Vapaus, April 14, 1970

              Sivu 2 Tiistai, buhtik, M p.— Tuesday, Apr^il 14, 1970
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS Or FINNISH CANADIANS
eddresB: iBooc 09.
Qa^ipa4 0iaaa hfa^ xeglstrartdiOQ Nusnber''l076' '
CANADIAN LÄNfiUAGi: i'R
aanailKBsa: 1 Vfc. $10.00. 6 kk. $5.25 USA:in: l.vk. $11.00, 6 kk. $5
, _ . . 4 ,
V. Holodlkmrsld:
4f^k|rjo^t^^^n ^j»bs$ti Suomen .valti9l||«?» fHpppmatto-muuden
tunnustamisesta Vläcliijiir Iljits Lenin ansaitsi tänä "jalQ-
"»eyssjllä Iteglla gugngiui^^ansa^ jakamattoman kiitollisuuden"
Suomen t^vall^ijf pre^ dentti UrhoKeltkoneji.:
• ; Jffqin viikon kuluttua — huhtikujjn 22 pnä johon mennessä
|p^|^|nme tämänpäiväinen numero saapuu etäisimmillekin lukijoil­leen
Ganadpasa, vietetään Neuvostoliitossa, Canadassa, Suomessa ja
' J^utJt? noiMiJm^ Leninin syntymän 100-vuotispäi-y
^ i ; Itsestäänselvää on, että t^nxän nerokkaan työväenjohtajan vuo­sipäivää
vietetään todella suuressa mittakjaavaÄ» ^^euvo3tpliit<)§s|l
jia muissa sosialistisissa inaissa. Mutta Lenin kuluu Marxin ja En-jl^
elsin tavoin koko ilimiskunnalle ja siTcsi tätä merkkipäivää viete­tään
kaikissa sivistysmaissa, eikä suinkaan ainoastaan kommunis­tien
ja sosialistien toimesta.
Helsingistä saapuneiden uutistietojen mukaan Suomessa viete-t
j i ^ laajassa mittakaavassa Lenin 100-vuotispäivää, lukeutuen nii-h[\
n Tampereellä huhtikuun 6 pnä alkanut UNESCOin Lenin-sym-posium,
mihin osallistuu 20 maan edustajat, Turussa pidettävä Suo-,
- men nuorison ystävyysviikon pääjuhla, missä puhuu Suomen ul­koministeri
Ahti Karjalainen ja Helsingissä huhtikuun 22 pnä pir
d^ttävä Leninin syntymän lOO-vuotispäivän pääjuhla, minkä suo­jelijana
on tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
Tänään lehdessämme julkaistava "Lenin ja Suomi" kirjoitus
palauttaa elävästi mieleemme kuinka suuri ja luotettava Suomen ys /
tavä Lenin oli ja miten paljon näistä tosiasioista tietoiset suomalais-piirit
Leniniä kunnioittavat. Tosiasia onkin, kuten SKDL:n liitto-toimikunnan
noin viikko sitten hyväksymässä julkilausumassa sa­notaan:
"Lenin elää edelleen, myös suomalaisten sydämissä. Hänen
henkilökuvansa on uudella tavalla kirkastumassa suomalaiselle
yleisölle."
Mutta Lenin tunnetaan myös Canadassa. Yhtenä esimerkkinä
tästä on Canadan laajimmin leviävänä Toronto Daily Star-lehden
katsantokanta, että Leninin 100-vuotispäivän johdosta on julkais­tava
erikoinen kirjoitussarja.
Kuten muuallakin sivistysmaissa, Canadassa myös vietetään
kuluvan huhtikuun 22 pn tienoissa sekä pieneippiä että suurempia
Iieninnin syntjnnän 100-vuotisjuhlia. Esimerkiksi Torontossa on
• järjestetty useita kymmeniä joukko- ja luentotilaisuuksia. Yksi
huomatuin niisä on King Edward hotellissa huhtikuun 19 päivänä
pidettävä Leninin 100-vuotispäivän konsertti-kokous, missä esjte-tään
filmien lisäksi laulu- ja musiikkiohjelmaa. .
