1965-06-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ötvu 2 Tiistaina, kesäk. 8 p. — Tuesday, June 8, 1965 0. • * • • • • VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS - ( L I B E R T Y ) Estäblished Nov. 6. 1917 E D I T O R : . W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I TELtPHONE: OFFICt AND EDITORiAL 674-4264 .' Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdäys änd Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West/ Sudbufy, Ontario, Canada. lUtaiilDg Aädress: fiox 6d Advertlsing rales Upon appiicaiion,^traQslati<Hi free of charge. Authorized as second d a s s mail by the Post Office Department, Ottawa, And fior payment of postage In cash. CANADIAN LANGUAGE^RRESS TILAUSHINNAT: Cähadassa: 1 vis. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:fsa 3.kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.00. 6 kk; $5.25 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75 'Kuohunta Saigonissa '"'«•!• Vaikka onkin ilmeistä, että Etelä-Vietnamin poliitikoilla ja kenraaleilla ei ole asiallisesti puhuen juuri mitään sananvaltaa silloin kun yhdysvaltalaiset "neuvonantajat" sanovat,; ^ että "näin kuuluu ja sillä siisti", niin väärin olisi kuitenkin olettaa, että Saigonin poliittisella kuohunnalla ei ole muka mitään merkitystä. • ; \ Päinvastoin on ilmeistä, että Yhdysvaltain poliittinen asema heikkenee Saigonissa — turhaa oh oikeastaan puhua Etelä-^Vietnamista yleensä sillä *k sen alueesta on vapaus-täistelijain kontrollfÄsa — sitä mukaan,'mitä enemmän siellä kSjJ^ty sisällissota saa "amerikkalaissodan" leiman ja muor don. Mutta lalijusten sumussa ja keskinäisen vehkeilyn hurmassa elävillä Saigonin kenraaleilla ja muilla ""johtajilla" on sittenkin myös oma lehmä ojassa. • Tältä pohjalta asioita katsellen, niin tuntuu meistä, on hieman helpompi ymmärtää Saigonista viimeaikoina saapuneita uutistietoja, missä kerrotaan sekä pinnan päällä että sen alla kytevästä poliittisesta käymistilasta. , . E s i m e r k i k s i mainittakoon viime tiistaina Saigonista tullut New York Times Servicen uutistieto missä sanottiin "Roomalaiskatolisten poliittisten johtajairi yrittävän hankkia itselleen poliittista pääomaa hallituksen nykyisestä umpiku- • jasta vaatimalla, että valtion päämiehen tulee erottaa pääministeri Phan Huy Quat. Kuten tiedetään^ valtaosa Etelä-Vietnamin väestöstä kuuluu budhalaisu.skoon. Mutta amerikkalaisten toimesta vallan kukkuroille nostama diktaattori Ngo Dihn Diem, joka on sit- -^.temmin murhattu vallankaappauksen yhteydessä^ oli Yhdys-loissa koulutuksensa saanut henkilö, joka kuului roomalaiskatoliseen kirkkoon. Hänen hallituskautenaan oli valtiovalta keskitetty roomalaiskatolisen pienen vähemmistön käsiin ja se helpotti osaltaan Diemin tyrannivallan kukistamista. Sen jälkeen on Saigonin nopeasti toinen toistaan seuranneissa vallankaappauksissa muodostetuissa hallituksissa — -mrkäli niitä nyt hallituksiksi voidaan sanan varsinaisessa merkityksessä sanoa — ollut budhalaisenemmistö, kuten on kaiketi tälläkin kertaa. Mutta katolilaisuuden lipun alla kulkeva johtajisto on viimeaikoina aktivisoitunut erittäin nopeasti selittäen, kuten kerrotaan edellämainitussa Timesin uutistiedossaj että pääministeri Phan Huy Quatin hallitus on "laiton hallitus". Eritr täin merkillepantavaa on roomalaiskatolisten johtajaryhmän nyt esittämä "syytös", että pääministeri Quat ja budhalaiset yleensä "vehkeilevät neuvotcllakseen Hanoin ja Vielkongin kanssa" rauhasta. Timesin uutistiedon mukaan katoliset johtajat ovat kii-hoittaneet Saigonin väestöä mielenosoituksiin Quatin halli- . iusta vastaan ja vaatineet, kuten sanottu, että valtion päämiehen Phan KhaerSuurn pitää erottaa pääministeri Quat loimestaan. "Katolilaiset sanovat, että pääministeri Quat ta- ' soittaa tietä neuvotteluratkaisulle kommunistien kanssa . . . " kerrotaan Timesin uutistiedossa. RENGIN ASEMA ON LOHDUTON Kansainvälisistä asioista usein hyvin informoitu London Observer Service sanoi samanaikaisesti Saigonista lähettämässään tilannekatsauksessa mm. seuraavaa: "Vietnamilaisista tuntuu toisinaan siltä kuin tuntuu tottumattomasta alokkaasta, jolle komentava upserei on juuri '• sanonut, että hän (alokas) on liittynyt vapaaehtoisesti itse-murhajoukkueeseen." Mainitun uutistoimiston kertoman mukaan etelä-vietna- "itiilaiset saavat ylläkerrotunlaisen tunnelman "joka kerta kun • Yhdysvaltain virkailijat aina presidentti