Vapaus, August 29, 1967

              S i v u 2 Tiistai, elok. 29 p. — Tuesday, Aug. 29, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
OF, F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
E D I T O R I V V . E K U U N D MANAOERIE. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Satuniays by Vapaiis
Publishing C o . L i m l t e d i 100-102 E l m S t . West, Sudbui7, Ontario, Canada.
M a i l i n g address: Box 69
A d l a r t l s i i i g rätes upon application, translatloh free oif charg«.
Authorized äs second class mall b y t l i e Post Office D ^ r t m e n t . Ottawa,
and for payment of postage i n cash.
ICANAOIANIANGUAGEPRE^S ClUB
T I L A U S H I N N A T :
C a n a d ^ : 1 T k : $10.00, 6 k k . $5.25 uSA:n:
3 k k . 3.00 Suomeen:
Ivk. $11.00,6 kk. $8.75
1 vk. 11.50, 6 k k e.25
Hyppy yli vuosisatojen
Seuraavan UNESCO-järjestön
väUUämSii artikkeUn kirjoittaja
lardt RttcIt)e.Calder on maailinan-kuuht
ttedekirjailija ja Edinburg.
lijn yllottstdn kKnsalnvälisen po­litiikan
profeKori. Hän on suorit-tanut
monia Y K : n ja seii erityis­järjestöjen
asiantantijaintelitä-viä
j a osallistunut kahteen ¥K:n
järjestämään at<nnicnergian rau.
hanomaläta käyttöä käsittelevään
konfeteimUn. Viime ruosina hän
on kirjoittanut monilla kielillä i l .
mestyneitä teoksia, joissa tieteen
saavutuksia on t^hty tunnetuksi
laajoille lukijapiireille. Tällaista
tieteen suurpiirteistä "kansano­maistamista"
on myös hänen
seuraava artikkelinsa, jossa luo­daan
yleinen katsaus teoIUs^h
vaUankumoukseii aikdis«M ja
jälkeiseen kehitykseen. Mielen­kiintoisinta
Ritchie-Calderin kat­sauksessa
on toteamus, että i h .
misrotujen äritalsuus el oI(f h i i l ­lään:
tavalla vaikuttanut maapal­lon
jakaatjamiseen kehittyneisiin
ja alikehittyneisiin maihin, ky-symys
on ollut vain maapallon
luonnonrikkauksiej|^•^ jakautumi­sesta..•
Etelä-Vietnamin "vaaleista"
Vajaan viikon kuluttua, tarkemmin sanoen_syyskuun 3
päivänä pide tään EteJä-Vietnamissa vaadit, missä toteutetaam
demokratiaa Washingtanin armosta Saigonin sotilasjuntan
•,,tyyliin. .
Näisitä "vapaista" vaaleista on piiihuttu yhdysvaltalais-lehdissä
paljon. Todennäköistä kuitenkin on, että äänestys
suoritetaan Etelä-Vietnamin 16,340 yhdyskunnasta» vain 5,564
asutuskeskuksessa siksi, kuten on avciimesti sanottu, kun.
"turvallisuusseikat" estävät vaalitoimitoksen muissa yhdys*-
kuninissa. Tämä tarkoittaa sitä että Saigonin vaiailivirkaili-joilla
ei ole mitään asiaa kansallisen vapautusrintamiin kont­rollissa
oleviin yhdyskuntiin.
Mutta tämä ei ole ainoa rajoitus katnsan. "vapaan mieli­piteen"
ilmaisemisen tiellä. Vaikka Yhdysvaltain presidentti
JohJison ja hänen alaisensa ovat vointinsa mukaan yrittäneet
puolustella näiden vaalien "aitoutta" niin hänkin on myön­tänyt^
että Etelä-Vietnamin vaaliikampanjaan liittyy "tahro­jakin".
Tosiasiassa näillä vaaleilla on n i in huono maine maail­man
tumilla, että Y K torjui kahdesti sille tehdyn erftyksen
vaalitarkkailijaim lähettämiiseksi nimenomaan siksi kun YK
ei halua antaa pienintäkään "hyväksymisen" leimaa sille toi-mit-
ikselle. Saigonin sotilasjuntta on sen jälkeen pyytänyt
— saadakseen jonkinlaisen laillisuuden leiman hommalleen
— kahtakymmentä maata lähettämään vaaliipäivaksi tark­kailijoita
Etelä-Vietnamiin, mutta ainoastaan Yhdysvallat
on tähän mennessä suortunut sinne tarkkailijoita lähettä­mään.
Yleismaailmallisena käsityksenä onkin, että koko Etelä-
Vietnamin vaalit on järjestetty vaiin Yhdysvaltain hyökkäys­sodan
oiheuttamiseksi, eli siinä toivossa, että ketään edusta-maton
Saigonin hallitus saataisiin jotenkin "laillistetuksi".
Toisin sanoen, tarkoitus on saada sotilasjuntan johtomiehet
edelleen valtapukrlle, tällä kertaa jonkinlaisen vaalimanöö-verien
avulla.