E r i maiden edistysmielisissä lehdissä, työväenlehdissä yleensä
ja luonnollisesti kommunistisen puolueen sanomalehdissä, sekä jul­kaisuissa
on koko kuluneen vuoden ja erikoisesti meneillään olevan
huhtikuun aikana julkaistu Leninin elämäntyötä ja toimintaa ku­vaavia
kirjoituksia. Leninin syntymän 100-vuotispäivän juhliin osal
listuu kommunistien, sosialistien ja muiden työväenliikkeen haaro­jen
jäsenten ja kannattajien lisäksi vakaumuksellisia rauhanpuo­lustajia,
kansalaisvapauksien hyväksi toimivia intellektuaaleja, tie-fleiniehiä,
taiteilijoita, nuoriso- ja naisliikkeen edustajia, antaen
tunnustuksen hänen teoreettisen neroutensa, poliittisen viisautensa
ja (ärganisaattoritaitonsa suuruudelle. Nämä piirit edustavat laa­jassa
mittakaavassa ihmiskunnan edistykseen sekä sodista ja köy-.
hyydesta vapautumiseen pyrkiviä ja alati kasvavia voimia. Uskom­me
lehtemme lukijain ja kaikkien ajattelevien canadan suomalais­ten
yhtyvän lehtemme kunnianosoituksessa tätä miestä kohtaan, jo­ka
suurien ja vaativien tehtäviensä yhteydessä antoi niin paljon
myös Suomen kansan vapaustaistelun ja Suomen työväenliikkeen
hyväksi.
Ottawan rauhanmarssi
Vietnamin mobilisaatiokomitean aloitteesta — sen päämaja si­jaitsee
Torontossa — järjestetään tänä lauantaina, huhtikuun 18
päivänä, suuri rauhanmarssi eli kulkue Ottawaan. Tätä varten ti­lattu
ylimääräinen juna lähtee Torontosta, Union asemalta, lauan­taiaamuna
kello 7 ja Oshawasta kello 8. Muita rauhanpuolustajia
me^ee Ottawaan junalla, busseilla ja yksityisautoilla inatkustaen
eri puolilta Canadaa.
Tämän mielenosoituksen tarkoituksena on tehostaa taistelua
Vietnamin sodan lopettamiseksi. Miljoonat ihmiset Yhdysvalloissa,
iPanadassa ja muissa maissa osallistuvat huhtik. 13—18 pn välise-nll^
jtana sotavastaisiin mielenosoituksiin.
Valitettava tosiasia on', että Vietnamin sotaa ei ole president­ti
Richard Nixonin lupauksista huolimatta lopetettu. Amerikkalais­joukkojen
kotiuttaminen Vietnamista on tähän mennessä tapahtu­nut
niin pienessä mittakaavassa, ettei sillä ole asiallisesti puhuen
mitä^ merkitystä. Sen sijaan että USA olisi lopettanut Vietnainin
§Pdan, nyt on nähtävissä, että Yhdysvaltain asevoimat ovat sekaan
tuneet Laosinkin taisteluihin, ja että Kambodzhan on myös vedet­ty
sotapiiriin.
Vedotessaan tämän Ottawan marssin puolesta, Vietnamin mo-bilisa^
tikomitea kiinnittää huomiota myös siihen tosiasiaan, että
Vietnamin sota on yksi suurin syy vallitsevaan inflaatiotilantee-seen
Canadassa; British Columbian työväenliiton johtokunnan sih­teeri
Ray Haynes on sanonut aivan oikein, että "Vietnamin sota on
aikakautemme pahin sosiaalinen t a u t i . . . Puhtaasti talouskysymyk­sen
kannalta katsoen se estää niin Canadan kuin Yhdytfvallatkin
kiinnittämästä huomiota kummankin maan edessä oleviin vakaviin
ongelmiin." Canadan ja Yhdysvaltain läheisten talous3uhtei4en
vuoksi Yhdysvalloissa vaikuttava inflaatiopaine tuntuu myös Ca­nadassa.''"
Ottawan marssijain tarkoituksena on vaatia pääministeri Pier­re
Trudeaulta ja hänen hallitukseltaan avointa esiintymistä Viet­namin
sodan jatkamista vastaan. Samalla vaaditaan, että Canadan
tvj?e lopptt?»'sotayäliijeiden j?t Strategisten tuptteidien myynti Yh-j^
y^y^toihin. Olisi avoimesti vaadittava, että Yh4ysValt;aintu
vetää Vietnamistfit pois kaikki asevoimansa.
Mielenosoittajat kokoontuvat Ottavvan yliopiston luona (18
pn*4) kello 2 iltapäivällä. Kello kolmen aik£»aniltap on jouk-kokpkpus
imirlainehttitalon läheisyydessä ja kellp 4.30 Ifonsertti-kpkpuB
Otta'iya Civil Centrepsa. Parlarnenttimäella pidettävässä
kpkpjUtsessft puhuu NDP:n apulaigjohtaja Rayid Le^is.
