Vapaus, November 2, 1925

              -Shu 2 1 Tilstaliia marr^^: 3 p.—f a Srd, 1925
to^ÄKyssa, Oot/joka tiistai, torstai i a lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVOVAAEA.
V A P A P S (Idberty) ^ -
Tbo only oigan of Finnish WoTker8 i n Canada. Pub-lisjäd
i n Sudbmy. Ont, every Tuesday, Tbursday and
^ * ^ ^ e r e d at the Post Office Departoent, Ottawa,
sa ggcond class matter. '
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum
charge for single insertiön 75c. The Vapaus
Ia the best advertising medium among
People in Canada. '
tbe Finnish
Työläisten sietaa, asiain nain ollen, olb valveilla ja
entista suuremnialla tarmolla työskennellä - omien ta­loudellisten
järjestöjensä, oman puolustusjärjestonsä
ja eimen kaikkea oman puolueensa jäsenmäärän ja toi*
mintatehon lisäämiseksL Eikä tätä ole tehtävä väin
siellä, missä «risti tm jo poltettu, merkiksi toiminnan
alkamisesta», vaan kaikkialla joka maan äärellä ja
kolkalla, teollisuuskeskuksissa ja maaseudulla.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimalhnotukset $;;00 .kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstetuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,^$1.00 3 kertaa.
SyntymäUmotukseti $1.00 kerta $200 3; kCTtaa,
AVioöoilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kak» kertaa.
Kuoltmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iitoslauseelta tai muistovärssyltä. _
y Halutaantiedot ja ösoteilmotukset 50c kerta, $1.00
fEoImekertaa. . .
Tilapäisilmottaiien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
i l . 5 0 ja yksi kk. 76c vt
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -'k.. $5.60, puoli vk.
58.00 ja kolme kk. $1.75. ' ^
Tilauksia, joita ei w u r i a r«»ha, ei tu.Ta lähettämään.
jMJtsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont.
torissa lauantaina,,torstain lehteen tiistama j a lauantain
Wfltcen.torstaing kello 8.
; - Jos ette mJlNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen hikkeenhoitoja.i
Mreoonallisella nfniellä. . ; -
J. V. XANrT^STO. LUkkjeenholtoja. , .
«Kanadan Ku Klux Klan"
Torontossa ilmestyvästä «Saturday Night»-lehdestä
luimme juuri toimituskirjotuksen, jossa sanottiin seu­raavaa:
«Äskeisessä canadalaisessa^'oikeusjutussa paljastui
muutami^ Ku Klux Klan-järjestön salaisuuksista. En-
! SinJäinen «pointi» on, että New Yorkissa olevien asial­listen*
kanssa oli tehty sopimus «Kanadan Ku Kl^x
' Klahin» järjestämiseksi, joka tehokkaasti kumoaa se
ajatuksen, että Canadan Ku Klux Klan olisi syntynyt
Canadassa..
\ «Toiseksi me saamme mielenkiintoisia tietoja siitä,
1 miten tuottavaa hommaa tuonlaisten järjestöjen järjes-
_ täminen voi olla suotuisten olosuhteiden alaisena- Oi­keudelle,
esitetyt todistukset osottivat, että tämän j|u-«
jest^mis-«syndikaatin» kahden jäsenen piti saada '$12,-
000 vuodessa mieheen'ja kolmannen $6,000 vuosi­palkkaa.
«Todistuksista pääsee kuitenkin sellaiseen^ käsityk-seen^
että suurin osa tuosta rahasta, jolla järjestäjille
tuonlaista palkkoja maksetaan, on sitä, mikä on «pan­tu
likoon» järjestön toiminnan alottamiseksi, ottaen
huomioojtj/sen tosiasian, että järjestö ei ole jäsenmaa-
V räänsä nähden'edistynyt niin hyvin, kuin'odoteltiin.» :
Siinä on porvarien omasta suusta tullut todistus
siitäj että yhdysvaltalainen pääoma, joka viime viiösina
/on eijotuksillaan vallannut yhä' enemmän ja enemmän
alaa Canadassa, on ottanut huollehtiakseen siitä, että
Cianada niuutenkin amerikalaistuu. Niin juuri, ame-rikalaistuy.
•. ' v
Se on tullut hu.omaamaan, että sille ei ole edullista
\ antaa asiain >'täällä Canadassa < kehittyä siihen jpisteer
seen^ että työläiset järjestyrät ja ryhtyvät taistelemaan
ennestään alhai^n elintasonsa alentamista vastaan, vaik­ka
Canadan liitto- ja maakuntahallitukset sallivatkin
yhtiöiden aäesteltujen huittajoukkojen ylläpitämisen ja,
ensimäiseh käskyn saatuaan, lähettävät maäkuntäpolii-'
si-, kasakka- ja sotilasjoukkoja ^inne, missä milloinkin
on takko rikottava.; Sillä lakot, vaikka ne - kyetään
murskaamaankin, vaikuttavat ehkäisevästi voittojen ka­saantumiseen,
ja isiinä työläisten järjestäytymisessä ja
'järjestötoiminnassa, jota .työtaistelujen käyminen edel­lyttää,
piilee vakava vaara koko n)rl?yiselle riistojär-jestelmälle.