Sotilasjuntan voimamiehenä näissä vaaleissa on vara­presidentin
ehdokkaana nykyinen pääministeri, Nguyen Cao
K y ja varsinaisena presidentin e'hdc>kkaaina nykyinen valtion
päämies, kenraaliluutnantti Nguyen Van Thieu. Heidän va­lintansa
— ja siihen pyrkii sekä Washington että Saigon —
jäfttää hallituspukille nykyiset johtomiehet. '
J a minkälaisia nämä miehet ovait:
Ny^ryitnen pääministeri, Kenraali K y o n ' sanonut, että
häneh poliittisena ihanteenaan eli esikuvanaan on Adolf Hit­ler!
Hän on myös sanonut, että jos kaikista keinotteluista,
korttien väärJn jakamisesta ja muista "varotoimenpiteiBtä".
huolimatta tulee valituksi "puolueettomuutta" kannattava
öhdokas tai joku muu.kommuniisli, niin hän ryhtyy asevoi^
min vastustamaan sellaisen 'vaalitulcksen toteuttamista.
Jokin aika sitten laa"dittu "uusi perustuslaki" kieltää
"ehdokasoikeuden kaikilta jotka toimivat välillisesti tai vä­littömästi
kommunismin hyväksi . . . sekä kommunisti mie­l
i l t ä puolueettomilta." Tällainen määritelmä tarkoittaa si­tä,
että. kuka tahansa, jolla epäillään olevan voiton mahdolli­suus,
voidaan estää asettumasta ehdokkaaksi sillä perusteel­la,
että hän toimii joko "välillisesti tai välittömästi kommu­nismin
hyväksi" tai että hän kannattaa "kommunistimielistä
puolueettomuutta". nattajiaan ahdistellaan ja pe-
"Amerikkalaiset tulevat ludkseni sanoen, että he halua- loitellaan. Merkillepantavaa oh
vat.vapaita.vaaleja," sanoi kenraali K y jokin aika' sitten, myös, että tällaisen syytöksen
"Minä lupaan heille että he saavat vapaat vaalit, ja he (aime- esitti vielä viikko sitten johta-rikkalaiset)
hymyilevät. He sanovat uskovansa minua ja mi­nä
hymyilen." Merkillepantavaa <?n että päaminiisteri Ky
antoi tämän kyynillisen lausuntonsa vaalikampanij'ansa y h ­teydessä
kesäkuun 17 päivänä, vaikka "uusi perustuslaki"
määrittelee selvästi, että vaalikampanja ei saa alkaa ennen
elokuun 1 päivää! Niin K y huin Thiieukin ovat olleet aktii­visessa
vaalikampanjassa jo useita viikkoja, mutta siviilieh- si vaalikampanjaan, . syyttivät
dokkaat pääsivät vaailiikampanjansa alkuun vasta kymmen- vähän toista viikkoa sitten; et-kunta
päivää sitten!
Uutistiedossa on. kerrottu, että sanomalehtiiä on sensu­roitu
vaalimateriaalin julkaisemiseTi yhteydessä ja toisia lak­kautettukin
ainakin väliaikaisesti "yleishyvän" loukkaami­sesta.
Rauhan ehdokas A u Troung Thanh diskvahfioitiin sil­lä
perusteella että hän on "kommuinistimielinen".
Paammisten
Rafael Paasio
vieraili Ottawa8sa
OUawa. — Sunnuntaina oli ''par-lamenttimäellä"
juhlava tilaisuus
Suomen pääminlsterir Rafael Paa­sion
kunniaksi.
Siellä puhui lyhyesti sekä pää-ministeri
Paasio että Canadan
pääministeri Lester B. Pearson.
Tähän juhlatilaisuuteen oU saa­punut
noin 3,000 henkeä käsittä­nyt
yleisömäärä, joukossa myös
lukuisasti Canadan suomalaisia.
Pääminister Pearson tarjosi
sunnuntaina Suomen pääministe­rille
ja hänen seuralaisilleen se­kä
kutsuvieraille illallisen. Maa­nantaina
puolisen aikaan osallis­tui
pääministeri Paasio kenraali­kuvernööri
Roland Michenerin
lounaalle.
Samaan aikaan on saatu tietoja,
joiden mukaan pääministeri Paa.
sio on ajan vähyyden vuoksi pe­ruuttanut
vierailunsa Port Arthu­riin
l — Z syyskuuta. Vierailtuaan
Torontossa torstaina pääministeri
Paasion kerrotaan matkustavan
Niagara Fallsille ja sieltä Expo
67 maailmannäyttelyyn.
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
H. Rönty, ToroTito, Ont., täyttää
torstaina, eioltuun 31 pnä 73 vuot­ta...'.
• •
A n n a Palo, "VVhiteifsh. Ont., täyt­tää
sunnuntaina, syyskuun 3 pnä 70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onnentoivotuksiin.
va siviiliehdokas. V a n Huong,
joka on sivumennen sanoen
Etelä-Vietnamin entinen pää­ministeri.