Kaikkien hyvtlä tarkoittavien canadalaistcn myÄtätuntq no näi-
Sv^pBjgft bftRSftn it§.en^})?y^haä-y?
pi!a j§ pupiegj^ kjyöyii^
t^sttelull^ pri pjna higtpiTJians^.
gupnuen rjip^um^ttörftUU-fe 3>
ygtlÖoUi^eHi itE^pMlm/ie» »J^ftYui-tamip?
n liittyy v^ittöpÄsti sep
mi^^e^ W.We?R. :|ql^% JPiitj^ 3»J^et^-
icilpi L^ai^um VSill?njkypiipjipta,
L?»lBift^jjneen. IfäRien ajl^klfjoi-^
lufesen?^' pirijtPi Supfiäeii itPj^päi-syyden
tunpH^J^^fe kp§lt?yap
g!Buyp9tph?^]litul^en agji^rjai^,
i9)l|ät IqpYutettjin S]uipro?n^^y^^
kunp^Ue Pietarin gjpplijass? vud-dieö
1917 joulukuun 31 p^iyän
T ä j ^ esimerkki on paljonpuhu­va
todiste lepiniläispn k%nB$illi-
§iiHSK)liWÖ)ian vpin?!f§ta j plH-
!»änlähei§yy<ie^t§, s ^ jph^pnpfiM-kaisuud^
ta ja peri?iatteplli|suu-desta.
Täipä politiikks^ l ^ I f i lujap
peirustan kapsojemme väJisen ys-täyyydepi
rjikeptäiniselle, yaikkp
Syioiqe.n ja NeuyostoUiton väliset
suhteet sitten joutuivatkin koke­maan
monia vaikeita vaiheita ke-hityj^
es^ään.
Kiiten tunnettua, Leninin nimi
punoutuu erottamattomasti kan­sallisuuskysymyksen
ratkaisuun
Venäjällä sek$, proletaarisen in*
temationalismin ja kansojen ys­tävyyden
ongebnien selvittämi-seep
kpko nykymaailman olaissa.
Lenin oivalsi erittäin hyvjn, että
hallitsevien luokkien kijhkokah-
PIENI PAKINA
NIKKELIALUEELTA
Taaskin on saavuttu kevään
kynnykselle. Ja kesää kohdep kul­jetaan
suurin toivein ja innostu­nein
mielin. Aurinko valelee läm­pöä
ja muuttolinnutkin jo palaa­vat
Pohjolaan.
Eräitä tuttaviamme, ystäviäm­me
ja vieläpä yhteistoimintatove-reitammei^
in ovat laskeneet mat-kasauvansa.
Kunnioitamme hei­dän
töitään ja muistoaan.
Mutta eteenpäin on eläväp
mieh, sanoo vanha suomalainep
sananparsi. Se sopii niin yksilön
kuin' yhteistoiminnan puitteisiiiir
kin. Osuustoiminta on syntymi­sestään
saakka rakentanut sopua
ihmisten keskuuteen. Sen sateen­kaaren
värinen Uppu yhdistää
kaikki kansat yhteen veljeydelli-seen
toimintaan.
Kevään innostamana on Sudbu-ryn
osuusmeijerikin täynnä hyö­rinää
kuin muurahaispesä. Isäntä
Kallio tutkii raportteja, heittelee
kysymyksiä kirjanpitäjälle ja toi-mistotytöille.
Esimies Passi pump
paa lisäkä höyryä maitomiehille.
Speciaaliajuri Luukkonen häärii
kuin heinämies sateen edellä. Ja
johtokunnan jäsen Simola pahot-telee
miten Lockerbyn alueella
pojanviikarit näpistelevät rahat
maitopulloista. Sen lopettami­seksi
päätettiin ryhtyä voimape­räisiin
toiminnoihin. Samalla pyy­dettiin
asiakkaitamme pitämään
näitä pojanviikareita silmällä. Ja
ilmoittaman osuusmeijerille.
Ja lopuksi mainittakoon, että
Sudburyn osuusnieijerin vuosi­kokous
pidetään Sampo-haalilla
sunnuntaina, huhtik. 26 pnä al­kaen
kello 10 a.p. Johtokunta toi­voo,
että 600-käsittävä jäsenis­tömme
tulisi tälläkin kertaa run­saslukuisesti
tähän kokoukseen
käyttämään jäsenoikeuksiaan.
— EMJ.
SYNTYAM.
PÄIVIÄ
Oskar Männistö, Sudbury," Ont.,
täyttää torstaina huhtikuun 16
päivänä 7^ vuotta.
Yrjö Rönn, R.R.3. Sudbury,
Ont., täyttää torstaina huhtikuun
löTpäivänä 76 vuotta.
