Vapaus, June 19, 1954

              m
Äh«d Ärice we(^; icttttd»it
nonday» «id Sktttrdajn hr V m u
Bm W^ Brmoxf, ODt, Canada.
mtorM Office 06.4-43», i t e a a^
£.fakit flWtorW.flUm<LJ«S
X •? "Sv
itt sanovat
Kuten WasIjingtonjn'^Jin;aa hyvin läl^isesii
- fcnmnie mt. Pearson viikko-^itten periattt?uia'alahuotfeen JslöVÄossa
- "«^J^^f. ^''PCtettim tmöi^alteiia Yh^^^^^
' ^ ilansimaiden suostumuksella Cenevai, könfeVetossissa keskustelu m-an
rauhansopimuksesta. ? \ . ^ ^ ^ P^B^i
' JVaikka uuiistie^oissa kerr^tiin, että ''kumpikin^i^pli ftHSl
1 '
T^i.""" . •v}/v4VKiai<,^ .-«ttujniuoQoin ei voiaa esittää'
^^fasstäyia jvastayäilteitä sille, ktin^ J^euvostoliiton ulkomtaisteri -Molo-
>^ ^ .^X^"*"^', että Yhdysvaltain johtama puoli kantaa taydc» edesväs-
\ laott «onnistumisesta,:. ' r
, ' f ui»w eouoiuKsia ja myönnytyksiä siinä miele^Mttä
,^neuvottelii|a voitaisfin jatkaa Korean rauhansopimuksen suhteeol^P
ta näistä' uusist* ehdotuksissa huolimatta Jainkaan niiden hyvyy-
\^ >,^''^«^,<at huonoudesta -1-ci haluttu edes keskustella, sillä Yhdysvallat C-^^V^^Pf*? uutisti^ojen mukaan «ikn^naiden strategiaa" iäsil
^ telleess^^salaisessaJstunnossa saanut^ muV kapitalisiimakt lUostpi
f ^ ^ ^.^maan siihen> että neuvottelut Korean Jiysymykswtä lopetetaan, ja s i l l i
''^^tl^* Saihalla kertaa kuitCencven konferenssin tiistaisesk istunnoss.®
yiidjjsvattain johdolla; että keskustelut Jopet«läätt K o i ^
: / ky5ymyfesestä, tehtjin, Ncuvöstolirton, Kiinan ja PohjdSHKor^an t i i
^^^mesta^l^lkki^anJkolme erillista ehdotusta keskustelun jatkamisi
varten. 5V>hiois.Korean ulkoministeri >Jam Jl «sitti kokoukselle M 1
l VBOJUBK»
Huutamia rvUUtoja, sUtet painatti
Vano^er«im uaieitlm eeräto Mt-tittisen
kii^tiA^'haifaitmm, tOti^
etts.' "Juoäckataistehi" on Jakanhut
OsaaaOamA ia, em kaikki canadan
Idän jamniien välisen
n
••li*
4 !
jwanj;telar ja Pohjois-Korean sotavoimat sataantuhanteen mieheH
, JtumnjpJIakin puolella puretaan kaakki sotijasoperatioja k o i k ^ t sg
i - Aunukset J5telä- ja Pohjois-Korca«sa, muodostetaan koko Koreaa kä-
'A'C^./»"äväJkoriiissiom, jok tekee suunnitelmat maan rauhanomaisen kehi-
^«»^to«»tonjulkoministeri Moloto^ ja Kiinan Kans^ntasavallaii^
^ I päänjmisteri Chdu^n-lai antoivat kannatuksensa tälle "^äotubelleJ
, ^5amalla iertaa Afolotov esitti oman'päätöslauselmansa missä suosi-i
. teilaan, ettei jarjedleta mitaän,scllaisla toimenpiteitä, jotka 4ihkaavat
^.s JJorean rauhaa sillä aikaa .kun ^tfitaän loi)ullisfa ratkaisua Korean f
KunXäniä'molemmat ehdotukset tulivat ^hyljätyksi, niin .Kiinani
1^ , Kansantasavallan edustaja. ChoU En-lai yritti vielä viime hetkesS
; ; i nian ulkoministeri Eden ja Belgian ulkoministeri Henri'^paak seka '
r i"" ^efvostoliilon ulkoministeri MolotoV, Mutta kun Yhdysvaltain cdUs- '
P J . : , «ÄJfetonpäävaltuutettnBcdsll Smith vastusti sitä,:niin tämäkin ebdo-^
- ; . tus-jäi hyväksymättä sen vuoksi knq päätöksen„tueksi olisi pitänyti
I .-^^ saada kokouksen yksimielinen kannatus/^ ''"^'j' * >^ w f ^
I ^"ten sanottuVpropagandamielessä.voidW>ur?n^^
, esittää syytöksiä .seVi puolella ctti toiselta/mutta kieltätiiätön tosi-'
ty^läiget ov«5i tprt isapitalisteja'^
r Muutamaa, , päivää n)yöheminil|i'
ik^aOuiin saXfxxmax^ Joiidosta^ lähetti
Vihebm^Mn/fcatippdtamäri Voncoti-
-frerin SFL:n'm>ioiiden neuvosten jäse-öllle
Tom AUbm1l6, B . K, Oarviniiji
le Ja Otetnge JohnstcmiUe 4iehoituk|
sen; eitä neuvoston pitäisi l i i t t^
^kauppajhamaniin.
