Vapaus, January 20, 1955

              Otorstaioa, i&aamk. 20 p, — Thursäay, Jan. 20,1955
Mmm
•••iliiiii
Qi9ee.Dw(aient^'OttBra. Fin»*
..ikued' tbrioe «eddy: TtaMdvs
.Vmtd»ji9 asui^Satanlan hjr Vums»
PtdOiBblng CkofiMDy litd;, st 1 0 0 ^
' j nn 8t» jBp^p Bnäbniy, Oat, Canada.
&6akiL JEflttor W. iartim(l> ifalling
adtfrev; 8 » Sndlninr* OntaHo. cnnttfaMa; 11>. 74» 6 tt:
SUOMU / .iffcjyM 0! kk, 4 ^
joiltajat mielityo^sSäii
i
^ 'v^n/säbkotyölätsten^ uni<w)saston •(International Brotherhood of
"f^Jr JHectrical TVorkers) kahden virkaili/an ja 17 rivijäsenen jäsenoikeu-det
ja järjestäneet yleisen "puiidistuksen" mainitussa^ unio^osastossa.
^ , . /Tämä seifaisenaan palauttaa, mieleen ne ajat, jolloin Yhdysval-
^^^^iJ^^^i^^ {samanlainen, mieBttyfarmeijan ränkaisujoul^ue
^^puhdistamaan" ^Ontarion ^metsätyöläisten unioa — minkä opera-
^II^V ^liionin^iuiukscsta Ontarion metsämiehet eivät ole enää ,vuosikaur
>T^,'Vsiin saaneei^ mitään |iudist^ia'tai parannuksia sen paremn^in ty<^
Iff^' olosultteisiinsa Jcuin.palkkbilunsakaan.
r 'y^ \K^, unio^osaston tutkimustyön tekijä Bert ^arcuse- j ^ saman
^.^^ rtimo-ktsäston järjestäjä ^rt Cby on "erotettu tditävistääh. Ajatella*,
f-c ' .^il^t^lfebmaalainen W tullai Canafäaan" ja'cänadalaKten
^AV ' {'^y^läjsten'mielipi^e^ kysymättä, ercjttaa caniadaläisen .imio-osaston
^ ' i ^ ' ..fcdbWrkailijaa^^^^ sen lisäksi erottaa toistaiseksi vielä 17 rivijäsentä
:v ' v^on jlteenyydestä — mikä tarkoittaa sitä, että heiltä kielletään oi-
V - i 'ktU Uy^s& hanfclumiseen rehellisen'työn avulla! ^ - •
'4\.\5^v;V/Ka^n^kukkuraksi^^ että yllämainittjija union
^' ' ' ' viilc^ilijöila vastaan ei ole nostettu'minkäänlaista syytöstä — ei edes
^iipstettu^^ista järjestäjää, Ceorge Oee'ta ja hänen apulaistaan, Don
.Wilsonia vastaan.
Xttii&ä'julkeasti "nämä amerikkalaiset uniopomot sekaantUyat c
, |ä£Sä yhteydessä canadalafsteh työläisten sisäisiin asioihin, se näkyy
/ <^:n^Vancouverin uutisesta,'tammikuun 18 päivältä. Tässä, uuti^"
> t i e d c f s s a s a i M i t a a n : ' " >
f ';«,Eräs'^kVtäiwW'tie^^ sanoi, että unio-osaston 2,400
P*^. } Jäsenistön enemmistö on sitä„mieltä,,että Qee ja Wilson ovat" hyviä
-MA' 'järjestäjiä.jä sen vuoksi vapaita osallistumaan 'minkälaiseen poliitti-
V ^ ^seen, toimintaan haluavat osallistua'." ^ .
>'',*r*^*'Kttteri sanottu, kysymys ei siis ole siitä,* että nämä unionistit
.-^ s ' ^lferVa€'toimeensa KykeneraättOTitä^ai sopimattomia. Päinvastom;
'sr' ^,<unt^u^iltä,-eitä he nauttivat jäsenistönsä,yleistä luottamusta.
' -7'|'j!Si'utta;yhdysvältaiaiset uniopcmiot eivät syystä, tai toisesta tyk>?J
fcää-heistä. — ja me .epäilemme, ,että poliittisten tekosyiden takana
<qn'todellinen syy, nimittäin se, että nämä erotetut unionistit ovat
i^eli^sia' i^iehiä, jotka työskentelevät' jäsenjoukkojen toivomustan
jmuk^^sti „^ eikä jäseiijoukkojä vastaan heidän selkänsä tälifiia^
ja se ^rSyttää näitä sameassa vedessä kalastelevia jänkkimiehitys'
, armeijan rankaisujoukkueen miehiä.
'""'-'•Muun ohella tässä on uusi kouraantuntuva esimerkki siitä,
Lt'^ ^tm-* COTadari/uniöni^^ liikkeen pitäisi «vapautua ulkomaisesta);
5'\^inäaräywa^ jä perustis täysin itsenäinen kansallinen uniokeskus^
' Ikuten on as|a k^ik^^mu»^ maissa. ' , ^
Kihia kinduU kiinalaisiUe
^ Kaiken ivjärjenc-^ja^^^^i^^^ perus-
^ t6eUa-Kiina kokonaisuudessaan kuuluu kiinalaisille, kuten Yhdys-
' il- ' 'vaJIat kimluu'kokonaisuu Canada canada*
f|\ , ;^,/lklutta Yhdysvaltain valtiosihteeri Dullesille tällainen ajatus ori
if^' kauhistus. ^Hänen *nuel«tään on itsestään selvä asia, että Yhdysval-
Iät-saa" sekaantua •600-miljoonaisen kansakunnan .sisäisiin asioihin,
. Xf-'. '/alistaa, rohk^sta ja yllyttää Chiang Kai-shekin koplakuntaa viha­at'
" niielisiin tekoihin, me^irosvöukseen ja reittauksiin Kiinan • kansaa-
^ , . - yMtaapj, mutta 60p-miljoonaisen, omanarvon tuntoisen kansan täjrtyy
^onuka suvaita kaiken t ä j ^ omassa takapihassaan! Valtiosihteeri
™ ' D u I I e s o n unhoittanut Kunan hallituksen julistuksen, että häväistyk-
\, - sek päfvatovat ohi,- jä luulee, että IVashingtonista käsin voidaan ko-
- l mehneUa ja ohjailla" sitä, mitä kiinalaiset saavat omassa maaosaan
^" -» tehdä, tai" tekemättä jättää.
