Vapaus, February 5, 1953

              teili
• I
' T I ,
!
4 ?
' i l N
1 i
•Sivu 2 Torstaina, helmik. 5 p. — Thursday, Feb. 5, 1953 \ l?Ä
ASOBKTK) — IndQiemlent Xabor
Oi^an of flnniSIi Canaaiaiis. Es<-
tabUslhed Kov. 6/1917. Authorlzed
«8 «cond clafis tnail bjr tbe Post
Qfllce Department, Ottawa. Pub-
Usbed thrice veeSdy: Tuesdays
lliundays and Saturdays Iqr Vanans
Publishing Coini>any Ltd., at 10&-t02
E lm St, W,, Sudbury, Ont.^ Canatb.
Telephone»: Business Office 4-4264
Editorlal Office 4.*265. Man^eir
e. SuluL Editor W^ Eidund. Mailing
addresg: a » 69/ sadbuty, Ontario.
Adfrertising rates upon application.
Transiation free of charge.
TILAUSHIimAT:
Canadassa: 1 vlc 74)0 0 kk. 3.75
'• 3 kk. 255
Yhdysvalloissa: Itnc^BMo kk, 4 ^
Suomessa 1 vk; 8.50*0 kk. 4.75
Ei8enhoweiin ohjelmafH^
Presidentti Eisenhower piti viime maanantaina kongressin ja se­naatin
yhteisessä istunnossa ensimmäisen ohjeimapuheenäa, joka sivu­mennen
san^j?n aiheutti arvostelua, p2ttymystä ja huolestuneisuutta
kaikkein ensimmäiseksi Yhdysvaltain liittolaismaissa, mukaanlukien
Canada;. ••
Koska presidentti Eiscnhovverin puhe laajillettiin Canadan yleis­radion
(CBC: n) välityksellä kautta maan niin meillä lienee syytii
olettaa, että hänen puhettaan pidetään tälläkin puolen rajaa niin tär­keänä;
että sitä tulee tutkia ja arvostella.
Radiosta Eisenhovverin puhetta kuunnellen tuntui ilmeiseltU, että
puhujan tarkoituksena oli saada kuulijakunnalleen sellaisen I:ä.sityk
sen, että nyt alkaa "uusi lehti'' Yhdysvaltain historiassa, -vaikka T r u -
manin hallituksen viitoittama sotapolitiikka jatkuukin entisestä kiih­dytettynä.
Sisäpolitiikan alalla presidentti <Eisenhower tunnusti, että hinta-ja
palkkakontrolli ei ole estänyt sotapolitiikan aiheuttaman inflaa-^
;tionin kehitystä—ja niinmuodoin hän luopuu näistä kontrollimene-
'^^ImistäVValtion yhä' kasvaviin tähtitieteellisen suuriin lukuihin nou-
• jfifeViin velkoihin viitaten, presidentti Eisenhower sanoi asiallisesti, että
näin ei voi ikuisesti jatkua. Mutta sotaphjelmanjatkue-ssa- hän ei
kuitenkaan uskaltanut edes luvatay että Yhdysvaltain vaJtiori talous­arvio
saadaan tasapainoon. -Päinvastoin hän myönsi, että velkataakka
suurenee, ja eitä vöronmafcsajain täytyy maksaa kohtuuttoman kor­keita
veroja niin kauan kuin sotavarustelu jatkuu. Ottaen huomioon
Yhdysvaltain hallituspiirien alaisemmat lausunnot, että nykyinen
kylmän sodan ja sotavarustelun tilanne voi jatkua vuosikymmeniä —
"'•iljsä Eisenhower yrittänytkään kumota tätä katsantokantaa — pu^
> liäja, jätti sen vaikutuksen, että hän ei ole oikeni tyytyväinen alati
toääntyviin veroihin, mutta asiain nykyisellään ollessa ei niiden suh­teen
voida tehdä mitään.
««K Kaikkein suurinta huomiota on kuitenkin knnnitetty president­t
i Eisenhowerin lausuntoon, että Formosan vesille komennettu Y h ­dysvaltain
seitsemäs laivasto ei tule enää "suojele-naan" Kiinan man-n<
Jrmaata Chiang. Kai shekin reittauksia vastaan. Kuten tiedetään,
il":4>residentti Truman komensi kesäkuussa 1950 yhdysvaltain seitse-mnnen
laivaston Formosaan selittäen, että sen tehtävänä on estää
Kiinan Kansantasavallan hyökkäys Formosaan ja toisaalta Chiang
i-shekin reittaukset mannermaalle. iMyös muistetaan, että samal-
Jit kun Truman hankki Korean "avustamisinääräykselleen" Y K : n
ejAemmistöpäatökscn tuen, For^nosan kaappaus jäi yksinomaan Y h ­dysvaltain
omaksi asiaksi. Presidentti Eisenhowerin nyt antama, lau­sunto
peruuttaa Truraanin määräyksen sen kohdan minkä mukaan
seitsemännen laivaston velvollisuus oli muka estää myös Chiang Kai^
shekin reittaukset. .Eräät asiantuntijat ja poliittiset huomioitsijat
^•ovat selittäneet tämän tarkoittavan sitä, että Yhdysvaltain toimesta
suojellaan edelleenkin Chiang Kai shekin joukkoja Kiinan kansaa
vvastaan.:'/-;:.; . ' < \ . ; / - / . ,^
Länsi-Euroopan maissa, erikoisesti Ranskassa ja Britanniassa,
ilmaistiin heti suurta huolestuneisuutta siitä, että presidentti Eisen-howerin
toimenpide voi johtaa sotatoimien laajenemiseen Kaukoidäs­sä
ja ehkä kolmannen maailmansodan: puhkeamiseen. Yleisesti ni­mittäin
tiedetään, että Chiang Kai-shek ei ylcsinään pysty järjestä­mään
mitään- reittauksiakaan mannermaalle, mistä kiinalaiset ajoivat
hänet pois. Vaara onkin siinä, että Chiang Kai shekiä ruvetaan eri­koisesti
varustamaan tällaisia sotaretkiä varten — tai että hänen d i -
visioonejaan viedään Koreaan toteuttamaan kenraali Eisenhower in
aikaisemmin tulkitsemaa ohjelmaa, jonka mukaan "aasjalaiset pan­naan
tappelemaan aasialaisia vastaan". Että tässä on ilmeinen vaa­ra,
se ilmenee muun muassa siitä kun pääministeri St, Laurent antoi
alahuoneen istunnossa lausunnon, jossa hän korosti, että Yhdysval­tain
hallitus on "yksinään'' vastuussa siitä mitä tästä oh­jelmasta
seuraa, sillä sen suhteen ei ole Canadan mielipidettä kysytty.
