Vapaus, February 3, 1951

              » » S
ropaganda on
untaa vastaan
Sadat mnioonal ihmiset koko
iD»apsUoU» ottivat ianostnltsrtU
iastMii raDliai9D0liisfs|aIn toisen
oiaailoiaDkonsKs^ pääiökset. Jo
endnunäfseft mIeUpldellmalsnt
BtalEss näiden päätösten Jobdosta
<KBoittivai;ndten';8imrt: niobia
voima s i ^ t ^ S T v tähän kongressin
mnoKkaamaan: taistdoobjelmaan
• bisn pnolnsianilnen on ^ l ä het^
tiem. tärkelmpunä' tehtävänä
kaikkien kaasojen elämässä.
Sodan sytyttämisen politiikkaa us-koUlsesti
ajavat impeilallstit ottivat
pistimin vastaan ikongressin päätök­set.
Kongressi osoitti koko iibmis-kunnalle,
että. mitä erilaisimpien va-i
kaumusten ihmiset voivat mainiosti
sopia (keskenään sodan onnettomuuk-sien
ehkäisemisestä Ja rauhantilan
säilyttämisestä. Tämä jupi kaikkein
eniten huolestuttaa sodanlietsojia.
Kongressissa esiintyivät rauhan puo-
• lesta ihmiset, jotka edustivat erilaisia
' poliittisia vakaumuksia ja erilaisia
ideologioita, materialistisen maail-mankatsamuksen
kannattajia ja eri^
. Iäistenuskonnollisten katsomusten
• edustajia. He löysivät yhteisen kle-
-. Ien taistelussaan rauhan puolesta
ja ' tunnustivat yksimielisesti, että
vain imperialististen hallitusten ag-
;gressiivinen politiikka muodostaa to-
' dellisen uhaM rauhan • vastaan. Kcn-gressi
vaatii tämän politiikan täy­dellistä
hyEEäämlstä, ettei kapitalis­tisten
maiden hailittisten politiikkaa
johdettaisi sellaisten ihmisten itsek­käiden
etujen mukaisesti, * jotka las­kelmoivat
hyötyvänsä sodasta. Esit-t-
äessään vaatimuksen atomiaseen,
bakteriologisen ja muiden Ihmisten
: joukkotuhoamisaseiden kieltämistä ja
kaiken aseistuksen supistamista, esit­ti
kongressi vaatimuksen myös
\
uuden sodan propagandan kieltä
misesta, sellaisten lakien laatimi­sesta,
jotka määrittelevät rangais­tuksen
'Sotapropagandan harjoit­tamisesta.
•-Kaikissa maissa, myöskin kapita­listisissa
. maissa ovat voimassa lait
_jotka kieltävät yllytyksen murtiiin,
"ryöstöihin ja tuhopolttoihin. Jos y l ­lytyksistä
yksityisten ihmisten mur­hiin
ja ryöstöihin ranlgalstaan lailla,
nim miten voitaisiin jättää rankaise-
. matta -kiihöitukset • kymmenien mil­joonien
ihmisten tappamiseen ja tu­hoamiseen,
kokonaisten maiden ryös­tämiseen
ja hävittämiseen? Eikö so­tapropaganda
juuri lietso esiin ih­misten-
kaikkein alhaisimpia vaisto-
:ja, eikö se juuri yllytä kansoja toisi­aan
vastaan; toisten tuhoamiseen?
Vastaus on selvä:
sotapropaganda on raskain
ihmiskuntaa vaataan. :
rikos
Sodanlietsojat vastustavat juuri
siksi sen kieltämistä, koska he tar-
'vitsevat kuuliaisia sotilaita; jotka oli­sivat
valmiit tappamaan, ryöstämään
ja harjoittamaan väkivaltaa impe­rialistien
itoplakunnan ahtaan- itseko
kliden etupyyteiden vuoksL Näillä
sptiailla ei saa olla ihmlstunteita. hei­dän
tulee olla vailla kunniaa ja o-maatuntoa
ja; rotuylemmyydeh myr­kyllä
saastutettuja. Juuri tällaisia so­tilaita
ImperlallsUt pyrkivät muok-
I^Bxaaxm^ smxytmaäm. sotahyste­riaa,
kilhoittaen hävityssotaan.