- ' \
Siksi-yhdysvaltalainen pääoma: palkkaa miehiä vär­väämään
jäseniä järjestöön, joka tulee sen määrä-ylisien
, mukaon, «kuninkaalle^ uskpHifeuuden» ja
«maan *kansanvaltaisesti > laadittujen' lakien ylläpitä­misen
» nimessä tukahduttamaan tervaan ja köyheniin
• kaikki työläisten -järjestäytymisyritykset ja, yhdetä ylv
tiöiden hurttien, maakuntapoliisi-, kasakka- ja sotilas­joukkojen
kanssa, mahdollisimman perinpohjaisesti
murskaamaan työläisten taistelurintaman siellä^ mbsä
sellainen on ehditty muodostamaan ja on esteenä palk­kojen
polkemisille, työpäiväin pidentämisille ja työsuh­teiden
huonontamisille. • /
Eivätkä tätä järjestöä Canadassa tarvitse vain yh­dysvaltalaiset
pääoman sijottajat. Kyllä se on yhtä
tervetullut ;canadalaisille kapitalisteille, jotka ovat si-jottaneet
rahaa teollisuuksiin. «Kanadan Ku Klux
KIan»-järjestön järjestäjät koettavatkin väittää, ettei
^ällä järjestöllä ole mitään yhteyttä »Yhdysvalloissa toi­mivan
samannimisen järjestön kanssa ja ettei se hyväk­sy
vakivallantöitä tai lain omiin käsiinsä ottamista,
vaan se toivoo, omiin jäseniinsä ja muihin ihmisiin
«vaikuttamalla», voivansa heikentää niiden vaikutusta
ja valtaa. Joita se rotu- ja uskontoeroavaisuuksien ta­kia
vastustaa. Kuten tunnettanee, selittävät klanit pe­lon
siitä, että protestantismin asia tulee kärsimään Ca­nadassa,
että kontrolH liikealalla joutuu juutalaisten
käsiin ja että sivistys tulee kärsimään, jos avioliitot
^valkoisten ja mustien rotujen välillä sallitaan, kannus-
/iavan heitä toimintaan.
V J* Noihin väitteihin ei kuitenkaan ole luottamista. Sil­j
a ne iDvat yhtä ^atf( .vanhojen kapitalistipuolueiden
vaalilupausten kansaa ja kelpaavat syötiksi sellaisille
ihmisille, joiden silmis^' KJCiCon joutunut huonoon^
^raloon. Kyllä «tarko^ pyhittää keuiot» sitteii,' kuh
järjestö vonnistua ja tulee tpiminnan aika. Ja us-kallamöoieiiyalttäa,:
että meolemme: «delläo «se;^
littaneet»- heiiclän «r^amattUaänl^ paljoa paremmin^ kum
ie.itse tdcevat: ' ' " '
Luokkavastakohtain kärjistyminen
Teollisuuskapitalismin kehittyessä ja sen vaikutuk­sen
levitessä talouselämän iaikille aloille, yksinker­taistuu
yhteiskunnan luokkarakenne tavattomasti. «Yh­teiskunta
jakaantuu yhä enemmän kahteen suureen,
toisilleen vihamieliseen leiriin, kahteen suoranaisesti
vastakkain olevaan luokkaan, porvaristoon ja proleta-riaaltiin.
» Tämä 75 vuotta sitten, siis kapitalistisen
ajan alussa Kommunistisessa Manifestissa annettu ku­vaus
kapitalistisista suhteista on vielä oikeajnpi nykyi­seen
aikaan nähden, jolloin yhdeltä puolen suurten
joukkojen proletarisoituminen on mennyt tavattoman
pitkälle ja^^^jolloin t9iselta puolen pääoman koko mahti
keskittyy yhä harvempien henkilöiden käsiin.' Ei aino­astaan
teollisuudessa työskentelevä työväki, vaan myös­kin
n-k. intelligentti-toimien edustajat: insinöörit, tiede­miehet,
kirjailijat, lääkärit, ovat pakotetut työvoimaan
sa myymään ja siten joutuvatjriippuvaisiksi pääomasta.