<>iatt aen Jälkeen,saatiin lisää to­disteita
, tästä uude«ta^ pixäetaari^
aseniasta;'äoaBa unioiden -Johtajai^
oyat "yJidiftameet" suumionopooli^
4>äänife«ten kanssa yhteiseen yrit?^-
seen hukuttaakseen vähittäiskauppa^
ääan;4p'tdnnln lydviikön Ja 4vatakl
sft6h <yVen sen, hi^tittdmiseci
kaOckiäHa. J a kaikki f ädiä Kihtiin p i i
toBiseii "elujto yhtälättyyffen" nlS
meuk. " t j - ' ^
, Vannaankin ne^ 45,000 työUintt^
dotka ovat tässä maaktmnassa odoi4
taneet eitä niianteen' paranemista"
•mikä sallisi heidän" ^ansait^ «lanton^:
sa' Ja ovat kokeneet suuria vaikeukl
da perles^n väbäistft työttdmyy^-
yakuutustar ovat onnellisia tietäes^i
^ n olevansa nyt f ^ i t a l i s t e j a " Ja;
että he tulevat saamaan yoitto-oain4
kcnpsa. 'Ainoa ratkaisematta oleva ky-ejftnyfi
on^ae, "milloin me saamme^
sen perIÄ?"
^ Koska asiantila on sellainen niin
meisti näyttää, että luokkataistelu
on yhä. edelleenkin meidän keskuU'
dessamme.
f'
Canadan hyvin palkatut ekonomisi
tifc'sanovat, että ainoaltaan tofvotto|
muusmeillaet ihmiset puhuvat ^ tässä
maassa tydtt^yydestä.
iStkä asla on niin, mutta hekin oli­sivat
toivottomia^ ^ heillä ei- olisi
työtä. Jos haluaisivat saada työmaan,
eikä heillä^ olisi r»haa. — wmd8dr
Daily Star.
louddiisei; feocQteiMt « i i s f i i i^
vm. G. Myidal on äaketfafii.altia^
nst emttnnäiaen latiiiiMiioii
ECE:n aloUtcesta' GenevesO; 40
me bohtikirasea. iddetyifä^Itillj^
Lanft-Koroopan vsUUoMen
sestä «aloaddliMsta netnrotfehtU-bismtdesfa
sekä. tämän ^nahdota|
«fota seorankdsta. Vrof. B^ivdatfn
lausunnon mukaan Cmn^ij^i
loudenisen konfrcaBfn^ onnotul^l
ilmaisi v»t polkkeuksHUtolTöinlaif
sen^ että idän Ja lännen vaOsii^^
kauppaa ehkäisevät vaiktodet ta§-l
(aisUn pikaisesti polstetoksl.'
nen käsityksensä, mukaan Itä3||t
I LänsirBuroopattivaitl^riden r^tätt^^
kauppa kanaa lähimpien l ^ i n n il
kauden aikana hnomattavastL
153 VALTUUTETTUA 25 MAASTA
- ECE:n JABJESTAUAiBSX '
t ^,*NEUVOTÄ^8A
ECE:n Järjestämään Geneven takm-delUsiin
nenvotteluihin oiKdlistui
kaikkiaan 153 valtuutettua 2S'ieam-
: I I .1
m
hiimiiito
y{ibQPksien teknillisen imolen kolieD-taminen
U8A;ii PAINOSTUKSESTA V A m |
to MVl^TVtÄUJSMOlMANf^kK^
* 'SEN VUOHESTA MW
flSCKrn toimesta ^suoritettujen sclS
vitysten mukaan itä- Ja IiLnsi-;But
roopan valtioiden välinen kaun» las^:
ki viime' maathnnnsotaa^^edeltaaeestj
tasosta vajaaseen Jcolmannekse^l
Jos kummankin ifeä- ja Xänsi-^Etooo^
pan v t e n t i ^ Z ^ ^ E k i i o q ^ p a ^ ^ ^ i
nen sotavuosia eli v-1938 305, prl 1949
III, V. 1052 85,jja^(viiine vuonna 90.
l4nsi-Eurdopan ylenti Jtä-]Bu«jpp-paan
<Al vuoni», 1938 .204,^' v. 1949
il^.vri9S0jI00, V. 1952 "91 {fa Viime
Ketieitkään ei pidä
odpffaa painonsa
ta. Näiden'Joukossa olivat kaikki pob-:
Uolsmaat — myös Suomi 'Ja Islanti -4
kaikki! ,varsii»isen liänsi-CAaoojpan;
maat, Irlantia Ja j;spanjaa lu^unot-tamatta,
£telä-, Keski- Ja Itä-Surop-pan
maat sekä JJeuvostoliitto Ja'Yh­dysvallat.
, 'ldän--tÄnnen väliisjä
kauppaneuvotteluja on käyty tepE:n
toim^esta Jo kahden vuolen ajan i&
niitä Jaticetaan myds ensi jEevkähä.
vuonna 1 0 1 . Arvoltaan tavaravaihto,
on ollut viime, vuosina seuraava (ar-'
vot miljoonissa'tloliareissä): ' s
. Tuonti^*. Vieritti
' ^4 ^ f^l4tab^^VXäns^
i " " ''EUHJC^'*"' EuÄx)-|
. ^ paan ,^ pasta ;
1 9 5 1 Ä p ä s ^ p t ^ i
' 3 l ä 383 177 ^ '
P t « >W ' 337 v Ä 8 2 1 1 m
•^J^H^lS^a^a ^7? ^258: ^24/ 1 7 2 :
saksan Oem, Tas. 8 2 9 0 , ' 6 5 7 8
Unkan 69 * 6 1 74 6 7
Neuvostoliitto
, XtUTOS^TAVARANVAmOON
' NOUSUUN ViUSTASUTON
" . . ^ TOSIASIA
* ^ ylelSf^ tunnettu, tosiasia, ^ttä
-Ehdö^^I^I; ^~dfcWmlMtoo^
Clltlflek»;via}tikid&ineen on
väUyalloin sujiistanitt Ita^ ija l i n s i -
Euroopan^ valtioiden ^ «välistä tava-liätoa'
v l W ' makilmänfotaa
h^e^ä^}a;Mi^^^'iiSs4
tamätdn »on. että^tämä a;Bi^pavaihto|
joiie^ oi^^oleniftssa ^ettntdoiset
luonnollU^" ^We6^^*äieri^pÄalua?