•Näyttää siltä, kuten eräät huomioitsijat ovat maininneet, että päämi­nisteri
St. Laurent ei; vain sanoutunut irti Eisehhovverin "uudesta
ohjelmasta'', vaan tahtoi tehdä tunnetuksi sen tosiasian, että Canadaa
ei ole siihen sidottu. Tämä sellaisenaan on hyvä ja saa kaikkien
canadalaisten jakamattoman hyväksymisen, sillä sodan laajentamis-puufaia
vastustetaan sitä tehokkaamin kun Catiadankin hallitus sa­noo,
että se ei sotaseikkailuihin lähde. Kaikkien hyvää tarkoitta-
_vien canadalaisten velvollisuus on vain entistä päättävämmih puhua
ja toimia rauhan säilymisen puolesta.
•Mitä tahansa presidentti Eisenhower tarkoitti sillä, että hän sa­noutuu
irti Roosevelt-vauiajan, Stalinin, Churchillin ja TrumaUin
"salaisista sopimuksista'', siitä on tähän mennessä saatu niukanlaisesti
tietoja. Mikäli tiedetään, eikä Eisenhower liioin esittänyt eriäviä mie-lipiteitä
asiasta, k.o. valtioiden päämiesten väliset "sodanaikaiset sopi-
Thukset ovat kaikki julkisessa tiedossa. '*Salaisia" sopimuksia lienee
. tehty, esimerkiksi siitä, milloin ja missä määrin Neuvostoliitto liit­tyy
japanivastaiseen sotaan Hitlerin ja Mussolinin ehdoitta antautu­misen
jälkeen, mutta tämäkin asia on aikoja sitten tullut yleiseen tie-toon,
eikä siitä "irtisanoutuminen" suuriakaan merkitse. Mahdolli­sesti
on sodan olosuhteissa tehty muitakin sellaisia sopimuksia, joita
ei heti voitu julkisesti tiedoittaa. Mutta ainakin meidän käsityksem-
'* me on molemmin puetin annettujen lausuntojen perusteella, ettei mi­tään
salaisia sopimuksia ole enää olemassa.
Toiselta puolen tiedetään, että Y"hdysvaltain eräät sotaiset piirit
ovat jo pitemmän a i k a a olleet tyytymättömiä esim. Jaltan ja Potsda-
«min sopimuksiin, jotka sodan aikana, taistelun riehuessa kuumimmil­laan,
liittolaisten kesken allekirjoitettiin ja k.o. liittolaisvaltioiden
\ fJäamiesten. juhlallisilla allekirjoituksilla vahvistettiin. Nähtäväksi
' ityt jää, tarkoittiko presidentti Eisenhower sitä, että hänen hallituk­sensa
sanoutuu virallisesti irti Jaltan ja Potsdamin sopimuksista —-
.«^ mitä eräät piirit ovat Yhdysvalloissa viimeaikoina niin äänekkäästi
vaatineet.
^ ! OIkooa tämän viimeksimainitun seikan kanssa miten tahansa,
mutta tosiasia on, että presidentti Eisenhowerin puhe aiheutti petty-laystä
ja katkeruutta kaikkien niiden keskuudessa, jotka olivat o i l o i -
taneet häneltä käytännöllisiä toimenpiteitä Korean sodan lopetta­miseksi
ja, kansainvälisen jännitystilanteen lieventämise':si. Eisen-
"•hovretta pute ei ollut pettymys vain miljoonille amerikkalaisille, ja
'"^i^tihanpudlustajiUe yleensä — vaan myös YTidysvaltain liittolais­maiden
hallituksiile.
Tässä osastossa julkaistaan yleisön
kirjeitä b ne siis edostavat bii-Joltta-ialn
toMipUem. Hirject pitäisi r a ­joittaa.
Jos nubdoUist4> 200 sanaan, Tiiäa osastoM lähetetty^ kirjeitä
d pal^mtetar.
• • • • o • o • •
HÄN OLI MYÖSKIN
SANKABITYTTÖ
Vapauden niunerossa 13 J u l k a i s t i in
muistokirjoitus " S u r m a t t i i n ihastut­tavan
nuoruutensa' tähden". Olen
sen klrjjlttajän kanssa sainäa m i e l ­tä,
j a annan suuren kunnioituksen
hänelle, jaka niiden tyttölasten n i -
nxlä c l i kerännyt m u i s t i i n.
H a l u a n bmasta puolestani liittä^
siihen nlmiluöetteloon a i n a k i n yhden
nimen, Jenny Lähteenmäki, syntynyt
190O. F.irajoelia. Olin toukokuussa
Jennyn isäpuolen kanssa Hennalan
yankilelrillä losarmkäa 24. Eräänä
päivänä soppajonossa ollessamme
tuo-tiin siihen Turu'n komppanian
tyttöjä, joukossa myöskin JennyJ
Jennyllä oli pieni leipäpala, jonka;
Iiän antoi ikäpuolelleen sanoen: ' M i ­nä
en tarvitse enää leipää, sillä m e i ­dät
surmataan huomen aamulla k e l -
:lo 4
N i i n tapahtuilcin . . . KTyväätelles-sään
meitä Hän vielä sanoi: "Jos
jäätte elocn n i i n muistakaa tehtä­vänne,
sillä luokka taistelu ei tule
m u u t t u m a a n . . . "
Je'nny k u u l u i T u n i n naisXonippa-n
i a a n . Olin tunte'nut^ hänet jo l a p ­sena.
Hän o l i y k s i p a r h a i m p i a Suo­men
s a n k a r i tyttöjä. — M u k a n a ollut.
* * •
Kysymys: Olkaa hyvä j a selosta­kaa
Vapauden palstoilla niistä tuler
v i s t a nuorten näytelmäkilpailuista
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä o n ikfärajä niillä näytteli­jöillä,
j o t k a saavat osallistua k i l p a i ­luun?
•
2. Tarkoittaako ''suomalaispenilsen
nuorison keskuudessa" k a i k k i a meitä,
j j t i a olemme syntyneet tässä maas­sa
(Canadassa)?
3. Tuleeko tuomarit yhdeltä paik­kakunnalta,
tai saako kiikun p a i k k a ­kunta,
j o k a osallistuu k i l p a i l u u n , lä­hettää
yhden tuomarin.
4. Saako enemmän pisteitä jos
esittää "näytelmän ilman " k u i s k a -
r l a " —Tietoa haluava. , ,.
