Vapaus, June 23, 1966

              Sivu 2 Torstaina, kesäk. 23 p .— Thursday, june 23,1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
O F FINNISH CANADIAN8
:i (LIBERTY) V EstabllBhed Nov. 6, 1917
EDITÖR: W. EMLUND MANAOERI E . SUKtfl
-TeCJEPHÖNB: OP^ICff'AND EDITORIAU 07'4.4264
SBhltabfid ttffice weädy: Tuesdays, Thorsdays and Saturdays by V^ i a ui
PlibUabing Co. Limited. 100-102 E&nSe. W6st, SQd&Uiy, O U ^ O , Cattfldtt.
Mailing.Aödress: Box 69
AdvertlHlng iiates upon appllcation, translatlon M e of.äiarg«.
AuthorUBd tfi^ fiactftfd class mall lv ttae Post Offide Depatrtiiient, Ottawa.
^^^^^^^
CANADIAN LANGUAGE-PRESS CLUB
TILAUS AlNNAT:
Oanadassa: 1 vk. $9J)0. 6 kk. $4.75 USA :ssa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.26
S kfe 2.76 Suomessa: 1 vk. 10'.50v » M t 6.76
99. syntymäpäivä
Viiköri kuluttua perjantaina, heinäkuun 1 päivänä vie-tetääur
iloista "perhejuhlaa", Canadan liittovaltion perustami­sen.
9&. vuosipäivää. Tämän tärkeän merkkipäivän kunniaksi
offi ohasfttfttu kaikessa vaatimattomuudessaan lehtemme tä­mänpäiväinen
numero.
Gaatiadan liittovaltion perustamisen päivää, Dominion- eli
Canada-päivää vietetään tänä vuonna eräänlaisessa "kenraali­harjoituksen''
ilmapiirissä maamme satavuotisjuhlien valmis-taniisen
kannalta katsoen. Ensi vuonna vietettävää Canadan
100-v. juhlaa valmistellaan jo täydellä voimalla. Montrealissa
rakennetaan kovalla kiireellä tämän merkkipäivän kunniaksi
jätjesteftävän maailmannäyttelyn eli Expo 67 välineitä ja
laitoksia. Erikoiset lOOrvuötisjuhlakomiteat toimivat kansal­lisesti,
maakunnallisesti ja kunnallisesti. Suunnitteilla on
ohjelmia, taidenäytöksiä ja monia muita tilaisuuksia. /
Yleisen liputuksen lisäksi järjestetään nyt vietettävän
99. aynt3miäpäiväjuhlan kunniaksi monenlaisia urheilukilpai-'
luja, juhlia, konsertteja ja muita tilaisuuksia;
Kansallista juhlatunnelmaa lisää osaltaan CBC-TVn ja
radioverkoston Canada-päiväohjelmat. Peace Towerin luota,
Parlamenttimäeltä, Ottawasta, esitetään suurelta näyttämöl­tä,
missä on muun lisäksi lammi ja suihkulähteitä, hyvin vä­rikäs
dominlonpäivä-ohjelma, mihin sanotaan tulevan 300 oh­jelman
esittäjää Canadan kaikista maakunnista. Tämä ohjel­ma
esitetään perjantaina, heinäkuun 1 pnä kello 9, Ohjelman
johtajana on Bill Glenn. Sen yhteydessä nähdään 125-henki-nen
soittokunta ja 30 henkinen orkesteri; Glair Fontaine lau­lajat
(60 tyttöä) Quebec Citystä sekä lukuisia muita laulajia,
soittajia jä tanssijoita, sekä Miss Canada. Ohjelman isäntinä
toimii Alex Trebek ja Henri Bergeron. Juhlaohjelman yhtenä
kohokohtana on ennakkotietojen mukaan Norman Campbellin
uusi laulu "One Big Happy Family" (Yksi suuri onnellinen
• perhe). •
Saman merkkipäivän kunniaksi esitetään kansallisen
radioverkoston välityksellä 90minuuttia kestävä ohjelma,
minkä esitys alkäkTkello 12.30 päivällä. Tämän erikoisohjel­man
yhteydessä esittävät laitoksen paikalliset raportterit ku­vauksia
erinäisistä "S3mitymäpäiväjufilistä";?=<^ turheilukilpai-lulsta,
juhlista ja konserteista, sekä mielenkiintoisista nähtä­vyyksistä
yleensä.
Montrealilainen runoilija, itsekin 99 vuotta täyttänyt mrs.