huomattavasU y l i sotaa edeltäneen­k
i n tason, on Jälleen kääntynyt nou-sutm,
;viidysrailat ei pysty elättämään
lensl-EuroojM^'' kapitalistimaita Ja
tärkeän ^tofcsen
^nii^vvaltaixi Borkein-Olkeos antoi
jjssbfttäln iäjiseän oikeudendkao^toa
koskevan päätdksen kumotessaan Pe­te
Hemandeda lastaan murbasta
annetun tuomien sUIä peniste^^ « t -
tä mekslkkolaiq;»exulset Texasin asuk­kaat
oU äkäistä^'pälteemäBtä siihen
vaiamlehlstaan tbifca kSsltteU kysy­myksessä
olevan Jutun. ^
Bexnäxtdezln tainopUUnen avustaja
Gos t/. GaicialSan ^toniosta oU to-dentmtKOrkeiinmalle
Oikeudelle ahsri
tamassgan nralituksessa, etta syyte-
Icun se ei inyäskään käy niiden kanssa
3iIttäW laajaa k ^ i » a : niia mui­den
kapitalistimaiden on tartuttava
idän wari(kinoihin, £CaE:n.'pääslh-^
teeiln-ladsunnon miäcaan näin on-
Mn tapahtuhut Ja^vkefail^ksen myön­teinen
sutmtäus Ja vauhti on lähi;^
aikoina yhä ivaan lisäänpä.
tyltä op. evätty se oikeusturva mikä
määritfUään Yhc^altain ^perustus <^
^Jahl 14. luvussa. T ^
; I^Arvkflta noin 50^ Texasin kauntls|
sai suuri of^>vaestdstä on mek^^;
sil^laisperuiSta, eikä heitä oIe'kos-läb^^
kutsMtU: palvele^iaan;^^^
listassa", sanoi C^cia vaUtufcscs-ii
saan. >, i
(KbrkeinX}iktes peruutti IHemande-^
zin tuomion Ja Julisti, että hän ei ole^
saanut osakseen moitteetonta oikeu-^
denkäyntlä koska 'valamiehistö, ou;
Valittu 'perustuslain vastaisella ta­valla;
SITÄ
^ JA
-*5
Bomania 23 26 ^ 31 ^43
Bulgaria
Yhtensä
i i i
•y'
i
9 . 16 6 lä
1012, 991 747 739
_,, . , ^ROE ativioi viennin aivon iLönsi-
Tämän vuoden neuvottelujen fcökel- ; Euroopan maihin viime vuonna nous-simpänä
aiheena oli pitkäaikaisten
kauppasopimusten solmiamlnen sekä
tähän liittyvänä maksuehtojen pa­rantamismahdollisuudet
'Ja'kauppa-seen
918 miljoonaan dollariin ja' tuon­nin
Länsi-EUTQppasta 789 miljoonaan,
dollarin. Kokonaisvaihto ) W siis} vä­hän
yli 1,900 miljoonaa doJldria -"^
USA:ii%aBHiis on ' '%
myynyt pdlkuhinnalla %
vohrarastojaän. ^ - ^ |
IVashiiVton. — jtoanvUJelsyysdel
iiartmentti tiedoittaa' tehneensä en|
shnmälsen kaupan myydäkseen liial­lisia
voivarastojaan polkuhlnnaHa:
inaasta lähetettäväksi, Se on myyn}^^
31,248 pauj^-inoita 41 sentin hto-l^
aasta pauna Venezuelaan vietäväksi.
Suurta osa siltä'375 miljoonan pau-nan
voivarastosta, Joka nyt on h a l|
lit^ksen käsissä, maksaa haUitukselle^
68 senttiä pauna, ' ' %
Älin^i diktatuurin-tperustaniis^n^^:'n^
Beiigalissa. ' ^ ^'^
BVVANTAHTOINEN IHHli^^
r- Fobjaltani olen' «ittäin igi^
Ja hyväntahtoinen Ihminen. laiSS
veltäjä «ranz £kAubert erSäsö
rassa miekkoselle. Joka yzitti
kiusoitella. — Mutta kun sautt^
ken vastustajaparaltani nenjb
kappaJeiksL - 7*7^
- Taivaan vallat, huusi sÄfaJ
tuaan eräs nuori neito. — s-a^?
teko Te sitten useastikin?
— Minäkö, vastasi Schubert "'ia!?
raen. — En milloinkaan! r-f
' NOUSI FAsku^ . • * V
Kirjailija E.-T. AT Hoffman J
ke5ran^"pönännyt" ystävänsä 1010
Devrientoi kanssa niin kauan, %
lopuksi torkahti pöydän alle. iijjj,
tyään hän totesi Devrientin"'
neen Ja sai kimppuunsa laskua ^
tavän"tarjoillJan. ' ' '
— Mitä, olette Mrjolttaneet^taI^I
13 pulloa, huusi Hoffman t&xsam
tyneenä. ~ Mutta mahaani tim^^
malleen vain. 12 pullollista. ^
— Ju\u-i siksi nouäkin kolmastol^
pullollinen päähänne.^ lausui
sanavalmlisti;
Ita-BeriHalin vallanlcaa^p^iis
Vi^nkaäi,pay«en taka|ik.WaSlih;^0.» jä
haUitulraen pelko kansanvallan voimien voitosbt
iMtksi Vi^sbingtoniin? Koska Itä--^
Bengalin väestön «valtavan ^ demo-^
^kiasttisen enemmistön länillä valittu
r;$'htenäisyysrtataman:?halUtus fon: tuor^
minnut Jyrkästi sen sotllasliitdn, Jon4
ka Karachin hallitus ^n solminut Yh-^
dysraltata kanssa ja Joka tähtäH nun^
sellaista Intian naapurimaata kuin
Kiinaa vastaan. Siksi Täkistanta val-
>t1
7^ l
, . . , , - kieltäytyi jyrkäst.
