1925-11-02-02 |
Previous | 1 of 1 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-Shu 2 1 Tilstaliia marr^^: 3 p.—f a Srd, 1925 to^ÄKyssa, Oot/joka tiistai, torstai i a lauantai. T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVOVAAEA. V A P A P S (Idberty) ^ - Tbo only oigan of Finnish WoTker8 i n Canada. Pub-lisjäd i n Sudbmy. Ont, every Tuesday, Tbursday and ^ * ^ ^ e r e d at the Post Office Departoent, Ottawa, sa ggcond class matter. ' General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum charge for single insertiön 75c. The Vapaus Ia the best advertising medium among People in Canada. ' tbe Finnish Työläisten sietaa, asiain nain ollen, olb valveilla ja entista suuremnialla tarmolla työskennellä - omien taloudellisten järjestöjensä, oman puolustusjärjestonsä ja eimen kaikkea oman puolueensa jäsenmäärän ja toi* mintatehon lisäämiseksL Eikä tätä ole tehtävä väin siellä, missä «risti tm jo poltettu, merkiksi toiminnan alkamisesta», vaan kaikkialla joka maan äärellä ja kolkalla, teollisuuskeskuksissa ja maaseudulla. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimalhnotukset $;;00 .kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstetuuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,^$1.00 3 kertaa. SyntymäUmotukseti $1.00 kerta $200 3; kCTtaa, AVioöoilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kak» kertaa. Kuoltmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu «iitoslauseelta tai muistovärssyltä. _ y Halutaantiedot ja ösoteilmotukset 50c kerta, $1.00 fEoImekertaa. . . Tilapäisilmottaiien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. i l . 5 0 ja yksi kk. 76c vt Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -'k.. $5.60, puoli vk. 58.00 ja kolme kk. $1.75. ' ^ Tilauksia, joita ei w u r i a r«»ha, ei tu.Ta lähettämään. jMJtsi asiamiesten joilla on takaukset Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont. torissa lauantaina,,torstain lehteen tiistama j a lauantain Wfltcen.torstaing kello 8. ; - Jos ette mJlNin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen hikkeenhoitoja.i Mreoonallisella nfniellä. . ; - J. V. XANrT^STO. LUkkjeenholtoja. , . «Kanadan Ku Klux Klan" Torontossa ilmestyvästä «Saturday Night»-lehdestä luimme juuri toimituskirjotuksen, jossa sanottiin seuraavaa: «Äskeisessä canadalaisessa^'oikeusjutussa paljastui muutami^ Ku Klux Klan-järjestön salaisuuksista. En- ! SinJäinen «pointi» on, että New Yorkissa olevien asiallisten* kanssa oli tehty sopimus «Kanadan Ku Kl^x ' Klahin» järjestämiseksi, joka tehokkaasti kumoaa se ajatuksen, että Canadan Ku Klux Klan olisi syntynyt Canadassa.. \ «Toiseksi me saamme mielenkiintoisia tietoja siitä, 1 miten tuottavaa hommaa tuonlaisten järjestöjen järjes- _ täminen voi olla suotuisten olosuhteiden alaisena- Oikeudelle, esitetyt todistukset osottivat, että tämän j|u-« jest^mis-«syndikaatin» kahden jäsenen piti saada '$12,- 000 vuodessa mieheen'ja kolmannen $6,000 vuosipalkkaa. «Todistuksista pääsee kuitenkin sellaiseen^ käsityk-seen^ että suurin osa tuosta rahasta, jolla järjestäjille tuonlaista palkkoja maksetaan, on sitä, mikä on «pantu likoon» järjestön toiminnan alottamiseksi, ottaen huomioojtj/sen tosiasian, että järjestö ei ole jäsenmaa- V räänsä nähden'edistynyt niin hyvin, kuin'odoteltiin.» : Siinä on porvarien omasta suusta tullut todistus siitäj että yhdysvaltalainen pääoma, joka viime viiösina /on eijotuksillaan vallannut yhä' enemmän ja enemmän alaa Canadassa, on ottanut huollehtiakseen siitä, että Cianada niuutenkin amerikalaistuu. Niin juuri, ame-rikalaistuy. •. ' v Se on tullut hu.omaamaan, että sille ei ole edullista \ antaa asiain >'täällä Canadassa < kehittyä siihen jpisteer seen^ että työläiset järjestyrät ja ryhtyvät taistelemaan ennestään alhai^n elintasonsa alentamista vastaan, vaikka Canadan liitto- ja maakuntahallitukset sallivatkin yhtiöiden aäesteltujen huittajoukkojen ylläpitämisen ja, ensimäiseh käskyn saatuaan, lähettävät maäkuntäpolii-' si-, kasakka- ja sotilasjoukkoja ^inne, missä milloinkin on takko rikottava.; Sillä lakot, vaikka ne - kyetään murskaamaankin, vaikuttavat ehkäisevästi voittojen kasaantumiseen, ja isiinä työläisten järjestäytymisessä ja 'järjestötoiminnassa, jota .työtaistelujen käyminen edellyttää, piilee vakava vaara koko n)rl?yiselle riistojär-jestelmälle. - ' \ Siksi-yhdysvaltalainen pääoma: palkkaa miehiä värväämään jäseniä järjestöön, joka tulee sen määrä-ylisien , mukaon, «kuninkaalle^ uskpHifeuuden» ja «maan *kansanvaltaisesti > laadittujen' lakien ylläpitämisen » nimessä tukahduttamaan tervaan ja köyheniin • kaikki työläisten -järjestäytymisyritykset ja, yhdetä ylv tiöiden hurttien, maakuntapoliisi-, kasakka- ja sotilasjoukkojen kanssa, mahdollisimman perinpohjaisesti murskaamaan työläisten taistelurintaman siellä^ mbsä sellainen on ehditty muodostamaan ja on esteenä palkkojen polkemisille, työpäiväin pidentämisille ja työsuhteiden huonontamisille. • / Eivätkä tätä järjestöä Canadassa tarvitse vain yhdysvaltalaiset pääoman sijottajat. Kyllä se on yhtä tervetullut ;canadalaisille kapitalisteille, jotka ovat si-jottaneet rahaa teollisuuksiin. «Kanadan Ku Klux KIan»-järjestön järjestäjät koettavatkin väittää, ettei ^ällä järjestöllä ole mitään yhteyttä »Yhdysvalloissa toimivan samannimisen järjestön kanssa ja ettei se hyväksy vakivallantöitä tai lain omiin käsiinsä ottamista, vaan se toivoo, omiin jäseniinsä ja muihin ihmisiin «vaikuttamalla», voivansa heikentää niiden vaikutusta ja valtaa. Joita se rotu- ja uskontoeroavaisuuksien takia vastustaa. Kuten tunnettanee, selittävät klanit pelon siitä, että protestantismin asia tulee kärsimään Canadassa, että kontrolH liikealalla joutuu juutalaisten käsiin ja että sivistys tulee kärsimään, jos avioliitot ^valkoisten ja mustien rotujen välillä sallitaan, kannus- /iavan heitä toimintaan. V J* Noihin väitteihin ei kuitenkaan ole luottamista. Silj a ne iDvat yhtä ^atf( .vanhojen kapitalistipuolueiden vaalilupausten kansaa ja kelpaavat syötiksi sellaisille ihmisille, joiden silmis^' KJCiCon joutunut huonoon^ ^raloon. Kyllä «tarko^ pyhittää keuiot» sitteii,' kuh järjestö vonnistua ja tulee tpiminnan aika. Ja us-kallamöoieiiyalttäa,: että meolemme: «delläo «se;^ littaneet»- heiiclän «r^amattUaänl^ paljoa paremmin^ kum ie.itse tdcevat: ' ' " ' Luokkavastakohtain kärjistyminen Teollisuuskapitalismin kehittyessä ja sen vaikutuksen levitessä talouselämän iaikille aloille, yksinkertaistuu yhteiskunnan luokkarakenne tavattomasti. «Yhteiskunta jakaantuu yhä enemmän kahteen suureen, toisilleen vihamieliseen leiriin, kahteen suoranaisesti vastakkain olevaan luokkaan, porvaristoon ja proleta-riaaltiin. » Tämä 75 vuotta sitten, siis kapitalistisen ajan alussa Kommunistisessa Manifestissa annettu kuvaus kapitalistisista suhteista on vielä oikeajnpi nykyiseen aikaan nähden, jolloin yhdeltä