Antti Pitkänen, Thunder Bay,
Ont,, täyttää öunnuntaina • huhti­kuun
19 ppliväpä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut­tavien
onnentoivotuksiin.
salliset pyrkimykset vahingoitta-vat
suuresti vapaudön asiaa jä
työväcs'-ön taistelua.''^eninin vai-kutulcsesta
Ve^kmi^ Qojsiaiidemo-'
kraatjtisen puölu^eii :|I ^^dustam-kokous
asetti jo 19Ö3 e r i k s i pe­rustavoitteeksi
kaikkien Venäjän
valtakuntaan kuuluneiden kansa-kuntifp
it^^^ärä%misoike)^(|ppi
toteujitaipisefx. \
Lenin oli tullut johtopäätök-
SPS». että te^f^PJe^ it§?ipÄär^^-
EWSpiJ^«ijt!BpR H»ulup iii»y§§ »li^^P
oikeus Valtiolliseen eroamiseen.
Hän arvosteli terävästi niitä ve­näläisiä
ja suomalaisia politiik­koja,
jotka yleisyenäläisten etu(-
jen puolustamisen varjolla teki­vät
tosiasiallisesti palveluksi^
tsarismille ja yrittivät keinotell^
väestön takapajuisimman osa^i
kiihkokansallisilla ^ j a yltiöisän-maallisilla
tunteilla. Ja seilaisi^
sosialisteja, jotka olivat unohta­neet
kansojen oikeuden itsenäi­seen
kehitykseen. Lenin nimitti
shovinisteiksi, valepatriooteiksf i
Lenin puolusti johdonmukaisesti
tätä periaatetta ja kasvatti bol-shevikkipuoluetta
todellisen kan­sainvälisyyden
hengessä, leppy-mättömyyteen
kansallisen epäta-sa-
arvoisuuden ja sorron kaikkia
muotoja kohtaan.
Lenin tunsi hyv|n Suomen ja
seurasi valppaasti s^n : kansan
kohtalo^. Hänen huomionsa Suo-m?
i)i kysymykseen pysyi vireillä
sillpinl{inj ^un hän oli karkotuk­sella
kgukana Siperiassa. Artik­kelissaan
"Ohjelm^nime" Lenip
kirjoitti 1899, että tsarismin vai-r^
oftmat suopialaiset ovat suuttu-peet
tsarististen virkamiesten hil­littömään
mielivaltaan, ja hän
lausui vakaumuksensa olevan, et­tä
§uomplaiset tulevat Venäjän
työväenluokan avuksi sen poliit­tisessa
taistelussa itsevaltiutta
vastaan.
Kansallista sortopolitiikkaansa
harjoittaessaan itsevaltius antpi
1899 ipanifestin, jonka mukaisesti
venäläiset viranomaiset saattoi­vat
ilman Suomen valtiopäiviep
suostumista julkaista Suomea
velvoittavia lakeja; kahden vuo­den
kuluttua julkaistu asevelvol­lisuuslaki
hajotti itsenäiset sup-malaiset
joukko-osastot. Tämp.
toimenpide nostatti jyrkän vasta­lauseen
koko Suomen kansan ta­holta,
keisarille lähetettiin adres­si,
jossa oli 473,363 suomalaisep
allekirjoitus. Lenin julkaisi silloip
"Iskrassa" leimuavan kirjoitu ksep
""Suomen kansan protesti", jossa
hän leimasi tsaarin sanansa syö^
jaksi" ja . hänen hallituksensa
Suomea ja koko Venäjää kurista­vaksi
rosvojoukoksi. Venäjäp
yleiseen mieilipiteeseen vedoten
hän kirjoitti: "Me kaikki siedäm­me
vielä'maassamme hallitusta,
joka ei vain pyövelin julmuudella
tukahduta kaikkia vapauspyrki­myksiä
Venäjällä, vaan lisäksi
vielä käyttää venäläistä sotayä-keä
vieraan vapauden väkivaltai­seen
loukkaamiseen."
Lenin kiinnitti huomiota mui­hinkin
väkivaltaisuuksiin, joita
tsarismi oli kohdistanut Suomea
vastaan: suomalaisten lehtien
lakkauttamiseen, kokontumisva-pauden
poistamiseen sekä urkki­joiden
ja provokaattoreiden so­luttamiseen
maahan.
Ollessaan myöhempinä vuosin;^
piaanpapsga Lenin teki paljon pg-rehdyttääkseen
Venäjän yleistä
n)i^ipid«tt$ §uomen kansan oloi­hin.^
Ruotsin sosiaalidemokraatti­sen
puolueen johtajalle Hjalmar
Brantingille lähettämässään kir­jeessä
hän tähdensi olevan tär^
ki^ä^ pprehdyttää venäläisiä
eri|»ten Venäjin' työväjkeä juo­nien
poliittiseen tilanteeseen sekk
sorrettuun asemaan samoin kuin
supm^l^ist^n/Sis^k|<ia^eq tftjsjt^-
luun despotismia vastaan.
