Vapaus, May 28, 1968

              Sivu 2 Tiilstai, (toukok. 28 p.-— Tireäday, May. 28,'1968
VAPAUS INDEPENDENT LABORORiOÄN
OP PINNISH CANADIAN8
<LIBERTY) Establlshed Nov. 6) 1917
BonroRi W. E K L U N ^ t^AttfiQUtH K. 9UK8I
^ T l b B f l H p N K i Q m q i ANDEPrrepiAL Qt4«4f264 '
PläiUshed filulce wedtl7: Tuesdays, Thuradays änd Saturdays by Yftpaus
PubUdilng CQ. Ii^ted. 100-102 Elm St. Weati. §udbury, Onturio, «paniada.
Authofrized aa second dass mall by the Po6t Office Departa^t, C>ttam^
an4 fQr fläymeot <>f jjo^tMtf. -cas^^^ _ A J •• • '
niuR
TILAUSHINNAT:
Oan&daasa: 1 Vk: moo. e.k]E.$5.a9 p3A:n: 1 vk. $11.00. »kk.^.78
\ Skk. lOO Suomeen: Ivk. i m 6kk. 6.SÖ
Sulattakoon orjatyömat-kkinat
Toirontolainen aamulelhtit — Globe and Mail — ansäiit2see
työV^jenliilidfceen. aumikiit»^^
etusiv«jtei,0. Delaplaniten tyrmistytltävän paljastuksen
s i ^ lasjakanitoiaesta todieljisesta ofTjatyökaiyipasta, mitä' har-joitataait
T o ^ miuissalkiii suuria . t ^ ^
sissa
!ramän ''juiUdsein salafisuuidien" paljastaminen kaaisallises-ti
löyiävän suiuran pMväleihden toimesta oli tervehdittävä toi-^
menpide niiiienomaian siksi kun asia tuli siten kertalyönnillä
suluren yleisön ti€*toisuuiteen,n4niHä perusteella yleinen niier-lipide
tulee vaatimaan — ei apjatyäkaupan "kontMlia" mi­hin
mainittu päivälehtti ottisi ikävä kyliä tyytyväinen; vaan
moisen oijalkaupan kokonaan sulkemista'ja sen harjoittajien
saattamina telkiosistaan vastaa<maan.
Kuten on Mitömime uutjsosastolla kerrdttu, tällaisia orja­työvoiman
myyntihikkeitä on Torontossa ainakin 45 ja vadk-ba
ne ovat juHdseati /toimtoena*" ij^ ^o^ttytiöet ainakin viimek-sdfculuneen
10 vuotta, niin ma^i^antyömi|ii?teriön ja mui­den
viranomaisten taimesta ei lole pantu tikifcua ristiin sellai­sen
toiminnan lopettamiseksi! Konservaffciivipuohieen halliltuk-sella
on ilmeisesrti 'liian paljon työtä" ilman sitäkin — suur-työpantagain
supjaamiselö^ laMkolaisiai ja yleensä työläisten
"kohtmsttpimiai'' vaatimuksia vasftaan!
Maindltun torantalaislelhden paljastuksen mukaan nämä
"väliaikaista työvoimaa" välittävät "liikkeet" ovatt joissakin
tapau!b®issa siksi rehellisiä, öttä puihuvat itsekin "orjatyömaiik-kinoista".
Tuhansia miehiä on jatkuvasti orjamarkldnoilla ja täilai-seteai
fcurjaan asemaan joutuvat vastoin omaa tahtoaan työt­tömät,
jotka epätoivon vimmassa joultuvat työltä etsiessään
ahstumaan tällaisen kskksinkertaasen riistton alaisuutteen. Kun
tällainen työtön mies saa "toimen" väliaikaista työvoimaa
välittävässä orjatyövoimaliifckeessä, niin hänelle maksetaan
1.2ftrrT$1.50 tunnilta niiltä päiviltä,; jotka hän saa olla työssä
— vaan ei "odotuspäivistä". liSultta välittäjähike perii jokai-
•sesta täAladsesta väliaikaisessa työläisestä $L95 tuntipalkan
työnantajilta, joille näitä orjatyöläisiä hanMt
Mainitun paijastuskirjoitukäen mukaan jotkut torontor
la^yölaiset ovat olleet tällaisessa. työssä vuosikausia. Eräs
liei$^' "Oin TOiilliam McPherson, joka on ollut orjatyövoimaa
v^litävän liikkeen "palveluksessa" 9 vuotta ' ja ansainnut
sinä aikana $27,000 (nom $3,000 vuödelssa), josta hyvästä "Vä-
B^iikalsta työvoimaa" välittävä orjatyövoimaliikieön saanut
yksiflitpn hänen lnistannuiteeUaan.$9,000.^^^
Eikä .tässä kaikki. Vairsinaiseile työniantaj ayhtiöUe isäno-taan,'
etttä näille 'Väfliaikaisiille" työläisille ei tarvitse myöur
tää kesälomia, ei tapaiturmavafcuutus-suojaa, ei ksöivitaufcoja,
ei unio-oikeuksia, edfeä työttömyysvaikuutusturvaakaan. Kaik­ki
tämä "kiihoittaa" työnanltajaa käyttämään hyväkseen juuv
ri tällaista "väliaikaisia työvoimaa".
