1966-06-23-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Suomen kieltä ja sen sukukieliä
puhuvia j a ymmärtäviä ihmisiä tapaa
Neuvosto-Karjalassa tuon
' tuostakin. Heitä löytyy' metsätyömailta
j a paperitehtaista, opp>:iai-toksisita,
toimituksista javirastois-ta.
He ovat eläneet ankaria vuosikymmeniä,
mutta niistä huolimat-ta
heille on yleensä ominaista
tyytyväisyys vallitseviin olosuhteisiin,:
elämänmyönteisyys ja' luottamus
tulevaisuuteen. He osallistuvat
koko voimallaan uuden elämän
rakentamiseen sosialistisen
suurvallan eräässä osassa.
Matkani mielenkiintoisimpiin tapaamisiin
kuului "suomalaislöytö"
Tsalnan metsätyöläisasutuksessa
Suojan—Viitanan metsäteollisuus-piirissä:
Oli tutustuttu alalanssiin
(se on eräänlainen metsätyömaan
ja teollisuussahan sekamuoto), kat-
MR. VÄINÖ KOIVULA
kutsuiu. Teitä tutustumaan hienoon vaiikoimaan
HUONEKALUJA ja TALOUS VÄLINEITÄ
alhaisimmilla hinnoilla
ERIKOISIA VAIHTOHYVITYKSIÄ
Muistakaa — laatu -eijnatea . . . se kannattaa astaessanne meiltä.
Twin Ciiy Furnilure & Appliances
(LAKEHEAD)
43''S: Cumberland St; Puh. 344-2752 Port Arthur, Ont.
HAUSKAA JUHLA-AIKAA
KAIKILLE! .
O A N A D I A N P I T T S B U R G H
I N D U S TR I e s ; L I M riT C D
Intercity varastotalo ja kauppa
Puhdin DI 5-6593
1056 Memorial Avenue Port Arthur, Ont,
PORT ARTHURIN KAUPPA
(PUHUTAAN SUOMEA)
PuheUn DI 5-5931
268 Arthur Street F|ort Arthur, Ont.
Suosittuja maalaus-, korisiiis- ja taidemaalarien
tarpeita — Peilejä ja ikkunalaseja
ONANTp
Thompson Industrial Equipment liikkeellä on nyt John Deere'n
kaikenlaisten metsätyö-, teollisuus-, i-a.kennus-, nurmi- ja puutar-hakonelden
myynti- ja huoltopalvelu Luoteis-Ontarlossa.
-HUOLTOPALVELU KOHTUULLISIN HINNOIN KAIKEN-MALLISILLE
TEOLLISUUSKONEILLE"
Koko huoltopalvelu yhden katon alla ; . .
/ • 6,000 neliöjalkaa työpaja lattiatilaa
• Ensi luokan mekaanikot
• Moderniset nykyhetken välineet
Saadaksenne enemmän tietoja myynti- ja huoltoasioista, soittakaa,
sähköttäkää tai vierailkaa liikkeessämme. ,
Thompson Industrial EquipmenI
JOHN OBBRB ,
410 Memorial Avenue
Port Arthur, Ontarib
Puhelin 345-9621
(Intercity)
sottu sen koneistoja ja tukkien vir^
taa rautatievaunuihin, tutustuttu
työmaan hallintorakennuksiin, kir-jastopn
ja kerhohuoneistoon ja sen
jälkeen käveltiin pienen Tsalna-jo-en
yjl työläisasutusta kohti. Opas
selitti joenrannan taloryhmää osoittaen:
•;
— Tämä tässä on Koskela, tuolla
on Kivipelto, kauempana on Nop-pala,
Hietala, Laitila, Niva ja Kurikka
. . .
Olimme osuneet yhteen niistä
"pesäkkeistä", joihin suomalaiset
— eri tavoin Karjalaan aikoinaan
-saapuneet — olivat kotiutuneet ja
antaneet oman — työmaan johtajan
kertoman mukaan erittäin tuntuvan
— panoksensa Karjalan metsärikkauksien
valloittamiseen.
Ensimmäinen talo, johon poikettiin
oli Rajala. Sen isäntä on Matti
Rajala, Töysässä vuonna 1896 syntynyt
tukeva, harvasanainen pohjalainen.
Jo nuoruusvuosinaan hän
siirtyi Yhdysvaltoihin, mutta vuonna
1931, kapitalistisen talouspulan
ahdistamana, saapui Neuvostoliittoon.
TIE TÖVSÄSTÄ TSALNAAN
— — Olen ollut metsätöissä . koko
ajan ja tällä työmaalla siitä lähtien
kun ensimmäinen talo rakennettiin.
Pokasahalla ne puut aikanaan
kaadettiin ja hevosella vedettiin
tien varteen, muistelee Rajala. Sota-
aika teki kuitenkin täydellisen
kumouksen työvälineissä ja nykyisin
metsänkaato ja kuljetus ovat
muuttuneet teolliseksi ammatiksi.
Muutoksen mukana muuttui myös
Matti Rajalan ammatti. Pokasahu-rista
hän muuttui autonkuljettajaksi
ja viime vaiheessa mekaanikoksi.
Nyt hän on ollut jo usean vuoden
eläkkeellä. Hän saa eläkettä 104
ruplaa kuukaudessa. Se on hyvä eläke,
parempi kuin Neuvostoliiton
palkkatyöläisten keskipalkka nykyisin.