YR04eRa917 pprvajcjllisen Ije|-
mikuun vallankumouksen jälkeen,
tsarismin kukistuttua,' Ven^j^n
sprf^ttujeQ: k^nsaJEuntiep o|i^i
luullut s^ayan reaalinen mahdpl-li^
liudep kansallista vapautumis­ta
varten. Suoip^n sp^iaaiidemo;^
kraatit ja osa P9|:varillisten piior
lueideii kansanedustaja säätivät-:
kin edMsl^uQnass^ Suppaep aytp-;
ppnjiap la^jentamistp, tarkoitta­neen
l^n- kerej^sljfin hallitiis gi
kuitenkaan tahtonut sietää sel­laista,
vaan hajotti eduskunnan.
Lenin arvosteli terävästi Väliai­kaisen
hallituksen politiiklja^
guomen kysymyksessa ja vaati
Suomelle oikeatta täydelliseen;
Itsemääräämisen eikä vain auto­nomian
laajentamiseen. "Jos Suo­mi,
jos Puola ja Ukraina eroavat
Venäjästä, siinä ei ole mitään pa­haa.
Mitä siinä on pahaa ? Joka
niin sanoo hän on shovinisti. On
hulluutta jatkaa tsarismin poli­tiikkaa."
Lokakuun suuren sosialistisen
vallankumouksen jälkeen kansa­kuntien
itsemääräämisoikeuden
toteuttamiselle ja itsenäisen val­tion
muodostamiselle avautuivat
todelliset mahdollisuudet. Leni­nin
monivuotinen taistelu Suomen
kansan oikeudesta riippumatto­maan
olemassaoloon päättyi Suo­men
täydellisen itsenäisyyden
tunnustamiseen heti bolshevikki-puolueen
päästyä valtaan. Tämä
toimenpide oli lähtökohtana Suo­men
ja Neuvostoliiton kansojen
ystävällisten naapurisuhteiden ra­kentamiselle.
Kuukautta myöhemmin Suomen
työväki nousi vallankumoukseen,
ja työväenvallan aikana (jota
kesti 100 päivää) Suomen sekä
Neuvosto-Venäjän kesken sojmit-tijn
sopimus. Se oli kahden itser
•naisen, riippumattoman ja - tasa-arvoisen
valtion välinen sopimus,
ensimmäinen laatuaan kahden
työväenhallituksen välillä.
. Iloitsemme siitä, että Suomen
ja: Venäjän vallankumousliikkei­den
suhteita on aina sävyttänyt
solidaarisuus ja ystävyys. Lenin
kävi monesti Suomessa — milloin
kauttakulkumatkalla. milloin jos­sain
bolshevikkien: kokouksessa,
milloin taas asuen Suomessa pi­tempiä
aikoja. Monet suomalaiset
työläiset, talonpojat ja sivisty­neistön
edustajat huolehtivat Le­ninistä
tarjoten hänelle piilopai­kan
ja suojellen häntä tsaarin oh­ranalta.
Suomen työväen joukot olivat
kuitenkin silloin vielä heikosti pe­rillä
Leninin ajatuksista. Vain
muutamia hänen kirjoituksiaan
oli julkaistu suomeksi. Laaja tu­tustuminen
Leninin teoksiin ja
Venäjän vallankumouksen run­saaseen
kokemukseen: alkoi vasta
keväällä 1918. Nykyisin Leninin
teokset ovat suomalaisten saata­vissa.
Ne muodostavat mitä ar­vokkaimman
lähteen vallanku-panoyfit
SUO sijp;L|J4rVETE^ T Ä Ä L L Ä ;.
Washingtoni — Nixonin haJUtul^hmedessä on»nyts^Kaälckois-
Aasi§§,sa kriisi. Tulevien viikkojen aikana sen on tehtävä painostuk-
^f.Q alaisuudessa kovia^ syvällisiä pitkäh.. tähtäyksen .ratkaisuja.
KYsymys: Haluaako (USA :n) hallitus todella tulla pois Viet-nafpi^
a j^ Y^ttää suoraa sotaan sek^f^t^^Jsta^a?kHo's-Ai^^ias^^
—-vai haluaako se pitää kiinni maa maalta jatkuvasti toivoen ettei­vät
kommunistit saisi Kaakkois-Aasiaa ... ^
ppugfas Pike, Yhdysvaltain hallituksen ehkä tietoisin Viel^nam''^
asiaip.rj^uyoti^ntaja^s^^
^uys Iiidp^I^iinm todt^llise^^^^
neljässä maassa — J^telä-Vietnamissa, Kambodzhassa, Laosissa ja
Thaimaassa." Perusongelmana on se, että kommunistit ovat vielä
yQim^^l^l|:9it^ ]^a,^kgi^^4^Si^^
Aasian sotaqqS(^,OOOame:^ikkalaisSa ihmiselämää ja. $}Q0^ miljardia
rahaa . . . " — James McCartney, Torpnto'Daily'Istar^ •
90 PROSENTTIA SAASTUTUKSESTA
Yhdysvallat, qjilfä aih^utt^ 90 prosenttia Suurten järvien saas­tutuksesta,
ei toiipi päättävästi tämän saastutuksen lopettamiseksi
sanoi liittovaltion resurssiministeri J. J. Greene eilen ...