Toisaalta orjakauppiaat haluavat suojella markkinansa
konitrahdin sillä kohdalla, jonka mukaan varsinainen työnan­taja
ei saa ottaa yhtään täUadsta työläistä vakituiseen palve­lukseensa
90 päivän aikana siitä lukien, jolloin hän on iafllut
viimeksi väliaikaisena työläisenä laitoksessa. Jos varsinainen
työnantaljä mieltyy erikoiSestit väliaikaiseen työläiseen, hä­nen
täj^yy maksaa noin 6-prosenlttisen "sijoiitusmaksun",
makä $60.00 viikkopalkkaisen lyöläisen kohdalta tarkodlttaa
varsinaiselle työnantajalle $187.20me^rtoerää. Kaiken tämän
taffkoituksena on tietenkin se, etitä liikkeet pitävät "hyviäkin
työläisiä" vain "vähaikaisessa" palveluksessa, koSkia se "sääs­tää
lukkeen rahoja".
On jo korkea aika, etitä hallitus tarttuu tähän asiaan ja
IdpeHtaa kerta kaikkiaan moiset arjamaikfcinat.
Italian vaalista
, Kuten Länsi-Saksassakin, missä yhteistyö mieluimmin
pcnnrarisffcon kuin koiko ty
nuit sosiajideanokttraateille yhä lisääntyvää päänvaivaa, Nennin
johtama ennen suuri ja voimakas sosiadidemokraatftrinen puo-luie
kärsi viikko sitten litaliassa suoritetuissa vaaleissa suoras­taan
nöyryyttävän vaahltappion. "Vanhan ajan" reipaspuhei-set
sosialistit-sanoisivalt siitä, että "kun mennään porvarien
kanssa marjaani niin porvarit vievätt ropposenkin".
Ei ole lainakaan ihme, vaikka Nenni^ kumppaneineen sioi-maa
nyt Aido Moron johtamaa '^kesfcusitasta vastemmalia" ole­vaksi
samottpa feokioomfushatUitusta siitä, että se" on ollut ko­konaan
keskustassa eikä lainkaan vasemmalla.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Moron johtama kolmen
puolueen kokoomushallitus säilytti vaaleiBfl!ahailitusa8emian>-
sa. Moron johtama KristUlisdemofcraattinenpuoflue sai hie-varoisen
kannaitustaan lisätyksdkin, saaden nyt kaikkiaan' 39.1
p?oi?mttiakai!kd5jta annetuista äSniStä,^^ eduötajapäikkaa.
]ySutta varapreskientti Piertiro Nenmin johtama sbsialidemo-fcraattinen
puolue, joka erosi miuiutama vuösd sitten yhteistoi­minnasta
kommunistien ja muMen vasemmistopiirien kanssa
ja yhtyi' kristillisdemokraattisen publueen isännöimään ko-koomushaJlitukseien
2-^1 suhdelulvun perusteella, imenetti lä­hes
neljänneksen kannattajistaan.
Kolmen puoiliui^en feokooamiksella on .vi^lä enemmistöase­ma,
357 edustajapaikkaa 630:sta, mutta yhteen]a6kien_Mcoo-muksen
edustajamäärä väheni 23:11a, eU 380:sta 367'älän.
Suiurena voittajana näistä vaaleista selviiyrt^
naiu#tmer]^ puoliUQ, j<3(ka sai toise?i maailmansodan jälkeiseji
^iidfin suurinunan vaaUv0itton;5a eli 8,^5,1.3i ääntä ja 177
edustajapaikkaa. Komaministilt sadvalt nyt 26.9 prosenttia lp4-
idsta äänistä. Heidän äänimääränsä lisääntyi peräti l.&^pro-seo/
ttisesti; Kun Vielä huomioidaan maolais-fcrotpkflaista linjaa
Efemraavan ryhmän saalviitftaima vaa)imleiniefiity§ niin siUo^ huo-mioidaan,
että kommunistinein puohie ja Proletaanibiet sosialis^•
iÄt^yhmiä sai yhteenlaskien yli 30 prosenttia kaiJkista äänistä.