.neuvottelujen jatkamista, suostuen lopulta Yhdysvaltain päävaltuu^-
tun tahdosta siihenkin, ettei^ hyväksytty edes Kiinan ehdotusWneu-'
vottelujen uudelleen aloittamisen suhteen. myöhemmin s^ivittavaiia'
aikatial^ ^ , ^ ^ , , g
JMislä sitten johtui Yhdysvaltain tuomittava Itiire neUvdttd^ J
>. * tfianneua piaeitiin "strategisesti'' otollisena hetkenä. Kuten tiede-
^ yjM», Yhdysvaltain toimesta yritettiin moneen, kertaan törp^oida
/ ^ ^ Mlio Geneven konferenssi, mutta neuvotteluja oli jatkettava kuitenkin^
^ pelosta, että «laailman yleinen mielipide kääiityy niitä ^v^ta^, jotka
kieltäytyvät neuvottelemasta.; Mutta New Tork Timesin kirjeen-
I ^ vaihtaja^Drew Middleton kirjoitti nyr tiistaisessa Lontoon artikkelis-
'1 « v n n t._...t. 1. il> •
^ Canadan edustajain pitäisi Geneven konferenssissa ilmöiiSi}ilB
Canada on saanut tari>ceksecn Korean sodasta, ja etta canadalaiset
^ \^ ^"'^^ tuodaan sieltä viivyttelemättä kotiin. Tämän sariottuäan | i -
^ .täisi C ^ d a n pdustajain vaatia tiukasti,'että yerenvuod^lus^qn Indo-if
Kiinassa iopetettava, ja että Geneven .neuvotteluja on jatkettava siN
fhen asti,^kunnes tämä tavoite saavutetaan.' r
"-'/Xl
5^
^ ^Ro8ehb«rgien vuosipäiväiii^Ä
Lauantaina, kesäkuun 19 päivänä, tulcfe kuluneeksY vuosi siltä,
knn kaksi nuorta yhdysvaltalaista, kahden pielen pojan isa> äiti^
kärvenncttim^ kuoliaaksi sähkötuolissa vain sen vuoksi-kun he kid-^
' I täytyivät '^uTiumasta", ts/kun hc kieltäytyi antamasta Väärää todis-
. . ,tusta itsejän''ja lähimmäisiään vastaan, Samalla kertaa kun'RoSenher-'
eien^cloilusDaivä mukfr>in»n Irnitl-ialla'
Monet "lilan paksuiksi" kehittyneet
miehet tfetänrät, eitä heidän pitäisi'
ryhtyä laihduttamiseen heti paikali
la.^ Mutta ajatus lalhduttavasta^niq|
karvaUosta .</. mleliniokalajelsta iuck
pumisest^ Jne. (voittaa IcaUbcl ajatuki
set laihduttamisesta.,Saatanhan mi4
nä vielä odottaa'-Ja ""ryhtyä laihdui-tamaan
vasta jnydhemmln, arvelevat
varsta monet,, ^ n
Todellisuudessa .ovat ensimmäis^
merkit "paksi&si tulemisesta" luon­non
ensimmäisiä varoituksia siitä,
että^' laihduttamiseen pitäisi ryhtyä
heti. Kun te vähennätte pataoanne
Ja pidätte sen alhaisena koituu siitä
teille paljon hyötyä terveyteenne
suhteen. " ^ ^ ^
EsimerkikBl on Ihneistä, että te pi­dennätte
«Iten' ikäänne.' Tässä esi-!
tetään 'Joltakta tosiasioita. Jotka pe-rustuKat'
teloihin tutklmuksita mies­ten
:l£eskuudeasa^ tl. t " - ^ r Vj. (e
I. . ft c l o i l u s p a i v ä muistetaan kaikkialla.maailmassa, muistetaan myös
f ' ^ yhdysvaltain viranomaiset tarjosivri' heille hcngensä^pelasta-l
. - * misia sniä hinnalla, että he "puhuisivat". Rosenbergit'menivät kuf-
' \ , ^lenkin roielui^Mnin kuolemaan, kuin alentuivat hylkiöiksi jotka eivät
^ ' ^ i olisi kos]|aan enaa voineet ihinisarvm b n l e a . ' ^
^ \ ; ' Roscnbergien teloituksen vuosipäivän johdosta pidetW^uisto-
' ; ; . tilaisuuksia niin täällä Amcrikaa'tt»knt6reella kuin mtiUiÖrakm sivis-
' ' "*tysmaailmassa^^;isilläKllo6enberfceistibfftn¥^
8^IlAi|rfto~ iniesten, keakondenl
4oUlk «Ii liikaa painoa {P-14
aentUln^ oli Iniolevalsnas noin idll
deMBäa ^nraroapt knin oOcean
non " «imannetäen '.keskuuden^;;^
Mutta 2 5 pntaenttla tai eneteniil
UikM paGnoa omanneiden, keidcntl-deaa^
öU 'knolevaisnus noln||5
pnseniUa suuremjil.