Eläkkeen suuruus aiheutuu vain
siitä, että hän o l i hyvä työläinen,
jonka palkka kohosi aika korkealle.
Matti Rajalalla on lapsia j a lapsenlapsia.
Hänen poikansa on saman
metsätalouspiirin autovarikon päällikkö.
Hän suoritti teknisen koulun
Petroskoissa. Eräs Rajalan tyttäristä
on Petroskoin yliopistosta valmistunut
opettaja
Kun ihmettelemme hänen puhdasta
suomeaan, hän sanoo:
— Mitenkäpä minä olisin suomen
kielen unohtanut kun olen ollut aina
suomalaisten parissa enkä muuta
kieltä, oikein osaakaan.
Hän myöntää kuitenkin, että o l i
pari vaihetta, jolloin suomen kieli
oli vaarassa unohtua. Ensimmäinen
oli Amerikan kaivoksissa j a loinen
sota-aikana Siperiassa oltaessa.
— Siperiassaminä opin aika pal-j
en venäjää. Nyt se tahtoo kuitenk
i n taas unohtua.
Matti Rajalan suomi on joka tapauksessa
vankkaa pohjalaista perua
eivätkä kaukana kotimaasta vie
tehnyt vuosikymmenet ole sitä rappeuttaneet.
Tietenkin puheessa viv
lahtaa myös lainasanoja venäjästä:
— Me katsoimme vappuparaatia
Moskovasta televizorista, hän sanoo.
(Petroskoin alueella ei ole vielä
yhteyttä Neuvostoliiton yleiseen
televisiojärjestelmään. Ensi vuonna
se valmistuu. Nyt lähetetään televisiokuva
Leningradista eräiden
suurtapahtumien yhteydessä pilvien
kautta heijastettuna Petroskoihin.
N i i n tapahtui myös vappuna. Petroskoin
televisiolla on lisäksi omat
venäjän- ja suomenkieliset lähetyksensä.)
Matti Rajala odotteli toukokuun
alkupäivinä kotiin vaimoaan Suomesta,
jossa hän oli käynyt vierailulla.
Hän itse ei ole nähnyt vilah-du.
stakaan Suomesta vuoden 1931
jälkeen.
— Olisihan .se vielä mukava nähdä
ne Pohjanmaan aukeat, hän toteaa.
INKERIÄ KARJALASSA
Rajalan naapurin Aleksanteri
CANADA-PÄIVÄN TERVEHDYKSEMME
— j a —
ONNITTELUMME JUHLILLE!
(THUNDER
< N. Court at Van Norman St.
Port Arthur, Ont.
'Puhelin 345-5481
N. May at Finlayson St.
Fort IVilliam, Onit.
Puhdin 623-0421
GOODWILL KÄYTETTYJÄ AUTOJA
Pontiac^ Buick, Acadian ja Vauxhall autoja
ja C. M. C. kuorma-autoja
Meillä on suomalaisia jokaisella osastolla palveleniassfa
Mustoseiji harteilla on vain 40 vuotta.
Hänen suomensa on yhtä hyvää
kuin Rajalankin, mutta jotenkin uudenaikaisempaa.
Keskustelu paljastaa
syynkin ilmiöön.
— Olen syntynyt Inkerin alueella,
Tosuan kylässä. Sota-ajan vietimme
Suomessa. Olin työssä Tampereen
lentokonetehtaalla ja siellä
kielitaitoni parantijii, Tampereella
menin naimisiinkin. Omasta kylästä
oli morsian, Mustorjen kertoo.
Hänen elämänvaiheisiinsa kuuluu
sodanaikaisten S-^omi-kokemusten
jälkeen matka Siperiaan ja myöhem
min paluu Karjalaan, Tsalnan alueelle.
Hänkin pitää nykyisiä olosuhteita
metsätyömaalla hyvTRä. Hänen
tyttärensä opiskelee Petroskoissa
yliopiston suomalaig-ugrilaisessa_tie-dekunnassa.
_
Muidenkin tämän metsätyömaan
työntekijäin puheista kävi selville,
että tunnus sivistyksen antamisesta
koko kansan omaisuudeksi on hyvin
suuressa määrin toteutunut myös
Karjalassa. Monet , metsätyöläisten
lapset opiskelevat yliopistossa.
Mustosen huolella rakennettu talo
kuvastaa kaikkea sitä, millaiseksi
olen kuvitellut joskus karjalaisen ja
inkeriläisen talon. 'Hän on tuonut
osan Inkeriä tälle metsätyömaalle.
Eikä vain hän, sillä hän kertoo, että
puolet hänen entisen kotikylänsä
asukkaista elää. nykyisin Karja-,
lassa.
KREMLISSÄ JA PETROSKOISSA
Kerttu Osipova-Haapalaisen näin
ensimmäisen kerran muutamia kuukausia
sitten Kremlin kongre.ssinpa-latsin
marmorikäytävillä. Hän oli
niiden 12 henkilön joukossa, jotka
Karjalan kommunistit valitsivat
edustamaan itseään N K P : n 23. edustajakokoukseen.
Kuten tunnettua.
Kerttu Osipova-Haapalainen - on
Työmiehen toimittajan ja Kansain-valtuuskunnan
jäsen, luokkasodan
jälkeen Karjalaan siirtyneen Eero
Haapalaisen tytär.