Christine Lighthall Henderson, joka on kasvanut ja varttunut
yhdessä Canadan kanssa, luk^e kansallisena juhlapäivänä joi­takin
Tunojaan ja muistelmiaan.
' f ; 'Tähän kun lisätään lukemattomat paikalliset juhlat ja
kemut sekä muut tilaisuudet, niin silloin nähdään kuinka
tibrkeänä tätä kansallista juhlapäivää Canadassa pidetään
yleensä. Selvää on, että täkäläiset kansalaisemme tulevat osal
Istumaan paikkakunnillaan järjestettäviin Canada-^päivän
juhliin niissä olosuhteissa missä se heille itse kullekin on
inahdollista. Erottamattomana osana Canadan kansasta me,
|a meidän jälkeläisemme, tulemme osallistimiaan välittömäs­ti
tämän 99. syntymäpäivän viettoon nyt ja Canadan 100-
vuotisjuhlaan ensi vuonna.
Tätä Canada-päivää vietettäessänune voimme iloita siitä,
että voinune nauttia suhteellisesta hyvästä arjasta. Erikoisen
ilahduttava oli alkuviikolla saatu uutinen "historian suurim­masta
vehnäkaupasta", mikä antaa canadalaisille farmareille,
liikennetyöläisille, maatalouskoneiden tuottajille ja kymme­nien
muiden alojen työntekijöille toivoa tämän suhteelliseni
hyvän ajan jatkumisesta maamme satavuotisjuhlien ylikin,
mikäli maatamme jakoko ihmiskuntaa uhkaavat sotapilvet
eivät pääse purkautumaanpa hirvittäviä tuhotöitä tekemään-
Suhteellisesta hyvinvointikaudesta huolimatta on kuiten­kin
syytä muistaa, että paljon on vielä tässä suuressa, rik­kaassa
ja rakastettavassa maassa korjaamisen varaakin. Noin
yksi kolmannesta koko väestöstä elää vieläkin köyhyyden
•rajan alapuolella. Työttömien armeija on aivan liian suuri
ja tuhansia köyhiä pikkufarmareita odottaa "häätö" mailtaan
silöi kun heillä ja heidän jälkeläisillään ei ole farmareina
toimentulomahdollisuutta. Vanhuudeneläkkeet ovat kaikista
kamuista vaalilupauksista huolimatta vieläkin niin alhaiset,
että niiden avulla on vaikea vanhempien kansalaistemmejtoi-meen
tulia-Nuorten kehitysmahdollisuuksia vaifceuttäa~kal-liit
opistomaksut jne. • o
Ranskalaisen ja englantilaisen Canadan väliset suhteet
eivät ole viimeaikoina parantuneet vaan pikemminkin pahen-timeet,
korostaen maamme perustuslaillisten uudistusten tar­peellisuutta.
.. Selvää on sekin, että littohallitus ei ole käyttänyt lähes­kään
kaikkia voimia ja mahdollisuuksia maatamme ja koko
maailmaa uhkaavan Vietnamin sodan lopettamiseksi.
. Kaikki tämäntapaiset kysymykset liittyvät osaltaan Ca-nada-
päivän viettoon nimenomaan siksi, kun tarkoituksemme
ei öle jtunaloida menneisyyden saavutuksia ja jäädä niitä
ihannoiden toimettomiksi. Pyrkimyksenä pitää olla uudet
saavutukset ja uudet edistysaskeleet joiden perusteella kaikki
(ianadalaiset saisivat leipänsä hieman leveammäksiniin ai­neelliselta
kuin henkiseltäkin kannalta katsoen;
Me siis juhlimme menneisyyden saavutuksia ja saittallä
varustaudumme ponnisteluihin vielä vallitsevien puutteelli­suuksien
korjaamiseksi, jotta tämän maan kansasta tulisi
todella "Yksi suuri, onnelliften perhe"
E m i l i a Hänninen, Long Lake,
täyttää perjantaina, kesäkuun 25
päivänä 75 Vuolta.
Ida Koivula, Long Lake, Ontario,
täyttää maanantaina, kesäkuun 27
päivänä 78 vuotta. ;
i l l m a Karjalainen, Long Lake,
Ont., täyttää maanantaina, kesä-kiMU
» 27 päivänä 78 vuotta;
Paavo Vaurio, Toronta, Ontario,
täyttää (ifstiaina, kesäkuun 28 päi­vänä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
.äirt onnehtoivotuRsiin,
ENGUNNIN MERIMIES-LAKKO
KIRISTYY
^glannin imenrimissten taistelu 40-
tanpsesfa työviikosta kSäfltyi jälleen
kireämpään suuntaan, kun WiIsonin
fialHtus fiylkSsi tiistaina Engtatalin
ammattijärjestön (TUC) välitysehdo­tuksen
ja ihnoitti samalla, että halli­tus
tarttuu toukokuun 23 pnä knnin-gattaren
"myöntämään" poikkeustfla^
lakiin ryhtyäkseen toimenpiteisiin täl­lä
viikolla merimieslakon murtami­seksi.
