Vapaus, November 21, 1925

              Äm2 LanantelEa •marrask. 21 p,--Sai, mv. 2lm l^o
Cfcridan Bnomlaisen tyavIestSn äänenkammttsja, flmes-
«77 Scdbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai j a laoantaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ABVO VAARA,
V A P A y S (Uberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-llshed
in Sudbory, Ont, every Tuesday, Thursday and
Eatorday. . _
R^gfetcred at the Post-Office Department, Ottawa,
ea seeond claga matter.
General advertising rates 75c per coL Jnch. M i -
ulmum charge for single insertion 75c. The Vapaua
b the best advertising medium among the Fmmsh
People in Canada
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
^1.60 ja yksi kk. 75e. , , , t.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.50, puoli vk.
98.00 ja kolme kk. $1.76. ^ ^_
TilÄuksia, joita ei feurfa roha, ei tu.la lähettämään,
paitsi flriamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AviolJittoonmenoilmotukset 50c palstatuumä.
Nimenmuutosilmotokset 60c kerta, $1.00 3 kertaa,
Syntymäilmotoksel $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Koolemanilmotukset $2.00 kprta, $50c lisämaksu
tiitöalauseelta tai muistovärssyltä.,
Haititaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
tolmekerlaa. . .
' Klapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-
Httaessa, lähetettävä ilmotnshinta etakäteten.
Tiistain lehteen ai joiut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
liauantaiha, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vflhtieen torstaina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
BL Prihplin 1038. Postiosote; Box Q9. Sudbury, Ont.
Jos ette milSin tahansa saa vastausta ensimaiseen
tdrjeeseenne. I^irjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
persbonallisellQ n{n><>11ä.
J , V. KANff\STO. Liikkeenhoitaja.
Sintin pitäisi liittyä Kominunisti-lueeseen,
koska — — - '
1) Kaikki rikkaudet saadaan luonnosta ainoastaan
työn kautta, mutta työläiset eivät pysty ostamaan ta­kasin
tuottamiaan hyödyldceitä, vaan karsivat puut­teesta,
(epävarmuudesta, työttömyydestä, siirtolaisuudes­ta
ja takavarikoimisesta. Tuotannon välineet ovat
riistäjäluokan kontrolloitavana. Työläiset eivät omis­ta
muuta, paitsi työvoimansa. Kommunistipuolue vaa­tii
tuotannonvälineiden yhteiskunnallistuttamista ja
palkkajärjestelmän kukistamista.
2) Aiistäjäluokka, pankkiirit, rahakuninkaat, teh­tailijat
y.m. pitävät riistojärjestelmäänsä yllä, ja työ­väen
'"joukkoja kuuliaisina heidän yhteisen toiraeenpa-neyän
komiteansa, kapitalistisen valtiokoneiston ja
hallituksen avulla. Tuota kapitalistiluokan hallitusta
nimittävät he petollisesti «kinsanvaljäiseksi»,, vaikka
sen pääasiallisimpaha tehtävänä bn ylläpitää kapita-listisiSi
periaatteita. Kommunistipuolue kannattaa työ-läistep
taiöhpoikain hallituksen muodostamista, jo­ka
Jtulep päältäväisesti toteuttamaan yliteiskunnallistut-
. tamisohjelm^n, huolimatta loiseläj äin vastarinnasta.
3) . Mutta saadakseen sellaisen työläisten ja talon-pbikatinhalHtulöep,
täytyy työväen ryhtyä poliittiseen
toimintaan.. Pikkusista, siellä ja täällä kunkin ryhmän
omaksi eduksi käydyistä taisteluista, tulee i luökkataiste-
''fun''laajentaa kpko lyoyäenluokkaa ja sen etuja kokö-
. jnaSsUudesSaan jkäsittäväksi taisteluksi kapitalistista v a l -
. iipta vastaan. fKommunistipuolue opettaa itsenäisen ^po­liittisen
toiminnan välttämättömyyttä, kannattaen Ca
•nadan Työväenpuolueen kehittämistä,; kaikkien eri työ­väenjärjestöjen
yhteisen rintaman koneistona.
4) ; Voittaakseen kapitalismia vastaan käymänsä
taistelun, tar\'itsevat työläiset teollista, kansallista ja
kansainvälistä yhtenäisyyttä, huolimatta rotu-, uskonto-,
väri- tai kielellisistä eroavaisuuksista. Työläisten on
pyrittävä parantamaan tilannettaan. Laittauduttava
heti! puolustusrintamaan työnantajaluokan hyökkäyksiä
vastaan; ryhdyttävä taistelemaan itselleen korkeampaa
.elintasoa. Kommunistipuolue kannattaa teollisuusunio-nismia
eikä aramattiunionismia. Se pyrkii muodosta­maan
ainoastaaA yhden rintaman kansallisessa mitta­kaavassa,
vaalimalla Canadan ammattijärjestölle riip-pumöttomuutla
yhdysvaltalaisesta A. F . of L:liitosta.