MikÄ llikapatao tfa pitkä ikä varsin
harvoin «sitatyvät käsikädessä? Sil­tä
yksinkertaisesta syysti. ^ttä liika­paino'yhäistyy
«rarslil useta 'moniiii:
sairauksiin kuten korkea verenpal|
ne. sydän- U amunutilsvlat imnä so-^:
kerttauti, ' ' l ' ^ ^ ;|
Idikapalno on erikoisen valkea s y l
dämelle, Ott arvioitu, että 10 paunai
llika»~ pahioa v ^ t i l puoli mailia 11-
sääi (verisuonia timän Ulkapainoii
kunnossa pitämlstil varten. Siltä seu^
raa. että sydämen ^Ja muiden ^ tär­keiden
eltaten pitää toimia entistä
kovj^mmin.:
Liiki^iataoa rupea^ kCftjinnään ta-^
valilsestt keskl-lkään päästäessä ja
98 prosentilla se Johtuu ykstakeriai-1
' ' ^ 7 ^ ^ ^ i ^ l u £ ^ ^ | ' t u ^
rl siiluEn nähden i^iäcft on teidän ol­kea
pa%)nne.' %ätt varoittaa ryhtyi:
mästu äkktaiislln «Ja J y r ^ ' lalhdu-tttyrync^
hn^
<VS)|9^ii*aaUiinwia^ä^
kokuun^ Iteskivalheilla Itä-Bengalista
saapunut^ tieto, Johka:^^
Beiigalta pääkaiipungta^^
l^ydessä sijaitisevassÄvta^^
rlnömassa juuttitehtaassa sattuneissa
;levottomuukis8aÄCltiS|än^
60ötji^^av(rittw
; työläistäni siievötfona^mdetV
skUnsa|vkahdertK^
'läl^en^riidaktä^ jonkasP^
'iltiiisOT^proieo
^iöiinielliakäteitedenäi
jrauluilh:' TMlksl,'kysyttäneen,..Vas-'
taiiksen^^ 1^^
30:8 päivä. Jolloin Paistanta hallitus
Mitä meUäköite tekosyynään^^^^^
^iiroäiillitä-iBÖäg^^
^tukSOT;?"saattbltvoim^
äsäti :Sotamihi
j^yiOTnJ»if|ksiykäjy^
?i»'^i?«rtiäilläÄrf h e ^
ile^iltäiiBeiigalin^inaäku^^
sfeö^pääminkurtaiPa^ul^ä^^
ta •ministereitä Ja yli 30O pakistani­laista.
oftäMen joukossa sanomalehti^
miehiä.^'"Miksi; kysyttäneen Jälleen?
Koetamme "seuraavassa "lyhyesti va?'
laista ?^älhW-:tapähtim
ssfitäi^'"^
l^r^^f^^l^^^J^^^^V/^o^^V^i-l^^^ iiseltä*ertoja alkaiscmmta
s i Ä f c ^ i ^ l^kei«tti' irtUintäI
taviin: l i a p l o l t i ^^
m^lteisita mltk^ saattavit olla te.l
j U n ^ j t u l s ^
KitaÄEi^a
myöntää Intialle, itsenäisyys, sai se
;kuitenkWsam^
"tönäai-sjonka?^jnukaan^ Intian
Waiie mubdostettita i^^^
:iiämettlläI8^ iyä^^
sitaOT«)E^Wstanitt'ivältio^
^tlötf^Qigiä^
seeri^Intlari niemimaan
Ja; ? Sttta«^een?Ante^
yilk'VatLhä*taä^^
mettilalseii väcstööoäeri
Jl^yiaffmic^
rustamisensa " yhteydessä ? Pakistanin,
'valtio 1' sai nykyisen,, luohnottöman;
maantletwlllMiV:;;^^
sä: länteen muodo&tettita alueellisesti,
suurempi mutta vain 28 milj. asukas­ta"^
käslttäyä-Länd-Paklstan;^^
alueellisesti piene^^
tään^42;mlijoo^^ a s^
it^-^klstanj eli; It&^engäl::!NäH§
Pakistanin molempia osia erottaa to^-.
sii*aansyli52;200;i kmrinim liitiaifc
halici^- Valtion ohiajoittani ;tallä^
tavoin repi turmiolli^ti hajalle ihyC^
niiden taloudellisen yhtenäisyyden^Ja
losta Kalkuttaan'noin ;'4^,niiljoopai'
hindua Ja useita tuhansia mubametttf
laisia. Paon «rynä^ eivflt k u H ^ a an
ole olleet \aixi pogromit/ vaanlnaycf
väestön kokemat \akavat taloudellll
set valkeudet. (Heidän saanäänsa^l
nat tuotteistaan-eivat peitä,edes tuo­tantokustannuksia.
Karachin hailltul
on esimerkiksi määrännyt tjiottajarf
enimmäishiimaksi " Juuttipaamta" ^11
ruplaa (n.'S5o; Sxti^y, i n u t t a ^ s^-^
man Juuttipaalln Kalkuttaan 28 r i ii
pian hinnasta.' ^ , . ! l
atä-Bengalin olosuhteet vaikeutui-!
vat tasaisesti ataa viime keväänä suo-:
ritettuihta maakuntavaaleihta' asfi^
Joiden seurauksena Pakistanin pääi
ministerin Mohammed tAlta Johtamaa;
amerikkalaispuoluetta" edustava Itä4
Bengalta maakuntahallituksen pääml J
i ^ t e r i Nurul ^Amta kärsi^^musertai^n
vaalUiävlön -y hän sai vata parisen-^
kymmentä paikkaa m^kuntaehdus-tuksessa
— opposition mtiodostavalle
yhtenäl^srintamalle. Jo^'saI maa-kuntaparfamenttlta
yVL 20Q edustajaa.
Yhteriälsyjrsrinfama muodosti uuden
maakuntahallituksen Joka'edusti Itä-
BengaUn kaikki edistysystävällisiä Ja
patrioottisia, aineksia Ja Jonka pää­ministeriksi
tuU Fazlul Isvui.
tc^mtautJ Bengalta pääminislertoä!
Fakistanta perustamisen aikoihta
Joutui uusien vallanpitäjien epasu^
sioonja elt ^Jaytottynä viime va^
leihto astir Jolloin loistava 'vaalivoitta
tql hänet(Jälleen,'polilttisea näytteli
mön etualalle, < Suhteet Länsi-Pakisi
tanitn kärjistyivät välittömästi (Län-
4-^W»tanl«a käsitettUn."'etta ellei
g S a B ^ t o n t a " ] ^ demokraatti--'
tibn suuren väestöenemmistön, Ita-
'Behgalta ^ miljoonan ihmiston de-i
mokraattiset tahdonilmaisut oli murs­kattava
ja'suoritettava vallankaap,-
paus, Jottäi kaptaallinen mieliala le­viäisi
ILän&i-ipakistanita Ja Jotta so­tilasliittoon
liittyviä käytännöllisiä
toimenpiteitä voitalslta häiriöittä ke­hitellä
edelleen, (Demokratian kukis­tamisen
ohella-tamä oli perlmmäista
tavoite Itä JBengalin vällankaappauk-
85 pros. ihmiskunnasta ^\
juo saastaista i^ttä^ , <di
Vain 15 pros. Ihmlskunnasia "l^
vettä. Jota voidaan pitää puhtaaSi?