Merikillepanltavaa on, elttä jtos Nennin johitama sosialisti-piuoliie
d o M Iktokm^ niin suuirtai vaalikatoa, niin Italian
, vasejnamlstoHa olisi yhteisvoimiini toimien ollut nyt iselvä mah^
uuri
Kansainvälisefisä politiikassa
vaikutta» paraikaa kak0 (ois}Ueen
västaUkaisfo tendeäsalä: pyrlimys
yhdentymiseen ja ioisaalta entis­ten
hcÄonalBuuBideB b i ^ B d n e n
tai ainakin rakoileminen. Sodanr
jälkeinen selkeä kahden liltteutur
man keskiönään jakania maalima
ori lyhyen kolmivohnakauden jäi-;
keen (kiut sitoutumattomat edus­tavat
välittävää rengastaa muut-
>tannt epäyhtenäiseksi. \
VäHivallan henki ön lisääntynyt
vuosi vuQtleltg, IndfHies^^ Brasi­lia^
Arjfentiiua, Glyana, Ooniini-h^
aqiiien taaivaUa ja viiosl sitten
Kreikka ovat kokeneet oil^eistor'
k4appä\ikaen saqiaan aif^^an l^nn
Vietnamin »ota on miiuttanut ti­lannetta.
Ka^ois^Aasiassa mm,
siteoi e^tä; Jiq>^ on yär^lHsiessa.
ulkopolitiikassaan selvästi käänty­nyt
tJSA-.han päin — ja Kiina
sisäänpäin.
KAAKKOISAASIA JA USA
Rau)ianneuvottelujen alkaminen
Pariisissa ei ainakaan toistaiseksi
qerkltse muuta kuin hetkellistä tau­koa
eskalaatiossa- Parina viime vuon
na on USA jujittanut sotilaallista
asemaaiisa Thaimaassa, jossa on
suoritettu erittäin voimaperäistä so­tilaallista
rakentelua. Tämä merkit­see
puolueettomien Burman, Kam­bodzhan
ja Intian kodidalla sitä. että
niiden on pakko ottaa huomioon US-A:
n läheinen läsnäolo.
Pariisin neuvotteluista on sanottu
etiä ne kestävät väTiintään vuoden,
mahdollisesti kolme^
Monet merkit viittaavat siihen,
että Johnsonin hallitus yrittää pitää
neuvotteluja vireillä ensi syksyn
vaaleihin saakka: USA:n pohjimmai­sessa
politiikassa tuskin tapahtuu
ennen syksyä mitään muutoksia. Pre
sidentin vaalikilvassa näyttää Ro­bert
Kennedy lähestyvän ehdokas-mahdollisuutta
lyötyään itse asiassa
ijo nyt itseään edistyksellisemmän
senaattori Eugene McCarthyn eräis­sä
esivaaleissa. Hänen demokraatti­sella
vastaehdokkaallaan varapresi­dentti
Hubert Humphreylla on kui­tenkin
Johnsonin siiven tuki ja John
sonin itsensä asettuminen ehdok­kaaksi
on yhä mahdollista. Useim­mat
poliittisten prognoosien laatijat
katsovat, että demokraateista vain
Robert Kennedyllä on voilonmah-dollisuuksia.
Tällä hetkellä näyttää
siltä, että republikaanisella puolella
ehdokkaaksi tulee oikeistolainen Ri^l
chard Nixon. Miehen vaihtuminen
USA:n johdossa sisältää'Vietnamin
sodan päättymisen mahdollisuuden,
täydellistä kurssin muutosta USAssa
tuskin on odotettavissa ellei kan^
sainvälisen rahajärjestelmän j a dol­larin
kriisi tai "kuumat - kesät'' Uä^
A:n roturintärtialla pakota radj-kalisiin
otteisiin.
LXHMDÄN RUUTITYNNYRI
Vyme kesäinen läl^i-idän sota, jo­ka
jätti jälkeensä,toisen, vaaralllisen
tilan, osoitti toisaalta myös, että
suurvaltapolitiikan pohj^ horjuu.
Niiden liittolaiset tai suojeluvaltiot
tekevät mitä tahtovat seurauksista
välittämättä. Siitä huolimatta, että
kriisin jatkuminen lähi-idässä tun­tuu
erittäin kovana Englannissa, on
tämä maa jatkuvasti säilyttänyt "eri
koissuhteensa" USA:han. USA:n
mahtia Englannin politiikassa osoit­taa
mielestäni labour-^hallituksen
päätös lujittaa Länsi-Saksassa ole­vaa
Reinin-armeijaansa vastoin ai­kaisempia
suunnitelmia, jotka talou­dellisten
ja poliittistenkin syiden
takia tähtäsivät päinvastaiseen, jouk­kojen
vähentämiseen^ -
KEHITYSMAIDEN NOIDANKEHÄ
Vietnamin ja lähi-idän tilanteen
rinnalla kypsyy maailmassa kehitys­maiden
kriisitila. Ne tarvitsevat ke­hittyäkseen
pääomia ja jälleen pää­omia.
