Vapaus, February 3, 1951

              mm Sim 2 Xiauantaina, helxnik, 3 p. — Sattirday* Feb, 3^
iDdepentfi^iit Xabos
Öitui of F i n n l a b C a o a d l a n s . E s -
f^^?Mlt^*i1^ NoT. em. ui?: AuthorSzea
ta « e c o n d c l a » n a i i by t b e Post
O l f l c e Departaoent, O t t a v a . Pub*'
llAbed tbrloe weekly: T u e s d a y s.
I b u x s d a y s a n d S a t u r d s y s by V a p a t u
PuMtehlng c o m p a n y L t d , a t 100-102
E l m St; W . . S u d b u t y , O n t , C a n a d a .
TeJepbone»: BitdM» «MOee
fiditorlal OfOoe 4 - t 2 0 1 MMwer
e, S u k s L Edttor W. EUUDfMiOfiv
l U l d r m - B o K CT, SadbonC Ontarfa
A d v e r t i g i n g Tatea «pan «ipMcatton.
m A U S H I N N A T : ^ .
C a n a d a s s a : S vk. «JOO « kk.
• $kk. SJOO
y b d y s v a l l o l s n : lVfk,:74IO 0 kk. S A »
Sucniessa: 1 v k . 7iS0 6 k k . 425
SYNTYJIÄ-
PÄIVIÄ
M r s . Aini H«patoen. Crelghton
M l n « / O n t ^ k y t t ä ä 50 v u o t t a täroän
k u u n 8 päivänä.
Sfrs. V a p p u B l i k k o l a ; N<»th Cobalt,
O n t . täyttää tämän k u u n 7 päivänä
83 v u o t t a . ,
y i u l y j m n e ^ p n n i t t e l u l b i n .
Mitä muut sanovat
mk
i 5iV
m'-
i pAi
m
Mitä tämä osoittaa? NäyttSiä siltä kiiW:latn^attiaacunnan:b
nössa tehdyissä lahjussyytöksissä olisi sittenkini perää r r i <«ttär> romah-,
'"'tatieen sillan' Rakentamisessa* on •''käytetty Bneimnäiivh<^ta kjiia ,
terästä"—'.mutta Duplessis "yritti selviytyä tästä jupakalta'osblltä-'
'-"»alla syyttävällä sormella^siihen suuntaan,'miisä"et ilrheisestifiSan^'
IJi) f mitään syytä ole. Se oli hitleriläisten vallio^ä^^Ul^V polt^amista^^^
' ' ^ I paus-uudessa muodossa. » ' j
^ f : ^Miitta tämä c l kuitenkaan
samme nykypäivinä. Tavalliseksi menetelmäksi on. poIUttisessa^ela»'
mäs^ tullut se, että ''kommunism[vastaisen'V Hysterian
:l^äii ^kaikenlaisia rumia > tekoja: * Kun monopollstir; suiirinitteliMai
.uusiaf> suurempia hinnankorotuksia, niin ihmisten mielet,kilnriit«5lSan"
•jsrfloiiji kovapaineisella propagandalla punapeikkoon. Ktm vJiaflftiis
Iisaa \välillbiä tai välittömiä veroja, kuten orf nyt odotetbv^ssa^^riiin^^^^^^^^
nänia lisääntyvät verot oikeutetaan kominunismivastaisella hysterialla <
•--r -TOinkä kuka tahansa aikaansa seuraafva henkilö voi todeta hyvin
piarf kun Ottavassa esitetään uusi talousarvio. Ja kun ^ l l i t u s äikoö'
-e^äpopuläärisen sotaohjelmansa vuoksi vaintentaa arvpstelija,tjselcä
supistaa-kansalaisttn demokraattisia oikeuksia yleensä, kuten,ny
alahuoneen istunnossa vihjattu, niinvsekin "oikeutetaan" kommunis-r;
mivastaiselia hysterialla. - . - >v^'^ '
Kaikki tämä on tuttua niille, jotka ovat nähneet j a kökelteet
fasismin nousun päivät Euroopassa. Sen koko hysterian talcana" on
todellisten syntipukkien suojeleminen, kuten ilmenee ylläkerrotusta •
pääministeri Duple-ssisin tapauksesta. K«n ^3)000,000 maksanut silta^^^^
romahtaa ja tappaa 4 ihmistä, niin sen johdosta luonnoUisesU- kysy*-
tään, että 'minkälaisia rakennusaineita ja -menetelmiä on käytttty
— mutta se leimataan isänmaanpetturuudeksi, sillä rahamiesten edut
vaativat, että kommunistit pannaan sen vuoksi kaakinpuuhun. • J a "
näin kautta linjan. \ä ' "
Selvää on, että erikoisesti nykyisessä sotahysterian tilanteessa tä­män
maan todelliset edut vaativat sitä, että kansalaisvapaudet turya-
'taan Oikeuksien lailla —• että kansalaisoikeuksia ei voida mieliväl-;
taisesti rajoittaa ja poistaa. '
Kuten muistetaan, maaliskuun 20 päivänä, 1950, nimitettiin C a ­tnadan
senaatin erikoisvaliokunta, jonka tehtävänä oli laatia ehdptuk- /
sia Ihmisoikeuksien ja Perusvapauksien suhteen. Kesäkuun 21 päi­vänä
1950 tämä valiokunta esitti raporttinsa, mihin sisältyi kaksi y
«rittäin tärkeätä ehdotusta:
1. "Että väliaikaisena toimenpiteenä Canadan parlamentin pitäisi
hyväksyä Ihmisoikeuksien julistus " (siv. 306),
2. -'Että tarvittava 'Oikeuksien laki , . .pitäisi laatia huolelli^e^ti^i'
mutta rohkeasti . . . hucjlella valitun komitean toimesta'' (sivu 3Q7)V'
Kuten T3emukraatti5tcn Oikeuksien Liitto on alahuoneen ja sel^aa-tin
fä-scnille lähcttamäs.<iim kirjeessä osoittanut, nykytilanne vaatii,-"
että nuo ehdotukset toteutetaan vilvvttelomättä.' " '
Kansalaisvapaudet ovat vaarassa. .\c jotka haluavat yhä enemmän
rikastua työläistcn ja farmarien kustannuksella, haluavat murslcata;,
kansalaisten lur\'ana olevat taistelukuiitoiset taloudelliset jär|^öt.>.
Ne jotka haluaisivat omien ryhmäetujensa vuoksi seurata niiata
ja kansaa, köyhdyttävää sotaohjelmaa. haluavat rajoittaa kansalais­ten
poliittisia vapauksia, jotta he saisivat estecttömästl toteuttaa
turmiollista ohjelmaansa.