Ja vaarattomana. ^ Loput 85 prox ^\
^säännöllisesti tai silloin tälldin 7^]
Joka sisältää enemmän tai vähenunuj
vaarallisia tartunta-aineita. ' ' ',
- i t i j
IVHOm raportissa sanotaan, e(S
vesistöt ovat muuttumassa yhä H^.
semmiksi Ja tartuntavaaraUisemnji!
sl. EUei nopeasti ryhdytä tolmei^r.;
teisiin, ne voivat muodostua katet
troofimaisiksl.,
Sen sijaan, että vgltaisin estää l ^
slen saastuminen^ on turrauduttan
nykyisin bakteeripitoisen veden pnlh
distukseen. ' Kuitenkin eiväfvedft'
puhdistuslaitokset pfan enää voi
dyttäa suunnatonta vedentarvelta.''^
Sivistys laajenee Ja samanlikaisgli
lisääntyy vedentarve. Kuitenkin It'
hityksen kulku Johtaa siihen, että %•
vdaevt ats akaastuupvuant giyt hmä ueuntteamvmatä nv.i rEnfe^*
Vallankaappauksensa tärkeimmaksljkavleniäreiksl Ja teollisuuksien ^
sla voimia heti kukisteta,'saattaa 8Ut|
s^^fata^ kuolemanvaaroja "^iapsk iXsi
Karachissakin. Yhdysvalteta Karai
chln suurlähettiläs (HHderth sdcä Mö-hapimed
Alin luottamusmiehiä Ja prq-
'vokaattoreita kiirehti Itä-Pakistanil^
synniyttääkseen levottomuuksia'^^koiio'
maassa, lamauttaakseen Fazlul <Huqlt,
hallituksen toiminnan^ Ja saattaaltl
ieen maassa voimaan Mohatamal
Alin diktatuurin,. riEräänä valheena
Jtässä kiihoituskampanjassa
Daccassa lietsotut levottomuudet Le-vltettM,
hiihua, eita tjrihoillsemine
hindut Ja konuhudlstit alkövät i u -
tio|ii;aa koko PakIslanta^ iLän^I-jpa-kistanta
asiamiehet* leimasivat .kun­non
porvarin (Pazlul (Hiiqta hallituksen
kommunistiseksi" Ja >^ 1äaaii^i(^elli.
sej^.: :Täniä kiihoiEusk^
* * ^ J ^ > o « a t v i i m e kädessä ji^^^^
t , ^ ^ i \^^^ Washlngtonito,päätyi tunncttiiuh
I^rfulHuq OU Mahatma GandhlkSaIlankaappauk6eei.^r.jS3
syyksi Mohammed A l i esitti Itä-Ben|'
galisia staänsä lailliseksi tunnustetun;
konununismta su^irpn .I^vlnnelsyyäenl
Tosiasiassa Itär-Bengallssa on to|^il
.-eksi vähän kommunisteja Ja seri
kommunistinen ^puolue" varsin pientj
joskta" vaikutusvaltainen.^ Kommtif
rlsmilla peloittelemisen pääsyynä oli
Mohammed Alta kiihkeä |alu pääst^
^tä-Benga1ln C porvariilissävylsen dei
mokraattisCTi^liikkeen Ja maan porvaj
rilllsten demokraattisten' puolueiden
kimppuun» Jotto ovat tehneet ankaraa
vastarintaa amerikkalaisten tunkeui
tumisfeHeLPaklstaniln. / p n ^Umeistä^
ettei Itä-»engaUn' kansalllsmiellneri'
porvaristo, jota kansaii valtavan
enemmistön muodostama, paariolderi
asemassa työskentelevä tilonpoikälsto
Ja maat^lälsluokka sekä työväen-ludcka
kurjasta asemastaan huolimat'
ta tukevat aaimraomaan tässä kansal­lisessa
taistelussa, tule alistumaan:
Ätoata uhkaa 'selvä kansalaissodan^
vkara, sUIä Karachta teantumukseUI-set
fanaattiset pölltilkot. Jotka saavat
ohjeensa suoraan Washtagtonistai
tuskin peräytyvät pelkkien toiveiden
edQiSä, Mielenfeiintoisen llsäpUrteen
Jflj^nnls^ oTevaUe taistelulle antaa
Intian Ilmetaen kltanostus TTazlul Hu
qln.edustamien demokraattisten voi-inlen'intoestykseen.
veslkarkoittaakalat kauas:tai'sun||«']
ne. Tehtaiden saastuttama vesL>)
myös,vaarana maataloudelle 1
riputket Ja laivojen olJr muut
ulmarantamn\e ^"hengenvaar
Vesi levittää monia sairauksia kn^
koieei^aiKlani^antaut^ Ja imah<^^
lapsihalvaustari
LitkaUhavuus tappaa
Liikalihavuus tappaa Useampia ib-msia'kuta
tuberkulocsi Ja alkdbi^l
väittää tunnettu ranskalainen ruoka-valioasianluntlja
tri Alexander Heis-pmm
PAKINA
—
Ttanskän afölrokon alkuasiikkaat
ovat vuosikausia vaaitaeet maaUcen
Itsenäisyyttä Jä täydellistä eroaTlans
kasta. Jonka yhteyteen tSCarokko, kuu-!
luu. Marokossa on sen Johdosta val­linnut
lievemmin sanoen "levoton
mieliala- mitä on kalken'lisäksl kär­jistänyt^
vielä sekta, että JYhdysval-iat
cn perustaniit Marokkoon^iisl i l ­masota-
asemaa : Ja s a i jM raiiaraM-
:miamaaiai^
nikolta Välimerelle Makka, ,,Yhdy8.