Samaten kannattaa se myös kansainvälistä ammattiun-oitlen
yhtenäistytlämistä.
, 5) Kapitalistiluokka pyrkii vierottamaan työläisien
huomion luokkataistelusta, huumaamalla heidät kiihko-isänmaallisuudella.
Kapitalistit pitävät työläisiä kä-nuunanruokana,
taisteluttavat heillä imperialististen
\altain väliset, öljystä, hiilestä, teräksestä, markkina­paikoista
ja siirtomaisia käydyt sodat. Kommunisti­puolue
kehottaa työläisten lopettamaan sodat, tuhoamal­la
sotiasynnytlävän, kapitalistisen järjestelmän.
6) Historian ensimäinen työläisten tasavalta, Neu­vosto-
Venäjä, on nyt j o ollut olemassa kahdeksan
vuotta. Kommunistipuolue koettaa järjestää työläisiä
tukemaan Sosialistista neuvostotasavaltaa, omana suo­jelijanaan.
7) Työläisten tulee oppia tuntemaan ludkka-aseman-sa
kapitalistisessa yhteiskunnassa, kommunismin pe­riaatteiden
tarkotuksen ja strategian, jonka avulla hei­dän
luokkansa voi voittaa. Kommunistipuolue vaka­vasti
juureutuu marxilaisuuteen ja leniniläisyyteen, j o i -
den kautta ainoastaan voidaan käsittää proletariaatin
—voitonmahdollisuuden ehdot.
8) Voiton saavuttamiseksi täytyy luokkataistelun
johto olla yhdistettynä ja keskitettynä vallankumouk-selliseen
keskukseen — Kansainväliseen. Canadan
Koimnunistipuolue on osana Kommunistisesta K^ansain-välisesta.
9) Kaikkien niiilen luokkatietoisten työläisten, jot^
ka hyväksyvät ylläolevan, ja jodca ovat udcollisia luo­kalleen,
haluavat palvella sitä mahdollisimman tehbi-sasti,
tulee liittyä yhteen vallankumoukselliseeii puo­lueeseen,
j o l l a on selvä ohjelma ja päämäärä Vöittiadc-seen
työväenluökiui enemmistön vallanktunot^ellisten
oppiensa'iuuLoattajaksi. .Sellainen puolue on Canadan
Kommunistipupiue.; •; - .
Ankara teoHlsEiusIanmannus Uu­dessa
Englannissa
Uudessa Englannissa on yleinen teoUisuuslamaan-nus
kävTijt siinä määrin pusertavaksi, että Massadiusett-sin
valtion lainlaatijakunnan eläkekomissioni on pako­tettu
suosittamaan lakia, mikä säätäisi valtion avus­tuksen
iäkkäille ihmisille. Se esittää korkeintaan $7.
eläkemaksua viikossa kaikille y l i 70 vuoden ikäisille
henkilöille, joitten vuotuiset tulot ovat vähemmän kuin
$365., taikka jotka ombtavat yksityistä omaisuutta .vä­hemmän
kuin $3,000. arvosta. Komissioni selittää,, et­tä
sen mielestä $7. viikossa on «pienin viikon palkka»,
minkä voidaan pitää «riittävänä amerikalaisissa olo­suhteissa.
»
Komissionin raportissa joudutaan julkisesti myöntä­mään,
että työttömyys kasvavassa määrässä on vakiin­tunut
piirre Uuden Englannin teollisuuselämässä. Ko­missionin
asiamiehet ovat raporttiaan kerätessään kuu­lustelleet
lähes 20,000 henkilöä Massachusettsin 225,-
OOOrsta y l i 65 ikäisestä asukkaasta. Näistä kuulustel­luista
y l i 12,000 eli armeliaisuuden varassa muodossa
taikka toisessa. Massaciiusettsin 65 vuotisista tai van­hemmista
ihmisistä on 43,000 komissionin raportin mu­kaan
sellaisia, joilla ei cJe minkäänlaisia tuloja enem­pää
palkan muodossa kuin omaisuudestakaan, mitä
niillä ei ollut lainkaan. Suurissa teollisuuskaupun­geissa
o l i tilanne pahin. Bostonissa lähes 21 :llä pros.
oli 70 ikäisistä ihmisistä ei ole enempää palldcatuloja
kuin omaisuuttakaan mistä elää ja y l i 75 vuotisissa o l i
tub kohtalo 25 pros. osana. Fall Rivejin suuressa puu-villatehdaskeskuksessa
oli tähän luokkaan kuuluvia y l i
70 vuoden ikäisiä enemmän kuin 31 pros.