Ne jotka käyttä^^^ varoja siten, että tulokseksi sapdaan
siltoja mitkä romahtavat alas ensimmäisessä pakkasessa ja vievät'.
pahaa-ayistamattpmia ihmisiä kuolemaan, haluaisivat järkevän kes-.
kiisteiun ja asiallisen tutkimuksen asemesta hysteeristä •'kommunis-lllj:^^;^'
m
Ihmisoikeuksien julistus
oikeuksien, turvaisi nykyi-asianmukainen;
valioktmtij,.;
laaditaan sitten kauan .kaK'attu j a koko -kanäsan
V A ^ / b l P I ON KAMELI!»"
«DiKr B I H K A A N pxxäTX
: Tuoätlte$sa^ Y XpkouJfscasa
Ämertkän sekaantumisen "^toisten
kansojen asioihin. K i i n a n « a n s a n -
t a s a v a l l a n edustaja, k e n r a a l i W u s a ­noi;
' '
•jEi ole helppoa ryövärUle, Joka on
l a s t a t t u v a r a s t e t u i l l a tavaTollla, e a l i n -
tyä eäicelfnä' t a i v a a n p o r U U a ."
Hysterian tilaDe Oikeuksien laki :
Kuten lehtemme uutisosastolla tänään kerrotaan, Quebecin pää­ministeri
Duplessisin "sabotaasisyytös" on antanut pahanlaisei» taka-potkun.
''Kukaan ei Three Riversissä usko, että sabotaasilla on
mitään tekemistä Duplessisin sillan romahtamisen kaiiss^*',
Thrte Riversin pormestari J . .A, Mon;?rain. , ' <,;.j ..v'^-.|
Kuten tisdetää.i, St. Maurice joen yli äskettäin rakennettu Duples-'
sis-nimellä tunnettu silta romahti alas viime keskiviikkona,«urmaten
neljä ihmistä. Avatessaan suurin juhlallisuuksin tämän sillan v. 1948,
pääministeri Dilple^sis lausui: 'Tämä silta on yhtä luja kuin Union
Nationale" (Duplessisin johtama nationalistinen puolue Quebecissa).
Mutta viime \'uonna tähän $3,000,000 dollaria maksaneeseen siltaan
tuli fttloittavan suuria rakoja, joiden vuoksi jouduttiin tekemään
siihen kalliita korjaustöitä. Nyt tämän sillan kolmestatoista kaa-rivälistä
romahti neljä ala.s! ^
Odottamatta mitään tutkioiuksia ja niiden tuloksia, Quebecin pää­ministeri
Duplessis, joka on myös maakuntansa prokuraattori, esitti
Hysteerisen lausunnon, minkä yhteydessä häii syytti "subversiivisia
voimia sabotaasista" julkeasti vihjaillen, että joku työväenjärjestö
yhdistyy näihin 'subversiivisiin" voimiin. Nämä sabptaasisyytcftset
saivat suuren huomion päivälehtien palstoilla. - - ,
Mutta sitten rupesi kuulumaan toisenlaisiakin lausuntoja. LPPin
qUebscilaiiJenjofitaja kielsi ebdottomastl kätkit
vastaänköhdistetut vihjeet ja leimasi pääministeri Duplessisin
Tisen lausunnon valheelliseksi parjaukseksi. Sitten nousi eräs liberaa­linen
parlamentin jäsen ylös alahuoneen istunnossa ja sanoi uskovanpa,
että nyt alas romahtaneen ''sillan rakentamisessa on taidettu käyttää '
enemmän hopeata kuin terästä" — mikä lausunto vfeti uudelleen esiin
Quebecin lainlaatijakunnan istunnossa aikaisemmin liberaalien toir
mesta esitetyn syytöksen, että kyseisen sillan rakennustöissä on käy­tetty;
halpojen rakennusaineiden lisäksi lahjuksia. Sitten tuli ^O^^
rion maantiedspartmentin eräs puhemies ja selitti, että sillan Tomah-tamisen
voi aiheuttaa silloin vallinnut äärettömän kova pakkanen.
Toisinsanoen hän selitti, että sillan rakennuttajayhtiö el ole j~ättänyt
riittävästi- liikuntavaraa lämpötilan vaihdoksesta johtuvalle teräksen
kutistumiselle ja laajenemiselle.
Ja vaikka pääministeri Duplessis syytti, kommunistien sabotaasin
aiheuttaneen taniän^ sillan romahduksen, n i i a h ^ n itse sanoi j —
1'' yleisen mielipiteen tyydyujiniiscksi — että rakemius^htiö-foh {västt^i|si Ujtt h&U ^ t j i j i^ufat| ^^ru
u ,sa — ja kyseinen yhtiö,puolestaan ilmoitti, etta silta rakenneWn ]^wsta.•'^^^^^
''•'«udelleen ilman mitään l i ä ä k u s t a n n u k ä i a - t t ä ä k O l i n ä l l e : ' ' * " ' ' '^
jri;i -iMu 'ny^ Oisuustoiminlainies lähtenyt
hyvin liukkaalle
-mm
ii;'
^ V j / ^ i jonka johdolla sitten; ka
l^'<^|:|||*siiiUren; enemmistön' haluama ^Oikeuksien laki.
ÄIDIT EIVÄT N U KU
. . . TT J a k c i f e ovat nämä naiset
(Jotka A m e r f c a n ^ W ^ tot Peace
4ärjest(fh Johdolla' Ikäiv^ ko-kotdcsessä)
? iMonien muiden; dhella
a s t u u r a u h a l l i ^ i . m i k r o f o o n i n eteen
.vsniia' äiti,' ItiopeahäTpuia t u k k a l e -
tijtettf p^jyari j m j p ^ r l ^
i o f o o n l l n Icäslllä," J o t k a olivat k y h -
myiset .vuoslicausien raskaasta työstä.
jBän sfmoi: • *
.VMInä,,»imota, elämöi., k ^ s y a t t a a k -
9cni. lapÄnl. ^ P o i k a n i o l i tuossa t o i ­sessa
, ^ a s s a . t Ja .minä sanon teiUf,
etten; ^ntdckunut aiixoatakaan yötä:
R t i k o i i i n a i n o a s t a a n , ettei/enää t u l i si
sotaa. J a minä m u i s t a n Ikun t u o sota
v o i t e t t i in kuinka ameriklcfUalset Ja
venäläiset sotilaat 'suutelivat taisi-aan.
niitä. Jotka ovat
unohtaneet. • H e oyat ^unohtaneet i h ­misyyden
-r- he väin ajattelevat l i i ­kettä.