Lyndon Johnsonista alaspäin antavat varoituksiaan siitä, että länsimaiden on pysyttävä ja taisteltava Vietnamissa, tai muutoin on niiden taisteltava kommunismia vastaan jossakin muualla." Tällaiset "varoitukset", joita kuullaan nykyään miltei • joka päivä, taattavat Saigonin silmäntckijät "virallisestikin" Etelä-Vietnamin väestön silmissä "toisten asialla" olevien renkien asemaan ja se alentaa herrojen kenraalien ja poli-tiikantekijäin muutenkin kovin alhaista kurssia tavallisen kansan silmissä. Luonnollista on, että Saigonin viskaalit eivät siitä tykkää. Sieluineen karvoineen itsensä myyneet Saigonin . viskaalit eivät tietenkään perusta mitään siitä, mitä' yhd^s- . valtalaiset tekevät kunhan eivät puheissaan paljastaisi totuutta, selittävät he asiallisesti puhuen keskuudessa. Niinpä esimerkiksi Saigonissa — Yhdysvaltain tukilin-näkkeessa — ilmestyvässä Xay Dung-lehdessä tulkittiin sai-gonilaisten tunnelmia seuraavasti: "Enemmistö tähän mennessä esitetyistä ehdotuksista heijastaa kansainvälisyyttä, minkä tarkoituksena on pelastaa joitakin muita maita-käsit- - telemästä pulmia, jotka saattavat koskea niitä jokoj^älilli-sesti tai välittömästi, sen sijaan, että pyrittäisiin auttamaan Vietnamin kansaa tavoitteidensa täyttäniiseksi." Kun Saigonin sanomalehdet eivät puhu mitään vastoin ... hallituksen tahtoa, niin ilmeistä on, että yllälainattu lausunto heijastaa sotilasjuntan joidenkin vaikutusvaltaisten jäsenten mielialaa. Saigonin "silmäntekevät" tietävät luonnollisesti sen, että Etelä-Vietnamin väestö ei halua taistella ja kuolla vain siitä ilosta, että Yhdysvallat voi muka "pelastaa" joitakin muita maita "kommunismin vaarasta". Tosiasiassa etelä-vietnamilaiset ovat kaikkea muuta mutta eivät iloisia myös maahansa tulleista yhdysvaltalaisista "auttajista". Mainitussa London Observerin uutistiedossa sanottiin asian tästä puolesta seuraavaa "He (etelä-vietnamilaiset) eivät ole halunneet edes yhdysvaltalaisjoukkojen lisäämistä, kuten bn menetelty, ja he esittivät kiihkeitä vastialauseita kun heidän maahan;äa tuli ensimnnäinen lähetys Yhdysvaltain merijalkaväen osatsoja, ijoiden tulosta ilmbitettiirietelä-vietnaimilaisille vasta muur tama minuutti ehnen niiden.mäihin nousua . . . " WB n • • « BO Kirjeitä KESÄKUU OMISTETTU MAITOTALOUDELLE Tämä kesäkuu on omistettu maitotaloudelle. Tämän kesäkuun aikana halutaan monin eri muodoin puhua mailotalouden tuotteista. Halutaan saada suuri yleisö käsittämään mailoluotleiden suuri ravintoarvo niiden liintann verrattuna. . • Yksilyisyrilläjien taholta tahdotaan valottaa sanotun alan tuotantoa ja tuotteita. Meidän mielenkiintomme kohdistuu osuustoiminnalliseen maitotalouteen. Sen huomattav i n edustaja Keski-Ontarion nlkke-lialueella on Sudburyn tuottajain ja kuluttajain osuusmeijeri. Se on ollut toiminnassa kolme vuosikymmentä. Sen edeltäjä Farmers Dalry perusteltiin 1927 kun paikalliset yk-sityismeijent korottivat maidon hinnan kuluttajien mielestä liian korkealle. Toimikaudella on .esiintynyt yhd e n ' j o i toisenkinlaisia vastoinkäymisiä. Aina niistä on selviydytty kunnialla.'. Ja niinpä Co-Op. Dairy tänäpäivänä on varsin omavarainen liike. Pitkien vuosien aikana se on maksanut maidon-tuottaja jäsenilleen korkeampaa hintaa kuin yksityiset meijerit. Silti se on myynyt tuotteita samoihin hintoihin kuin toisetkin yksityiset. Tänäpäivänä on Ontarion maitotalous ikäänkuin lienhaaras.sa. On-tarion piirlamentissa on juuri tekeillä uusi maitotaloutta säännöstelevä laki. Liberaalit ja New Dc mocratic Partykin näyttävät kannattavan uutta tekelettä. Maitotalouteen on suurpääoma, kuten yleensä ruokatavara-alallakin, alkanut maidosta muodostella monen, laisia korvikkeita.- Ja. niin tänäpäivänä ostajapiiri on kuin hevo nen jonka suupielet on kehno ja ärtyinen ajuri repinyt vcrilihallc. Se heittelee vain päätään kun .sen pitäisi mennä eteenpäin. Jospa kaikki tarvikkeiden jakelu saatai.siin järjestymään osuustoiinin ta-pohjalle, voitaisiin varmasti sääs tyä- nykyään vallitsevalta aiiarkiiil-ta.: Kurkkuja katkaiseva kilpailu ja pöhöilova ja harha:mjohtava pnus-taus ainakin loppui.si ja osliijat voisivat luottavaisina tehdä o.stokscii •.sa. . Sudhuiyn .csuustoiinintaväki voi olla tyytyväinen saavutuksiinsa. Multa paljon on vielä oisuustoiminta-sarkaa kuokittavana. Meillä ci ole vielä kuin puolet nikkelialucen suo malaisista asiakkainamme. Miksikä ei ole? Se on o.saksi oma vikamme. Emme ole valottanut taipeeksi osuustoiminnan hyv.