' — Uutistieto huhtik. 9 pnä.
D*mitri Gudkov:
KUMPPANEISTA TUiOSSA
KtLPAILUKUMPPANEITA
(Jatkuu 3 sivulla)
Aasian oppiaan juäistaessaan Ni­xon
On t l e ^ t i pitänyt lähtödcoh ta­naan
Ylidysvialtojen politiikan tar­peita.
Hänen oUsi Qcuitenkia samal­la
pitänyt ottaa ihuomioon.' myös Aa­siassa
|a kiau3coidässä valiitseva
reaali tilaone,, joila on nyScyisin
varsin meoMUepaotsvia pärieitä.
Läheskään kaikki aoiisfö eivät ole
WasihingtoRSile edullisia.
Sodan jälkeinen Japani on pysty,
nyt iuomaan edulliset taloudelliset
asemat monissa Aasian maissa. Sa^
maan a i k a ^ kun USA on tuhlan­nut
ikymoneniämilljaiideda dollarei­ta
tappiolillisiin antikommunistisiin
sotiin Koireassa ia Indokiinassa, ja­panilainen
pääoma on tunkeutunut
sellaisiinkin maihin, joihin sen ei
ollut onnistunut päästä sotaa edeltä­neinä
vuosina.
"Japanilaiset tuott3(va4 teräsiä
Malesiaessa, poraavat ö^jyä Indone­sian
rannikfiUa, rakeo^vat autoja
Flippiineitiä, kokoavat TV-vastaan-ottjmia
Taiwanilla", näin toteaa il
meisen levottomana amerikkalai­nen
aikakauslehti Time. Thaimaan
valtiovarainministeri puolestaan on
sitä mieltä, että hänen maansa on
joutunut Japanin saarilta sinne
suuntautuvan "taloudellisen invaa­sion
kohtesiksi".
Tavaroilleen ia pääomilleen tietä
raivanneet japanilaiset liikemiehet
ovat todellakin päässeet varteen-otettaviin
tuloScsiiii. Huolimatta siir
ta, että Japanin kamsantulo on vaii;
viidennes USA:n biruttokansantuot-teesta,
pn Jafpani pysiynyt laajenta­maan
vientiään niin, että se on ny­kyisin
puolet USA:n viennistä (Ja­pani
15,5 miljardia dollaria, USA
30 miljairdia). Japanin {kauppatase
käsittää noin miliardi doiUaria.
Amerikkalaisissa lehdissä esitel­tiin
äskettäin havainnollisia tietoia
Japanin vienmn maaqtieteelUsestä
jakauituraisesta. Eniten J a p ^ on
pystynyt myymään tuotteitaan alu­eelle,
jota Tokiossa ennen sotia nimi
tettiin "keskinäisen kuikoistuksen
vyöhykkeeksi" eld Kiinaan, Etelä-
Koreaan, Indokiinaap, Malesiaan,
Indonesiaan ja Filippiineille.
Laajimmat markkinat Japani on
— Kaihdoksan tunnm työpäivä
otettiin Canadassa ensimmäiseksi
käytäntöön painotyöläisten toimesta
vuonoa 1896.
kuitenkin vallannut... Amerikassa.
Se vie USA.ihan tuotteitaan miltei
5 miljafrdin dollarin arvosta iia sillä
on.USA:n kanssa aktiivinen maksu,
tase, jo(ka on miljardin dollarin
smiminpn.
Wa^ingtonissa luonnollisesti ma­nataan.
Lehdet eivät salaa tyyty­mättömyyttä^
japanilais^amerikka-
Jaisiin tal»u(deHisiiin suhteisiin,
moitteet eivät juuri vaikuta Tokios­sa.
Siellä Jkorostetaan aivoimesti, et­tä
maa aikoo pitää lähtökohtanaan
ennen kailkkea omia etuga. Myös­kään
Kansainvälisien jälleenraken­nus-
ja ikehity^>ankin Amerikan
osaston eirtinen johtaja v Eugene ^
Bladc ei salaa epäilyksiä siitä, että
"Japani haluaisi joutua USA:n po­liittiseksi
tai semaninikään sotilaailU-seksi
kumppaniksi Kaiaikkois-Aasias-
"rahan viittaavat myös eräät To-
'kiossa julkaistut vii"alliset julis­tukset.