puolen suurten joukkojen proletarisoituminen on mennyt tavattoman pitkälle ja^^^jolloin t9iselta puolen pääoman koko mahti keskittyy yhä harvempien henkilöiden käsiin.' Ei ainoastaan teollisuudessa työskentelevä työväki, vaan myöskin n-k. intelligentti-toimien edustajat: insinöörit, tiedemiehet, kirjailijat, lääkärit, ovat pakotetut työvoimaan sa myymään ja siten joutuvatjriippuvaisiksi pääomasta. Eikä pääoma enää tyydy siihen, että se hallitsee ainoastaan, paikallisia xgaikkinoita; vaan pyrkii se pienen fi nanssimiessakin muodossa hallitsemaan koko maailmaa Mutta' mitä suuremmalta pääoman mahti näyttää iiyt,. kun iökäfeelta 'Ontario»' alueella on'ryhdytty ^ l^^tarCotteviin toimiin tyaoläis^-f^jestämisessä, on-, aivan vältSniätpniS tietää^- kuka jäseiistänmie velvollinen kuulumaan unioonj ^ ^ —- Ensijksikin. viÖaan sanoaif.. e t tä kaikkien j ä s e n t ^ m e ensimäinen sitä pettävämmäksi se tosiasiallisesti tulee. Kapitalistit ei ole täydellinen herra markkinoilla, jsiitä on todistuk' sena teollisuuspulain aikajaksottain. toistuminen. Itse tuotantoprosessissa käy hänen toimintansa yhä tarpeet tomammaksi: useimmiten ei liikkeenomistaja persoona! lisesti liikettään johda, vaan hallinnollisia tehtäviä täyttämässä on koko joukko erikoispalvelijoita. Vielä kauempana toiminnasta ovat finanssi- (pankki-) pää oman edustajat. Pääoma menettää siten vallan tuo tännon yli, ja se menettää samalla vallan tuottajainkin yli. Työväenlu6kka tulee;yhä totlelemattömammaksi ja riippumattomampiin suhtejsiin pääomaan; mutta huolimatta palkkatyöläisen näennäisestä vapaudesta, ei: vieraan työvoiman riistäminen ofc milloinkaan tapahtu"- nut niin häikäilemättömästi, kuin" nykyisen kapitalismin aikana, ei milloinkaan ole riistäjäin j a riistettyjen luokkaetujen vastakkaisuus ollut'niiil räikeä ja selvä kuin jjiyt. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työvoiman ostajan edut eivät vaadi häntä huolehtimaan työläisensä hyvinvoinnista 'eikä edes elämästä, niin kuin ennen von haan orjanomistajan tai kartanonherran ^dut vaativa heitä pitämään huolta brjainsä j a maaorjäinsö elämästä jä^ jonkunlaisesta hyyinvöinnista. Tyonostajia eivät työläisiinsä sido mitkään vakinaiset suhteiet. Eipä hän työläisiään edes tunne; hänen; työssään ovat tänään toiset, huömeilhataW toiset työnnä heiclän peiflifehsä kärsivät kuirJMutta jä iiäkevät nälkää, jos he epätferyeellisten työolojen j a ylehmääräisen työp takia merieitäyälkin terveytensä j a työkykynsä ja joii tuvat ennenaikaiseen haufean — eihän se lainkaan' liikuta työvoimanosta jaa. Poistuneiden työläiöten tilalle saa hän aina toisia: onhan hänelle- palveluksihan tar jbomassa koko työttömäin muodostama teollisuuden re-s^ rviarmeija. Tämän reserviarmeijan olemassaolo ei tarjoa kapitalistille ainoastaan hänen millä hetkellä tahansa, tarvitsemaansa työvoimaa, yaan myöskin kilpai lun täkiartyöttömäin kesken tekee hänelle mahdolliseksi sanellia ehtonsa työläisille.^ > Suhteissaan työläisiin harrastaa kapitalisti vain sitä, miten pakottaisi heidät tekemään työtä mahcföllisim-mon alimaisesta palkasta mahdollisimman pitkän, ajan- Työläisten edut taasen vaativat ennen kaikkea taattua toimeentuloa, lyhyttä työpäivää ja korkeata palkkaa. Tämä etujen vastakkaisuus on syynä kiihkeään luokkataisteluun tyÖvoimtm ostajain ja t^yövoiman myyjäin välillä, taisteluun, joka alkaa heti, kun työväenluokka syntyy. —- (A. Tjumenev, «Työn historia.») Saksalainen i j ^ ^ Matkoillaan Saksass^ pidiutteli Scott Hearing Kölnissä terästä rautatievaunujen puhdistajaa. Hän p\\ nuori, perheetön mies, joka sai 9-tuntisesta työpäivästä 8.3 rtiarkkaa ($1.98). Hänen kumppaninsa, joka teki raskasta^rätalyötä» sai 6.5 markkaa (1.55). Niinpä niiden viikkopalkka täydeltä viikon työltä on lioin $12 ja,-$?.'---;;": \r l''- V:.,'. «Onko tääl^lä Kölnissä helppoa saada työtä?» ky syi Nearihg. «Sangen Vaikeata», oti vastaus.' . «Täällä on siis paljon työttömiä?» 'ry< «Niin on. Meillä bn onni oUa työssä^» >^:^r «Mutta voivatko miehet'hudlehtia-p^erheistään M ja 50 markan viildcopalkalla?» — «Laskeltaa se lOÖ markaksi, sitte voitte alkaa ajafella sellaista mahdolii-: suutta.» //; \/ «Työskentelevätkö kaikki rautetietyöläiset 9-tunti-sia työpäiviä? Missä b n 8-tuntinen työpäivä?;^ «Mennyt tiehensä. Me työskentelemmie 8-tuntia rautateille ja 1 tunnin Dawes-suunnitelmalle:» «Mutta missä ovat unionne? Eivätkö ne"^i teitä suojella?» — «Eivät hituistakaan- Monet bvat luopuneet niistä. Jälellejääneet ovat kadottaneet toivoiisa. Unionime eivät tee mitään meille. P^osut menettelevät kanssanune miten haluavat. Davres-suuru^eltaakg? Niin, sitä se Dawes-suunnitelma on meille'telmyt» — A^J. Cook, Britannian kaivostyöläisten liiton sit teeri, lausui: «Meidän täytyy elää unohtaaksenune mitä olenune tdmeet. Me olemme kironneet SfJcsan työläisiä ja se kirous on lai^gennut nieidän päällemme.' Me emme voi säilyttää-seitsem^ Umnin työpäi* yää kaivoksissa^ jos S^csan työläiset p^dfotetaan lyös^ kentelemään kahdeksan j a yhdeksän tunnin työpäiviä*» tex^täv^j on yhty^y^m^iattialanBä taloudelliseen jäfi&AJ^ön, Jos jollaln.- työalaya ei ole olemassa paikallista unio-osastoa, niin silloin pitäisi jäsentemme ryhtyä tarpeellisiin toi-menpiteiiiin unio-osaston pferusta-mista varten... Se ei kuitenkaan tar-kota, että kblmiB , neljä Jpuolueemr me jäsentä aivan Vprninpäin perustaisi unio-osaston. SeUaisesta osas-tosta'"^ tulisi vain nimellinen osasto ^paperille, joka ei tuottaisi mitääii tulosta. Olisi herätettävä samoilla aloilla työskentelevien työläisten kesken pyrkimyS' järjestäytymiseen, j a tämän pyrkiipyksen kiihottajina j a eteenpäin viejinä pitäisi • Kommunistipuolueen jäsenten olla. Nyt kuitenkin; mikäli Ontarion suomalainen' puoluejäsenistö on kysymyksessä, "on ' tärkeintä < saada kaikki voimat keskitettyä, järjes-tääksemme ne kymmenettuhannet järjestymättömät metsämiehet, jotka pitkin aikoja ovat olleet mitä kurjimmissa oloissa ja sietämättö-mimmän kohtelun alaisena mitä mielikuvitus voi keksiä. Tässä järjestämistyossä on olemassa muutamia' väärinkäsityksiä. Yksi sellainen on ollut se, kuka ja ken tähän järjestöön yhtyy. Kysymys luonnollisesti on Canadan Puu-tavaratyoläisten Teollisuusuniosta. Mikäli allekirjottaneen tietoon on tullut, ollaan joillakin seuduilla oltu siinä ajatuksensa, että kaikkien^ miespuolisten osastojäsenten olisi siihen yhdyttävä. Tämä ajoitus ei ole aivan paikallaan. -Metsämiesten uniobn on saatava jäseniksi metsä-j a sekätyölaisfet; : ' } \ Jos esimerkiksi jollain paikkakunnalla oh piehpnen f^miosasto^ silloin tulee uhioon kuulua niiden jäsenten, jotka ovat .ansiotöissä, omist i vatpa he |"armin eli ei. Miitta jos joku kantofariilari sattuu katkase-maan omm voimin j a omalta maaltaan jonkun sylen paperipuita tahi veistämään muutaman kymmenen ratapölkkyä, niin se ei vielä tarko-ta sitä, että hän olisi yksi ^ s t ä , joiden