YK.n kauppa- ja kehitysjär-jestön
pääsihteeri Raul Prebisch
totesi, että latinalaisessa Amerikas­sa
on jo nyt se tilanne pääomaliik­keessä,
että puntit ovat tasan. Vien­titulot,
lainat, jä avustukset mene­vät
jo nyt velkojen ja kuoletusten
maksuun! Muutaman vuoden kulut­tua
on muis.sa kehitysmaissa jou­duttu
samaan pisteeseen. Tilanne on
kestämätön ja perspektiivitön. Elin­taso
maissa, joissa jo nyt on alira­vitsemusta
ja nälkää, tulee jatku­vasti
laskemaan. KebiUyneen maail-.
man vastaus tähän haasteeseen on
ollut tosiasioiden vastainen, laino­jen
ja avustusten-vähentäminen. T i ­lanteen
n^n jatkuessa saaiimie valf
mistäutua kokonaiseen kapinoidenj
kaa|>pausten j a sotien ketjuun ja
myös, vastavaikutuksiin teollisuus­maissa.
Työ v ä e n liike, vasemmistoliike
yleensä, on: nSiiiiri ^atl ollut itielkp
kuuro kehitysmaiden suhteen. Sosia­listiset
maat vetäytyvät periaattees­sa
sen Ttosiasian taakse, etteivät ne
ole kokkaan omistaneet -siirfomaita
ja t)iit4 riistäneet, ja eräät vasem^
mistolaiset kirjoittajat katsovat, että
alikehittyneiden maiden hätä on s i "
s^syntyistä, pelkästään yhteiskunta­oloista,
maauudistuksen ym. puut-:
lumisesta johtuvaa. Tämä selitys ei
mielestäni päde^ e l ainakaan näin
puhtaaksi viljelyssä muodossa. Jos­sakin
Egyptissä, Tansaniassa, Malis­sa,"
Guineassa ja Algeriassa on jo
maita kansallistettu — mutta nousua
ei vain. näy. Kehitysmaille epäedul­lista
raka-ainehintojen ja teoUisuusT
hintojen välistä kuilua voidaan tie­tenkin
perustella sillä, että kehitty­neetkin
maat saavat raaka-aineis­taan
saman hinnan ja kauppa ''kan­nattaa".
Tällöin jätetään huomiotta
se, että raaka-ainetuotanto teolli­suusmaissa
on korkeamman kehitys­tason,
koneellistamisen ym. ansiosta
halvempaa ja että sitä subventoi­daan.
Erään selityksen kehitysmai­den
toivottomaan noidanympyrään
tanjoaa se tosiasia, että niillä el ke­hitystiensä
alussa ole siirtomaita
riistettävänään, ei suoraan eikä vä­lillisesti.
IDEOLOGISET VEDENJAKAJAT
Kehitysmaakysymykset heijastu­vat
erittäin voimakkaina myös niissä
ideologioissa, jotka nyt jakavat so-'
sialistista maailmaa. Juuri kehitys­maakysymyksessä
eroavat toisistaan
Kiinan, Kuuban . ja Neuvostoliiton
(Jatkuu sivulla 3) :
mmmm möAuro
i i i i
döllisuus enemonistöaseman
voittamiseen, sillä nykyisellään
kin kommimisteilla, maolais-trotskilaisilla
ja Nennin sosia­listeilla
on 48-prosentitinen
edustusvodma.
Uutistiedoissa kerrotaan, ja
se on hyvin ymmärrettävää,
että Nennin sosialidemoikraat-tien
keskuudessa on suurta
tyytymätJtömyy ttä vallitsevan
tilanteen j«ihdosta. Onpa jo vii­tattu
siihenkin, että kokoomuk­sen
"voimapuolue"i Kristillis­demokraattinen
puolue povai­lee
sitäkin,, että Tookoomuksen
johtajana toiminut 51 vuotias
Aido Moro sivuutettaisiin —
heitettäisiin jonkinlaisena 'syn­tipukkina'
syrjään ja että tilal­leen
nostettaisiin ulkoministe­rinä
toiminijt sanaan puolueen
mies, Amintore Faniani. Toi­saalta
on annettu ymmärtää,
että Nennin johtama puolue
haluaisi nyt suurempaa sanan­valtaa
kokoiomiuShallituksessa
ja samalla myös vasemmisltolai-sempaa
ofhjebnaa.. Mutta ilmei­senä
vaikeutena on _tässä Nen­nin
puolueen vaaleissa ikärsi-mästä
tappiosta johtuva heik­keneminen.
Ennustaminen on aina eipä-kiitollista
hdmmaa, siitä huo-hmatita
meistä tuntuu, että Ita­lian
vaali/t johtavat ejm^i pit­kää
uuteen : poliittiseen lin-joittuaniSeen.