— Nyt kun olen palannut kokouksesta,
olen joutunut paljon esiintymään.
Luulevat vielä, että minä
osaan puhua, mutta mikä puhuja
minä olen, hän sanoo.
Tosiasiassa häh on hyvä puhuja,
paljon parempi kuin yksikään perinteellisen
tyylin puhujista. Hän sanoo
sanottavansa hartaasti, vakaumuksella,,
hän herättää luottamusta
kuulijassa.
Hänessä on luonnollista arvokkuutta,
sydämellisyyttä j a hyvyyttä.
Häntä katsellessa voi arvata, että
edessä on henkilö/ joka on elänyt
vaikeat pakolaisvuodet nuoruudessaan,
henkilöpalvonnasta aiheutuneen,
koko perheeseen kohdistuneen
iskun isän ja veljen menetyksen
muodossa, Leningradin saarron
ja vaikeat vuodet Siperiassa, jossa
hän myö.s toimi lääkärinä.
Nyt hän on Neuvosto-Karjalan ta^
savallan keskussairaalan toinen ylilääkäri;
Hänen johdollaan toimii
välittömästi poliklinikka, jossa työskentelee
35—40 lääkäriä. Hän on
tietokirja: Karjalan sairaala- ja terve
ydenhuoltolaitosta koskevissa asioissa^
,
Nyt Karjalassa on lääkäri
700 henkilöä kohti. Lähivuosina lääkärien
määrä lisääntyy huomattavasti,
sillä tänä vuonna Petroskoin
yliopistosta valmistuu ensimmäisen
kerran :lääkäreitä, 150 nuorta ihmistä,
jotka sijoittuvat eri puolille Karjalaa.
•
Kerttu Haapalainen kertoo poliklinikkansa
toiminnasta, siitä miten
heidän tarkastettavakseen saapuvat
potilaat mm. helikoptereilla tasavallan
eri puolilta. Innostuksella hän
kertoo myös, että alkavan viisivuotis
suunnitelman mukaan—^ jota hän
itse oli mukana hyväk.symä.ssä .—
tasavaltaan rakennetaan 25 .sairaa:
laa ja muuta lääkintälaito.sta.
Kerttu Osipova-Haapalainen on
ennättänyt isoäidiksi. Hänellä on
opettajatytär Leena j a tyttärentytär
Liisa. Hän kertoo myös, että
Canada Day Issue
Section II
Clanada-päivän numero
osa n
Torstaina, kesäk. 23 p. — Thursday, Junef 23, 1966 Sivu 1
Lenin elokuvissa
Neuvostokansan suurien historiallisten
vuosipäivien — Lokakuun
vallankumouksen 50:vuotispäivän j a
Leniriin-syntymän 100-vuotipäivän
johdosta on Lenin aihe päässyt
keskeiseksi Neuvostoliiton elokuvataiteessa;
Aikaisempien vuosien elokuvissa
näimme Leninin jo kypsyneenä poliitikkona,
työväestön ja talonpoi-kasten
johtajana, vallankumouksen
johtajana. Tavallisesti niissä käsiteltiin
vuosia 1917—1924. Uusimmissa
elokuvissa näemme Leninin
eri kausina: ylioppilasvuosinaan,
karkotusvankeudessa, maanpaossa
ulkomailla. Siitä syystä myös elokuvatuottajat
etsivät tämän suuren
roolin uusia esittäjiä.
Ensimmäisen Lenin-aiheieen elokuvan
valmisti kuulu elokuvaohjaaja
Sergei Eisenstein, jonka elokuva
Hauskaa juhla-aikaa!
EINCS
Auto Service
200 s. Cumberla^^d st.
C.N. HoteUin vieressä
Puhelimet
DI ,5-8753 - Kotiin MU 3-8718
viime vuosina hänen yhteytensä Suo
meen ja Suomessa asuviin sukulaisiinsa
ovat palanneet ja hän odottaa
jännityksellä ensivierailua maahan,
josta hän vuonna 1918 lähti.
— Kyllä minä Runebergin patsaan
muistan siltä ajalta . . .
Suuren laajennussuunnitelmien
kohteena olevan Kontupohjan Komr
somolskaja-kadun varrelta löytyvät
H i l j a ja Yrjö Haapanen, vanhat tuttavamme,
oululais-kontupohjalai-set,
jotka 19301uvun työskentelivät
Karjalassa, pääasiassa Kontupohjassa
ja viettivät sotien jälkeen useita
vuosia Oulussa, mutta palasivat jälleen
Kontupohjaan. Nyt he molemmat
ovat jo eläkkeellä j a erittäin tyy
tyväisiä tekemäänsä ratkaisuun. He
käyvät Kontupohjan suomalaisten
kerhossa j a kuorossa ja seuraavat
erittäin tarkastL maailman menoa
ja — niin kuin kaikki muutkin tapaamani
suomalaiset — Suomen asioita,
— On niin turvallista, kun joka
kuukauden ensimmäisenä inaenai^
taina tuodaan eläkerahat suoraan
kotiin, vakuuttavat Haapaset.