Eikä pääoma enää tyydy siihen, että se hallitsee ainoas­taan,
paikallisia xgaikkinoita; vaan pyrkii se pienen fi
nanssimiessakin muodossa hallitsemaan koko maailmaa
Mutta' mitä suuremmalta pääoman mahti näyttää
iiyt,. kun iökäfeelta 'Ontario»' alu­eella
on'ryhdytty ^ l^^tarCotteviin
toimiin tyaoläis^-f^jestämisessä,
on-, aivan vältSniätpniS tietää^- ku­ka
jäseiistänmie velvollinen kuu­lumaan
unioonj ^ ^ —-
Ensijksikin. viÖaan sanoaif.. e t tä
kaikkien j ä s e n t ^ m e ensimäinen
sitä pettävämmäksi se tosiasiallisesti tulee. Kapitalistit
ei ole täydellinen herra markkinoilla, jsiitä on todistuk'
sena teollisuuspulain aikajaksottain. toistuminen. Itse
tuotantoprosessissa käy hänen toimintansa yhä tarpeet
tomammaksi: useimmiten ei liikkeenomistaja persoona!
lisesti liikettään johda, vaan hallinnollisia tehtäviä
täyttämässä on koko joukko erikoispalvelijoita. Vielä
kauempana toiminnasta ovat finanssi- (pankki-) pää
oman edustajat. Pääoma menettää siten vallan tuo
tännon yli, ja se menettää samalla vallan tuottajainkin
yli. Työväenlu6kka tulee;yhä totlelemattömammaksi
ja riippumattomampiin suhtejsiin pääomaan; mutta
huolimatta palkkatyöläisen näennäisestä vapaudesta, ei:
vieraan työvoiman riistäminen ofc milloinkaan tapahtu"-
nut niin häikäilemättömästi, kuin" nykyisen kapitalismin
aikana, ei milloinkaan ole riistäjäin j a riistettyjen
luokkaetujen vastakkaisuus ollut'niiil räikeä ja selvä
kuin jjiyt.
Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työvoiman osta­jan
edut eivät vaadi häntä huolehtimaan työläisensä
hyvinvoinnista 'eikä edes elämästä, niin kuin ennen von
haan orjanomistajan tai kartanonherran ^dut vaativa
heitä pitämään huolta brjainsä j a maaorjäinsö elämästä
jä^ jonkunlaisesta hyyinvöinnista. Tyonostajia eivät työ­läisiinsä
sido mitkään vakinaiset suhteiet. Eipä hän
työläisiään edes tunne; hänen; työssään ovat tänään toi­set,
huömeilhataW toiset työnnä
heiclän peiflifehsä kärsivät kuirJMutta jä iiäkevät nälkää,
jos he epätferyeellisten työolojen j a ylehmääräisen työp
takia merieitäyälkin terveytensä j a työkykynsä ja joii
tuvat ennenaikaiseen haufean — eihän se lainkaan' lii­kuta
työvoimanosta jaa. Poistuneiden työläiöten tilalle
saa hän aina toisia: onhan hänelle- palveluksihan tar
jbomassa koko työttömäin muodostama teollisuuden re-s^
rviarmeija. Tämän reserviarmeijan olemassaolo ei
tarjoa kapitalistille ainoastaan hänen millä hetkellä ta­hansa,
tarvitsemaansa työvoimaa, yaan myöskin kilpai
lun täkiartyöttömäin kesken tekee hänelle mahdolliseksi
sanellia ehtonsa työläisille.^ >
Suhteissaan työläisiin harrastaa kapitalisti vain sitä,
miten pakottaisi heidät tekemään työtä mahcföllisim-mon
alimaisesta palkasta mahdollisimman pitkän, ajan-
Työläisten edut taasen vaativat ennen kaikkea taattua
toimeentuloa, lyhyttä työpäivää ja korkeata palkkaa.
Tämä etujen vastakkaisuus on syynä kiihkeään luokka­taisteluun
tyÖvoimtm ostajain ja t^yövoiman myyjäin vä­lillä,
taisteluun, joka alkaa heti, kun työväenluokka
syntyy. —- (A. Tjumenev, «Työn historia.»)
Saksalainen i j ^ ^
Matkoillaan Saksass^ pidiutteli Scott Hearing Köl­nissä
terästä rautatievaunujen puhdistajaa. Hän p\\
nuori, perheetön mies, joka sai 9-tuntisesta työpäivästä
8.3 rtiarkkaa ($1.98). Hänen kumppaninsa, joka teki
raskasta^rätalyötä» sai 6.5 markkaa (1.55). Niinpä nii­den
viikkopalkka täydeltä viikon työltä on lioin $12
ja,-$?.'---;;": \r l''- V:.,'.
«Onko tääl^lä Kölnissä helppoa saada työtä?» ky
syi Nearihg. «Sangen Vaikeata», oti vastaus.' .
