1952-02-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;Sivu 2 Tiistaina, helmikuun 5 p. — Tuesday, February 5,199Z Telepbones: Business Office 4HI28<. Editorial Office 4-426». Manager ^4;uk&i^Ed|>or4V, EUund.,MaUing flddrees Box W, Sudboiy, Ontario. tamied Nov. 6, 1917. AtttHorfzed AdvexUsiDg rates upon appUcatlon. Translation ftee of cbajye. OfCto Pepartanent, ot^va. pub- Ualted tixrlce «eekly: Tiiesdaj», ; aStsasidasn axul Satardajv fqr Vapaus JPtddlslili» Ckim^ 100-102 - E3m> S& Wv Sodlniiy. Ont. Canada. TnLAUSBZNNAT: Canadassa: 1 vk. 7JD0 C kk. 3.75 3 ut. 2^ YbdysvaUoissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 420 Suomessa: l vk. 8.S0 6 kk; 4;.75 ips s 1 V; "ii • Teoria ja käytäntö YK:n yleissihteeri Trygve Lie esitti viikon lopulla pitämässään ImiPih'^ puheessa.joitain h3rvin mielenkiintoisia seikkoja. Hänen j a Afrikan käymistila 4 voidaan ratkaista ainoastaan siten, että tunnustetaan laki ja järjestys seka oikeutetut kansalliset tavoitteet. ,^ ^ , YI<eiss]hteefi>Lien sanotaan puheessaan maininneen useita kertoja i^J^r* i^nsalliset tavoitteet ja selittäneen Keski^dän äskettäisten tapah- ';-tunia|n (tarkoittaen epäilemättä Egyptiä ja Irania) tehneen täysin ,/i 1 . selväksi, etta idän ja lännen välinen erimielisyys ei ole ainoa pään- ' * v . * C kiyistys mikä on nyt maailman edessä. '-Me elämme perusteellisten nniutosten aikakaudessa'', sanoi Trygve 'Lie. "Toisen maailman-l , sodan jälkeen on tullut uusia ja tätlieitä valtakuntia, joiden rooli * '"^ " maailman yhteisössä ei ole vielä täysin kehittynyt. Toisia on vielä tulossa, etsien itsenäisyyttä ja tasa'arvoisuutta." I Puhuen nimenomaan Keski-Idän, .Aasian ja .Afrikan asioista mr. i' Xle sanoi, ettei mikään ratkaisu ole mahdollinen, "ellei tunnusteta vS^K kunnioiteta kansainvälisiä lakeja ja tuomita ; . voiman j a väkivallan käyttöä.'* Kaunista puhetta I l Mutta entäs käytäntö? ' • Mr Lie puhuu historian näyttämölle tulleista tärkeistä uusista * ' maista j a niistä, jotka vielä nyt pyrkivät itsenäisyyteen ja tasa-arvoi-i s u u t e e n . Tässä hän epäilemättä viittasi Kiinan Kansan tasa vai taan- . ]un. Mutta mitä on mr. Lie itse tehnyt saadakseen Kiinan Kansantasavallan tunnustetuksi Y K : r i kaikkien jäsenvaltojen toimesta? Eikö / i ole totta> että mr. Lie on istunut kädet ristissä puolellakaan sanalla ;r - protestoimatta kun esimerkiksi presidentti Truman ja pääministeri - r< : . Churchill äskettäisissä neuvotteluissaan heristelivät sapeleitaan K i i - *v:^ ; 1 ^ vastaan? Minkälaista tekopyhyyttä on puhua fi i l *itäxkelden uusien maiden tunnustamisesta", silloin jos käytännössä a^ ja edistetään vallan päinvastaista ohjelmaa, kuten on mr. » Tiygve L i e menetellyt Kiinan Kansantasavallan suhteen? i l Kaikkein terävämmin tulee mr. Lien teorian ja käytännön risti-i i i f i riita ilmi Kor^^ kysymyksen yhteydessä. Toisin kuin jotkut herkkäuskoiset pikkuihmiset, joilla ei ole tilaisuutta saada luotettavia to.si-tietoja, mr. Lie tietää varsin hyvin Korean sodan historian. Hän tietää, että presidentti Truman määräsi Yhdy.svaltain kongressiakaan lupaa kysymättä sotavoimiaan Koreaan ja ajatutti vasta sitten Turvallisuusneuvoston tynkäkokoukscssa läpi sellaisen päätöksen, joka "oikeutti" hänen sotaiset toimenpiteensä. Miten voi mr. L i e odottaa 'lumsainvälisten lakien kunnioitusta silloin kuin hänen edustamansa iA^.~'yK{h 'lippua käytetään jlakivastaiscsti. '"voiman ja väkivallanj" puo- 'Uouutlustamiseeniiorealaiaiaivhätaan? ^ ! KäöHIit'piiH^fel'"Ja" teoriat eivät ole penninkään arvoisia silloin,^ jösltöytähhJissä toimita^^ vallan päinvastoin. Toiselta puole i , rau-!^ l i aa jaiiöava Ihmiskunta ^uraa IjyY>n *läh^isegti YK:n4 ja myiis mr. Xieaedesottami»iä]%^n^I|kään paljoa .p^uheiden j a Julistusten iK>bjaU ta, vaan iiimenoiMäan pytännöllisiä' toimenpiteJtä^.-^^ rauhan ' "ja ^seistariJsumisenljtäi *bdan ja aseisturoiseh lisaäniisek^i.! | r ; M r . T/ygve tekisi )jyvän palveluksen rauhan asialle: silloin jos ])äli< suvaitsi?!, pilvilinnastaan astua alas maan kamaralle ja [ottaisi" ^ , i(^f,,i^Sf|l|V^^JtanDan^rauhan ia sodan sekä aseistariisumisen ja asei^tumis- |v,>^,..;..lsilpailun kysymyksissä. On turhaa puhua korjilauseita "uusi^fi mai- I i den kansallisten tavoitteiden, oikeuksista" jos samalla kertaa kiel- * l tyydytään tekemästä mitään niiden puolesta, jotka pyrkivät kansalli- *» . seen itsenäisyyteen ja kansainväliseen tasa-arvoisuuteen.. * < * t • P r 3 r i t t e l n s a a r i l l a l e v i ä ä 18 nuljoonaa fcappaletta, p ä l v ä l ä i t i ä J S v l ? mnioo-n a a -^Ukkolehteä. K u u s t miljoneeriä omistaa j a IcontroUoi niistä 05 pro-sentti^, lukeutuen t ä h ä n laboristlea 6aily H e r a l d jonica aakSceista. loordi S o u t h v o