Voisi kertoa vielä monen monia*
ta suomalaisista, esimerkiksi Hilja
Martikaisesta, jonka siteet Suomeen,
katkesivat 15-kuukautisena. Nyt hän
rakentelee uudelleen niitä monien
turistiryhmien käyntien aikana ja
toimii leipätyökseen Petroskoin radion
suomenkielisessä toimitukses:
sa, aunuslaisesta nuorukaisesta
Dmitri Gaimakovista, jonka ensi kokemukset
suomalaisten valloittajien
kanssa yli 20 vuotta sitten eivät jättäneet
mielyttäviä muistoja. -Voisi
myös kertoa Neuvosto-Karjalan
pääministerin Ivan Beljajevitl suomen
kieltä taitavasta ja suomalaista
kahvia valmistavasta kahvinkeittäjästä,
jonka nimi jäi arvoitukseksi,
ja monista monista muista. Moni
on kuullut kerrottavan Karjalasta
vielä löytyvistä Suomen työväenliikkeen
veteraaneista A. Kiisikisestä
Hilma Mantereesta, Lyyli Alanteesta
ja muista. Paljon on tietenkin
myös niitä, joiden elämään kuuluneet
vaikeat vuosikymmenet ovat
lyöneet ankarat jälkensä. Heidän
elämänvaiheensa odottavat tutkimuksia,
kertomista ja kuvaamista.
Mutta tämän päivän Neuvosto-
Karjalassa asuva suomalainen on
ennen kaikkea koko sielullaan ny-kyajas.
sa kiinni, hän kasvaa maansa
vaiheiden mukana ja on sosialistisen
maan uuttera rakentaja.
• E r k k i Kauppila ( K U )
' L o k a k u u " valmistui vallankumouksen
10-vuotispäiväksL Hän joutui
olemaan tämän aiheen käsittelyssä
uranuurtajana, ja siksi hänen tehtävänsä
ei ollut helppo. Hän valitsi
pääohjeekseen löytää pääosan esittäjäksi
mahdollisimman suuressa
määrin Leninin näköisen henkilön.
Tällä hän pyrki todenmukaisuuden
luomiseen.
Eräästä uralilaisesta kaupungista
löytyikin tavallinen työmies^ joka
o l i ulkoiselta olemukseltaan harvinaisessa
nr.äärin Leninin näköinen;
Häntä el tarvinnut edes naamioida.
Kasvojen muoto, silmien piirteet,
Sokrates-mainen otsa yhtyneenä
täysin samanlaiseen pituuteen sekä
nopeaan käyntiin loivat tosiaan tavattoman-
yhdenmukaisuuden.
Mutta Eisensteinin kokeilu onnistui
vain osittain. Vaikka esittäjän
ei tarvinnutkaan mitään puhua
(se oli mykkä elokuva' ja vaikka
hän jäljittelikin melko hyvin Leninin
eleitä, ei hän pystynyt luomaan
"äysin vaikuttavaa Leninhahmoa.
Seuraavissa elokuvissa "Lenin
Lokakuussa", "Lenin vuonna 1918"
ja 'Aseistettu ihminen", jotka vieläk
i n ovat neuvostoliittolaisen elokuvan
parhaimmistoa, ohjaajat eivät
pyrkineet ulkomuodollisesti tarkkuuteen.
Leniniä esittivät niissä
loistavasti B.Shtshukin ja Maksim
Strauch. Vaikka heissäkln oli ui-komuodollista
yhdennäköisyyttä,
oli pääpaino kuitenkin persoonallisuuden
tulkinnassa.
Käytettävissä olevat lyhyet ja
vaatimattomat, . mutta tavattoman
mielenkiintoiset j a katsojiin voimakkaan
vaikutuksen tekevät dokumenttifilmit
Leninistä ovat olleet
omiaan innostamaan eloHuvaohjaa-jia
uudelleen Leninaiheeseen.
Eräs maan tämän hetken tunne-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
JUHLATERVEHDYKSEMME SUOMALAISILLE!
Canadian Imperial
BANK OF COMMERCE
Haarapankit Pori Arthurissa: Arthur & Cumberland Sts. Brancli,
Cumberland & Park Sts. Branch, Bay & Agloma Sts. Branch
Inter-City Plaza Branch
Fort Wflllaml8sa: 409 Victoria Ave. — Victoria & Brodie
KÄYTTÄKÄÄ!
NOPEASTI
TOIMIVAA
KÄYTTÄKÄÄ PIONEER 14-10 SAHAA
Ensimmäinen kevyt ammattimiehille valmistettu
ketjusaha; enemmän voimaa,
nopea katkaisuteho ja hyvä tasapaino.
NORO
279 BAY STREET
& MARINE
POHT ARTHUR, ONT.
HAUSKAA
JUHLA-AIKAA
suom*«iniRUie!
IRON RANGE
BUS LINES LTD.
"Kaikkein arvokkaimman
lastin maAilmassa
kuljetamme me —^
TEIDÄN LAPSENNE."
Puhelin DI 5-7387
321 John Street
Pori Arthur Ontario
ONNITTELUMME CANADA-PÄIVÄN JOHDOSTA!
Hauskaa juhla-aikaa toivotamme kaikille osuuskuntamme jäsenille ja asiakkaillemme!
International Co-On Stores Ltd
_ Seuraavat kauppamme palvelevat teitä:
Port Arthur — Fort Williani — Geraldton Kaministiquia
Nolalu — South Gillies — Dewn
Työläisten ja farmarien yhtenäinen toiminnan tämän hetken
mhluliinnuksina ovat:
Canadan itsenäisyyden, edistyksen ja rauhan puolesta!