ä puolia alueen väestölle. Eivätpä moniaat edes tie dä, että on kunniakasta olla osuu.s toiminnan uranuurtaja. Antakaam me amerikkalaiselle kirji.ilijallc Bertram B. Fo\vlcrille puheenvuo ro. Hän kirjoittaa: ".\mpnkan osuusloiminlaliike on kiitollisuuden vela.ssa suomalaisille, jotka saapuivat Amerikkaan yhdeksännentoista viio.sisadan lopulla, sillä suomalaiset olivat niitä, jotka toivat Amerikkaan kansanvallan sel-vimmän käsityksen. Näiden suomalaisten mielestä kuluttajaosuustoi-ininta oli ainoa taloudellinen muoto todellisesta kan.sanvallasta. Tämän lakia suomalaiset ovat tehneet arvaamattoman palveluksen Ame-rikaii kansanvallalle." Nyt kun tämä kesäkuu on oniis-lettu maitotaloudelle, vetoamme erikoisesti niihin suomalai-siin perheisiin, jotka eivät vielä ole asiakkaitamme, etta tulkaa mukaan auttamaan itseänne, omia etujanne ja rakentamaan liikettä, jolle nykypäivän ja tulevan ajan historioitsijat auttavat suuren arvon. Liittykää Sudburyn tuottajain ja kulutta jäin osuusmeijeriin. — Mika Inari. NOLLASUALTA iURKEEN KALASÄÄSKI VERKOSSA Harvinaislaatuisen saaliin sai maanviljelijä Kalle Koskela verkostaan Hyvinkään Ridasjärvellä. Suur i kalasääski oli takertunut verkkoon kynsistään. Se oli ollut kuollut jo verkkoa kojettaessa. Linnun siipien väli oli 15JI^ em. Tästä huolimatta ovat Saigonin viskaalit antaneet tottelevaisesti selityksiään, että amerikkalaisia taistelujoukkoja on tuotettu Etelä-Vietnamiin muka heidän "pyynnöstään"! Toisaalta tämä meriselitys on niin läpinäkyvää valheen peittoa, ettei sillä Ole minkäänlaista kaikupohjaa tavallisen kansan, keskuudessa. Siitä johtuu osaltaan Saigonin herrojen valittelu, että tehkää jenkit mitä tahdotte, mutta puhukaa asioistanne niin, että tavallinen kansa uskoisi juttujanne ainakin osittain . Mikäli Saigonin kenraalien ja; politiikkojen valittelulla on mitään merkitystä, niin .se on tämä: Tyytymättömyys amerikkalaisten sotatoimiin on yhtäällä noussut Etelä-Vietnamin väes tön keskuudessa ennätystasoon samaisia kun Saigonin viskaalitkin ovat toisaalla lakanneet. uskomasta USAn "voiton" mahdollisuuksiin. Tällaisessa tilanteessa tulee tavallisc.sti riita lurjusten keskuudessa samalla kun rotat yleensä valmistuvat hyppäämään uppoavasta laivasta mereen . Sftkiitth tlittölastyäUan «talottft-mtietiVk" on sodAh' jälkiB«n p^- hiltlu pjitjbn. kilitcnktn Saliiaii drmokraatlisen tasavallan leoUi-sjuiislubtätinbn kasvu oii oUlib>Vlfe-lä ihnieellisempää. Sodau jälkeen läniä maa bn kohbhhill Hbllä&ljfll-ta inäailihati kahdeksanneksi teollisuusvaltioksi. N O L L A R A J A S T A YLÖSPÄIN Sodan päättyittlsen jälkeen Sak- .san itäinen osa oli hävitetty tuhoisasti. Tuotanto olk kokonaan la^ massa, juamavctlä tuskin löytyi, sähkövirtaa ci ollut j a kulkutaudll olivat uhkaamassa. Itä-Saksan taloudelliset lähtökohdat olivat uskomattoman valkeat, sillä Säkiän kahtiajaossa oli syntynyt vaikeita epäsuhteita. Suurimmat: teollisuuskeskukset ja raaka-ainelähteet olivat jääneet Länsi-Saksan puolelle. N i i l i pä sodan-jälkeen köhelakehhusleöl-lisuudesta oli IfäSaksan puolella vain 30 ,pros., metallurgiasta 15 pros, teräksen tuotannosta 3 pros., kivihiilen tuotannosta 2 pros, sementin tuotannosta 16,5 pros., tyds-tökonetuotannosta 33 pros. ja Sak^ san 125 sulatosta vain 5 jäi Itä-Saksaan. Kipeimp.änä tuntui Ruhrin alueen puuttuminen, sillä tämä alue oli Saksaii metallurginen perusta. SUURIA SIJOITUKSIA Sodan jälkeen, jouduttiin Icke-inaän valtavia sijoituksia perusai-neteollisuuden aikaansaamiseen. Tähän tarkoitukseen käytettiin mm. V. 1950 3,8 miljardia Saksan markkaa, 1955 8.0 miljardia, 1960 15,6 miljard a ja 1984 16,2 miljardia markkaa. ; Ponnistelut eivät öle olleet tu- , 1 loks«t(ömi5i. DDR on nykyisin johtava teoUlsuusvältlo, joka porva-rilUaten ticdemiestenkin arvion mu' kaan asettuu kahdeksanneksi maaliman korkealle kehittyneiden teollisuusvaltioiden joukossa. Tuotannossa kutakin henkeä kohden DDR:lla on USArhan, Länsi-Saksaan, Ranskaan, Japaniin, Italiaan ja Iso-Britanniaan verraten seuraavat sijat: .sähköenergian tuotannossa 3. sija, sementin tuotannossa 4. Sija, raakateräksen tuotannossa 6. sijai muovin j a synteettisen hartsin tuotannossa 6. sija ja televisiovastaanottimien tuotannossa 4. sija. Tqrkeiden tarvikkeiden tuotan-tiössa on vuosi vuodelta saavutettu yhä parempia tuloksia: V. 1964 oli työn tuottavuus teollisuudessa jo kolminkertainen vuoteen 1950 ver- j raten. Nykyisin tarvitaan enää vain vajaa kolme kuukautta sen tarvike-määrän tuottamiseen, johon V. 1950 uhrautui koko vuosi. VÄESTÖN ELINTASO KOHOAA TuotahnOn kohoaminen on mer-kinnyt\ myös väestön elintason kohoamista. DDRss: lasketaan nykyisin olevan televisiovastaanotin 45 prosentilla talouksista, pesukone 24 prosentilla, jääkaappi 22 pro- .