Merimieslakon seuraukset tuntuvat
päivästä toiseen yhä näkyväimmin.
Tailä hetkellä lakon alaisia englanti­laisia
laivoja on joutilaina satamissa
jo yli 700, ja luku kasvaa sitä mukaa
kuin laivoja saapuu Englantiin. Eng­lanti
on jaettu seitsemään lakkopiiriin
BC:n METSÄMIESTEN
LAKKOKYSYMYKSESTÄ
Piirtelen muutaman rivin täältä
lännen kallioilta Vapauden lukijoil­le.
Elämä täälä menee eteenpäin
kovalla vauhdilla. Pääelinkeinona
cm metsäfyd j a metsäparoonit ovat
kahmineet huikeita voittoja siitä
kun pojat ovat kiskoneet puita alas
vuorilta.
Nyt näyttää kuitenkin että näi­den
poikien kärsivällisyys on jou­tunut
kovalle koetukselle kun yh­tiöt
ovat ruvenneet vaatimaan, että
pitäisi työntää 7 päivää viikossa.
Kovalla taistelulla on saavutettu 5-
päiväinen tydviikkp ja niinpä "lo­karit"
ovat päättäneet, ettei työyii-kdn
pidentämistä hyväksytä. Union
kokouksessa oli sovittu ennen kesä­kuun
15 päivää, että e i mennä töl­liin,
jos ei ole sopimusta;
Kun työehtosopimusta ei siihen
mennessä saatu, niin noin 13,000
yöläistä käveli ulos työpaikoiltaan
ja sanoi, että työtäkään ei tehdä,
:nikä on monen mielestä aivan oikea
menetelmä. Monet ihailevat tätä
metsämiesten yksimielisyyttä, Minä
olen yksi häistä ihailijoista 'siksi
kun olen itsekiii joutunut olemaan
niin monessa liemessä tämän elä­mäni
aikana.
. Mutta nyt: on . tullut arvostelua
union Johdolta; Minä eh pidä lain­kaan
sopivana sitä, että iihion johto,
pari kolme miestä, määrää 13—
15,000 työläistä takaisin työhön kun
nämä miehet kerran näkevät min­kälainen
on tilaisuus saada paran­nuksia
aikaan. Port Albanissa, äär
restettiin eilen noin 50^50, että
palataan töihin, mutta iällainen t i ­lanne
kasvattaa eripuraisuutta
uniossa. — Sivusta katsoja/Lady-smith,
B.C. ^-
Älkäämme tuomitko metsämies­ten
OHion johtaa tassi tilanteeflisa
jolloin tarvitaan yhtenäisyyttä ja
edelleen yhtenäisyyttä. Union
johdolla on työehtoneuvoitelujen
tässä vaiheessa suuri yastuuhatai-suus
sikäli, että lakolle saadaan
kaikki onnistumisen malidollisuu-det,
jos on lakkoon mentävä, ku­ten
nyi näyttitä. On tärkeätä, että
käytetään kaikki neuvottelumah­dollisuudet,
ettei kukaan voi sa­noa,
että lakkoon lähdetein tun­teiden
ajamana. ennenaikaisesti.
Lännen metsämiesten puolella on
kuitenkin oikeus ja kansa. Me
kaikin toivomme, että: he voittai­sivat
oikeittetnt vaatimuksensa
tarvitsemattiat lakkoon turyautaa,
mutta huolimatta siitä onko " l o ­karien"
lähdettävä lakkoon jos
el muu auta, tai saavatko he mnn-ten
oikeutetut valituksensa körja'
tuksi, he ovat. unioineen ansain­neet
kaikkien hyvää tarkoitta­vien
canadalaisten yleisen kanna­tuksen
ja tuen.-—Toim)
RÄIKEITÄ VASTAkoilTlA
Katselin televisiosta ohjelmaa
jonka nimi o l i "Htiman Cahiera".
tapahtui kesäk 19 pnä 1966.
Näytöksen aihe oli Ihti<-ii5ta —
pääasiassa sitä nälkää ja kurjuutta
mikä siöllä yallitsee. On sydäntä
särkevää katsella varsinkin lapsia
joilla pullottaa suuri vatsa ja kyl­kiluut
ovat hyvin näkyvissä, jos ei
ole miellyttävää nähdä aikuisia­kaan
ihmisiä, joiden koko olemuk­sesta
uhkuu nälkä j a kurjuus.