o d omistaa, 51 prosenttia. Hän on s e n lii^dceenhoitaja, Jo^a n i m i t t ä ä lehden toimittajat. L o o r d i Sallsbupy s a n o i erä;ässä l : u s - t a n t a j i e n konferenssissa, että -sanomalehdet Jakaantuvat Icahteen luokk a a n — k u v a l e h d e t n i i l l e Jotka eivät osaa l u k e a , ' j a toiseen luokkaan l u keutuvat lehdet n i i l l e . Jotlta osaavat luJiea, .vaan eivät ajatella, — Tlie. P i s h e r m a n , ' Vancouver, B , C. itSKOS VOIMAi Vilkaistessamme muutama . päivä s i t t e n erääseen amerikkalaiseen l e h teen, rae huomasimme pienen u u t i s e n N e w Y o r k i s s a pidetystä saarnest a . Aiheena o l i i i h k a p c l i — ei luonn o l l i s e s t i k a a n o.?aldceIlla kc5nolteJu. vaan hevosveikkau-s.. Saarnaaja j u l i s t i , e t t ä uhkapelurit^'ovat p a h e m p ia k u i n k o m o i u n i s t i t " — todella kauhea syytös. "Antaltaamme ; u h k a p e l u r e i l - le oikean vastauksen", hän .sanoi. " K u n * h e antavat taisteluhaasteen urheiluverelemme, meidän pitäisi .sanoa, e t t ä r o h k e u t t a vaaditaan enemmän J u m a l a a n uskomisessa k u i n s i i nä, e t t ä uskomme hevoseen.? T ä m ä palauttaa mieleemme vanh a n s k o t l a n t i l a i s e n eukon, Jok.a pyysi erästä miestä viemään hanct soutam a l l a ylämaan järven y l i . " N i i n ", vastasi mies, " j ä r v i aaltoilee Ja säa on epa.vakaa, m u t t a meidän täytyy l u o t t a a H e r r a a n ." " O h " , sanoi eukko, "Jos tilanne on n i i n huono, m i n ä e n menekään." — Steelworker & Mrner. Sydney. N . S . Kitj. A, Hatsh^turov •vt li Mannerheim-villitys Suomessa Ennenvanhaan sanottiin "ettei Suomessa palvella kuvia". Mutta epäjumalain ja erikoisesti Mannerheimin patsaan palvonta on siellä ilmeisesti saanut suorastaan sairaaloisen mittasuhteen. Niin pitkälle on tämä villitys mennyt, että valtion varoilla toimiva Suomi-Seura onnellistuttaa meitä "rapakontakaisiakin" seuraavanlaisilla "ilosano-m i U a " : ' • "Sotamarsalkka Mannerheimin rätsastajapatsas-hanke on nyt edistynyt niin pitkälle, että sunnuntaina 2 V 1 aloitetaan valtava kan-salaiskeräys, jonka turvin toivotaan saatavan kokoon patsasta varten tarvittavat Useat kymmenet miljoonat markat . . . Mannerheimin kuoleman 1 -vuotispäivänä on edelleen järjestetty muistotilaisuus hänen haudallaan sekä arvokas muistojuhla ^lessuhalHssa samana i l - •• tana." • Miten "dundeellista" ja mieltäylentävaä! Jos Venäjällä ei olisi tapahtunut vallankumousta, niin tsaarin hovissa palvellut j a tsaristisen katsantokannat omannut kenraali Mannerheim olisi kuollut Suo-messa tyk!:änään tuntemattomana venäläistettynä kenraalina. Suomen kohtaloista hän ei olisi tietänyt mitään, eikä välittänyt senkään vertaa. Mutta sitten tuli vallankumous, joka pyyhkäsi poisManner-heimin ihaileman tsaristisen hovin ja Niannerheimin lupaavan virkau r a n — j a niin sai Suomen valkoinen kaarti tämän historiallisen tapahtuman ansiosta ylipäällikön, joka ei osannut edes Suomen kieltä. Nyt hänelle kerätään kuolemansii jälkeen miljoonia markkoja maksavaa ratsastajapatsasta! Mutta tässäkäiin ei ole kaikki. Suomen {lemokraaltiset lehdet — jotka luonnollisesti vastustavat moista noitatanssia — kertovat meille, että kysymys ei suinkaan ole pelkästä "rahakerayksestä". Jos olisi puhe joistakin miljoonbta markoista, niin työnantajapiirit voisivat vaivattomasti pystyttää kyseisen patsaan.Oman mitään ''kansan-kefäyksiä". • Mutta tarkoitus onkin vallan toinen. "Päämääränä kuuluu olevan kokonaan kahdenmiljoonan suomalaisen nimen kerääminen tähän sisä- ja ulkopoliittiseen mielenosoitukseen siten, että vanhempia kehoitetaan kirjoittamaan lastensakin nimiä keräyslistoihin. S K D L :n pää-äänenkannättaja Vapaa Sana on mielestämme oikeassa vetäessään tästä sellaisen johtopäätöksen, että tarkoitus on Mannerheim-villityksen avuilla kerätä sotapolitiikan tueksi nimiä rauhanpuolustajain nimienkeräyksen vastapainoksi! ^ Tämä selittää kaiketi senkin, miksi meitä 'rapakontakaisiakin" armoitetaan uutisilla\Mannerheiminral.<'astajapatsaskeräyksestä. Puuttuu vain sitä, että ruvetaan täältäkin keräämään'pahaa-aavistamattomien kansalaistemme nimiä moiseen kultaisen vasikan palvontaan. S R D L : h lehti Vapaa Sana sanoo muun ohella: "Keneltäkään ei voinut jäädä huomaamatta, miten äkkiä ns. keräysverkosto luotiin aluc-r .piireineeii, paikallisinc elimineen ja toiminnanjohtajineen. Aivan kuin napista painaen organisatio oli valmis, 'neljäkymmentä kansa- : laisjärjestöä' ilmoitti heti olevansa mukana . . . Lähempi tarkastelu osoittaa, että adrcsslkeräykscn johtopaikoilla pitkin maata «nkin.sa- Valkean kaupungin laulu Don-haalin näyttämöllä 10 p. Toronto. — K u t e n jo aikaisemmin on ticdoUettu, esitetään Toronton O o n - h a a