Parlamentissa äslkettäin pi­tämässään
ohjelmapuheessaan pää­ministeri
Sato korosti, että Japani
ei kuiuihi niihin maihin, jotka'sovel-tjwat
sotilaallisia menetelmiä ulko-poliitiiifckaan.
M<met ovat Washing-tonissa
sitä mieltä, että tämä lau^
sunto on väUUinen mutta riittävän
selkeä vastaus Wasihingtonille. Toi­set
puolestaan anvelevat, että Ja­panin
pääministerin lausunto vain.
peittää ^hänen tosiasiallisen antau­tumisensa
USA:n vaatimusten edes­sä,
: vaatimusten, jotika seurasivat
Washjngtonin lupausta palauttaa
Okinawa. On myös niitä, jotka pi­tävät
tämänkaltaisia 'lausuntoja
vain Japanin hailLitulksisn yrityksenä
rauhoittaa Japanin laajpja fcansa-laispiireiäi,
jfotka ovat levottomia
Japanin nykyisten jdhtaivien piirien
suuntauksesta.
Wasihingtonissa ollaan kuitenkin
avoimen tyytymättömiä Tokion ot­tamaan
asenteeseen Nixonin kom-munisminvastaisen
opin sen osan,
joka köslkee/ USA:n 'kumppaneita
Aasiassa, mm. siis Japania, on mää­rä
tehidä iloppu tästä itsenäisyydes­tä
miten suhteellista se sitten onkin.
Nixonin oppi vaatii USA:n aada-laisiHia
kunnipaneilta. niiden täydel­listä
distumista USA:n knmmu-nisminvastaisiin
suunnitelmiin. Ei-ikä
Washingtionissa salata ajkeita
saada Japani tottelemaan tätä uut­ta
oppia. Miten se sitten tapahtuu,
sen näyttää tulevaisuus.
PÄIVÄN PAKINA
den rauhanpuolustajain tukena ja
tukena. Canadan velvollisuus on
sanoutua täydellisesti irti Yhdys­valtain
likaisesta sodasta Viet­namia
vastaan. Tätä vaatii Cana­dan
jäsenyys Kansainvälisessä
valvont^ikpinissipnissa. Sitä vaatii
Canadan kansalliset edut ja oma­tunto.
Mitä aktiivisenimiri Cana­da
ryhtyy koko kansakuntana
vaatimaan Vietnarhin sodan löpet
tami^ta, sitä p^r^mmin autetaan
Yhdysyalt^in tavallista kansaa,
mikä on tähän sotaan jp väsynyt,
ja /samalla koko mnailman rau­han
asiaa, I i '
SUOMEN VÄÄLIBN JÄLKIPUINTIA
Eduskuntavaalien tuloksista,
on luonnollisesti kirjoitettu pit­kään
ja paksusti Suomen kaik­kien
lehtien palstoilla.
'Ja kuten odottaa sopii, voiton
hurmassa ja humalassa olevat
oikeistopiirit, ovat huolehtineet
siitä, etteUinakaan niiden kynf:-
tilä ole joutunut vakan alle.
Oikeiston huulenheitosta huo­limatta
on kuitenkin kiistaton
totuus,-että Suomen kansan tu­leva
edistys j a hyvinvointi ei
riipu oikeiston hetkellisistä vaa­livoitoista,
vaan koko työväen­liikkeen
yhteifeistä ponnisteluis­ta
ja eteenpäin marssista.
Tässä mielessä aipakin alle­kirjoittanutta
kiinnostaa ensisi-jaspa
se, miten Suomen työväen
piireissä on vaaliläksy opittu tai
miten se opitaan.
Erittäin ilahduttavana seikka­na
voidaan ainakin tässä vaih­teessa
todeta se, että vaalivoi-tpstaan
huolimatta oikeistovoi-niat
eivät ole tähän mennessä
saaneet hajpitetuksi työyäestpri
rivejä. ,
Tähänastiset tiedot viittaavat
yoimakkaasU siihen, että Suo­men
työväenpuolueet tulevat
jatkamaan yhteistoimintaa joko
hallituksessa — yhdessä kep-kustapuolueen
kanssa — tai op­positiossa
ollessa. Ja tämä lupaa
hyvää. Joitakin soraääniä pn
tietenkin kuultu ja huomutt(i,
mutta yleisesti puhuen näyttää
siltä, että liitossa yhtenäisty­neen
ammattiyhdistysliikkeen
kanssa Suomen työväenpuolueet
' tulevat vaalitappioistaan huoli­matta
antamaan yhtenäisen pa­noksensa
Suomen työtätekevän
väestön yhteisetujen puolesta.
