Vapaus, December 13, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 13 p. — Saturday, Dee. 13, 1958
VAPAUS
— Independent Labor
Oxfan of Flimish Canadlaos. Es-taUUhed
Nov. 6. 1917. Authorized
asaeomd dass mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice we^y: Tuesdays,
nmrsdays aod Saturdays by Vapaus
Publishing company Ltd.. at 100-102
E3m St. W.. Sudbuiy, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatioD.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 Mc. 3.75
3 2.25
YhdysvaDolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: l vk. 8.50 6 kk. 4.75
Tuhat naista ei voi olla väärässä
Keskiviikkoiltana täkäläisellä Mine-Mill haalilla pidetty naisten
suuri joukkokokous antoi jälleen havainto-ojietusta niille jotka ali­arvioivat
naisten osuutta yhteiskuntaelämässä yleensä ja "miesten
lakkotaistelussa" erikoisesti.
Paljon on täälläkin puhuttu joutavia siitä miten muka "akat
nalkuttavat" miehilleen, että heidän pitäisi ryömiä piiskaa heilutta­van
Incon edessä ja mennä takaisin työhön yhtiön ehdoilla. .^Mutta
kun [\Iine-MiIl uniön naisten apujärjestön toimesta järjestettiin vih­doinkin
lakkolaisten aviovaimojen kokous, niin kutsua noudatti noi.i
tuhat naista, jotka osoittivat horjumatonta päättäväisyyttä lakossa
olevien miestensä ja poikiensa puolesta!
Itse tämä kokous järjestettiin j-hden vuorokauden kuluessa. Sen
"valmistelemiseksi" ei siis ehditty suurtakaan mainostyötä tehdä.
Mutta kuten sanottu, kokoukseen saapui kuitenkin tuhatkunta naista
jotka julistivat miltei yksimielisen päätöksensä perusteella, että he
tukevat loppuun asti lakossa olevien miestensä oikeutettua taistelua,
että he vaativat Incoakin neuvottelemaan rehdissä mielessä uudesta
työehtos(^imuksesta, kuten ovat muutkin suurj-htiöt Canadassa me­netelleet,
ja että he tulevat vaatimaan, jotta "kunnallis-isät" luopuvat
Incoa taktillisesti puolustavasta - puolueettomuusa-senteesta'" ja ru­peavat
sen sijaan vaatimaan, että Incon täytyy sopia tämä lakko en­nen
joulua.
Täten puhuvat kaivostyöläisten vainiot ja äidit. Luonnollisesti
on näin suuressa ihmisjoukossa heikkoja ja narrattaviakin, mutta m.e
uskommeme kuitenkin että suuri enemmistö kaivosmiesten vaimoista
ajattelee juuri siten kuin nämä kokousnaisetkin. sillä tuhat yksimie
Iistä naista ei voi loppujen lopuksikaan olla väärässä.
Lakonrikkurit eivät hellitä
Näyttää siltä, kuten meidän lehtemme on arvioinut, että lakon
murskaamiseen pyrkivät voimat eivät helpolla anna periksi. Kärsit­tyään
Hanmerin "takaisin-työhön" kokouksessa murskaavan tap­pion,
Incon hyväksi likaista karkeistyötä tekevät voimat laskelmoiva»
ilmeisesti nyt. että naisia voidaan ehkä j\Tnäyttää helpommin kuin
miehiä. Tätä kirjoittaessa nimittäin näyttää, että tarkoitus on saada
naisten nimissä aloitetuksi jonkinlainen "takaisin-työhön" liike. \ ain
tämä selittää sen miksi paikallisen radio- ja TV-asemien sekä niiden
takana olevien voimien toimesta on järjestetty Mine-iMill union ja
lakkolaisten järjestyneiden naisten "pään yli" täniiän (perjantaina)
iltapäivällä Arenalla pidettävä naisten kokous.
Ivuten muistetaan lakkolaisten vaimojen edustajisto aikoi mennä
ponnestari. Fabbron puheille ja esittää, että kunnallishallintomme
ryht3risi myös •vaatimaan Incoa palaamaan neuvottelupöydän ääreen.
Z^Hutta" Torontossa oleva union presidentti ^like Solski. joka kiitti
naisi» täsfahj^västä kannatuksesta, esitti toistaiseksi \-ain hänelle
tunnettujen seikkojen vuoksi, että naiset lykkäisivät suunnitelmansa
tuonoemn^ksi "jotta ei häirittäisi maakuntahallituksen toimenpiteita
la^o^ sopitni^eksi'Tämän perusteella naiset peruuttivat kulkue- ja
mieic^osoitussiiunnitelniaiKa.
Riutta njr-t astuivat esiin rikkurivoimati Tarkoituksella kääntää
kortit lakkdaiäk" vastaan, kuten lakkolaiset käänsivät ne Harunerissa
rikkurelta vastaan, paikalliset hämärämiehet päättivät pormestari
Fabljron tuella vedota union pään yli erikoisesti "nuriseviin naisiin '
ja j^jestää areenalle omasta toimestaan jonkinlaisen naisten joukko­kokouksen.