l i n näyttämöllä helmikuun 10 pnä kello 4 ip, T a t u Pekkarisen k i r j o i t t a m a laulunäytelmä " V a l k e an kaupungin l a u l u "; - K u n tiedetään, e t t a ' näylslma on tunnetun ' suomalaisen humoristin tuotteita, n i i n Voidaan olla vakuut e t t u j a sen; olevan alansa p a r l i a l m - p l i r i ' k u u l u v a n . ' Tässä'näytelitiä.ssä e.siintyvät parhaat - m a h d o l l i s e t voimat; •.Volcnme c n ä l n n ä k i t i ' m a i n i t a > E l i l o Erkkilän, j o k a e s i i n t y y koomikko-osalla, s a m a l l a Ikun -näytäntö - t a p a h t u u hänen näyttämöuransa 30: n vuoden täyttymisen merkeissä — on siis hänen juhlanäytäntönsä. Homman takana o n tunnettu näyttelijämme Lennart H j o r t h . . Joka vastaa ohjauksesta Ja harjoittelusta. Vielä h a l u a n m a i n i ta E i n o T a r v a i s e n Ja Sig.Ilomäen, sekä sen e t t ä heidän lisäkseen sima e s i i n tyy useita m u i t a k i n "ramppivalon'? takana esiintyviä tekijöitä. Voidaan siis varmuudella etukäteen sanoa, ettei Juuri parempaa ivoida odottaa. K u n vielä ihuotniolmme. e t t ä esi-t> Tksistä saadut puhtaat tulot l a n k e a vat u i h e i l u l l i t t o m m e : t o i m i n n a n edistämiseksi n i i n o n selvää, että u r l i e i l u - väki muiin; teatteriyleisön kanssa t ä y t t ä ä s i l l o i n D o n - h a a l i n katsomon viimeistä p a l k k a a myöten. S i l l o i n siis tavataan oikein jouk o l l a ' j a miehissä, kuten tapana on Sanoa. — Vaasan J u k k a. Ehdottavat peuraan Vancouver, B . C. — Seuraava uur tuus r u o k a l i s t a l l a s a a t t a a olla p e u r a n - l i h a p u l l a t? K a k s i B . C : n y l i o p i s t o n tiedemiestä väittää keksineensä sellaisen peuran-ruoan mikä saattaa peurat samaan asenäan k u i n ovat esim. lampaat l i h a n tuottajina. E l ä i n t i e t e i l i j ä tri Tan McTaggart Ja eläinten ravitserriisasiäin tutkija t ri Aiejf Wood ovat keksineet, e t t ä peur o j a voidaan pitää laitumella s e l l a i s i l l a seuduilla mitkä ovat muuten m i l t e i kelvottomia, leppiä, p a j u j a yms. k a s v a v i l l a m a i l l a . He' ovat Ijeksineet s i tä varten U B C 14.nimisen rehun, mikä sisältää sellaista ravintoa k u in a l f a l f a a . leseitä yms. V i i s i kuukautta kestäneiden kokeiden a i k a n a kM-voivat vastasyntyneet vasikat sen a-v u l l a 80 paunnan painoisiksi c l i 30 t ai 40 paunaa raskaimmiksi k u i n normaalisella luonnon r a v l n o n n a l l a ollessaan, K c k c i t a on tarkoitus jatkaa noin viiden vuoden ajan. L l h a n p a k k a a j a t ovat kiinnostuneet näihin kokeisiin koska niiden avulla on mahdollisuus löytää uusia keinoja l i h a n saantia varten. Eräs heistä a r v e l i , e t t ä p c u r a n l l h a a v o i t a i s i i n tuott a a halvemmalla k u i n muuta l i h a a Ja e t t ä siitä tulisi mainio Jokapäiväisen n a u d a n l i h a n vastike canadalalstcn ruokapöydälle. Tshekkoslovaizlän kansa rakentaa maassaan sosialistLvta yhteiskuntaa käyttäen hyväkseen Neuvostoliiton sosialistisen rakeimustyön m a a l l m a n - hLstoriallista kokemusta. K a n s a l l i s - tettuaan teollisuuden perusalat Ja annetuaan maan n i i l l e , jotka sitä muokkaavat, Tshekkoslovakian tasav a l t a on laskenut l u j a n aineellisen perustuksen s u u n n i t e l m a l l i n e n : t a l o u tensa kehittymiselle. Neuvostoliiton suunnitelmalUsen k a n s a n talouden loistavat saavutukset ovat innostav a n a esimerkkinä Tshekkoslovakian kansandemokraattiselle tasavallalle. V i i.slvuotiskauden kohnaimen vuo-: den su.unnltelman täyttämisen en-simoiäiset tulokset viime vuodelta, csoittavat Tshekkoslovakian kaasan .saavuttaneen sangen hyviä tuloksia. E n n a k k o t i e t o j e n m u k a a n teollisuuden tuotantovolj^ml kasvoi v i i m e vuonna edelliseen ivuoteen verraten 12,7 pros e n t i l l a Ja ' n o u s i m i l t e i k a h t a k o l - mattaosaa suuremmak.si p a r h a i m m a n sodanedelllsen vuoden — vuoden 1937, tuotantovolyymia. Tshekkoslovakian h a l l i t u s k i i n n i t t ä ä erikoista huomiota e n t i s t e n takapajuisten seutujen teollisuuden kehittämiseen. Porvariston v a l l a n a i k a n a teollisesti kehittyneiden tshekkiläisten seutujen maataloudellisena lisäkkeenä ollut S l o v a k i a o n kommun i s t i s e n puolueen j a kansandemok r a a t t i s e n tasavallan hallituksen huolenpidon ansiosta ottanut Jatti-laisa. 