«Täällä on siis paljon työttömiä?» 'ry<
«Niin on. Meillä bn onni oUa työssä^» >^:^r
«Mutta voivatko miehet'hudlehtia-p^erheistään M
ja 50 markan viildcopalkalla?» — «Laskeltaa se lOÖ
markaksi, sitte voitte alkaa ajafella sellaista mahdolii-:
suutta.» //; \/
«Työskentelevätkö kaikki rautetietyöläiset 9-tunti-sia
työpäiviä? Missä b n 8-tuntinen työpäivä?;^
«Mennyt tiehensä. Me työskentelemmie 8-tuntia rau­tateille
ja 1 tunnin Dawes-suunnitelmalle:»
«Mutta missä ovat unionne? Eivätkö ne"^i teitä
suojella?» — «Eivät hituistakaan- Monet bvat luopu­neet
niistä. Jälellejääneet ovat kadottaneet toivoiisa.
Unionime eivät tee mitään meille. P^osut menettelevät
kanssanune miten haluavat. Davres-suuru^eltaakg?
Niin, sitä se Dawes-suunnitelma on meille'telmyt»
— A^J. Cook, Britannian kaivostyöläisten liiton sit
teeri, lausui: «Meidän täytyy elää unohtaaksenune
mitä olenune tdmeet. Me olemme kironneet SfJcsan
työläisiä ja se kirous on lai^gennut nieidän päällem­me.'
Me emme voi säilyttää-seitsem^ Umnin työpäi*
yää kaivoksissa^ jos S^csan työläiset p^dfotetaan lyös^
kentelemään kahdeksan j a yhdeksän tunnin työpäiviä*»
tex^täv^j on yhty^y^m^iattialanBä ta­loudelliseen
jäfi&AJ^ön, Jos jollaln.-
työalaya ei ole olemassa paikallista
unio-osastoa, niin silloin pitäisi jä­sentemme
ryhtyä tarpeellisiin toi-menpiteiiiin
unio-osaston pferusta-mista
varten... Se ei kuitenkaan tar-kota,
että kblmiB , neljä Jpuolueemr
me jäsentä aivan Vprninpäin perus­taisi
unio-osaston. SeUaisesta osas-tosta'"^
tulisi vain nimellinen osasto
^paperille, joka ei tuottaisi mitääii
tulosta. Olisi herätettävä samoilla
aloilla työskentelevien työläisten
kesken pyrkimyS' järjestäytymiseen,
j a tämän pyrkiipyksen kiihottajina
j a eteenpäin viejinä pitäisi • Kom­munistipuolueen
jäsenten olla.
Nyt kuitenkin; mikäli Ontarion
suomalainen' puoluejäsenistö on ky­symyksessä,
"on ' tärkeintä < saada
kaikki voimat keskitettyä, järjes-tääksemme
ne kymmenettuhannet
järjestymättömät metsämiehet, jot­ka
pitkin aikoja ovat olleet mitä
kurjimmissa oloissa ja sietämättö-mimmän
kohtelun alaisena mitä
mielikuvitus voi keksiä.
Tässä järjestämistyossä on ole­massa
muutamia' väärinkäsityksiä.
Yksi sellainen on ollut se, kuka ja
ken tähän järjestöön yhtyy. Kysy­mys
luonnollisesti on Canadan Puu-tavaratyoläisten
Teollisuusuniosta.
Mikäli allekirjottaneen tietoon on
tullut, ollaan joillakin seuduilla ol­tu
siinä ajatuksensa, että kaikkien^
miespuolisten osastojäsenten olisi
siihen yhdyttävä. Tämä ajoitus ei
ole aivan paikallaan. -Metsämiesten
uniobn on saatava jäseniksi metsä-j
a sekätyölaisfet; : ' } \
Jos esimerkiksi jollain paikkakun­nalla
oh piehpnen f^miosasto^ sil­loin
tulee uhioon kuulua niiden jä­senten,
jotka ovat .ansiotöissä, omis­t
i vatpa he |"armin eli ei. Miitta jos
joku kantofariilari sattuu katkase-maan
omm voimin j a omalta maal­taan
jonkun sylen paperipuita tahi
veistämään muutaman kymmenen
ratapölkkyä, niin se ei vielä tarko-ta
sitä, että hän olisi yksi ^ s t ä ,
joiden pitäisi kuulua unioon. Mut­ta
jos tämä sama pienviljelijä siir­tyy
muutamaksi kuukaudeksi palk'
Jkatöihin metsänhakkuussa, niin sil­l
o i n tulee hänestä henkilö, jonka on
kuuluttava samaan taloudelliseen
järjestöön kuin puhtaasti metsä- ja
sekatöistä elävä palkkatyöläinen.
Tämä ei tarkota, että sellaisilla
jäsenillä ei olisi mitään yhteistä
metsätyöläisten pyrkimysten kanssa.
Jos hänen taloudeUihen toimintansa
•erottaakin hänet metsämiehestä, niin
kommunistisen liikkeen vallankumo-
.ukselliset opit ja köyhälistön yhtev
nen luokka-asema liittävät heidät
toisiinsa.