. Massachusettsin pääteollisuusalat ovat kutoma- ja
kenkäteollisuus. Viimeksi mainittu toimii kokonaan
osittaisajalla, multa puuvilla ja vi^akutomot ovat vie­läkin
pahenudassa asteessa kuin ken]käteollisuus. U u ­den
Englannin puuvillatehtaitten työläiset tuntevat ete­län
puuvillatehtaitten puristusta, jotka suurimmaksi
osaksi ovat samojen yhtymien käsissä kuin Uuden
Englanninkin puuvillatehtaat. Massachusettsin kutoma-tehtaitten
työläisten palkkoja on tämän tuosta alennet­tu,
mutta sittenkin ne saavat työskennellä vain osit­taisajalla,
vaikka teoJIisuuselämän väitetään virkisty­neenkin.
Työläiset eivät pysty ansaitsemaan itselleen
edes siedettävää elantoa, puhumattakaan vanhoista huo­lehtimisesta.
Mutta; el^ekoniiissioni ei suinkaan ole yksimielinen
lausunnossaan. Siinä on myös vastustava vähemmistö,
joka vaatii vain armeliaisuuslaitosten toiminnan laajen­tamista.
Siinä se tekee omituisen väitteen, joka samalla
myös on hyvin kuvaava. Julkisessa kuulustelussa näet
tämä vähemmistö selitti vanhojen eläkettä siksi, että
«vanhojen eläke todellisuudessa olisi säma1c|uin myön­tää,
että palkkoja olisi pidätetty ja jätetty maksamatta
ja että sen kautta myönnettäisi rikkauksiemme tuotajillc
oikeus osuuteen siitä rikkaudesta, mitä he itse ovat tuot­taneet.
» ^ •_
Massachusettsissa on jo käytännössä järjestelmä,
minkä mukaan yksi henkilö kutomatehtaissa hoitaa 72
kangaspuuta. Se merkitsee sitä, että kolme henkilöä jo­kaisesta
neljästä kutomatyöläisestä on joutunut työttö­mäksi.
Työläisten palkkoja ei ole korotettu, joten niit­ten
ryöstö' on käynyt entistä räikeämmäksi, mutta mis­sään
tapauksessa ei vanhojen eläkettä haluttaisi myön­tää,
koska se merkitsisi tunnustuksen antamista' siitä,
että työläisiltä on'työn tulokset riistetty niin tyysti, että
ne eivät ole pystyneet itselleen vanhuuden turvaa hank­kimaan,
vaikka koko elämänsä ovat raataneet ' kuin
muulit.
Ennakkolaskelmien mukaan tulisi 18,000 vanhusta
Massachusettsissa tämän lain kautta saamaan eläkettä.
Aikaisemmin on Pennsylvanian valtiossa v. 1923 laa­dittu
vanhuuden eläkelaki, mutta, kuten saattoi edellyt- vät syystä tai.toisesta tapaa käydä
tääkin, julisti sen liittohallituksen ylioikeus «perustus-. meidän haaleillamme. Kuinka voim-lakivastaiseksi
»! me heille tehdä selväksi puolueem-
\j me periaatteita ja kuitenkin on
ehdottomasti välttämätöntä saada
toisetkin osatoverimme mukaamme.
Heille on meidän tehtävä puolueem­me
periaatteet selväksi. On selos­tettava,
että asemamme pysyväises­tä
parantumisesta ei voi' olla ky­symystäkään
nykyisen riistojärjes-telmän
vallitessa, vaan että ainoa
keino on nykyisen yksityisomistuk­selle
ja voittoilulle perustuvan yh­teiskunnan
muuttaminen, niin että
hyödykkeitä tuotetaan v^in tarvet­ta
ja käyttöä varten, työläisten
kontrolleeratessa tuotanto- ja j a -
kolaitoksia. Ja silloin kuin olem­me
saaneet tämän tosiasian naapu­rimme
ymmärtämään olemme teh­neet
sitä työtä, johon puolueemme
meitä velyottaa. Tähän nähden
meidän on .tiivistettävä työmme ja
tehtävä sitä järjestälÄällisesti ja
\-äsymättä, ja kun olemme työmme
kunnolla suorittaneet,; silloin voim­me
ajatella loppusuoritusta, joka
on mahdollista toteuttaa yhteisin
voimin. Ainoastaan siis näissä
puitteissa tulee- meidän työsken­nellä
alueellisesti, eika eristä3rtyä
erityiseksi ryhmäksi, kuten tähän
aisti olemme tehneet. Tässä pää­piirteet
agitatsionity ollemme.