Ihneiatä on, että
Nennin sosialistipuoluje jatkaa
.toisrt;aiseksi nykyistä perikadon
oihjelmaansa —• yhteistoimintaa
imielu&nmirr porvarien lauin
öisten työväenrjärjestöjen kans
sa.; JnhimSllinen pikkumaisuus
ja "oman minän" ylikorostus
voi estää Nennin näkemästä
puita metsästä. Mutta kun aika
kuluu hän' voi nähdä valon tai
jos ei, joutuu väistämään nii­den
voimien tieltä, jotka eivät
hallua nähdä kunniakkaan puo-hieenäa
''pysjtyyn ijäivefttymis-tä".
Mutta htiollmatta siitä, min-t
ikälaisita kehiitjrstä Italiassa tu-lee*
lähltu!levaii^iu)u4QSsa tapah­tumaan,
vanmaa kuitenkin on^
ertitä nyt suoritetut vaalit toivat
uusia raikkaita tuulia Italian
poliittiseen elämään.
Dmitri Gudkov:
MUUDAN "RAUTÄfSIRrpPU"
Hiljattain-rjulkaisi Times Mosko­van
kirjeenvaihtajansa Cyril Tid-
Marshin artikkelin, jolla oli. kiin­toisa
otsikko "Moskovan viranomai­set"
ympäröivät rautaesiripulla ul­komaiset
lehtimiehet". Kun saimme
tietää asiasta, meidät valtasi kova
halu vilkaista tätä "rautaesirippua",
jota rakennettiin sen talon ympäri,
jossa Timesin Moskovan-toimisto si­jaitsee.
•. . .
Gyril Tidmarsh on oleskellut Mos­kovassa
jo kaksi ja puoli vuotta.
Tämä aika riittää nähdäksemme tu­tustumaan
neuvostokansan ja sen
elämään. Mutta^ kuten usein käy
porvarillisille lehtimiehille, he, sen
sijaan, että välittäisivät lukijoilleen
oikeita tietoja, ovat valmiita tui-vau-tumaan
yksioikoisiin manipulaatioi­hin
etsiessään "kommunistien juo­nia".
Kirjeenvaihtaja pitää "rautaesi­rippuna"
sitä verkkoaitaa. Jolla talo
on ympäröity ja jollaisilla yleensä
ympäröidään tennis- ja lentopallo:
kentät. Lisättäköön näihin tietoihin,
että piha on saanut nyt 11 m lisää
leveyttä eikä pihalla leikkivien pie­nokaisten
äitien tarvitse pelätä, eitä
lappet juoksevat ajokadulle.
Yksikään tässä talossa asuvasta
250 ulkomaalaisperheestä ei ole näh­nyt
tässä kevytrakenteisessa suoja-aidassa
mitään "rautaesiriFPua". He
ovat käsittäneet, että aidalla pide­tään
huolta heidän turvallisuudes­taan.
Mutta Cyril Tidmarshilla on
oma näkemyksensä. Kääntäen .sel­känsä
ilmavalle verkkoaidalle hän
julistaa: "Epäilen, että perussyy tä­män
kalliin aidan pystyttämiseen on
politiikassa". Ja jottei lukijassa syn­tyisi
epäilyksiä kirjeenvaihtajan
tarkkanäköisyydesn suhteen, hän
viittaa todisteeksi NKP:n keskusko­mitean
täysistunnon huhtikuisiin
päätöksiin, joissa korostetaan, miten
tärkeätä on leppymättömästi taistel­la
vierasta ideologiaa vastaan. Ta­vallisessa
kaupungin järjestys- ja
kaunistustoimehpiteessä hän näkee
heijastuksen "korkeimmalla tasolla
tehdyistä päätöksistä".
Neuvonantajan tehtävä ei aina ole
niitä kiitollisimpia. Uskataudumme
kuitenkin neuvomaan, että mr Tid­marsh
seuraavissa artikkeleissaan
arvioisi lasten leikkikentän kalusta­misen
sen talon pihassa, jossa hänen
toimistonsa sijaitsee, esimerkiksi s-e
kaantumiseksi Englannin sisäisiin
asioihin. Taikka esittelemään vesi­johdon
GPUrn salaisena agenttina,
joka yrittää kajota Timesin riippu­mattomuuteen.
Kyllä isännät silloin
varmaan panevat merkille mr. Tid-marshin
innon .
Helsinki.—8uo(tial«lneB he»'
kilöaiito tulee olemaan Saab 99,
aivan uusi Saabin henkilöautover-slo,
jollaista ei vielä ole yleitsesti
nkyyiäväiiä' etfes Ruotsissa.
Valmet 6 y , n Saab Ab:n kes.
ken on päästy sopimukseen eri­tyisen
suomalais-niotsalaisen osa­keyhtiön
muodostamisesta, jon­ka
puuteissä 8^1^99 kokoaminen
ja «steit^n laajeneva osien vai-nUstas
tehtäisiin osaksi Saomessa.