pitäisi kuulua unioon. Mutta jos tämä sama pienviljelijä siirtyy muutamaksi kuukaudeksi palk' Jkatöihin metsänhakkuussa, niin sill o i n tulee hänestä henkilö, jonka on kuuluttava samaan taloudelliseen järjestöön kuin puhtaasti metsä- ja sekatöistä elävä palkkatyöläinen. Tämä ei tarkota, että sellaisilla jäsenillä ei olisi mitään yhteistä metsätyöläisten pyrkimysten kanssa. Jos hänen taloudeUihen toimintansa •erottaakin hänet metsämiehestä, niin kommunistisen liikkeen vallankumo- .ukselliset opit ja köyhälistön yhtev nen luokka-asema liittävät heidät toisiinsa. "S Samaa voidaa.n?saJ?9a kaivosmie-histäi Ei ole t ä r k e ä ä , ' e t t ä kaivosmiehet liittyisivät metsämiesten unioon. Mutta, se ei merkitse,^ että kaivosmiehillä ja kaivpsmiesosastoll-l a ei olisi mitään tekemistä metsämiesten järjestämisen kanssa. Hyvinä iuokkataistelijoina heidän pitäisi tehdä parhaansa omien.työ-läistovereittensa järjestäytymispyr-kimysten hyväksi. Työala -jp! saa olla erottajana. Joka tapauksessa olemme me palkkabrjia, työskejite' limmepä millä työalalla tahansa. Yhden työläisryhmän järjestäminen tukee Ibista työläisryhmää suurassa määrässä. Tämä talvi pitää muodostua suurten tehtävien talveksi. Jokaisen osaston ja jokaisen jäsenen yhteistoimintaa tarvitaan. Kommunistipuolueen -fäjrtyy muodostua kaikkien työväen etua tarkottavien pyrkimysten elävöittäväksi keskustaksi. Siihen tulemme, jos jokainen jäsen ymmärtää tehtävänsä ja velvollisuutensa.. Tämän päivän tär keimpiä tehtäviä on suurten seka- ja metsätyöläisjoufckojen järjestäminen. Siihen työhön kutsuu kom-munisti^ t velvollisuudet jokaista, keski-, pohjois- ja länsi-Ontariossa olevaa osastoamme. Alf. Hautamäki. en '"^^inäsöia Kansainvälisen liikeiyöiiliekijäin liiton : to julistus pidetyn Kapitalistisessa maailmassa aina vallinnut ja sen edellsrttäinäkin työttömyys on viime vuosina saanut yhä suuremman ja': kei^rasäaan en-nenkuulniriaftömisn laajuuden. Seurauksena ovat vaikeat taloudelliset j a yhteiskunnalliset pulat, joilta eivät ole säästyneet nekään valtiot, jotka rauhansopimuksen kautta on selitetty voittajavaltioiksi.' / Sota ehkäisi tavaravaihdon yksityisten valtioiden välillä, rauhansopimukset e i v ä t ' o l e saaneet päättymään taloudellista sotatilaa valtioiden välillä. Suojatulli järjestelmä, joka luultiin jo aikoja - sitten voitetuksi, tuonti- j ä vientikielto-järjestelmä' jatkaa taistelua toisin keiiVoiUv ' r . • - ^^ousalueciti jpiUe:^ ku^ kantoinen keskinäinen työnjako, -kuten entisen Itävalta-Unkarin maat, ovat tulleet jaetuksi, , Valtioiden uudet rajat, pienien valtioiden perustaminen entisille suurille talous* alueille, ovat. johtaneet takaperoi-: ieen kehitykseen rtuotennon järjestämisessä; sillä uudet valtiot yrittävät rajojensa sisällä pystyttää voimakkaan talouden. Jättiläismäiset alueet, knten Venäjä, jpvat kokonaan kansainvälisen tavaravaihdon ulkopuolella..' -AT.;-/-. Tämä taantumus kansainvälisessä kansantaloudessa koskee , juuri niitä 'proletariaatin kerroksia, joiden pi;. '"linei!^ kasyami^jen viime .vuosikymmenin^ on tapahtu;ivtt,M.rinnan tubtannoii jcehi^yksen ja laajentu-tbisen sekä tayarjtValhdon kehityksen kanssa ja näiden tekijäin edel-lyttämänä{ : se on; liiketyontekijäin joukkoa tavarain rtaotannossa, kaupassa ja sen sivuammateissa. ; Viel ä ehemmän kuin ruumiillista työtä tekevä p^oletariMtt^ kärsii ^hen^^^ ' 4yÖn' proletorllaatti yka^isleii maiden '''saartopolitifkän seurauksis- • 'i&ikki'' tkÄä' j o ^ ' me%nfe^^^ jäin joukkojen eQn^^Jmnlnmatto-maanxkui^ uuteeä' "mikäkin 'jip.&is^i joissa % •''4^dfħ*"^äalä^nsää. däritoi" ja'''^ en mai-den liikety'on ^, - atillisen liikkeen kat^tiä^^SrelVblHsuudek-seen tai^l^*^»^hms||-lir^1hiiffi l^on t^äiit^:k&iss'£.^e)k'^lh,kai^.' s- a mäissä'^ 'hddmaÄlssa " lälevaa saartopolitiikkaa vastaan. ; Useiden maiden, ja niiden joukossa myöskin rauhänisopimuksen kautta perustettujen uUsien valtioiden; yritykset saada aikaan voimakas talous supjamuuripolitiikalla, palvelevat ennen kaikkea näiden mäided imperialistista politiikkaa; maiden, joita kapitalistiset kansankerrokset hallitsevat vain sodan-edellisten menettelytapojen mukaan. Ne ovat alituisena selkkausten uhkana Tpaiden välillä j a estävät niin ollen turmiollisen j a vaarallisen,-sodan^ perinnöksi vielä jääneen vihamielisyyden täydellistä voittamista. Samalla kuin kongressi lausuu myötätiinterisa kapitalistisen tuotantojärjestelmän työttömiksi joutuneille uhreille, selittaävs»^: ; 1) Valtioiden velvollisiius oii myöntää yhteiskunnan työttömiksi joutuneille jäsenille lainsäädännöUir sen toiminnan kautta taattu huolto työttömyysajaksi työitpmille elämän ylläpidon, takaavassa laajuudessa, ja valtioiden velvollisuus on ottaa osaa tämän vakuutuksen /kustannuksiin kohtuullisessa määrässä yleisistä varoista. , 2 ) Typttoinyys johtuu tavaravaihdon ehkäisemisestä", jonlfa edellytyksenä ph yksityisten valtioiden sup-jamuu^ ri^Uiäikka toisten valtioiden .,tiiot|eita vastaan, blipä sitten kysy- .jaylcsessä subjatullit tai vienti-;, ja tuontikiellot ja vastapainoksi Icapi talististen ryhmien tälle politiikalle kongressi vaatii tavaravaihdon täydellisen vapatid§n palauttamista. . 3) Vaikeiden taloudellisten pulien lieventämiseksi eri mäissä j a niiden tuottamien vaurioiden korjaamiseksi on paras keino itsemääraämisoi-l^ euden tunnustaminen jokaiselle kansalle jä maalle. Kon^essi ei pidä minään hyvänä keinona sodan j a : , rauhansopimusten häiritsemän taloudellisen kehityksen edistämiseksi yri^ksiä,' joiden tarkoituksena, ' bn - saada aikaan kansallisen riippu-- ^attomuuden kustannuksella taikka 'vastoin asianomaisen kansan tahtoa yhteistyötä toisten maiden kanssa. Sellaiset yritykset päinvastoin aiheuttavat uusia j a vakavia vaaroja. Naiden 3rritysten vastapainoksi kon- 'gressi vaatiikin, että jokaiselle kansalle on myönnettävä sille kuuluva poliittineri^ j a taloudellinen itsemää- 4) Kongressi toivoo, että sen alaiset järjestöt harjcittaisivat niiden periaatteiden toteuttamiseksi välttämätöntä painostusta hallitukslinsa j a maansa lainsäätäjiin ja e t t ä ne edistäisivät kaikin voimin niitä toimenpiteitä, joihin täÄsä. saiteessa rjiidytään jossain maassa. Kommunistipuolueen E.-0. piirin osastoille huomioonotettavaa ^ Matkaohjelma Puolueen edustajakokpuksessa •ollut edustajamme Hannes Sula puhuu puolueeuv edustajakokouksissa käsitellyistä asioista ja päätöksistä seuraavissa paikoissa: Mond Marrask, 4 TJiTiite Pish Marrask. 5 Vermilion River Marrask. 6 Beaver Lake Marrask. 7 Espänbla Sta, Marrask. 8 p:na pmä p:nä p:nä p:nä Bruce Mines ja Sault Ste, Marien osastoille tullaan myöhemmin ilmot-tamäan milloin toinen tämän piirin edustaja tov. Johnson tulee siellä selostamaan puohieen edustajakokouksen päätöksiä. Myös Burrittin osastoille tullaan tästä lähemmin antamaan tieto. Piiritoimikunta toivoo, että jokainen osasto toimii mahdollisimman tarmpkkaasti ilmottaessaan näistä t i laisuuksista, että jotainen puolueemme jäsen tulisi tietoiseksi edustajakokouksen päätöksistä. Samaten kehotetaan saapumaan niitä henkilöitä, joilla on joitakin , erikoisia kysymyksiä tehtävänä puolueen edustajakokouksessa ; tehtyjen päätösten suhteen. '^K.