Siviiliehdokkaat, jotka pää­sivät
vain muutamaksi päiväk-
Vaikka viimeaikoina on Yhdysvalloista lähtöisissä uutis-tiedoissa
yritetty kaunistella Saigonin "vaalikampanjaa" niin
esimerkiksi sellainen konservatiivisuudestaan tunnettu lehti
kuin New York Times esitti mielipiteen, että Etelä-Vietna­min
vaaleissa ei noudateta "rehtiä pelisääntöjä." Lehti va­roitti
pres. Johnsonin hallitusta, että se " e i voi saada suurta;
tä heidän kulkumahdollisuuk^
siaan on tahallisesti sabotoitu
militaristien toimesta, ja että
— pitääkseen itsensä erossa ja
muista ylempänä — kenraalit
K y ja Thieu ovat iki^ltäyty-neet
osallistumasta muiden eh­dokkaiden
kanssa samoihin
vaalikokouksiin.
Tärkeintä on kuitenkin tä­mä.
Jo ennen vaalikampanjan
alkamista 'kenraalit huolehtivat
siitä ettei heitä vastaan saa rii-ösäa
kotimaisesta ja ulkomaisesta mielipiteestä uskomaan mittää ketään sellaista siyiili-
Saigbniri demokratian aitouteen." eh, d.o k, ast,a , j.o lla _o n voiton mah^
dolUsuudet. Perustuslaillinen
kokous päätti — j a siinä ko-kouiksessa
^ huolehti kenraali
K y n poliisipäällikkö pyssyi­neen
siitä ettei mitään "vääriä
päätöksiä" tehdä— että maan-
National Gtiärdian lehden selostuksen mukaan edustaja-kamarin
57 demokraattipuolueen jäsentä julkaisi elokuun
10 päivänä lausuhnon, missä varoitetaan, että syysikuun 3
päivän vaaleja "pidetään miltei tekopelinä, ellei korjaus­toimenpiteisiin
ryhdytä viivyttelemättä".; Seuraavana . päi­vänä
näihin edustajakarnärin jäseniiin, liittyi useita senaat­toreita,
mukaanlukien Robert F. Kennedy (D.-N Y ) ja Jacob palcdlaisuudessa olevaa kenraa-
K . J a v i t s ( R . - N . Y . ) leimaten Etelä-Vietnamin vaalit " i l ^ li Duon.g Van Minhia ja avoi-l
y k s i " ja "kuva-arvoituikseksi". Itse presidentti Johnson k;at- ^^^^^ "rauhan ehdokkaaksi"
soi tarpeelliseksi lähettää kenraali Kylle sanoman, että vaa- halunnutta A u Truong Than-lihuijaus
(rigging; the eleotion): voi "vieroittaa Yhdysvaltain hyväksytty didokkaiksi.
kansan" — ikäänkuin "huijausta" ei olisi jo tapahtunut ylit­sevuotavassa
määrässä.
Muodollisesti K y ja Thieu joutuivat lähettämään maa-kunti'en
viranomaisille .määräyksen olla yhteistoiminnassa
siviili^hdokkaiden kanssa. Mutta nämä siviiliehdokkaat ovat
kuitenkin jatkuvasti valittaneet, että heitä ja heidän kan-
K u n pullat bvat tällä tavoin
uunissa, niin selvää on että ne
eivät pala eivätkä paistu —
miltei ihme täytyy tapahtua
jos sotilasjuntan miehet eivät
tule "suunnitelmien mukaan
valituksi".
J o s muai^iilaiäet pääittäisiväi läh-lieä
^ (käymään planeetallamme, he
« l i s i v a i vaaiiaiaaa joutv^ a n i i ^ k l c a -
i a i s t e n t a i neaiivostoliittoläisten ava-ii-
uiutsalusten jtyeähdyttänviacsi. S i i ­tä
he päättelisivät, että t i e t e e l l i n en
y l i v a l t a o n laulhikean pahjoiseti a l u -
bett ihmisellä. Mutta jos s e o l i s i v at
•tuMeot maain päälle vuosien 3,000
j a 500 € . K . r . välillä, he o l i s i v at
todenneet y l i v a l l a n olevan lähi- j a
ikeski-idän kansatUa ja k a h d e n seu­raavan
vuosituihannen k u l u e s s a he
o l i s i v a t asettaneet ens'i sij^alle i k i i -
nialaiset j a iintialaiset.
T i e t e e H i n e n j a tekninen s i v i l i ­saatio,
josta olemme n i i n ylpeitä j a
j i Q i k a saaivtittaa huippunsa viime
ikaihdenik3rniinenenvi;'den _ vuoden
iketeinnöissä, o n w a i n vähän y l i kak­s
i .vuosisataa vanha. M o d e r n i tiede
voidiaan laskea -alkaneeksi j o a i k a i ­s
e m m i n k i n , ikutidenneUatoistai vuo­sisadalta
— Leonardo da V i n c i o l i
huomattava "tiedemies —- m u t t a t o -
l o d e l l i s t a alkua meiikitsee höyryko­neen
keksiminen. James Wattin
ansiosta teollisuus aluksi Eng­lannissa
— .sai avukseen tuotantoa
kehittäviä voimia^ Näin syntynei:
d c n r i k k a u k s i e n avu/IIa taas v o i t i in
kusi antaa koulutus, t i e t e e l l i n e n t u l
kiimus j a , k u t e n AVhitohcad sanoi
"ylitlcksännentoiista vuosisadan suu­r
i n keksintö" — k e k s i m i s m e n e t e l -
män keksiminen, asia j o t a nykyi­s
i n nimitämme t e k n o l o g i a k s i.