Vastaus: (1) Mitään t i u k k a a i k ä ­r
a j a a e i ole määritelty eikä meidän
käsittääkseimme sovikaan määritellä,
sillä t a i l ' j i t u s on, että k i l p a i l u u n voi
osallistua n i i n neitoset ija n u c r u k a i -
sät k u i n " a i k u i s c t k h i " miehet j a n a i ­set;:
j o t k a yleisesti luokitellaan "nuo­reen
väkeen" k u i U u v l k s i . Väärinkä­sitysten
välttämiseksi lienee p a i k a l ­l
a a n m a i n i t a , ettei " n u o r t e n " joukols--
ta yleisesti puhuttaessa, kuten tässä­k
i n on asianlaita; oteta huomioon
sitäkään, ovatko asianomaiset yksi­näisiä
t a i aviolilttoelämän satamiin
purjehtineita.
(2) T a r k o i t t a a — ynnä tähän m a a ­h
a n nuorina tulleita Ja; tässä maassa
lusvatettruja.
(3) ' " M a h d o l l i s i m m a n hyvät p a l -
k i h t o t u o m a r i t " nimittää C S J : n tpk,
joko yhdeltä paikkakunnalta t a i u -
seammalta paikkakunnalta, r i i p p u en
siitä mistä nämä-henkilöt on saata
vissa. .
(4) iMeidän tletääksemine el ole
tehty mitään päätöksiä siitä, millä
perusteella palkhitolautakunta k i l ­pa
ilunäyteimät " m i t t a a " , paitsi se,:
että kilpailtavana ei ole näytelmien
sisältö <eikä kieli) vaan niiden e s i -
tystaso. n i i h i n epäilemättä vaikuttaa
myös roolien osaaminen. PalMnto-lautakunta
on luultavasti se' e l i n , j o ­ka
määrittelee vissit "säännöt" i t s e l ­leen,
Elliä C S ei järjestönä ota tätä
tehtävää itsellieen, väah-luovuttaa sen
"mahdollisimman hyVllie" p a l k i n t o -
tuomareille.
Mitä muut sanovat
ASIALLINEN VAROITUS
C a n a d a n el pitäisi myydä eikä a n ­taa
pois suuria luonnonresurssejaan,
joiden pohjalla meidän kestävä vau­rautemme
n i i n suuresti lepää. — J a ­mes
M u i r , Royal B a n k of Canadan
presidentti.
, • , . « • . . , »
Achesonin tapauksen jälkeen me
volnxme odottaa miltei mitä tahansa,
Me s.itamme nähdä vaikka vuosisa­dan
parhaan kaskun kehittyvän W i n -
nien (Chm^chillin^ nykyisestä Wash-i
n g t o n i n matkasta. Kuvitelkaapa,
että W h i n l e raahataan epäamerikka­laisten
noita j a h t a a j i e n eteen selittä­mään
"miten on mahdollista" se.
että hän antoi k u n i n g a t a r E l i z a b e t h in
määrätä " L i m e l i g h t " f l h n t a esityk'3en
ja henkilökohtaisesti o n n i t e l l a s e l l a i s ­ta
rauhanlietsojaa j a "subversiivia"
k u i n CharUe C h a p U n l a ? Pitäen l a k ­k
i a kädessään saadakseen dollareita
ja pyssyjä Winnlen täytyisi suorit­taa
Ehakepcarialaista kaunoluistelua
vastatakseen siihen — jänkkien n o i -
t a j a h t a a j i a tyydybtävästL — Tom
McEwcn, P a c i f i c T r i b i m e , Vancouver.
— Canadassa on 32 yliopistoa, jois­ta
kaksi on ranskankielistä, kolme
kaksikielistä ja loput englannlnbie-lislä.
a i i l j d o n i a e n g l a n t i l a i s i a huolestut­taa
toimeentulon pulma. S c d a n fäät-tym
sestä tulee kuluneeksi k o h t a kah­deksan
^uotta, multa Englannissa
ovat vielä . ojinass.! ruokatavarakor-t:
t;: Tj^tätektJät ovat p a l j o n t u k a ­lammassa
assmasca k u n ennen so­taa."
V i r a l l i s t e n tietojen mukaan E n g ­lannissa
k u l u t s t t i i n vuonna 1951 l i ­haa
vijKos£a,2a,2 tallatta tonn a sitä
vastoin k u i n vuosina 133i—1933 k u l u -
tett.in sitä 40J5 tu;-.atta t o n n i a . Viime
vuonna oli t i l a n n e vielä hudnomp'..
Marraskuun 30 päivästä vähennettiin
l i h a - a n n o s t a entisestään. K u n s i i h en
s r . a k i a väestö s a i ostaa viikossa l.haa
2 shillingillä, n i i n nyt sitä saa ostaa
v a i n 1 s h i l l i n g i n j a 8 pencen arvosta.
Englzintilaisen politUkon Osoornln
sanojen mukaan ' e n g l a n t i l a i s e s t a 11-
hiapalstlsta jää kohta jäleile ,7ain
p2U:-ix. muista. Iso-Britan.nia rr.uut-tuu
kchta kasvissyöjäksi". /
V o i t a oh yhtä valkea saada kiihi
l i h a a k i n . K o s k a a n viime so^an jäl­keen
eivät enGlantilaisät oie saaneet
•VO'ta n i a vähän k u i n nykyään. A i ­kakauslehti
'Econtfenlst totsaa, että
' engiantila.sten on voideltava voita
leivän päiUe yhä '.ähenimä.i'* T a v a l ­liset
englantilaiset isaivat k a u a n a & aa
j u u s t o a 23.3 grammaa vikössa, mutta
hljäbtaln sJle luvattihi lisätä tätä
jaustonormia 14.5 grammalla. .
M u t t a näitäkään ruokaiiormeja
E n g l a n n i n työtätekevät eivät kykene
a i n a ostamaan. Yksistään viime vuo­den
marraskuiissa jätti vähintään
2,300,000 englantilaista osaamatta l i ­ha-
annoksensa varojen puutteen
•vuoksi. Ti-ötätekevleri asemaa huo­nontaa
kfikkien ruokatavaroiden
h i n t o j e n a l . t u i n c n kasvu. E s h h e r k i k -
si vuoden, 1347 lopusta vuoden 1952
loppuun kasvoi voin h i n t a 25 prosen­tilla,,
m a i d o n h i n t a 30 p r o s e n t i l l a , so-k
e r h i 33 prosentilla l i i i a n 35 prosen­t
i l l a j a leivän h i n t a kasvoi 93 prosen­t
i l l a . Yksistään r/iime vuonna kohor
slvat 95 eri r u o k a t a v a r a l a j i n hhmat.