Tbisdta'puolen' iulee 'meidän jär-jestaytya
taloudellisesti. On hynn
t a l l i s t a iii^idän :^&i^ariösastojen
jäsenten J ^ k e h " , että p i i o i n , • kun
Max Goldsteinin marttyyrius ja
miehuus
Rumanialaisessa vankiluolassa kärsimyksiinsä me­nehtynyt
vallankumousmies Max Goldstein ei ollut van­kilaan
joutuessaan vanhempi kuin 20-vuotias. Hänet
taottiin kahleilla seinään, hänellä ei ollut valoa eikä
raitista ilmaa, ja ravinnokseen sai hän vettä ja leipäi^
Tällaisissa oloissa vietti hän neljä pitkää epäinhimif
lisien kärsimysten ja kidutusten vuotta.
Mutta kaikista kärsii^yksislään huolimalta pysyi hän
horjumattoman lujana. Tämä hänen horjumattomuu-tensa
hurjistutti vankilan hallintoa. Se halusi hinnalla
niillä hyvänsä nujertaa Maxin. Vartijat provosoivat
hänelle rangaistuksia. Häntä kohdeltiin raakalaismai-sesti.
Häntä iskettiin sonninsuorolla, kunnes veri purs-kui
hänen sieramistaan, korvistaan ja suustaan*
Tehdäkseen lopun tästä kidutussysteemistä, ryhtyi
Goldstein nälkälakkoon. Oltuaan 40 päivää syömättä
saivat hänen sukulaisensa hänet heittämään kesken.
Mutta vankilan hallinta, joka ei.toivonut muuta kuin
hänen menehtymistään, kieltäytyi antamasta hänelle
ravintoa selittäen kyynillisesti: «jatkakoon lakkoaan
loppuun asti!» Ja viidentenäkymmenentenä päivänä
pääsivät vankilaviranömaiset ' tarkotuksensa perille:
Max oli heittänyt henkensä.
Tämä urhea marttyyri kirjotti vähää ennen kuole­maansa
eräille ystävilleen seuraavasisältöisen Jcirjeen:
«Tahtoisin viimeisen kerran teroittaa teidän ..^^Ij^nnej.
teidän, jotka voitte taistella ja jotka sa^ette: varmasti
tuntea voiton ilon: Kun meidän nykyään kidutetus^'
maassainme liehuvat voittaneiden työläisen l i ^ t i " ja
kun te astahdatte meidän äänettömille kununuinemme,
niin muistakaa, että me pyhitimme itsemme viime het-keemme-
asti työväenluokan vapaustaist*>iuUe. Eikä ole
teidän, syyipne, että me murrumme kärsimysten taakan
alla, j a ettemme ole lopulliseen voittoon asti vbineät
kantea työväenluokan lippuja.»
: Kuten tunnettua^ roendttyi C : n kärsunystoveri Du-biltöky.
aivan samallaisissa olosuhteissa.
Nyt, kun olemme alkaneet puo­lueemme
uudelleen järjestämistä
toteuttamaan, lienee paikallaan, et­tä
käsittelemme asiaa vähän. Tar-kötuB^
ni olisi tässä kirjotuksessani
käsitellä ainoastaan sitä puolta asi­asta,
mikäli uudelleen järjestämi­nen
koskee meitä pikkuviljelijöitä.
Aikomukseni olisi vetää ikäänkuin
ääriviivoja siitä, mille pohjalle mei­dän
(pienviljelijäin) tulisi raken­taa
puoluetoimintamme.
Meidän pienviljelijäin asema tuot­tajina
on kokonaan erilainen, kuin
mitä- aavikkomaakuntain maanvilje­lijäin,
etenkin pohjois- ja länsi-On­tariossa.
Me emme voi elää maan-viljelystuotteillamme
muuta kuin
osaksi j a niin ollen hyvin monien
meistä täytyy hankkia työtä'' ulko­puolelta,
j a tilapäistyöntekijöinä ja
suurimmalta osalta joudumme ta­vallisesti
metsätöihin, sillä talvi­kuukausina
emme voi tehdä työtä
peltotilkullamme, vaan samalla met­sässä
tarjoutuu meille tilaisuus
hankkia "eväst^" taas seuraavan
kesän varalle j a ennen kaikkea e-lättää
itsemme ja perheemme y li
kylmän talven. Toiset meistä taas
nakertelevat omissa metsissään,
tuottaen tavaraa suurille puutava­rayhtiöille.