Kuvasta näkyi myös, että jossa­kin
oli jonkunmoisia matalia tur-vemurjuja
jossa he nukkuivat, mut­ta
enemmistö köyhästä kansasta
nukkuu katukäytäiyillä, siltojen alla
ja mikä missäkin.
Lehmänlantaa koottiin ja kuivat­tiin
polttoaineeksi ja se vähän mitä
näytettiin peltotöistä, oli alkeellista
ja kurjaa homm.ia. Joissakin pai-koih
näytti olevan vähän riisiä syö­täväksi,
sitä oli kovin vähän, tus­kin
muuta kuin pieni tulitikkulaa-tikollinen
keitettiin henkeä kohti.
Lehmiä kulkee tuhansittain ka­duilla
ja muuallakin. Niitä ei tapeta
eikä syödä koskaan, koska lehmät
ovat heidän uskonsia mukaan pyhiä
eläimiä. N i i l l e ei tehdä mitään, e i
.uokita (ikä hoideta. Sitä en tiedä
lypsetäänkö lehmiä, muUa kuvasta
näin, että ainakin jotakin eläintä
lypsettiin. Mutta. kuten .«anottu,
lehmära.-ikkoja ei edes ruokita. Ne
saavat hjkea oman ruokansa ja jos
eivät sitä löydä, .';aavat kuolla näl­kään
kuten ihmisetkin ja laihoja ne
lehmätkin olivat. Mutta koirat näyt­tivät
olevan lihavia, ehkä kaduille
kuolleiden lehmien lihojen syönnis­tä.
Ei ole kumma vaikka siellä on
kajikenlaisia tauteiakin liikkeellä.
Kuvaruudusta näkyi vilauksia
myös hienoisten palatseista joissa
hienosti puetut ihmiset tanssivat
ja iloitsivat. Kuinka voi kukaan,
joka sanoo itseään sivistyneeksi i h ­miseksi,
iloita ja juhlia sellaisen
kurjuuden keskellä, sulkea silmänsä
elämän todellisuudelta. Toisaalta,
miksi eräät rikkaat maat eivät lak­kaa
lypsämästä Intian rikkauksia ja
miksi ei lakata haaskaamasta satu­maisia
rahasummia • varustelukil-pailuun
ja annela niitä varoja hei­kosti
kehittyneiden maiden, kuten
Intian nälänhädän lieventämiseksi?
Kyllä rahaa löytyy Vietnamin kan­san
teurastamista varten ja muiden
kansojen kurissapitämiseksi silloion
kun ne pyrkivät itseaviin turvin
asemaansa parantamaan. Mutta nä­län
ja kurjuuden poistamiseksi ei
löydy varoja mistään.
Tällaista maailmanmenoa katsel­lessa
tulee pakosta mieleen, että
onko sittenkin totta olettamus, että
Jumalakin on sen puolella jolla on
enemmän ja suurempia pyssyjä?
-~-Ao ne, Vancouver.
Keldcon^ Suomen
iä^skustapupluem
prc^ efaddkkä^
Joensuu. — Keskustapuolue kat­soi,
että se ei halua syrjiä mitään
ryhmää, joka on saanut Suomen
kansalta vapaissa vaaleissa valtakir­jan,
lausui eduskunnan puhemies,
ohtori Johannes Virolainen selos­taessaan
hallitusratkaisua keskus­tapuolueen
puoluekokouksessa Joen
suussa lauantaina. Minulla on sel­lainen
käsitys, että muodostetulla
hallituksella on hvvät edellytykset
vastata maan asioiden hoidosta, pu­huja
sanoi.
Yksipäiväisen puoluekokouksen
huomattavimmaksi tapahtumaksi
muodostni nykyisen presidentin
Urho Kokkosen asettaminen presi-denttieh-
lokkaaksi vuoden 1968 va­litsijamiesvaaleissa.