Työpalkka on sen s i j a a n pysytynyt
entisellään. K a i k e n tämän tuloksena
t a v a l l i s t en Ihmisten ön kieltäydyttävä
monesta. Täysarvoisten r a v i n t o a i n e i ­den
asemesta heidän on käytettävä
sellaisia r a v i n t o a i n e i t a k u i n m a i t o - ja
munapulveria, huonoa margariinia
yms. Työläisperheiden kukkaro ei
kestä ostaa ensi l a j i n l i h a a l a i n k a a n .
E n g l a n n i n hallitsevat piirit, ovat
v a l m i i t alentamaan vielä erieriiiÄSiif^jo-niinkin
a l h a i s t a työtätekevien e l i n t a ­soa
pannakseen heidän kannettavak­seen
(Vielä suuremman, kLhkoaseis-tautumisesta^
a i h e u t u v a n taakan.
Sitä osoittaa varainhoitovuodeksi
1952—1353 hyväksytty E n g l a n n i n t u ­l
o - j a menoarvio, jonka m u k a a n r a ­vintoaineiden
hankinhan kannatus­maksuja
vähennettiin ensin 40 p r o ­sentilla.
Viime vuoden lokakuun a -
lussa niitä vähennettiin vielä toisen
k e r r a n , mikä kohotti taasen ihuomat-tavastl
useiden ravintoaineiden hin­toja;
Englannin lehd.stö k i r j o i t t i,
että ravintoaineiden ibankinnan k a n ­natusmaksujen
supistamisen tulok­sena
160 m i l j o o n a l l a punnalla E n g ­l
a n n i n työtätekevien on kiristettävä
.vielä enemmän suolivyötä.
E n g l a n n i n vallanpitäjät aikovat lo­pettaa
kokonaan ravintoaineiden
hähkihnan kannatusmaksut. Mutta
samaan aikaan he myöntävät m i e l i ­hyvällä
sodankäyntiin M a l a i j l l l a 57,-
003 puntaa päivässä (14,€00 puntaa
enemmän k u i n vuonna 1951) Ja käyt­tävät
yhä suurempia summia sodan­käyntiin
Koreassa. J a k a i k k i tämä
ta^mhtuu työtätekevien elintason a-lentamisen
kustannuksella.
Ravintoaineiden suuresta puuttees­ta'
huolimatta E n g l a n n i n hallitsevat
p i i r i t supistavat "säästön" vuoksi r a ­vintoaineiden
tuontia maahan. E s i ­merkiksi
viime ivuonna supistettiin
tuontia 600 m i l j o o n a l l a p u n n a l l a pää-a
s a l l i s e s t i ravintoaineiden tuonnin
supistamisen kustannuksella.
M i l j o o n i e n työläisten j a vifkailijälr
alinomainen ahravinto on tuuut ny­kyisessä
Englannissa aivan tavalli­seksi
joukkoluontoiseksl ilmiöksi.
E r i k o i s e n tukalassa tilassa on 503,-
000 työtöntä j a kymmeniä tuhansia-puohtyöttömiä,
j o i d en elämä on synk­kä
j a valoton. Viime vuoden Joulu­kuussa
ilmestyi Englannissa katsaus
nimeltään "Sosiaalivakuutus ja työt-tömyj-
s Lancashlressa". Siinä kerro­t
a a n työttömän kutomatyöläissn per­heestä,
jossa on neljä hienkeä: mies
j a vaimo sekä kaksi lasta. Tämä per­he
ei ole voinut neljään kuukauteen
ostaa lihaa, voita j a maitoa. Joiden­k
i n ruokatavaroiden ostamista vaxr
t en sen oh pakko myydä.vaatteitaan"
K u r j a s s a asemassa ovat eläkettä
nauttivat i n v a h i d i t . -Monet heistä e i ­vät
kykene ostamaan edes nykyisiä
n i u k k o j a ruoka-annoksiaan. E n g l a n ­tilaiset
lehdet ovat kirjoittaneet, et­tä
Cöventr>'ssä e l 50 prosenttia i n v a -
liidelsta kykene ostamaan k a l l i i d en
h i n t o j e n vuoksi heille kuuluvaa v o i -
normla.
E n g l a n n i n hallitsevat p i i r i t t u h l a a ­vat
suunnattomia summia aseistuk­seen
välittämättä maatalouden joka­päiväisistä
' t a r p e i s t a , vaikka maata­lous
voisi tuottaa paljon enemmän
ruokatarvikkeita väestöä varten k u in
se nyt tuottaa.
Lontoolainen 'Observer* lehti j u l ­k
a i s i viime vuoden lopussa useita k i r ­j
o i t u k s i a E n g l a n n i n taloudellisesta ti­l
a s t a . Lehti k i r j o i t t i , että ' E n g l a n ­n
i n maatalouden t i l a on ihyvin epä­tyydyttävällä
t c l a U a eikä tehdä juturi
mitään sen parahtamiseksi. Talöus-
£uunnitelmissam.me ovat pääoniasi-joitukset
maatalouteen virmeisimmäl-lä
s i j a l l a '.
E r . g l a n n s s a ön ;tähän asti ollUt
viljele.mä-Uä monta miljoonaa acrea
kyntomaata. Englannin maatalcus-ja
kalastusministeriön tietojen m u ­k
a a n vuonna 1951 o l i vehnän kylvö­ala
Englannissa j a VlTalesisÄa 300;C03
acrea p enempi k u i n vuonna 1950 ja
1210,o:o acrea pienempi k u ' n vuonna
1945. Vuonna 1951 s a a t i h i vehnää,
ohraa j a kauraa 9 prosenttia vähem­män
kuin edellisenä .vuonna. Eng­l
a n n i n l i k e p l i r i e n äänenkannattajan
" T h e Pinäncial' T l n i e s v löhden t i e -
doT-annon mukaan vuonna 1952 aler
ni Englannissa v i l j a n tuotanto en-näkkctietojeh
mukaan 1G,2 p r o s e n t i l ­la
j a fioicrfjuurlkkaan tuotaiitö 13
prpscht l l a vuoteen 1951 v e r r a t e n . N o ­peasti
vähenee n a u t a k a r j a , mikä S3:k-k
a on -huomattavissa määrin selitet­tävissä
rehujeri puutteella, joiden
t u o n t i a myöskin r a j o i t e t a a n -varojen
'Eäästämiseks." assistussuunnltelman
täytfämistä varten. ,
S a t o j a tuCansla englant l a i s i a l a r -
mareita o n sangen kurjassa asemassa.
43' prcssnttlä f a r m a r i e n tuloista: m e ­nee
veroihin. - T h e P . n a n c i a l T.mes',
l e h t i k i r j o i t t a a , että ' t u h a n s i e n k y -
l e n ja f a r m i e n asukkaat elävät s a ­manlaisissa
oloissa k u i n sata vuotta
Sitten".