Ensimimäiäen teollisen vallanku-mouiksen
eräinä aiheuttajina olivat
maaperän polttoaineet, ensiksi hii­l
i , s i l t c n öljy j a luonnonikaasut.Hii-l
e n täytyi o l l a . h e l p o s t i saatavissa
ja lähellä rautakaivoksia tehdäk­seen
mifhdolliseksi tehtaitten käyn­n
i n ; Yhdöksän kymmenesso.saa
maailman h i i l i v a r a s f o i s t a j a y l i nel­jä
viidesosaa maailman öljyvaras-toi)?,
ta ?ijaitseekin lauhkealla poh­j
o i s e l l a vyöhykkeellä.
J O S F A R A D A V O L I S I E L Ä N YT
E N N E N VVATTIA
Tä.>tä maanitieteelliseslä j a geolo-
'^i :i>t;i seikfr-tailsbtui9sänncntoisUi
vuo.siiridan t e o l l i n e n k e s k i t t y m i n en
•j;i tästä puolestaan seurasi poliit­tisten,
maailmankartun muuttumi­nen.
Elelämmässä sijaitsevat maat
eivät ole voineet osallistua teol­l
i s e en vallankumoukseen muuten
k u i n halpojen raaka-aineitten ja
työvoiman tuottajina;
On hyvä muistuttaa m i e l i i n nä­mä
tosiseikat, koäka ne kumoavat
k a i k k i väitteet suuremman tieteel­l
i s e n (.iiitokni.sen lahjakkuuden olc-mas.
saolosta. ErLiimmäioen teollisen
vallankumouk-sen luojat olivat k y l ­läkin
lahjakkaita, muttJi heitä suo­sivat
myös e r i t y i s e s t i maantieteelli­set
i a geologiset olosuhteet. Tulee
m i e l e e n ajatus, mitä olisi voinut
tapahtua, jossa Faraiiiay o l i s i elänyt
ennen \Valfia ja: .«ähkögeneraaxto-r
i edeltänyt höyrykonetta. Kaksi
ikolmasosjui ma;»ilman vesivoimava-roi.
sta s i j a i t s e e 20. pohjoisen leveys­asteen
eteläpuolella. .
I s o l l a b r i t a n n t a l l a o l i v i i d e n k y m ­menen
vuoden clumatkJi. Vasta N a ­poleonin
solien jälkeen alkoi m a n -
ner-Eui-ooppa ottaa sitä k i i n n i . Sil­lä
o l i vastassaan voimakas brittiläi-sa^
ksalälset' jä sveitsiläiset teiiniset
instiUiiUillt. Tlfedemiehiä j a insinöÖ^
irejä lähdetettiin E n g l a n t i i n v a i n u s i'
tumaan t e k n i i k a n o p e t t a j i k s i . Vaik­k
a valmistusmenetelmät pidettiitt
ankarasti salassa, opetettLin niiden
(leor;taa jiuJlkiiseisti, Maraier-Etiroor
p a n y l i o p i s t o i s s a a l e t t i i n hairastaia
s o v e l l e t t u j a tieteitä luonnöfttietei-den
r i n n a l l a : s y n t y i teknistä k o u l u -
itusta palkollisen a l k e i l s k o u l u n lisäk­s
i , "Land^grant coUiegeideai" perus­taminen
edisti Y h d y s v a l l o i s s a SUU'
r e s t i «tcScnUkain leviamjisitä :— n i m i
ijohtuiö siiltä, että hallitus l u o v u t ti
maa-alueita ammaittikoiuluitusikes-k
u s t e n penustamista v a r t e n u u s i l le
jisutusseuduille. K u n lännen teillä
vielä huojuirtraiL k u o m u v a u n u t i h u o -
m a s i ' n u o r i v a l t i o j o , että sen o l i saa­tava
kouilujäi'je9lelmä, j o n k a avulla:
se saajlloi k i l p a i J l a Eua-oopan mai-den
t e k n i s e n kohJtyksen ikanssa.
T E O L L I S U U S T U T K I M U K S EN
K A N N U S T A J A N A —
T i e t e en j a t e o l l i s u u d e n y h t y m i ­nen
on tuottanut loistavia tuloksia,
j o i d e n todistajina n y k y i s i n olemme
ikehiilitjyneissä maissa. T i e t e e l l i n en
peruaturiikimus on antanut tiedon,
j o i d e n pohjalla keksijät ovat toi­mineet.
T e o l l i s u u s vuorostaan on
katnnuiitanut liletcen kehitystä. Teol-lisufuden
luomien r i k k a u k s i e n a n s i ­osta
on t i e t e e l l i s e en opetukseen
myönnetyt määi'ärahat v o i t u monin­k
e r t a i s t a a . Paranitiaimalla hienome-kaani-
ilen kojeiden laatua on t e o l ­lisuus
varustanut t t i t k i j a t miltä m o ­n
i n a i s i m p i i n y r i t y k s i i n . Ahdista­malla
<ie:.'cmiehiä j a t k u v a s t i kysy­myksillään
.se o n pakottanut nämä
tutkimaan j a t u t k i m a a n ongelmia
siksi kunnes ratkaisut ovat löyty­neet.