«cntilla, moottoripyörä tai mopedi 17 prosentilla ja auto 7 prosentilla talouksista. Elintarvikkeiden kulutus on kuten elintason kohotessa aina, siirtynyt entistä enemmän li)ian, ravintorasvojen ja muiden ravintolarvik-keiden : käytön lisääntymiseen. L i han samoin kuin ravintorasvojenkin kulutus on DDR:ssa huomattavasti suurempi kutakin henkeä Mitä muut jsanov^t iititiiiiitmnnitnititiiiiiiiiiiniiiiitinHiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiite KAKSI "PELASTETTAVAA" Lontoo. — Etelä-Britanniassa sijaitseva 2.&ZI asukkaan kauppala Hartley Witney valmistautuu' ydinasesotaan •— rakennuttamalla $14,000 hkitai-scn pommisuojan kahta henkilöä varten. . , Kauppalanhalliiito on tehnyt suunnit75lman kahden henkilön pela5.ta4 miseksi kunnallisten hallintotehtävien suorittamiseksi r edelleeri. '^lastietta-viksi suunnitellut miehet ovat: kauppalan kirjuri Howard H i l l Ja Hamp-shircn tämän alueen siviilipuolustusvirkailija, kontra-amiraali W. K . k e s ton. ~ Reutersin uutisti-eto, toukok. 24 pnä. Titm vierailu herättää huomiota Mdskbva. — Tiedoitus-Jugoslavian presidentti-Titon vierailulta Neuvostoliitossa kesäkuun- lopussa on herättänyt täällä suurta mielenkiintoa. Tito oli Neuvostoliitossa edellisen kerran vuosi sitten, jolloin Kin pa-luumatkallaan Suomesta poikkesi Leningradissa ja kävi silloisen pääministeri Nikita Hrushtshevin kanssa tärkeitä poliittisia keskusteluja; Sen jälkeen NeuvostöIiiW'i)olitii-kassa on tapahtunut paljon muutoksia eivätkä muutoksetVaina: i l -_ meiseseti ole olleet JugoslaViiab joh^ don toivomusten miikäisia. Tästä huolimatta maa on entistä kiinteämmin osallistunut sosiali^tisteh maiden yhteistoimintaan .useilta ei-i aloilla. Edessä oleva vierailu oh'merkittävä poliittinen tapahtuma. Sen aikana käytävillä keskusteluilla on kantavuutta koko sosialistisen maailman ja kansainvälisen kommunistisen liikkeen kannalta. '•••ä SYNTYMÄ- w PÄIVIÄ i Arvid Sodclrcna, R.R. 1, White-fish, Ont., täyttää perjantaina, kesäkuun 11 päivänä 79 vuotta. Herman Sillman, Port Arthur, Ont., täyttää keskiviikkona, kesäkuun 9 päivänä 76 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. kohden kuin Suomessa: - Viime vuonna DDR:ssa käytettiin kutaken henkeä kohden lihatuottei t a 58,0 kg, voita 12,6 kg, margariinia 11,5 kg, kahv.a 1,7 kg, ruisjauhoja 44,8 kg (ruisjauhojen kulutus on vähentynyt lähes 14 kg:lla henkeä kohden 10 vuoden aikana", vehnäjauhoja 49,5 kg, kananmunia 205 kpl ja> viiniä sckä^samppanjaa 4,0 litraa. Puukkoja ja kirveitä parlamentin puhemiencn jatkuvasti virassaan pysymisestä. PÄIVÄN PAKINA PIETILÄN VASTAUS "PEKALLE" Hyvää päivää sanottuaan ja toimituksen toiselle vierastuolille istuttuaan — se "toinen" vieras-tuoli odottaa haluttua toimitus-työvoimaa — ystävämme Pietilä sytytti väärävartiscnsa, veti muutamia haikeita henkisavuja ja esitti joitakin kysymyksiä päivän polttavimmista asioista. Kun oli keskusteltu vähän Vietnamin ja Dominikaanisen tasavallan asioista sekä Yhdysvaltain astronauttien viimeisimmilstS avaruuslennosta. Pletllft oli hetken aikaa mietteissään, mutta rikkoi sitten äänettöniiyy^en kysymällä, etta tapaako allekirjoittanut enää seurata torontolalsten "koHegloi-densaedesottamisla", kuten hän sanoi. Vanhoista kokemuksista arvelimme, että- tähän' kysymykseen saattaa liittyä jotakin muutakin kuin pelkkää uteliaisuutta ja siksi vastasimtne hieman vältellen, että "silloin tällöin" tai jotakin muuta siihen tapaan. "Käsitän mainiosti, että kun sontaa tonkii niin se haisee, eli sen, ettei esimerkiksi Vapaa Sanan kalkista mielettömyyksistä kannata puhua mitään . . o, " N i i n ajattelemme mekin", ehätimme väliin. "Mutta Vapaa Sanan toimittajat voisivat loukkaantua, ja heUlä olisi siihen aihettakin, jos heidän Ic^idelleen annettaisiin edesvas-tuuttomuustodistu^ kataomalla, että heidän kirjoiluks«isa ovat yleensä niin edesvastuuttomia, ettei niistä kannata puhua mitään", jatkoi Pietilä. . Myönsimme, ettei..meillä ole tarkoitMS siten loukata ketään, eikä suinkaan Vapaa Sanan toimittajia, sillä käsityksemme