K i h k o a s e i s t a u t u m i n e n , josta k o i ­tuu
Englannin t a v a l l i s i l l e i h m sille
lukemattomia' onnettomuuksia, _on
sen s i j a a n m i e l i k s i C i b y n ra»hapon1oil-le.
Sihiä el ol^* mitään ihmeteltävää,
s i l ^ afefefstautiniainea tuö h e i l l e isuUh-xiattomla
voittoja. E s i m e r k l l a i Vvilrae
vuoden 11 k u u k a u d e l t a Ihaftnfisi^eios-tnkBensa:
julkaisseen-2,-772 ytotiön; v o i ­tot
kasvoivat 12 p r o s e n t i l l a edelliseieri
vuoteen verraten. » •
E r i g l a n n t o h a l l i t s e v i e n p i i r i e n näl­kä
j ä sotapöltIkka o n 1^^
r i s t i r i i d a s s a laajojen- fcahsanjoukkb-jeh'
e t u j e n kanssa. Sen vuoksi t a -
.vallisöt ihtniset käyvät- j-öä' a k t i i v ia
ssmpaa taistfelua' eUndlfceuksiensa
puolesta. Viinie vuoden* 11 k u u k a u ­den
a i k a n a osällistui^iglaimlssa l a k ­k
o i h i n y l i 36C;«00 työlaista. TyötätÖT
kevät vastustavat yhä voimakfeaam-'
m i n aseistautomispölitlikkaa'' j a -vaai
tivafc (Englannin talouderf' arätihahb-m
a i s t a kehitystä; j » rauhaa - kokit
maailrtfassa; — B ; N l k :
[iiHisten pettirieri kadln
Vatistu^teeri Armas Siimeteen ps^istuKäaf
Julkaisimme viime lauantain
numerossa Suomen Sosialidemo-.
kraattisen puolueen entisen valis-tussihteerin
Annasi D. Siäieksen
paljastuksia mainitun puDliieeii
johdon niädännäisyydestä j a puo­lueen
tdddddstuinlsiis^^
jestdlisL Siimeksen korkea ase­ma
puolueessa aina vnoteen 1951
takaa sen, että hän tietäär ja tun­tee
asian mistä puhuu. Hän ehti
. 011» Sosdein-puolueessa 35. vuot­ta,
kävi vankilelriUäkin Inokkasor
dah päätyttyä, oli mnkaiu, laiman
- vuodet, jolloin Väinö Tanner julis­ti
sosialidemokratialla olevan sa­mat
päämäärät kiiiin lapnalaisfa-sisteillalun.
intoili miikaha Hit­lerin
ja Mannerlieiidin' sodassa
Neuvostoliittoa vastaan ja opetti
puolueen kursseilla vielä vuosina
1949—195L Vasta sitten työto-verelttensä
urkittavaksi jouduttu-aan
loikkasi porvarilliseeh' puolu­eeseen.
Armas b . Siiineksen- paljastusten
mielenkiintoisuuden takia julkai­semme
seuraavassa "entlsiltie oppi­laille"
osoitetun kirjeen loppuosan
j a fisäksi Relsing^ IVaioa Sanan
' ' yhteenvedon'asl^^
PUOLtJEEÄ JOHTAJA — P O L H T -
TINEN PF.IiURI J A D E M A G O C r'
" M a i n i t s i n , että* nykyään o l i s i v a i ­keata
saada sosdem. lehdissä Jultoais-tvksi
kh^joituksia, jossa väitetään, e t ­tei
puolueessa noudateta järjestöde-mokratiaa.
Tämä j o h t u u siitä, että se
on .nyt enemmän k u i n m i l l o i n k a an
muodostunut johtajavaltaiseksl/ Ja
erään elämäni ankarimmista k o u r a i ­suista
aiheutti h a v a i n t o n i , että puo­lueen
Johtaja ei ole, k u t e n a i k a n a an
l u u l i n , yhteiskimalllnen ajattelija,
ideologi, vaan p o l i i t t i n e n peluri ja
demagogi. Se, että hän häämäämis-taidossaan
o n etevä, ei ole'puolustus,
sillä se osoittaa, että hänen k y v y i l ­lään
v o i t a i s i i n saada aikaan paljon
hyviä asioita. Hän o n "tähdenlento",
j o n k a a i k a n a p h t l i , ei ainoastaan t o i ­voa
Jotakin v a a n myös pettyä.
Olen • h a l u n n u t kertoa teille Jota-l.'
ln kokemuksistani j a a j a t u k s i s t a ni
nim. syystä, että liikkeellä on ollut
ja on edelleenkin mitä h u r j i m p i a pe­rättömiä
h u h u j a . J a v a i k k a c l e n t o i ­sen
puolueen palveluksessa, e n k e h o l ­ta
teitä eroamaan omasta puoluees­tanne
j a littymään estai. K a n s a n p u o ­lueeseen.
Soslalldeinokraattlsta puo­l
u e t t a tarvitaan; j a työläisten arvo
o h tuhriusVettäva: Muttst' sllhön. että
"työväenasioiden nimikkeellä" k a s v a ­t
e t a a n m a a h a n l i u t t a ^a|itellstoa' e t u ­oikeutettua
joukkoa, joka p u h u u k o r -
kealentolsestl "pelin säännöistä",
muXta e i niitä itse noudata, sitä el
kenenkään tarvitse hyväisyä.
TIE SOSIALIDEMOKRATIASTA
POBVARALLISEEN PUOLUEESEEN
kokemuksiin olen tyytyväi­nen.
Ne ovat olleet kovat j a raskaat,
mutta n i i d e n tuloksena o l e n löytänyt
Ideologialleni paitsi tarkistetut l i n j at
myös entistä sopivamman nhnen, O -
len Ollut sosialidemokraatti siinä k u in
t o i n e n k i n , m u t t a : n y t , kut;en sanottu
lukeudun v a p a a m i e l i s i i n . Vapaamie­lisyyden
toteuttaminen on vaikeata
sen s a h i h a v a i t a h y v i n ; selvästi puo­lueessanne,
m u t t a jokainen sen h y -
-väksl s a a t u voitto o n arvokas, vaiktoa
se näyttäisi vaatimattomalta. • ' V a ­paamielisyydessä
oh se etu, ettei se
t a r v i t s e mitään oppeja "tulevaisista
a s i o i s t a " , vaan tekee työtä päivästä
päivään katsellen avoimesti, m i h in
m i k i n / t o u n e n p i d e toteutettuna joh­taa
ja vastustaa k a l k k i a Ihmisten s a -
mankaltalstamlseien tähtääviä toi­menpiteitä.