Maamme hallituksen on toimittava Yhdysvaltain sodan lopettamiseksi
Vietnamissa, sallien sen kansalle itsemääräämisoikeuden pohjalla tulevaisuutensa
kehittämisen!
Teollisen automation hyöty turvattava työväen • elintason parantami-
• seksi! • •
OSUUSKAUPPANNE VAATETUSOSASTOLLA ON HYVÄ VARASTO
KESÄAJAN VAATETUSTA KOHTUULLISILLA HINNOILLA.
Juhlavarusteluanne varten on osuuskaupassanne ruokatavaraa, lihaa ym. herkkuja
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 23, 1966 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1966-06-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus660623 |
Description
| Title | 1966-06-23-07 |
| OCR text | Suomen kieltä ja sen sukukieliä puhuvia j a ymmärtäviä ihmisiä tapaa Neuvosto-Karjalassa tuon ' tuostakin. Heitä löytyy' metsätyömailta j a paperitehtaista, opp>:iai-toksisita, toimituksista javirastois-ta. He ovat eläneet ankaria vuosikymmeniä, mutta niistä huolimat-ta heille on yleensä ominaista tyytyväisyys vallitseviin olosuhteisiin,: elämänmyönteisyys ja' luottamus tulevaisuuteen. He osallistuvat koko voimallaan uuden elämän rakentamiseen sosialistisen suurvallan eräässä osassa. Matkani mielenkiintoisimpiin tapaamisiin kuului "suomalaislöytö" Tsalnan metsätyöläisasutuksessa Suojan—Viitanan metsäteollisuus-piirissä: Oli tutustuttu alalanssiin (se on eräänlainen metsätyömaan ja teollisuussahan sekamuoto), kat- MR. VÄINÖ KOIVULA kutsuiu. Teitä tutustumaan hienoon vaiikoimaan HUONEKALUJA ja TALOUS VÄLINEITÄ alhaisimmilla hinnoilla ERIKOISIA VAIHTOHYVITYKSIÄ Muistakaa — laatu -eijnatea . . . se kannattaa astaessanne meiltä. Twin Ciiy Furnilure & Appliances (LAKEHEAD) 43''S: Cumberland St; Puh. 344-2752 Port Arthur, Ont. HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKILLE! . O A N A D I A N P I T T S B U R G H I N D U S TR I e s ; L I M riT C D Intercity varastotalo ja kauppa Puhdin DI 5-6593 1056 Memorial Avenue Port Arthur, Ont, PORT ARTHURIN KAUPPA (PUHUTAAN SUOMEA) PuheUn DI 5-5931 268 Arthur Street F|ort Arthur, Ont. Suosittuja maalaus-, korisiiis- ja taidemaalarien tarpeita — Peilejä ja ikkunalaseja ONANTp Thompson Industrial Equipment liikkeellä on nyt John Deere'n kaikenlaisten metsätyö-, teollisuus-, i-a.kennus-, nurmi- ja puutar-hakonelden myynti- ja huoltopalvelu Luoteis-Ontarlossa. -HUOLTOPALVELU KOHTUULLISIN HINNOIN KAIKEN-MALLISILLE TEOLLISUUSKONEILLE" Koko huoltopalvelu yhden katon alla ; . . / • 6,000 neliöjalkaa työpaja lattiatilaa • Ensi luokan mekaanikot • Moderniset nykyhetken välineet Saadaksenne enemmän tietoja myynti- ja huoltoasioista, soittakaa, sähköttäkää tai vierailkaa liikkeessämme. , Thompson Industrial EquipmenI JOHN OBBRB , 410 Memorial Avenue Port Arthur, Ontarib Puhelin 345-9621 (Intercity) sottu sen koneistoja ja tukkien vir^ taa rautatievaunuihin, tutustuttu työmaan hallintorakennuksiin, kir-jastopn ja kerhohuoneistoon ja sen jälkeen käveltiin pienen Tsalna-jo-en yjl työläisasutusta kohti. Opas selitti joenrannan taloryhmää osoittaen: •; — Tämä tässä on Koskela, tuolla on Kivipelto, kauempana on Nop-pala, Hietala, Laitila, Niva ja Kurikka . . . Olimme osuneet yhteen niistä "pesäkkeistä", joihin suomalaiset — eri tavoin Karjalaan aikoinaan -saapuneet — olivat kotiutuneet ja antaneet oman — työmaan johtajan kertoman mukaan erittäin tuntuvan — panoksensa Karjalan metsärikkauksien valloittamiseen. Ensimmäinen talo, johon poikettiin oli Rajala. Sen isäntä on Matti Rajala, Töysässä vuonna 1896 syntynyt tukeva, harvasanainen pohjalainen. Jo nuoruusvuosinaan hän siirtyi Yhdysvaltoihin, mutta vuonna 1931, kapitalistisen talouspulan ahdistamana, saapui Neuvostoliittoon. TIE TÖVSÄSTÄ TSALNAAN — — Olen ollut metsätöissä . koko ajan ja tällä työmaalla siitä lähtien kun ensimmäinen talo rakennettiin. Pokasahalla ne puut aikanaan kaadettiin ja hevosella vedettiin tien varteen, muistelee Rajala. Sota- aika teki kuitenkin täydellisen kumouksen työvälineissä ja nykyisin metsänkaato ja kuljetus ovat muuttuneet teolliseksi