-O. piiritoimikunnan puolesta^ H, EUnien, siht. 2a. vasta sammntaka. Vsi»' maaSmen seikkaila. Lauantaina ajoj muas-' * tx ley autonsa, päin UXZTS^^ paikassa. joEsa W e l l l r g t o ^ ^^ kee JLaEm ylitse. AutTS^ naan sellaisella voimalla, että ' lend kymmenien j a l k J e n ^S txelt^_ murskaanteen t y k ^£ Onm onnettomuudessa oU h^Z^ se, ettei ykdkään autossa oS henkflöistä vaikeammin laukkaST nut, saaden ainoastaan ^enZJ vammoja. VenSjan traHankumonkien ovat ukrainalaiset toverit neet juhlimaan yhdessä meidän sao.' malmsten kanssa marraskuun seitsemäntenä päivänä. Toivotaan'ikik kien vallankumousta kannattavgja"^ Soon suomalaisten saapuvan näjhm juhlnn, • Talvi taasen Bayltelee olkknitta. tuiskuttaa" lunta ja on kova paBa. nen niinkuin ainakin talvella. Se vaan taasen lisää puutetta ja kurjuutta työläisUle, sillä talven tullen* kesän ja kesätöiden loputtaa, \m. tuu useita työläisiä työttömyyteen. ItheL M paikkakunnilta CREIGHTON MINE, ONT. M i l l e r . . Fort William Port Arthurin piirin osastojeiJL huomipoti -. Tov^ AT T. H i l l puhuu seuraavissa paikoissa: Marraskuun 5 p. Conmee. Marraskuun / 6 p. Kaministikwia (Pohjola). Marraskuun \ 7 p. Marraskuun 8' p j ä Port Arthur. Marraskuun 9 p. Nblalu. Marraskuun . 10 p. Wolf Siding. Marraskuun 11 p. Hill-Siding. Marraskuun 12 p. Marraskuun 13 p. Marraskuun 14 p. Marraskuut! 15 p. Marraskuun 16 p. Marraskuun 18 p. Marraskuun 19 p. \ Asianomaisten osastojen tulee huolehtia puhetiläisutOcsien ilmot-tamisesta mahdollisimman hyvin, sekä toimia tarmokkaasti niiden onnistumiseksi; " P. A; P. puolesta: Nolalu. , Port Arthur. Tarmola. . Fort Williara. I^PPi' FOrt Frances. Finland.^ K. Laiho, v.t, kirjuri. lemuiibsia Paolueo«a«toa , ty5&i;oIrPulue«sa lo-lakuuto 25 päi^^nä päätettiin m., m. seuraavaa: ö Uutena jäsenenä _psastopn hyväksyttiin Hanna Riikonen. Johtokuntaan valittiin Kalle Tervo, huvitoiipkuntaan Miina. Mäen pää, järjestysvaliokuntaan John Isomäki j a Eeveirtti Erkkilä; Suomesta tulleiden todistuksien perusteella päätettiin Werner Alh-bergille antaa täysi toveril^otto, koska todistuksista kävi selville, ettei hän ollut ottanut osaa sisällis- .^sotaan kummallakaan puolella. Toiminnan komitea antoi' raportin toimmnastaan, joka on vihdoinkin, saatu alulle. Useille nietsätöi-hin lähteifeille tovereille on autettu järjestämisvälineet. . He luonnollisesti >tulevat tekemään parhaansa unionistisen ; liikkeen edistämiseksi. Aikaisemmin valittujen lisäksi valittiin komiteaäii Kalle Tervo, Vie-tor Hill j a Nick Harjb, joista v i i - 'meipainittu tulee toimimaan komitean sihteerinä. Hänen' puoleensa voi kääntyä kaildssa unioa koskevissa asioissa. Kaikkien metsä- ja sekatyöläisten pitäisi heittää pois entinen velttoutensa j a l i i t ä ä pmaän unioonsa, ä l l ä yksilönä me sorrumme, mutta yhdistettynä joukkbnä me voitamme. Aato-oBnettomttotuia on vriime aikoina tapahtunut useampia. .Niistä Väikkein traagillisimman arvellaan tapahtuneen kello yksi sunnuntai-a ^ u U a , jolloin eräs terästehtaan se^ipäin pomomies, John Hulme ja munan' Mrs. J . Penfold syöksyivät autonsa kera paperitehtaan voim^^ ^navaan, putous ollen lähes.viis^/ kymmentä jalkaa. Kanavassa oli sillä kohtaa vettä noin kalideksan- •toista jalkaa. / Onnettomuuteen joji- VenajSn vaUanlramoakcen kahdek. satta vuosijuhlaa vietetään Creigh-tossa lauantaina 7 päivänä mairas-kuuta, siis samana päivänä jolloin, vallankumous alkoi Moskovassa ja Leningradissa, Kaikki työläiset tiei ty^ti rientävät juhlimaan tätä suu-! rimcrkityksellistä juhlaa. "Luonnon lapsia" on sen kappa-. Ieen nimi, jota näjrtelmäseuranune harjottelee. . Kappale näytetään, lauantaina 14 päivänä marraskuuta, jos ei voittamattomia esteitä satu.' Kappale ön. yksi parhaimpia huvi-näytelnaistä. Neljä osainen. Har-' jptuksia johtaa ^ tov. Maria Johan-son, jotenka vom etukäteen sanoa, e t t ä esitys tulee- olemaan täysiarvoista. PuplueotattoD kokoukteua t. k. 25 pmä eirbtettiin osaston jäsenyy-. destä Hanna Tilenius ja Eriika Vir- \ tanen' siitä syystä, < että he kieltäy. tyivät . noudattamasta osastomme päätöstä. Osastossamme on jo toista vuotta sitten tehty päätöSj jossa velvotetaan kaikki naisjäsenet vuoronsa jälkeen olemaan osaston ravintolassa;. Sanottua päätöstä ovat Itiaikki noUdatteneet-hubnijopn.ptt?,-„ matta edellämainittuja kahta jäsentä. Osastossamme on jäseniä, jotka asuvat neljän mailin päässä North Starella, ja nekin ovat sään-.. nöUisesti hoitaneet vuoronsa. Erottamispäätöksen johdosta on Lauri. Tilenius ja Ivari Virtanen ilmotta» neet, että he myös eroavat osastosta' • ' ^ Toisiin ihmisiin on juurtunut a-jatus,- e t t ä kun he kerran ovat Hitr tyneet johonkin työväenjärjestöön, kuuluvat he järjestyneeseen työväenluokkaan senkin jälkeen, kun o-vat jääneet järjgstöjen ulkopuöfeUe. Asia kuitenkin on hiin, että_ joka ei ole meidän mukaninirae, hän on nieitä v4staan, olkooa menneisTys minkälainen tahansa. Henkilö, joka eroaa työväenjärjestöistä, tekee rikoksen kokb, työväenluokkaa vastaan. Järjestyneiden työläisten on annettava luopioille, heidän ansaitsemansa kohtelu. .. . Ki^Ö. piiritoimikunnan ja ^P^Kl^ jeet jätettiin pöydälle seuraayaaa kokoukseen. ' Suomalakien Järjestön joHtokunta sanoi vuokrasopimul^u ylös Kommunistipuolueen osastolta nykyisessä muodossaan. Tästä jahtien kaikkia haalin asioita hoitaa Suomalaisen Järjestön osasto. . t o v . Sula kävi osastomme selostamassa puoluekokouksen ^e-nöa ja päätöksiä. Selostusta kuulemaan ei ollut tullut kuin tasan ZJ» henkilöä. Häpeä, että osaston jäsenistöstä ei enempää kuinyksi ko I masosa tule niinkin tärkeään L«uuteen. Selostuksen jälkeoö-«ces-kusteltiin ja tehtiin ^^^1 joihin tov. Sula vastaili. Yleffl» selostukseen \ j a puoluekokouk^ iJäätoksiin omin tyytyväisiä. _;J8- senten taloudellisiin i^^^Z. kuulumisesta oltiin sitä te, ^ t ä t p . k o m i t e i i i olisi r y h d^ järjestämään. Meidän « i f » ^ me olisi järjestettävä se ^^f^^ mä, joka on enetamistönä teolbsott dessa: Suomalaisia C r e i g h t o^ levista työläisistä on y l = \ , f ' *^ Suurimman kansallisuus^ muodostavat pwla^ osaston. , . - ^ tuneet lienkilot luonnollisesti, uppb^ iSämiso^eus täydellisenä ja ilman, j avat autonsa mukana. Heidän i^u-veruklceitai | miiiba-raatiin ylör sukeltajan .^vul-osa. män täättä HIUW«W.>—— - ^ set, rumanialaiset y.m., vf^^ let ovat niin läheisiä, etta tävät toisiaan puheessa. ^^"T^ tyhmään kuulun enemmän ^ puolet fcaivaniion • työläisöta.- CONRAUCHT STA., ONT. Pfenen iDonvietoa oli jäii^estänyt -lauantaiksi,- loi?*.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 2, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-11-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251102 |