" R a k k a a t sisareni — r a k k a a t äidit
— sydämeni o n täynnä n y t . Achesa-niUa
e i i h i l l o l n j c a an pitäisi o l l a l i i an
k i i r e / k u n äidit pyytävät ihäntä i ä i -
lyttämään ratthan * Aeheson sanoi.
insan
ole
,ky$jnyt A m e r i a n i k ^ a ^ t a tahtoioko
s* A n t a k a a meille k o u l u j a l . A n t a k a a
mfUle koteja11 IACQ . f m m e : ( h a l u a : v e r ­ta
, !,i<v iNämä': suuruudet, nämä. p o l lr
tlikot..«ivÄt,ka«sy,meiltä.! i d u t t a s l t -
pqetkä m e j i u l ^ cmo^joltuin i r a u h a ' o n
^0^9 .maalimassa \[ >~ Imaisten, V i i -
Ji«l
r> O t t a w a . Tuloveroviranomaiset
o v a t , iUttoittaneet., että kahdeksan
m i l j o o n a a vuoden 1950 tuloverolomak-ketta
o n lähetetty Jaettavaksi p o s t i -
k o n t t o r e l h l n Ja työnantajille.; L o ­makkeet
o n täytettävä l>uhtikuun
loppuun; mennessä.' j o n k a Jälkeen
maksamattomasta verosta peritään
. v i i d en prosentin -korko. .
K a i k k i e n p a l k a n s a a j i e n o n h a n k i t ­tava
* työnantajiltaan T4-W5(KUppu.
josta ilmenee työläisten ansiot' k u l u ­neen
vuoden a i k a n a Ja m i t e n paljon
l^älkoi&ta on- vähennetty tuloveron
inafctamisfa v a r t e n ; l ^ s s ä l i p u s s a o n
myöskin V kyseessä -^olevan työläisen
työttömyysvakuutuskirjaA-numero Ja
hänen verovapautensa 'määrä d o l l a -
rfkissa..- Yksinäisiä^ henkUöitä veroi-t
e t a a n siitä ^tulosta. J o k a o n y l i t u ­hannen
d o l l a r i n vuodessa; N a i m i s i s ­sa
olevan henlcilön i. verovapaus on
k a k s i t u h a t t a d o l l a r i a Ja 150 d o l l a r ia
k u t a k i n l a s t a kohden. / •
' J o s . olette o l l e e t : ' k u l u n e e n vuoden
a i k a n a useamman työnantajan p a l ­veluksessa
pitäiti teidän h a n k k i a J o ­k
a i s e l t a työnantajalta m a i n i t t u T 4 -
l95o-lippu. Joita a n n e t a a n kaksi k a p ­paletta.
Y k s i niistä o n imettävä v e -
roiUnoitukdsn m u k a a n Ja t o i n e n Jää
veronmaksajan haltuun.
O l i p a teidän veroilmoituksenne m i -
len yksinkertainen tahansa, keholte-t
a a n kaikkia • pidättämään ^itseUeen
t a r k a n Ja täydellisen^- Jäljennöksen
tuloveroyirastoon lähetetysUi lomak­keesta.
Se' on tarpeellinen mahdol­l
i s t e n . ; , .epäselvyyksien oikaisemista
varten,'.... ..-^'z'
./.TVönaptajat ovat i ä i n m u k a a n v e l ­volliset
a n t a m a a n työläisilleen m a i n i -
t u n . - I H - l Q S p - l l p u n ; vlimeis^än^ ^'h^^
k u u n loppumi .mennessä; ^ E i i e t t e ole
tiaaneet' sitä;-slihen mennessä 'no^tä-kää
sitä työWhiajaltanne Joko s u u l ­l
i s e s t i ' t a i kLrjeiä^ |.
Jokainen o n v e l v o l l i n e n täyttämään
tuloveroiimoituksen Jos viranomaiset
sttä v a a t i v a t Ja sUnäklti tapauksessa,
että asianomaisen henkilön tulot ovat
n i i n vähäiset, että hän ön vapaa v e ­ron
inaksjuniseista; ! 'V
. Sanotaan, että "jos a n n a t p i k k u s o r ­mesi
p i r u l l e , n J l n se v i e k o k o kädenV
' Täten näyttää käyneen eräälle
P o b J o i s - O n t a r i o n kulta-alueen ' £uo-mälaisslle
miehelle,. Joka c n vuosikaur
sla esiintynyt .innokkaana —- tosin
oike:st5)laisena osuustoimintamie-henä.
Nyt tämä csuustoirointamies.
o n ^kuitenkin - kompa-stunut p o l i i t t i s t en
mielipiteittensä vuoksi a u t t a m a a n n i ir
tä, j o t k a haluavat hävittää'niin o i - -
kelstolalsten k u i n vasemmistolaisten-k
i r i j o h t a m a n csuasliikkeep; ,taii.sä
maassa.
Palauttakaamme ensiksi mieleem­me
y k s i seiklta. V i i m e k s i k u l u n e i t t en
vuosien a i k a n a o n tässä maassa käyty
suurpääoman r a h o i t t a m a l a a j a k a n ­t
o i n e n propagandataistelu osuuslii-keitä
vastaan sillä v a l h e e l l i s e l l a p er
rusteella, etteivät o s u u s l i i k k ^ t > m u k a
maksa verot k u t e u muut liilckeet.:
Tätä taustaa vasten Joutuu todella
k u m m a l l i s e e n asemaan k u k a tahansa
"osuustoimintamies". j o k a antaa a r ­gumentteja,
tai m o r a a l i s t a J a a i n e e l ­l
i s t a k a n n a t u s t a miehelle, j o k a käyt­tää
tätä "veroargumenttrfa" jotakin
osuusliikettä vastaan sillä a s i a l l i ­sesti
puhuen se k o h d i s t u u : tämän
m a a n vicaikkia osuusliikkeitä .vaostaan.
Näin o n ' k u i t e n k i n käynyt kyssiselle
suomalaiselle osuustoimintamiehelle,
J o t e riensi tukemaan T o r o n t p a Tele-grä'min
•• k i r j e e n v a i h t a j a a . . b O r t Dele-plantea.
Mr. Oelaplante! o n . mikäli
aUekirjoittanut tietää, itsenäisesti toi-''
m i v a j a patamusta kynäilijä, joka
m u u t a m i a vuosia sitten metsätyöläis-t
e n suuren l a k o n a i k a n a a v i i s t i A b i -
tibl-yhtlöitä työväen v a s t a i s t en a r t i k ­k
e l i en kirjoittamisessa.
Tällainen s a n k a r i o n se mies joka
T o r o n t o n Telegram-lehdessä on j u l ­kaissut
p a r j a u s k i r j o i t u k s i a Workers
Co-operative of New Ontario* nimistä
osuusliikettä vastaan. Hänen kirjoi­tuksensa
ovat täynnä häpeämättäTiiä
v a l h e i t a j a h a r i i a a n j o h t a v i a puolto-t
u u k s i a m a i n i t u n osuusliiklceen suh­teen.