"S
Samaa voidaa.n?saJ?9a kaivosmie-histäi
Ei ole t ä r k e ä ä , ' e t t ä kaivos­miehet
liittyisivät metsämiesten uni­oon.
Mutta, se ei merkitse,^ että
kaivosmiehillä ja kaivpsmiesosastoll-l
a ei olisi mitään tekemistä metsä­miesten
järjestämisen kanssa. Hy­vinä
iuokkataistelijoina heidän pi­täisi
tehdä parhaansa omien.työ-läistovereittensa
järjestäytymispyr-kimysten
hyväksi. Työala -jp! saa
olla erottajana. Joka tapauksessa
olemme me palkkabrjia, työskejite'
limmepä millä työalalla tahansa.
Yhden työläisryhmän järjestäminen
tukee Ibista työläisryhmää suurassa
määrässä. Tämä talvi pitää muo­dostua
suurten tehtävien talveksi.
Jokaisen osaston ja jokaisen jäse­nen
yhteistoimintaa tarvitaan. Kom­munistipuolueen
-fäjrtyy muodostua
kaikkien työväen etua tarkottavien
pyrkimysten elävöittäväksi keskus­taksi.
Siihen tulemme, jos jokainen
jäsen ymmärtää tehtävänsä ja vel­vollisuutensa..
Tämän päivän tär
keimpiä tehtäviä on suurten seka- ja
metsätyöläisjoufckojen järjestämi­nen.
Siihen työhön kutsuu kom-munisti^
t velvollisuudet jokaista,
keski-, pohjois- ja länsi-Ontariossa
olevaa osastoamme.
Alf. Hautamäki.
en '"^^inäsöia
Kansainvälisen liikeiyöiiliekijäin liiton
: to julistus
pidetyn
Kapitalistisessa maailmassa aina
vallinnut ja sen edellsrttäinäkin työt­tömyys
on viime vuosina saanut
yhä suuremman ja': kei^rasäaan en-nenkuulniriaftömisn
laajuuden. Seu­rauksena
ovat vaikeat taloudelliset
j a yhteiskunnalliset pulat, joilta ei­vät
ole säästyneet nekään valtiot,
jotka rauhansopimuksen kautta on
selitetty voittajavaltioiksi.' /
Sota ehkäisi tavaravaihdon yksi­tyisten
valtioiden välillä, rauhan­sopimukset
e i v ä t ' o l e saaneet päät­tymään
taloudellista sotatilaa val­tioiden
välillä. Suojatulli järjestel­mä,
joka luultiin jo aikoja - sitten
voitetuksi, tuonti- j ä vientikielto-järjestelmä'
jatkaa taistelua toisin
keiiVoiUv ' r . • -
^^ousalueciti jpiUe:^ ku^
kantoinen keskinäinen työnjako, -ku­ten
entisen Itävalta-Unkarin maat,
ovat tulleet jaetuksi, , Valtioiden
uudet rajat, pienien valtioiden pe­rustaminen
entisille suurille talous*
alueille, ovat. johtaneet takaperoi-:
ieen kehitykseen rtuotennon järjes­tämisessä;
sillä uudet valtiot yrittä­vät
rajojensa sisällä pystyttää voi­makkaan
talouden. Jättiläismäiset
alueet, knten Venäjä, jpvat kokonaan
kansainvälisen tavaravaihdon ulko­puolella..'
-AT.;-/-.
Tämä taantumus kansainvälisessä
kansantaloudessa koskee , juuri niitä
'proletariaatin kerroksia, joiden pi;.
'"linei!^ kasyami^jen viime .vuosi­kymmenin^
on tapahtu;ivtt,M.rinnan
tubtannoii jcehi^yksen ja laajentu-tbisen
sekä tayarjtValhdon kehityk­sen
kanssa ja näiden tekijäin edel-lyttämänä{
: se on; liiketyontekijäin
joukkoa tavarain rtaotannossa, kau­passa
ja sen sivuammateissa. ; Vie­l
ä ehemmän kuin ruumiillista työtä
tekevä p^oletariMtt^ kärsii ^hen^^^
' 4yÖn' proletorllaatti yka^isleii
maiden '''saartopolitifkän seurauksis-
• 'i&ikki'' tkÄä' j o ^ ' me%nfe^^^
jäin joukkojen eQn^^Jmnlnmatto-maanxkui^
uuteeä' "mikäkin 'jip.&is^i
joissa % •''4^dfħ*"^äalä^nsää.
däritoi" ja'''^ en mai-den
liikety'on ^, - atillisen
liikkeen kat^tiä^^SrelVblHsuudek-seen
tai^l^*^»^hms||-lir^1hiiffi
l^on t^äiit^:k&iss'£.^e)k'^lh,kai^.'
s- a mäissä'^ 'hddmaÄlssa " lälevaa
saartopolitiikkaa vastaan. ;
Useiden maiden, ja niiden jou­kossa
myöskin rauhänisopimuksen
kautta perustettujen uUsien valti­oiden;
yritykset saada aikaan voi­makas
talous supjamuuripolitiikalla,
palvelevat ennen kaikkea näiden
mäided imperialistista politiikkaa;
maiden, joita kapitalistiset kansan­kerrokset
hallitsevat vain sodan-edellisten
menettelytapojen mukaan.