Tulos on kuitenkin a i ­na
. saina, sillä puutavarayhtiöt ei­vät
maksa juuri enempää meille
kuin työpalkan. Nyt tulee kysy­mys
eteen kuinka uudestaan jär­jestäminen
voidaan sovelluttaa mei­hin
nähden? Olemmehan me ikään­kuin,
sanoisinko, puoli proletaare­ja,
mutta kuitenkin^ kapitalisti-luokan
rautakorko puristaa mei­tä
yhtä raskaasti kuin toisia­kin
työläisiä ja sen vuoksi mei­dän
velvollisuutemme on etenkin
kommunistipuolueen jäseninä, jär­jestyä
siten; että työmme tuottai­si
mahdollisimman hyviä' hedelmiä.
Tähän astinen toimintamme puolu­eemme
osastoissa on muodostunut
niin kutsutuksi^ aluetoiminnaksi,
se,on toiminnaksi osastoissa ja osJas-tojen
haaleilla ja on'-ollut hjrvin
tavallista, että pidetään iltamia,
konsertteja, tanssiaisia ja kokouk­sia,
joissa keskustellaan ja päätel­lään
asioista. Sanalla sanoen, haa^
li on ollut toiminnan keskus,. sen
alku ja loppu. Toimintamme, ol­len
järjestetty tällä tavalla, oii
muodostunut liian suljetuksi. Meil­lä
on tavallisesti-'.aina - samat tove­rit
kokouksissa, toisten jäädessä s i ­vuun,
kantaen jäsenkorttia, taskus­saan
ja parhaassa tapauksessa mak­saen
Ijäsenmaksunsa silloin, kun sat­tuvat
tapaamaan jäsenkirjurin. Toi­selta
puolen „ ainaisessa kokouksien
ja harjotuksien myllyssä väsyvät ne­kin
aktiivisessa toiminnassa muka­na
olevat toverit, joten eivät jak­sa
kaikkia tehtäviään kunnolla suo­rittaa.
Eikä ihmekään, me esi­merkiksi
. asumme useinkin 4—6
mailin ^päässä häalilta, joutuen
työmme lomassa käymään kokouk­sissa
y.m'. harjotuksissa, tuon mat­kan
joskus 3-^—5 kertaan viikossa.
Entäpä sitten ne työläiset, jotka e i -
tiedottomat työtoverimme tekisi­vät
alotteen järjestäytymiselle, jos
emme me, tietoisma kommunistei­na,
pidä velvollisuutenamme näjrt-tää
esimerkkiä järfestäytymisessä.
Siis farmiosastojen jäsenten velvol­lisuus
on myös järjestäjrtyä talou­dellisiin
järjestöihin, missä se vain
on mahdollista. Ne meistä, jotka
työskentelevät kämpillä, ottakoot
Canadan puutavaratyöläisten teolli-suusunion
jäsenkortin, ja samalla
järjestäytykää soluiksi, jotta olette
tilaisuudessa järjestämään, toisia­kin
työtovereitanne. Siis nykyiset
osastomme muodostukoot kylänkun-tajärjestöiksi.
Tiiviiseen järjestä-mistyöhön
Kommunistipuolueen hy­väksi,
ja ne, jotka meistä ovat
palkkatyössä, liittykööt • työalansa
unioon ja perustakoot solunsa, jo-^
ka on toiminnan komitean kautta
yhteydessä keskusvirastoon. Kun
näin toimimme, olemme hyvällä a-lulla
uudestaan järjestämisen työs­sä
ja puolueemme bolshevisoimises-sa.
— S. J .
Puolueen virallisia
tiedoiiantoja
laskut, jotka ^ johtavat lopullisesta
omaisuuden jaosta.
8. J . V . Ahlqvist j a J . HiU
määrättiin siirtämään heidän nimel­lään
olleen 1,000. dollaria Suoma­laiselle
Järjestölle.
9. Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
Ahlqvist, j a Jokela.
Kokouksen puolesta
A L F . HAUTAMÄKL
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja havainneet sen ko­kouksen
päätöksien mukaiseksi
J . V. Ahlqvist. O. K- Jokela.
CaMdan Siomalaisen
Järjestö!! asioita
Pöytäkirja
Kommunistipiiolueen
puhujan ja järjestäjän
A. T. Hillin matka­ohjelma
M a r r a s k u u l l a :
New Finland, Sask. ,22—23
Lake poteau (Dunblane),
Sask. 25—26
Rock Point, Sask. .27—28
Coteau Hill, Sask. ......29—30
J o u l u k u u l l a :
Thorhild ja Smoky Lake,
Alta. 3-^ 4
Espeth, Alta. 7—8
Eckville, Alta. 9—10
Codner, Alta. H
Trochu, Alta ..........14—15
Bowie, B. C. ......17—18
Salmön Arm, B. C. 19
White Lake, B. C. .............20
Mara, B. C. --21
Sicamous, B. C -22
Canmore, Alta. ...23—24
Barons, Alta. .........;..26—27
Coleman, Alta. -28
Manyberries, Alta. 30
Nummola, Sask. 31
Tammik. 1
Osastojen toivotaan tekevän par­haansa,
puhe- ja kokoustilaisuuksien
onnistumiseksi. Toveri Hill tulee
selittämään tärkeitä uudelleenjär-jestämiskysymyksiä,
joiden oikein
ymmärtäminen on suuresta merki­tyksestä
jokaiselle puoluejäsenelle.