Mutta . k u t e n sanottufc*hani ei
pysähdy v a i n . tämän progressiiViise^
osuusliikkeen parjaukseen, silla han
puhuu siitäkin m i t e n yksityisliiklceet
muka antavat avustusta' '(financial-subsidiary
. . . of C a n a d i a n ifeusinessA
tälle osuusliikkelle. Toisinsanoen mr,
Delaplante käyttää suuren r a h a n kes-r
keLsIntä argumenttia Workers-osuus-lllkettä
v a s t a a n — j a m a i n i t t u osuus-elinmahdollisuutensa
puolesta. Se
menettää kokonaan harkintakykynsä
s i l l o i n . Jos työläisten Ja f a r m a r i en
JäTJejStö ; p u h u u tavallisen., k a n s an
ylsisetuj^n .mukaisesti; xaiifaan puoles­ta
Ja^gotakapltaJ^tieprvolttoili^
J u u r i .?e, k i m Worker£( Co-opprative
of Nevir O n t a r i o o n p t i b l u s t a n u i k a i ­vostyöläisiä'JämetsäÄiehlä
seisä h e i ­dän
t m i o l f a a n ' Ja t o i m i n u t [rauhan
a s i a n Pistämiseksi.' o n ' saantili k u l t a -
K a i W s k a p i t a l i s t i e n . ^mr. Wrigf»t'in; ja
k i m i p i ) a n i e n v i h a t ' n i s k a a n s a . '"
M u t t a ' Workers " c o - o p e r a f i v e ei
s u i n k a a n öife a i n o a o s u d i t o i m i n t a l i i ke
mikä o n puhunut Ja t o i m i n u t k a n ­sainvälisen
rauhan 'puolesta. Klan-sainvälinen
osuustoimintaliike koros­taa
erikoisesti kansainvälisen r a u h an
tärkeyttä, sillä osuustoiminta voi elää
j a menestyä v a i n r a u h a n olosuhteis­sa.
M a i n i t t a k o o n vielä, että M o n t r e a ­lissa
kokoontuneet maatalousosuus-l
i i k k e i d e n johtajat — Jotka eivät
s u i n k a a n ole vasemmistolaisia — l ä ­hettivät
Canadan pääministeri St.
L a u r e n t i l l e ' äskettäin vetoomuksen,
että C a n a d a n sotajoukot pitäisi tuot­taa
pois K o r e a s t a , että canadalaisia
s o t a j o u k k o j a e i s a i s i lähettää E u r o o p ­p
a a n , J a . e t tä h a l l i t u s e i s a i s i ottaa
täytäntöön p a k o l l i s t a asevelvollisuut­t
a . . . • •
. ; = Osuusliikkeillä Ja n i i d e n Jäsenillä e i
ole mitään v o i t e t t a v a a v a a n sanomat­t
o m a n ^ J o n menetettävää n y t u h -
•Icaavasta sodasta. Tästä Johtuu, että
Osuusliikkeet o s a l l i s t u v a t entistä l a a -
jemmasEä m i t t a k a a v a s s a rauhanpuo­l
u s t a j a i n liikkeeseen.
Tämäl iJisättynä- t a l o u d e l l i s i i n v a i -
kutteLsiin, aiheuttaa luonnolllsssti
mieUpuolisuutta* lähentelevää raivoa)
s o t a k a p i t a l i s t i e n keskuudessa; Jotka
h a l u a v a t k a h m i a satumaisen suuria
v o i t t o j a sotavalmistelusta j a : sodasta.
M u t t a "osuustoimintamies" — Joka
p o l i i t t i s t e n mieUpiteittensä sokalsa-m
a h a ; j o k a tietäen t a i tietämättään,
a v u s t a a ' riäitä k a i k k i e n o s u u s l i i k k e i ­d
e n Ja k o k o osutistoiminnan v i h o l l i s ia
•-^ l i i k k u u todella l i u k k a a l l a j a v a a ­r
a l l i s e n o h u e l l a jäällä. — W . E .
K A L E R V O K E T O LA
O s a l l l s t i i i Canadan -suomalaisten
edustajana V a r s o v a n Rauhankongres-s
i i n . O n s en jälkeen käynyt e r i p a i k ­k
a k u n n i l l a sslostamassa suomalaiselle
väestölle J a e r i k o i s e s t i nuorisolle K o n -
g^ressin päätöksiä j a n i i d e n suurta
merkitystä.
vSe/ et#ä .pun^l^uhUise^^
tojoittaiä-bi^ok/%U;^
p a l j o n pahaa. aikfanL^^^^i^ 5*^^'
sessä eiäniäEsä j ä v i em e^
käli o n yl^issstl kysymys työläisten
t a l o u d e l l i s i s t a eduistia, öh s a n o m a t t a ­k
i n selvä. Tämä o n j u u r i s i t ä i n i h ih
heidän raukkämaineh. toimintansa
j a h t a a ; Tästä myös j o h t u u , e t t ä s u u r -
bisneksen l e h t i e n sivut ovat täydelli­sesti
avoinna iheille.
J o k a i n e n , j o k a • sem>aa päivälehtiä
tulee s i U i e n tulokseen, että Y h d y s v a l ­t
a i n /valtiodepaftm^ lojaalliset
seuraajat marssivat riemuvoitosta
itoiseer^ taistelussaan u n i o i d e n r i v i -^
jäseniä; Vastaan. Tärainen käsitys
i ^ i d a ä n ' anVaä- s e u r a a m a l l a sitä. y k *
£iriife^tiBiiita^'öiene^^ ettei t a p - '
pioistä m a i i i i l a mitään; ; : ;•-
, :'KD3fea-Valiimiesten l e h d e t eivät riä-'
J,ua 'tiv|Jäsenistön voittavan, siksi|^^e',
:p3^kiy'ä,1i; väheksymään t a i kokonpian
saiaävai .rivijäsenten voitot. Mutta
•'hu6iimatta't^^^
sesta menettelystä, o n :rivijäsenet'j e r i
mies auttaa häntä. luuItÄVa#ti<\ltae- ipuoli^af,^•maa> käyneet monia me-
"BerUini kukistuu"
kielletty Iraiiissä
A l e k s a n d r i a ; Viime vuoden l o ­p
u l l a k i e l l e t U l h , ; Y h d y s v a l t a i n lähet­tiläs
Keiitr a r a d y n t o i J s t u n e l d e n v a a ­t
i m u s t e n jöhd«ta^;
sen dokufhetittlaaäfläei& «OcläiVah " B e r ­l
i i n i k u k i s t i m " esittäminen.
kään käsittämättä, että jos suurpää­oma
saa lyötyä tämän k i i l a n osuustöl-,
m i n t a l l l k k e e n rintamaaVi/' -rifln ''se'
kohdistuu raskaana Iskuna myös^hä-'-
nen "omaan" osuusliikkeeseensä-- • ••\
Että asla o n kaikessa lyhykäisyY--.
dessäan tällainen, sa ilmenee m m .