Suunnitelmavon niin valmis, että
heti kun eduskunta hyväksyy halli­tuksen
aptam^n teisen lisäbudjetti-esityksen,
johon on otettu määräria-l|
a'^utQt^htia<)l>:perustamilta v^^rten,
allekirjoitetaan myös sopimus uu­desta
osaikeyhtiöstä ja uuden teh­taan
rakentaminen voidaan aloittaa.
Uuden yhtiön osal^epääomaksi on
suuiMiiteitu 90 miij. markkaa, josta
varsinaisen tehtaan osuus tulee o-lemaan
n. 50 miij: markkaa ja muu
osa markkinoinnin aiheuttaman or­ganisaation
perustamiseen ym. me­noihin
tarvittavia varoja.
Aluksi, tuotanto tulisi olemaan
15,000 auton vuosiluokkaa, mutta
kapasiteetti olisi suhteellisen vaa­timattomin
investoinnein koro­tettavissa
30.000 kappaleen vuosi­tuotantoon
asti.
Uuden tehtaan yhteyteen voitai.
siin luoda välittömästi n. 700 työ
paikkaa ja alihankinnat huomioon
ottaen työpaikkojen määrä tulisi
olemaan n. 1.500—2.000.
Uu<ien osakeyhtiön nimeä enem­pää
kuin uuden tehtaan sijaintipaik­kaakaan
ei vielä ole ratkaistu, mutta
tehtaan sijoituksen ehtona tulee
kuitenkin olemaan se, että mm.
laiva- ja junayhteydet ovat hyvät.
Edellä. mainitut tiedot antoivat
Pravda varoitti
"revisionismista"
Moskova. — Pravda julkaisi sun­nuntaina
ideologisen kampanjan tä­hän
asti jyrkimmän teoreettisen
kannanoton sosialistisesta demokra­tiasta.
Siinä korostettiin, että sosia­listisen
demokratian kehittämispro
sessin tärkein periaate on marxi-lais-
eliniläisen puolueen johtava
osuus. "Joka unohtaa tämän, jou­tuu
kiertämättä revisionismin kan^
nalle", hän kirjoitti.
Kirjoittaja pitää sosialistiselle^
demokratialle- vihamielisinä muu­tamien
ihmisten vaatimuksia, jotka
koskevat kommunistisen puolueen
poliittisen osuuden rajoittamista
-ja oppositiopuolueiden virallista
luomista sosialistisiin maihin. Tä­mäntapaisten
esitysten sopivana ui
konaisena verukkeena käytetään
muka ' 'sosialistisen demokratian
täydentämistä".
Käsitellessään sosialistisen demo
kratian heikkouksien arvostelua
kirjoittaja huomauttaa, että lähes­kään
aina ei kyetä tarkoin erotta­maan
"oikeata kritiikkiä väärästä
eikä viisaita ehdotuksia typeristä.
Tällaisissa tapauksissa kuuluu ar-vostelijoittemme
arvostelun oikeus
kommunistiselle puolueelle, joka
on sosialistisen yhteiskunnan joh­tava
voima ja edustaa laajojen työ­tätekevien
joukkojen perusetuja".
Kirjoittaja katsoo, että kritiikki
on oikein ja paikallaan, mutta vain
siinä tapauksessa, että se ei hor­juta
sosialistisen demokratian pe­rustavaa
periaatetta, joka on kom­munistisen
puolueen johtava osuus
Moskovassa todettiin sunnuntai­na,
että kirjoitus on tarkoitettu
mm. Tshekkoslovakian kommunis­tisen
puolueen uuden toimintaoh­jelman
arvosteluksi, vaikka Tshek­koslovakiaa
ei kirjoituksessa ni­meltä
mainitakaan.
viime viikolla jä«ijflBtety««ä tie^oi-tustilaisuudessa
kauppa-' ja teolli­suusministeri
Väinö Leskinen, Vali
met Oy:n pääjohtaja, ^qainisterl Ola­v
i Mattila ja Saab Ab:n tolmitusjoh»
taja Ciirt MileikQvirsky^. r.
Ministeri Olavi Mattila Skertöi,'et-tä
Valmet Oy on viime^vuosina suV
rittanut laajan teknis-taloudellisen
tutkimuksen henkilöautojen vabnis-tusmahdollisuuksista
Suomessa. Ku*
luvan kevään aikana yhtiö, on neui
voteUutqseideniUkoriiaisttffin auton­valmistajien
kanssa autbjep tuotan­non
aloittamiselta. Käydyt ueuYor.
telyt ovat johtaneet sijbep, että
tarkoituksena on perusUa Suomeen
yhteinen henkiloautotabdastuotea-laisen
SAAB Aktiebolagin kanssa.