Ne ovat alituisena selkkausten uh­kana
Tpaiden välillä j a estävät niin
ollen turmiollisen j a vaarallisen,-so­dan^
perinnöksi vielä jääneen viha­mielisyyden
täydellistä voittamista.
Samalla kuin kongressi lausuu
myötätiinterisa kapitalistisen tuotan­tojärjestelmän
työttömiksi joutu­neille
uhreille, selittaävs»^: ;
1) Valtioiden velvollisiius oii
myöntää yhteiskunnan työttömiksi
joutuneille jäsenille lainsäädännöUir
sen toiminnan kautta taattu huolto
työttömyysajaksi työitpmille elämän
ylläpidon, takaavassa laajuudessa, ja
valtioiden velvollisuus on ottaa osaa
tämän vakuutuksen /kustannuksiin
kohtuullisessa määrässä yleisistä va­roista.
, 2 ) Typttoinyys johtuu tavaravaih­don
ehkäisemisestä", jonlfa edellytyk­senä
ph yksityisten valtioiden sup-jamuu^
ri^Uiäikka toisten valtioiden
.,tiiot|eita vastaan, blipä sitten kysy-
.jaylcsessä subjatullit tai vienti-;, ja
tuontikiellot ja vastapainoksi Icapi
talististen ryhmien tälle politiikalle
kongressi vaatii tavaravaihdon täy­dellisen
vapatid§n palauttamista. .
3) Vaikeiden taloudellisten pulien
lieventämiseksi eri mäissä j a niiden
tuottamien vaurioiden korjaamisek­si
on paras keino itsemääraämisoi-l^
euden tunnustaminen jokaiselle
kansalle jä maalle. Kon^essi ei
pidä minään hyvänä keinona sodan
j a : , rauhansopimusten häiritsemän
taloudellisen kehityksen edistämi­seksi
yri^ksiä,' joiden tarkoituksena,
' bn - saada aikaan kansallisen riippu--
^attomuuden kustannuksella taikka
'vastoin asianomaisen kansan tahtoa
yhteistyötä toisten maiden kanssa.
Sellaiset yritykset päinvastoin ai­heuttavat
uusia j a vakavia vaaroja.
Naiden 3rritysten vastapainoksi kon-
'gressi vaatiikin, että jokaiselle kan­salle
on myönnettävä sille kuuluva
poliittineri^ j a taloudellinen itsemää-
4) Kongressi toivoo, että sen alai­set
järjestöt harjcittaisivat niiden
periaatteiden toteuttamiseksi vält­tämätöntä
painostusta hallitukslinsa
j a maansa lainsäätäjiin ja e t t ä ne
edistäisivät kaikin voimin niitä toi­menpiteitä,
joihin täÄsä. saiteessa
rjiidytään jossain maassa.
Kommunistipuolueen
E.-0. piirin osastoille
huomioonotettavaa
^ Matkaohjelma
Puolueen edustajakokpuksessa •ol­lut
edustajamme Hannes Sula pu­huu
puolueeuv edustajakokouksissa
käsitellyistä asioista ja päätöksistä
seuraavissa paikoissa:
Mond Marrask, 4
TJiTiite Pish Marrask. 5
Vermilion River Marrask. 6
Beaver Lake Marrask. 7
Espänbla Sta, Marrask. 8
p:na
pmä
p:nä
p:nä
p:nä
Bruce Mines ja Sault Ste, Marien
osastoille tullaan myöhemmin ilmot-tamäan
milloin toinen tämän piirin
edustaja tov. Johnson tulee siellä
selostamaan puohieen edustajakoko­uksen
päätöksiä. Myös Burrittin
osastoille tullaan tästä lähemmin an­tamaan
tieto.
Piiritoimikunta toivoo, että jokai­nen
osasto toimii mahdollisimman
tarmpkkaasti ilmottaessaan näistä t i ­laisuuksista,
että jotainen puolu­eemme
jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
päätöksistä. Sama­ten
kehotetaan saapumaan niitä hen­kilöitä,
joilla on joitakin , erikoisia
kysymyksiä tehtävänä puolueen
edustajakokouksessa ; tehtyjen pää­tösten
suhteen.
'^K.-O. piiritoimikunnan puolesta^
H, EUnien, siht.