" T h e Co-Operatlve U n i o n of O n t a -
r l o h " t a m m i k u u n 31 p n ä julkalSemäS^
ta lausunnosta., missä jsanotaan: " Ä s ­kettäin
o n j u l k a i s t u P o h j o i s - O n t a r l on
kahden osuuslhkkeen p o l i i t t i s e s t a t o i ­m
i n n a s t a j a j o h d o n s y m p a t i o i s t a v i s ­sejä
raportteja, mitkä huolestuttavat
k o k o - o s u u s t o i m i n n a l l i s t a liikettä, sillä
o n v a a r a , että .se tulee tervatuksi s a ­m
a l l a pensselillä . . ." Tässä l a u s u n ­nossa
katsotaan sl:s tarpeelliseksi k u ­mota
mr. D e l a p l a n t l n valheellinen
vaitos veroasiasta — m l k a o n kysy­myksen
y d i n . J a v a i k k a Co-operatlve
U n i o n t u r v a u t u u k l n muissa seikoissa
opportunistiseen pakoiluun^ n i i n se on
k u i t e n k i n vakavasti huolissaan siltä,
että koko " o s u u s t o i m i n t a l i i k e " tulee
mustatuksi " s a m a l l a t e r v a s u t l l l a " , m i ­tä
nyt käytetään progressiivisia
osuusliikkeitä: vastaan. L u u l i s i , ette
tässä o n yltäkyllin m i e t t i m i s e n aihet­ta
slUe osuustolmlntamhhelle, jokf
o n lisännyt tervaa mr. Delaplanter
pensseliin!
A s l a on sitäkin vakavampi, j o s - or
t o t t a , kuten on h u h u t t u , että erää'
suuret ketjulilkkeet — j o t k a ovat kes
kenään elämän j a kuoleman taiste­lussa
•— voivat tunkeutua entisti:
enemmän P o h j o l s - O n t a r i o n vählt-tälsmyyntimarkktaollle.
Mikäli n U d e i'
keskeinen» k i l p a i l u o n kysymyksessä,
se el meitä suurestikaan l i i k u t a , p a i t ­si
sikäli, että monta vähemmän t i e ­toista
osuusliikkeen k a n n a t t a j a a saa­d
a a n "halvempien hintojen* h e t k e l l i ­sen
edim vuoksi vedetyksi n i i d e n os­ta
j a p l l r l i n . J a j o s osuusliikkeet tule­vat
siinä kahakassa yhdessä erinäis­ten
pikkuyrittäjäin kanssa - m u r s k a ­t
u k s i , n i i n . s e e i s u i n k a a n suuren r a^
h a n miehiä l i i k u t a . K o k e m u s myös on
osoittanut, että tällaisissa t a p a u k s ia
sa — k u n h a n o n k i l p a i l i j a t r a i v a t tu
pois tieltä, suurliikkeet vaivat nostaa
h i n t o j a a n j a k u l u t t a j a t .saavat ras­kaasti
m a k s a a ' herkkäuskoisuutensa.
Mutta' se o n " s i l l o i n j o myöhäistä. Mitä
nyt tarvitaan on se, että k ^ k e i s en
k i n a s t e l u n asemesta csuusHiMceet y h -
<iiktylslvät entistä t i i v i i m m i n , t o i s i i n sa
jäseniensä, k a n n a t t a j i e n s a j a yleensä
vähävaraisen väestön y h t e i s t e n etujen
puolustamiseksi.
Ylempänä tuli jo m a i n i t u k s i se
minkälainen "osuustoiminta-" ja
"työväcnmles" mr. D e l a p l a n t e on. S a ­m
a l l a kannattaa palauttaa mieleem­me,
että samaa maata on se l e h t i k i n .
Joka hänen v a l h e i t a a n j a puoltotuuk-s
i a a n sekä m u l t a p a r j a u k s l a a n j u l ­kaisee.
T e h g r a m on T o r o n t o n B a y
S t r e e t i n mUJonecrlen, n l m ^ o m a an
k u l t a k a l v o s k a p l t a l l s t i W r i g h * i n : ^ o p -
l a k u n n a n M n e h k a n n a t t a j a . ' l 3 e iläl^
a i n a punaista . k u j i . työläiset jg,^farma-„
r l t puhuvat J a toimivat paremman
Riippumattomuuden ja unioiden
sisäisen demokratian puolesta
etfä..tounal^anhUiset ,
aiä-bj^okräätlt r ovat r
n e s t y f c e l l l s l i , t a i s t e l u l t a unolden ide-molcratfän,
l^ä^- C a n a d a n u n i o t o l m l n i'
natt' itSeiiälsyyden puolesta. M l l i uh
käslt^ksenlr/.mukaan talstelQ yhqljrä-
-valtahbisia-.uhiopomoja j a heidän •ca­n
a d a l a i s i a /f apparamlehlään vastkän
tiile'e'^; v a l m i s t u m a a n tulevien k u u k a u ­s
i e n ' älltolrfa'.' • Ja n e t a i s t e l u t tulevat'
bl^maaA-^myöächi t u l o k s e l l i s i a . TShän
myöskin l U t t j r y : u n i o i d e n sisäisestä
demokratiasta • k-iytävä taistelu, jota
u n i o i d e n jäsenet ohjaavat lukiUsissa
p a l k a l l l s u n l o l s s a .
EPÄONNISTUMINEN B . C : s sa
Y l e i s e s t i tiedetään, kuinäa " r c a d -
m l e h e t " yhdysvaltalaisten isäntiensä
määräyksestä j a l i h a v i l l a shekeillä
maksettuina, h a l l i t s i v a t T L C : n v i i ­meksi
pidettyä-vuosikokousta. - H e
l o l m i v a t Yhdysvaltain Canadassa
j l e v a n "työväen a t t a s h e a n " käskyläi­sinä..:
H e olivat juuri niitä j o t ka
cäättivit polkea alas " j o u t a v a n - d e ­m
o k r a t i a n " . J o k a oU o m a k s u t t u vuo­ria,
k u n he .vielä olivat " k o i r a n kO';
)ls3a". ' H e j u l i s t i v a t sodan k a i i k la
Kirj. J. B. Salsberg, MPP
Itsenäisesti a j a t t e l e v i a imioiden t o i ­m
i t s i j o i t a vastaan j a tekivät, tiettä­väksi,
etteivät h e siedä v a s t a r i n t a a.