Sanan \'arsinaisessa miele.ssä ilmeinen tarkoitus on vedota
naisten ja lasten hädänalaiseen asemaan ja saada heidän nimissään
järjestetyksi jonkinlainen "takaisin työhön'" liike. Toisin sanoen,
tämä kokous — mihin voi ilmeisesti mennä sellaisetkin rouvat ja
muut, jotka eivät tavallisissa oloissa mene kaivosmiesten vaimojen
lähettyviliekään — on aiottu järjestää rikkurikokoukseksi — mistä ei
kunnian kukko laula sen paremmin kokouksen järjestäjille kuin sen
johtajillekaan.
Tämä tapaus osoittaa jälleen kouraantuntuvalla tavalla kuinka
kylmästi laskelmoivia voimia vastaan lakkolaisten täytyy seisoal Nä­mä
lakonrikkurit ovat ilmeisesti valmiina myymään \^ikka oman äi­tinsä,
kunhan vain on toivoa, että pääsevät "hyväi^miehen"- luetteloon
Incdi kirjoissa Wall Streetin varrella. Se osoittaa, että lakkolaisten
<voit(Hl perusehtona oh yhtenäisyyden säilyttäminen. Heidän oikeu­tetun
taistelunsa voiton ehtona onkin se, että sucyellaan työtätekevien
vMtenäisyyttä kuin silmäterää — ja tuomitaa^' armotta kaikki ne,
jotka syystä tai toisesta yrittävät heidän rivejään rikkoa.
Aika palata toimeen
Vifkkomääriä maita ja mantereita vaeltanut pääministeri Diefen
baker on luultavasti saanut huvitella riittävästi koska Otta\vasta tie­dotettiin
viime viikolla, että hän kotiutuu ensi lauantaina — siis jou­luksi.
Olkoon meistä kaukana kateus hänen huvimatkansa suhteen,
^illä ensimmäisen kansalaisen, pääministerin toimeen liittyy siksi vaa­tivia
tehtäviä, että niistä muodostuu todella suuri taakka yhden mie­hen
kannettavaksi.
'Mutta samalla kertaa on muistettava, että mr. Diefenbaker tar­joutui
vapaaehtoise.sti täbäh tehtävään luvaten antaa kansakunnalle
pareninian palveluksen kuin edeltäjänsä. Nimenomaan hän lupasi lo­pettaa
yhdysvaltalaisten yliherruuden maassa ja samalla kertaa-huo­lehtia
siitä, ettei yhdenkään canädalai.sen tarvitse kärsiä puutetta ja
nälkää.
(Nämä lupaukset ovat kuit«ikin vielä täyttämättä. Tosiasiassa
pääministeri lähti huvimatkalleen ennen kuin yrittikään tehdä mitään
näiden' lupaustensa täyttämiseksi ja niinpä ollaan siinä, missä olemme
esim. 300,000 canadalaista on nyt työttömänä ja suoranainen nälän­hätä
uhkaa useita niitä canadalaisia, jotka joutuvat vastoin tahtoaan
ehka miljoonaan henkeen nousevaan työttömien armeijaan ennen tu­levan
ma^bkuun l(^pua!
.Tässä on syy, miksi yhdymme muihin canadalaisiin jotka toivo-vat,'
että pääministeri ryhtyisi nyt hyvän lomansa jälkeen päättäviin
totmei^iteisiin ennenkaikkea työttömyyden torjumiseksi, missä tar­vitaan
luonnollisesti monitahoisia toimenpiteitä nyt heti, eikä joskus
kaidtana tulevabuudessa jonkun kuninkaallisen tutkimuskomitean
pitluaikal<«i% työn tuloksena.
I^öl1»miä Montrealissa enemmän kuin vuosi sitten
MoBtreal. — Keskiviikkona tie-doite||
tiin tiällS, attä Suur-Montrea­lissa
«on nykySän 11.100 työtöntä
enemmän kuin viime vuoden vastaa­valla
lajalla.
Työttömyysvakuutusvirastosta tie-doitettiin.
että työttömyysvakuu­tusta
saä nykyään 59,243 henkilöä
kun sensijaan viime vuoden vas­taavalla
ajalla heidän lukumääränsä
oli 48,134.
t > SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Väyrynen, South Porcu-pine,
Ont., täytti tiistaina, joulu­kuun
9 päivänä 60 vuotta.
Jussi Viljamaa, Mclntosh Spring
Ont, täytti perjantaina, joulukuun
12 päivänä 60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
"Jotain mätää on Tanskan maassa"
Mitä muut sanovat
MUTTA 629,999,997
KIINALAISTA ON JÄLELLÄ
Hongkong. — Kiinan kommunis-tisotilaat
avasivat- tulen farmarei­ta
vastaan kaksi tuntia kestäneen
kapinan aikana Lappa-saarella,' M.i-caon
lähettyvillä, tiedoitti englan­ninkielinen
sanomalehti Hong Kon-.j
Standard tänään.
Portugalian siirtomaa-alueella,
Macaossa oleva mainitun sanoma­lehden
kirjeenvaihtava sanoo, että
kolme nuorta farmaria teloitettiin
tiistaina ja uesita muita vangit­tiin
. . . — Reutersin uutistieto jou­luk.
10 p. 1958.