ammatiksi. Muutoksen mukana muuttui myös Matti Rajalan ammatti. Pokasahu-rista hän muuttui autonkuljettajaksi ja viime vaiheessa mekaanikoksi. Nyt hän on ollut jo usean vuoden eläkkeellä. Hän saa eläkettä 104 ruplaa kuukaudessa. Se on hyvä eläke, parempi kuin Neuvostoliiton palkkatyöläisten keskipalkka nykyisin. Eläkkeen suuruus aiheutuu vain siitä, että hän o l i hyvä työläinen, jonka palkka kohosi aika korkealle. Matti Rajalalla on lapsia j a lapsenlapsia. Hänen poikansa on saman metsätalouspiirin autovarikon päällikkö. Hän suoritti teknisen koulun Petroskoissa. Eräs Rajalan tyttäristä on Petroskoin yliopistosta valmistunut opettaja Kun ihmettelemme hänen puhdasta suomeaan, hän sanoo: — Mitenkäpä minä olisin suomen kielen unohtanut kun olen ollut aina suomalaisten parissa enkä muuta kieltä, oikein osaakaan. Hän myöntää kuitenkin, että o l i pari vaihetta, jolloin suomen kieli oli vaarassa unohtua. Ensimmäinen oli Amerikan kaivoksissa j a loinen sota-aikana Siperiassa oltaessa. — Siperiassaminä opin aika pal-j en venäjää. Nyt se tahtoo kuitenk i n taas unohtua. Matti Rajalan suomi on joka tapauksessa vankkaa pohjalaista perua eivätkä kaukana kotimaasta vie tehnyt vuosikymmenet ole sitä rappeuttaneet. Tietenkin puheessa viv lahtaa myös lainasanoja venäjästä: — Me katsoimme vappuparaatia Moskovasta televizorista, hän sanoo. (Petroskoin alueella ei ole vielä yhteyttä Neuvostoliiton yleiseen televisiojärjestelmään. Ensi vuonna se valmistuu. Nyt lähetetään televisiokuva Leningradista eräiden suurtapahtumien yhteydessä pilvien kautta heijastettuna Petroskoihin. N i i n tapahtui myös vappuna. Petroskoin televisiolla on lisäksi omat venäjän- ja suomenkieliset lähetyksensä.) Matti Rajala odotteli toukokuun alkupäivinä kotiin vaimoaan Suomesta, jossa hän oli käynyt vierailulla. Hän itse ei ole nähnyt vilah-du. stakaan Suomesta vuoden 1931 jälkeen. — Olisihan .se vielä mukava nähdä ne Pohjanmaan aukeat, hän toteaa. INKERIÄ KARJALASSA Rajalan naapurin Aleksanteri CANADA-PÄIVÄN TERVEHDYKSEMME — j a — ONNITTELUMME JUHLILLE! (THUNDER < N. Court at Van Norman St. Port Arthur, Ont. 'Puhelin 345-5481 N. May at Finlayson St. Fort IVilliam, Onit. Puhdin 623-0421 GOODWILL KÄYTETTYJÄ AUTOJA Pontiac^ Buick, Acadian ja Vauxhall autoja ja C. M. C. kuorma-autoja Meillä on suomalaisia jokaisella osastolla palveleniassfa Mustoseiji harteilla on vain 40 vuotta. Hänen suomensa on yhtä hyvää kuin Rajalankin, mutta jotenkin uudenaikaisempaa. Keskustelu paljastaa syynkin ilmiöön. — Olen syntynyt Inkerin alueella, Tosuan kylässä. Sota-ajan vietimme Suomessa. Olin työssä Tampereen lentokonetehtaalla ja siellä kielitaitoni parantijii, Tampereella menin naimisiinkin. Omasta kylästä oli morsian, Mustorjen kertoo. Hänen elämänvaiheisiinsa kuuluu sodanaikaisten S-^omi-kokemusten jälkeen matka Siperiaan ja myöhem min paluu Karjalaan, Tsalnan alueelle. Hänkin pitää nykyisiä olosuhteita metsätyömaalla hyvTRä. Hänen tyttärensä opiskelee Petroskoissa yliopiston suomalaig-ugrilaisessa_tie-dekunnassa. _ Muidenkin tämän metsätyömaan työntekijäin puheista kävi selville, että tunnus sivistyksen antamisesta koko kansan omaisuudeksi on hyvin suuressa määrin toteutunut myös Karjalassa. Monet , metsätyöläisten lapset opiskelevat yliopistossa. Mustosen huolella rakennettu talo kuvastaa kaikkea sitä, millaiseksi olen kuvitellut joskus karjalaisen ja inkeriläisen talon. 'Hän on tuonut osan Inkeriä tälle metsätyömaalle. Eikä vain hän, sillä hän kertoo, että puolet hänen entisen kotikylänsä asukkaista elää. nykyisin Karja-, lassa. KREMLISSÄ JA PETROSKOISSA Kerttu Osipova-Haapalaisen näin ensimmäisen kerran muutamia kuukausia sitten Kremlin kongre.ssinpa-latsin marmorikäytävillä. Hän oli niiden 12 henkilön joukossa, jotka Karjalan kommunistit valitsivat edustamaan itseään N K P : n 23. edustajakokoukseen. Kuten tunnettua. Kerttu Osipova-Haapalainen - on Työmiehen toimittajan ja Kansain-valtuuskunnan jäsen, luokkasodan jälkeen Karjalaan siirtyneen Eero Haapalaisen