•Eräs n i i s t i t m l c l s t a j o t k a h e p ä ä t ­tivät
"puhdistaa"; oli Vancouverin
kunnallistyöläisten unlo. Tämä unlo
oli taistellut korkeimmat palkat Ja
parhaat työolosuhteet jäsenilleen
k u i n mik-iän toinen vastaavan alan;
u n i o Canadassa. Niinpä tämä jouk­k
i o yhdessä vancouverllalsten työ-lälsvasta|
sten ainesten kanssa koh­d
i s t i hyöHtäyksensä tätä uniota vas­t
a a n , tuhotakseen sen sisäisen demo-i
k r a t l a n . '
L i k a i s e e n työhön v a l i t t i i n Carl
B e r ^ . ' Hänen s a a p u m i s t a a n mainos­t
e t t i i n lehdissä j o n a k i n , s u u r t a p a l i t u -
manä.' > H ä n saapui ''vapauttamaan"
V a n c o u v e r i n kimnallistyölälset. i v a ln
m u u t a m ^ kuukausi s i t t e n valitsemis­t
a a n i^;lc5illljoista. , A i n o a s t a a n ' M a cr
[Arthur, joka • m e n i "vapauttamaaa
K o r e a a k o r e a l a i s i s t a " , ; v e t i ; ; -hänellef:
v e r t o j a tärkeydestä! ' M u t t a onko s a - '
m'ät lehdet kertoneet teiUe m i t e n tiyö-lälset.
ottivat tämän herrasmieihen
Vastaan,Minä olen varma etteivät
ne.*sitä tehneet.
: C a r l Bergistä puheen: o l l e n m u i s t uu
mieleeni - a i k a , , k u t t i B e r g : s a n o i . : m i ­n
u l l e : "Joe, saat nylkeäjmtaut, Jos
minä!,koskaan vielä rupean.-lletsö-maan.-
punäkktihua.V .::.!H<yvä, n y t , n e
j o t k a : Ccateelllshia maksavat ihänen
v i l k k o p a l k k a n s a ; valmistuvat nylke^
mään vhänet. « e tulee olemaan- h ä ­nen^
p a l k k a n s a .
P A L O K U N T A L A I S E T MYÖS
T o l n e n m a i n l t t a v a . t a i s t e l u o n t a -
p a h t i m u t Torontossa palokuntalais­ten-
jusiossä: K u n V a n c o u v e r i n k u n -
nalllstyöläiSet . puolustavat . o i k e u k s i ­a
a n O t t a v a n koplaa vastaan, t a i s t e ­l
e v a t ' torotitolaiset U S : n määPäys-v
a l t a a vastaan.
Menneellä a i k a n a T L C v o i y k s i n ­k
e r t a i s e s t i hylätä k a l k & i A F L W a ^ -
i n g t o n i u ; ryhmän määräykset huoUr
m a t t a s i i h e n kuulumisesta. Mutta
ne päivät ovat menneet. " R o a d - m l e -
h e t " pitävät n y t c h j a k s i a . Y h d y s v a l ­t
a l a i s t e n päämiesten viittauksesta T -
L C eroltti T o r o n t o n , p a l o k u n t a l a i s t en
u n l o n heti.
T o r o n t o n ' p i i r i n Trades and L a b o r
C o u n c i l seurasi m u k a n a j a e r o l t t i p a ­l
o k u n t a l a i s t e n u n l o n , koska sen - j ä ­senistä
puolusti oikeuttaan järjestää
a s i a n s a s i t e n k u i n Itse p a r h a a k s i n ä ­k
i . Vielä k a i k e n llsä£<sl T L C , k u t en
G l o b e and M a l l - l e h t l . tietää, k e h o l t tl
k a h t a Toronton . kunnallistyölälsten
i m i o t a kieltäytymään osallistumasta
p a l o k u n t a l a i s t e n johtavaa v i r k a i l i j a a,
D o n jDunlopla, kunnallistyölälsten
puhemieheksi k a u p i m g i n kanssa, käy­tävissä
neuvotteluissa. ' ; •
•Nyt meillä on k u i t e n k i n Ilo i l ­m
o i t t a a , että, palokuntalaiset seiso­vat
lujina vaatimustensa, samoin
k u i n yleemä Canadan unionistien
v a a t i m u s t e n puclesta.ett/ j r uniot saa­v
a t ' i t : e määrätä asiansa sen m u k a i ­sesti
i u i n n e s c p i v a t . ' S a m a l l a m j ö s -
3tln. t o i m m e j n a i n i t a j . e t t a toiset kaksi
kunnalfetyöläisteil; u n i o t a , o n j ättä-nyt
huomioon o t t a m a t t a T L C : n esi­t
y k s e n j a käyvät kutsn^ ennenkin,
neuvotteluja yhdessä p a l o k u n t a l a i s ­t
e n kanssa, D u n l o p i n toimles;a puhe-;
miehenä. ,
' - s e l l a i s i a : ' ^ p u n a i s i a ryhmiä" : j o U a l - ,
siksi-nämä kuriallistyöläiset ovat o-,
töittautuneet,. löytyy k a i k k i a l l a . H s
ejvät ole. y k s i n . N e t o i m i v a t hyvässä,
yhtelsymmärrj-kses- ä unisdemoLcratl-a
n - . ' j a Canadan riippumattomuuden
puolesta.
Tukkuhinnat US:sfe
14J pros. korkeammat
kilin ennen sotaa
Washing{on. — T i l a s t o l l i s e n r t a i ­m
i s t o n ra p o r t i n mukaan olevat t u k ­k
u h i n n a t U S :ss3 viime v i i k o l l a 14,7
pros. korkeammat kuin ennen K o ­r
e a n sodan a l k a m i s t a . Juuri e d e l l i ­sellä
v i i k o l l a nousivat h i n n a t 7 p r o ­s
e n t i l l a j a saavuttivat k a i k k i e n a i ­k
o j e n ennätyskorkeuden.
mu
CTÄTAJ -
PAUOM n i A O LU
" K a u a n k o : t e ; o l e t t e tehneet \i
i&LtÄ työmaassa?"
^'Neljäkymmentaviisi vuotta."
" K u i n k a <vax}ga t e o l e t t e ?"
" O l e n 38 v u o d e n Ikäinen."
' " K u i n k a EiUoin o n mahdollista, {
te olette tehneet työtä tässä'
maassa 45 v u o t t a ? ''
" O l e n t e h n y t n i i n p a l j o n y i
• f * '
E I O L L V T A I K A A K U O L LA
" V a n h o i n a hjrvinä aikoina'* QU t
päivän pituus u s e i n k i n 1*-16 tuÄ
-vuorokaudessa. E r i k o i s e s t i maatalo
vuorokaudessa. Erikoisesti maa
loustyöläiset. s a i v a t p a i s k i a töitä
paa a u r i n g o n k a n s s a / ^
Eräs suuren t a l o n toipparl sat
m u u t t a m a n a kesäisenä aamuna
k a h t a m a a n l i i a n pitkään. Hän juc
koko m a t k a n a s i m n o l t a a n työpau
le, m u t t a myöhästyi s i t t e n k i n , isäi
el k u i t e n k a a n r u v e n n u t haukkiuna
•vaan sanoi sopuisasti:
:, — i J a h a h , j o h a n :Paavo tulee,
l u l i m m e . että sinä o l i t kuollut.