Description
Title | 1925-11-02-02 |
OCR text | -Shu 2 1 Tilstaliia marr^^: 3 p.—f a Srd, 1925 to^ÄKyssa, Oot/joka tiistai, torstai i a lauantai. T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVOVAAEA. V A P A P S (Idberty) ^ - Tbo only oigan of Finnish WoTker8 i n Canada. Pub-lisjäd i n Sudbmy. Ont, every Tuesday, Tbursday and ^ * ^ ^ e r e d at the Post Office Departoent, Ottawa, sa ggcond class matter. ' General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum charge for single insertiön 75c. The Vapaus Ia the best advertising medium among People in Canada. ' tbe Finnish Työläisten sietaa, asiain nain ollen, olb valveilla ja entista suuremnialla tarmolla työskennellä - omien taloudellisten järjestöjensä, oman puolustusjärjestonsä ja eimen kaikkea oman puolueensa jäsenmäärän ja toi* mintatehon lisäämiseksL Eikä tätä ole tehtävä väin siellä, missä «risti tm jo poltettu, merkiksi toiminnan alkamisesta», vaan kaikkialla joka maan äärellä ja kolkalla, teollisuuskeskuksissa ja maaseudulla. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimalhnotukset $;;00 .kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstetuuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,^$1.00 3 kertaa. SyntymäUmotukseti $1.00 kerta $200 3; kCTtaa, AVioöoilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kak» kertaa. Kuoltmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu «iitoslauseelta tai muistovärssyltä. _ y Halutaantiedot ja ösoteilmotukset 50c kerta, $1.00 fEoImekertaa. . . Tilapäisilmottaiien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk. i l . 5 0 ja yksi kk. 76c vt Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -'k.. $5.60, puoli vk. 58.00 ja kolme kk. $1.75. ' ^ Tilauksia, joita ei w u r i a r«»ha, ei tu.Ta lähettämään. jMJtsi asiamiesten joilla on takaukset Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont. torissa lauantaina,,torstain lehteen tiistama j a lauantain Wfltcen.torstaing kello 8. ; - Jos ette mJlNin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen hikkeenhoitoja.i Mreoonallisella nfniellä. . ; - J. V. XANrT^STO. LUkkjeenholtoja. , . «Kanadan Ku Klux Klan" Torontossa ilmestyvästä «Saturday Night»-lehdestä luimme juuri toimituskirjotuksen, jossa sanottiin seuraavaa: «Äskeisessä canadalaisessa^'oikeusjutussa paljastui muutami^ Ku Klux Klan-järjestön salaisuuksista. En- ! SinJäinen «pointi» on, että New Yorkissa olevien asiallisten* kanssa oli tehty sopimus «Kanadan Ku Kl^x ' Klahin» järjestämiseksi, joka tehokkaasti kumoaa se ajatuksen, että Canadan Ku Klux Klan olisi syntynyt Canadassa.. \ «Toiseksi me saamme mielenkiintoisia tietoja siitä, 1 miten tuottavaa hommaa tuonlaisten järjestöjen järjes- _ täminen voi olla suotuisten olosuhteiden alaisena- Oikeudelle, esitetyt todistukset osottivat, että tämän j|u-« jest^mis-«syndikaatin» kahden jäsenen piti saada '$12,- 000 vuodessa mieheen'ja kolmannen $6,000 vuosipalkkaa. «Todistuksista pääsee kuitenkin sellaiseen^ käsityk-seen^ että suurin osa tuosta rahasta, jolla järjestäjille tuonlaista palkkoja maksetaan, on sitä, mikä on «pantu likoon» järjestön toiminnan alottamiseksi, ottaen huomioojtj/sen tosiasian, että järjestö ei ole jäsenmaa- V räänsä nähden'edistynyt niin hyvin, kuin'odoteltiin.» : Siinä on porvarien omasta suusta tullut todistus siitäj että yhdysvaltalainen pääoma, joka viime viiösina /on eijotuksillaan vallannut yhä' enemmän ja enemmän alaa Canadassa, on ottanut huollehtiakseen siitä, että Cianada niuutenkin amerikalaistuu. Niin juuri, ame-rikalaistuy. •. ' v Se on tullut hu.omaamaan, että sille ei ole edullista \ antaa asiain >'täällä Canadassa < kehittyä siihen jpisteer seen^ että työläiset järjestyrät ja ryhtyvät taistelemaan ennestään alhai^n elintasonsa alentamista vastaan, vaikka Canadan liitto- ja maakuntahallitukset sallivatkin yhtiöiden aäesteltujen huittajoukkojen ylläpitämisen ja, ensimäiseh käskyn saatuaan, lähettävät maäkuntäpolii-' si-, kasakka- ja sotilasjoukkoja ^inne, missä milloinkin on takko rikottava.; Sillä lakot, vaikka ne - kyetään murskaamaankin, vaikuttavat ehkäisevästi voittojen kasaantumiseen, ja isiinä työläisten järjestäytymisessä ja 'järjestötoiminnassa, jota .työtaistelujen käyminen edellyttää, piilee vakava vaara koko n)rl?yiselle riistojär-jestelmälle. - ' \ Siksi-yhdysvaltalainen pääoma: palkkaa miehiä värväämään jäseniä järjestöön, joka tulee sen määrä-ylisien , mukaon, «kuninkaalle^ uskpHifeuuden» ja «maan *kansanvaltaisesti > laadittujen' lakien ylläpitämisen » nimessä tukahduttamaan tervaan ja köyheniin • kaikki työläisten -järjestäytymisyritykset ja, yhdetä ylv tiöiden hurttien, maakuntapoliisi-, kasakka- ja sotilasjoukkojen kanssa, mahdollisimman perinpohjaisesti murskaamaan työläisten taistelurintaman siellä^ mbsä sellainen on ehditty muodostamaan ja on esteenä palkkojen polkemisille, työpäiväin pidentämisille ja työsuhteiden huonontamisille. • / Eivätkä tätä järjestöä Canadassa tarvitse vain yhdysvaltalaiset pääoman sijottajat. Kyllä se on yhtä tervetullut ;canadalaisille kapitalisteille, jotka ovat si-jottaneet rahaa teollisuuksiin. «Kanadan Ku Klux KIan»-järjestön järjestäjät koettavatkin väittää, ettei ^ällä järjestöllä ole mitään yhteyttä »Yhdysvalloissa toimivan samannimisen järjestön kanssa ja ettei se hyväksy vakivallantöitä tai lain omiin käsiinsä ottamista, vaan se toivoo, omiin jäseniinsä ja muihin ihmisiin «vaikuttamalla», voivansa heikentää niiden vaikutusta ja valtaa. Joita se rotu- ja uskontoeroavaisuuksien takia vastustaa. Kuten tunnettanee, selittävät klanit pelon siitä, että protestantismin asia tulee kärsimään Canadassa, että kontrolH liikealalla joutuu juutalaisten käsiin ja että sivistys tulee kärsimään, jos avioliitot ^valkoisten ja mustien rotujen välillä sallitaan, kannus- /iavan heitä toimintaan. V J* Noihin väitteihin ei kuitenkaan ole luottamista. Silj a ne iDvat yhtä ^atf( .vanhojen kapitalistipuolueiden vaalilupausten kansaa ja kelpaavat syötiksi sellaisille ihmisille, joiden silmis^' KJCiCon joutunut huonoon^ ^raloon. Kyllä «tarko^ pyhittää keuiot» sitteii,' kuh järjestö vonnistua ja tulee tpiminnan aika. Ja us-kallamöoieiiyalttäa,: että meolemme: «delläo «se;^ littaneet»- heiiclän «r^amattUaänl^ paljoa paremmin^ kum ie.itse tdcevat: ' ' " ' Luokkavastakohtain kärjistyminen Teollisuuskapitalismin kehittyessä ja sen vaikutuksen levitessä talouselämän iaikille aloille, yksinkertaistuu yhteiskunnan luokkarakenne tavattomasti. «Yhteiskunta jakaantuu yhä enemmän kahteen suureen, toisilleen vihamieliseen leiriin, kahteen suoranaisesti vastakkain olevaan luokkaan, porvaristoon ja proleta-riaaltiin. » Tämä 75 vuotta sitten, siis kapitalistisen ajan alussa Kommunistisessa Manifestissa annettu kuvaus kapitalistisista suhteista on vielä oikeajnpi nykyiseen