Yhteisen yhtiön perustamiBeen'liit­tyvät
asiakirjat on tarkoitus allekir­joittaa
lähitulevaisuudessa edellyt.
taen, että suunnitelmalla^ saadaan
eduskunnan hyväksyminen. '
Suunnitelman mulman Vainot
Oy ja SAAB Aktlebplag perusta­vat
osakeyhtiön, jonka ne onMs-tavat
ja rahoittavat puoliksi. Ra­kennettavan
tehtaan: vuosituot^-
noksi on suunniteltu alaksi
000 autoa. Tuotannon on. ^annni-teltu
aloitettavaksi vuoden 1969
loppuun mennessä.
Koko tuotantoa ei pyritä 'sijoitta­maan
Suomen markkinoille. SAAB
on nimittäin valmis ostamaan suu­rimman
osan viiden ensiminäisen
vuoden tuotannosta muita vientimai
taan varten. SAABin osalta tehdas­projekti
perustuu sen joaekemään
päätökseen laajentaa huomattavasti
henkilöautotuotantoaan.
Valmistettavat autotovaf SAABin
uusin malli SAAB 99, joka tulee
markkinoille kuluvan vuoden loppu­puolella,
sekä tällä heteellä myyn­nissä
olevat SAAB 95 ja 96; Tuo­tanto
ei Suomen osalta rajoitu pelk­kään
kokoonpanoon vaan 'se' edel­lyttää
myös kasvavaa osien vahnjs-tusta.
Autotehtaan toiminnasta on las­kettu
saatavan valuutan säästöä vii­den
ensimn^älsen toimintavuoden
aikana noin 200 miljoonaa markkaa.
Ministeri Leskinen keiitoi, et­tä
halUtuksen lisäbudjettiesltyk-sen
mukaan autotebdadiankkee-seen
ja lYalmetin tr^torite^taaii
laajentamissuunnitelmiin .vkäytj^
tään määrärahoja asteittain nibi,
että rahoitus tapaljituu kuljtyan
vuoden ja kahden' seuraay,an vuo­den
aikana. ...
Työllisyystilaiine
parantumassa
Helsinki. — Noin 12,000:11a on
työttömien työnhakljain määrä alen :
tunut toukokuun alkupuoliskolla.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden
ministeriön työvoimaosastolla val­mistuneiden
laskelmien mukaan ko­ko
maassa oli 13. 5. 68 yhteensä
59.470 työtöntä työnhakijaa. Huhti­kuun
lopussa vastaava luku oli vie­lä
71,448.
Teollisuuden ja rakennustind^
piirissä työttömiä työnhakijoita oli
13. 5. 68 kaikkiaan 32,085, maa ja
metsätaloudessa 9,829 sekä palvelur
ja toimihenkilöaloilla 7,914. Pakko-lomautettuja
sanottuna ajank(Atana
oli 2,180.
Lukumäärällisesti eniten työttö­miä
työnhakijoita oli Rovaniemen,
Tampereen, Oulun, Helsingin ja
Kouvolan työvoimapiireissä.-
Talonrakentajia oli toukokuun
puolessavälissä työttömänä edelleen
17,909. Huhti—toukokuun vaihteessa
heitä oli vielä noin 4,300 enemmän.
Toukokuun puolivälissä vuosi sit­ten
työttömiä työnhakijoita oli koko
maassa 36.553, joista talonrakentajia
noin 10,500. — DLP.
PÄIVÄN PAKINA
S A M A A M A A T A O V AT
Vastauksena hänelle Timminsis-sä
esitettyihin kysymyksiin, NDP:n
kansallinen johtaja, T. C. Douglas
selitti sanomalehtien edustajien
hi-astattelutilaisuudessa, että pää­ministeri
Pierre Trudeau ei ole
"radikaali", vaan todella taantuV
muksellinen, jota voidaan verrata
suurilta nälkävuosilta "rautakorko-
Bennettina" tunnettuun pääminis­teriin.
Timminsin vaalipiiriä vuociesta
1957 lähtien edustaneen Murdo
Martinin vaalikampandan hyväksi
järjestetyssä tilaisuudessa mr
Douglas viittasi pääministeri T r u :
deaun "budjetin tasapainoon"
saattamislausuntoon ja sanoi, että
vieläpä Yhdysvaltain entinen pi-e-sidentti,
Dwight Eisenhower ym­märsi,
että valtiota ei rahoiteta si­ten,'
että saatetaan budjetti tasa­painoon,
vaan saattamalla. ekono­mia
tasapainoon.
Edelleen ihän osoitti, että mr
Trudeaun pääministeriksi tulonsa
jälkeen antamat kalkki julkiset
lausunnot sosialihuollosta, osoittaa
hänen olevan erittäin kaukana ra­dikaalisuudella.
N^in reformiohtjelma» esittävän
NDP:n johtaja pääralnisfteri Tru-deausta.