— Eihän t o k i i e i n i i n lyhyenä jö
k u k a a n ehdi kuolemaan, vastasi Pa
VO yhtä sopuisasti. ;
KÄSITTÄMÄTÖNTÄ
Eräässä R u o t i n a sanomalehdessä
äskettäin l u e t t a v a n a • seuraava uu
nen itsemurhana tehneestä nuore
miehestä: " P o l i i s i ei tiedä mitä
syytä v a i n a j a n : epätoivoiseen teka
M i e s o l i n a i m a t o n ."
Työläisille 10
senttiä - hinta
kolminkertaiseksi
Edmonton.. — Y k s i esimerkki ä
k u i n k a (hintoja nostetaan kaiki
tuottelle o n seuraava tapaus Alte
tassa.
A l b e r t a n kaivosmiehet, vaativ
p a l k k o j e n korottamista j a salvat
£entln korotuksen tuntipalkkoihin
K o r o t u s astuu voimaan kultenk
vasta i h e l m i k u u n 16 p n ä , k u n työnä
t a j a t väittivät heidän-nykyisen myj
tisoplmuksensa t e h d y n entisten pai
k o j s n perusteella.-
•Muutama päivä jälkeen soplmu
sen a l l e k i r j o i t t a m i s e n ' k i v i h i i l e n hi
taa k u i t e n k i n k c r o t e t t i i n 50 senti
t o n n i . K u n kaivosmies 'tuottaa pi
vässä (keskimäärin 4 t o n n i a niin >h;
tyy työnantaja -$2.00 r miestä koi
päivässä helmikuimltfiJälvään a
j a $1.80 s e n jälkeen, y l i sen m
ennen uutta sopimusta.
(Tämä, toteaa sen, e t t e i palkkoj
korotukset ole syynä h i n t o j e n suure
nousuun.^
Taloustieteilijä- -
kannattaa Kiinan
tunnustamista ^
M e l b o o r n e . : — A u s t r a a l i a n kansi
llsopistonv k a n s l e r i - j a tunnettu
loustietellijä D o u g l a s ' C o p l a n , keho
tl v i i m e v i i k o l l a Austraaliän ihallitn!
t u n n u s t a m a a n K i i n a n ' Kansantas
v a l l a n . Hän sanoi,- että: me emi
saa s a l l i a Venäjän olevan aino
maan j o n k a puoleen K i i n a - v o i kää
tyä.
C o p l a n sanoi K i i n a n nykyisen t
Utuksen olevan voimakkaimman
p a r h a i m m a n h a l l i t u k s e n - mitä E
n a l l a o n o l l u t a i n a k a a n sataan TB
teen j a että sen J o h t a j a t ovat kjS
neviä j a rehellisiä niiehiä.
PÄIVÄN PAKINA
Aavikon kollektiivifarmeista
M a a i l m a muuttuu alinomaa Esko­seni!
Niinpä esinjerklksl y k s l t y l s y r l t t e l i -
t l s y y d e n k l n alalla.
L u i n tässä t a a n n o i n erään selostuk­sen
aavlkkomaakuntlen maan-viljeli-j
d i d e n tulevaisuudesta j a mikäli y k s i -
tylsjTltfrellälsyys o n kysymyksessä on
p i k k u f a r m a r l n tulevaisuus h y v i n s y n ­kän
näköinen. E i siinä kuuleman
mukaan auta mikään m u u k u i n y h ­t
e i s t o i m i n t a • ' ja yksltylsyrlttellälsyys
m p a n t a v a rpiDiukoppaan- koska- se e i
tule pitämään p l k k u f a r m a r l a voissa Jä
leivässä.
; A s l a on nähkääs s i t e n , että m a a t a -
'loudeasakjn, läpahtpu -äjLlnomaa • e d i s ­tystä.
^v'ruotani.a,imuodöstuu entistä
eneinmän ''^koneistetuksi'' k u n k a l k ki
työt-iyhdytään pubfittömaan kaliuden-tönelden'aviilla.
- ;y. ^,
• vfrÄted Farmers of Canadan,' S a s -
katchewanln jaoton-'liitlimustöld
j o h t a j a on sanonut tästä aslaJsta.
että Pohjols-Amerlkan aavikoiden
f a r m a r e i l l a o n tulevaisuuteen nähden
v a l i t t a v a n a a n v a i n k a k s i vaihtoehtoa:
Joko osuustoiminnallinen t a i y h t l ö -
farmaus. • / ' f ' . ^ ;„• V-Maataloustöiden
koheistmnlnen e^.
dellyttää n i i n p a l j o n pääomia, että
pienet f a r m i t muodostuvat k a n n a t t a ­m
a t t o m i k s i a a y l k o l l a . O n a r v e l t u , e t ­tä
e i edes 480-T-640 e e k k e r i n kokoiset­k
a a n l a r m l t . o l i s i / m o n e s s a k a a n ' t a ­pauksessa
k a n n a t t a v i a k u n työn.-^suo-'
r l t u s ' j a ' k o n e i d e n käyttö pitää säädä
jgnttetä J e h p k t a ^
m a k s i . S i t e n o h f a r m a r i e n edessä t ä ­nä
yksltylsyrittellälsyyden luvattuna
a i k a n a , j o k a koUektlvlsolnti t a i lähtö
pois, teollisuuden - p a l k k a o r j a k s i .
Tämän uuden virtauksen Johdosta
t o i m i i Saskatchewanissa Jo n o i n p a r i ­kymmentä
^osuxisfarmla, jofta voidaan
pitää eräänlaisena k o l l e k t U v i f a r m ih
c a n a d a & i s e n a J a k a p i t a l i s t i s e n a m u o ­tona,
Josta k a i k e n l a a t u i n e n sosialismi
o n k u i t e n k i n v e r r a t t a i n k a u k a n a .
Ensimmäinen näistä- osuusfarmels-
Va p e r u s t e t t i i n vuonna 1945 S t u r g l s U n ,
itään''Saskatoonin kaupungista. Niitä
o n perustettu etupäässä maakimnan
pohjoisosiin, jossa o n o l l u t vielä s a a ­tavissa
' k r u u n u n m a l t a m a a n y l l j e l y s -
t a r k o l t i i k s l i n . Entiset sotilaat ovat
olleet k a l k k e i n Innostuneimpia näihin
k o l l e k t l i v l f a r m e l h l h , " j o s t a syystä ne
o-yat etupäässä heidän yrityksiään.
Eräs näistä uuden t y y p i n menesty-neinuhistä'fanhelstar
o n M a t a d o r l s s ai
Saskatchewanlssa. Se o n myöskin e n ­t
i s t e n s o t i l a i d e n y h t e i n e n y r i t y s ' j a ori
o l l u t toiminnassa y l i n e l j än vuOden
a j a n . SUhcn k u u l u u n y t 18 Jäsentä.