.Amerikkalaisten imperialistien so­tapropagandan:
kärki, on suimnattu
vapaata neuvostokansaa vastaan, jo­ka
sitkeällä taistelullaan rauhan puo­lesta
on hankkinut kaikkien kanso­jen
myötätunnon ja 'rakkauden,' kan­sandemokratian
maita. Saksan de­mokraattista
tasavaltaa, uutta Kii­naa,
Vietnmia ja muita kansoja vas­taan,,
jotka käyvät taistelua vapaur
tensa ja riippumattomuutensa puo-lestaT
Neuvostoliiton kolmekymmeh-tfi
kolme vuotta osoittavat vakuutta­vin
tcsiasioin, että SS ei halua sotaa,
vaan taistelee rauhan puolesta, sillä
sosialistinen järjestelmä- sisältää it­seään
rajattomat • msJidoUisuudet
rauhalliselle kehitykselle. Tämä N:-
liiton ja sen johtaman rauhan, de­mokratian
ja sosialismin leirin ikäy-mä
taistelu murtaa imperialistien
kaikki kavalat suunnitelmat. Todel­liset
hyökkääjät paljastavat Neuvos­toliittoa
vastaan kohdistuvassa vihas­saan
eivät imperialistit kieltäydy
käyttäm-istä kaikkein likaisintakaan
parjausta. Tämän propagandan var­jossa
kasvaa USA:n sotilasbudjetti,
koiio maailman on ympäröity ame­rikkalaisilla
sotilastukikohdilla, hyök­kääjät
hiipivät Neuvostoliiton ja sil­le
ystävällisten maiden rajojen lä­heisyyteen,
sota kuohuu jo Aasiassa:
Koreassa, Indonesiassa, Vietnamis­sa,
Malaijissa vuotaa ihmisveri. So­dan
pesäkkeitä valmistellaan länsi-
Saksassa ja Japanissa.
Parjauksista ja juoruista, ilkeämie­lisistä
keksinnöist-a ja tosiasiain vää­ristelyistä,
epäsuorista ja suoranaisis­ta
uhkauksista USA:n sodanlietsojat
siirtyvät kauhistuttaviin yllytyksiin
hävittävän sodan valloilleen pääs­tämiseen.
Kun asetehtailijat valmisr
tavat atomipommeja ja ansaitsevat
sillä miljoonavoittoja, niin. sotapro-pagandistit
tekevät kaikkensa yllyt-täakseen
noiden pommien käyttämi­seen.
Miljoonapainoksina USAssa i l ­mestyvät
:sanomalehdet ja aikakaus­lehdet,
.kirjat ja julkaisut ovat iklrja-vanaan
sensaatiomaisia otsikoita, jul­kaise
vat sodan aloittamista kiiruhta­vien
senaattoreiden, ministerien ^ ja
kenraalien ihmissyojämaisiä puhei­ta.
USA:n pääkaupungissa ilmestyvä
lehti ''WaEhington Times Herald" kir­joittaa
riehaantuneiden petojen ta-voinilaetta
on jo. tullut aika "tuhota
siviiliväestö — miehet, naiset ja lap­set,
polttaa ja räjäyttää kokonaiset
kaupimglt". Samainen lehti uhkai­lee
murhata "lapset kehtoihinsa, van­hukset
rukoustensa ja työihmiset
työnsä ääneen". Amerikkalaiset leh­det
tarkoituksella laajasti mainosti­vat
chicagolaisen tehtailijan Dullyn
kh-jettä presidentti Trumanilje. Tä­mä
tehtailija ilmoitti, että han ha­luaisi
omakätisesti pudottaa atomi­pommin.
(MCoskovaati! aäpeälUsen
malneen'£aami^OSA:n meriministeri
a£atWews keJ^cÄtfr^tJaJIItusta «JuUs^,
lamaan spdan Ip^^ttaaäcseea^j^telsf
työhön i^uba hy»ij£si-.\-yolsi äimit-.
j*,P<>mtiMK>jä; Jotka^lstuttayatiilianr
saan^häTltyksext^^Hvpbtaa,- ywaAnTKin,n
ttaoamlsen-^tteftt^rr,-^*'"»,-;» j ^^-^
Sodanlietsojat levit^Vät^^tapi^I^-
gandaansa ympäri maailn^nir He;ei-vät
sääli rahoja synnyttEäkseen'ih­misissä
; epävarmuutta, saa^dkseeö
beIdäl;ti£kö^aW'^^' <vaätä^tt6l
myyteen. ' EnglSxAiissa, Ranskassa;
Italiassa jai nxuissa fT»ft:rgTi»iiHgntf^Tit<;«;n
maissa porvarnunenlehdistd omaksuu
yhä enemmän amerikkalaisen lehdis­tön
sotaiseri'sävyÄ^?.dhTirchlU,^^^^^
naud, Maurei-Brabliöh jä jnuut ^'Eu­roopan
kysymyksiä tutkivan kansain­välisen
komitean" jäsehet-ehdottavat
6(P-70 mUjoonan Ihnilsen tuhoamisek­si
käytettäväksi atomi-- ja vetypom­mia,
bakteereja ja myrkkyjä, myrk­kykaasuja
jne-- ^ ,
Maailman rauhanköngressi kääntyi
kansojen puoleen .yetcomuksella pa-koittaa
parlamentit; hallitukset ja: Y K
laatimaan lait. joiden mukaisesti voi­daan
irangaista sotapropagandan har^
joutaminen.
Vaatimus sotapropagandan kieltä­misestä
ja täsmällisesti nimettyjen
sotapropagandan harjoittajien rikos­oikeudelliseen
edesväitiiuseen saatta­misesta
on selvä" Ja '^oikeuäenmukai-nen.
Se ei tähtäyty mitään erikoista
valtiota tai -v-altibryhmää vastaan: se
tähtäytyy sotaa 'Vastaan, • joka uhkaa
kaikkia kansoja.'"liiuttatäUaisten la­kien
hyväksyminenj"a voimaansaatta­minen
kaikkialla :^ei ole helppo asia.