Vaaliliittopoh-jaan
nähden jätettiin ovet avoimek­si.
jotka puolestaan jakautuvat kymme^
niin alueellisiin alaosastoihin. MitfiSn
säröä englantilaisten merimiesten lak­korintamassa
ei oTe ilmaantanut. Päin
vastoin merimiesunioni ilmoittaa, että
sillä on "takataskussaan" useita
"valtteja". Merimiesunioni vaicuuttaa,
«ttä imikäli hallitus turvautuu poik*
keustilalain noijalla kuninkaalliseen
sotalaivastoon, on se toisaalta yhtä te­hoton
kuin ärsyttäväkin. KunsikaaBi>
nen sotalaivasto ei pysty suorittamaan
niitä avustustehtäviä/joita kaui^alai-vasto
satamissa tarvitsee. Eräät, oi­keistolaisten
johtamat ammattiliitot
ovat kieltäytyneet toistaiseksi tuke'
masta merimieslakon laajentamista,
mutta toisaalta,-mikäli Wilson turvau
tuu pakkotoimenpiteisiin ja sotalaivasi
toon, työläisten ja ammattiliittojen
mieliala kääntyy hallitusta vastaan.
Englantilaisten merimiesten työaika
om tällä hetkellä merellä 56 tuntia v i i
kossa, mitä voidaan verrata vain Por­tugalin
kauppalaivaston 56-tuntiseen
työviikkoon. Wilsonin hallitus on pe­rustellut
jyrkkää kantaansa sillä, että
"äkillinen" siirtyminen 40 tunnin työ­viikkoon
kauppamerenkulussa, rikkoi
si hallituksen noudattaman tulonjako­politiikan.
Tähän merimiesunioni on
vastannut, että hallituksilla on ollut
aikaa yli. 20 vuotta sodan päättymi­sestä
lyhentää työaikaa asteittain.
Samaan aikaan kun Wilson hylkäsi
TUC: n välitysehdotuksen vahnistuivat
myös luvut toukokuun ulkomaankau­pan
kehityksestä. Niissä oli huonoja
uutisia. Kauppatasesn vajaus laajeni
toukokuussa jälleen 30 miljoonalla
punnalla, missä lisäystä oli huhtikuus­ta
9 miljoonaa puntaa. Kun merimies-lakko
alkoi vasta toukokuun puolivä­lissä,
niin lakon vaikutus ilmeni pää
asiassa siinä, että tuojat pyrkivät tuo­maan
mahdollisimman paljon jä viejät
viemään niin paljon kuin ehtivät en­nen
lakon puhkeamista. Kesäkuun lu­vut
sen sijaan tuovat jo vallan toisen­laisia
tuloksia, toisin sanoen taantu­mista
koko ulkomaankaupassa. Joka
tapauksessa ennakkolaskelmat Eng­lannin
kauppa j a maksutaseen lähi­kuukausien
kehityksestä ovat käyneet
merkityksettömiksi.
Asiantuntijat arvelevat, että syynä
Wilsonin politiikan kiristymiseen on
'kymmenen rikkaan klubin", mihin
kuuluu USAn johtaman Maailmanfmn-kin
kymmenen rikkainta jäsentä,
myöntämän jättiläismäisen lainan uu­distaminen
jälleen 3 kuukaudella. Lai­naehtoihin
kuuluu epäsuorasti mm.
merimieslakon murtaminen, sanotaan.
Mitä muut sanovat ' 1 y TJllijt
RAN5CKALAISJ0HTAJAT N A T O l ta
Pretldenttt de Gaulle:
1-:
— Librä..
Juhannus
Vanhojen perinteiden mukaan
kokoontuvat täkäläiset kansalai­semme
tämän viikonvaihteen ai^
kana kokkotulien ääreen, tanssei-bio
ja muihin jnhannusjiifalUiL.
Juhannuksen vietto oh yleistä
kalkissa Pohjoismaissa. Esimer­kiksi
Suomessa on Juhannus m i i "
tel yhtä suuri, j a nuorten' mieles­tä
ehkä suurempikin juhla koin
joulu..
Tolsin kuin yleisesti luullaan,
kokonaan tuntematon ei ole j u ­hannuksen
vietto täällä Canadas-sakaan,
sillä ranskalainen Canada
— pääosassa Quebec — viettää
juhannusta, Johannes Kastajan
päivää suurena kirkollisena jnhla-na,
johon liittyy luonnollisesti
kelpo annos tätä "maallistaUit %
Toivokaamme ja toimikaamme
sen hyväksi, että juhannuskokot
saisivat palaa nyt Ja aina kanso­jen
sovun ja kansainvälisen rau­han
ilmjapflrissä. Polttakaamme
siis juhannuskokkojamme kesä­yön
kauneudessa todellisessa ilöit-telumielessä
— rauhan ja hyvän
tahdon ilmapiirissä.
Me toivotamme Jnhannusta Juh­liville
kansalaisillemme ja maille­kin
canadalaisille iloista j a piris­tävää
keskikesän juhlaa.