Tämä teollisuuden t a h o l t a t u ­leva
vastavaikutus on k i i h o i t t a n ut
k.esintöjcn syntyä j a n i i d e n sovelta­mista.
^
T o i n e n maailmansota vaikutti
teoreetti.sen tiedon käytäntöön so­veltamiseen
kiihdyttävästi. A t o m i -
y t i m e n rakenteen kärsivälliset tutr
kimukset muuttuivat " M a n h a l t i in
P r o j e c t i k s i " . E r i m a i d e n tiedemie­het
ja insinöörien ponnistelut j a
noin 6,4 m i l - a r d i a markkaa maksa­va
ohjelman toimeenpano päättyi
atomipommin valmistuk.seen. Vä­hemmän
k u i n v i i s i vuotta sen jäl­keen,
kun u r a a n i a t c m i o l i ensi ker­taa
h a ! k ; i ' s tu laboratorioolosuhteissa
l u o t i i n atomiase. Tieteellistä edis­tystä
c i la.skettu enää vuosisadoissa
vaan vuosikymmenissä, vuosissa,
kuuikau5issa. Tuskin keksinnöt o l i
tehty, k u n niitä j o käytettiin; i l m i ­ön
syyn tunteminen merkitsi myös
sen aiikaansaamisen osaamista.
Tämän seurauksena olemme kah-dessakymmcntKsäkahdessa
vuodes-
.sa sirlyneet atomikaudesta kyberne­t
i i k a n aikaan, s i t t e n avaruusaikaan
— j a olemme ."Mirtymä-stfä s o v e l l e ­t
u n biologian aikaan sen v a l l an
ansiosta, jonka d e s o k s i r i b o n u k l e i i -
nihappo (D. N . A . ) m e i l l e antaa
y l i elämän alkulähteitten.
U U S I A K O N E I T A,
U r S I A R A A K A - A I N E I TA
Tutkat, paljastimet, laskentakes-kuksf.
t, suuntaajat ja automaatti­set
ilmantorjunta-aseiden l a u k a i s i -
USAlta aseistusilaina
Englaiuiäte
Lontod; — Ei^änti on saanut Y h ­d
y s v a l l o i l t a 500 ndiljooftan dollarin l a i ­nan
Yhdysvalloista 'Bnglannin i l M -
voimille toimitettavieh sotila£^ondden
cniäodossa. Tämä on jo rf61jSä sitmän
tarkoitukseen viime aikoina Ybdysval*
loilta saatu laina. Samanaikaisesti
Englannin omaa lent^rfioneteollisuutta
uhkaa tuotannon siqrfstaminen riittä­mättömien
markkinoiden, heikon k i l ­pailukyvyn
j a uusien pääomien puut­tumisen
Ijohdosta.
£ng]äiiti sairas
yhfeisltunta
Lontoo. — Puolet kaikista IS—20i
vuotiaista englantilaisista tahtoo .cmiut
taa pois maasta, ilmenee SundayTeie-graphin
julkaisemasta gallup-tutki­muksesta.
Neljä vuotta sitten vastaavanlainen
tutkimus -fflsoitti, että 41 pros. tästä
ryhmästä, joka käsittää 2.5 m i l j . i h ­mistä,
tahtoisi muuttaa toiseen maa­han.
Lehti kommentoi tulosta pääkirjoi­tuksessaan
toteamalla, että yhteiskun­ta,
joka ei enää kiinnosta puolta nuo
risostaan, o n sairas.
Krag myös Sofiaan
Sofia. — Tanskan päämmisteri Jens
Otto Krag vierailee etokuun lopulla
tapahtuvan Romaniaiiv-vierailunsa a i ­kana
myös Bulgaria.ssa, ilmoitti Bul­garian
uutistoimisto BTA. E T A sanoi,
että vierailukutsun esitti pääminiseri
Todor Zhivkov.
nen teollisuusjärjestelmä, jota l a i n - j j a t yhdessä ilmasotaa varten kehi-säädäntö
suojeli v a k o i l i j o i l t a j a työ­voiman
etsijöitä va.stann. Brittiläi­nen
käsityöläinen r i k k o i lakia, j o s
hän halusi muuttaa maasta j a kan-gaspuitten
vienti o l i k i e l l e t t y vuo­teen
1840 asti. O l i k u i t e n k i n eräs
keino, jonka avulla voi o p p i a , vaik­ka
ei pääs.NyLkään oppimaan tehtai-si'itn,
nimittäin teoreettinen opetus
kou'Iui.ssa.
Näin syntyi tekniset koulut, mm.
teftyjen elektronisten mini-kojei-don
ja servo-moottoreidcn kanssa
ovat synnyttäneet k y b e r n e t i i k a n ja
automaation. V - 2 pommit, joilla
Lontoota pommitettiin, ovat a v a -
i i i u s a l n s t c n esi-isiä. Sota aiheutti
välttämättömiä tai-peita, j o i d e n ta­k
i a ; o u d u t t i i n nopeasti luomaan u u ­sia
materiaaleja, muoviaineita,
hyönteimyrhkyjä j a yhä u u s i a lää­keaineita.