Se .vaatii kaikkien rauhanpuolusta­jien
yhteisiä ponnistuksia,- eikä riitä
että he-itse esiintyvät sotapropagan­daa
vastaan, vaan-heidän on pystyt­tävä
saamaan vakuuttuneiksi kaikki
rehalliset ihmiset tällaisen yhteisen
esiintymisen välttämättömyydestä.
Sotapropagandan' tuomitsevat lait
ovat välttämättömiä- kaikissa maissa
missä' sotakiihoittajien"^^ toiminta on
käynnissä.- Tällaisen • lain voimaan­saattamiseksi
ott--kaikkien edistyksel­listen
voimien työskenneltävä USAssa;
jossa perusosaltaati ^ suoritetaan rau­haarakastavia,
katisoja 1 vastaan koh­distettu
;valhe-' ja parjaustehtäilu, ja
josta . yhä useammin ja .useammin
kuuluvat kehoitiikset sodan-aloittami­seksi..;
Sotahjssteriäj joka-, on.^.vallälia
DSAssa,; muodostaa-: erittäin suurjen
vaaran..' Huomioiden^ - .tämän. vaaran
reaalisuuden ja - sen tuhoisat seurauk­set
Amerikan kansat ei .voi olla vaati­matta
sotapropagandan.^ .tuomitsevan
lain hyväksymistä', Ja'^tykematta niitä*
edistyksellisiä - voimia, jotka johtavat
tätä kamppailua.;.) Rehellisten ihmis­ten
on kaikissa hiai^a .avoimesti ase­tettava
• hallituste^jsa .vastattavaksi
suora kysymys: jos „te, olette rauhan
puolesta, n i i n todistakaa se ,käytänr
nössä, kieltäkää:sotapropaganda. An­takoot
hallitukset .suorat, vastaukset
kansoilleen.
Taistelna anden sodan propagan­daa
vastaan vtädaan käydä eri
M^maäiiimk lentäjä
flkfconut Aitantin
ennafylcseii
UmUtBu Fan Amerikan Airways
lentolinjan kapt Charles Seaia^ Tik-koi
lentoexmStyksen Kew T<fflsista
Lontooseen lennollaan. Hän lensi
Mustang taistelukoneella Ja hän vii­pyi
matknlla 7 tuntia 48 minuuttia.
Aikaisempi ennätys oU kapteeni
Charles Titusllla. Joka marraskuun 22
ptiä 1949 viipyi samalla matkalla 8
tuntia 55 minuuttia,
c ! Blair ohjaaman lentokoneen k^eski-ffl3ai$
Inen;v^ubU^t^ 3.500 mailin
matkalla o U z - j ^ ) ^^
lensi fiuurlnmUn' 0 ^ matkaa 3t,000
Jalkaa^koi^kealla Ja'häntä autt^^
maka$ my6täti}uli, r '
KÖlIabotaätt»ria
Nemraildnbii liHiloMcsia
Neuvostoiutossa on aletta ttnft
vuonna lakentaasuutcnttolsial^
sla. KuUqrsheVin Ja Btallngradln i voi­malaitoksia
Voloalle.ltinnenlan tdUU"
kanavaa;'
Dnjeprille J a Etdä-IHBAlnan ja
Jois^^rifflln'Jnnav|a{f.^euvo$tQkAn8»
on ottanut tehtäväkseen rakentad^ nfr>
mä laitokset erttt&Ihylyhyettllajttsfttr.
vuden^kmiden fl\oden ' t n d i i ^ tCtU*:
bi^hevin Ja stallnigl^dlE v^ftbaiältök-sistatulee
maallmftn anirlrtmAt; 'NIl-dehtebokkuus
tulee olema<m melkein
kaksi-kolaa suurempi kubilyiidydval-tojen
surimpien voimalaitosten,'
Grahd-Cöulee'n Ja BöiJdderlX^^
melkein neljä kertaa;suutempi kiUn'
Bonnevlllen sähköasema. '
Nämä uudet suurenmoiset volm^i*
tokset tulevat antamaan 22'mOjardla'
kilowattItuntIa sähkövoimaa vuodessa
eli yli 11 kertaa enemmän kuin vaiähan
Venäjän kaikki sähkölaitokset yhteen­sä
V. 1913. Huomattavan suuri määrä
näiden voimalaitoksien sähköstä tul­laan
käy ttämään maatalouden tarkoir
tukslin. , • «
Uudet voimalaitokset muodostavat
kiinteän osan suuresta liionnonuudls-tamlssuunnitämasta.
Niiden Ja niihin
liittyvien muiden laitteiden aviUlai pa­rannetaan
laajojen alueiden ihnaätoa^
saatetaan vUJelyskelpoisHcsi: suuria
erän^ita Ja kuivia aroja: ja sähköiste-;
tääh kaikki raskaimmat :'Ja vaikeim­mat
maataloustyöt.