"KOLMAS T I E ON JOUTUNUT
KRnsntOHTAAN»
T o i v o t a n teille menestystä k a i k i s ­sa
hyvlskä pjTkimyksissänne, J a k u n
joskus tapaamai^, n i i n "hymyilkääni-nie,
sillä elämmehän demokratiassa.
Sitäpaitsi se teoria, että sosdem. puo­lueesta
m u l h i h puolueisiin siirtyneet
ovat ' l u o p i o i t a " j a s i i h e n m u i s t a puo­lueista
liittyneet v a i n " t a r k l s t a n e et
iK«antansa". pn lapsellinen. Asioista
voidaan näet a j a t e l l a monella t a v a l la
j a m i n u l l a o n omat vakavat peruste­l
u n i käsityksellehi. että sosialldemo-k
r a a t t h i e n oppi ns. kolmannesta t i e s ­tä
— k a p i t a l i s m i n ija kommunismin
välillä —. o n j o u t u n u t pahaan k r i i s i -
k o h t a a n . ; käsitykseni .mukaan t i l a n ­n
e t t a ei pysty pelastamaan uusi p e r i ­aateohjelmakaan,
sillä se perustuu
ajatukseen,-että ns. keskUuokka t u l i si
muijaanne arvostelukyvyttömäriäi j o ­t
a se nähtävästiLtlh ei .tee. Olen itse
o l l u t periäateöhjehnaarine läatimas-'
sa, jöleh t u n t u u , että tiinneh sen
m e n t a l i t e e t i n , jonka; varassa; se' on
läadltlu: OlenHutdStuntrt'mjr(Js'pUö-lueeniie
keskUuokkakomitean m i e t h i -
töön, j a käsitykseni o n , e t t a tuo k
k i l u o k k a k a m l t e a n mietintö edustaa
vilplttömä.Tunin nykyistä puolueenne
f i l o s o f i a a k u h i periaateohjelmaanne.-
V e l j e l l i s e s t i
Ar-mais D. Siimes
E n t i s e n valistussaiteerln k i r j e on
päättynyt. SeUaise^a ilmapiirissä
elämänsä parhaat vuodet vaeltanut
riiies ei enää" vaiiliuuäenpäiviliään
tarvitse "mitään oppeja tulevaisista
a s i o i s t a " , k u n h a n o n v a i n j a i h m e t t e ­lee,
m i t e n rivimiehet sanovat häntä
luopioksi j a u f k i i i t a t b h n l s t o n ^ j o h t a ­j
a t nauravat partaana jäti^aen "miie-l
i p l d e t i e d u s t e l u a " , josta a m e r i k k a l a i ­set
tiedustfeluelhnet maksavat hjrvln!
Ehkä jotkut.- -valistusslhteeri S i i ­meksen
oppilaat sentään a,}attelevät
t o i s i n . Fthkämonetsosiäildeinokraat-tiset
r i v h n i e h e t sentään huomaavat
entisen opettajansa khrjelmän luet­t
u a a n ; *ttä on t o i n e n k i n . m a h d o l l i ­suus
k u i n hymyillä tälle täpattfeselle;
siUä ."'elämmehän demoko
deniokrätiassa, jonka soslalistiseh
Neuvostoliiton valtiomiehet- ^ n i i a s i ­vat
meile rauhansopimuksessa j a j o ­k
a tosraankin. t a L u a ; sen. etteivät
k a i k k i kansalaiset j o u d u sellaisen po-;
l i l s i k u u l u s t e l u n i i h r e i k s i kuhi Sihnes
ori joutunut. K a i k k i n e puutteineen­k
i n ' n y k y h i e n demokratiamme antaa
suomen ytölälsllle oikeuden yhtyä
taistelussa p o r v a r i l l i s t a j a oikeiStoso-siälidemokraattista.
taantmnuspoU-tiikföja
vastaan. " K o l m a s t i e " , j o t a o i -
kelistosdsialidemoi.»ratla on saarnan­nut,
on sahia k u i n sotapöUtlikkaa
h a r r a s t a v a n taantumusporvariston
tie. Työväenluokan tie o n t p i r i e n:
luokkataistelun, k a n s a n v a l l a n , sosla-l
i s m h i , k a n s a l l i s e n riippumattomuu­den
.ja r a u h a n tie. — V a p a a Sana.
im m
•Ku-nkas ihä c l e t tdist^Djt Se ]
teissä A a r i a n karissa?
• —; A l k a - h y v i r i . • tuiinustia t^^^§§^
neeni häneen kantapäitä myöten.
— M . ten hän suhtautui tuanj; iplP ^tem
s e e s i ? ; - ; ' / , . ; • ; : • " - . o . - r i o s s a
; --r,-Lupasi asettaa toinut'bdct.
taUe. •
• S sintiA SURUUN
. JaniV " N o mitäpä siinä on t
mistä, vaikka" tyttöystäväsi ^
siritit. Meressä c n paljon toisin
j a . "
A n t t i : ' "Niinpä kyllä, jr.uita hJ:
kaikj:l- i r i h i u n syöttini mennesg
Sot
• % $ elää:
'vaka/1
-„„^^^ niinss
f«äj5®: ennu!
;"i'®r'te'"- ....
ni£
«;ks%jgJ;koa.
'xi|öi-%;,käan
• S ¥ ^ t ä " E
It^l^kulut^
. . , ,r#tystä
Toronto..-: — " M s olemme kaj 'niä n
taneet j c k a i selle torontolaiselle fc'^4^aush
— Vuonna 1950 kohosivat maantei­den
kustannukset Canadassa 169 d o l ­l
a r i i n k u t a k i n - m a a n rekisteröityä
raoottoriajoneuvca kohden.
lopelis • pitem
sen vaatimusta", sanoi mrs. lä . t'-fi'''^,kana.
Pari.', Toronton
j o h t : k U n n s n sihteeri
":Me olemme tehneet tunatj •':,"-^^£''to. jo
kampanjamme tärkeyttä ja v - v ' " - . ^^
k o h t a i s u u t t a . /Meidän täytyy Si0^^P^^^
aselepo ennenkuin iti
u u t t a -hyökkäystä tapahtuu ja t . j j ^ p j ^^
elämiä.' nienetetääri; Me toivos -llÖfil^^'-1°'
että keskustelu j a toiminta tu ...,5 -lalla.
lopettamisesta tulee viemään täil 'f-'^,}^y^"^
osaa: suuressa kampanjassa, j a ; i | | | ^ ' .