"vaitata ; ta Jtohnattavat; Ja
^ tukevjatilandMritaperiaUsieJäMö
riisti niiltä niiden IuohnoUlset mark-Ht«»sa maan "väestön vapaustaistelua
kina-alueet Ja takamaastot.
'4
( Itä-Bengalia, joka on takapajuinen
seva hidkka. Jo^on kuuluu feodaalisia
ter^^^^ Karabhin ,ham,3eva: iuokka^li
on. muita- Ji&^^iuraMiitaikiiiiii:?:^^;;^^
.=v-.^^..v.s..<..v,,.:^9?ÄerSSnld
siirtomaa, .jota on huolelliseni Varot:
tu kehittämästä; sillä se varustaa Ka-"
Vastaan aivan äimaab}~tapaan kUln
Jänkki-Unperlalistit tekevät Indo-KU^'
nassa Ja in^uuaUpkln.'' Tosta Marcini
tilanne ei ole vielä kehittynyt aW'-'
taaa tapahtuvan-tämän tfist&^pom-kalalsIUe
'f myötätuntoisia asukkaita
«fet kaikin inahdolUsta taVoto rikko-iniaaninnskai^^
ranska-
,lais!tospvwiin|^^ ; kaava-
'|iuȀ|taikWa
illlsesti
latso^nt sotaula
pua «^rokosta Ja koska sinä el olfe
mitään multa keintJtja käytettävänä
Jatkuvat väkivaltaisuudet maan alkul
asukkaita vastaan-Toisaalla vaikut­taa
marokkolaisiin Juoniöllteestikin
«e tcsiada;» em iJeidän maasraaa on
7 . ^ yhdysvaltälalsfä sotilasta Ja M S -
dottata ' igrkyjdkalsia'^, lentokrtttlto.
Joilla froidaan'pommittaa iöarokko-lalsten
asutuskeskukset olcmaitomlta
siinä ta^ij^KOTj*a„öttä'mlrokkolalsii
ryhtyisivät ävotaeen sotean Itsenäi­syytensä
puolesta.'
MM>kkoIaisten itsenäiss^stalstilli
on n f i l ^ .fcyiKtä. aaaunt useita ettl
laisia' /«passiivisia» muotoja. jotk4
ovat saattaneet Ranskan a i a l l i t ^^
ehkä huolestuneemmaksi kuin» avoin
aseeiltaen tdtmUltal SrBinä passttvl^
s^n tcdljmlnnan. ttUotona Iltaqltetäan
«levan^^am, tUpakkälikköott, t y h ^ i i i
nen. ,Kulen tiedetä&x,^'Banzai
,valttoDa.*MpfU(M»!?onopobli;' imtA s^
^ . x u n s a a t tatotiJji-marokkolateteÄ
tupakkalakon sanotaan antaneen Jfi
Vakavaii Ittqh Ranskan Trtdtl6tnIomt
kun sadat ta|>akkakauppiaat ovat oli
leet piftolititui >siil£emaah' ovensa.
Ranskan halfltuben nmoltj^äan 'sen
Johdbsia tvjomteen topilkka&^tu^l
kauRpahlnnoÖla k ^ U e 'n^kkoial^i
seUe tahansa/jjoka SUostuuTtDyymään
sitä nuUaunlfchllleen.' reoxiaiiAsi on
Umaantunut vata.jjedto h a ^ j a . Jot­ka
m^t käyttäneet tilaisuutta tayväk-seeh
^ v a ^ kjntymykseiäll on o iW
Joka Oli ^ e a " saada kikalsämiiin." ,
'««aroöcolaijet- liylövit myöskta
ohberg. Liikalihavuus on vaara ^
tauti. jse;ei tapa yhta nopeasti tof
tuberkuloosi tai alkoholi, mutta jttt^
varmemmin sanoo hän JoDa']
vuoden lan jälkeen cn ylipainoa j
htatäan 11 kiloa, lylhentaa elinaik^l
sa neljänneksella 25 kg^ saattaalr-hentäa
elinaikaa puolella, kuten af­rikkalaiset
j henkivakuutusti]aiW
osoittavat.
Hersohberg kertoo vime vuosiii»
tutktaeensa 2.C00 liikalihavuuttapa
ta. Seitsemässä tapauksessa kymme­nestä
ataeutui llikaUhavuus ylessjö-misesta
seka hermostollisista JifiirPs-tä.
muissa tapauksissa perntötkl-
JÖistä."YH 70 pros pctilalsta
parantaa ruokavaliolla, levolla ja VS^]
pirauhaskäsittelyllä
öJivat ajaneet^ ^entisen sulttaanta
taaanpakoon. vaikka sulttaani on
Itlfmeefe
.^^tli'-^'^' '••*-"••» "lu^utaiu on
myöskin »marokkolaisten uskonnoUi-ncn
Johtaja min ei se ole muuttanut-tilannetta
vaan on pätavastoto kär-'
JlStänyt tilannetta.- Uutta sulttaania
^vastaan on tehty Jo pari murhayri­tystä.
Marokkolaiset ovat Julistaneet
öiyöskta sulttaanta moskeijat' boikct^
Uta 'Jp suuret Joukot'Jäävät nyt pois
näistä marokkolaisten kirkoista. Asia
on .nähkaäs siten, että marokkolaiset
eivät halua mennä Ranskan imperia-lismta
k ä ^m kirkkoon.