Samalla kun sodan puhkeamisen mahdollisuus on Euroopassa pie­nenemässä,
nonseer yhteenottoja mihin amerikkalaiset sekaantuvat maa­ilman
toisilla puolilla, kuten oJi asia toissapäivänä Koreassa, eil^iL Kuu-i <
hasaa J a fänitan Vfelnamissa. Ne taistelut, johtuen pahärhaiiMsesÖi •
eskalatlosta, uhkaavat kehittyä siinä m p r i n , että Jie vöiyat^^gjitta^'/
yleisen palon. SUnä tapauksessa Eurooppa, jonka NAT0-strat3ll bfi^
USAn strategiaa, tulisi automaattisesti vedetyksi sotaan vaikka ae (Eu^
rooppa)' vastustalslkin sitä. Samoin kävisi Ranskalle jos iÄäM*alti6fei; '^^^
liikennelaitokset osia asevoimista, joukko lentotukiasemia ja jotkut sa--
tamat olisivat yhdysvaltalaispäällystön alaisuudessa.. . ••"f^:r:..
(Helmik. 21 pnä 1968 lehdistövastaanoton lausunijpstal) '
Pääministeri Poinpldou: - ' )
Me olemme vuosikausia julistaneet kumpaakin, -aiskolllsiiuttamme'
Atlantin^liittoon, tahtoo sanoa huhtikuussa 1949 tehdylle liittosopiihuk- •
selle ja sen yhteyteen pakotetun integroidun sotilaallisen'" järjestön
asiain uudelleen tutkimiselle. Keskustelut, joita meillä on vuosiön mit­taan
ollut eurooppalaisten ja amerikkalaisten ystäviemme kanssa/ttäistä-asioista
oyat saaneet meidät^vakuuttuneiksi, että he ovat kaukana aja­tuksesta,
että järjeslörakennetta muutettaisiin meidän toivomuksiamme -
vastaavasU, sillä he haluavat ylläpitää nykyistä järjestöä j a . saattaa-, sen
vieläkin monimutkaisemmaksi. Tässä on syy, keskusteltuamme:ii?ielipi-,
teistämme eri yhteyksissä Yhdysvaltain edustajain ja NATOn; pääiihteer
rin kanssa . . miksi me päätimme paremman puutteessa töimiSa oma-alotteisesti
. . . • v;.;-r: v.-^-• •
(Sotilasjohdon) integratio voisi vetää meidät sotaan,-mikä ei ole
meidän sotaamme, ja lisäksi sotaan, mikä saattaa puhjeta sellaisessa
maailmanosassa, mikä ei kuulu NATO-alueeseen, sellaisista cyis^^nittKä*'
ovat vieraita Ranskan ja (NATO) liiton tavoitteille; Lopuksiiimikäli on:;
kysymys rauhanaikaisesta (sotilasjohdon) integratiosta kollektiivisen so­takoneiston
kehittämiseksi, se on kylmän .sodan lapsi ja auttaa sen
(kylmän sodan) ikuistuttamista . . . .•, ^... ...^ ••
Mikäli on puhe meistä, kysymys ei ole Ranskan palaamisesta eh'
dottoman nationalismin tielle, vaan siitä, eitä Ranska voi loiniia itse­näisesti.
Itsenäisyys ei kiellä solidaarisuutta, vsan voimistuteta: sitä; ja
minä sanoisin, kehittää sitä. Kysymys on Ranskan paluusta itseensä/
Täten menetellessämme me palvelemme Eurooppaa ja voimistamme sitä
uudelleen esiintymään ja osanaa esittämiseen. . . . v i
(Kansalliskokouksessa huhtik. 13 pnä 1966 pidetystä puheesta)
Ulkoministeri Couve de Murville: ; i . ; .
iTitegratio (yhteenliittäminen) on NATOssa.rajoitettu ylejsesikun-
'aan. Kokonaisuus (yleisesikunnasta) on yhden päällikön komer^ouksen
alla 13 tämä päällikkö edustaa liiton voimakkainta maata Yhdysyaltoja.
"Jos olisi Sota-aika, silloin ei olisi mitään ongelmaa. Mutta; rauhan­tilassa
Ranska ei enää katso, et^ä se (NATO-päällystö) on vastjussa Rans­kan
puolustuksesta . . . Koska ei ole sodan vaaraa, meidän on muutetta-..
ya tilannetta estääksemme sen jatkumisen ikuisesti . . . " v ,N
(Eurooppa-1 radiopuheesta huhtik. 6 p. 196fe.)