C a n a d a n RauliarikprigTessi onj r,"'?^^'"
jestäriyt raiihänasiasta keskoä '"'ii'!,
mistä v a r t e n ."
Mrs. P a r k • «jatkoi: "Torontoli X:-|p5
hittopa;rlämeritin -jästehet on saa: i\
tuntemaan b a i n k a suuri on & S'^-
sodan päättymisen toivomus. } '' ''5^v|
l a m e n t h i jäsenet ovat tavallisesti,
toria; J o k a - yiikcnlöppuna J a ; £:;;>;ii|||
rfieidän tulee osoittaa heille kirja 'r^fj^y ^, ^
avuna, puhdimien välityksellä ja- i| ehe
r a i l e r i i a l l a heidäri luonaan, te . J/- "
sUUri erieräririiistö ihriiisistä kaimi sh 745
t u l e n lopettamista Koreassa.
. — • '• ' ' — . .; ••••'1K-S*f
Hollanti ei ot^; vastaan v,
IJSA::n döllariapua i | |f
; Hääg..— H o l l a n t i , joka Mari.
s u u n n l t e l n i a n alkamispiäivästä l "-{iM-tien-
ön- Y h d y s v a l l o i l t a saanut i ^ f l gp
$1,000000,000 äjpumaksua.. kielt? -jtlil;
nyt ottamasta- vastaan $15,CJ
sumriiaa selittäen, että ainaKn:
pälsestl sillä e i ole dolläripulaa.1 ' ' ^'
t a samalla pitää seM^äiMb\iiy;^;:i^>si
Msesti voimassa heinäkuussa 1W. '-/.IfJ^
_ dyn; t a l o u d e l l i s e n yhteistoiminmt •
' pfirilfeseri jä pidättää itselleen d • < ^
den seuraavana vuonna anoa 1 . ' ' - v .l
maksua, jos d o l l a r i p u l a uUdelleE • -jhl-h
i t t y i s i . ' • • ' ' ' •y.'M$^^
USA:n-Francon sopimtt ^Ir
valmistunee piakkoin
Washington, r — Laajäkantoliie: , ^
t i l a a l U n e n sopiriius Yhdysvaltai:. i|?|||
•Espanjan kesken allekirjoitfiti
p i a k k o i n .
Sopimus tulee merkitsemään 1 . A
että -YhdysvaHat v o i perustaa Is -{S^ll'
y . m . ' s o t i l a a l l s i a tukikölitia v-^*
j a a n j a E s p a n j a saa $125 niflj«;iv^|p|
avustuksen Yhdysvalloilta. An .jy
annetaan k u i t e n k i n pääasiassa» - l'^.
•na. '. :\ "- --BlIÄ-
Yill%lgestä olisi p ä ä sM
Sanomalehdet kertovat, että " i t s e"
ulkoministeri Pearson on Guelphissa
pitämässään puheessa varoittanut
sellaisesta noitajahdista. mikä nyt
on käynnissä esimerk'lksl Y h d y s v a l ­loissa
— v a i k k a hän e l tietyistä s y i s ­tä
maininnutkaan Y h d y s v a l t a i n räl-keätä
esimerkkiä;
U l k o m i n i s t e r i Pearson teki täysin
tiettäväksi, mlkäU poryarien l e h t i t i e -
toihUi voidaan luottaa, että hän h a ­luaa
läpäistä Epäamerikkalaisen k o ­mitean
ja sen s i i r t o l a i s v u - k a i l i j a in
"seulonnan" j a s i k s i hän pauhasi ko->
vasti kommunisteja vastaan. H^n
pani S t a l i n i n j a James G . iBndicottin
r i n n a k k um Ja s i t en antoi ymmärtää,
että kaikki rauhanpuolustajat. eU
h a l l i t u k s e n nykyisen u l k o p o l i t i i k an
vastustaajt, ovat '^kommunisteja".
V a l i t e t t a v a a kyllä,' ulkoministeri
Pearson ahtoi ymmärtää, että hän
hyväksyy vieläkin poikkeuslakien a -
vulla järjestettävän "pienen" n o i t a -
Jahdin, sillä nyt t a r v i t a a n , hän s a ­noi
"valpautte.* suojaavia toimenpi­teitä,
j a missä se on tarpeellista, päät­täviä
toimenpiteitä."
" S u o j ^ v a t toimenpiteet" eivät
luonnollisestikaan ole muuta kuin
" p o i k l j j u s l a k e j a " j a näitä "poikkeus­l
a k e j a " laaditaan siltä varalta, että
voidaan tarpeen vaatiessa turvautua
"päättäviin toimenpitelsita'.
K u n otetaan huomioon, esim. Suo­messa
lapualaisalkana l a a d i t u t " p o i k ­k
e u s l a i t " j a n i i d e n n o j a l l a järjestetyt
"päättävät tofanenplteet" aina m u i -
l u t u k a l i n asti — puhumattakaan n yt
Saksan H i t l e r i n j a I t a l i a n M u s o l l n ln
poikkeuslae'stä, n i u i myöntää täytyy,
että ulkomhiisteiimme jätti sievoisen
t a k a p o r t i n "pienen n o i t a j a h d i n " jär­jestämistä
varten.
M u t t a purot saavat alkunsa p i e n i s ­tä
vesipisaroista j a monet purot muo­dostavat
lärviä j a meriä. Siksi, jos
mielitään uhkaavasta noitajahdista
Canadan valtio j a kansa pelastaa, on
estettävä ne " p o i k k e u s l a i t " , - j o i t a täl-läL'ln
kertaa suunnitellaan " k o m m u ­n
i s t e j a " vastaan.
Näitä poikkeuslakeja vastustavat
n i i n konununistit, sosialistit, j a i m i o -
n i s t l t k u i n porvarillisten puolueiden
Jäsenet Ja a n t i k o m m u n i s t i t k i n , j o t ka
r e h e l l i s e i t i haluavat n o i t a j a h t i m a -
n i a a vastustaa. Me voimme sanoa
vieläkin enemmän: Jos tässä maas­sa
lähdetään l a i n l a a d i n n a l l i s t a tietä,
t i i muuten, kommunistivastaisen n o i ­t
a j a h d i n tielle, n i i n ennemmin tai
myöhemmin muodostuu tilanne missä;
noitajahtlvastaiseen taisteluun osal­l
i s t u u paljon enemmän antikommu­nisteja
k u i n konununisteja.