J «Viimeksi, keskiviikkona iVVashingtonista tulleissa uutistiedoissa .
kerrotaan valtiosihteeri Dullesin ehdottaneen, että YK:n toimesta
ryhdyttäisiin toimenpiteisiitt ampumisen lopettamiseksi Kiinan alueil-la.
CVIeillä ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan, että YKtinj-toimesta
tartuttaisiin kiinni niihin, jotka ovat sekaantuneet Kiinan
sisäisiin asioihin,,aseistaneet Chiang Kai-shekin "hallitusta" ja yl-
' ' ilyttäneet sitä sotaisiin toimenpiteisiin Kiinan kansaa vastaan.' Mutta
huolimatta lainkaan siitä, mitä me itse kukin Kiinan asiosta ajatte-lenune,
kiinalaisilla täytyy olla oikeus hallita omia alueitaan siten
' 'kuin he itse haliiavat,'kenenkään ulkopuolisten sekaantumatta hei­dän
sisäisiin'asioihinsa.
^ > ,Valtiosihteeri Bulles sai aiheen ehdottaa YK:nkin sekaantumis-ä^^^^^^
.^^^ asioihin siitä > kun Kiina puhdisti aivan manner­inaan
lähettyvillä olevan Yikiangshan'in saaren sinne pesiytyneistä
.Chäng'Kai-shfekin miehistä, jotka avustivat merirosvousta Kiinan
s fi H rannikolla ja olivat ainaisena uhkana Kiinan rannikkoalueen asuk-
S: .'k^^ Chiang Kai-shek on viimeaikoina järjestänyt tuhka­t
a 3^^^^^^
7; 5 - sellaisia väkivallantekoja, mitä ei mi-biiTikään
suurvalta voi alueellaan sallia. Kaikessa tässä on Chianfe" Kai­hia
'Mutta nyt
vikun Chiang Kai-shekin miehet saivat Yikiangshainin saarella sitä,
!mitä olivat pyytäneetkin, niin valtiosihteeri Dulles ehdottaa Y K :n
'^^kaantumista Kiman sisäisiin asioihin.
,j ^ Mitähän valtiosihteeri Dulles ehdottaisi silloin, jos Kiinan viral-
Sffr? ylisesti avustama roska- ja rosvojoukko pesiytyisi Yhdysvaltain aluer;
^fe; mannermaalta olevdle saarelle,
^ tmistä ohjattaisiä reittauksia yhdysvaltalaisia kaupunkeja ja asutus-i^
ffcj i^yhdjskuntia^^ V Me uskonime, että Yhdysvaltain hallitus tekisi
p:>i^pik2dsessa^ t ^ -— ja olisi oikeutettu
; ' pHihi'teikemään huolimatta lainkaan siitä, onko Yhdysvalloisa repub-
; ^^^kaani-, demokraatti- tai konununistipuolueen hallitus.
If'^ ' «• ' Selvää myos^, että 600 miljoonainen Kiinan kansa ei voi pitkää
^ ' ^ ^ l ' »aikaa, sallia sitä, että Kimalle'vihamieliset voimat pitävät ulkomaisen
|^'';;;aseavun varassa hyökkäystuktkohtinaan Kimalle kuuluvia saaria. ^ ^
^ri V , ' ' 'Kysyinys ei ole lainkaan jonkun kolmannen omapuolen sekaaih-
|{1 '|tunuse^ Idinan jä Oiiiang Kai-shekin väliseen; riitaan, kuten vaHio-
W^tsiI)t£en[lBjiiijes tekopyhästi suosittelee, vaan siitä, että Kiinalle anne-
Htiij^\sm4 I^iUisesti kuyluva paikka Y K : n jäsenyydessä — ja että
|(l\«Kiina jätetään kiinalaisten hallittavaksi, lukeutuen tähän myös K i i -
m
Gtmnar Obnsn ttorontcsta täytti
emifunmmtolna tk. 23 poi ep vuotta.
.ybdyimne sukulaisten j a tuttavien
cnnentolTotuksiin.
Mitä miiiit saiipHt
ELXMX MA KUOLEMA
VASTAKKAIN . .
. . , laäiaä.^ väatu: ybä koirempl Ja
kovempi vaUbti. Kuolema myliäUee:
yllä suurempi j a suurempi kuolin-prosetiUL
mmi santk»; jMytäiVän ylitse
että hujahtaa. Kuolema sanoo: sitä
varmemmin minun junani ehtivät
pallsalle teidän autojenne y l i . . . '
Kcvaa vauhtia ajetaan myös sano-onalebtlen
paL^toilla. Jättiläiiotsi-itoitaiTÖidaärt
hyvin verrata maan­teitten
vauhtihlrviölhin j a uutisten
valintaan j a sijoittelua moottorin he­vosvoimiin.
Mutta km maantielld
ajetaan yhteen'tai yH, n i in sen huo­maavat
3callQki. K u n sanomalehti ajaa
hi&Jjoiftenea yli, nämä usein eivät
hucnnaaa sitä ollenkaan tai huomaa­vat
sen l i l an myöhään . . . — Suihku,
Vapaa Sana. Helsinki.
Canadan kansan enemmistö IStr"
vastustaa sotavalmisteluja
Ottaws. — TSäM t ^ 10 pnä vie­raillut
«noin tuhatkunta henkeä kä­sittänyt
eri paikkakuntien yhteinen
rauhonvalttiuskunta jätti parlamen­t
in Jäsenille seuraavan kirjeen. i(>nka
olivat allekhtjoittaneet Canadan R a u -
femköngressln puolesta E v a Saader-son.