aikaan nähden, jolloin yhdeltä puolen suurten joukkojen proletarisoituminen on mennyt tavattoman pitkälle ja^^^jolloin t9iselta puolen pääoman koko mahti keskittyy yhä harvempien henkilöiden käsiin.' Ei ainoastaan teollisuudessa työskentelevä työväki, vaan myöskin n-k. intelligentti-toimien edustajat: insinöörit, tiedemiehet, kirjailijat, lääkärit, ovat pakotetut työvoimaan sa myymään ja siten joutuvatjriippuvaisiksi pääomasta. Eikä pääoma enää tyydy siihen, että se hallitsee ainoastaan, paikallisia xgaikkinoita; vaan pyrkii se pienen fi nanssimiessakin muodossa hallitsemaan koko maailmaa Mutta' mitä suuremmalta pääoman mahti näyttää iiyt,. kun iökäfeelta 'Ontario»' alueella on'ryhdytty ^ l^^tarCotteviin toimiin tyaoläis^-f^jestämisessä, on-, aivan vältSniätpniS tietää^- kuka jäseiistänmie velvollinen kuulumaan unioonj ^ ^ —- Ensijksikin. viÖaan sanoaif.. e t tä kaikkien j ä s e n t ^ m e ensimäinen sitä pettävämmäksi se tosiasiallisesti tulee. Kapitalistit ei ole täydellinen herra markkinoilla, jsiitä on todistuk' sena teollisuuspulain aikajaksottain. toistuminen. Itse tuotantoprosessissa käy hänen toimintansa yhä tarpeet tomammaksi: useimmiten ei liikkeenomistaja persoona! lisesti liikettään johda, vaan hallinnollisia tehtäviä täyttämässä on koko joukko erikoispalvelijoita. Vielä kauempana toiminnasta ovat finanssi- (pankki-) pää oman edustajat. Pääoma menettää siten vallan tuo tännon yli, ja se menettää samalla vallan tuottajainkin yli. Työväenlu6kka tulee;yhä totlelemattömammaksi ja riippumattomampiin suhtejsiin pääomaan; mutta huolimatta palkkatyöläisen näennäisestä vapaudesta, ei: vieraan työvoiman riistäminen ofc milloinkaan tapahtu"- nut niin häikäilemättömästi, kuin" nykyisen kapitalismin aikana, ei milloinkaan ole riistäjäin j a riistettyjen luokkaetujen vastakkaisuus ollut'niiil räikeä ja selvä kuin jjiyt. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että työvoiman ostajan edut eivät vaadi häntä huolehtimaan työläisensä hyvinvoinnista 'eikä edes elämästä, niin kuin ennen von haan orjanomistajan tai kartanonherran ^dut vaativa heitä pitämään huolta brjainsä j a maaorjäinsö elämästä jä^ jonkunlaisesta hyyinvöinnista. Tyonostajia eivät työläisiinsä sido mitkään vakinaiset suhteiet. Eipä hän työläisiään edes tunne; hänen; työssään ovat tänään toiset, huömeilhataW toiset työnnä heiclän peiflifehsä kärsivät kuirJMutta jä iiäkevät nälkää, jos he epätferyeellisten työolojen j a ylehmääräisen työp takia merieitäyälkin terveytensä j a työkykynsä ja joii tuvat ennenaikaiseen haufean — eihän se lainkaan' liikuta työvoimanosta jaa. Poistuneiden työläiöten tilalle saa hän aina toisia: onhan hänelle- palveluksihan tar jbomassa koko työttömäin muodostama teollisuuden re-s^ rviarmeija. Tämän reserviarmeijan olemassaolo ei tarjoa kapitalistille ainoastaan hänen millä hetkellä tahansa, tarvitsemaansa työvoimaa, yaan myöskin kilpai lun täkiartyöttömäin kesken tekee hänelle mahdolliseksi sanellia ehtonsa työläisille.^ > Suhteissaan työläisiin harrastaa kapitalisti vain sitä, miten pakottaisi heidät tekemään työtä mahcföllisim-mon alimaisesta palkasta mahdollisimman pitkän, ajan- Työläisten edut taasen vaativat ennen kaikkea taattua toimeentuloa, lyhyttä työpäivää ja korkeata palkkaa. Tämä etujen vastakkaisuus on syynä kiihkeään luokkataisteluun tyÖvoimtm ostajain ja t^yövoiman myyjäin välillä, taisteluun, joka alkaa heti, kun työväenluokka syntyy. —- (A. Tjumenev, «Työn historia.») Saksalainen i j ^ ^ Matkoillaan Saksass^ pidiutteli Scott Hearing Kölnissä terästä rautatievaunujen puhdistajaa. Hän p\\ nuori, perheetön mies, joka sai 9-tuntisesta työpäivästä 8.3 rtiarkkaa ($1.98). Hänen kumppaninsa, joka teki raskasta^rätalyötä» sai 6.5 markkaa (1.55). Niinpä niiden viikkopalkka täydeltä viikon työltä on lioin $12 ja,-$?.'---;;": \r l''- V:.,'. «Onko tääl^lä Kölnissä helppoa saada työtä?» ky syi Nearihg. «Sangen Vaikeata», oti vastaus.' . «Täällä on siis paljon työttömiä?» 'ry< «Niin on. Meillä bn onni oUa työssä^» >^:^r «Mutta voivatko miehet'hudlehtia-p^erheistään M ja 50 markan viildcopalkalla?» — «Laskeltaa se lOÖ markaksi, sitte voitte alkaa ajafella sellaista mahdolii-: suutta.» //; \/ «Työskentelevätkö kaikki rautetietyöläiset 9-tunti-sia työpäiviä? Missä b n 8-tuntinen työpäivä?;^ «Mennyt tiehensä. Me työskentelemmie 8-tuntia rautateille ja 1 tunnin Dawes-suunnitelmalle:» «Mutta missä ovat unionne? Eivätkö ne"^i teitä suojella?» — «Eivät hituistakaan- Monet bvat luopuneet niistä. Jälellejääneet ovat kadottaneet toivoiisa. Unionime eivät tee mitään meille. P^osut menettelevät kanssanune miten haluavat. Davres-suuru^eltaakg? Niin, sitä se Dawes-suunnitelma on meille'telmyt» — A^J. Cook, Britannian kaivostyöläisten liiton sit teeri, lausui: «Meidän täytyy elää unohtaaksenune mitä olenune tdmeet. Me olemme kironneet SfJcsan työläisiä ja se kirous on lai^gennut nieidän päällemme.' Me emme voi säilyttää-seitsem^ Umnin työpäi* yää kaivoksissa^ jos S^csan työläiset p^dfotetaan lyös^ kentelemään kahdeksan j a yhdeksän tunnin työpäiviä*» tex^täv^j on yhty^y^m^iattialanBä taloudelliseen jäfi&AJ^ön, Jos jollaln.- työalaya ei ole olemassa paikallista unio-osastoa, niin silloin pitäisi jäsentemme ryhtyä tarpeellisiin toi-menpiteiiiin unio-osaston pferusta-mista varten... Se ei kuitenkaan tar-kota, että kblmiB , neljä Jpuolueemr me jäsentä aivan Vprninpäin perustaisi unio-osaston. SeUaisesta osas-tosta'"^ tulisi vain nimellinen osasto ^paperille, joka ei tuottaisi mitääii tulosta. Olisi herätettävä samoilla aloilla työskentelevien työläisten kesken pyrkimyS' järjestäytymiseen, j a tämän pyrkiipyksen kiihottajina j a eteenpäin viejinä pitäisi • Kommunistipuolueen jäsenten olla. Nyt kuitenkin; mikäli Ontarion suomalainen' puoluejäsenistö on kysymyksessä, "on ' tärkeintä < saada kaikki voimat keskitettyä, järjes-tääksemme ne kymmenettuhannet järjestymättömät metsämiehet, jotka pitkin aikoja ovat olleet mitä kurjimmissa oloissa ja sietämättö-mimmän kohtelun alaisena mitä mielikuvitus voi keksiä. Tässä järjestämistyossä on olemassa muutamia' väärinkäsityksiä. Yksi sellainen on ollut se, kuka ja ken tähän järjestöön yhtyy. Kysymys luonnollisesti on Canadan Puu-tavaratyoläisten Teollisuusuniosta. Mikäli allekirjottaneen tietoon on tullut, ollaan joillakin seuduilla oltu siinä ajatuksensa, että kaikkien^ miespuolisten osastojäsenten olisi siihen yhdyttävä. Tämä ajoitus ei ole aivan paikallaan. -Metsämiesten uniobn on saatava jäseniksi metsä-j a sekätyölaisfet; : ' } \ Jos esimerkiksi jollain paikkakunnalla oh piehpnen f^miosasto^ silloin tulee uhioon kuulua niiden jäsenten, jotka ovat .ansiotöissä, omist i vatpa he |"armin eli ei. Miitta jos joku kantofariilari sattuu katkase-maan omm voimin j a omalta maaltaan jonkun sylen paperipuita tahi veistämään muutaman kymmenen ratapölkkyä, niin se ei vielä tarko-ta sitä, että