Tämä tosiasia nähtUn C a n a d a n r l -
koslahi. p a h a m a i n e i s e n 98:nnen l a k i ­pykälän
kumoamisessa. Ensin sitä
arvostelivat pääasiassa kommunistit
j a muut vasemmistolaiset, vaiktja r e ­hellisyyden
j a k u n n i a n vuoksi on
timnustettava, että C C P : n perustaja
WQodsworth j a hänen s o s i a l l s t i k i u n p -
panhisa vastustivat myös sitä l a k i -
tekelettä alusta alkaen. M u t t a m y ö ­hemmin
tähän demokraattiseen l i i ­kehtimiseen
mttyl suuret määrät
antikommunisteja, aina llheraaUimo-lueen
k o r k e i n t a johtoa myöten, k u n ­nes
icoko paheellinen l a k i t e k e l e p y y h ­käistiin
pois lafcUalr j o i s t a .
M i k s i näin? . SUtä yksinkertaisesta
syystä, etfd'täliaiset"k5nmiunistivas-taiset"
lait ovat aina kohdistuneet
Ja tulevat edelleenkin kohdlstiunaan
k a i k k i a niiä vastaan,, j o t k a k u l l o i n ­k
i n vallitseva puolue suvaitsee syys­tä
tai toiseista nhnittää " k o t i i m u n i s -
t e i k s i " . Jos y k s i kansalaisryhmä t e h ­dään
l a u i s u o j a t t o m a t a i — sillohi on
koko kansakunnan vapaudet uhat­t
u i n a !
R i k o s l a i n 98:nnen lakipykälän a i ­kana
mM.riteltiin " k o r i i m u n i s t e i k s i"
j a "subversiiveiksi" v a n g i t t u j e n k o m ­m
u n i s t i j o h t a j i e n lisäksi sadat j a t u ­hannes
työläiset, j o i d e n . a i n a '^rikos"
oli se, että he v a a t i v a t itselleen t y ö t ­tömyysavustusta
j a s e l l a i s t a työttö-
^myysvakuutusta, mikä -nyb, oiir »iitos
C a n a d a n työväenluokalle, l a k i k i r j o i s ­samme
m a i n i t u n 98:nnen pykälän
asemesta.
sTahtoo sanoa: Jos ulkoriilnisterL
Pearson haluaa antaa' o m a n panok­sensa
p o l i i t t i s e n n o i t a j a h d i n estäriii-ssksl
Iässä maassa — j a hän voisi
huomattavasti asiaa a u t t a a — s i l l o in
hänen täytyy hyvien puheiden; 'ja
k a u n i i t t e n t e o r i a i n lisäksi ryhtä vas­tustamaan
alahuoneen käsiteltävänä
nyt plevan lakiehdotuksen B i l l 93 : n
epädemokraattisia k o h t i a . Juuri t ä ­män
lakiehdotuksen vissit kohdat
avaavat tässä maassa noitajahdin
p o r t i t , ellei n i i h i n tehdä tarpeellisia
k o r j a u k s i a .
U l k o m i n i s t e r i Pearsonilla o n täy­s
i oiL'2usl arvostella konununisteja ja
sanoa m u i t a k i n p o l i i t t i s i a vastusta­j
i a a n "kommunisteiksi". M u t t a jos
hän mleUl esiintyä polUttisen a j a ­tusten
k o n t r o l l i n j a n o i t a j a h d i n vas­t
u s t a j a n a , sekä dehiokraattlseri v a l -
tiojänjestelmän puolustajana, s i l l o in
hänen täytyy " k o m m u n i s m i v a s t a i s u u -
destäan" h u o l i r i i a t t a vastuistaa s e l ­l
a i s i a lakitekeleitä, k u i n o n B i l l 93:n
vissit epädemokraattiset kohdat ,;i;;ip|
pykälät. Muussa tapauksessa i» ' ';;.|.!,r i | ; ; . Mi
" n o i t a j a h t i v a s t a l n e n " . puheens '-^^ lui
•i|i:- -3
fis*"
'^%Pe
# Z 5 J
pv
h a v a i t a a n köykäiseksi. . iSf^
J a . n o i t a j a h t i m a n i a n vastusiJ '-^0^
nen o n välttämätöntä, jos nrieö "f^^
t o i m i a tämän maan j a kansan;
häitten "etujen sanelemalla ta'
K u L u p a meistä haluaisi esim. i ,
men lapualäiskauden mallista bf ;^§||||
r i a a , jonka; m u k a a n lluriisiltä« ' j j !^
t i i n punaiset paidat j a punaiset! ;.^f?^|
v i t k m , p u h u m a t t a k a a n nyt muiö 'K'|^y;
ollai-:,lsli;Ä
sista j a ihmistapoista.
Y h d y s v a l l o i s s a ei Uiohi
paljoni paremmassa asemassa. O •••»ii
m.-
II?: ta
» R
i l i i l i
US
0: iN
i i M
TK-m
' su
g ^ E l
m su
kaamme vaikkapa Pittsburgh? ^ iff^T
Gazetten, m a r r a s k u u n ; 9 pnä Jo» :-{>^^ii||J
sema p a l j o n kuvaava uutistieto: ^^^^ ^Ji.
"VVashlngton: 'marrask. 8 p- •.
miset. havaitsevat Benjamin F» ''i-lli
I h i i n pubien doUarhi r a h o i s s a '
kujakrter''JftS»' j a kehoittaval'^gpg
t i ( m r a i H v l r a s t o a tutkimaan, ' ^ ^ |
t a r k o i t t a v a t k o nämä lö-jaimrt-''-'--*-^
seph R . S t a l i n * . . .„ ,
" . . . .Nämä alkukirjoimet ovat»' ;%>/K|i
sallisesti tunnetun kuvanveis»
Johri R . S i n n o d d n nunestä ... ^'••i^j^^^
sevelthi) kympplsentissä oli kirjaa , ?
' J S ' ja; se aiheutti t o d e l l i s e n ^ v | s^
k y n punaisten jahtaajahi k e s k a i 8 | Mp
sa. K u n . t u l i . a i k a Franklinin I f
doUarhi r a h a n liilV.£eelle laske^
n i i n p a n e tU hän s i i h e n vielä l K * i % | | |
maisen nhnensä alkukhrjalnieo' g, •
vossa, e^,tvt^ä se ratkaisisi asia.n -^' 'iy;??^
N a u r e t t a v a a ! Mieletöntä!
M u t t a viem-midettömämpää japlf
rettavampaa on Yhdysvänoiss»^s^?|'
lossa, jos nykyistä noltajabti»
ketaan.
S i k s i o l i s i p a r e m p i , että iH>;l|
s a pysyttäisiin kokonaan en»» , i |
ta j a h d i s t a — j a se edellytt2»^;igp
että noitajahthneritaliteettia j » ,
l a a d i n t a a o n vastustettava,
käen. jos se t o d e l l a halutaan P^^;;^^