Sodan Jälkeen on NeuVostoIUton'
maatalouden sähköistäminen kehitty-'
nyt nopeassa tahdissa. :iVuosIeni945--
1950 välisenä alkalia maaseudun säh­kölaitosten
teho onv nooffiut? melkehi
4,5-kertaisetesI, ~'ja :sähkövoimaa" on'
entistä enemmän alettu'käyttää tuo­tannollisessa
työssä. 6fiOD kolhoosissa
vastaanimeleii'^
osoitus Hpllannissa •
V Haag,; Hollanti. ~ Hollannin \Ra-dlon
Filharmoonisen orkesterln^kon-sertti
keskeytyi tääUä keskiviikkoilta­na
kun yleisön Joukosta heitettiin or­kesterin
keskelle kyynelkaasupomme-ja.
^ . "
Pommien heittäminen oli mieleho-soitus
orkesterin johtajaa Paul van
Kemi)eniä vastaan, m n oli kollabo-raattori
ja siitä syystä hänen otta­minen
mainitun orkest^In Johtajaksi
on aiheuttanut laajan protestiliikkeen.
Pommien: heittämisestä vangittiin
eräs toh^ri Ja neljä opiskelijaa. :
muodossa. '
Eräs tärkeimmistä rauhan puolus­tamisen
muodoista on konkreettisten
sotapropagandan harjoittajien paljas­taminen.
Kommunistisen ja ^yleeiisa
demokraattisen lehdistön'. tehtävänä
on sotapropagandan ilmausten väsy­mätön
paljastaminen. Rauhanpuolus­tajat
saavat puolelleen uusia miljoo-neja
ihmisiä sillä, että kertovat heille
totuuden, avaavat heidän silmänsä
näkemään atomipöliitikkojen todelll-est
tarkoitukset. Kaikki rehelliset
miehet ja naiset voivat esittää päät­täviä
vastalauseitaan ja alistaa aiktii-visen
boikotin alaiseksi niin erilliset
kilot kuin järjestötkin, jotka harjoit­tavat
suoranaista tai peitettyä sota­propagandaa.
Sota onnettomuuksi-neen
koskee kaikkia ihmisi. Siksi on
Jokaisen ihmisen, asuipa hän missä
maassa tahansa, suojellakseen omä^
elämäänsä, lastepsa ja,-, -läheistensä
elämää-, nähtävä sodan^ propagan^isj
-teissä ja lietsojis?a verivihollisensa ja
sen mukais^ti. suhtauduttava niihin.
Sptapropagandistit on eristettävä täy­delleen
moraalisesti J a , poliittisesti.
Parempi qn jo nyt ryhtyä mitä anka-rimpiin
toimenpiteisiin erinäisiä ih-
'inissuvun epäsikiöitä ^vastaan, kuhi
maksaa toimettomuus ..miijppnien i n -
piisten' ^tuholla/ ' RauhainpuolusfajaiS
kehittäessään yh^ laajemmaksi ylevää'
taisteluaan, pystyvät taltuttamaan so-danlie^
tsojat. : . ,. :
. Valistustyöntekijät. lehdistötyönte-kijät,
kurjalU^uijden, ja taiteen toimi­henkilöt
voivat tehdä suuren palve­luksen
Ihmiskunnalle, jos he ryhtyvät
käytäflnöllisesn toimintaan rauhan ja ministeriön luvalla;
kansojeh väliseni keskhiäisavun aät^ |^jtarvll^le.,^vh?etfa>,hinnan^
suoritetaan BftUäinavuUa rehun kälje*
tuv iMkolsrebuJcn vahnistus yms..
SjDOO kolhoortCT» lehmien Jä
SJOOQ kolhoosissa lammasten keritse-ndnen.
JOxA vuoxma on 11J500 kol-hooslKte
kltakfiistetty veden hunkinta.
ija-; 9400 kohe^, Ja tBaktoriasenOen työ­paja
on sftbkSlstetty.
: Yhä useampia maataloustyön aloja
sähkUstttaän;.' TJt^ voimalaitosten
sähkön avulla saadaan viljelyskelpoi­seksi
Vu 4iSvmilJoona:hehtaari^ uutta
maata. Pelkästään Volgan Ja Kas­pianmeren
raxuiikkoseudun alanko­maiden
kastelemiseksi tullaan vuosit-tahi
käyttämään 3.5 miljardia kUo-irattituntiB
sähkövoimaa
•. tCäassa on myös; ryhdytty laajakan-toisiin
V toimenpiteisiin raskaimpien
maataloustöiden, kuten eslm^~'kyntö
töiden Ja eionkorjuutöiden sähköistä­miseesi,
^hän asti nämä työt on
suoritettu;^äasiassa tavallisia trak-toreitarkäyttäen.
U|isien voimalaitos­ten
ivalmistuttua- ne tullaan suoritta­maan-
sähköhavulia.
: NeuvostoWton tiedenUehet^^'^ insi­nöörit
ovat jö valmistaneet kotimaisia
sähkötraktorelta, Jotka ovat osoittau­tuneet
«-Ittäin tehokkaiksi. Ne ovat
erityisen hyviä myös siksi/ että ne ei­vät
tarvitse nestemäistä polttoainetta
Ja vaativat vähemmän ihmistyövoi-mak.
Sitäpaitsi sähkötraktoreiden
suorittaman työn laatu on parempi
esim; vakojen syvyys hyvin tasainen.