5keli;en--eteenpäln" teollisessa kehityksessään. Sen teollisuuden tuotantovolyymi kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen v e r r a t e n 19,2 pros e n t i l l a Ja oli m i l t e i 3,5 kertaa suurempi vuoden 1937 tuotantovolyymia. Tshekkoslovakian sosialistisen r a kennustyön suuria m i t t a s u h t e i t a k u vastaa se, että yksistään viime vuonn a s i j o i t e t t i in kansantalouteen pääomia 103 m i l j a r d i a kruunua. Neuvostoliiton kokemus osoittaa, e t t ä sosialistisen rakennustyön perus-renkaana on raskaan teollisuuden ja sen ydinosan — konerakennusteolli-suuden ensivuoroinen, kehijbtäminen. Sen vuoksi Tshekkoslovakiassa k i i n nitetään erikoista huomiota, tuotan-f tovahneita tuottavien laitosten r a -, kentamlseen. Viime .vuonna: t a s a v a l l a n raskaan teollisuuden . tuotantovolyymi kasvoi , edelliseen vuotan verraten y l i 14 prosentilla .samaan; a i k a a n k x i l n koko teollisuuden k a s v u - Indeksi o l i keskimäärin .1'2,7 prosentt i a . Ita-Slovaklassa j a Kunditsassa rakennetaan hyvällä menestjyksellä metallurgisen teollisuuden tuotanto-laltok- sia. Niinpä viimekstaiaihitussa on pantu käyntim maan suurimman uudisrakennuksen — Clement G o t t - w a l d i l l e nimetyn metallurgisen teht a a n ensLnraiäinen masuuni. T Tshekkoslovakian t y ö t ä t e k e v ä t, j o t k a tietavat tekevänsä t y o t a Useaan varten, kansandemokraattista v a l t i o t a a n varten, taistelevat "Neuvostoliit o n työväestön t a v a l l a tuotantosuunn i t e l m i e n täyttämisen j a ylltämlsen, r a a k a - j a tarveaineiden säästämisen Ja tuotantokustannusten alentamisen puolesta.; Neuvostoliiton työläisten käynti Tshekkoslovakiassa j a Tshekkoslovakian työläisten käynti Neuvostoliitossa tutustumassa henkilök o h t a i s e s t i Neuvostoliiton stahanovil a i s t en työtapoihin edistää tuottavampien työmeneteknien käytän-töönottamista Tshekoslovakian k a n santaloudessa. V i i r i i e vuonna Tshekkoslovakiassa kävi L i d i a Korabenikova, Joka on kävi L i d l a Korabelnikova, j o k a on p a n j a n r a a k a - j a tarveaineiden s ä ä s tämisen sekä tuotteiden v a l m i s t a m i sen puolesta y l t s u u n n i t e l m a n tämän säästön kustannuksella. L i d i a K o r a - be. likovä t u t u s t u t t i tshekkoslovakial a i s i a ystäviään työtapoihinsa, minkä tuloksena Tshekkoslovakian kevyessä teollisuudessa, m m . j a l k i n e t e o l l i s u u dessa on nyt s e l l a i s i a työrj-hmiä. Jotk a tekevät -työtä L l d l a K o r a b e l n i k o - van t a v a l l a Ja monta päivää k u u k a u dessa valmistavat tuotteita säästetystä raaka-aineesta.. M e t a l l i t e o l l i s u u d e n tuotannon ko- 'hottamlsen tärkeimpänä keinona on pikasulatUÄnenetelmä. Kladnon te-rässulattlmojen tj-ömles Va2law M u d - r a . Joka kävi j o k u aika s i t t e n Neuvostoliitossa tutustumassa plkasula-tusmenetelmään, on nyt omassa työ-osastossasm supistanut huomattavasti laatuteräksen keittoaikaa. 'Hunän menetelmän soveltamisen tuloksena on m a i n i t u n tuotantolaitoksen muid e n k i n työläisten työn tuottavuus k o honnut huomattavasti. Tshekkoslovakian rautateillä sovelletaan myöskin menestyksellä Neuvostoliiton rautatieläisten työtapoja, j o t k a edistävät tarveaineiden-ja v a r o j en säästämistä sekä Jouduttavat l a s t i en kuljetusta. Rautateiden vet u r i n k u l j e t t a j a t ovat Neuvostoliiton v e t u r i n k u l j e t t a j a n Luninin tavan mukaan parantaneet veturicnsa h o i toa. Jonka tuloksena on vähentynj"t I h u o m a t t a v a s t i pienen remontin suo- I r l t t a m l n e n v a r i k o i l l a. N e u v o s t o l i i t o n sosialistisen m a a talouden kokemuksella o n erikoisen s u u r i merkitys Tshekkoslovakian so-' s l a l i s t i s e l l e rakennustyölle Ja m m . vilslvuotissuimnitelman täyttämiselle. Tshekkoslovakian t>'ötatekeva ta-lonpoikalsto o n omasta kokemuksest a a n pääss}^ varmuuteen s i i t ä , k u i n k a s u u r t a e t u a o n m a a n yhteismuok-^ kauksesta. Tshekkoslovakian m a a taloudellisten tuotanto-osuuskuntien k e h i t y s t ä , on suuresti edistänyt Tshekkoslovakian talonpoikain v a l t u u s k u n t i e n käynti Neuvostoliitossa : tutustim:iassa yksityiskohtaisesti k o l - l e k t l i v i t a l o u k s im j a miden käytännölliseen työhön, Viuneksi kuluneet p a r i - k o l m e vuotia ovat. osoittaneet, e t t a Tshekkoslovakian työtätekevät talonpojat ovat a i v a n ojkem r y h t y neet yhdistämään pieniä talouksiaan. M a a t a l o u d e l l i s i l l a tuotanto-osuuskunn i l l a . Jotka ovat kyntäneet peltojensa pientareet ja alkaneet tehdä työtä yhteisillä p e l l o i l l a , o n nyt kyntömaata yhteensä 1,216,000 hehtaaria, eli 16 prosenttia koko tasavallan kynto-maasta. Maataloudelliset tuotanto-osuuskunnat saavat ylipäänsä paljon paremman sadon k u i n yicsityistalou-\ det Ja niiden karjatalous on paljon tuottavampaa. Soveltaen luovasti Neuvostoliiton kokemusta yhteiskuxmallisen j a taloudellisen elämän k a i k i l l a aloilla T s h e k i o s l o v a k i a n työtätekevät ovat täyttäneet menestyksella viisivuotiskauden