Jean Pare j a James ö . Endicott:
Me olemme matkustaneet tänne
pyytäksemme teiltä, että te ette
omaScsulst vastuunalaisuutta Saksan
sotakonela'.on henkiin Herättämisestä;
mikä vaarantaa Canadan tunraJU-unohtaa.
Äidit, lesket, orvot raaja-ilkkolMt;
haavoittuneet j a mU
sotaveteraanit , muistavat STpresln.
Passchendaelen, Vimyn; Canal du
Nordin, D i ^ e n « Normandian/ Ca-r
lätisin Scheldtin suistomaan. Caslnon
j a Salernon. i M i t e n ihmiset ^saattai­sivat
luottaa uusiin; llrcskapaperei-h
l n "?
— Välikysymykseksi sanotaan hal­litukselle
täi sen jäsenelle parlamen­tissa
tehtyä kysymystä! joka käsitel­lään
varsinaisen työjärjestyksen u l ­kopuolella.
Lenin-museo
Tampereella
> Tampereella, sttomalaisessa
tehdasfcaupunglssa luihtasi, 50
vnotta sitten, vUoden 1905 Jooln-fcnussa'pidetyn
puolnekonferens-sin
yhteydessä toiseni^ henklld-fc&
htalsestl ensi kerran kaksi ny­kyajan
historian merkkimiestä,
V. L Lento Ja J . V. StaUn. Se
Tampereen työväentalon sali,
missä Venäjän bolshevistisen
;:pttoIaeen konferenssi vnonna 1905
teki tärkeitä i^töfcsiään, on si­sustatta
museoksi, joka kertoo
Leninin Ja Stalinin elämästä Ja ,
tyllstä. Museo * pemstettiin v.
1946. Se ei ketio meUIe kovln-kaan
kankaisesta menneisyydestä, :
koten museot tavallisesti, vaan.
oman aikamme suurten tapahto- '
mlen esivaiheista. Suomenkin it­senäisyys
on ratkaisevasti tämän
tapathtnmasarjan tulosta.
Kun tammlknun 21 päivänä
tulee kttlon^kd 3 i vuotta Leni­nin
fcuolenuista, teemme kierto­käynnin
Tampereen museossa.
Näemme^ ensiiksi Leninin lapsuu­denkodin
. ' s i m b i r s k ln kaupungissa
Volgan varrella, tutustumme hänen
vanhempiinsa j a o n i a l s i m s a . - N^
L e n i u o l i koulussa tunnollinen oppi­las,
jäka palkittUn kultamitalilla
uutteruudestaan.
Tampereen Lenin-museon ^aineisto
havainnollistaa siellä vierailijalle
I ^ i n i n nuctuudeii-, Ijueonme S i m -
birsädn lukion johtajan nuoresta L e -
nlnlqiä antaman kiitettävän luon­teenkuvauksen
tämän pyrkiessä jat­kamaan
opintojaan Kasamiiyllopis-toon.
Museon ,valokuvakokoelma joh­taakin
meidät ny t KasanUn. Siellä
lausuu : nuori vallankumouksellinen
ylioppilas (kaupungin poliisipäälliköl­le,
joka on hänet pidättänyt jä i h ­mettelee
hänen kapinoimistaan sekä
kysyy eJikö Lenin näe. että «vallanku-moukselllsUIa
on seinä "edessään:
- . Sehiä on. mutta laho. K u n aStä
työntää, n i in se kaatuul
Vuonna 1917 tsaristisen sortojär-jestelmän
laho seinä (kaadetuin -ja
V. I; Lenin öll tuota raivaustyötä joh­tamassa.
'
Mutta palatkaamme aikajärjestyk­seen;
\— K u n l i o n in vallankumouk-r
selllsen toiminnan j<Ad03ta karkoi-tettiin
Kasanln yUopistosta. hän mat­kusti!
Pietariin. Siellä hän yh^easä
vuodessa suoritti nelivuotisen lain­opin
tutädnnon.
• Näemme Tampereen museossa Le­ninin
poliittisia kirjoituksia j a ikuvia
hänen asianajajakaudeltaan Sama­rassa.
Hän ohjaa Pietarin työläisten
kerhoja, hän l a a t i i poleemisia artik­keleita
silloisia poliittisia suuntauksia
ekonomisteja Ja naiodnikkeja vas­taan.
Museo esittää aineistoa ajalta,
jolloin Lenin ikävi taistelua luodak­seen
yhtenäisen marxilaisen työ­väenpuolueen
Venäjällä. Tuossa taas
oh Jäljennöksiä Iskra-lehdestä'.
Miiseosalin peröllä. sen vasemmassa
kulmauksessa, on alkuperäisiä huo-.
nekaluja ja esineitä ^ Järjestettynä
pienen asunhon nurkkauGcsessa. Ne
ovat peräisin-sUtä helsinkiläisen ve­turinkuljettajan
Arthur Blomqvistin
Ja hänen -vaimonsa Emilian kodista
Töölönkatu 46:ssa. Joq;a Lenin asui
vuonna 1917 pysytellen .piilossa häntä
vainoavalta Kerenskin hallitukselta.
Juuri tämän museossa näkemämme
kiiijoltiäpöydän ääressä hän vahnis-t
i mm. tärkeimmän valtio-opillisen
teoksensa '^Valtio Ja vallankumous'\
rrantpereen museoiua on myös osas­to,
ijdka valaisee Leninin - taisteluto­verin
Ja hänen ^ n s ä Jatkajan J . V .
Stalinin ivarhalsen, kauden toimintaa.
Tasticoituksena avätin museon: kehit­täminen
Lenln-StaUn- museoksi^ joka
tulee kertomaan. näiden molempien
suUden J a irauban. ;' s
i B ^ olemme täällä kunniolttaauc-semme
100,000 surmatun canadalalsen
po.an käsityksiä koska uhottiin, että
heidäntihrauksensa lopettaa sodan
vaaran, - ' \
Me puhiunme canadalaistcn enem­mistön
i)Uolesta.