(Tällaisia "mutkan kautta suo­raan"
jostakin toisesta maasta tul­leita
"Kiinan teloitusjuttuja" luet­taessa
on hj^ä pitää mielessä sekin,
että viimeisten, tilastotietojen mu­kaan
Kiinan väkiluku on 630,000,-
000. Jos heistä on nyt teloitettu 3
kapinoitsijaa, kuten portugalilaises­ta
siirtomaasta tulleessa eräässä
englanninkielisessä sanomalehdessä
melko epämääräisesti kerrotaan,
niin siitäkin huolimatta jää vielä
jälelle 629,999,997 kiinalaista — ot­tamatta
huomioon sitä tosiasiaa, et­tä
Kiinan väkiluku lisääntyy noin
15 miljoonalla hengellä vuosittain.)
"Jotain mätää on Tanskan maas­sa".
Tanskalaiset voisivat hyvällä
syyllä toistaa tämän Shakespearen
kuolemattomasta teoksesta lainatun
lauseen.
Niihin aikaan prinssi Hamletille
aika oli "mätää" koska haamut liik­kuivat
-Eksmoren linnassa. Mutta
nykyään, atomienergian ja ballistis­ten
rakettien aikakautena, tanska­laisia
ei häiritse aaveet, vaan he
ovat vereen ja henkeensä saakka
huolissaan Tanskan itsenäisyydestä,
joka johtuu siitä kun se kuuluu At­lantin
liittoon.
Tämä huolestuneisuus, joka on
tullut erittäin syväksi senj aikeen
kun Tanska liittyi hyökkäävään ryh­mään,
leimahti äskettäin liekkiin
kun tuli esille kysymys NATOn ns.
"Itämeren päällystöstä".
Viime marraskuun lopulla Länsi-
Saksan DPA-uutistoimisto tiedoitti
Saksan liittotasavallan haluavan, et­tä
"Itämeren päällystön" tulee alis­ta
NATO:n Pariisissa toimivan
esikunnan, jota komentaa natsiken-raali
Speidel, komennon alaiseksi.
Marraskuun 6 pnä, tanskalaisille
sanomalehtimiehille järjestetyssä
tiedoitustilaisuudessa, Länsi-Saksan
puolustusnunisteri Straus ilmaisi tä­män
ajatuksen kun h ^ i sanoi, että
Tanska on NATOn heikko rengas ja
samalla viittasi hän kansalliseen ra­jaan
ja lukemattomiin muihin "van­hoihin
ennakkoluuloihin", jotka ei­vät
voi johtaa mihinkään muuhun
kuin "onnettomuuteen". Straus ei
jättänyt epäilystäkää.n siitä, että
tarkoituksena oli "Itämeren pääl­lystön"
alistaminen Speidelin alai­suuteen
ja Tanskan aseelliset voi­mat
sekä alue Länsi-Saksan milita­ristien
kontrolliin.
Straussin lausunto otettiin Tans-
PRESIDENTTI KEKKONEN:
TOSIASIOIDEN TAJUA
JA MALTTIA TARVITAAN
Helsinki. — Tasavallan presi­dentti
Urho Kekkonen suositteli
ylioppilasnuorisolle järjenomais-ta
tosiasioiden tajuamista, niiden
tunnustamista ja sen mukaisia
käytännöllisiä johtopäätöksiä vas­tatessaan
ylioppilaiden lähetystön
tervehdykseen itsenäisyyspäivänä.
Lähetystö saapui presidentin
luokse Senaatintorilta liidetystä
kansalaisjuhlasta, jossa vHYY:n
puheenjohtaja Olavi Leskinen pu­hui:
itsenäisyyspäivästä ja sen pe­riaatteista
osittain kaikille tutus­sa
"maanpuolustus"-hengessä.
Tasavallan presidentin luokse
saapuneen lähetystön tervehdyk­sen
esitti Ylioppilaskuntien Lii­ton
hallituksen puheenjohtaja,
ekonomi Hanna Kärkkäinen. Vas-tauspuheessaan
presidentti Kek­konen
aluksi muistutti mieliin J.
K. Paasikiven puheen 14 vu,otta
sitten ja lausui sen jälkeen mm.:
Siitä on nyt kulunut tasan 14
vuotta. Olemme päässeet rinnettä
ylös laakson pohjasta, laakson, joka
oli syvä kuin rotko. Syksyn sumus­ta
on päivä noussut vapaalle kansal­lemme.
Kun arvioimme, mihin tekijöihin
perustuu sodanjälkeisten vuosiem-me
aikana tapahtunut voimakas ke­hitys
kansallisen elämämme eri a-loilla.
niin kaiken perusedellytykse­nä
on pidettävä kansamme järkky­mätöntä
itsenäisyystahtoa. Se ei ole
horjunut raskaimpinakaan aikoina
eikä se horju nyt. Olen varma, että
se on ollut ja on elävänä kaikkien
suomalaisten sydämissä, olivatpa
en
estämiseksi
SToskova. — Neuvostoliitto jul­kaisi
viime sunnnntaina ehdotuk­sensa,
joka esitettiin marraskuun
28. pnä Geneven konferenssissa
yllätyshyökkäysten estämiseksi.
Neavostoliitto ehdotU, että 54
maatariikaiiapaikkaa olisi perus­tettava
AUantin ja Bagdadin liit­toihin
kuuluvien maiden alueille.