2a. vasta sammntaka. Vsi»'
maaSmen seikkaila.
Lauantaina ajoj muas-' * tx
ley autonsa, päin UXZTS^^
paikassa. joEsa W e l l l r g t o ^ ^^
kee JLaEm ylitse. AutTS^
naan sellaisella voimalla, että '
lend kymmenien j a l k J e n ^S
txelt^_ murskaanteen t y k ^£
Onm onnettomuudessa oU h^Z^
se, ettei ykdkään autossa oS
henkflöistä vaikeammin laukkaST
nut, saaden ainoastaan ^enZJ
vammoja.
VenSjan traHankumonkien
ovat ukrainalaiset toverit
neet juhlimaan yhdessä meidän sao.'
malmsten kanssa marraskuun seit­semäntenä
päivänä. Toivotaan'ikik
kien vallankumousta kannattavgja"^
Soon suomalaisten saapuvan näjhm
juhlnn, •
Talvi taasen Bayltelee olkknitta.
tuiskuttaa" lunta ja on kova paBa.
nen niinkuin ainakin talvella. Se
vaan taasen lisää puutetta ja kur­juutta
työläisUle, sillä talven tullen*
kesän ja kesätöiden loputtaa, \m.
tuu useita työläisiä työttömyyteen.
ItheL
M paikkakunnilta
CREIGHTON MINE, ONT.
M i l l e r . .
Fort William
Port Arthurin piirin
osastojeiJL huomipoti
-. Tov^ AT T. H i l l puhuu seuraavissa
paikoissa:
Marraskuun 5 p. Conmee.
Marraskuun / 6 p. Kaministikwia
(Pohjola).
Marraskuun \ 7 p.
Marraskuun 8' p
j ä Port Arthur.
Marraskuun 9 p. Nblalu.
Marraskuun . 10 p. Wolf Siding.
Marraskuun 11 p. Hill-Siding.
Marraskuun 12 p.
Marraskuun 13 p.
Marraskuun 14 p.
Marraskuut! 15 p.
Marraskuun 16 p.
Marraskuun 18 p.
Marraskuun 19 p.
\ Asianomaisten osastojen tulee
huolehtia puhetiläisutOcsien ilmot-tamisesta
mahdollisimman hyvin,
sekä toimia tarmokkaasti niiden on­nistumiseksi;
"
P. A; P. puolesta:
Nolalu.
, Port Arthur.
Tarmola. .
Fort Williara.
I^PPi'
FOrt Frances.
Finland.^
K. Laiho, v.t, kirjuri.
lemuiibsia
Paolueo«a«toa , ty5&i;oIrPulue«sa lo-lakuuto
25 päi^^nä päätettiin m., m.
seuraavaa: ö
Uutena jäsenenä _psastopn hyväk­syttiin
Hanna Riikonen.
Johtokuntaan valittiin Kalle Ter­vo,
huvitoiipkuntaan Miina. Mäen
pää, järjestysvaliokuntaan John Iso­mäki
j a Eeveirtti Erkkilä;
Suomesta tulleiden todistuksien
perusteella päätettiin Werner Alh-bergille
antaa täysi toveril^otto,
koska todistuksista kävi selville, et­tei
hän ollut ottanut osaa sisällis-
.^sotaan kummallakaan puolella.
Toiminnan komitea antoi' rapor­tin
toimmnastaan, joka on vihdoin­kin,
saatu alulle. Useille nietsätöi-hin
lähteifeille tovereille on autettu
järjestämisvälineet. . He luonnolli­sesti
>tulevat tekemään parhaansa
unionistisen ; liikkeen edistämiseksi.
Aikaisemmin valittujen lisäksi va­littiin
komiteaäii Kalle Tervo, Vie-tor
Hill j a Nick Harjb, joista v i i -
'meipainittu tulee toimimaan komi­tean
sihteerinä. Hänen' puoleensa
voi kääntyä kaildssa unioa koskevis­sa
asioissa. Kaikkien metsä- ja
sekatyöläisten pitäisi heittää pois
entinen velttoutensa j a l i i t ä ä pmaän
unioonsa, ä l l ä yksilönä me sorrum­me,
mutta yhdistettynä joukkbnä
me voitamme.
Aato-oBnettomttotuia on vriime ai­koina
tapahtunut useampia. .Niistä
Väikkein traagillisimman arvellaan
tapahtuneen kello yksi sunnuntai-a
^ u U a , jolloin eräs terästehtaan
se^ipäin pomomies, John Hulme ja
munan' Mrs. J . Penfold syöksyivät
autonsa kera paperitehtaan voim^^
^navaan, putous ollen lähes.viis^/
kymmentä jalkaa. Kanavassa oli
sillä kohtaa vettä noin kalideksan-
•toista jalkaa. / Onnettomuuteen joji-
VenajSn vaUanlramoakcen kahdek.
satta vuosijuhlaa vietetään Creigh-tossa
lauantaina 7 päivänä mairas-kuuta,
siis samana päivänä jolloin,
vallankumous alkoi Moskovassa ja
Leningradissa, Kaikki työläiset tiei
ty^ti rientävät juhlimaan tätä suu-!
rimcrkityksellistä juhlaa.