Tiedemiesten keksimät j a i n s i ­nöörien
viimej:telcmät lasikukoneet
tekevät mahdolliseksi suorittaa las­k
u t o i m i t u k s i a , jotka e n n e n olisivat
kestäneet matemaatikon koko elä­män
ajan. Kahdeksannellatoitsta
vuiasisudalla k e k s i U i i n koneita, joi­den
avulla vältettiin l i h a s t e n pon­n
i s t u k s i a . . Meidän aikamme on l i ­sännyt
n i i h i n koneet, j o t k a tekevät
a i s f m m e tarpeettomiksi. Ne avat
herkempiä kuin korvajt, tarkempia
j a väsymättömämpiä kuin silmät,
tuhat kertaa näppäräimpiä k u i n kä­sityöläisen
sormet. Sähköaivot toi­mittavat
jopa j o i t a k i n ihmisaivojen
suorittamia tehtäviä k u t e n muista­minen
j a ongelmien looginen erit­tely.
Y l e i s e s t i ottaen nämä keksinnöt
ovat olleet hyödyksi ennen kaikkea
n i i l l e maille, joissa o l i j o tapahtu­nut
ensimmäinen t e o l l i n e n v a l l a n ­kumous
— maantieteellisesti noin
kolmasosalle maapalloa. Mutta tie­de
o n k o k o ihmiskunnan omaisuut­ta
j a nyt, k u n kivennäispolttoaineet
eivät enää ole a i n o i t a energialähtei­tä
j a k u n voimme käyttää hyväk­semme
atomienergiaa, vesivoiiiiaa,
maan lämpöön perustuvaa energiaa
ja kun t o i v on mukaan lähiaikoina
voimme käyttää hyväksemme a u r i n ­gon
energiaa, on t u l l u t a i k a k a h ­d
e l l e kolmasosalle jälkeenjääneitä
tehdä hyppy y l i vuosisatojen.
Tämän lisäksi täytyisi k u i t e n k in
saattaa yhteiseen käyttöön' myös
kokemukset, tiedot j a varat. Kysy­mys
on e n n e n k a i k k e a koulutukses­ta.
Nykyaikainen t e k n i i k k a vaatii
korkeata kouluta.soa. Sen saavutta­miseksi
tarvitaan ammatti- j a tek­nisiä
kouluja sekä y l i o p i s t o j a . N y ­kyaikana
ei enää voida "panna l u ­kutaidottomia
koneen ääreen", k u ­t
en Englannssa tehtiin teollisen
vallankumouiksen alkuaikoina.
Tällainen tehtävä o n Y K : l l a j a
erityisjärjestöillä, ennen kaikkea
Unescolla, jonka huolena on t i e t o ­j
e n jakaminen kehityksen tarpei­s
i i n .
Maailman luniiltft
"rtlKtfOLMAN ; ]
raastuvanoikeus teoifiltsi^ääketfäin
27-vuatJaan kauiMrtitareo vnöfleksi
vankeuteen ukeista p a n k k i - j a ho-teUipetoksista
j a h a n k k i u t u m l s e s ta
p a i k a l l i s e n lasteriihoitolautakunnan
palvelukseen. . '
N a i n e n , j o k a on e n t i n e n alastoft-m
a l l i halusi työpaikan a v u l l a tehdä
vakavaraisen vaikutuksen selvitäk­seen
pankkirötöksisjtääin. N a i n e n kä­v
e l i lasitenhuoltolautakunnan ovestd
sisään j a ilmoitti v i r k a i l i j o i l l e ; että
hänet o l i p M k a t t u uudeksi apulai­seksi
sinrte. Yhtä nopeasti hän sai
haltuunsa ontan työhuoneen j a pu-
I i e l i n i e n , jossa hän s a i rauhassa
suunni|'.ella petoksiaan, kertoivat
viranomaiset.
H U M A L A I N E N
häiritsee asiakkaita Rose and Grovvn
issa, sanoi ääni p u h e l i m e s s a . — ^ T u l ­kaa
pidättämään hänet. -
P o l i i s i meni kapakkaan j a pidättL
sen omistajan McCrawen joka to­siaan
o l i p o l i i s i n sanojen mukaan
päissään j a käyttäytyi häiritsevästi.
— Otin vain muuUimia o l u s i a van­hojen
asiafckaYiterriiKan»sa sanoi
McCrawe j a maksoi sakkonsa.
N U O R I N A I N EN
mustavihreässä minihameessa ja
korkeakantaisissa kengissä ja pe­ruukissa
astui kalifornialaiseen
p a n k k i i n j a komensi pistoolillaan
uhaten miehisen matalailla äänellä:
"Kälet ylös!" Ammuttuaan yhden
varoituslaukauksen kattoon miniha­meinen-
vaati ka.ssanhoiitajaa täyttä­mään
kaksi salkkuaan rahoilla, i
P a r i n k o r t t e l i n päässä panki-sta
p o l i i s i pysäytti pakenevan pankki­rosvon
autoon, josta he löysivät nuo­rukaiset
Ronald Patrick Batesin ja
Rayan Greenin täydellise.ssä hios­tuksessa
ja pukeutuneena naisten
vaatteisiin.