Jokainen kerta k u n Saksan sotako-:
nelstb on rakennettu on se väitetty'
tapahtuneen rauhan :: luJl ttaminsksi
tai lännen kave&si itää vastaan, jäia
kerta on sen tuloksena oilut sota? Ja
tuho niöi lännelle kitinidällödn;'-
Kerran Jälleenon iotkut itää pel­käävät
valtiomiehet vietelty usko­maan
samoihmiupauicsin'. Mutta
jokaisensa icanadalaises^ kfiuppalas-sa
Ja k^flä^ä o n <t^^ .niu^
muif^tuttaa meme, että ine emme saa
"suurmiesten Ja Suomen ystävien elär;
mästä ya tydstä. °
Vallankumousvuoden 1905 vaiherik­kaista
tapahtumista museo luonnolli­sesti
keskittyy -puoluekonferenssiin;
Jonka Venäjän ,bolshe.vIkit pitivät
joulukuussa Tampereella. ' Sillä oU
myös suomalaisille kansallinen mer­kitys.
Kokousta tervehtimässä käy­nyt
Tampereen työväen lähetystö sai
silloin > henikllökohtaisesti tutustua
Leniniin j a S t a l i n i i n , j a pääsi lähen­tämään
j a lujittamaan taiateluyh-teyttä
Venäjän .vallankumoi&sellIf*!«n
etujoukon kanssa. Muiden ^-yhteistä
kamppailua koskevien asioiden lisäScsl
Lenin Jo s i l l o in teki liinan, varauksia
selväksi, että bolsevikit tunnustajvat
kansojen itsemääräämisoikeuden ja
kannattavat, myös: Suomen itajnäi-syyttä.
.' . - '
: Kuvat jatkavat kertomustaan his,-
toriasta. Bolshevikkien kokous Lon­toossa;
n Internatlonalenvkokom
Stuttgartissa. VuosUukuja lipuu
ohitsemme: 1906, 1907. 1910, 1917 . . .
Leninin asunto Ktiokkalassa Karja­lan
kannaksella, hänen majoituspaik­kansa
Paraisissa, Lenin keskustele­massa
S t a l i n in Ja Sverdlovin kanssa,
'ensimmäLset neuvostot,' uuden demo­kratian
ilmaukset. Ja sitten: murha­yritykset
Leniniä vastaan . . .
Kuinka tätä Suomessa ainoalaa­tuista,
oman aikamme maailmanhis­toriaa
j a sen suurimpia persoonalli-suukala
esittävää museota hoidetaan
j a ylläpidetään? Häpeä sanoa. Vaa­timattomasta
140 neliömetrin salista
peritään 40,000 markaif kuukausi­vuokra.
Vähäinen jvaltionapu ei riitä
edes vuokramenoihin. Tampereen
kaupiuiki e i avusta museota lainkaan.
Neuvostovalta on ainoa naapurir
maamme hallitusvalta, mikä mlllom-kaan
on tunnustanut Suomen kuten
muidenkin kansojen oikeuden itse­näisyyteen
— j a tunnustanut tämän,
ei pakon edessä, vaan o.masta vakau-mukf
«2staan, jo fcauan eimenkuin
edellytykset Suomen Itsenäistymiseen
olivat kypsyneetkään. Ja loistetta-'
koon mitä edellä tcdettuh: neuvosto­vallan
rakentajat' Juuri loivat itse­näisyytemme
edellytykset. Ilman lo­kakuun
nmllan!käm6(i.sta; Leninin ja
Stalinin puolueen voittoa rlippuma-toh
Suomen vedtio t u ^ l n olisi ollut
mahdollinen. ' '
Jo tilstä syystä jokainen sclväjä^-.
kisesti aa'joita puxmitseva suomalai-'
nen mleilpideiyhmlen keskeisiin ra^
Jäihin' katsomatta tietää; että Suo^
mella on syytä vaalia Leninfn'-ja myöfiT-Stalinin
muistoa isillä 'suhteellisen
vaatimattomalla / tavalla, mitä mer­kitsee
Tampereen Lenin-museon säji-'
lyttäminen Ja ikehittamlnen säcä lää->
jentamlnen Lenin-Staltai museolcsi.
Saksan sotakoneisto ei ole neuvot?
telujen ' Ja^tiauhanomalam ?irinnafc
kalsolon ^välikappale. S e on uhkavaa-timosten,
kiristyksen, aluelaajernius?
ten j a loröisikäyksen välikappale. SUlä
on omat tarkoituksensa eikä kenen-^
kään muiden .^tarkoitukset. -
; -Britannian iälahuoji^en Jäsenistä e i
60 prosenttia saatu äänestämään
Saäcsan ^liuden armeijan: : puöJesta^
R ä n ^ n ^ kansalliskokous hylkäsi sen
käiksi, kertaa vapaassa 'äänestyksessä
PäkoUiseaäa äänestyksessä 55 pro­senttia
edustajtota äänesti- sitä vas­taan,
t a i ei osallistunut äänestykseen.; tävä aikaansaada uudet neuvottelut
'v3hentämisehdotUksenTK:lle. Mutta
tämä suunnitelma on tämän ehdo­tuksen
vastainoi."" Sillä as met^tsee
tuhoisaa aseistamlskilpailua. Johtaen
vannastlellntasan alentumiseen.. Sen^
vaTsin^iahdolllnen setu'aus on atiomi-sodan
tuho.
Kc3ä:a saksan militaristien lupauk-'
set eivät ole kosikaan merkinneet m i ­tään
kun heillä on ollut armeija niin
mitä ne merkitsevät k u n Sakaan m i ­litaristien
käytettävänä ovat: atomir
aseet? *
- P a i n o s t u s Saksan armeijan puoles­ta
on.-jo n y t Johtanut lännen valtojen
edelleen jakaantumiseen " j a ^uilun
sy;ventymi<ieen lännen J a idän välillä.