"Luonnon lapsia" on sen kappa-.
Ieen nimi, jota näjrtelmäseuranune
harjottelee. . Kappale näytetään,
lauantaina 14 päivänä marraskuuta,
jos ei voittamattomia esteitä satu.'
Kappale ön. yksi parhaimpia huvi-näytelnaistä.
Neljä osainen. Har-'
jptuksia johtaa ^ tov. Maria Johan-son,
jotenka vom etukäteen sanoa,
e t t ä esitys tulee- olemaan täysiar­voista.
PuplueotattoD kokoukteua t. k.
25 pmä eirbtettiin osaston jäsenyy-.
destä Hanna Tilenius ja Eriika Vir- \
tanen' siitä syystä, < että he kieltäy.
tyivät . noudattamasta osastomme
päätöstä. Osastossamme on jo tois­ta
vuotta sitten tehty päätöSj jossa
velvotetaan kaikki naisjäsenet vuo­ronsa
jälkeen olemaan osaston ra­vintolassa;.
Sanottua päätöstä ovat
Itiaikki noUdatteneet-hubnijopn.ptt?,-„
matta edellämainittuja kahta jä­sentä.
Osastossamme on jäseniä,
jotka asuvat neljän mailin päässä
North Starella, ja nekin ovat sään-..
nöUisesti hoitaneet vuoronsa. Erot­tamispäätöksen
johdosta on Lauri.
Tilenius ja Ivari Virtanen ilmotta»
neet, että he myös eroavat osastos­ta'
• '
^ Toisiin ihmisiin on juurtunut a-jatus,-
e t t ä kun he kerran ovat Hitr
tyneet johonkin työväenjärjestöön,
kuuluvat he järjestyneeseen työvä­enluokkaan
senkin jälkeen, kun o-vat
jääneet järjgstöjen ulkopuöfeUe.
Asia kuitenkin on hiin, että_ joka
ei ole meidän mukaninirae, hän on
nieitä v4staan, olkooa menneisTys
minkälainen tahansa. Henkilö, jo­ka
eroaa työväenjärjestöistä, tekee
rikoksen kokb, työväenluokkaa vas­taan.
Järjestyneiden työläisten on
annettava luopioille, heidän an­saitsemansa
kohtelu. .. .
Ki^Ö. piiritoimikunnan ja ^P^Kl^
jeet jätettiin pöydälle seuraayaaa
kokoukseen.
' Suomalakien Järjestön
joHtokunta sanoi vuokrasopimul^u
ylös Kommunistipuolueen osastolta
nykyisessä muodossaan. Tästä jah­tien
kaikkia haalin asioita hoitaa
Suomalaisen Järjestön osasto. .
t o v . Sula kävi osastomme
selostamassa puoluekokouksen ^e-nöa
ja päätöksiä. Selostusta kuu­lemaan
ei ollut tullut kuin tasan ZJ»
henkilöä. Häpeä, että osaston jä­senistöstä
ei enempää kuinyksi ko I
masosa tule niinkin tärkeään
L«uuteen. Selostuksen jälkeoö-«ces-kusteltiin
ja tehtiin ^^^1
joihin tov. Sula vastaili. Yleffl»
selostukseen \ j a puoluekokouk^
iJäätoksiin omin tyytyväisiä. _;J8-
senten taloudellisiin i^^^Z.
kuulumisesta oltiin sitä te, ^
t ä t p . k o m i t e i i i olisi r y h d^
järjestämään. Meidän « i f » ^
me olisi järjestettävä se ^^f^^
mä, joka on enetamistönä teolbsott
dessa: Suomalaisia C r e i g h t o^
levista työläisistä on y l = \ , f ' *^
Suurimman kansallisuus^
muodostavat pwla^
osaston.
, . - ^ tuneet lienkilot luonnollisesti, uppb^
iSämiso^eus täydellisenä ja ilman, j avat autonsa mukana. Heidän i^u-veruklceitai
| miiiba-raatiin ylör sukeltajan .^vul-osa.
män täättä HIUW«W.>—— - ^
set, rumanialaiset y.m., vf^^
let ovat niin läheisiä, etta
tävät toisiaan puheessa. ^^"T^
tyhmään kuulun enemmän ^
puolet fcaivaniion • työläisöta.-
CONRAUCHT STA., ONT.
Pfenen iDonvietoa oli
jäii^estänyt -lauantaiksi,- loi?*.