kolftiannen vuoden suunnitelman j a kohottaneet huomattavasti ei vain teollisuuttaan Ja maatalouttaan, v a a n myöskin elmtasoaan. . Tshekkoslovakian kansan h y v i n v o i n n i n kasvun k a i k k em vakuutta- \'impana osoituksena on tasavallan kansalHsluIojen kasvu viime vuonna 10 prosentilla vuoteen 1950 verraten j a 38 p r o s e n t i l l a vuoteen 1937 verraten (vuoden'1937 hinnoissa^.j Sitä p a i t s i - o n otettava huomioon, että s u u r i n osa Tishekkoslovakian k a n s a l - listulolstä käytetään työläisten, työtätekevien talonpoikain j a sivistyneistön t a r p e i s i i n. V Ti'öttomyydestä on tehtv loppu a i n i a a k s i . Teollisuuden - työläisten ja v i r k a i l i j a i n y h t e i s l u k u o n vuoden k u luessa lisääntynyt m e l k e i n 7 prosent i l l a . Paljon ovat kasvaneet v a l t i on menot yhteiskunnalliseen v a k u u t u k seen yms. Sodanedelliseen - a i k a an verraten on ka-svanut huomattavasti tärkeimpien ruokatavaroiden kulutus. Vuoteen 1935 verraten lisääntyi vuonna 1250 l i h a n j a lihavalmisteiden k u lutus henkeä kohti 45,7 prosentilla, s o k e rm kulutus 15 p r o s e n t i l l a Jne. S u u r i a saavutuksia o n Tshekkoslov a k i a n t a s a v a l l a l l a myöskin k u l t t u u - rirakennustyossä. Riittää k u n sanotaan, etta korkeakouluissa o n o p p i l a i d e n l u k u lisaantynj-t k a k s i n k e r t a i sesti sodanedelliseen a i k a a n verraten. Tshekkoslovakian kansa o n j a r k a h - tämattömasti päättänyt rakentaa maassaan sosialistisen yhteiskunnan. S u u r i merkitys taman tehtävän täyttämisessä' b n ensimmäisen viisivuo-t i s s u u n n i t ^ I f i p n taj-ttamisella, minkä reahsuutfftiitodl-stavat Tshekkoslovak i a n teollisuuden j a maatalouden viime,'.vuosien saavutukset. Frank Santanen St. Catharinesista 75*vuotias st. Catfaarines. Frank Sand (Santanen) täytti helmfb. 4 pnä 75 vnotta. Frank on oUnt jnnkana työväenliikkeessä bymmenl» Toosia ja korkeasta iästään hoolimat-ta. on iiän vieläldn aktiivisesti mokana orbellnsenra Starissa, Jonka kunniajäsen liän on. V . - ja c-seora Star onnittelee päivänsankaria ja toivottaa vielä ainakin 25 vuotta leppoisaa elä-, m ä n jatkoa.— K . NUORISO TUOMITSEE OTTAWAN OHJELMAN Toronto. — K u n h i t t o h a l l i t t i s k i e l s i teräksen luovuttamisen v i i t t a Y M - C A : n (Nuorten M i e s t e n k r i s t i l l i n e ir yhdistys) rakennusta varten, on se aiheuttanut teravaa arvostelua nuort en työläisten kansallisen järjestön < N F L Y > ' t a l i o l t a i c r V:-'-- J ä r j e s t ö n i k a n s a l l i n c n sihteeri N o r man Penner Ja torontolainen j ä r j e s t ä j ä mrs. L . E l e e n sanoivat l a u s u n - r.ossaan. e t t ä N P L Y ,on hämmästynyt saadessaan tietaa, että O t t a w a n h a l l i t u k s e n korkeunmilla portailla on kieltäydytty luovuttamasta terästä y M C A : n vhden rakennuksen i ^ s t y t - tamistä v a r t e n . , ; • - C a n a d a n habitus on omaksunut .^ärkapaisen - p o l i t i i k a n , joka merkit> see Canadan nuorison n y k y i s t e n - Ja t u l e v i e n tarpeiden uhraamista . s o t a varustelun hyväksi. . , Tunnus "Rakentakaamme nuorisoa varten", hyväksyttiin viime kevaana pidetyssä kansallisessa kokouksessa Ja s i t a käytettiin varojenkerayskampan-jassa. Samaan a i k a a n me huomau-t m m e , etta se o n Jyrkästi v a s t a k k a i nen h a l l i t u k s e n sotaohjelmalle. Joka meidän käsityksemme m u k a a n johtaa nuorison fyysllliseen ja henkiseen rappeutiuniseen.: V i i m e i s e n h a l l i t u k s e n toimenpiteen tarkoitus — kieltäytyminen riittäväss ä määrässä tukemasta Canadan o-lympiajoukkuetta, yhdessä sen kanssa, että k i e l l e t t i i n teräs, j o t a olisi t a r v i t t u volmisteluhuoneiden, u i m a - altaiden, l u i s t i n r a t o j e n y m . h y v i n tarpeellisten laitosten rakentamisessa — ilmenee r a h a m i n i s t e r i A b b o t t l n lausunnosta, että mitä enenunän n u o r i son keskuudessa ön työttömyyttä s i t ä suuremmassa määrässä kulkee v i r t a asevoimiin. Me kutsiupme kaikkia nuorison e-dustajla, Järjestöjä ja ohjaajia, vastustamaan mainittua ohjelmaa.' Samalla; kertaa me limaisemme uskomme, etta kaikkien nuorten tulisi ryhtyä aktiivisesti toimimaan sen hyväksi, etta Canada omaksuisi rauhan ja ystävällisten suhteiden ohjelman ja etta Canada tukisi. ehdotettua tasapuolisesti : kontrolloitua yleismaail-inallista- aseistariisumista, joka vakauttaisi ; tärkeät ja- kipeästi tarvittavat materiaaht i nuorison tarpeisiin, sensijaan kun ne nyt juoksevat sotavarustelun hyväksi. Suuri sarjajuhla-kilpailu alkaa Vancouverissa Vancouver. — H e i p a h e i , c m a n p a i k - kaiset. Koska t a l v i j a lumi on meidät jattanvt, m m alkavat kovat keväiset kiireet. Osaston vuosikokous o n .pidetty j a s u t a kuulemme t a r k e m m i n k i r j e e n v a i h t a j a l t a . Uudet virk a i l i j a t astuvat tehtäviinsä j a k u t s u vat k a i k k i a jasenia suureen kokoukseen helmikuun 10 pna kello 2 ip. S i l l om paimaan ennenkuulumattom a n suuret sarjajuhlat alulle, jaet a a n joukot, vahtaan kapteenit ja s i t t e n koko kevätkausi toimitaan suurten k i l p a i l u j e n merkeissä. S a m a n paivan i l t a n a alkaen kello 7.30 on ohjelmallmen vapaailtama, j o h o n toivotaan ylcLsoa h a a lm täydeltä. . . S i t t e n viela tärkeä huomautus. Äl-kään missaan nimessä unohtako "Lännen Ichenkala-stajia", mikä näytelmä ejjitetaan helmik. 