N e u VO s' toliiton kolhoositalonpojat
ovat suurella tyydytyksellä ottaneet
vastaan hallituksensa päätöksen suur­ten
voimalaitosten ja kastelukanavien
rakentamisesta. Ja osallistuvat aktii­visesti
tähän rakennustyöhön, koska
he tuntevat niiden vastaavan heidän
omia etujaan.
mm mmmmmm
YMPÄiaSTÖ
Sndbiiryn temydenfeHrf.
toplirin penistamitieti
Sudburyn luitqningiQläftlt&ri tri J . B.
Cook Ja kauppakamarin edustaja
Oeorse Walker ovat ihnoittaneet me­nevänsä,
Sudburyn koululautakunnan
seuraavaan kokoukseen sdostaaiaan
6ud6uiyn terveydenhoitopilrlh edulli­suutta.
-Tämä ^ hanke sai muutama
vuosi sitten Sudburyn ja McKIm-kun-nan
valtuustojen kannattöisen' mutta
Sudburyn koululautakunnan vastus­tava
kanta ehkäisi sen käytäntöön
panemisen alueella.
Tulvan vaara on New
Sudburyn alueella
Koska tiet Ja o^at ovat huonossa
kunnossa Portelancen asutusalueella
New Sudburyssa sanotaan siellä ole­van
. vakavan kevättulvien vaaran.
McKim-kunnan valtuusto päätti" sen
Johdosta kutsua koolle kalkki asian
omaiset kesk^steIemaan toijnenpiteis-tä
vaaran ehkäisemiseksi koska kun­ta
ei ole vielä vastuussa alueen teistä
JaoJista.fAlueeUa asuu Qoln 35 per­hettä.
SUOMEN KUULUMISIA
(Helsingissä, tammikuun 26. pnä
1951. Suomi-Seura).-
Rauhaa ei odoteta — se valloi­tetaan.
> Tämä tunnus mobilisoi
kaikkia rauhanpuolustajia vielä
päättävämpään Ja organisoidun-paan
taistellun sotaa vastaan rau-han
puolesia koko maailmassa.
COCK O' THE NORTH
AINA
TUOREITA Rehuja
Kananpoikain alolusmäski ^ 4.75
Kähanpoikainkasvalusniäski .........4.4^
Munitusmäski 4.50
Oisterin kuoret J-»"
Kanojen rouheita ..-.a.^s
PIONEER
Seoksia
kananpoikain alottamismäski (sulfa) 4.90
.Kananpoikain kasvatusmäski ....... .4.00
f Kananpoikainvkasvatus-pelettejä 4.70
B i g 3 munitusmäski-pelettejä ..........4.75
B i g 3 munitusnxäski -.4.65
Maitokarjanseos, 16% ..........
Maitokariansöos (malansin kanssa)
Vasikanjauhoja, 25 p
Vasikanjauhoja, 100 p -
3.70
3.75
1.45
5.00
' Sianiiilottaxnlsseoa
Slankasvatusseos
SianvalmSstusseos
Eaaäsianaeos'. ..—
4.25
3.85
3.75
4.05
Maitokaf Ymalanssin' kanssa) 16% 3.95
Vasikanjaufia 25 p^ 1 - 1-45
Vasikanjauli<>-pelletit. 25 p ..... 1.50
Purity-JaiUio. 98 p.' .......j..,,,. 5 . » 5 ,
Purily-jauho, 49 p. 3.10
Purity-jauho, 2A p i.- ^. 1-55
Kauranryynil. 60 p 6-06
K a u r a n r y i ^ t r 20 p. - 1.65
BRAN 2.90 • SHORTS 2.95 MIDDLINGS 3.30
66,ELM ST. W. PUHELIN 6-6421 SUDBUBY
Valtioneuvoston hint^Ucupäätöa,
Valtioneuvosto päätti- rtammikuuh
25 pnä kumota hintojen Ja maksujen
säännöstelystä • sekä - .teolhsuustuottel-:
den ja' kaupan 1 hinnoittelupentsUiista
24 p: nä: helmikuuta 1950 annetun vaiv
tioneuvostonpäätöksettvfiiihenf heinä­kuun-
29 p:nä 1950 tehtyine-muutoksi*'
neerf. I feaftiÄllä^/^?al{io^voj4^
asiasta"uu'den päätöksen, jöhka mu­kaan
elinkeinoharjoittajan, on haetta­va
'. hinnanyahvlstus erinäisille^ -
tökaessä inainituUle.« myyntiär;'^^arte|^
,tal valmistusaineiksi maahani tiiomll-
>^en, - tuottamilleen,-!'valmistamilleen'
tai keräämiUeen ;t8rvikkeUIe', el t kui­tenkaan
. sella^ille tarvikkeille, JoUle
bn vahvistettu yleinen enimmälstiin-tä.