Se o n n y t Jo lisännyt maailman-Jän­nitystä.
Sodan a&aha liivättu tie o n pai%s
tie. Sotaa el taisteltu turhan täh­den.
Canadan on hyljättävä Saksan
armeijan; suiinnitelma' Ja ,on>V^
KuusläQTinmentä - prosenttia ; canada-läiästif
(Varustaa sitä j a heidän luku^
m^äxäiji^-^kasvaa. '
• "D^e^DMnat.s r-^^ n i i n länr
necfk' kuin idässäikin — eivät halua
olla osallisina siitä. MUlä oikeudella:
me ivolmme .saattaa heidät tähän
tuhoon? '
' S e on Ipahaa ennustava
nia; eyehdys mikä olisi oikaistava nyt
kun siihen on vielä aikaa.
auta' merkitsee Canadan liittoutu­minen
uudelleen mllitarisoidim Sak-;
san kanssa? ' S e merkitsee sitä, että;
Saksan -nulitartsmille annetaan oikeus
seikoittaa-v Canada Saksan imilitarls-min
haluamaan kansalaissotaan tai
kansainväliseen sotaan.: Sillä Saksan
militairlsmi on mestari' järjestämkän
"puolustussotia": j a canadalalsen b r i -
gaadln, Sakiijssa majaileminen (otak­suttavasti'
tiiman (Vuosisadan loppuun
saakka) -.merkitsee Canadan auto-ima^
attista osallistumista niihin;' •
Canada esitti mainion. aseistuksen
neljän vasttitmaaliäeni^yallanvkesrfieiL
On allekirjoilfettava'' oratihansDplmns
yhdistetyn, ei-mllitäristisen j a v a ­paan
Saksan kanssa. Saksalla on
oikeus^ yhtenäisyyteen J a vapauteen.
Melim^on oikeus itonralliiuuteen
kaivataan, ei lepyttämistä j a uhka­vaatimuksia,
vaan rehellistä diplo­matiaa,
: Sellainen toimmta tulisi huojenta­maan
maailman Jänmtyatä, eäistäisl
atomivoiman ra\ihanomaista kiiyttä-mistä.
keventäisi iaselstaxnlstadckaa
ja auttaisi rmaailmaniaajuisen . kau-^
pan saavuttamista. Se olisi askel;
tuella vilpittömään rauhanomaiseen
rinnakkaisoloon.
Me vilpittömästi pyydämme teitä
merkitsemään-: tätä harrasta pyyntöä.
Me toivomme, että Jokainen alahuo­neen
Jäsen kykenee äänestämään
amantimtonra ^mukaisella tavallar
Kaksi kertaa on tarpeeksi; Kenen­kään
ei pitäisi voida sanoa, että se
tapahtui kerran jäUeen.
Xoimais-Kilnan suunnattö^iat
Suoxuumrikkaudet — rauta, ftlvUxUU
iB ifoSta samoin k u i n myOs valta­vat
vesivolmavarat Jätvät aikaisem­m
i n mUtei käyttämättä teoIUsnuäen
Ollessa samalla: heikosti feehtt
iKinsanvallan voitettua: L 6
nassa on nopeasti rakennettu ras­kaan
teollisuuden uusia tuotantolai­toksia
j a ' v o i n i a l a i t o k i B l a s ^ t e a J ^^
nettu aikaisempia. <' ^
Teollisuustuotanto on viimeksi k u ­luneen
neljän' vuoden aikana laajen-tunut
siellä lähes puolella. Erittäin
nopeasti: on kehittynyt: valimoteoUi-:
sutu. Jonka tiuitänto 'oli Jo v . ' 1933
kjnmenen kertaa" suurempi kuin v.
»50. ,
. -Vuoden 19Sf alussa lAun^ K i i -
nassa alkoi, toimea suuri Vobn|alaitos
N-507. Vehnueibao-lehtl kertoo, että
JLotmals-Kllnan Suntshuaiiin maa-'
kuniiassa^r«ä:exm~eta1an nyt luutta ve­sivoimalaitosta
iLunsijoeile. Siitä t u ­lee
!LounaIs'-Kiinanstmiin'voimälälT^^
tosSuunmtehnan mukaan se antaa
ensimmäisen yirtansa v. 1936.
varkaiii2E<Saniiassa -
Ssirpia» OnC Kaksi Icanpmi-
1 ^ imiuäk tmmusU vilniiii v0kolla
itsensä y^Uiseltsi Irnvteen luor-tovaöfiairt^
eii, joista lie ollyat<
saaneet ..{2 700 arvoisen «oallixL
Toomlb: ]aUstetaan^.'W
- Xie olivatjiautopartlossa: ollessaan
: murtautimMt' fc^
Ja knUetia^eet kaliinsa polUsI-laitoksen
aatoilla koteihinsa;
S I T Ä
asBiiii V O m E . I A S E E A ^ . I ^ i g t f
MerUtkää^iRipeilUelfilcänoe vuosis.
ea, kertokaa se kahdella, lisätkää tul
lokseen 5, l(?rtokaa Ipppusumma 5D,
vähentäkää'tuloksesta'3^. Usäticgä
tnlokeeense rahamäärä mikä on tas­kussanne
Csen pitää oUä vähemmän
k u i n dollari), lisätkää suounaan iis.
Lopputuloksesta kaksi ensi|nmäist3
numeroa' ilmaisee teidän'&änne ja
kaksi viimeistä numeroa sanoo miteii
monta senttiä on teidän taskussauid
• • • - •
, MERTMIESJUTTU 'c,
^— Otin kerran ^"pestin erääseoi
vanhaan p u r k k i i n , ' j o k a -aina aallot
kossa keikkui n i h i vietävästi, että veä
löi sisälle savupiipusta j a lämmittä­j
i en oU kannettava savu idos ämpä.*
reissä . . >- -
«
.Runsaita,muinaislöytöjä, pn tehty
;''Jumlan - i^paipungiksi'" kutsutun Ihir:
nan> raunioista Jerevanlssa^ Arme-niassa^'
iimoifctaa Neuvostoliiton uut-tlstolmlsto..
vTä»;:^ 1^
on v i i n t a i i i ^ j a sekä kilpiä j a pronsVr
s i s ia kypäröitä. Joiden ikl^ arvioidaan
yU 2,500 vuodeksi.