Kuusi niistii sijaitsisi Yhdysval­loissa.
Varsovan sppimasvaltojen
alueella olisi 28 tarkkailupaikkaa
— kuusi niistä Neuvostoliitossa.
Ehdotuksen mukaan ulottuu ilma-valvontavyöhyke
800 kilometriä
itään ja länteen Atlantin ja Varso­van
liittojen pääjoukkojen rajalin­jasta
Euroopassa. Vyöhykkeeseen
kuuluvat'Kreikka, Turkki, Persia ja
myös Japani, koska siellä olevat ul­komaiden
sotilaalliset tukikohdat
venäläisten käsityksen mukaan
muodostavat lähtökohdan yllätys­hyökkäyksille.
Neuvostoliitto ehdotti edelleen
että Euroopassa olevia vieraita
joukkoja vähennetään vähintään
kolmanneksella ja että mitään jouk­kotuhoaseita
ei saa olla Itä- tai Län­si-
Saksassa. Neuvostoliiton mieles­tä
on olemassa mahdollisuuksia
saada aikaan sopimus siitä huoli­matta,
että länsivallat eivät halun
suostua ydinasekokeiden lo()ettami-scen
tai sellaisten aseiden tuntu­vaan,
vähentämiseen.
maan ulkopoliittinen asema saalu
vakautetuksi vakaalle pohjalle ja
suhteet Neuvostoliittoon ovat kehit-
Ij-neet niin onnellisella tavalla, että
se loi edellytykset Porkkalan alueen
palauttamiselle syksyllä 1955 teh­dyn
sopimuksen mukaan.
Viime viikkojen epäsuotuisien i l ­miöiden
yhteydessä on virinnyt pe­riaatteellista
— tai pitäisikö sanoa
aatteellista — keskustelua ulkopoli­tiikkamme
perusteista vapaudes-tanune
tehdä, mitä pidämme hyvä­nä
jne. Ylyioppilasnuorison omassa
lehdessä on mielipiteenvaihdolle —
kuten oikein on — annettu runsaas­ti
-tilaa. Olen suurella mielenkiin
nolla sitä seurannut, mutta kun sa­manaikaisesti
olen uudelleen luke­nut
Paasikiven muistelmat, olen
voinut panna merkille, kuinka ny­kyisessä
keskustelussa tulevat esille
samantapaiset vastakkaiset katso­mukset,
jotka hallitsivat poliittisia
elämää vuosisadan alussa. Toisella
puolen abstraktisen oikeuden ohje­nuoraksi
asettaminen ja siihen liit­tyvä
jyrkkyys, toisella puolen jär-jenomainen
tosiasioiden taju ja nii­den
tunnustaminen sekä sen mu­kaiset
välttämättömät käytännölli­set
johtopäätökset. Kun muiste­taan
Yrjö-Koskisen sanat: "nuorelle
kansakunnalle ja varsinkin sen nuo­risolle
on pelkkä maltti kovin ikä­vä
asia", käy ensiksimainitun katso­mustavan
osakseen saama suosio
ymmärrettäväksi, eikä siltä liioin
voi kieltää tiettyä eetillistä arvoa.
Jälkimmäisen katsomuksen aatteel­lisuus
lepää vakaasti maan kama­ralla.
Tätä valaistakseni esitän
Paasikiven muistelmien 1 osassa lai­natun
senaattori Gripenbergin lau­sunnon:
"Abstraktisesti oikean so­kea
noudattaminen, ajattelematta
seurauksia, ajattelematta, mikä ole­vissa
oloissa on viisasta ja mahdol­lista,
johtaa todellisessa elämässä
turmioon". Tähän on vielä lisättä­vä,
että nykyisessä suhteellisuuden
maaiilmassa ei ole kenenkään help­poa
ottaa vastuulleen, mikä on
abstraktisesti oikeaa.
Olen näin laajasti vastannut ter-vehdykseenne
enkä halua — mitä
en voisikaan — salata sitä, että tä­mä
ei ole tapahtunut tarkoituksetta.
Elämme taas vaikeita aikoja. Sen
vuoksi on paikallaan palauttaa mie­liin,
mihin tekijöihin kansallisen
elämämme uusi nousu sodanjälkei­sinä
vuosina on perustunut. Minul­la
ei ole pienintäkään aihetta esit­tää
houlestumistani maamme va­paan
tulevaisuuden osalta.
Sodan vaaraa ei ole
Intian ja Pakistanin
välillä
New Delhi. — Pääministeri Neh-ru
sanoi lauantaina, ettei ole mi­tään
sodan vaaraa Pakistanin ja In­tian
välillä.
Puhuessaan alahuoneessa hän sa­noi,
että "minun mielestäni se (so­ta)
ei voi alkaa koska Pakistanin
hallitsijat eivät ole niin epäviisaita,
että alkaisivat sen*.
Intian pääministeri vastusti pää­töslauselmaehdotusta,
jonka mu­kaan
pitäisi nimittää asiantuntijois­ta
komitean tuilkimaan Intian soti­lasmenoja
nykyisen sotilaallisen
tieteellisen kehityksen valossa.
Kirj. S. Smirnov
kassa vastaan suurella vastenmieli­syydellä.