St. Lawrence syvän inerltlen Ja voi­malaitoksen^
rakfentamta^ on nyt
neuvotteluvaiheeiKa Canadan ja Yh •
dm^taid keskeri. Mlkän vohnalai-?
toksen rakennufctamtaen on kysymyk­sessä,
t u n ^ - äitä.*uta ktä pitäisi
muodostoa.^ «kansainvältaen" yritys
«oÄa ,«kennettaiva pato ulottuu i
myösktaYhdysvaitein puolelle Ja kos­ka
^kysjnuF^tsessä i c a kansataväUset j
v ^ u d e i . sulä W e h k ä ^ !f iS^./"^»»'* »"odoatua ^ s l n ca-n<
wa!atacn yritys. Jos a8iaa>llai alku-
Jaan lähdetty lUamaan sIlAä, iueles.^
«ä, mutta täilä erää'ja asiaiii. nykyll
ses^ Jcehltysvalheessa nä>ttää Ilmell
«Hä. etta Canadan pltä^ ottaa V h i
dysyallat orakkaaksi «hän voliialal-toshotamaan.
, ihan päixiv^stonron asianlaita wi
;^meritien-^rakeiitÄIscen nähd«mi
Sillä se voidaan rakentaa,(mikäU ka-*
«avalaltt^t ova( kysymyksS^^:
delleen Canadan, alueelle Ja täydel-teen
canadalalsena^yrityksenä. ikul
ta asiasta «n'^neuvo^va. Yhdysval­tain
hallituksen* edustaJata^Ji
k wka Canadan hallituksen taholta on
^elsestlkta tehty s ^ . s o p f a , u k !
f f lumettu salaisia, lupauksia
tämän yrityiBjen^uhte^ Jos Cana­dan'
haiutus %i olisi ätonut käsiään
«Ä^M^saJ^sUle^siphÄuksUla öKl
"^^»?*,?»°as*ySt Jo käynnissä. TO-män
Canadan etujen myynnm iefö
dosta on hallitus nyt pakoitettu
vottelemaan Yhdysvaltain kanssa^^J
**^^utnka suuren osuuden Yhdy^i
Ia? maksaa rakennuskustannabä|ij
Ja miten suuren määräysvallan ^|
dysvallaf saa meritien hallumdÄtl
Yhdysvaltata kongressto
asiassa,edellyttavät, että YhdysraB|:
sijoittaisivat hankkeeseen alnoast^;
nota kolmascsan pääomista ja sas|
vat täydellisen määräysvallan laxäg
keen halltonossä. Suunnitelmat ec||2
lyttävät. että^ meritie Joutuisi CS4|
sotilasviranomaisten käsiin, v^,
merkitsee sitä, etta siitä muodostui
toinen Panaman kanava
pauksessa Canadan alueelle p
Koska'Canadan hallituksen
set vehkeilyt täsä. asiassa on tw
Canadan kansan tietämättä ja Can^:
dan kansan parhaiden etujen vaslai;
«SU. on siitä syystä'tarpeellista J»|;
nostaa hallitusta hylkäämään Ylu^;
^Itata hallituksen^ BUunnitelmatJii
iVhtyrtäiän hankkeen toteutta^
seen täydelleen kanadalaisena Tf^^i
senä. 'Memä on, vielä aikaa täoia;
pataostuksen Ibnalsemlseen silla «sb*
koskevat neuvotteliit eivät ole.tg
alkaneei. \ , ^
' i-ukuunotkmatt» sitä, että <—,
Jäiset eivät hajua >mtokäänlaista,^
dysvaltalalsta kanavaiianketta al«a;
leen, «nUkketa vähimmän sllen,^^
siitä muodostuisi DSA:n sotilaallio^
yritgrs, on olemassa sellainen vS0>>
että 'canadalaiset, Joutuvat maö*-
maan meritien tappiot Jcs Yhdys^J-tata
edustajat pääsevät määrään^
kaiavamaksut nita alhaisiksi.^ ^
meritie muodostuu sen Johdosta'
piota tuottavaksL Asiaton näbkÖ»
siten, että Ungavanr^iamahnlai*"*
IniUetettava mahdollisimman alba&iB
kustannuksin,,terästehtaine — j a , ^
nadalalset olisi pantava maksanaJö
siltä alhcutuvat^iapplot. "
" " Kane ^1
rtalian^ediista
75 vastaan ~
Rooma. —^ K e ^ ,]jan edustajakajna3
enemmistöllä '^M
\. 1953 hyväksytyn;
' vaalilain, Lam kun
ttbnyfc . soslalistip
Pietro Nenni'ja^se
Jitvsosialiremoöaal
den puolueiden';'ied
Vuoden 1953|;i:wa
Gaspenn'''. kristi]
• puolue 'ajöiJvastoiriT
,i-2tse pariamentiss
.teellisen väahtalvan
Djukaan-" puolu|^|.ta
onsi saanut yii"50t%'
tä iv-aaleissa,. olzsi^j
tissa nom:2/3'edust
tapaämaaräa tavöil
ntuskokoomukseeni*
^tumusv^vuonE^;|15M
leihin Kristiliisäe&
TOiivansa kaapata^pä'
'^sesti ^Kjtääiinsäiij:!^
demo^a-aattisten pt
<j3t Kuten^^-tunnett
<Je Gasperin' puolue*
'kaikkialla - maassa'?')
ta Alkoi Iiikehtiiri
rsellisehVväalilaJii^k'^
iniokrää.ttisten.i,piiqi:
den-tukemiseksi pai
Tainan'-''kama
olivatkin osoitukseai
:sct ^ Kristillisdemofc
l;öka öJi liirtoutunut-
;:Uen, ,tasWaItaIajste
kanssa» ei „onm$tun
:5P' ,pros j.'; äan^
demokraatit menefct
>naa aan ta; (vuoden^if
.lattuiia;
Demokraattisten"!
raaarä liiaantjd (vaj
' Naita puolueita, k ^
^litQistaS*miIJo6h^
P. O. BOX 69
Teo» käsittää 1
»kovim kansiin;
BRITISH'O'
Lähempi^ tiejtoj