tytär. — Nyt kun olen palannut kokouksesta, olen joutunut paljon esiintymään. Luulevat vielä, että minä osaan puhua, mutta mikä puhuja minä olen, hän sanoo. Tosiasiassa häh on hyvä puhuja, paljon parempi kuin yksikään perinteellisen tyylin puhujista. Hän sanoo sanottavansa hartaasti, vakaumuksella,, hän herättää luottamusta kuulijassa. Hänessä on luonnollista arvokkuutta, sydämellisyyttä j a hyvyyttä. Häntä katsellessa voi arvata, että edessä on henkilö/ joka on elänyt vaikeat pakolaisvuodet nuoruudessaan, henkilöpalvonnasta aiheutuneen, koko perheeseen kohdistuneen iskun isän ja veljen menetyksen muodossa, Leningradin saarron ja vaikeat vuodet Siperiassa, jossa hän myö.s toimi lääkärinä. Nyt hän on Neuvosto-Karjalan ta^ savallan keskussairaalan toinen ylilääkäri; Hänen johdollaan toimii välittömästi poliklinikka, jossa työskentelee 35—40 lääkäriä. Hän on tietokirja: Karjalan sairaala- ja terve ydenhuoltolaitosta koskevissa asioissa^ , Nyt Karjalassa on lääkäri 700 henkilöä kohti. Lähivuosina lääkärien määrä lisääntyy huomattavasti, sillä tänä vuonna Petroskoin yliopistosta valmistuu ensimmäisen kerran :lääkäreitä, 150 nuorta ihmistä, jotka sijoittuvat eri puolille Karjalaa. • Kerttu Haapalainen kertoo poliklinikkansa toiminnasta, siitä miten heidän tarkastettavakseen saapuvat potilaat mm. helikoptereilla tasavallan eri puolilta. Innostuksella hän kertoo myös, että alkavan viisivuotis suunnitelman mukaan—^ jota hän itse oli mukana hyväk.symä.ssä .— tasavaltaan rakennetaan 25 .sairaa: laa ja muuta lääkintälaito.sta. Kerttu Osipova-Haapalainen on ennättänyt isoäidiksi. Hänellä on opettajatytär Leena j a tyttärentytär Liisa. Hän kertoo myös, että Canada Day Issue Section II Clanada-päivän numero osa n Torstaina, kesäk. 23 p. — Thursday, Junef 23, 1966 Sivu 1 Lenin elokuvissa Neuvostokansan suurien historiallisten vuosipäivien — Lokakuun vallankumouksen 50:vuotispäivän j a Leniriin-syntymän 100-vuotipäivän johdosta on Lenin aihe päässyt keskeiseksi Neuvostoliiton elokuvataiteessa; Aikaisempien vuosien elokuvissa näimme Leninin jo kypsyneenä poliitikkona, työväestön ja talonpoi-kasten johtajana, vallankumouksen johtajana. Tavallisesti niissä käsiteltiin vuosia 1917—1924. Uusimmissa elokuvissa näemme Leninin eri kausina: ylioppilasvuosinaan, karkotusvankeudessa, maanpaossa ulkomailla. Siitä syystä myös elokuvatuottajat etsivät tämän suuren roolin uusia esittäjiä. Ensimmäisen Lenin-aiheieen elokuvan valmisti kuulu elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein, jonka elokuva Hauskaa juhla-aikaa! EINCS Auto Service 200 s. Cumberla^^d st. C.N. HoteUin vieressä Puhelimet DI ,5-8753 - Kotiin MU 3-8718 viime vuosina hänen yhteytensä Suo meen ja Suomessa asuviin sukulaisiinsa ovat palanneet ja hän odottaa jännityksellä ensivierailua maahan, josta hän vuonna 1918 lähti. — Kyllä minä Runebergin patsaan muistan siltä ajalta . . . Suuren laajennussuunnitelmien kohteena olevan Kontupohjan Komr somolskaja-kadun varrelta löytyvät H i l j a ja Yrjö Haapanen, vanhat tuttavamme, oululais-kontupohjalai-set, jotka 19301uvun työskentelivät Karjalassa, pääasiassa Kontupohjassa ja viettivät sotien jälkeen useita vuosia Oulussa, mutta palasivat jälleen Kontupohjaan. Nyt he molemmat ovat jo eläkkeellä j a erittäin tyy tyväisiä tekemäänsä ratkaisuun. He käyvät Kontupohjan suomalaisten kerhossa j a kuorossa ja seuraavat erittäin tarkastL maailman menoa ja — niin kuin kaikki muutkin tapaamani suomalaiset — Suomen asioita, — On niin turvallista, kun joka kuukauden ensimmäisenä inaenai^ taina tuodaan eläkerahat suoraan kotiin, vakuuttavat Haapaset. Voisi kertoa vielä monen monia* ta suomalaisista, esimerkiksi Hilja Martikaisesta, jonka siteet Suomeen, katkesivat 15-kuukautisena. Nyt hän rakentelee uudelleen niitä monien turistiryhmien käyntien aikana ja toimii leipätyökseen Petroskoin radion suomenkielisessä toimitukses: sa, aunuslaisesta nuorukaisesta Dmitri Gaimakovista, jonka ensi kokemukset suomalaisten valloittajien