,, " , ,,'.,^.v/^-;
.Täten vahvistetun.,höujfl^.TkOiwtt^^
minen on sallittu ainoasfoah.
atttUO^ulri
teen levittämiseksi, paljastamalla vahvistus 14 päiväh kuluteä fiiTaran
säälimättömästi. sodanlietsojat, i itulläxispäivästär *IiMen'sfiöi^
uksessa, että sellaiselle totvi^^ on
aikaisemmin • tapahttlii^^ tas^ilB^^
tuonnin yhteydesiäriÄet!^^^^
viahvistusta tai -u^^^
yleinen enlmmäishihtai • Hiilien; tniii^
ruudeh vahvistaa, ieUk ^
ole tätä oikeutta itse^fe<^^d^t
sosiaallniinisteflö,- joUa- thyös dfi: val^
ta määrätä, että jollekin ^ai-jolliaklh
näistä tarvikkeista ei taJvltse hafcte
hinnanvahvistusta.
Hhitojen vahvistamisen yhteydessä
on sosiaalimhUstetiöllä' vältä sään­nöstellä
tarvikkeiden laätuai mikäli
se Wntojen säännöstelyä varten on
tarpeellista. Suurelle Joukolle tar­vikkeita
on vahvistettu kaupan myyn­tipalkkiot.
Myös eräille; maksUUIe on
hankittava vahvistus.
SAK Jättänyt vattlonefavOitolle va­kauttamista
koskevan kfTj^aäin. , .
valtioneuvostolle Jätettilh tammi­kuun
24 pnä SAK:n: Urjelmä,'Jossa
aluksi viitataan valtioneuvoston tk.
20 pnä SAK:lIe lähettämlän Umölthk-seen
edellisen hallituk^h -Viime mar­raskuun
7 ]>älvänä: ieliimäh päätök­seni
kumoamisesta. Jolla päätöksellä
palkkojen indeksitarkistukset ^kiellet­tiin.
Kirjelmässä lausutaan mauitta
vakauttamispyrkimyksllle suotiis:
j)ohJa voidaan luoda vain Iciinhiitä-mällä
siittävää huomiota :hihtak^I^
tyksen valvontaan Ja ryhtymäUlC tol-iT^
npItelsiin hintojen koh(»imIs(bi < es­tämiseksi
sekä 6rätd^ tärkebni^n,
kulutustarvlkkclden ja. muldenklnj lii­allisesti
nousseiden hintojen alniiaini-
.seksl. Vuoden vaihteessa on hlnt&ke-hit:
y'5, tässä suhteesi osoittautunut
kaikkein kieltelslmmäkst Jt^ jölithnee
uuteen indeksikorotukseen. ^; '
TavaratOfanltokset NMVosfoUItt^M. /
'Moskovassa solmittu suuri 5-v|jbti4-
kaup]>asopimus edellyttää iaajoji^val-mlstelutöitä
eritylsettiinlideh ttlbtiel-den
osalta, jotka vaatiVat pitkän iol-mltusajan.
Tämän vUoksi /metalllte-olUsuuden
edustajat jöut^Vai^^iillom
tällöin vierailemaan'Vfeuvv^toII^tossa.
Tammikuun 25 pnä palasi; tällaiselta^,
toista viikkoa kestäneeltä -^MbBkovan-matkalta
Vabrist ,0!ir:n pääjohtaja,
vuorineuvos Yf9Ö;V«!ito^—r.Nedroeto-liltott
kanssa et^mittaunJ^
canin telakka Ja Valmet Oy:n Pan-sIon<
telakka Turussa : huolehtivat
tankkilaivojen toimituksista. Kumpi­kin
valmistaa eri tyyppisiä tankkilai­voja.
Inriaenssaepldemia. Suomessa.
'. Eri' puolUta maata saapuu jatku­vasti
tietoja inliuenssan "yoittokulus-tä'V%
laiuie on eräin paikoin niin
vallcea;: että Icoulujien oppilaista on
Jopa,50jProsenttia sairauden vuoksi
pofsisai Kubleiharit;;il>auksiin el tauti
sinänsä ole yleensä Johtanut, mutta
ien sijaan on havaittu eräillä paikka-i
Ikunnillt^l jälkisairautena^ keuhkokuu-nlettsr.'
Mainittakooh, että Erityisesti
;{:nglännl8tä;: saapuneet laivat asete­taan-
tarkastuksen alaisiksi.
AA^IKKALAISTA TAIDETTA
TäirmUk^tm' 27 • jjiiä avataan Oale-
'rUt^äildemYhytyksen toimesta en-
-%ii^fti^^enr'ain<grikkaiäiiito maäiäus- ^U^kii)^^ näyttely, jo-ki^
6x1; ^^oltu.-jäfjestää-maassamme.
'6ubtti^ak^s-Amerlkka]|äinen Yhditstys
Ohtsa^niit hankituksi i^omeen Parli-sii^
iä.^ Ja muualla lianekassa näytteil­lä
olleeh Ranskaesa opiskelleiden a-m6i^
Ikk9lal«Wn taiteilijain töiden iko-koeiman/'
(NTäyttely käsittää noin 50
maalausta' j a 15- veistosta,
.* • •
Sl/OMÄt/AtdTEN METSXTTO-tXIST^^
r TIILI C A N A D A A N .
Sucnrien Icihdissös&X on kierrellyt
UuilnenV jossa ilmoitettiin, että n.