on, että hekin, kuten sanomalehtien toimittajat yleensä^ ovat vastuu.s.sa kaikesta siitä, mitä lehteensä kirjoittavat. "Hyvä on", sanoi Pietilä muutamia henkisavuja vedettyään ja kaivoi povitaskustaan esiin jonkun lehtileikkeleen ja myös paperiarkin. "Kyllä minun käsityk.seni on, jos kerran Vapaa Sanan toimittajia pidetään edesvastuullisi-na ihmisinä ja kansalaisina, että tällaisiin kirjoituksiin vastataan", sanoi Pietilä ja luki enempiä lupia kysymättä "Kivipe-rän Pekan" kesäkuun 1 päivän pakinasta seuraavaa: 'Rooseveltin hallituksen pääpos-timestari James Farley . . . lausui Churchillin sanoneen, että meidän pitäisi antaa venäläisille yhdeksänkymmentä päivää aikaa poistua valloittamistaan Euroopan osista, Ja jos he eivät sen ajan kuuessa ole niistä poistuneet, meidän olisi hyökättävä venäläisiä vastaan kaikilla käytettävissämme olevilla atomiaseilla'. "Edelleen mr. Farley selitti, että tämä tapahtui aikana, jolloin vain Yhdysvalloilla oU atomiaseita . . . Tämä mr. Farleyn paljastus Sir Winston Churchillin mielipiteistä vuonna 1947 osoittaa siis selvästi, että hän oli erittäin viisas mies. "Jos hän olisi vielä silloin ollut pääministerinä - Englannissa, niin bn hyvin todennäköistä ; . mutta kun hänen, puolueen.sa, hävisi sodanjälkeisissä vaalei.s.siFl;. .: ja Yhdysvalloissa oli siihen aikaan Rooseveltin politiikan tuloksena suurempi rakkaus venäläisiin kuin nyt, Winston ei ilmeisesti nähnyt mahdollisuuksia minkäänlaisen uhkavaatimuksen antamiseen venäläisille. "Mikä oli vahinko. "Sillä jos hänen mielipiteensä olisivat olleet vielä hallituspalatseissa kuultavina vuotena 1947, niin maailmankuva : olisi aivan toinen . . . — Kiviperän Pekka." "Mitäs arvelet?" kysyi Pietilä. "Paksua on, paksua", myönsimme me. " J u u " , sanoi Pietilä: "Kuten huomaat, Winston oli viisas mies, kun hän olisi aloittanut atomisodan Neuvostoliittoa vastaan, mutta brittiläiset ovat niin tyhmiä tomppeleita, etteivät ymmärtäneet parastansa, vaan heittivät sir Winstonin poliittiselle iTTilumelle'. selitti Pietilä. " J a se pahuksen Roosevelt; kuten vielä elävä ja vaikuttava Kekkonenkin; oli sellainen velho, että löi "viisaan miehen" tuumat roskakoriin, vaikka hän (Roosevelt) oli kuollut jo pari vuotta aikaisemmin, cU huhtikuussa 1945!" Tässä vaiheessa Pietilä kertoi juuri lukevansa Sunday Timesin ja BBC: n kirjeenvaihtajana Neu-vostoliitos. sa olleen tunnetun brittiläisen kirjailijan Alexander: Werthin äskettäin ilmestynyttä uutta teosta "Russia at War" (Barrie and Rockliff, London, 1964 — noo pages), minkä alkulauseessa sanotaan: . "Venäläi.set kantoivat i-askaim-man taakan taistelussa natsi-Sak-: .saa ya.staan: ja täten pelastivat miljoonia brittiläisiä ja.amerikkalaisia ihmishenkiä." Tämän toteamuksensa tueksi kirjailija Werth lainaa mm. E r nest Bevinin (brittiläisen :työväe-enpuolueen eräs johtaja sodan aikana. — K) lausunnon kesäk. 21 p:ltä 1942: "Kaikki apu, minkä olemme kyenneet antamaan on ollut pientä neuvostokansan suunnattomien ponnistustien rinnalla. Meidän lastemme lapset < tjulevat katsomaan menneisyyteen historia-kirjojonsa avulla tuntien ihailua ja kiitollisuutta suurta Venäjän kansaa kohtaan." ' Samalla kirjansa sivulla hän lainaa myös "Winnien" siis Winston Churchillin lausuntoa vuodelta 1944: "Juuri venäläiset katkaisivat Saksan armeijan selkärangan". ("It was the Russians who tore the guts out of the German Army." Toisaalta kirjan kirjoittaja sanoo, että USAn republikaanipuo-lueen silloinen johtaja Wendell - W i l l k i e (vieraillessaan Moskovassa 1942) "antoi useita kertoja ymmärtää, että Roosevelt oli täysin toisen rintaman avaarnisen kannalla sinä vuonna, mutta brittiläiset kenraalit ja itse Churchill vastustivat ajatusta". (Siv. 484.). "Tämä osoittaa, että kuten eräs toinenkin 'erittäin viisas mies', myöskin Kivipcran Pekka näyttää unohtaneen, että jos ei olisi todella tapahtunut eräitä asioita, saattaisi todellakin 'maailmankuva olla aivan toinen'," sanoi Pietilä lopuksi. Kiitimme miestä neuvoista ja myös siitä, että hän osaa valita luettavansa hyvin: Eikä hänen esitalmänsä kaiketi mitään reunahuomautuksia kaipaakaan. . — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 8, 1965 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1965-06-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus650608 |
Description
Title | 1965-06-08-02 |
OCR text |
Ötvu 2 Tiistaina, kesäk. 8 p. — Tuesday, June 8, 1965
0.