, Samalla kertaa on jokaisen osas­ton
velvollisuus kykyjensä mukaan
avustaa toveri Hillin matkaa aineel­lisesti
iltamien ja kolehtien avulla.
Järjestäjä-toimikunnan puolesta ^
ALF. HAUTAMÄKI
Suomalaisen järjestön toi­meenpanevan
komitean koko­uksesta
lokakuun 29 p. 1925.
Saapuvilla Kahila, Mertanen,
Jokela, Pirttinen, Ahlqvist ja
sihteeri. Puheenjohtajana toi­mi
Ahlqvist.
1. Luottamusmiehiksi valittiin
Jokela ja Ahlqvist. Heidän velvol­lisuudekseen
jää järjestölle siirty­neiden
varojen sijottaminen tarko-tustaan
vastaavalla tavalla.
2. Veromerkkien' ja jäsenkort­tien
järjestäminen jätettiin sihtee­rin
huoleksi. White Fishin keräys-lupaan
nähden oltiin sillä kannalla,
että keräys tällä kertaa ei tuota
vastaavia tuloksia.' Päätettiin siir­tää
suotuisampaan aikaan.
3. Luettiin Työväenjärjestöjen
Tiedonantajalta tullut kirje. Ei, an­tanut
aihetta päätöksen tekoon.
4. Sihteeri ilmotti lähettäneensä
järjestön lupakirjan Beaver Laken
osastolle heidän anomuksensa mu­kaisesti.
Menetelmä -hyväksyttiin.
5. Luettiin Vapauden johtokun­nan
pöytäkirja, päätettiin- tehdä
pöytäkirjan johdosta muutamia
huomautuksia.
6. .Hyväksyttiin, D. Helinin vaa­linta
Vapauden tupa-agitaattoriksi
pohjois-Ontarioon 30 dollarin kuu­kausipalkalla
j a 25 prosentin myyn-tiprosentilla.
' '
7. Luettiin Vapauden tiliraportti
y.m. Vapautta koskevaa kirjevaih-toa.
Liitettiin arkistoon.
8. Vakituisiksi pöytäkirjan tar­kastajiksi
valittiin Jokela ja Pirt­tinen.
.. . , ' -
' Kokoiiksen puolesta
A L F . HAUTAMÄKI
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja havainfteet sen /ko­kouksen
päätösten mukaiseksi.
O. K. Jokela. E. Pirttien.
paoha tyydyttäväsU. oHea y l e i^
lot $181.11. jääden puhtaai t
saan 1124.79. . ^
PoreeU pohai Toronton Labor
temppelissä marraskuun l i p ä ^ L
Innostuneita kuulijoita oli noin ta
hatkonta. Puheen pääaiheena oIW
maadman animatiUisesti järjegmei.
rtieitä'^^ oh V kehotettu järjestymään
^idiidfeUisiii^Järjestöih
nadan metsätyoläisten järjestöön,
löyiyy meillä aina tuo sama veru­ke,
että ''mitäs mina. sielia, enhän
minä muuta kuin jonkun kuukau­den.
M i n ^ ^ olen farmari"» Ja
k t i i t e n ^ ^ me meäeiome talvi tal­velta,*
vuosi vuodeH^ takaisin met­siin.
Kuinka Yöäiäxie.CN^t^ että
kokonaan jSrjestyiiSttGm^t- litokKa-
Pöytäkirja
K. S. J . ' toimeenpanevan ko­mitean
kokouksesta lokakuun
25 p. 1?25. Saapuvilla Kahila,
H i l l , Latva, Jokela, Ahlqvist ja
sihteeri. Puheenjohtajana toi­mi
tov. Ahlqvist. \
1. Luettiin Sudburyn ja Van­couverin
piirien pöytäkirjat ja l i i ­tettiin
arkistoon.
2. White Fishin osaston lähet­tämä
pyyntö keräyslavan myöntä­misestä
:^akennusvarojen kartutta­mista
varten siirrettiin'Suomalaisel­le
Järjestölle.
3. Nykyisten j a entisten Ver-milion
osaston jäsenten asia katsot­tiin
uusien puoluesääntöjen perus­teella
kuuluvan viidennen piirin p i i -
ritoimikuiinalle. - :
4. Mondin ja St. Catherinesin
osastojen va*6t siirretään Stiömalai-sen
Järjestön hoidettavaksi.