250 metsätyölälstä otetaan töihin S r i -
tlsh i Coliunbiassa <;anadassa. Kui­tenkin
on- kulkulaitosten Ja yleisten
töiden .ministeriö sanotun . uutisen
JoBufösta .ilmoittanut, että virallisesti
ei- Suomestar toimiteta metsätyövoi-maa-
Canadaän, vaan ovat tällaiset
tiedot yksityisten työvärvärien levit-tämiä.
Samalla ministeriö on varoit­tanut
työiifekijöltä oman etunsa
vuoksi ryhtymästä tällaisten värvä-rlen
; ohjattavaksi. Sitäpaitsi Suo­messa
on/yksltylnen työnvälitys lain­vastaista.
Josta paraiUaankln on
muiian Pohjanmaalla oleva nimis­mies
asetettu syytteeseen.
Filmiesityskurssit
Sudburyn piirin filmlneuvoston toi­mesta
pidetään^täällä filmien esittä­jien
ohjauskurssit; jotka alkavat maa­nantaina
ja päättyvät tk. 18 pnä.
Kurssit ovat avoimet kaikille asian­harrastajille,
jotka voivat saada lä­hempiä
tietoja Ja Ibnoittautua kurs­seille
mrs. Gordonille kaupungin kir­jastossa.
nmm
MANAATTAN
22 Ihurham at, N. Sirdbitty»^
niiiMiiilmiiiiiiW|ii>rT|V1r;it^^ rmvvvnvvvv
»M Vtoöä Rd ^, Bttäksl
Nikkeliä järven alla
East Rim Nlckel Mlnes-yhtlön val­tauksilla
suoritetuissa timanttipora-ukslssa
on todettu, että yhtiön*^ nikke-lialueet
ulottuvat Moose Laken alle.
Viimeisimmän reiän tulokset osoitta­vat
oorin sisältävän 2.49 pros. nikke­liä
ja ainoastaan 1.14 prosi' kUparla.
Metallurgiset kokeet ovat osoittaneet,
että oorin kä'3ittelyssä - voidaan käyt-tää
erästä uutta ja halpaa prosessia.
a
SU0BURY CAB
24-TUNNlM P A L V E L V B A ^^
Soittakaa: 4-4311 tai 8-8877 V
Kaikki matkustajat vakuutetm..^: (e.>
98 Ehn 8 t West. Suilbiuy* 1- <i
NQrth, End B a k ^ f
39S Melvin Ave., Sadbäty^ €lpti'
' Puholln 6.6811
Sudbiiiy Foo^ear i
Vanhin niomabdnen Jalkineliike'^'
Sudburyssa. " 5;
21Larch King Edwaitl nkeoiJ
pimukseen kuuluu 600.; iiir:n:merikar
lastustroolareitä kaikkiaati* 14 i ^ . jä
LIOO tonnin tankkildivoja;20 kjä.. V,
1951 .kumplaUn aluk^ töfsfltetäan
keksii ja seuraavana<puib^Mi41kpL
Valmet Qyr tekee kaikU Jcal«stMtK>»
larit. Värtsilä-yhtymä OHchtdn-Vufr
:Jtt<tii mrs. SuUivania
vastatäii alkoi ke^ki-
'viikkotia Ottawassa
Ottatpra. — Keskiviikkona alkoi tääl­lä-
olketisjuttu mrs. Marion Sulllvanla
vaistaah', jokiahon syytteessä miestä-posta.'
"
JHähtä aluksi syytettiin' miehensä
Francis J.SullIvaiilnmitrhasta, mut-fa'j
^jryte' nnmtettiin miestapoksi ja
mfs.' Sulllvän on ollut vapaalla Jalal­la'
|2,d00 tfikittulla.
•'' iÄr. SulUvan löydettiin viime mar-raJtkuuh
18 pnä kuolleena Chateau
Laurterfn hotellin huoneesta.
Suomen urheilu­rintaman
uutisia
HelsinkL — (S.-Seura) — Tammi­kuun
21 Ja 22 pnä oli Suomessa kun­non
talvikeli. SUIoin oli eri puolilla
Suomea kymmeniä hiihtokilpailuja^
joissa nimekkälmmät hi,ih|äjät koet­telivat
kuntoaan; Tämän hetken par­haita
on vaikea nimetä, mutta • aina^
kin muutamien miesten kunto lupaa
hyvää. Sellaisia ovat Paavo Lonklla.
Eero Kolehmainen, Urpo Korhonen,
Arvo Kippola Ja Tapio Mäkelä,^ mutta!
heidän kannoillaan on lukuisa JoukkO>
pinnalle pyrkijöitä. -Helmikuyfisa on-jo
HobnenkoUen surhlihto j a Blni^e
Suomi lähettää edustavan joukkueen.
Saksasta Öarmlsch-J^ärtenklMhe-nistä
tuli Iloisia uutisia. Sldlä Suomi
voitti 4x10 km:n viestinhiihdon. Joka
todella oli jännittävä. Eroa dli Ruot­sin
joukkueeseen vain ' 4 sekuntia;
Ensimmäiso^; vaihdossa Johti Ruot-;
si, mutta sitten meni Suomen Hoh­kanen
johtoon, mutta Ruotsi veti jäl­leen
hyvin Ja johti 160 metriä, kun
Viljo Vellonen sai kapulan. Mutta
Venoselle riitti sisua ja voimia, ja hän
meni lopussa ruotsalaisen edelle. A i ­kaeroa
oli^valn 4 sek. Tämä i voitto
oli taas pitkästä aikaa vmannaa" suo­malaisten
sydämilie. On jo kulunut
15 vuotta, kun viimeksi voltinupe
Ruotsin.