• *
• •
• •
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
- ( L I B E R T Y ) Estäblished Nov. 6. 1917
E D I T O R : . W . E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
TELtPHONE: OFFICt AND EDITORiAL 674-4264 .'
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdäys änd Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West/ Sudbufy, Ontario, Canada.
lUtaiilDg Aädress: fiox 6d
Advertlsing rales Upon appiicaiion,^traQslatiVlfe-lä
ihnieellisempää. Sodau jälkeen
läniä maa bn kohbhhill Hbllä&ljfll-ta
inäailihati kahdeksanneksi
teollisuusvaltioksi.
N O L L A R A J A S T A YLÖSPÄIN
Sodan päättyittlsen jälkeen Sak-
.san itäinen osa oli hävitetty tuhoisasti.
Tuotanto olk kokonaan la^
massa, juamavctlä tuskin löytyi,
sähkövirtaa ci ollut j a kulkutaudll
olivat uhkaamassa. Itä-Saksan taloudelliset
lähtökohdat olivat uskomattoman
valkeat, sillä Säkiän kahtiajaossa
oli syntynyt vaikeita epäsuhteita.
Suurimmat: teollisuuskeskukset
ja raaka-ainelähteet olivat
jääneet Länsi-Saksan puolelle. N i i l i pä
sodan-jälkeen köhelakehhusleöl-lisuudesta
oli IfäSaksan puolella
vain 30 ,pros., metallurgiasta 15
pros, teräksen tuotannosta 3 pros.,
kivihiilen tuotannosta 2 pros, sementin
tuotannosta 16,5 pros., tyds-tökonetuotannosta
33 pros. ja Sak^
san 125 sulatosta vain 5 jäi Itä-Saksaan.
Kipeimp.änä tuntui Ruhrin
alueen puuttuminen, sillä tämä alue
oli Saksaii metallurginen perusta.
SUURIA SIJOITUKSIA
Sodan jälkeen, jouduttiin Icke-inaän
valtavia sijoituksia perusai-neteollisuuden
aikaansaamiseen. Tähän
tarkoitukseen käytettiin mm.
V. 1950 3,8 miljardia Saksan markkaa,
1955 8.0 miljardia, 1960 15,6
miljard a ja 1984 16,2 miljardia
markkaa. ;
Ponnistelut eivät öle olleet tu-
, 1
loks«t(ömi5i. DDR on nykyisin johtava
teoUlsuusvältlo, joka porva-rilUaten
ticdemiestenkin arvion mu'
kaan asettuu kahdeksanneksi maaliman
korkealle kehittyneiden teollisuusvaltioiden
joukossa. Tuotannossa
kutakin henkeä kohden
DDR:lla on USArhan, Länsi-Saksaan,
Ranskaan, Japaniin, Italiaan
ja Iso-Britanniaan verraten seuraavat
sijat: .sähköenergian tuotannossa
3. sija, sementin tuotannossa 4.
Sija, raakateräksen tuotannossa 6.
sijai muovin j a synteettisen hartsin
tuotannossa 6. sija ja televisiovastaanottimien
tuotannossa 4. sija.
Tqrkeiden tarvikkeiden tuotan-tiössa
on vuosi vuodelta saavutettu
yhä parempia tuloksia: V. 1964 oli
työn tuottavuus teollisuudessa jo
kolminkertainen vuoteen 1950 ver- j
raten. Nykyisin tarvitaan enää vain
vajaa kolme kuukautta sen tarvike-määrän
tuottamiseen, johon V. 1950
uhrautui koko vuosi.
VÄESTÖN ELINTASO KOHOAA
TuotahnOn kohoaminen on mer-kinnyt\
myös väestön elintason kohoamista.
DDRss: lasketaan nykyisin
olevan televisiovastaanotin
45 prosentilla talouksista, pesukone
24 prosentilla, jääkaappi 22 pro-
.«cntilla, moottoripyörä tai mopedi
17 prosentilla ja auto 7 prosentilla
talouksista.