Taloudellisia
yafikeuksia
Islannissa
Reykjavik. — Islannin talouselämä
on tällä heikolla suurissa taloudelli­sissa
vaikeuksissa joihin on syynä lä­hinnä
huono sillisaalis. Tämänvuoti­nen
pyynti cn jäänyt noin puoleen vii­mevuotisesta.
Maan pohjoisosassa Akureyrin kau­pungissa
cn j o merkitty luetteloihin
.sata työtöntä. Tämä on levottomuutta
herättävä ili.niö Islar.nissa, missä ei
ole pitkiin aikoihin ollut työttömyyttä
vaan päinvastoin pulaa työvoimasta.
Romney Kiinan
asemaitta
Ann Arbor, Mich. — Michiganin
osavaltion kuvernööri George Rom-r.
ay sanoi äskettäin, ettei Yhdysvalto­jen
pidä rakentaa hyödyttömiä j a mie­livaltaisia
esteitä Kii'nan normaalille
osallistumiselle maailman asioihin.
Romney puhui itämaisten kielten kon­gressissa
Ann Arborissa. Häntä pide­tään
yhtenä republikaanisen puolueen
pääehdokkaista ensi vuoden presiden­tinvaaleihin.
Kuvernööri jatkoi: "Mielestäni mei­dän
on tehtävä kaikkemme auttaak-
.semme Kiinaa saavuttamaan tilan,
jossa se ansaitsee j a haluaa Y K n jä­senyyden.".
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet r y h -
t>'vät ensi syksynä poraamaan mit-tausreikä
maapallon kylmyysnavalle.
Etelänapamantereella sijaitsevan Vos-tok-
futkimusaseman alueella. Täällä
on mitattu vuonna 1958 maapallon k y l ­myysennätys
-87.4 celsiusastetta. E n ­nen
syksyllä suoritettavaa mittausta
on jäätikön paksuutta mitattu seismo­logisilla
luotaimilla.
P Ä I V Ä N PAKINA
NÄLKÄ A I N A - V I E R A A NA
Se o l i itse edesmennyt presidentti
J o h n F . Kennedy joka sanoi, että
n o i n 30,000,000 a m e r i k k a l a i s t a me­nee
joka ilta nälkäisin vatsoin
nukkumaan. .
Tämä tarkoittaa, että yksi joka
sejtsemästä amerikkalaisesta on
" a l i r a v i t t j i ja
Sen ei t a r v i t s e välttämättä t a r -
ikoittaa sitä, että heidän k a i k k i en
s u o l l a a n kurnuttaisi kova nälkä.
Monissa tapauksessa nälkää t a i o i -
_keammin ravinnon puutetta kärsi­vät
saavat vatsahsa täytetyksi j o l ­l
a k i n rouheilla, jonk<U'avintopitai-suus
on kuitor^kin Itovin alhainen
tiai yl<5ipuolinei]i.i^a vtrflc^ tällais­ta
ruokaa oisi vatsa puUoUuun,
n i i n IienkilÖ voi s i l t i käi-siä ravin­n
o n puutetta — o l l a nä]i.'»sään
Mutta kyllä .siiuri.sta r i k k a u k s i s ­taan,
kyvyistään j a i n h i m i l l i s y y k ­sistä
kerskuvassa Amerikassa on
näköään paljon s e l l a i s i a k i n henki­löitä,
joiden'-'täytyy t u l l a toimeen
päiväkausia miltei ruoatta.
J a n i i n edistynyt maa k u i n Y h -
dysiyallat monessa .suhteessa o n k in
siellä on näköään vielä käytännös­sä
köyhien avustamisessa 30-luvun
menettelytavat,; joiden mukaaii
vastoin omaa tahtoaan työttöminä;
köyhinä j a kurjis.sa oloissa eläviltä
kansalaisiltiii kielletään rahojen
käsittely kokonaan. • H e k u n eivät
" o s a a " rahoja käsitellä, n i i n köy-hyydenapua
on annettava j o n k i n ­l
a i s t en kuponkien tai " m e r k k i e n "
muodossa. i
New Yoi'k Service kertoi viime
torstaina Hazardista, K y lähettä­mässään
uutistiedossa sellaisista
a m e r i k k a l a i s i s t a , j o i l l a on i l m e i ­sesti
pysyvä nälkä.
Siellä on Citizons Crusade
Against Poverty (Kansalaisten
R i s t i r e t k i Köyhyyttä Vastaan) n i .
misen järjestön toimesta järjes­t
e l t y köyhyydenavustuksen varas­s
a asuvien kansalaisten k u u l u s t e lu
siitä- m i t e n He t u l e v a t toimeen, j a
mitä he asiasta ajallelevat; Siyli-mennen
sanoen mainittua järjes­töä
rahoittavat yksityiset säätiöt,
.ikirkot j a j o t k u t uniot.