Ei ole liioiteltua sanoa,
että se nostatti todellisen kuohun­nan
Bonnia vastaan.
Jos NATOn sotavalmistelut ulote­taan
Itämerelle saakka, niin siUoin
Tanskan hallitsijoiden täytyy ottaa
huombioon minkä mielialan se nos­tattaa
Tanskan puolueettomissa
naapurimaissa Ruotsissa ja Suomes­sa.
Tanskan ja Norjan voimakas
perinteellinen taipumus Skandina­vian
puolueettomuuteen sekä tämän
lisäksi historiallinen epäluottamus
Saksan militarismia kohtaan pa-koittavat
Tanskan vastustamaan
Länsi-Saksan tekemiä vaatimuksia.
Toiselta puolelta NATOn pääviu-lunsoittajat
ovat hyvin huolissaan
Tanskan ja Norjan taipumuksesta
Skandinavian puolueettomuueaatet-ta
kohtaan. Tästä syystä onkin ai­van
selvää, että suunnitelmana on
alistaa Tanska Speidelin Pariisin
päämajan alaiseksi ja eristää Tans­ka
Skandinaavian puolueettoomuus-taipumuksesta.
Tarkoituksena on myöskin riistää
Tanskalta ja Norjalta se erikois­asema,
joka niillä on NATOssa, kun
ne kieltäytyivät päästämästä ulko­maalaisia
joukkoja alueilleen ja ra­kentamasta
niihin atomiaseiden lä­hettämisen
tukikohtia rauhan aika­na.
Jos Tanska alistettaisiin Spei­delin
alaisuuteen niin viimeksimai­nittu
tulisi vaatimaan Tanskan va­pautumasta
"heikkoudestaan" ja et­tä
Länsi-Saksan uuden Wehrmach-tin
joukkoja atomiaseineen lähetet­täisiin
sen alueelle.
Viimeisten vuosien aikana kasva­nut
kauppa Länsi-Saksan kanssa on
myös tullut kipeäksi kohdaksi Tans­kalle.
Länsi-Saksa ei ole noussut
vain toiselle sijalle Tanskan mark­kinoilla
vaan on mvennut syrjäyt­tämään
Britanniaa ensimmäiseltä
sijalta. Tämän lisäksi Britannian
kanssa käytävä kauppa on tasapai­nossa
kun sensijaan Tanskan velka
Länsi-Saksalle on noussut 250,000,-
000 kruunuun. Länsi-Saksa ei tun­keudu
vain Tanskan kauppaan. Suo­ra
pääoman isvestiointi lisääntyy ja
Länsi-Saksan liikemiehet saavat yhä
enempi käsiinsä niitä tuotantolai­toksia,
joita he ottivat käsiinsä en­nen
sotaa ja sodan aikana. Vähän
aikaa sitten tiedoitti Berlingska Ti-dende,
että Länsi-Saksan kansalai­set
Tanskassa ottavat yhä enemmän
maa-alueita käsiinsä.
Saksan imperialistien propagan­da
Tanskassa on myöskin tullut
entistä huomattavammaksi. Tanskan
filmirakkinoilla olevista filmeistä
on kolmannes valmistettu Länsi-
Saksassa. Samoin on myöskin sak­salaista
propagandakirjallisuutta
huomattavasti Tanskan markkinoil­la.
Kaikilla tällä on pahaa aavistava
iherkitys kun ottaa huomioon, että
Bonnin pyrkii saamaan Länsi-Sak­salle
"johtaja-aseman" Englannin
kanaalista Kaukaasiaan ja Euroo­pan
pc^oisimmasta kärjestä ete­lään
Sisiliaan saakka.
Straussin lausunnosta huomaa,
että suunnitelma on jos esitetty a-merikkalaiselle
kenraali Norstadil-le,
NATOn ylikomentajalle. Tans­kalainen
lehti "Information" kirjot-taa
tästä, että Straussin Washingto-nin
matka oli tarkoitettu neuvotel­la
Straussin "uudesta strategiasta",
erikoisesti mikäli se koskee Itämer­ta.
Myöskin pelätään että Yhdysval­tain
hallitsijat, jotka kiinnittävät
niin suurta huomiota Länsi-Saksan
militaristeihin, ja heidän hyökkää­viin
suunnitelmiin, tekevät kaupan
Länsi-Saksan hallitsijain kanssa
Tanskan sekä toisten Skandinavian
maiden kustannuksella.
Ei voi olla kuin samaa mieltä
sen tanskalaisen upseerin kanssa,
joka sanoi Dagens Nyheterille, että
Tanska "antaa niin paljon toisten
käsiin, että se lopulta voi löytää it­sensä
sellaisesta asemasta, eitä sen
mielipidettä ei kysytä kun tullaan
päättämään asioista, jotka ovat tär­keitä
sille".
JA
EDULUSEMPI KAUPPA
Olipa kerran skotti, joka möi koi­ransa
kahdeksalla punnalla englan­tilaiselle,
vaikka amerikkalainen oli
tarjonnut siitä kymmenen. Onko tä­mä
mahdollista? On kyllä, sillä koi­ra
pystyy juoksemaan takaisin ko­tiinsa
Lontoosta, mutta ei Yhdys­valloista.*
Neuvostoliitossa on lähe­tetty
useita koiria raket­tien
mukana yläilmoihin ja
450 kilometrinkin korkeu­desta
on laskuvarjojen
avulla palautettu koirat
takaisin maan pinnalle va­hingoittumatta.