Elintarvikkeiden kulutus on kuten
elintason kohotessa aina, siirtynyt
entistä enemmän li)ian, ravintorasvojen
ja muiden ravintolarvik-keiden
: käytön lisääntymiseen. L i han
samoin kuin ravintorasvojenkin
kulutus on DDR:ssa huomattavasti
suurempi kutakin henkeä
Mitä muut jsanov^t
iititiiiiitmnnitnititiiiiiiiiiiniiiiitinHiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiite
KAKSI "PELASTETTAVAA"
Lontoo. — Etelä-Britanniassa sijaitseva 2.&ZI asukkaan kauppala Hartley
Witney valmistautuu' ydinasesotaan •— rakennuttamalla $14,000 hkitai-scn
pommisuojan kahta henkilöä varten. .
, Kauppalanhalliiito on tehnyt suunnit75lman kahden henkilön pela5.ta4
miseksi kunnallisten hallintotehtävien suorittamiseksi r edelleeri. '^lastietta-viksi
suunnitellut miehet ovat: kauppalan kirjuri Howard H i l l Ja Hamp-shircn
tämän alueen siviilipuolustusvirkailija, kontra-amiraali W. K . k e s ton.
~ Reutersin uutisti-eto, toukok. 24 pnä.
Titm vierailu
herättää huomiota
Mdskbva. — Tiedoitus-Jugoslavian
presidentti-Titon vierailulta
Neuvostoliitossa kesäkuun- lopussa
on herättänyt täällä suurta mielenkiintoa.
Tito oli Neuvostoliitossa edellisen
kerran vuosi sitten, jolloin Kin pa-luumatkallaan
Suomesta poikkesi
Leningradissa ja kävi silloisen pääministeri
Nikita Hrushtshevin kanssa
tärkeitä poliittisia keskusteluja;
Sen jälkeen NeuvostöIiiW'i)olitii-kassa
on tapahtunut paljon muutoksia
eivätkä muutoksetVaina: i l -_
meiseseti ole olleet JugoslaViiab joh^
don toivomusten miikäisia. Tästä
huolimatta maa on entistä kiinteämmin
osallistunut sosiali^tisteh maiden
yhteistoimintaan .useilta ei-i
aloilla.
Edessä oleva vierailu oh'merkittävä
poliittinen tapahtuma. Sen aikana
käytävillä keskusteluilla on kantavuutta
koko sosialistisen maailman
ja kansainvälisen kommunistisen
liikkeen kannalta.
'•••ä SYNTYMÄ- w
PÄIVIÄ i
Arvid Sodclrcna, R.R. 1, White-fish,
Ont., täyttää perjantaina, kesäkuun
11 päivänä 79 vuotta.
Herman Sillman, Port Arthur,
Ont., täyttää keskiviikkona, kesäkuun
9 päivänä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
kohden kuin Suomessa: -
Viime vuonna DDR:ssa käytettiin
kutaken henkeä kohden lihatuottei
t a 58,0 kg, voita 12,6 kg, margariinia
11,5 kg, kahv.a 1,7 kg, ruisjauhoja
44,8 kg (ruisjauhojen kulutus
on vähentynyt lähes 14 kg:lla henkeä
kohden 10 vuoden aikana", vehnäjauhoja
49,5 kg, kananmunia 205
kpl ja> viiniä sckä^samppanjaa 4,0
litraa.
Puukkoja ja kirveitä parlamentin puhemiencn jatkuvasti virassaan pysymisestä.
PÄIVÄN PAKINA
PIETILÄN VASTAUS "PEKALLE"
Hyvää päivää sanottuaan ja toimituksen
toiselle vierastuolille
istuttuaan — se "toinen" vieras-tuoli
odottaa haluttua toimitus-työvoimaa
— ystävämme Pietilä
sytytti väärävartiscnsa, veti muutamia
haikeita henkisavuja ja
esitti joitakin kysymyksiä päivän
polttavimmista asioista.
Kun oli keskusteltu vähän Vietnamin
ja Dominikaanisen tasavallan
asioista sekä Yhdysvaltain
astronauttien viimeisimmilstS avaruuslennosta.
Pletllft oli hetken
aikaa mietteissään, mutta rikkoi
sitten äänettöniiyy^en kysymällä,
etta tapaako allekirjoittanut enää
seurata torontolalsten "koHegloi-densaedesottamisla",
kuten hän
sanoi.
Vanhoista kokemuksista arvelimme,
että- tähän' kysymykseen
saattaa liittyä jotakin muutakin
kuin pelkkää uteliaisuutta ja siksi
vastasimtne hieman vältellen,
että "silloin tällöin" tai jotakin
muuta siihen tapaan.
"Käsitän mainiosti, että kun
sontaa tonkii niin se haisee, eli
sen, ettei esimerkiksi Vapaa Sanan
kalkista mielettömyyksistä
kannata puhua mitään . .
o, " N i i n ajattelemme mekin", ehätimme
väliin.
"Mutta Vapaa Sanan toimittajat
voisivat loukkaantua, ja heUlä olisi
siihen aihettakin, jos heidän
Ic^idelleen annettaisiin edesvas-tuuttomuustodistu^
kataomalla,
että heidän kirjoiluks«isa ovat
yleensä niin edesvastuuttomia, ettei
niistä kannata puhua mitään",
jatkoi Pietilä. .
Myönsimme, ettei..meillä ole
tarkoitMS siten loukata ketään, eikä
suinkaan Vapaa Sanan toimittajia,
sillä käsityksemme on, että
hekin, kuten sanomalehtien toimittajat
yleensä^ ovat vastuu.s.sa
kaikesta siitä, mitä lehteensä kirjoittavat.