kanssa yli 20 vuotta sitten eivät jättäneet mielyttäviä muistoja. -Voisi myös kertoa Neuvosto-Karjalan pääministerin Ivan Beljajevitl suomen kieltä taitavasta ja suomalaista kahvia valmistavasta kahvinkeittäjästä, jonka nimi jäi arvoitukseksi, ja monista monista muista. Moni on kuullut kerrottavan Karjalasta vielä löytyvistä Suomen työväenliikkeen veteraaneista A. Kiisikisestä Hilma Mantereesta, Lyyli Alanteesta ja muista. Paljon on tietenkin myös niitä, joiden elämään kuuluneet vaikeat vuosikymmenet ovat lyöneet ankarat jälkensä. Heidän elämänvaiheensa odottavat tutkimuksia, kertomista ja kuvaamista. Mutta tämän päivän Neuvosto- Karjalassa asuva suomalainen on ennen kaikkea koko sielullaan ny-kyajas. sa kiinni, hän kasvaa maansa vaiheiden mukana ja on sosialistisen maan uuttera rakentaja. • E r k k i Kauppila ( K U ) ' L o k a k u u " valmistui vallankumouksen 10-vuotispäiväksL Hän joutui olemaan tämän aiheen käsittelyssä uranuurtajana, ja siksi hänen tehtävänsä ei ollut helppo. Hän valitsi pääohjeekseen löytää pääosan esittäjäksi mahdollisimman suuressa määrin Leninin näköisen henkilön. Tällä hän pyrki todenmukaisuuden luomiseen. Eräästä uralilaisesta kaupungista löytyikin tavallinen työmies^ joka o l i ulkoiselta olemukseltaan harvinaisessa nr.äärin Leninin näköinen; Häntä el tarvinnut edes naamioida. Kasvojen muoto, silmien piirteet, Sokrates-mainen otsa yhtyneenä täysin samanlaiseen pituuteen sekä nopeaan käyntiin loivat tosiaan tavattoman- yhdenmukaisuuden. Mutta Eisensteinin kokeilu onnistui vain osittain. Vaikka esittäjän ei tarvinnutkaan mitään puhua (se oli mykkä elokuva' ja vaikka hän jäljittelikin melko hyvin Leninin eleitä, ei hän pystynyt luomaan "äysin vaikuttavaa Leninhahmoa. Seuraavissa elokuvissa "Lenin Lokakuussa", "Lenin vuonna 1918" ja 'Aseistettu ihminen", jotka vieläk i n ovat neuvostoliittolaisen elokuvan parhaimmistoa, ohjaajat eivät pyrkineet ulkomuodollisesti tarkkuuteen. Leniniä esittivät niissä loistavasti B.Shtshukin ja Maksim Strauch. Vaikka heissäkln oli ui-komuodollista yhdennäköisyyttä, oli pääpaino kuitenkin persoonallisuuden tulkinnassa. Käytettävissä olevat lyhyet ja vaatimattomat, . mutta tavattoman mielenkiintoiset j a katsojiin voimakkaan vaikutuksen tekevät dokumenttifilmit Leninistä ovat olleet omiaan innostamaan eloHuvaohjaa-jia uudelleen Leninaiheeseen. Eräs maan tämän hetken tunne- (Jatkuu seuraavalla sivulla) JUHLATERVEHDYKSEMME SUOMALAISILLE! Canadian Imperial BANK OF COMMERCE Haarapankit Pori Arthurissa: Arthur & Cumberland Sts. Brancli, Cumberland & Park Sts. Branch, Bay & Agloma Sts. Branch Inter-City Plaza Branch Fort Wflllaml8sa: 409 Victoria Ave. — Victoria & Brodie KÄYTTÄKÄÄ! NOPEASTI TOIMIVAA KÄYTTÄKÄÄ PIONEER 14-10 SAHAA Ensimmäinen kevyt ammattimiehille valmistettu ketjusaha; enemmän voimaa, nopea katkaisuteho ja hyvä tasapaino. NORO 279 BAY STREET & MARINE POHT ARTHUR, ONT. HAUSKAA JUHLA-AIKAA suom*«iniRUie! IRON RANGE BUS LINES LTD. "Kaikkein arvokkaimman lastin maAilmassa kuljetamme me —^ TEIDÄN LAPSENNE." Puhelin DI 5-7387 321 John Street Pori Arthur Ontario ONNITTELUMME CANADA-PÄIVÄN JOHDOSTA! Hauskaa juhla-aikaa toivotamme kaikille osuuskuntamme jäsenille ja asiakkaillemme! International Co-On Stores Ltd _ Seuraavat kauppamme palvelevat teitä: Port Arthur — Fort Williani — Geraldton Kaministiquia Nolalu — South Gillies — Dewn Työläisten ja farmarien yhtenäinen toiminnan tämän hetken mhluliinnuksina ovat: Canadan itsenäisyyden, edistyksen ja rauhan puolesta! Maamme hallituksen on toimittava Yhdysvaltain sodan lopettamiseksi Vietnamissa, sallien sen kansalle itsemääräämisoikeuden pohjalla tulevaisuutensa kehittämisen! Teollisen automation hyöty turvattava työväen • elintason parantami- • seksi! • • OSUUSKAUPPANNE VAATETUSOSASTOLLA ON HYVÄ VARASTO KESÄAJAN VAATETUSTA KOHTUULLISILLA HINNOILLA. Juhlavarusteluanne varten on osuuskaupassanne ruokatavaraa, lihaa ym. herkkuja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-06-23-07
