1957-01-15-03 |
Previous | 3 of 5 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm
' aaoen»;.]
|ttroItti'pas>'i'
[JDESTA .
••MU
ressare-puöiiji
sri. pidettä»;.
an 19-22; pi^-
tuksia &o^4--
K. joka.jhi^
keskustelua, i
5ta ja
kauaskan-v.
keliolttanut^v
i hyväfcqrt-ij
«*seen.,,j^,lj
pstfejuja' ^ v ;
losita. Puo- '
"National,
isesti omis-ja^
kaikMjf«
niaannöeiwi
im kautta. *
i^dessä '''im i siii
.tautuin"dän''-'k.|:^^
lila räkeria'"iK
dhjelmäanf
l y i maistaa j a pidetään Icerhon ko-!
usTtäas perjm^
I päiyänä. keUö i päivällä. ,>•.:'
Olisi toivottavaa, ?ttä jokainen jä^
saapmä s i ^
i paljon: (^riasiiiite^p^^
^Saiinialla; mzdiutseb"tässäHkuonG^^
touliujsta; että fcoiin ire
tiaaja nyt kiiidu olevan erikoi^v
anrqkas
ämänä helmikuun 2^päivänä Ts^ön
'^mpelisslL siis isolla fiaaliilä Iratear^
suomalaiset sitä aina sanomme.'|
Jos kuka teistä oli viimeisessä 1
oron konsertissa joka pidettiih
ri^ennen joulua meidän omalla
_ ^ mme, imn ;Hsiuistätte lyär-anTettä
kuoro esunQi edukseeni
ne monet kuoron laulut joita!
e silloin esittivät olivat todellakih!
te^ttisia, ja voidaan \ huomioida!,
" kuoro on tehnyt hyvää työtä
olteliessaan, siitäkin huolimatta
:tta..sillä oh vain kerran viikossa;^
oitiikset.
Sitten oli kuorolaulujen mukana
liar muita kauniita esityksiä yksiötä
ja pienemmiltä joukoilta,,
myöskin naisten kuorolta, että
ustus tulee antaa kuoron työl- ^
sillä se on ollut arvokasta ja tii-öellaisena
jatkumaankin. Niiri-pitääkin
sillä kesään ei ole pit-äika,
j a ensi kesän laulu ja ur^
ilujuhlille täytyy valmistua päl^ >
•Ti' hyvää ja arvokasta ohjelmaa;
— T A S
assa 125
tehdasta
iwa. -— Liittovaltion tilasto-imiston
viime viikolla juikaise-,
tietojen mukaan v. 1955 Ca-idassa
oli 125 paperitehdasta, jois-i
vastaava- 55 Quebecissa, 41 Ontariossa ja
:*ii|lt| l i ^ l ^ M s h Columbiassa^ Itea Il-":-:
cökoukseUe JJ|Ä|-~ fiaketteja käytettiin ensimmäi-itaan,
-etta-i' f ^ K i i ' kerran sota-aseena v. 1828, jol-
•'" '^'^ *liö sir W
•"'f0n. käyttöä Britannian armeijalle.
a enslikeriu
i • •SS'
3t
idesta
i-onlähe.'
raketeillarÄ.
sin läsW%l
eet vähin- 4 ,
j , ' kertoi
<i ilmailu-'''^
itaja, pro-
Pariisissa ''^^
• ' "n
tiedonan* J[-|
eista kan*
M i ' - '
oli erityi-ll
tnuistutia-J...
-keuksissa/
ippikaasu- }r|
la oli pie-f
s ei olisi ri
essa maa- •'•^-l
lentomat;':
aivat telu
Suonen «s
le-eläimil-lyönnilli.
j;^
ei ollufc^
• • • •
-rmf
K 1 1 t o S
Täten .'Ikustm' iydtoi^lMsetkillj
ikset k a ^ e , iJblSa . läJiettivat
ulle. jjoulu- ja uuden vuoden '
' orDfty^äivä^^tejaiJaj l^iffl,
lujafvuoden n^altefeeisrf.-^>^^^
vit OTTO HEINO
.9i'Stcord St., Port-Artlinr. .OnL:
K6rtt0oksia
lahjakirjoiksi
l-KALEVAU
_ Dksemme Akseli Gal-itKallelan
somlstamana loisto-
Dksena.
Nalikaselkä-kansissa
sid»' IS.50
KIVEN
Seitsemän Veljestä
naliftaselkähansima
stähut Aksäi Gallen-KaUela
Hlnto $7.S0
KIVEN
Valitut Teokset
sidottu koviin nahkakansiin.
enää'Ml-;;{^7'
pitalianiniit
länsiä-vcL
'-vip
ita) inal-,|^1
leen, ettic
den 130,-(^^
mi^oukot >;iv
n "joslielcl
iiten IJn-| .
ua el tiäe,i'i
jinanj^'^^?
tilaisuufefe"
) kuotee?^^;
lOO jäsajf,(. l
Identtl j*;^'
r on anti-)4i
päämaja:'*'
nmukais-rasta
is tes
ssa maar,i>;f
on kallc'
opuolells'J.
paremi^l'
la JoUoliCl
i. autta»,f
tä vistal-;
ttu aivo^j'
f _
ununistif.
inan
aen ejarj ^
n ,taval^-!;
tä ei ote''
nlOiiii^
Bamaa^l
.mttisi%!
kOUÄ."/!