5. Luettiin Creighton osaston
lähettämä kirjelmä, jossa ehdotetaan
M. Riihimäen velan anteeksiantoa.
Ei voitu yhtyä osaston ehdotukseen,
ottaen lukuun sen tavan jolla vel­ka
on syntynyt.
6. Lopullisen tiliselostuksen mu-kas&
i oli suomalaisen kommunistijär-jeston
kassassa 1,344.81 dollaria.
Edustajakokouksen päätöksen mu­kaisesti
sibrettiin 1,00D dollaria
Stiöm^aiselle Järjestölle, 194.81
dollaria Metsämie^'ärjestön organi-seeriauskassBan
ja 160 dollaria Kom-munistipuoliieelle.
Osastojen velat,
joista sihteerin selostul^en mukaan
noin 350 dollaria on varmoja Saa­tavia,
siirrettiin myöskin Kommu-nlstipuohieelle.
7^ Toimeenpanevan komitean
puolesta v a l i t d n J . V , Ahli|Vist ja
Oi Jdkäa*1a*totaBmäh kuitit' ja
uutisia
Puolueosaston kokouksessa mar­raskuun
15 päivänä hyväksyttiin
uqsia jäseniä Anton Ehrluhd, Pie­tari
Lavikainen ja muuttokortilla
Sault Ste. Marien osastosta Oskar
Nikulainen. ,
Sunnuntaikoulun opettajiksi valit­tiin
toveritar Irene Lindala ja tov.
N. Orundsten.
Vapaudelle kirjeenvaihtajaksi va­littiin
J . Latva.
Agitatsionikomiteaan valittiin A l ­li
Hautamäki ja tov. Jokinen.
Toveriiehteämme Eteenpäitä t u ­kemaan.
Eteenpäin lehtiliikettä koh­danneen
viidentoistatuhannen dol­larin
sakkomääräys on raSkas taak­ka
nuorelle lehtiliikkeellemme. Sik­si
kokous velvoittaa kaikki osaston
sanomalehtiasiamiehensä erikoisella
iniioUa hankkimaan uusia tilaajia
Eteenpäille. j a kehottaa koko paik­kakunnan
suomalaista -väestöä l i i -
nastamaän- edes yhden ' kunniakir­jan,
joita Eteenpäin liike on val­mistanut'
juuri tätä sakkorjahastoa
kerätäkseen. Kaikki kansalaiset,
vaikkapa^ eivät olisi osaston jäse­niäkään,
mutta pitävät velvollisuu­tenaan
turvata toveriiehteämme dol­larilla,
pyydetään ilmiottamaan o-saston
agitatsionikomitealle, joka
kaikille ilmoittautuneille hankMi
Eteenpäin liikkeeltä sanotut kurir
niakirjat ja toimittaa varat perille.
Siis kääntykää komitean puoleen,
jonka osote on: 957 Broadview A*"
venue. ' , - • •
- Naytdmas^nrktt toiiheenpanma
ohjelma- j a tanssi-iltama on laOato-taina,
marriaskuun 21 paivänli m»:--
nipuolisella ohjelmalla. " OHjieilmiä--
sa .t>tt jotakin uutta; 'jötk' et'lä^
seinällä olevassa iimötnksei
ole kateottu sopiv;^! maöSi^/^^^
ten tässäkään einme yoi^äädaa '^{^
ttedoteti^ s i u i : e l S ; : ^ i ^ y ^ ^ . ^ ; g ^ : f e ^ ^ ; ^ > « ° l ° f ^
siis paras,; ett» ^sni|aB^.^^^^^
persoonallisesti lmtsi^^|i^ t^. ^
tuo uu§i oik«aätetui:>\äöa.:^i
seuran johtokunnan. ^t|idt^{iqi^(^
mat - hir9ijQhlat«oiinis«t^f rl^B^^^
den työläistenr yhteen saattamhet
Puhuja omasi ensfluokkaiset puhu
jan lahjat, j a selvällä johdonamkä*
suudellaan hyvÖi' ymmärrettävällä
tavalla hän osotti, mitea välttämä-töintä
on saada kaikki voimat tais­teluun.
Useat kohdat hänen pu-heestaan
palkittiin myrskyisillä suoi
sionosotuksilla, puheen loputtua sai
yleisö tehdä puhujalle kysj-mj-ijjä
kohtim, joita he eivät täj-sin ym­märtäneet.
Puhuja oli aina val­mis
vastaamaan, huolimatta sutä^
että monet kysymyksistä olivat ko­konaan
ulkopuolella puheen aihees­ta.
.