17 pnä. Se uutuus Ja erikoisen hyvä p a i k a l l i s ia o l o j a kuvaava näytelmä. Ottakaa vancouverilaiset ja myöskin ympäristössä asuvat tacna huomioon j a saapukaa viettämään nautmtorikas ilta "Lännen lohenkalastajain" parissa. Keväisin t e r v e i s i n ! - r E l h . sTÄTÄ. "Minä u s k o n ; yksilön vapaat«^ sanoi eleXantti tanssiessaan kacs:^ hassa. "Minä u s i o n yksilön -ra;j. teen"', sanoi susi i ^ e s s ä ä a tg. paansa lampaaseen. Juuri n e n " v a p a u s " o n n i i n verrattajj k a l l i s n y k y i s i l l e yksityisyrittäjä., ahneen j a j u l k e a n vapaus tallata set j a l k o i h i n s a t a i ; syödä heidät j j; hunsa. sanoi eräs pastori äÄea^ Saskatoonissa. OLI PABEMPI ONNI S I v u k u l k i j a onkijalle: Miniäin n e n k a l a o n n i o n o l l u t ? : O n k i j a : V e r r a t t a i n hyvä! E i c^ paustakaan kolmessa tunnissa. K u i l u j a : M i t e n voitte sanoa EJJ v e r r a t t a i n hyväksi? . O n k i j a : K a t s o k a a h a n tuota x^-, tuoDa. Hänelle ei ole napannut «fe kuudessakaan tunnissa. OLI J O HANKITTU — M i n u l l a on tarjottavana tsiiv m e r k i l l i n e n , i h a n uusi keksmiö — humakoneen, kirjeiden avaajan ulosheittäjan yhdistelmä. — Se ei ole mikään uusi keksinä m i n u l l a on jo sellainen. Olen nää kaas naimisissa. Vuoden 1951 tulo- : rVilme." ;']]tuoden* i .tuloveroilmoitusten tekemiieen'-na.hdeii ovat voimassa e n tiset määräykset, mm. etta veroilmoitukset on täytettävä ja lähetettävä lähimpään Verotoimistoon h u h t i k u un loppuun mennessä. V a r s i n a i n e n vero lasketaan saman thulukon mukaan k u i n o l i käytäimös-sä vuoden 1950 veroihin nähden. K u n v i i m e , i v u o d e n veroja lisättiin viime vuodeuf A k o n a , johtuu siltä, että e-dellämainittuihin taksoihin on lisättävä v./kj>Aimenen prosenttia, mikä merkitsee.sitä,i.että cariadalaiset s a a - v a t i ^ y t maksaa entisten sotaverojen lisäksi vieli^-kymmenen prosentin y l i m ä ä r ä t ; ^ veron. V e r o v e l v o l l i s i l l a ori aika ryhtyä h a n k k i m a a n viime vuoden t j ' ö n a n t a - j i l t a a r i todistus (T-4 S l i p ) ansoioitten rnäärästä j a verovähennyksistä. ' M o net työnantajat ovat ne j o Jakaneet työläisilleen' j a kaikki työnantajat Canadan viinalasku V . 1950 ajalta • Ottawa. — Canadan t i l a s t o l l i n en toiimsto i l m o i t t a a , e t t a C a n a d a n v i i natehtaat valmistivat vuonna 1950 t i l a t t u j a väkijuomia k a i k k i a a n 88.413,- 000 d o l l a r i n arvosta e l i arvoon nähden 15 prosenttia enemmän k u m edellisen vuoden a:kana. Vuoden myynnit o l i vat ainoastaan 68,968.000 d o l l a r i a i h misten päihdyttämistä varten' j a 4,- 6322,000 d o l l a r i a teoUisuustarkoltkusia varten. : Vuoden aikana t o i m i Canadassa 20 viinatehdasta. Joiden palveluksessa oU k a i k k i a a n 4,121 työlaista, j o i l l e ' m a k s e t t i i n palkkoina 10,555,000 dollaria. T e h t a i s t a ö l i 8 Quebecissa," 9 O n t a r i o s sa, 1 Albertassa j a 2 B . C : s s a . • — Syysruis a n t o i ' Ontariossa 1951 keskimäärin 20.8 bush^liJ^ e e k k e r i t l a , - , ovat velvolliset a n t a m a a n ne helmik. lopijiuun mennessä. Jos -olette muut-lanect työpaikkaa, v i i m e vuoden a i k a na, edellyttää hyvä t a p a , - e t t a työna n t a j a l ä h e t t ä ä nämä todistukset pos tissa teille Sillä osoitteella mika on tiedossa. Ellette ole k u i t e n k a a n saan u t näitä todistuksia vielä on parasta odottaa maalisk. alkupäiviin saakka koska rhonet työnantajat jakavat nämä todistukset vasta viime tingassa. Mikäli h a l u a t t e vähentää unlon J ä senmaksut verotettavasta tulosta jä päästä muutamia dollareita vähemmällä verolla, on teidän h a n k i t t a va imic!tänne todistiis siitä m i t e n suuri osuus jäsenmaksuista on sellaisia maksuja, j o t k a voidaan vähentää verotettavasta tulosta. Ellei teillä ole f e l l a i s t a todistusta, eivät tuloverovl-ranomaiset todennäköisesti hyväksy tehtyä vähennystä sillä todistus o n l i i - tettävä veroilmoituksen m u k a a n . Muistakaamme Suomen puna-invaliideja Toronto. — K u n n a i n Vapauds; useita Suomen luokkasodan muist(£> (.mistettuja k i r j o i t u k s i a , tunsin itse: iloiseksi s i l t a k i m lehtemme ei oi unohtanut luokkamme parhaita. jo*ji V. 1918 kuolemaa uhmaten taistefe kansainvaItäisen ja vapaan Suoie puolesta. S a m a l l a t u l i taas uudelleen mielet n i ajatus, etta o l i s i k a u n i s t a saada ai k a a n sellainen y h t e i n e n toiminta, e me entiset punakaartilaiset lähetti; simme paketteja Suomen punainva!; d.'en lepokodille. Se ei olisi yIi-,-oi mamen uhraus monellekaan, mutu s i l a h d u t t a i s i paljon kpvaa kokeneita luokkaveljiämme. S a m a l l a kertaa h i t a n tahan kobts äskettäin Helslnigsta "Entiset pi-n a k a a r t i l a l s e t R . Y."-Järjestoltä saa. mastani kirjeestä. Joka on osoitet: k a i k i l l e heidän ystävilleen Canadass^^' K i r j e e s s ä sanotaan: " . . . onnellista j a menestyksellisi u u t t a v u o t t a , t e i l l e sinne uuteen koti maahanne. ^ T ä s s ä seuraa kuva (oli mjikani Tammisaareen pystyttämaitäniEi patsaasta, jonka, p^'styttä'miseä a;-iu tamisesta vieläkin "toverilliset jkiitol semme. Patsaan paljastustflaisiiu eibkuun' 6 p n a o h l i i k u t t a v a , kun va* t a 30 vuoden k u l u t t u a vaimot, pojat ji t y t t ä r e t saivat laskea kukkalaitteen sa rakkalmpainsa muistolle. . Patsaassa on seuraavat teks;: ''Luokkasodassa kansanvallan puola t a taistelleiden, valkoisen voittaja: koston u h r i k s i Joutuneiden, teloitettu Jen ja nälkään riäärmytettyjen miiis toksi pystyttivät Entiset punakaarc laiset r . y . toisten myötämielisten tjöl l a i s t e n a v u l l a t ä m än patsaan T. 1931' T o i s e l l a p u o l e l l a : "Tuhansien pue* k a a r t i l a i s t e n h e n k i haastaa tässä kalmistossa meille valkoisten harjoitta! masta Julmuudesta Ja verivirroista. S k e h o i t t a a meitä valppauteen, vaijelt m a a n ja pelkäämättä taistelemaa: k a n s a n v a l l a n puolesta'." V a i k k a olemmekin täällä merte S takana, yhdistää meitä yhteiset kalS muistot ja yhteinen pyrkimys kaJ samme tulevaisuuden h y v ä k s i . E >| * i n e n p u n a k a a r t i l a i n e n. Ketä meidän lulisimuistaar moja nimiä, jotka eivät ole muistista häipyneet lapuanliikkeen, ase-veliliiton ja .-Xkateenii.^vn Karjala-Seuran päiviltä . . Siltä vpralta, jos lämä hyvin rasvattu koneisto rupeaisi toimimaan täälläkin, maanmiehemme voivat hyvällä syyllä sanoa muu-kalaismarskin pat.«askeräyksestä, etlä kiitos kunniasta, me emme palvele kuvia. ' T o r o n t o n suomalaisen sotahuudon viime torstain numerossa, innostui törkeästä kielerikäj-töstään vähemmän mairittelevaan maineeseen noussut Kiviperän Pekka, lyömään n ä i t ä Sudburyn suomalaisia oikein olantakaa. , Jos se törky mitä P e k k a r u i s k i j i n - pärilleen olisi värinsä j a hajunsa p i tävää, n i i n jopa olisivat Sudburyn edistysmieliset suomalaiset j a yleensä k a i k k i r a u h a n ihmiset; sellaisen h a j u n Ja l i a n tahraamia, että kävisi valkeaksi tuntea h e i t ä Pekasta erooa Oimeksi ei n i i n k u i t e n k a a n ole asia. T a h r i i n t u m a t t a Jäävät ne joita vastaan likarj-öppy suunnataan, k un taas sen r u i s k u t t a j a muuttuu entistä ilettävämmäJcsi niin hajunsa kuin k a i k e n muunkin puolesta. M u t t a mistä ihmeestä Pekka i n nostui n i i n , e t t ä o l i t u l l a n ulos nahoistaan?- ; • , , • ^ Kas sellaisesta jumalattomasta asiasta. . . koskapa siellä on näytelty ryssäläistä 'rauhanelokuvaa' 'Wings -901 V i c t o r y ' ", k u t e n P e k k a itse sanoo. Mikä ehkä vieläkin pahempi, o l i se, k u n tuo rauhan elokuvan näytäntö-tilaisuus oli omistettu Suomen luokkasodan uhrien muistotilaisuudeksi. T o s i a a n k i n , jos asetutte P e k a n hous u i h i n , n i i h i n samoihin housuihin joLssa aikoinaan h i h k u t t i i n heil ja h u r r a a - h u i i t o j a H i t l e r i l l e , k u n sen d l - visiönat painuivat "rj-ssän s a v i j a l k o i h i n k u i n puukko juustoon", n i i n ette o l l e n k a a n ihmettele k u i n k a r a i v o s t u t t a v a n ; t u n n e l m a n aikaansaa r a u h a n - elokuvan'esittäminen. Pekka, joka on kumartunut m a a h a n asti suutelemaan sotakapitalis-t i en saappaita, vannoutunut k i r o a maan j a tahrimaan v a i k k a p a äitinsä muiston/jok sillä v a i n J o l l a k i n t a v a l la voisi auttAa sotavalmisteluja, ei t i e tenkään '^vpi säppeäan ' p u r k a m a t ta s i e t ä ä sellaista.hävyttömyyttä. Mennä nyt esittämään rauhanelö-kuvaa, suurta h i s t o r i a l l i s t a j a tieteell i s i l l e tutkimuksille uusia näköaloja avaavaa kuvaa a i k a n a , j o l l o i n gängä-terifiknejä j a raakoja sotafilmejä a i na "Erämaan kettua" myöten