Näitä koi­ria
on erikoisesti harjoi­tettu
matkoja varten ja
tiedemiehet ovat saaneet
tärkeitä tietoja avaruudes­ta
tutkimalla koiria.
Suomen hallitus kaatui
aiheuttamiinsa pulmiin
Moskova. — Neuvostohallituksen
äänenkannattaja Izvestija kirjoit­taa
viime sunnuntaina, että Suomen
hallitus kaatui viihetaktiikan joh­dosta
ja että maalaisliittoon kohdis­tettu
arvostelu osoittaa ainoastaan,
että on haluttu löytää syntipukki.
Yritys vierittää syy maalaisliiton
niskoille oli tarkoitettu peittämään
sitä kritiikkiä, joka on kohdistettu
hallituskokoomukseen ja sosialide­mokraatti
Väinö Leskiseen sekä nii­hin
jotka seuraavat häntä.
Izvestija lisää, että oikeistopiirit
kaikessa salaisuudessa yrittävät toi-man
pohjan kuin edeltäjänsäkin,
mutta, jatkaa lehti, onnettomat ko­kemukset
oikeistohallitukseseta tu­levat
todennäköisesti ai-veluttamaan
niitä porvarillisia piirejä, jotka ai­kaisemmin
ovat harjoittaneet rea­listista
politiikaa, ensi sijassa maa­laisliittolaisia.
Sekä Izvestija että Pravda julkai­sivat
viime lauantaina Tassin Hel­singin
kirjeenvaihtajan artikkelin,
jossa mm. todetaan, että Karl-Au­gust
Fagerholmin hallituksen kaa­tuminen
on seuraus niistä vakavista
vaikeuksista, joihin Suomi on jou­tunut
tämän hallituksen toiminnan
mia siten, että uusi hallitus saa sa- johdosta.
VAIHTOEHTO
Yhteiskoulun toisella luokalla on
ainekirjoitus ja oppilailla oli valit­tavanaan
kymmenen eri aihetta, nii-d?
n joukossa sellainen kuin "Hakki-^
lintuni". Kun tunti oli päättynyt,
vei eräs tj-töistä aineensa opetta­jalle
sanoen:
— Meillä ei kotona ole yhtään-häkkilintua,
mutta kirjoitin sen si­jaan
pienestä kissastani.
LIIKAA OKTAAVEJA
Erään filmauksensa aikana sat­tui
Betty Grable äskettäin horjan-tamaan,
jolloin hän lensi istumaan
pianon koskettimille.
— Oi, taivas! hän huudahti. Koko­naista
kaksi oktaavia! Nyt on mi­nun
todella ryhdyttävä laihdutus­kuurille.
SYNTIEN SYNTI
Syntejä on monenmoisia. Muuan
ranskalainen pappi selosti niitä seu­raavasti:
— Ihminen voi tehdä monenlai­sia
syntejä, hän voi murhata, va­lehdella,
varastaa, panetella, kadeh­tia.
Mutta lihan synti on niin ras­kas,
iettä siihen tarvitaan kaksi ih­mistä.
450 paunaa kultaa
yritettiin salakuljettaa
Ruotsiin
Göteborg, Ruotsi. — Viime vii­kon
lopulla pidätettiin täällä eräs
46-vuotias ranskalainen sen jälkeen
kun hänen laivalla olevasta au.tosta
löydettiin 450 paunaa kultaa. Tä­män
kullan arvo on $280,6oo.
Canadaa kelioiteflu osaltistumaan
Tshekl(oslovaklan näyttelyyn
Montreal. Tshekkoslovakian
kauppaministerin apulainen J.
Poula esitti täällä keskiviikkona ke­hoituksen
canadalaisille teollisuus­laitoksille
lähettää tavaroitaan
Tsfiekkoslovakian teollisuusnäytte-lyyn.
"Me järjestämme meidän teolli-suusnäyitelymme
Bmoon ensi syys­kuuksi
ja olemme hy\-in halukkaita
näkemään canadalaisia tavaroita
tässä näyttelyssä", sanoi hän.
"Näyttelyt ovat aikaisemmin ol­leet
maatamme koskevat näyttelyt.
"Ei ole enää strategisia tavaroita"
sanoo kapinoiva Suur-Britannia
Lontoo. — "Ei ole olemassa mi­tään
oleellisia sototarvikkeiden
valmistuksessa käytettäviä vienti­tavaroita,
joita Neuvostoliiton te­ollisuus
ei pystyisi nykyisin itse
tuottamaan", kirjoittaa englanti­lainen
Daily Express-lehti käsitel­lessään
Englannin vientivaikeuk­sia
ja teollisuuden laskusuuntaus­ta.
"Koko vientikieUoIista on ro­mutettava,
siinä ei ole enää mi­tään
strateegisia tavaroita", kir­joittaa
lehti edelleen.
