuntaina Oslossa pidettyihin
kansainvälisiin lulstelukllpailuihin oli
kutsuttu myöskin ^«Neuvostoliiton luls.
telljat, mutta. Neuyostplllton. mesta­ruuskilpailujen
' "sämänailEäisuuden
tähden jäivät neuvostolulstelljat pois.
Victoria Theater
Guild voitti näytelmä­kilpailun
B. C:ssä
Vancouver. — Victoria Theater
Guild (volttl viime lauantaina British
Columbian näytelmäkilpailun täällä.
Näytelmän "The Heiressin". joka
voltti kilpailun. Johti ^ u t h j a Au-gustus
Goctz.
Helen Smith ja Fraser voittivat par­haina
nais- ja mies-näyttelijöinä.
Eskimonäyttely
Ottawassa
Ottawa. :— Resurssien departmentti
ilmoitti lauantaina, että Kansallisessa,
Galleriassa on asetettu näytteille eskl-molaisia
käsitöitä.
Näyttely .käsittää klvikalverruksia,
jotka kuvaavat arktiikan eläimiä, hyl­keenpyytäjiä
j a kalastajia. Näyttely
ke:tää kaksi viikkoa.
Jugoslavian
omistusoikeus
kielletty
Budapest, UnkarL-^- Unkari lähetti
äskettäin nootin Jugoslavialle, jossa
sanottiin, että Mura-joessa oleva saa­r
i , jota Jugoslavia pyrkii omistamaan,
ei kuulu Jugcslavialle.
Kuri Unkari viime joulukuussa laski
joukkoja mainitulle saarelle, niin Ju­goslaavia
sytyti Unkaria laittomasta
saaren miehityksestä.
Toronton nuorten kaartin vierailu
viime viikonlopun valheessa oll i n ­nostava'tapaus
Sudburyn suomalaisel­le
kansalle, tnutta eritoten nuorelle
väelle. Siltä vierailusta on jo kerrottu
viime tiistain lehdessä. Siitä huoli­matta
on vielä yhtä j a toista mikä
on jäänyt kertomatta ja antaa siis
aihetta tämänpäiväiseen epistolaan.
Lähteäksemme urheilusta, on ensin
syytä tcdetai että Torontori Yritys
on Canadan suomalaisten vanhin ur­heiluseura
-sillä se perustettiin jo
vuonna 1906 j a toimii yhä edelleen
ja entistä ehommin — mistä ori to­distuksena
mm. se vierailu, mikä on
antanut meille aiheen tähän kirjoi­tukseen.
Seuran puheenjohtajana,
anteeksi presidenttinä, toimii koriiea
jä tarmokas nuori mies. W. D. <Wil-
Irert) Böhm; jonka ansioksi toronto-lalset
pojat panivat tämän vierailun.
I^onolllsestlkin siinä hommassa oll
liemessä monta sormea, mutta Wllbert
oll se mies, johon kalkki keskittyi
Itse hän el sitä iniltenkaan tahtonut
mitenkään tunnustaa. Vaikka hän on
muuten hyvin agressiivinen mies, on
hän kaino kuin entinen morsian, m i ­käli
haen ansionsa tulevat: kysymyk­seen.
Hän e l tahdo tunnustaa mitään.
Asioista keskustellessamme selvisi
myöskin, että Toronton Yritys el ole
ainoastaan Canadan suomalaisten
yanliin urheiluseura, jolla lienee n>-t
sen historian nuorin puheenjohtaja,
mutta että se on myöskin vanhin to­rontolainen
seura rata- ja kenttäur-hcilun
alalla. ' :
Mutta .'asiasta toiseen .vaikka esi­merkiksi
jääkiekkopellln. Asia on
nähkääs siten, että se b n aito c a -
nadalainen urheilulaji, mikä ei ole
ehtinyt Suönieenkaan eimenkuin vas­ta
vuonna 19281 Siltä syystä Suomes­ta
tähän maalian ennen 30-luvun näl­kävuosia'
tai niiden aiicana saapimeet
suomalaiset ^iyät oikeastaan tunne
tätä peliä koska sen harrastus on
muodcetunut Suomessa volriuikkaam-maksi
vasta.'viime aikoina. Siltä
johtuukin, että meidän urheiluliitos­samme
on jääkiekkopelin harrastus
jäänyt hyvin paljon' taka-alalle, vaik-'
ka se oriklri-canadalalsten kansallis­urheilua
enemmän kuin mikään muu.
Siellä ja tääUä on silloin tällöin tehty
jTitykslä Jääkiekkoharrastuksen e l ­vyttämiseksi/
oiutta mitään merkittä­vää
ei ole tapahtunut ennenkuin vas­ta
viime talvena kun Yrityksen pojat
panivat toimeksi Wllbertln johdolla.
Ellemme ole '-Varsin väärässä pelasi
Yrityksen joukkue muutamia ottelui­ta
jo viime talvena, mutta vasta tänä
talvena pojat • ovat päässeet oikein
verllnsä. Kaiken yhteenvetona voin
todeta, että Yritys näyttää tietä C a ­nadan
suomaiaisllle jääkiekon alalla,
kuten varsin- hyvin sopiikin vanhlrii-malle
seurallq,.