Tässä yhteydessä kiintyy huo-.
mio äskettäin Helsingissä isti|-
neen SKDL:n liittotoimikunnan
edesottamisiin ja päätöksiin.
Omalta osaltaan SKDL:n liit-
. totoimikunta korosti erikoisesti
eduskuntavaalien luomassa uu­dessa
tilanteessa vasemmiston
yhteistyön jatkumisen ja sen si­sällön
selkeyttämisen merki­tystä.
Samalla todettiin, että täf-keätä
on myös yhteistyön . säi­lyttäminen
työtätekevää maan-viljelijäväestöä
edustavan kes­kustan
kanssa.
"Näillä voimilla voidaan estp
oikeiston pyrkimykset kääntää
maan poliittista kehitystä taan­tumukselliseen
suuntaan, miistä
eräitä merkkejä ori jo olemaäs^,
sekä tuloksellisemrriin' toimia
työtätekevän kansan' hyväksf"
tiodettiin liittotoimikunnan huh­tik.
5 pnä hyväksymässä julki­lausumassa
Toisaalta SKDL:n lilttotoimi-kunta
katsoo, ettei SKDL:p ;|a
koko yasemmiston osallistumi­nen
hullituksticn olo itauturkoi-tus,
vaan ennenkaikkea on ky­symys
politiikan sisällöstä. "Va­semmiston
pitäisi yl^tenäisenä ja
ammattiyhdistysliikkeen kanssa*
yhteistyössä toimien valita se
vaihtoehto, joka antaa parhaat
edellytykset tulokselliselle, työ­väenliikkeen
päämäärien mukai­selle
toiminnalle", sanotaan jul­kilausumassa
edelleen.
Samalla tässä julkilausumassa
arvioitiin asiallisesti ja hyvin*
mielenkiintoisella tavalla vaa­lien
tulokseen vaikuttaneita
syitä....
Lainaamme julkilausumasta
aluksi seuraavaa: •
— Eduskuntavaalien tulos on
ilmaus vakavasta yhteiskunnal­lisesta
ja poliittisesta käymisti­lasta,
joka pohjautuu yhteis­kunnan
elinkeino- ja väestöra­kenteen
murrokseen ja sen seu-rausilmiöihin.
Nimenomaan hei­kosti
teollistuneille alueille ja
maatalouselinkeinon piiriin se­kä
myös asutuskeskuksiin pn
muodostunut väestöryhmiä, jpi-den
taloudellinen asema on eri*
tyisen heikko ja tulevaisuus
epävarma . . ." ,
SKDL:n llittotoimikunta ar-vostelimyös
hallituksen talousr
politiikkaa todeten, että elin­keinoelämän
elpyminen koitui
pääomapiiricn eduksi;
--:Tpisnaita vasemmiston
keskustan yhtoistyöhaUitukBtit
eivät ole kyenneet laatimaan
kokonaisohjelmaa, joka olisi
auttanut selviytymään yhteis­kunnallisen
murroksen yli ja
tukenut tehokkaasti sen puris­tukseen
jääneitä ihmisiä. Halli­tukset
ovat tyytyneet osittais-ratkaisuihin
. . . Tämä ei ole
merkinnyt taloudellisessa ah­dingossa
elävien' aseman riittä­vää
parantumista . ..
Nämä kaikki seikat ovat ai­heuttaneet
tyytymättömyyttä,
joka purkautui vaaleissa vasta­lauseena
hallituspuolueita ivas­taan
joko vaaleista pois jäämi­senä
ja siirtymisenä-^rityisesti
Suomen maaseudun puolueen
äänestäjäksi. Vastalauseen voi­makkuutta
lisäsi se, että oikeis­to-
oppositio sai ylivoimallaan
tiedotusvälineissä sälytetyksi
kaiken vastuun vaikeuksista
hallitukselle ja^ peitetyksi sen
tosiasian, että perusongelmat
ovat nimenomaan kapitalistinen
järjestelmän nykyisestä kehitys
vaiheesta aiheutuvia ja ettei nii­tä
nykyisten taloudellisten valta
suhteiden vallitessa edes voida
pysyvästi ratkaista.
Hallituksen monet saavutuk­set
taas oyat jääneet kielteisten
seikkojen varjoon /. .
Julkilausumassa eritellään
useita muitakin osatekijöitä.
Mutta yksistään ylläesitettykin
viittaa slUven^ että ainakin Suo­men
työväenliikkeen yaseipi^ari
siiven jalat ovat jo löytänaiissä
lujat ppnnistuspaikät, mistä
Voldfli»n taas ottaa nskejeiln
etocnpiiin..--r |iUn§likpiu'a. •