Länsi-Saksan aseistaminen
vaarantaa myös Skandinaviaa
:: Euroopan kansojen rauha; j a tur-i
vallisuus -vaativat:ehdottomasti sellai-;
senf jäarjestön luomista, joka;^estäisi
uuden -verenivuodatulEsen, takaisi rau­hanomaisen
elämän ja -kalkkien v a l -
jtlqlden; keskinäisen :yhteia'oinilnnan,
n i i n suurten k u i n pientenkin, riippu­matta
päden yhteidtiuinallisesta t a i
valtiollisesta jäi'jestelmästä. ; Neuvos-toliitcn
ehdotukset palvelevat nimen­omaan
näitä tarkoitusperiä.»: Ne on
muotoiltu "yleisemooppalalsessa kol­lektiivisen
. tmivalllsuuden f» >pimuk-sessa",
• johoir E?n'oopan rauhan ;ja
turvallisuuden takaamista koskevien
Moskovan-neuvottelujen eurooppalai-r
set osanottajat: ovat yhtyneet.'
LONTOON J A PABnSIN
SOPIMUKSET
Olemime todistatjina myös toisen-luontoisessa
tilanteessa. XJSA:n h k l -
litaavat piirit Ja niiden länsieuroop­palaiset
kannattajat pyrittävät kaikin
voimm: ' kiihdyttää kansainvälistä
Jännitystä j a päästää valloUleen m i -
Utaristlset voimat. :-;Kuten'tunnettua,
näitä' päämääriä palvelevat Lontoon
ja Pariisin st^imukset. Jotka" edel-lyttiävät
Länsi-Saksan jälleenvarus-tamista;'
Wehimacht
Ja uuäelleen aseistetun Länsi-Saksan
kytkemialä > sotUaalllsiin ryhmitty­miin
— Pohjois-Atlantin liittoon ja
uuteen: länsieurooppalaiseen. liittoon.
MIHIN SOTASOFEUVKSET
JOHTAVAT
/ K u i t e n k a a n , kuten historia todis­taa.
sotilaaJliset ryiimittymät eivät ^ kitanostaa iröA:n hallitsevia piirejä
' Ja niiden eurooppaJalsta liittolaisia?
•TSstä q n o l e m a s i päteviä; tietoja.
Lontoon j a P a r i i s in sopimusten mu-kaan
LänslrSaEäa saa alussa puoU-mlUckmai^
m
nuineen. Jalentokoneineen.- Sitä­paitsi
Länsi^^JSäkkissa^^^ c^^^^^^
poliisijoukkoja. Jotka nousevat, y li
200,000. i n i ^
toja", jolhha kuuTuu- lähes 250,000
edellyttämäri:- pu<riin^
meijan kansaa Läi^^atoMlla-txiiee
olemaan' yli miljoona-::-as^
miestä, rähän on lisättävä 2 .mil­joonaa
j e r l l a i s t e n f h^
jestöjen ^ n i ä , joihhi järjestöihhi
kuuiuyat Mitiset: hitierM armeifc
Jan sotilaat, y , ' . \
P a r i i s i n : :v^iplmusten ra^
Jälkeen k a i k k i nämä miljoonat aseis­tetut.'
vjM^p^^^
i a l ^ n - ^ f f i ^ ^
hyökkäys- J a revanshisotaa varten.:
Mut^;^ei'ltässä ole' vielä kalkki.
Pariisin.fiop^ukset ahtayat läna'.^k-salaislll^""
aseellisille ivoimille myös
.aiOTir;^-Ja^^
rai!seim?^^älai£e^/^^ val-ole
koiäkaan''Vaikuttaneet kansainvä-hsiin
suhteisiin jännitystä / lieventä­västi,
eivätkä edistäneet rauhan v a ­kaannuttamista
j a tonsojen yhteis­toimintaa.
Päinvastoin, - tällaiaten
ryhmittymien ' syntyminen on :aina
Johtanut aseista-mlskUpailun voimis­tumiseen,
kärjistänyt jyrkästi valtioi­den
väLsIä suhteita j a loppujen l o ­puksi
johtanut sotaan.
.Ennen ensimmäistä maailmansotaa
kilpailivat keskenään senalsefc rotir
läalliset ryhmittymät kuin "kohni-l
l i t t o " (Saksa, Italia j a Itävalta) ja
"Entente--sopimusvaltlot" (Englanti,
Ranska" ja Venäjä). To^seezädn
maailmansotaan johti hyöl^ysluon-toisen
sotilaallisen ryhmittymän —
"Berllini-Rooma-Tokio akselin" muo-;
dostamlnen, tunnettu myös "antiko-mlntemöi
paktin" nimellä.
. Aseistamalla Länql-Saksan entisten
hlt^lerlläisten kenraalien johdolla: j a
lilttämäEä .Sen • hyökkäysheriklseen
Pohjois-Atlantln liittoon sekä länsi­eurooppalaiseen
liittoon.: U S A :nj h a l ­litsevat
piirit J a niiden eurooppalai­set
kumppanit ivapauttavat saksalais­ten
revanshistien kädet. Tallalrien
politiikka johtaa uuden sodan vaa-,
rän vakavaan kasvuun JJuroopaasa.
M I U J I I S E K S I SmJNNlnTELLAAN
L - S A K S A N A R M E UA
Millaiseksi .= muodostuisi - revänähi-henklnsn
länslst*salalnen armeija,
jonka muodoistaminen: niin- suiuesti
mlstautuvät kiihkeästi Jo tässä v a i -
Tämä^ antaa uudelleen, syntyvälle
saksalaiselle Wehrmachtille sotilaal­lisen
etua^-nan muihin TläiisieUro(v-palaisiln-
liittolaisiin nähden; L Oxihan
tunnettua, ettei Ban^ i u k ^ enempää
kuin Italiallakaan tai ^»enelux-nmilla
ole .atomiaseita.