10
•
Tänä Canadan päivänä naut­tii
enemmistö Canadan kansalaisis­ta
suhteellisesta..-, hyvinvoinnista;
kuolettava so^en kirous ei. ole vielä
koskenut kaunista maalamme. Me
suuiinitfsleniaie v 1M7 vietettävää
sa'avuoti8Juhlaämme, «sekä Maail­mannäyttelyä
(Expo. '67)- mikä
kääntää hetkeksi koko maailman
huomion Canadaan, sanoo Canadan
Ratdiankpngressin puheenjohtaja
tri Jamrs En^icott Canadanpäivän
tervehdyssähomassaah.
— Tänä ilon päivänä on myös
tarpeellista esittää varoitus sodan-vaaran
noususta iraailmassa. Ame­rikan
hyökkäystä Vietnamia vas-taan
laajennetaan edelleen j a siinä
käytetään yhä kauhistuttavampia
joukkotuhoaseita. Amerikka uhkaa
lisääntyvässä määrässä Kuubaa, si­sältyen
tähän C.i.Ä:n väitetty sala­murhayritys
pääministeri Castroa
vastaan. Etelä-Afrikka, Portugali,
Etelä-Rhodesia j a Belgian Kongo
saavat tukea Britannialta j a Yhdys­valloilta
yritettäessä muodostaa val­koihoisten
hallitsema orja järjestel­mä
Afrikan mantereen eteläpuolel­le,
.i:;-;-;^^-
— Me canadalaisct emme voi pae­ta
vastuunalaisuuttamme sodan
vaaran i a inhimillisen hyvinvoinnin
tuhoamisen suhteen niin monella
puolella maailmaa. Meidän kunnia­tehtävänämme
on voimistuttaa, tais­teluamme
rauhan puolesta.
— Minä vetoan toiminnan, yhte­näisen
toiminnan puolesta, vaadit­taessa,
että Amerikan sota Vietna­mia
vastaan ön lopetettava. Minä
vetoan kaikenlaisten ponnistelujepi.:,.
puolesta niiden valheiden palja^ 4
tamiseksi, joiden päällä YiöfysVäU^ f
tain hyökkäysohjelma lepää ]•
— Innoittavassa puheessaan, min- |
kä hän piti Toronton kaupungin- ;
talolla pidetyssä kokouksessa tou- j
kokuun 7 pnä, professori George j
Grant esitti meille kaiKille taistelu- i
haasteen. Hän julisti: "Yht^^lskunta,;
missä häviää eroavaisuus,, .totuuden ~ i
ja valheen väliltä; on tuomittu pe- •
rikatoon. Pahin seikka Vietnamissa :
on Vietnamin talonpoikien Icauhea !
kärsimyc! Toiseksi pahlm-'seikka i
muodostuu niistä valheista Ja'totuu- y
den väärentämisistä jotkJt kalvavat
yhteiskuntamme s«elua."'' i-
— 'Ihmiselämän kaikissa tilan- ,
eissa", hän sanoi, "on. aina tär­keätä
mitä tehdään ja tässä tilan-: ;
teessä on jatkettava protesteja. r
23 vuotta piilossa -•"->
liittoutuneita
Poliisi löysi viikko sitten torstai- '
na sisilialaisen talonpojan.Salvatore
Gallion, joka on piileskellyt Itä-Si­silian
pelloilla ja vuorilla-IZS vuot­ta.
Poliisi pääsi pitkien etsiskelyjen ^
Jälkeen vihdoin n ' in lähelle*,Galloa,
että saattoi ilmoittaa toisen >maail-.
mansodan päättymisestä tälle.
Talonpoika oli vuonna .1943 pe-lästynyt
liittoutuneiden saapumista '
Sisiliaan niin kovasti, että jätU^
tinsa. Vaimonsa ja lapsensa j a pa- vy
keni suinpäin. r.
PÄIVÄN PAKINA
Neuvostoliiton pääministeri
Aleksei Kosyginin vierailu isiem­me
maassa sai odotetusti suurta
huomiota osakseen sekä Suomessa
että sen rajojen ulkopuolellakin.
Varmuudella voidaan myös to­deta,
että tämä vierailu lähensi
edelleen Suomen ja sen suuren
itäisen maan hyviksi j a luottamiik-sellisiksi
kehittyneitä naapurisuh­teita.
'
Näitä rivejä kirjoitettaessa (maa­nantaina
iltapäivällä) ei r l e käy-tettävissänr.
me edes tekstiä siitä
yhteisestä kommunikeasta mikä
Helsingissä julkaistiin Kcsyginih
vierailun päätyttyiii lauantaina.