hän olisi yksi ^ s t ä , joiden pitäisi kuulua unioon. Mutta jos tämä sama pienviljelijä siirtyy muutamaksi kuukaudeksi palk' Jkatöihin metsänhakkuussa, niin sill o i n tulee hänestä henkilö, jonka on kuuluttava samaan taloudelliseen järjestöön kuin puhtaasti metsä- ja sekatöistä elävä palkkatyöläinen. Tämä ei tarkota, että sellaisilla jäsenillä ei olisi mitään yhteistä metsätyöläisten pyrkimysten kanssa. Jos hänen taloudeUihen toimintansa •erottaakin hänet metsämiehestä, niin kommunistisen liikkeen vallankumo- .ukselliset opit ja köyhälistön yhtev nen luokka-asema liittävät heidät toisiinsa. "S Samaa voidaa.n?saJ?9a kaivosmie-histäi Ei ole t ä r k e ä ä , ' e t t ä kaivosmiehet liittyisivät metsämiesten unioon. Mutta, se ei merkitse,^ että kaivosmiehillä ja kaivpsmiesosastoll-l a ei olisi mitään tekemistä metsämiesten järjestämisen kanssa. Hyvinä iuokkataistelijoina heidän pitäisi tehdä parhaansa omien.työ-läistovereittensa järjestäytymispyr-kimysten hyväksi. Työala -jp! saa olla erottajana. Joka tapauksessa olemme me palkkabrjia, työskejite' limmepä millä työalalla tahansa. Yhden työläisryhmän järjestäminen tukee Ibista työläisryhmää suurassa määrässä. Tämä talvi pitää muodostua suurten tehtävien talveksi. Jokaisen osaston ja jokaisen jäsenen yhteistoimintaa tarvitaan. Kommunistipuolueen -fäjrtyy muodostua kaikkien työväen etua tarkottavien pyrkimysten elävöittäväksi keskustaksi. Siihen tulemme, jos jokainen jäsen ymmärtää tehtävänsä ja velvollisuutensa.. Tämän päivän tär keimpiä tehtäviä on suurten seka- ja metsätyöläisjoufckojen järjestäminen. Siihen työhön kutsuu kom-munisti^ t velvollisuudet jokaista, keski-, pohjois- ja länsi-Ontariossa olevaa osastoamme. Alf. Hautamäki. en '"^^inäsöia Kansainvälisen liikeiyöiiliekijäin liiton : to julistus pidetyn Kapitalistisessa maailmassa aina vallinnut ja sen edellsrttäinäkin työttömyys on viime vuosina saanut yhä suuremman ja': kei^rasäaan en-nenkuulniriaftömisn laajuuden. Seurauksena ovat vaikeat taloudelliset j a yhteiskunnalliset pulat, joilta eivät ole säästyneet nekään valtiot, jotka rauhansopimuksen kautta on selitetty voittajavaltioiksi.' / Sota ehkäisi tavaravaihdon yksityisten valtioiden välillä, rauhansopimukset e i v ä t ' o l e saaneet päättymään taloudellista sotatilaa valtioiden välillä. Suojatulli järjestelmä, joka luultiin jo aikoja - sitten voitetuksi, tuonti- j ä vientikielto-järjestelmä' jatkaa taistelua toisin keiiVoiUv ' r . • - ^^ousalueciti jpiUe:^ ku^ kantoinen keskinäinen työnjako, -kuten entisen Itävalta-Unkarin maat, ovat tulleet jaetuksi, , Valtioiden uudet rajat, pienien valtioiden perustaminen entisille suurille talous* alueille, ovat. johtaneet takaperoi-: ieen kehitykseen rtuotennon järjestämisessä; sillä uudet valtiot yrittävät rajojensa sisällä pystyttää voimakkaan talouden. Jättiläismäiset alueet, knten Venäjä, jpvat kokonaan kansainvälisen tavaravaihdon ulkopuolella..' -AT.;-/-. Tämä taantumus kansainvälisessä kansantaloudessa koskee , juuri niitä 'proletariaatin kerroksia, joiden pi;. '"linei!^ kasyami^jen viime .vuosikymmenin^ on tapahtu;ivtt,M.rinnan tubtannoii jcehi^yksen ja laajentu-tbisen sekä tayarjtValhdon kehityksen kanssa ja näiden tekijäin edel-lyttämänä{ : se on; liiketyontekijäin joukkoa tavarain rtaotannossa, kaupassa ja sen sivuammateissa. ; Viel ä ehemmän kuin ruumiillista työtä tekevä p^oletariMtt^ kärsii ^hen^^^ ' 4yÖn' proletorllaatti yka^isleii maiden '''saartopolitifkän seurauksis- • 'i&ikki'' tkÄä' j o ^ ' me%nfe^^^ jäin joukkojen eQn^^Jmnlnmatto-maanxkui^ uuteeä' "mikäkin 'jip.&is^i joissa % •''4^dfħ*"^äalä^nsää. däritoi" ja'''^ en mai-den liikety'on ^, - atillisen liikkeen kat^tiä^^SrelVblHsuudek-seen tai^l^*^»^hms||-lir^1hiiffi l^on t^äiit^:k&iss'£.^e)k'^lh,kai^.' s- a mäissä'^ 'hddmaÄlssa " lälevaa saartopolitiikkaa vastaan. ; Useiden maiden, ja niiden joukossa myöskin rauhänisopimuksen kautta perustettujen uUsien valtioiden; yritykset saada aikaan voimakas talous supjamuuripolitiikalla, palvelevat ennen kaikkea näiden mäided imperialistista politiikkaa; maiden, joita kapitalistiset kansankerrokset hallitsevat vain sodan-edellisten menettelytapojen mukaan. Ne ovat alituisena selkkausten uhkana Tpaiden välillä j a estävät niin ollen turmiollisen j a vaarallisen,-sodan^ perinnöksi vielä jääneen vihamielisyyden täydellistä voittamista. Samalla kuin kongressi lausuu myötätiinterisa kapitalistisen tuotantojärjestelmän työttömiksi joutuneille uhreille, selittaävs»^: ; 1) Valtioiden velvollisiius oii myöntää yhteiskunnan työttömiksi joutuneille jäsenille lainsäädännöUir sen toiminnan kautta taattu huolto työttömyysajaksi työitpmille elämän ylläpidon, takaavassa laajuudessa, ja valtioiden velvollisuus on ottaa osaa tämän vakuutuksen /kustannuksiin kohtuullisessa määrässä yleisistä varoista. , 2 ) Typttoinyys johtuu tavaravaihdon ehkäisemisestä", jonlfa edellytyksenä ph yksityisten valtioiden sup-jamuu^ ri^Uiäikka toisten valtioiden .,tiiot|eita vastaan, blipä sitten kysy- .jaylcsessä subjatullit tai vienti-;, ja tuontikiellot ja vastapainoksi Icapi talististen ryhmien tälle politiikalle kongressi vaatii tavaravaihdon täydellisen vapatid§n palauttamista. . 3) Vaikeiden taloudellisten pulien lieventämiseksi eri mäissä j a niiden tuottamien vaurioiden korjaamiseksi on paras keino itsemääraämisoi-l^ euden tunnustaminen jokaiselle kansalle jä maalle. Kon^essi ei pidä minään hyvänä keinona sodan j a : , rauhansopimusten häiritsemän taloudellisen kehityksen edistämiseksi yri^ksiä,' joiden tarkoituksena, ' bn - saada aikaan kansallisen riippu-- ^attomuuden kustannuksella taikka 'vastoin asianomaisen kansan tahtoa yhteistyötä toisten maiden kanssa. Sellaiset yritykset päinvastoin aiheuttavat uusia j a vakavia vaaroja. Naiden 3rritysten vastapainoksi kon- 'gressi vaatiikin, että jokaiselle kansalle on myönnettävä sille kuuluva poliittineri^ j a taloudellinen itsemää- 4) Kongressi toivoo, että sen alaiset järjestöt harjcittaisivat niiden periaatteiden toteuttamiseksi välttämätöntä painostusta hallitukslinsa j a maansa lainsäätäjiin ja e t t ä ne edistäisivät kaikin voimin niitä toimenpiteitä, joihin täÄsä. saiteessa rjiidytään jossain maassa. Kommunistipuolueen E.-0. piirin osastoille huomioonotettavaa ^ Matkaohjelma Puolueen edustajakokpuksessa •ollut edustajamme Hannes Sula puhuu puolueeuv edustajakokouksissa käsitellyistä asioista ja päätöksistä seuraavissa paikoissa: Mond Marrask, 4 TJiTiite Pish Marrask. 5 Vermilion River Marrask. 6 Beaver Lake Marrask. 7 Espänbla Sta, Marrask. 8 p:na pmä p:nä p:nä p:nä Bruce Mines ja Sault Ste, Marien osastoille tullaan myöhemmin ilmot-tamäan milloin toinen tämän piirin edustaja tov. Johnson tulee siellä selostamaan puohieen edustajakokouksen päätöksiä. Myös Burrittin osastoille tullaan tästä lähemmin antamaan tieto. Piiritoimikunta toivoo, että jokainen osasto toimii mahdollisimman tarmpkkaasti ilmottaessaan näistä t i laisuuksista, että jotainen puolueemme jäsen tulisi tietoiseksi edustajakokouksen päätöksistä. Samaten kehotetaan saapumaan niitä henkilöitä, joilla on joitakin , erikoisia kysymyksiä tehtävänä puolueen edustajakokouksessa ; tehtyjen päätösten suhteen. '^K.