H t T L E B K I N KADEHTISI^
' Näin ollen länsisaknalalsilla revaiji.
shisteiIlat^^ee olemaan-Pohjois-At^i
lantin Ja länsieurooppalaisien :mtö^^
järjestelmässä Voimakkain Ja täydel­lisesti
koneelIist8t:tu,r uudenaikaisia
aseilla (varustettu armeija. El ole
vaikea huomata, että Saksan umi
"puolustuspanos"; -voisi. herättää .kai^
teutta Jopa Kitler:ssäkln,'^j'cka kuten
tiinnettuajsäi perinnöicseen Versail-len
;soplmuksen;,mukaan ainoastaan!;
100,6oär sotilasta' Ja 4,000 upseeria. Ja
kun vuonna 1935 yleinen: asevelvolli-:
raus astui -voimaan, Saksassa aseis^
taen 500,000 miestä el HitleriUä oUut
k y l l in suurta upseerJcaaderia.
K U O L E M A N V A A BA
- I^nsi-rSaksan ::;uudelleenaseistamis-:
suimnitelmien: toteuttaminen: Ja sen
k y t k e n e e n : hyökkäyshenkisiin: sotlr'
laellittoihin fi;muodostaaiK..-kuoleman
vaaran Euroopan kansoille Ja ;varsm-k
j i Sak:an naapmlkansoille, niin
myös •Skandinavian maille; V Kcska
lÄnsl-Saksanaseellisten voimien joh-:
dossa tulevat-olemaan : sama-t; mlli-^
taristiset voimat saksalaiset mono-polistlt
j a hitleriläiset kenraalit, on
täysiifl-y olettaa, että uusi hyökkäys
tiilee kulkemaan entistä tietä.
Historiasta tiedämme, että ensim­mäisen
iskunsa saicsalalsst ovat aina;
kohdistaneet naapurimaihin.
"Rautakanslerl" Bismarckin en­simmäinen
vaskel Saksan imperiumin
muodcatamisek^ - oli; hyökikäyshenkl-sen
sodan; aloittaminen Tanskaa vas-:
taan. vuonna 1864. Tämän- epätasa!^
sen taistelun aikana Tanskan kansa
k i r j c i t t l mainehikkaan sivun histo-.
riaansa. :Vuonna 1870: ssuräsl hyök­käys
; Ranskaan.:' Ran«kalaiq-preussl-lainm-
sota-oli kuin alkusoitto kah-;
deliemaailmansodalleitjotka^ss^salai-set
militaristit-aloittivat saman Ih-mlssukupolven-
aikana. O n alheellis-:
•ta muistaa myös se, että ennen hyök­käystään
Neuvostoliittoon Ktleriläl-set>
fasistit olivat alistaneet^ yaltansa
alle useita eurooppalaisia maita, nll-^
den-Joukossa Tanskan J a Norjan„ot-r
taen niJssä käyttöön ankairan miehi-tysjärjestelmän,
-joka^tuotti suunnat­tomia
kärsimyksiä näiden maiden:
kan^'i3ille. ^ - ,
Missä ovat takeet siltä, ettei tämä
tule toistumaan? Näitä 'takeita el
kukaan voi antaa, — eijsukaan voi
mennä takuuseen Giitä;: etteivät sak­salaiset
revanshistit -valmistaessaan,
kolmatta - maailmansotaa;"itään
hyööT^äyksen" lipun: suojafisa: matkan
varrella; voisi pistäytyä myös länteen.
; Tavallisesti MnsieuTOoppalaiset por
ISltikct s>Tetoavat ei^lantilaislln "ta­kuihin";
- M u t t a voiko ifcukaan todella
vakavissaan uskoa sUhen; että: i^eljä:
englantilaista,dlvisionaa; voisi pidät-r
tää h a m p a M n asti aseistettuja sak­salaisia,
re^anshlsteja.
vYksiriomaan kollektiivisen: turvallir
suuden tjärjestelmä, johon osallistui­sivat
kaliSkl Eiurq^an maat, n i in suu­ret
kuin "pienetkin; Lvoisl taata todelr
(Jatkuu 3. sivulla)
"Jumalasta" seuraava, anstoineen
K e n a n k l n lUklja erehtyy otsikon
perusteella.; Kssymys e i o le lainkaan
henkiolennoista eikä heidän edusta-
Jistaan* vaan näistä maallisista. Me
kun olemme olleet pitkän aikaa sitä
mielipuolta; etta selvä työn jako p i ­täisi
olla kriivarelUakin — puhukoot
papit Ja, piispat henkisistä asioista
j a yleensä sielujen kohtalosta, mitä
me maallikot emme_oikein ymmärrä,
mutta Jättäkööt pois Jum'alansa var­jossa
politifcoimiiim. Meillä maali­koilla,
tavallisilla Entisillä kuoleval-sllla
olkoon taas oikeus polltlkolda-kin,
Jos n i i n haluamme, kunhan {jä­tämme
n e "tuon puoliset" sitä alaa
harrasta-ville papeille j a heidän esi­miehilleen.
N i i n . kysymys on siis näistä maal-lisL'r.
a asioista, mutta sittenkin u s ­kallamme'
veikata, että otsikkomme
sopii siihen kuht pieksu sateen' hak­kaamaan
lehmän sontakasaan.