"Hyvä on", sanoi Pietilä muutamia
henkisavuja vedettyään ja
kaivoi povitaskustaan esiin jonkun
lehtileikkeleen ja myös paperiarkin.
"Kyllä minun käsityk.seni on,
jos kerran Vapaa Sanan toimittajia
pidetään edesvastuullisi-na
ihmisinä ja kansalaisina,
että tällaisiin kirjoituksiin
vastataan", sanoi Pietilä ja luki
enempiä lupia kysymättä "Kivipe-rän
Pekan" kesäkuun 1 päivän
pakinasta seuraavaa:
'Rooseveltin hallituksen pääpos-timestari
James Farley . . . lausui
Churchillin sanoneen, että meidän
pitäisi antaa venäläisille yhdeksänkymmentä
päivää aikaa
poistua valloittamistaan Euroopan
osista, Ja jos he eivät sen
ajan kuuessa ole niistä poistuneet,
meidän olisi hyökättävä venäläisiä
vastaan kaikilla käytettävissämme
olevilla atomiaseilla'.
"Edelleen mr. Farley selitti, että
tämä tapahtui aikana, jolloin
vain Yhdysvalloilla oU atomiaseita
. . . Tämä mr. Farleyn paljastus
Sir Winston Churchillin mielipiteistä
vuonna 1947 osoittaa
siis selvästi, että hän oli erittäin
viisas mies.
"Jos hän olisi vielä silloin ollut
pääministerinä - Englannissa,
niin bn hyvin todennäköistä ; .
mutta kun hänen, puolueen.sa, hävisi
sodanjälkeisissä vaalei.s.siFl;. .:
ja Yhdysvalloissa oli siihen aikaan
Rooseveltin politiikan tuloksena
suurempi rakkaus venäläisiin
kuin nyt, Winston ei ilmeisesti
nähnyt mahdollisuuksia minkäänlaisen
uhkavaatimuksen antamiseen
venäläisille.
"Mikä oli vahinko.
"Sillä jos hänen mielipiteensä
olisivat olleet vielä hallituspalatseissa
kuultavina vuotena 1947,
niin maailmankuva : olisi aivan
toinen . . . — Kiviperän Pekka."
"Mitäs arvelet?" kysyi Pietilä.
"Paksua on, paksua", myönsimme
me.
" J u u " , sanoi Pietilä:
"Kuten huomaat, Winston oli
viisas mies, kun hän olisi aloittanut
atomisodan Neuvostoliittoa
vastaan, mutta brittiläiset ovat
niin tyhmiä tomppeleita, etteivät
ymmärtäneet parastansa, vaan
heittivät sir Winstonin poliittiselle
iTTilumelle'. selitti Pietilä.
" J a se pahuksen Roosevelt; kuten
vielä elävä ja vaikuttava Kekkonenkin;
oli sellainen velho, että
löi "viisaan miehen" tuumat roskakoriin,
vaikka hän (Roosevelt)
oli kuollut jo pari vuotta aikaisemmin,
cU huhtikuussa 1945!"
Tässä vaiheessa Pietilä kertoi
juuri lukevansa Sunday Timesin
ja BBC: n kirjeenvaihtajana Neu-vostoliitos.
sa olleen tunnetun brittiläisen
kirjailijan Alexander:
Werthin äskettäin ilmestynyttä
uutta teosta "Russia at War"
(Barrie and Rockliff, London,
1964 — noo pages), minkä alkulauseessa
sanotaan: .
"Venäläi.set kantoivat i-askaim-man
taakan taistelussa natsi-Sak-:
.saa ya.staan: ja täten pelastivat
miljoonia brittiläisiä ja.amerikkalaisia
ihmishenkiä."
Tämän toteamuksensa tueksi
kirjailija Werth lainaa mm. E r nest
Bevinin (brittiläisen :työväe-enpuolueen
eräs johtaja sodan aikana.
— K) lausunnon kesäk. 21
p:ltä 1942: "Kaikki apu, minkä
olemme kyenneet antamaan on
ollut pientä neuvostokansan suunnattomien
ponnistustien rinnalla.
Meidän lastemme lapset < tjulevat
katsomaan menneisyyteen historia-kirjojonsa
avulla tuntien ihailua
ja kiitollisuutta suurta Venäjän
kansaa kohtaan." '
Samalla kirjansa sivulla hän
lainaa myös "Winnien" siis Winston
Churchillin lausuntoa vuodelta
1944: "Juuri venäläiset katkaisivat
Saksan armeijan selkärangan".
("It was the Russians who
tore the guts out of the German
Army."
Toisaalta kirjan kirjoittaja sanoo,
että USAn republikaanipuo-lueen
silloinen johtaja Wendell
- W i l l k i e (vieraillessaan Moskovassa
1942) "antoi useita kertoja ymmärtää,
että Roosevelt oli täysin
toisen rintaman avaarnisen kannalla
sinä vuonna, mutta brittiläiset
kenraalit ja itse Churchill
vastustivat ajatusta". (Siv. 484.).
"Tämä osoittaa, että kuten eräs
toinenkin 'erittäin viisas mies',
myöskin Kivipcran Pekka näyttää
unohtaneen, että jos ei olisi todella
tapahtunut eräitä asioita,
saattaisi todellakin 'maailmankuva
olla aivan toinen'," sanoi Pietilä
lopuksi.
Kiitimme miestä neuvoista ja
myös siitä, että hän osaa valita
luettavansa hyvin: Eikä hänen
esitalmänsä kaiketi mitään reunahuomautuksia
kaipaakaan. .
— Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-06-08-02