Lehti kuvailee niitä suuria vai­keuksia,
joiden parissa englantilai­nen
teollisuus joutuu kamppaile­maan
menekkimarkkinoiden puut­teessa
Ja joita muiden länsimaiden
kilpailu yhä kiristää. Viimeisim­mät
raportit osoittavat, että Eng­lannin
teollisuustuotanto oli loka­kuussa
5,5 % alhaisempi kuin vuosi
sitten ja on loppuvuodesta yhä las­kusuunnassa.
Terästeollisuudessa
lasku on ollut kokonaista 17%.
mutta nyt me olemme päättäneet
laajentaa ne."
Mr. Puola oli täällä vain läpikul-kumatksdlaan.
Hän saapui Otta-wasta,
jossa hän oli epävirallisesti
neuvotellut Canadan kauppaminis­terin
apulaisen J. H. Englishin
kanssa.
"Haluan korostaa, että tämä ei
ole mikään virallinen vierailumat-ka",
sarioi "hän. "Olen tulossa
Meksikosta, jossa osallistuin Meksi­kon
preseidentti Lopez-Mateosin
virkaanastumisjuhliin."
Kun häneltä tiedusteltiin tuleeko
Länsi-Saksa osallistuonaan teolli-suusnäyttelyyn.
niin hän sanoi kut­sun
lähetetyn sille.
"Paljon on riippuva tästä näyt­telystä.
Se voi saada aikaan äärim­mäisen
arvokkaan kauppavaihdon",
sanoi hän.
Tshekkiläiset liikkeet lähettivät
paljon näyttelytavaraa Montrealiin
järjestettyyn kansainväliseen näyt­telyyn.
Monet olivat sitä mieltä,
että heidän näyttelyosastonsa oli
paras.
Mr. Poula, joka toimi aikaiseni
min Koospolin korporation johtaja
na, on tehnyt kolme vierailumatkaa
Canadaan.
"Toivon tekeväni enemmän vie­railuja,
varsmkin kauppaa silmällä
pitäen", sanoi hän.
Solon Low edelleen Social
Credit puolueen johdossa
Edmonton. — Social Credit puo­lueen
kansallinen järjestäjä Orvis
A. Kennedy ilmoitti tällä viikolla,
että Solon Low tulee edelleenkin
toimimaan puolueen johtajana sik­si
kunnes kutsutaan koolle puo­lueen
kansallinen edustajakokous,
mahdollisesti 18 kuukauden kulut­tua.
Aiksisemmin Low oli ilmoit­tanut
eroavansa tehtävästä, jota
eronpyyntöä sittemmin käsiteltihi
puolueneuvoston kokouksessa Win-nipegissa.
Kylmäaalto Italiassa
Milano, Italia. — Kylmäaalto
pyyhkäisi Italian pohjoisosan läpi
viikon vaihteessa ja sunnuntaina
lämpömittari osoitti täällä neljä as­tetta
alapuolella nollan. Kylmän ta­kia
peittyi koko Italian pohjoisosa
sumuun, jonka johdosta jouduttiin
peruuttamaan monta suunniteltua
jalkapallopeliä.
Mljonääri tuomittiin
salakuljetuksesta
Karaehi, Pakistan. — Salakulje­tusta
vastustavan kamppailun aika­na
joutui kiikkiin upporikas miljo-neeri
Maja Moosa ja hänet tuomit­tiin
3,000.000 rupeen ($630,000) sak­koon
kullan salakuljetuksesta.
Luvattomasti maahan tuotua kul­taa
löydettiin siinä reittauksessa,
joka tehtiin Moosan täällä olevaan
loistopalatsiin kuluvan vuoden alus­sa.
PÄIVÄN PAKINA
Syntiä ja inflaatiota vastaan
Kautta maailman tunnettu ame­rikkalainen
humoristi Mark Twain
sanoi aikanaan, että "kaikki puhu­vat
ilmoista, mutta kukaan ei tee
mitään niiden johdosta".
Samaa voidaan sanoa meidän ny­kyisistä
hallitusherroistamme ja
heidän takanaan olevista pankkii­reista
sekä muista finanssiporhois-ta,
jotka puhuvat illallispöytiensä
ääressä muutaman cocktailin eli
kukonhännän nautittuaan kiihtyvän
inflaation suurista vaaroista, mutta
kieltäytyvät tekemästä mitään käy­tännöllistä
ja järkevää sen ehkäi­semiseksi.
Näistä nykyisistä vallanpitäjis­tämme
voidaankin sanoa Mark
Twainin lausuntoa hieman nykyai­kaistaen,
että "he vastustavat niin
inflaatiota kuin syntiäkin, teke­mättä
kuitenkaan mitään niiden lo­pettamiseksi".
Inflaatio — rahan arvon alene­minen
eli hintojen kohoaminen,
mikä on yksi ja sama asia on yh­teiskunnallinen
tauti, joka syövän
lailla kalvaa kapitalistisen järjes­telmän
perusjuuria. Sen ilmiene-mismuotona
täällä armaassa Cana-dassamme
on esimerkiksi viime vii­kolla
saatu uutistieto missä kerrot­tiin
"kuiviin tilastotietoihin" noja­ten,
että elinkustannusindeksi si­vuutti
marraskuussa uuden ennä­tyksen,
nousten 126.3 pisteeseen.