Jotka s i j o i t t i v a t . y r i t y k s e e n a l k u j a an
keskimäärin «noin . k o l m e t u h a t t a d o l ­l
a r i a Jäsentä kohden. T ä s t ä sumfnas-ta
o l i 2 ^ 0 ^ d o l l a r i a entfellle s o t i l a i l le
myönnetty*.' • a p u r a h a a f a r m i n osta­m
i s t a ' v a r t e n .
M a t a d o r i n koUektiivIkylässä* asuu
n y t k a i k k i a a n 51. henkeä k u n l u e t a an
myöskin - jäsenten vaimot' j a lapset
Färmiseuduh yksitoikkoisuuden volt-t
a m i s ^ I i * A s u v a t k a l k k i tämän k o l -
l e k t i i v i f a r m i n Jäsenet samassa kyläs-<
sä. j o s s a sijaitsee 14 a s u i n r a k e n n u s ta
f a r m i n . n a l n e l t a jäseniä varten. S i e l ­lä
o n myöskm tenniskenttä j a l a s t en
leikkikenttä, j o k a ei ole 100 j a l k a a
kauempana yhdestäkään asunnosta.
Asunnoissa o n r a d i o t , pesukoneet y m .
n y k y a j a n mukavuudet. Useimmilla
jäsenillä yäitetäan olevan viimeisen
m u o d i n mukaiset autot. K a l k l U a j ä ­senillä
sanotaan olevan noin neljän­t
u h a n n e n d o l l a r i n osuuden f a r m i n k o ­n
e i s i i n j a välineisiin, eikä' tällä n o in
3,640 eekkerin l a a j u i s e l l a f a r m i l l a s a ­nota
olevan penniäkään velkaa. Päin­vastoin
sanotaan useilla jäsenillä o l e ­van
rahaa. Tähän tulokseen cano-t
a a n naiden k o U e k t l i v l f a r m l e n pääs­seen
siltäkin h u o l i m a t t a , että h e m-s-nettlvät
85 p r o s e n t t i a vuoden 1947 s a ­dosta
rakeiden t a k i a . K u i v u u d e n t a ­kia
he"menettlvat -vuoden 1949 sados­ta,
n i i n p a l j o n , että saivat siitä v a in
osan seuraavan vuoden siemenviljasta.
Vuoden 1950 sadosta he menettivät
n o i n 65 p r o s e n t t i a pakkasten t a k i a.
Jos nämä tiedot ovat csapullleen-k
a a n totuuden mukaisia ovat nämä
o s u u s f a m i a r l t pärjänneet • p o i k k e u k ­sellisen
h y v i n m u i h i n . f a r m a r e l h ln
verrattuna. K a i k e n lisäksi ovat he
asettaneet päämaallksesn 40 t u n n in
työviikon niinä a i k o i n a , j o l l o i n k a l k ­k
i e n pitää o l l a työssäi. Ilmeisestikin
ori elonkorjuuaika poikkeuksena. T ä ­hän
mennessä o n heidän työviikkonsa
o l l u t 54 t u n t i a .
M a t a d o r i n k o l i e k t l i v l f a r m i n y l i o ­pistosivistyksen
^saanut kirjanpitäjä
i i i r z ä z e l e n c h u k , ' Joka o n myöskin o -
suuskunnan s i l i t e e r i . o n sanonut o-suuskunnan
jäsenten yiljelsvän y h ­teistä
f a r m l a a n yhdellä kolmasosalla
siitä konelderirriäärästä mikä t a r v i t ­t
a i s i i n j o s j o k a i s e l l a olisi eri f a r m i
körieistbhieen. K a i k e n lisäksi, h e t e ­kevät
työn p a r e m m i n j a h a l v e m m a l l a .
EGineh, tcsoittavat - osuusfarri.
niillä "olevan koneistoa seitseriiäh d ö l -
" • TA m: •.V:V;;'
l a r i n arvosta eekkeriä kohden, jot
v a s t o i n yksilöllisesti farmaavilla
niitä 20 d o l l a r i n a r v o s t a eekkerä ko
den. Heidän kokoelmastaan ei pun
enää m u u t a k u i n k a k s i rikkaruoho]
kitkljää Ja lentokone- m y r k y n kyl'
mistä v a r t e n heinäsirkkojen j a riö
r u o h o j e n tuhoksi. Heillä o n kaiU
t a r p e e l l i s i a erikoiskoneita, Joita hi
dän e l k a n n a t t a i s i ostaa yksllöllis£
työskennellen. - K a l k k i traktorit
d i e s e l t r a k t o r e l t a , J o t k a maksavat
000 kappale, m u t t a n i i d e n käyttö»
tannukset ovat a i n o a s t a a n noin $2
eekkenä kohden k i m tavallisten g
s o l l l n l t r a k t o r l e n ' kustannukset
n o i n v i i s i d o l l a r i a . ; . ,
Nämä osuusfarmarit hyötyvät
lä s a t a k i n , että heillä o h erikoi!
ammattimiehiä e r i tehtäviin, yici
mekaanikko; toinen puutyötoies,)
mas sähkötöiden' t e k i j ä i h e l j ä s JF
ekspertti,, v i i d e s laimoltusekspertti f
J o s Joku k a l p a a lisäopetusta Ja tiet
a l a l l a a n , lähetetään h ä n e t opintoiB
k a l l e " t a l o n k u s t a n r i u k s e l l a " Jne.
.Tällä o s u u s f a r m i l l a ori oma sciS
talonsa i l l a n v i e t t o j e n J a tanssien P
pitämistä varten..
Nämä koUektiivttarma^ ovat
kä m u i t a f a r m a r e i t a , v a r s i n k i n TBH
a l u s t a a l k a v a t ovat kysymyksessä, P
remmassa asemassa seii johdosta,
tä he ovat saaneet suurimrimn cs
pääomastaan h a l l i t u k s e n sotilaiii
a p u r a h o i n a . : M u t t a • k a i k e s t a b"'
m a t t a ovat h e ilmelEiestikin csimerlt'
nä siitä s u n n i l t a J o h o n aavikon
m a r l e n o n k o b d i s l e t t a v a tulevala:
tensa. Jos mielivät saada riittä«
v o i t a Ja lelpäii i t s e l l e e n - Ja
leen — sekä l i i o r i n b l l i s e s t i k l n ne
kavuudet. Jötkä' kuuluVat nykyaJ
Jokapälväläeeh elämään.
S i t e n o n heidän pää&äafänfiSn F
telstelnninta,c^fetta^^
l i ä i ^ s . - - ~ ; k ^ ' T e ^ r ^ ^ ^ ^ '
7^
m:-