Sivumennen mainiten voidaan
todeta, että Timminsissa ei ole tä­hän
mennessä nimitetty lainkaan
k o n s e r vatiiviehdokasta' NDP:n
Murdo Martinia vastaan, Martinin
vastaehdokkaana on vain John R-Roy.
Saa nyt sitten nähdä,-heite­täänkö
lopulta joku muumio siihen
läpeen, vai sanotaanko teoin, että
samaa maata ovat sekä liberaalien'
että konsei^vatiivien housut-silloin
,kun on edessä sellainen tilanne,
mikä nyt vallitsee Timminsissa?
Mutta kuinka vaivatonta on libe-raalijohtajilla
tilaisuuden, tullessa
kutkutella konservatiivien poliitti­sia
sydänjuuria ja päinvastoin, sii­tä
saatiin havainto-opetusta viime
viikolla kiin pääministeri. Trudeau
oli "epävirallisella" vaallpuhuja-matkalla
Etelä-Ontariossa, Londo­nin
seudun varakkaissa keskuk­sissa,
mitkä tunnetaan konserva­tiivien
varmoina tukipaikkoina.
Hienon maailman ultra-liberaa­lisena
"Humu-Pekkana" mainostet­tu
pääministeri Trudeau osasi siel­lä
esiintyä konservatiivejakin kon­servatiivisemmin,
korostaen erikoi­sesti
''vastuuntuntoisuutta finanssi­asioissa"
ja"m»ksa-Ia9lcu3l-heti"
ohjelmaa, mikäli on puhe sosiaali­sista
uudistuksista tai oikeammin
niiden vastustamisesta.
Listowelin pääkadulle kokoontu­neelle
suurehkolle väkijoukolle
pääministeri Trudeau sanoi aito
konservatiivisella nuotilla:
" K u t e n tiedätte, mikään hallitus
ei ole joulupukki ja katua alas
tullessani, minä ajattelin . . . muis­tuttaa
teille, että Ottawa el ole
joulupukki.
"Me emme aio korottaa veroja
yht^ään enempää.kuin on' pakko ja
sen vuoksii emme anna montakaan
lupausta näissä vaaleissa."
' Kuten huomataan mr Trudeau
pitää mahdolliöena verojen nou­sua,
koska hän sanoo, ettei niitä
nosteta enempää, imitä on "pakko
nostaa"—ja verojen korotusta yri
tetään hänen toimeltaan ilmeisesti
vastustaa, sosiaalisen huollon jar­ruttamisen
muodossa.
Tätä sanomaa — "säästöohjel­maa"
sosiaalihuollon kustannuk­sella
— mr Trudeau levitti lähes
kaksi tuntia kolhservatiivisella alu­eella
Londonin pohjoispuolella.
Ja yleisömenestys oli melkoinen.
Esimerkiksi Mitchellissa ja muissa
kuiinissa, missä ci ole nähty mies­polven
aikana "elävää" pääminis­teriä
paitsi television ruudulta.
Uutistietojen mukaan kaupat
sulkivat ovensa j a kouluista annet­tiin
lapsille lomaa voidakseen
mennä eläköön-huudoillu päämi­nisteriä
vastaanottamaan,
Varöinainen vaalimatka oli jär-jestetty
nykyaikaisten mainosmes-tarien
sääntöjen j a vaatimusten
mukaisesti.
Päivän kestänyt kapipanja seu­rasi
samaa tyyliä 'joka paikassa,
kerrottiin uutistiedoissa;. •
Kauppalan reunaan pysähdyttiin
sen verran, että mr Trudeau voi
tulla pois umpinaisesta Cadillac*'
autosta ja mennä avovaunuun ja
ajaa siinä hitaasti pääkadulle ja
heiluttaa kättään suosionosoituksia
^esittäneelle yleisölle. ^Sitten u}9s
"autosta etukäteen valmistetulle pu­hujalavalle
esittämään lyhyen pu-heen.
Puheen aikana menivät autot n.
100 jaardin päähän ja kun mr T r u ­deau
poistui lavalta, nHn hänen oli
aina "taistellen" raivftt^va tie vä­kijoukon
läpi, pysähtyen aina» pa­rin
askeleen päässä nuoria tyttöjä
suutelemaan, nimikirjoituksia an­tamaan
ja kattelemaan, kunnes
pääsi onnellisesti autokaravaanin
iuo. Ja niin lähti autokaravaani
hiljaa ulos väkijoukon hurratessa
perässä.
Kaikki tämä kesti keskimäärin
13 minuuttia kussakin kauppalassa
Ja lisää tällaista on tietenkin t u ­lossa,
sillä kuten nyt ensinmmäisen
kerran Bennettiin vefralftii päämi­nisteri
Trudeau sanoi, liberaalien'
tarkoituksena ci ole puhua p$ivän
asioista eikä antaa 'tilistä molla­kaan
lupausta,—-Känsäkoura.