-O. piiritoimikunnan puolesta^ H, EUnien, siht. 2a. vasta sammntaka. Vsi»' maaSmen seikkaila. Lauantaina ajoj muas-' * tx ley autonsa, päin UXZTS^^ paikassa. joEsa W e l l l r g t o ^ ^^ kee JLaEm ylitse. AutTS^ naan sellaisella voimalla, että ' lend kymmenien j a l k J e n ^S txelt^_ murskaanteen t y k ^£ Onm onnettomuudessa oU h^Z^ se, ettei ykdkään autossa oS henkflöistä vaikeammin laukkaST nut, saaden ainoastaan ^enZJ vammoja. VenSjan traHankumonkien ovat ukrainalaiset toverit neet juhlimaan yhdessä meidän sao.' malmsten kanssa marraskuun seitsemäntenä päivänä. Toivotaan'ikik kien vallankumousta kannattavgja"^ Soon suomalaisten saapuvan näjhm juhlnn, • Talvi taasen Bayltelee olkknitta. tuiskuttaa" lunta ja on kova paBa. nen niinkuin ainakin talvella. Se vaan taasen lisää puutetta ja kurjuutta työläisUle, sillä talven tullen* kesän ja kesätöiden loputtaa, \m. tuu useita työläisiä työttömyyteen. ItheL M paikkakunnilta CREIGHTON MINE, ONT. M i l l e r . . Fort William Port Arthurin piirin osastojeiJL huomipoti -. Tov^ AT T. H i l l puhuu seuraavissa paikoissa: Marraskuun 5 p. Conmee. Marraskuun / 6 p. Kaministikwia (Pohjola). Marraskuun \ 7 p. Marraskuun 8' p j ä Port Arthur. Marraskuun 9 p. Nblalu. Marraskuun . 10 p. Wolf Siding. Marraskuun 11 p. Hill-Siding. Marraskuun 12 p. Marraskuun 13 p. Marraskuun 14 p. Marraskuut! 15 p. Marraskuun 16 p. Marraskuun 18 p. Marraskuun 19 p. \ Asianomaisten osastojen tulee huolehtia puhetiläisutOcsien ilmot-tamisesta mahdollisimman hyvin, sekä toimia tarmokkaasti niiden onnistumiseksi; " P. A; P. puolesta: Nolalu. , Port Arthur. Tarmola. . Fort Williara. I^PPi' FOrt Frances. Finland.^ K. Laiho, v.t, kirjuri. lemuiibsia Paolueo«a«toa , ty5&i;oIrPulue«sa lo-lakuuto 25 päi^^nä päätettiin m., m. seuraavaa: ö Uutena jäsenenä _psastopn hyväksyttiin Hanna Riikonen. Johtokuntaan valittiin Kalle Tervo, huvitoiipkuntaan Miina. Mäen pää, järjestysvaliokuntaan John Isomäki j a Eeveirtti Erkkilä; Suomesta tulleiden todistuksien perusteella päätettiin Werner Alh-bergille antaa täysi toveril^otto, koska todistuksista kävi selville, ettei hän ollut ottanut osaa sisällis- .^sotaan kummallakaan puolella. Toiminnan komitea antoi' raportin toimmnastaan, joka on vihdoinkin, saatu alulle. Useille nietsätöi-hin lähteifeille tovereille on autettu järjestämisvälineet. . He luonnollisesti >tulevat tekemään parhaansa unionistisen ; liikkeen edistämiseksi. Aikaisemmin valittujen lisäksi valittiin komiteaäii Kalle Tervo, Vie-tor Hill j a Nick Harjb, joista v i i - 'meipainittu tulee toimimaan komitean sihteerinä. Hänen' puoleensa voi kääntyä kaildssa unioa koskevissa asioissa. Kaikkien metsä- ja sekatyöläisten pitäisi heittää pois entinen velttoutensa j a l i i t ä ä pmaän unioonsa, ä l l ä yksilönä me sorrumme, mutta yhdistettynä joukkbnä me voitamme. Aato-oBnettomttotuia on vriime aikoina tapahtunut useampia. .Niistä Väikkein traagillisimman arvellaan tapahtuneen kello yksi sunnuntai-a ^ u U a , jolloin eräs terästehtaan se^ipäin pomomies, John Hulme ja munan' Mrs. J . Penfold syöksyivät autonsa kera paperitehtaan voim^^ ^navaan, putous ollen lähes.viis^/ kymmentä jalkaa. Kanavassa oli sillä kohtaa vettä noin kalideksan- •toista jalkaa. / Onnettomuuteen joji- VenajSn vaUanlramoakcen kahdek. satta vuosijuhlaa vietetään Creigh-tossa lauantaina 7 päivänä mairas-kuuta, siis samana päivänä jolloin, vallankumous alkoi Moskovassa ja Leningradissa, Kaikki työläiset tiei ty^ti rientävät juhlimaan tätä suu-! rimcrkityksellistä juhlaa. "Luonnon lapsia" on sen kappa-. Ieen nimi, jota näjrtelmäseuranune harjottelee. . Kappale näytetään, lauantaina 14 päivänä marraskuuta, jos ei voittamattomia esteitä satu.' Kappale ön. yksi parhaimpia huvi-näytelnaistä. Neljä osainen. Har-' jptuksia johtaa ^ tov. Maria Johan-son, jotenka vom etukäteen sanoa, e t t ä esitys tulee- olemaan täysiarvoista. PuplueotattoD kokoukteua t. k. 25 pmä eirbtettiin osaston jäsenyy-. destä Hanna Tilenius ja Eriika Vir- \ tanen' siitä syystä, < että he kieltäy. tyivät . noudattamasta osastomme päätöstä. Osastossamme on jo toista vuotta sitten tehty päätöSj jossa velvotetaan kaikki naisjäsenet vuoronsa jälkeen olemaan osaston ravintolassa;. Sanottua päätöstä ovat Itiaikki noUdatteneet-hubnijopn.ptt?,-„ matta edellämainittuja kahta jäsentä. Osastossamme on jäseniä, jotka asuvat neljän mailin päässä North Starella, ja nekin ovat sään-.. nöUisesti hoitaneet vuoronsa. Erottamispäätöksen johdosta on Lauri. Tilenius ja Ivari Virtanen ilmotta» neet, että he myös eroavat osastosta' • ' ^ Toisiin ihmisiin on juurtunut a-jatus,- e t t ä kun he kerran ovat Hitr tyneet johonkin työväenjärjestöön, kuuluvat he järjestyneeseen työväenluokkaan senkin jälkeen, kun o-vat jääneet järjgstöjen ulkopuöfeUe. Asia kuitenkin on hiin, että_ joka ei ole meidän mukaninirae, hän on nieitä v4staan, olkooa menneisTys minkälainen tahansa. Henkilö, joka eroaa työväenjärjestöistä, tekee rikoksen kokb, työväenluokkaa vastaan. Järjestyneiden työläisten on annettava luopioille, heidän ansaitsemansa kohtelu. .. . Ki^Ö. piiritoimikunnan ja ^P^Kl^ jeet jätettiin pöydälle seuraayaaa kokoukseen. ' Suomalakien Järjestön joHtokunta sanoi vuokrasopimul^u ylös Kommunistipuolueen osastolta nykyisessä muodossaan. Tästä jahtien kaikkia haalin asioita hoitaa Suomalaisen Järjestön osasto. . t o v . Sula kävi osastomme selostamassa puoluekokouksen ^e-nöa ja päätöksiä. Selostusta kuulemaan ei ollut tullut kuin tasan ZJ» henkilöä. Häpeä, että osaston jäsenistöstä ei enempää kuinyksi ko I masosa tule niinkin tärkeään L«uuteen. Selostuksen jälkeoö-«ces-kusteltiin ja tehtiin ^^^1 joihin tov. Sula vastaili. Yleffl» selostukseen \ j a puoluekokouk^ iJäätoksiin omin tyytyväisiä. _;J8- senten taloudellisiin i^^^Z. kuulumisesta oltiin sitä te, ^ t ä t p . k o m i t e i i i olisi r y h d^ järjestämään. Meidän « i f » ^ me olisi järjestettävä se ^^f^^ mä, joka on enetamistönä teolbsott dessa: Suomalaisia C r e i g h t o^ levista työläisistä on y l = \ , f ' *^ Suurimman kansallisuus^ muodostavat pwla^ osaston. , . - ^ tuneet lienkilot luonnollisesti, uppb^ iSämiso^eus täydellisenä ja ilman, j avat autonsa mukana. Heidän i^u-veruklceitai | miiiba-raatiin ylör sukeltajan .^vul-osa. män täättä HIUW«W.>—— - ^ set, rumanialaiset y.m., vf^^ let ovat niin läheisiä, etta tävät toisiaan puheessa. ^^"T^ tyhmään kuulun enemmän ^ puolet fcaivaniion • työläisöta.- CONRAUCHT STA., ONT. Pfenen iDonvietoa oli jäii^estänyt -lauantaiksi,- loi?*. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-11-02-02