Mutta ilmeistä on kuitenkin, että
se yhteissävel, mikä soi niin lur
paaVasti koko vierailuh ajan, Jat­kui
loppuun asti, ja tulee ilmeises­ti
jatkumaan edelleen juhlasta
arkeen siirtymisen jälkeen.
Tähän viittaa arvovaltaisen vie­raan
antama lausunto, ettS pre­sidentti
Kekkonen on kutsuttu
taas viörailumatkalle Neuvostoliit­toon,
Rafael Paasiolle on annettu
kutsu tulla hallituksen valtuus­kunnan'
johtajan ominaisuudessa
itäisen naapurimaan vieraaksi, ja
että Paasio on vastaanottanut tä­män
ystävällisen kutsun.
Suomen lehdet ovat usealla eri
tavalla antaneet tunnustuksen sa­hoja
siitä suorasukaisuudesta ja
avomielisyydestä, millä Kosygin
Suomessa vieraillessaan käsitteli
sekä naapurisuhteita että maail­man
nykyisiä pulmakysymyksiä.
Pääministeri Kosygin korosti
heti iSuomeen saavuttuaan, että
maailnnntilanteessa on nykyään
hyvin .•selviä vastakohtia. Neuvos­toliiton
ja Suomen raja on nyky­ään
rauhan raja, hän sanoi, saman­lainen
rauhanraja mikä on Suo­mella
aikaisemmin ollut vain koh­ti
Pohjolaa.
Tämä on todella arvokas saavu­tus,
ei ainoastaan koi-vaamattoman
ystävyys- ja avunantosopimuksen
vaan myös molempien kansojen
vilpittömän pyrkimyksen tulos,
vihdoinkin irroittautumlnen vuo-sisatojun
vahingollisesta epäluu*
lolsuudesta, sanot Päivän Sano-
: mat asiah tästä puolesta.
Vastakohtana tälle Suomen ja
Neuvostoliiton rajalla tapahtu­neelle,
ilahduttavalle kehitykselle,
pääministeri - Kosygin esitti kan­sainvälisen
yleisen tilanteen, jota
hän piti jatkuvasti kiristyvänä.
VaarnlHslrtmat kohteet maail­massa
ovat Vietnam, missä rau­hallinen
kansa on joutunut aseis­tetun
hyökkäyksen kohteeksi, ja
Euroopassa . Länsi-Saksa, jonka
vaikutusvaltaiset piirit vaativat
vieraita alueita ja paluuta 1937
rajoihin, pyrkien samalla hankki-raaan
ydinaseita käsiinä, selitti
vierailija.
Stiomenmaa4ehtl totesi puoles­taan,
ettii Kosyginin vierailu Suo­messa
oif vetänyt huomion paitsi
Suomeen myös Neuvostoliiton
j o k in aika sitten tekemään ehdo­tukseen
Euroopan turvallisuus­konferenssin
koolle kutsumiseksi.
Täällä maanantaina julkaistut
uutisticdot viittaavat siihen, että
Helsingissä oli keskusteltu ja
päästy ilmeisesti täydelliseen yh- ;
teisymmärrykseen tällaisen t u r - '
vallisuuskonferenssin kiitsjm tar-peellisuudesta,
ajankohtaisyudesla •
ja kahnatettavaisuudesta. :
Yllämainittu suomalaislehti kir­joitti
asian tästä puolesta jo vie-railun
aikana mm. seuraavaa: if
"On havaittavissa; että eurpöp^ '
päiaista yhteishenkeä on löydettä- ,
yissä kummallakin puölfella. I^ä- '
ministeri Kosygin ensimmäisenä ,
iltana Suomen vierailun" aloittaes­saan
huomautti, että Euroopan
kansat voivat turvata itsen.«=ä tuhol
ta luomalla tähän maailmanosaan
kollektiivisen turvallisuusjärjes­telmän
. . .
"Rauha Euroopassa liippuu E u ­roopan
valtioista itsestään,' koros­ti
pääministeri Kosygin. pubecs-saan.
Se on totta. Eiiioopan vaU
. tioiden kannanotot. idän; ja län­nen
rajojen molemmin puolin an­tavat
kuitenkin heikon toiveen
siitä, että uusi aika on sittenkin
kylmän sodan jälkeen astumassa
• esiin."'; ;\:'-..:.-'\-r'^:;:v,-
Tällainen "heikko toive"- on to­della
olemassa — ja pääministeri •
Kosyginin vierailu Su »messa an­toi
sille Usävirikettä. Känsä­koura.'
•' •