Kuten uutistledoissa jo kerrottiin
Q^^^t Yrityksen pojat otelleet Toron­tossa
ermen tänne tuloaan jo 12 ker­taa.
Ottelulsti he voittivat 7, hävisi­vät
3 j a salvat. Icahdcsta tasapelin.
Se edellyttää, että pojat ovat kuule­mani
mukaan kolmannella tilalla,
mikä merkitsee sitä. että he Joutuvat
mukaan myöskin ratkalsupelelhin.
joissa määritellään kuka tulee T o r
ronton jääkiekkoliiton intermedia te-sarjan
mestariksi. Tämän vilkcn a i ­kana
piti pollclen otella kahteen ker­taan,
joten heidän tilillään; on tähän
mennessä kaikkiaan 14 ottelua, mikä
on "varmaan ennätys Canadan suoma­laisten
seurojen keskuudessa.
Mutta minun p i t i kertoa siitä to­dellisesta
urheiluhengestä:mikä val­litsee
joukkueen keskuudessa. Asia
on nähkääs siten, että amatööriur­heilijoilla
on perin ahtaat harjoitus­mahdollisuudet
Torontossa. Niinpä
Yrityksen pojillakaan el ole mahdol­lisuutta
harjoitella muuta kuin lau­antaiaamuisin
klo 6. J a koska luis­tinradasta
pitää maksaa 15 dollarin
vuokra kerralta. maksavat pojat
omasta taskustaan tämän vuokran.
Sitä voidaan pitää, kerrassaan ensi­luokkaisena
amatööriutena ja osoi­tuksena
siltä hinostuksesta.mlkä hei­dän
keskuudessaan valitsee. Sellaisia
poikia kannattaa tukea kaikin mah­dollisin
kelnoinr"
Tästä kiinnostuksen voimakkuu­desta
puhuu myöskin se. että poikien
ottelut tapahtuvat hyvin usein myö­hään
illalla, niinpä esim. eräs ottelu
tapahtui klo 1 aikaari aamulla kau­kana
Torontosta. Monet ötltelut t a ­pahtuvat
niinkin kaukana kuin 20
mallin etäisyj-dessä kaupungista.
Niin. että pojille on nostettava hat­tua
kaiken sen johdosta. Toivomme
tämän mainion Innostuksen jatkuvan
yhä edelleen.
Mutta Yrityksen pojat eivät ole a i ­noastaan
urheilijoita. He ovat myös­kin
mainiolta näyttelijöitä, kuten saa­toimme
todeta täällä viime sunnun­taina.
Useat jääitlekltbjöukkueeri po-i
i i i
jista ehtivät osallistua näytelmien
harjoittamiseenkin sillä hsltä oli mu­kana
kummassakin näytelmässä vii­me
sunnuntaina. Eikä tässä ole kysy­myksessä
ainoastaan englanninkieli­set
näytelmät myöskin suomenkieliset,
mikä merkitsee sitä, että nuoret ovat
vanhoja parempia ainakin siinä suh­teessa,
että kykenevät näyttelemään
kahdella kielellä, mihin meidän van­hemman
kaartin ihmisimme eivät
pysty lainkaan.
Lopuksi voi vielä todeta, että tä­män
nuoren väen keskuudessa har­rastetaan
opskeluakin. WIlbert sa­noi
heidän keskuudessaan toimivan
opiskelukerhcn. jossa on tutkittu mm,
i työväenliikkeen teoreettista kirjalli­suutta,
Hän sanoi poliittisen opiskelun ole­van
taipeelllsta sllä n,s. puolueetto­muus
el johda mihinkään muuhun
kuin taantumuksen nykyiseen sotalei­r
i i n , 'josta nuoret haluavat pysyä
erossa, samoinkuin pakollisesta sota-takista
ja sodastakin. Hän sanoi lu­kuisten
esimerkkien todistavan, että
n.s, puolueettomuus johtaa toimetto­muuteen
ja luutuneisuuteen sillä
nuorten toiminta on »vähentynyt Ja
heikentynyt nlUlä paikkakunnilla,
Joissa c n pyritty eristäytymään po­liittisista
vhrtauksista j a vaikutuksis­ta.
.• ... . .
WUbert sanoi, että nuoren ja elta'
voLmalsen kansan pitää olla mukana
ajan virtauksissa. mtiuÄsa tapauksessa
heistä muodostuu henkisesti valvalsia-jotka
eivät kykene muodostamaan ja
Ilmaisemaan omaa mleUpldettäiio
missään asiassa «^-aan Joutuvat sen
johdosta kulkemaan ssn -virran mu­kana,
mikä valmisUa nykyisestä nuo­risosta
tykiivruokaa suurta tuhoa j»
joukkomurhaa varten. V '
Me emme varmaankaas halua
iäistä' nuorlsba. —- K a l i c Terä.