' Ne meistä —" J a siihen syntlta
olemme olosuhteiden pakosta melko
fiuuxessa ibäärässs langenneet jot­k
a olemme: käyneet : Hollywoodm
"puhtaastt tattcellltfa" Ja «Icokonaan
el-poliitUsia" filmejä katsomassa,
olemme niySä Jbaäneet nähdä, että
Yhdysvaltain salaisen lCiolii8!n,'eli o h ­ranan
(FBI:n) Itämies J. Edgar
Hoover on päätäiisäylempiUm kaik­kia>'
multa: Hänestä on Idrjoitettu
kirjoja j a juttuja sekä tehty eloku­via;
hänestä on otettu henkilökoh­taisesti
sadottain uuticikuvla Ja hä­nen
salaisen poliisinsa agentit ^esiin­tyvät
kaikkitletävlnä', kaikkivoipina
j a kaikida amerikkalaisia holhoovina
enkeleinä. Joiden jalat tosin roikku­vat
vielä vähäti maassa.
Selvästikin J. Edgar Hoover von
omaa luokkaansa oleva J a kokonaan
epiätavallinea mies: Hän on seuraava
amerikkalaisten rabamiesteii'' kalldci-
-voivasta jmnalaaita'— dollarista. S e l ­laista
yliluonnollista suuruiitta. Joka
ei. voi erehtyä; j a Jcta ilman ei voida
elää, ei ole. ollut sen Jälkeen^ k un
Salksan- Oestapon.'päämies päätti kor­kean
onukätisesti luopua tästä m a a l ­lisesta
rvaenuksesta Ja lähteä myrk?
kypalan avustamana > paremmille
metsästysmaille.
Entää sitten tulokset? . Myös omaa
suuruusluoUcaansal , • '
New ToTk Thnesln Icbrjeen
Luther' A.'' Euston sanoi' tammikuun
4 p n Washingtonin khrjeessään mm.
seuraavaa: ^
Vuonna 195ft suoritettiin Tbdys-vaUolssa
(el d i s 'Neuvostoliitossa,
vaan nlmeuiimaan Yhdyavallolssa - -
K) enenQi^4n - vakavia. riSoksia' kuin
m i l l o i n h a n ennen Y h d y d y a i k i K^h^
torian:;aIkana . . -
" S i i ^ e m p l e n rikosteh lisääntymi­nen.
thitIC' on havaittu v U i i ^ t a 1945
alkaen> Jatkui'edelleen v.yi954, mtitta
Hoover e i antanut'tästä y ^
taisempia tilastotietoja .'; . ' V u o t e en
1953 tverräten häh saiiöt r suurempien
rikostei^, lisääntyneen hoin 5 pro*
sentillä.*
"Ryilsta-; pahoinpitely-, raiskaus-ja
nSj>W:eJiy!riilEokset saavuttivat kym­menvuotisen
etmStgrksen Vilö54, s a ­noi
Hoover.
". . . PankkhTöstOjä t<Nt»(htUi 307.
Yerrat^wia^' 2 ^ : pankkiryöstöön
1953 . . . '
; M e ca^hie^^etenkään h ^ ^ vihjata
sUhen;{etUt flooverln miehet j a hänen
stdainmt^oliisinsa olisi i&-
hän iik(i^tä\ suumen^r
Mutta ilimeteUä k u l t e i Am t ^ ^ m i ­ten
bSmiP^; iuvoruutensa.' on loppujen
lopuksi.'nUn pieni Ja voimaton, ettei
hän (vav t a ^ aftostulvaa eablCä?
•VaiVusUcö sittenkin Iqrjri srvem-Ö]
ls4ä.}öm.Mi& xnt.; % o v e r jä
hänen '0&ranaaw olisivat seicaantu-neM
u l in perusteUUsestt'^ nykyaikai­seen
noitäjahtiinväälriBtä mieu-idtelstä^^
jByytcttyjen Ihmistär vätnoa-misj^
Jäutni^kliDlqQen«ttiBi enää
voida lainkaan kUmlttää hudäijota
todelllsen^ :|ikollis^uden catftmlseen.
.Tähän niBhMliimatecn viitataan
hyvin voimakkaasti yll^nainitussa
kirjoituksessa, missä asian' tältä koh­dalta
sanotaan:
"Ikuisen valppauden tarve kommu­nistipuolueen
seuraa jäin subversilvi-:
suutta yastaan tulee entistä* tärkeäm­mäksi
maalimaanlaajuisen'puolueet--
toniuUden* • nousun 'Jä Neuvostoliiton
'^uhanomalsen rinn^skälsolon* pro-,
pagandan • •vuotei". sanoi hän (mr-
Hoover.
' Hooverin suuri poliisikoneisto kes­kittää-
siis kaiken huomionsa nUdcn
nuuiiiimiseen. Jolta hallitusherrat ja
suurpääoman' miehet epäilevät "vää­ristä
ajatuksista'!'^^ J a kuten ylläoie-1
vasta näkyy, kysymys ei ole enää
"yksinomaan" • kommimistien • nuusklr
miaesta4anralnoani^^
ohrana- o n tämän kehitysvaiheen jo
slrvuuttanut, kuten tiedetään. Ja niin
pulmtaan • ylläolevassa, laiiuiukseina-k
l n konmiunistipuolueen "seuraajaln"
siibvetslivisesta toiminnasta — j a se
on jo n im laaja käsite,'että siihen
mahtuu k u k a taliansa. Muistetaan­pa
vain, että mfeWän omaa ulkoml-nlst^
tiä'^n^*^fc'»r^^e*"'^nia; syytettiin,
YhdysräUoifca erään kerran "iröm-munlstieii
sUosin^sesta"'kun hän el
heti iuöstunut antamaan sinisilmäis­tä
OouÄXxkpaamdÄkala]^ noita- :
jahttaldcuksen' vetonumeroksi. v,:
AUcaiasa kiitakin mutta paxenapi
kai idttedkUi olisi'että anUlmlaiset
ftiiireti vpdetisftsl.pjen "Jumalasta seu­raavan"
.miehen ta&alsin maan ka­maralle
' todelHala TlkoUlsla <,<v8htl-maan.
V^ Känsäkouraa.
•',•)^';.^^'t«»•r;::;'-;'^,•K--^.Vv•:^i:;^
' Ä M M Ä