U u t i s t i e t o j e n mukaan köyhäin-^
avun varassa olevat henkilöt elivät
valittaneet, että hinnat nousevat
aina 'kuukauden alussa, j o l l o in
heillä on ostomerkkejä. Esimer­k
i k s i kahvin hinta on t a v a l l i s e s ti
99c pauna, mutta p a r i v i i k k o a k y u - .
kiuiden; alussa, j o l l o i n heillä on
meikkejä, se maksaa $1.09. ;
Eräs H a r l a n i n mies, j o l l a on tu-b
e r k e l i a jMxteva vain» j a 9 lasta,
sanoi saavansa^/ruokamerkkejä
$112 avvostaT^kuukaudek.si. " N e
kesitÄvät 2'/.! v i i k k o a . Jos minä
q/Icn erittäin säästäväinen, s i l l o in
ne kestävät 3 v i i k k o a " , hän sanoi
•kuUhtstelua .suorittavalle kansalais
komitealle; ,
Lapsia ikuoloc rayihilöii puuttee­seen
tai ovat k i t u k a s v u i s i a nälän
j a ravintovajavaisuuden johdosta,
selittivät r a v i n l o a s i a l n ekspertit.
Kahdeksan vuolta virallisena
k u o l e m a n s y y n t u t k i j a n a tässä eoun
l y s s a toiminut George A r c h e r s a ­noi
sairaalassa kuolleen ravinnon
puuteeseen VV, 1 9 5 4 - ^ 1 24 lasta.
" K y s e l i n asioista yhdyskunnan
naapuristossa. S a i n tietää että ne
lapset eivät saaneet riittävästi
m a i t o a " , hän s a n o i .
K e n t u c k y n y l i o p i s t o n lääkintä-osastolla
toimiva t r i D a v i d S t e i n,
man sanoi v. 1964 s u o r i t e t u n tut­k
i m u k s e n osoittaneen, että 6-vuo-t
i s t en tyttöjen pituus Kentuckyn
itäosassa o l i täyden tuuman pie­nempi
kuin k e s k i n k e r t a i s e s t i k o ­ko
Yltdysvalloissa. "Tässä o h mai­nio
esimerkki pituuden j a i-avin-non
suhteista toisiinsa"T-hän sanoi
Mrs. Ilattie W h i l e s i d e ; joka t u ­l
i autollä-Mingo Counitysta West
V i r g i n i a s t a - sanoi kuulustelussa:
"Näyttää siltä että k u u k a u d e n en­simmäisen
päivän tienoissa hinnat
kohoavat..
E l i z a b e l h VVilkinspnillii,. joka
s u o i i t t i saman matkan, on 10 l a s ta
4—18-iikävuoden väliltä, j a kateis­sa
oleva mies.
" H e (lapset) saavat maltoa noin
k o l m e s t i kuukaudessa", mrs. W i l -
kinsön sanoi. " R u o k a loppuu meil­tä
k u u n puolivälissä." S e n jälkeen
ihän lainailee ruokaa äidiltään j a
s i s k o i l t a a n .
L a u t a k u n t a o l i . lopettanut mrs.
W i l i k i n s o n i n kuulustelun, mutta
hän halusi esittää viö^lä omasta
mielestään l i y v i n tärkeän seikan:
" M e saamme puiiikumia ja
" K o o l - A i d i a " n i i n paljon kuin ha­luamme,
multa emme voi ostaa .
(merkeillä) sähkölamppuja- luutia
j a saippuaa. Minun mielestäni
puhtaana olo e n välttämätöntä."
Eräs toinen todistajalausuntoja
antanut jatkoi mrs. VVilkinsonin
jälkeen: " M i n u n mielestäni U S An
h a l l i t u k s e n t u l i s i antaa kansalais­t
en ostaa ».välineitä itsensä puh­taanapitoa
varten niin, että hei­dän
lapsensa voivat mennä kou­l
u u n . "
J a k a i k e n tämän kurjuuden jat­kuessa
U S A haaskaa Vietnamin
sotaan $30 m i l j a r d i a vuodessa, m i ­kä
p n $150 j o k a i s t a yhdysvaltalais-
. _ti,i miestä, naiisia j a lasta k o h t i,
tai toisinpäin käännettynä k e s k i ­määrin
$2,000 jokaista vietnami­l
a i s t a k o h t i . $30 m i l j a r d i n yuosi-meno
tarkoittaa noin $57,000 me­noa
joka minuiuttir-;
TäUä V i e t n a h i i h sodan aiheutta­malla
yhden ainoan m i n u u t i n me­n
o l l a ($o7,000) v o i t a i s i i n ostaa
y h d e l l e perheelle,$25000 maksava
omakoti, $3,4Q0 maksava.auto, $2,-
600 arvosta ruidkaa j a vielä jäisi
i e r v e y s - j a hammashoitoon $1,000.
M u l t a k u n rahat t a r v i t a a n "tär-keänipjiän"
tarkoitukseen, pienen
j a köyhän V i e t n a m i n kansan talo-rälijiön,
ikoulujen j a s a i r a a l a in
ipomniiUamiseen- sekä vietnami­l
a i s t e n tappamiseen, n i i n osa ame­r
i k k a l a i s i s t a joutuu elämään a l -
inaisessa nälässäi Osaamatta silti
ehkä vanhaa kuvaavaa, laulua
"nälkä meillä on a i n a vieraanam­me".
— Känsäkoura;
• \
:'ff^'||ii-''|||ff|