Puhe jätti saapuvilla olleeseen
yleisöön innostavan vaikutuksen, se-kä
antoi hyvän kuvan neuvostoval­lan
taloudellbesti järjestyneen työ­väestön
toiminnasta ja heidän saa­vutuksistaan.
Miljoooa kaksisataa väjikymsnen-tatuhatta
dollaria maksavaa osasto-
(apartment) taloa aletaan pikapuo-
Im rakentamaan Torontoon. Raken­tajina
esiintyy rahamiehet Gagen
& Ripley, New Yorkista. Talo ra­kennetaan
Avenue Road ja Balino-ral
katujen varrelle ja tulee siihen
62 osastoa, 370 huonetta. Talo teh-dän
kuusi kerrosta korkeaksi ja tor­nit
ynnä muut korokkeet näitten
kerrosten^ päälle.
Perunoilla keinotellaan edelleen
Torontossa, jota keinottelua kuvaa
sattuvasti St. Lawrence marketin
hinnat. Marraskuun 14 päivänä sa­notussa
marketissa pyydettiin peru­noista
$3.00 säkiltä. Tämä hinta
merkitsi jonkun sentin laskemista
edellisen päivän hinnoista, mntta
marketin kadunpuoleisella sivulla o-leva
kauppia, joka omisti useita'
vauhulasteja perunoita, huomates­saan
perunoiden hinnan laskevan,
alkoi myymään kaupassaan tarjolla
.olevia perunoita $2.85 säkki, joka
hyvin todentaa perunoilla keinotte­lun
ja rahanteon viime päivinä. Sil­lä
kaupunkiin hankitut perunat to­dellisuudessa
on ostettu kasvattajil­ta
mifcättöniästä hinnasta, joten jäl­leenmyyjillä,
niillä keinotellessaan
on tilkisuus alkaa keskinäinen kil­pailukin
silloin, kun katsovat sen
sopivaksi.
jHuvia ja 'nauru|t tarjoo osaston.^
näyttgmö lauantai-iltana, marras­kuun
28 päivä. Silloin näytelmä-seura
esittää kolmiosaisen huvinäy­telmän
Eliza jää tänne. Näytel­mä
kuvaa Lontoon elämää, ja on
kokoonpanoltaan mestariteos, joten
täyttäkäämme osaston katsomo vii­meistä
tilaa myöten.
Kaupungin järjestyneiden tyo*
Iäisten, lapsilleen laittamat sunnun­taikoulut,
jotka taasen ovat par-hassa
käynnissä, ovat joutuneet
kaupungin . yhden porvarilehden,
Daily Starin, huomion esineeksi. T.
k; 14 pUivän numerossaan mainittu
lehti tiedottaa suurella otsikolla,
että kaupungissa toimii kahdeksan
punaista sunnuntaikoulua, jotka
myrkyttävät Dominionia, lisäksi
kertoen opetustavasta y.m. k.
16 päivänä lehti jatkaa taasen. Nyt
ilmestyi uutinen haastattelun muo­dossa.
Raportteri oli puhutellut
Pioneerien koulun johtajaa, tov.
Moriartya ja oli saanut tietää, että
seitsemänkymmentä 11—14 vuoden
ikäistä poikaa ja tyttöä kerran vii­kossa
kokoontuu'.- • opettelemaan
Marxin ja Leninin oppia. Kirjo-tuksilla
tahdotaan (kiinnittää eri­koista
huoniiota punaisten toimin­taan,
joskaan 'niissä ei suoranaises­ti
kehotettu avoimeen taisteluun
näiden koulujen hävittämiseksii
mutta huutona^ka'bpungin patrioteil-le,
että tietävät,hioa peistään. Me
järjestyneet työläiset otamme vas­taan
tuollaiset .tUitaset:^ tietoisina ja
ikäänkuin voitimhymy. huulilla. Sil­lä
se vaan todi$taa^ .-^ttä me emme
nuku, koslÄ' pöryärilgbdenkin ra-porttefit
;t>vai-" saaneet tietoonsa
kaMeksan käpi^^^ . punaisia ^las;
tehkoiiluja. ' ;
: Toinen',-iawpyngin porvarilehti
Telegraitt.,,hu9le|*ii; aikuisista. T.^
17- päiÄitum^FPSsa..^
alkaa •otöl#»V:'KJommunfe^ Are
Ac^v§";' - 'Toronton vaatetyoläiset,
ÄtttationaT Ladies Garment
Woi*irs^ittälbdn kuuluvat en offls-
4öt' Torontossa, öv^at valinneet kun-
Sr ^tistsflJÄ m ! a ^ 30 p a ^
iii • J M Ä e l p h i Ä : P ^
^.^iuiuliiii*' - *TkJ;»iiW';^«taiain lep-p
y r k ^ a ^ , umon ^
itonta tJ»r
SissS, ja