on saatavissa r a j a n takaa vaikka millä m i t a l l a . Ja mitä tuo kauhea elokuva sitten sisälsi? Sen sisältönä oli Neuvostoliiton lentäjien suorittamat Pohjoisen Jäämeren j a n.apa-alueen tutkimuslennot VV. 1935—1938 j a kuuluisa " m a a i l m an k a t o n " kautta tapahtunut lento Y h dysvaltoihin, missä lentäjät saivat v a l t a v a n r i e m u k k a a n vastaanoton.' Emme ollenkaan ihmettele Pekan t u l i s t i u n i s t a ja malttinsa menettämistä, sillä eihän sotaisen P e k a n p i i r u s t u k s i i n voi miUään sopia, että s e l l a i s t a kuvaa. Jossa el lietsota Vihaa ketään vastaan, e i tapeta ketään, eikä ammuta yhtään lakausta, ei näytetä edes tussaria, esitetään tällaisena a i kakautena. Entäs s i t t e n se luokkasodan u h r i en muisto? Pekka Joka e n n e n vakuutteli olevansa '.'vanha .punakaartilainen", ön tukehtua k i u k u s t a k u n punakaar- .tilaisten omaiset, ystävät, luokkavel- Jet Ja sisaret, rohkenevat vielä muist e l l a lahtareiden j a saksalaisten J ä ä kärien vankileireillä ampumia tai nälkäännäännyttämiä Suomen demok r a t i a n j a itsenäisyyden puolustajia. P a l j o n paremmin " a m e r i k k a l a i s e en elämäntapaan!' ^ .soveltuyampaa olisi o l l u t Juhlia tappokaarteja j a niiden päällikkönä veristä sapelia h e i l u t t a n u t t a marskia: .* Se olisi käynyt päinsi^ vaikkapa esittämällä kuvaelaia missä marski sianpään ym. kanssa olisi ollut " s a i - naam'ässa" ^ p i m u s t a , j o l l a Suomi m j - y t i i n V i l l e n alusmaaksi Ja Suomen työläiset — puhdistuksessa Jälelle jääneet — Saksan k a l l k a i v o k s i i n. S i l l o i n olisi ^ P l a k i n taputtanut mustia kämmeniään yhteen. Pekka heittää myös sellaisen sj-y-töksen. e t t ä Suomen punakaartilaiset olivat "rj-ssäläisen i m p e r i a l i s m i n kä-tyreitä j a v a k o o j i a " . - Se on Saastaisin syytös, mitä. vielä kukaan on Suomen työkansaa vast a a n helttänj-t — m u t t a tietenkin se o n luettava P e k a n suuren sotainnos-t u k s c n t i l i l l e — sillä itse Marmer-h c k n k l n tunnusti Innostaissaan Suomen kansaa sotaan H i t l e r i n r i n n a l l a. e t t ä "he kaatuivat vakaumuksiecsij puolesta". Kyllähän Pekkakin tietää. er.t Suomen työkansa, josta punakaa.-j muodostui, oli aina taistellut etu^H nässä "ryssäläistä imperialisnöl vastaan j a taisteli vielä silloinkin k u n Suomen valkoinen porvaris'Jj turvautui K e r e n s k i n kasakoihin laj j o i t t a a k s e e n V a l t a l a i n hyväksynerj työläisenemmistöisen eduskunnsij luokkasodan aattopäivinä 1917. Mikäli "vanha punakaartilainen; P e k k a on kj-sj-myksessä, niin häiie'j| emme tietenkään mene takuusei-j koska ihänen .jälkensä ovat haJsl^* taneet skonkille n i i n siellä kuin tii> läkin, sillä koukkuisella polulla miaJöj hän on ehtinyt taapertamaan. •Suomen - rilppuniattomuuden, £H k a n s a n onnellisemman tulevaisuui;^ puolesta kaatuneiden, tsaarin kenrsj-j I i n Johtamien porvarikaartien ja p e r i a l l s t i s en ' S a k s a n Keisarin ni'-^1 haamien punakaartilaisten Ja f^i den maansa pettäneiden por,-2r^ m u r h a v i m n ^ uhreiksi joutunB<iq Suomen työläisten muisto on unob»] maton j a k a l l i s ,: Se tulee a i n a säUymään. vielä ö )^ v i e n k i n polvien keskuudessa ja bcj n i o i l t a e n todelliset Suomen kani^ pojat j a tyttäret paljastavat päis^ s i l l e . M u t t a ne jotka ovat kumarluE*^ suutelemaan Suomen kansan Ja ka^j k i e n kansojen pahknpien vihollist^ s o t a r u h t i n a i d e n verisiä s a a p p a i t a .^ levät unohtumaan ennenkuin rJ£^ o n ehtinyt heidän haudalleen tua. — KuDcurL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520205 |
Description
Title | 1952-02-05-02 |
OCR text |
;Sivu 2 Tiistaina, helmikuun 5 p. — Tuesday, February 5,199Z
Telepbones: Business Office 4HI28<.
Editorial Office 4-426». Manager
^4;uk&i^Ed|>or4V, EUund.,MaUing
flddrees Box W, Sudboiy, Ontario.
tamied Nov. 6, 1917. AtttHorfzed AdvexUsiDg rates upon appUcatlon.
Translation ftee of cbajye.
OfCto Pepartanent, ot^va. pub-
Ualted tixrlce «eekly: Tiiesdaj»,
; aStsasidasn axul Satardajv fqr Vapaus
JPtddlslili» Ckim^ 100-102
- E3m> S& Wv Sodlniiy. Ont. Canada.
TnLAUSBZNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JD0 C kk. 3.75
3 ut. 2^
YbdysvaUoissa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 420
Suomessa: l vk. 8.S0 6 kk; 4;.75
ips
s
1
V;
"ii •
Teoria ja käytäntö
YK:n yleissihteeri Trygve Lie esitti viikon lopulla pitämässään
ImiPih'^ puheessa.joitain h3rvin mielenkiintoisia seikkoja. Hänen
j a Afrikan käymistila
4 voidaan ratkaista ainoastaan siten, että tunnustetaan laki ja järjestys
seka oikeutetut kansalliset tavoitteet.
,^ ^ , YI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-05-02