Samoissa kilpailuissa suomalainen
E. Nieminen voitti yhdistetyn ja Aulis
Sipponen oli 3. Mäenlaskussa oU, Ola­vi
Kuronen 4 :s ja Matti Pietikäinen
5:8. Samat miehet kilpailevat vielä
Cartinessa- Italiassa.
Suomen pikalulstelumestaruudet on
myös ratkaistu. Mestariksi tuli K.
Laitinen 2) K. Salomaa. Nämä mie­het
edustavat Suomea Euroopan mes­taruuskilpailuissa,
joissa heillä on
jonkinlaisia mahdollisuuksia.
(Naisten mestariksi selviytyi EvI
Huttunen, joka pääsee EM-kllpällui-hin
Suomen edustajaksi.
m
PAINOTÖITÄ
UlkelaitbksUle, järjestÖIUe Ja- X
r .',' yksltylslHe i " ^
m
V färjapainossamoie;' teKdään ensi»
luokan painotöitä nopeasti ja!kob^
tuulllselfa hinnalla. ,^'1/:
, ,Ta?vlte8sanne
KIRJELOMAKKEITA. „
K i R j E K i i o R i A ;
. .TILIOTTEITA ' \
ovnäVfvsA j >
. l U ^ d S l t M O I T C K S I A d
' 'Jt;ii(A;oBiELMiA
, KUTSOKORTTEIA
'. BXSKUTSUIA T . M . .
läliettäkää tilauksenne: \. \
VAPAUS FUBLISHING
COMPANY LIMITEp
I
Box, 99 : Sndbory^ii.Ont»»
PLUMMARI
Teen kuumavesi- ja höyry-".
lämmitys sekä likaviemärl,, .
putkitustyötä
J. HAKALA
f Ainoa suomalainen putkity(hi :>^^^.
;tekijä Sudburyssa ~ -A' y
413 Wbittaker 8t Poh. 2-5200
f !
I
1
j
Kakiu kaivostyöläistä
.kuollut Timminsi/ssä
kaivoksessa '
iiTlmmins. — Kaksi kaivostyöläistä
kuoli Preston East Dome kaivoksessa
keskiviikkoyönä kun kivi ruhjoi hei­dät
)tebiää vasten 'stoopissa".
Onnettomuuden sattuessa miehet
olivat työssä 12. tasanteella (Kolmas
niie8,.£!m^st Devaulty Joka oli kolmas
samaasa joukossa, pelastui, onnktto-moudelta,
'
] .iSuxaJkti ovat Hopuin O r i ^ South
jpjDjrcuptoesta Ja; Gerald vProuk/nm-minslsta..
. „ .
Suomi ostaa autoja;
ja traktoreita
Etigl. ja Ranskasta
JleltdhkL -7 (Suomi-Seura) -1 Val­tioneuvosto
on päättänyt ottaa Eng­lannista
Pord Motorfi-yhtiöltä 125.000
titmnan suurtiisen luoton traktorei­den
ja autojen ostamista varten. Au­toja
estetään kaikäciaan 2,000 ja ovat
ne 'eutu'immaksi osaksi kuorma-, pa­ketti-,
aairas- ja linja-autoja, selcä
rit>in SOO henkilö vaunua. Traktorei­ta^
Fergtison-merkldä; ostetaan noin
'1;800 kpl,, 650 David Brown-merkkls-täja
SOO^^ordsonla.
. Samoin on valtioneuvosto päättä­nyt
ottaa Ranskan Ford-yhtymältä
600 miljoonan frangin luoton trak­toreiden
ja jhenkilövaunujen ostamis­ta
varten. (Ranskasta ostetaan lähes
Jousien korjausta
Suurin ja vanhin
jousien kqrjä^ttti^
kaupungissa* ' J.
WOROBECki
SPRING SEttVICE
118 Regeai St 8. Sndboiy
f
Jugoslavialaisilta
kieUetään radiot
Belgrad; Titon viranomaiset (Or
Vant antaneet määräyksen, ettei ra-^,0
diolta saa myydä muuta kuin' hJ(/|fM
r'unlolden Johtajien" luvan/saanelUeip
Käytännöllisesti tämä merkitsee^sltäillj
ettri radiot' ovat sallittuja ataoa8taan|,
Titon kannattajille. ' -'^it
Edmondonissa rakennettiin .yil-;'^.!
me vuonna $40,500^ arvosta,'oUett'i|
s* $6.000,000 enemmän kuin edclli-; if
senä vuonna. -
800 ajoneuvoa, joista 250 heni3:ll(ilyau-*
nua, ,
JAMES H. DAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Pa^kiliapaa ö l j y i t y i
< tirokiMMcöllii .
mk
il •',
tW4 / t e - ' - ' - ' m. AM