Vuosi sitten elinkustannusindeksi
oli tasan 3 pistettä alhaisempi, eli
123 3 pisteessä.
. Käytännössä nämä "kuivat tilas­totiedot",
jotka tunnemme kyllä
hyvinkin raskaasti' joka kertoo os­toksia
tehdessämme, tarkoittavat
sitä, että nykyinen dollari-pahanen
on ostovoimaltaan "varttia" huo­nompi
mitä se oli kymmenen vuot­ta
sitten, eli vuonna 1949, jolloin
vallinnutta hintatasoa pidetään näi­tä
tilastoja laadittaessa 100-luvussa.
Kun dollarin arvosta vähennetään
neljännes kymmenessä vuodessa,
eikä mitään merkkejä ole nähtä­vissä
tämän rahanarvon alenemisen
pysähtymisestä, niin ei ole lainkaan
ihme, vaikka hallitusherrat ja hei­dän
tauslamiehensäkin ovat huo­lissaan,
sillä tällainen meno ei voi
ikuisesti jatkua. Kukaan ei voi
edes taata sitä, että voidaan jatkaa
tätä ns. "kontrolloitua" inflaatiota.
Se on mahdollista vain vissiin ra­jaan
asti, mutta sitten voi tulla
purkautuma mikä voi johta saman­laiseen
tilanteeseen, mikä vallitsi
esimerkiksi Suomessa, Saksassa ja
monessa ifiuUssa Euroopan maassa
maailmansodan jäi-1 det ovat jälleen pitäneet tulisia
puheita "inflaatiovaaraa" vastaan.
ensimmäisen
keen. -
Ja vaikka ei tällaista inflaatio
vyörymää tulisikaan, niin tämä
-pieni ja sievä" inflaatiokin aiheut­taa
jo suunnattoman suuria vaikeuk­sia.
Esimerkiksi sellaiset työläiset
ja farmarit, jotka olivat 1949 men­nessä
saaneet elinkautisen säästön
avulla pankkiin "vanhuudenpäivien
varalta" sanokaamme tuhat dolla­ria,
saavat nyt todeta, että heidän
säästöstään on nakerrettu pois yksi
neljännes. Sillä tuhatlappusella,
minkä he ovat säästäneet, ei saa­kaan
enää^muuta kuin $750 arvosta
tavaraa, verrattuna siihen tavara­määrään,
minkä he säästöllään oli­sivat
saaneet 10 vuotta sitten.
Tällainen ei ole mtään muuta
kuin varkautta. Ja se pätee kaik­kiin
eläkkeisiin, lapsilisiin ja mui­hin
tällaisiin tuloihin. Nyt saadaan
esm. kahdeksan dollarin lapsilisä-maksulla
tavaraa vain sen verran
mitä' 10 vuotta sitten saatiin kuu­della
dollarilla.
Tilanne on vieläkin pahempi jos
muistamme, että tämä inflaatio on
ollut käynnissä jo kaksikymmentä
vuotta. Tosiasiassa, jos huomioi­daan
nyt ja 20 vuotta sitten valin­neet
hinnat, dollarin ostoarvo on
laskenut puolella. Nykyisellä dol­larilla
voimme ostaa vain sen ver­ran,
mitä 20 vuotta sitten voimme
ostaa 50 sentillä!
Ei siis ole lainkaan ihme, vaikka
Montrealin pankin edustaja (mr.
Ball) Nova Scotian pankin edusta­ja
(mr^rostj ja eräät porvarileh-
Mutta kuten sanottu, he eivät yri­täkään
esittää mitään sellaisia toi­menpiteitä,
jotka inflaation estäisi­vät.
Nämä herrat pitävät nyt suur­ta
melua esim. siitä, että budjetti­tappioon
perustuva hallitusohjelma
uhkaa nopeistuttaa inflaatiokehi­tystä,
kuten asia taitaa ollakin.
Mutta he eivät puhu mitään siitä,
että inflaätiovyöry on ollut käyn­nissä
silloinkin kuin hallitusohjel­mana
oli budjettien suuri ylijäämä.
Tosiasia tietenkin on, että ny­kyisen
— ja todella uhkaavan —
inflaation perussyynä on sotavarus­telu.
Kansakuntien varoja haaska­taan
siinä määrin sotavarusteluun
niin täälä Canadassa kuin muissa­kin
porvarimaissa, että kansakun­nan
varat eivät sitä enää kestä.
Mutta kun tätä vanisteluhullii-tusta
pidetään muka yhtenä pää­tekijänä
kapitalistisen järjestelmän
talouspulan vastustamisessa, niin
monopolistit ja heidän palkkaaman­sa
politiikot kiertävät tätä perus­kysymystä
kuin kissa kuumaa puu­roa.
Siksi ne esittävät jounin jou­tavia
jorinoita "liian korkeista pal­koista",
"kohtuuttomasta kustan­nustasosta"
jne.
Ja kieltäytyessään näkemästä to­siasioista
sellaisina kuin ne todel­lisuudessa
ovat, nämä Suuren Ra­han
miehet vastustavat "periaat­teessa"
inflaatiota kuten he kaiketi
vastustavat S3,rntiäkin, tekemättä
kummassakaan tapauksessa tuon
taivaallista. — Känsäkoura.