[Sidoksen selkä on varustettu ko-
^ikkein. Sekä kannessa että
on lukuisia vignettejä. Ylä.
kullattti. Hienossa kotelossa.
Hinf» 18.50
•Matkaa osoitteena:
TAPAUS PUBLISHING
iqOMPANY LIMITED
69 Sndbnry, Ont
mmmmmmmmnjmmmmmmmmm
• - - ^Hyväa jai paljon., [yjsumia,tanmiifc. 1 5 p . ^ T u ^ r ^ ' - ' ^
St. Glair^ntiaäniheiinoöri" kuuluvalla Rosella Nahmabinilla on
käsissään Britannian kiiloinkaan^ Yrjö IV allekirjoittama rau-hansopirnus,
missä myöniiettiih St. Clair-heimoUe 10,000 eekker
riä maata Sarnian lähellä: Vuosien kuluessa heimo on myynyt
rriaitansä ja jäijellä onehää 3;450 eekkeriä. Heimossa on enää
jäljellä vain 457 jäsentä jahe ovat päättäneet myydä maansa
eräille amerikkalaisille yhtiöiUei jotka ovat tarjonneet $9,000,-
OOO. Intiaändt aikovat pitää omaa käyttöänsä varten vaih 258
eekkeriä ja ostajat ovat sitoutuneet rakentamaan siUeäluedl^^^
useita rakennuksia ja päällystetyt tiet, jotka tuleva>!t maksamaan
Toront» -r- Tamn-tilfuun 3 p i i
vSän loippuneen viikim ajalUt
jȊntyi tySttSmien anneija:
henkaöUi. kohottaen tik8T>ii5ten
työ^ömänS: "olevien luvun SOisSC^
joka määrä todellisuudessa on paljon
isompi, siUS ne nranet, siulat,
joiden kirjoissa ei ole • tarpe
merkkejä, eivät myöskään tule tähän
luetteloon.
UNKARIN PAKOLAISET. '
SAIVAT KTLMÄN VASTAAN*
OTON KINGSTONISSA^ . ^?
i 27 unkarilaista, jotka olivat saapuneet
Torontoon, mutta «iväi l i ^
tMeet täältä
stoniin, jossa heille öli kylmä vastaanotto.
Bliehelle jä vaimolle tarjottiin
eräässä hotellissa työtä mut-ta
kuukausipalkka heille yhteisesti
oli sata dollaria, ja jos biisi pitänyt
myöhempään tehdä työtä illaUa.
siitä ei luvattu maksaa mitään.
Toisessa paikassa heidän ryhmääh'
sä kuuluvaU^ tarjottiin työtä 25
sentin timtipalkialla. Tästä nämä
pakolaiset kimpiiantuivat, sanoen
heille luvatun Canadassa hankkia
koti, antaa heille vaaletusta jptyö^
paikka. Sitten heille sanottiin, et
tä me emme halua teitä Canadassa,
ei kukaan halua, menkää kotiin.
Tämä onkin se niitalin. kurja
puoli, jonka he: tänne tulleet tule:
vat täällä yhä suuremmassa mä|i-rässä
kokemaan. Siitä ei Canadan
siit-tolaisministeri maininnut rini
tään. Yksi noista pakolaisjouk-koon
kuuluvista sanoi että venäläiset
virlcaiiijat tarjosivat heillei. paremman
työn. Missä nuo virkJaili-jat
noin ovat sanoneet, sitä ei puti
nen selosta.
Canadaa on alettu tulvittaa siirtolaisilla.
Englannista on aikor
muksena tuottaa kolmisensataatu-hatta
tännei joista jo on v.. 1955
saapunut 30,000 ja 1956 45,000. Siirtolaisvirasto
voi tarkastaa viikpssa
hoin kuusituhatta tulokasta.. Siirtolaisviraston
edessä on noin^£K). jal-'
kaa pitkä' rivistö odottamassa, pääsyä
terveyden ja muiden seikkojen
tarkastukseeh. Uutisessa kuitenkin
sanotaan, etteivät'- kuljetus-ynnä
muut laitokset voi kuljettaa inuiita
kuin 50.000 henkeä vuodessa.
Siirtolaisuuspaniildnön aiheuttanut
alhaiset palkat ja jatkuva elinkustannusten
nousu. Ja nyt ttio
onnettoman typerä hyökkäys Egyi?-
jtiin! on saanut taloudellisentoimeentulon
kyseenalaiseksi ja lisää
työkansan kärsimyksiä. Se im saat
tanut koko Englannin; «mestiip
iMikon talouden Jtocjumaan l un
kurssin partaiUe. SUs' .Canada saa
englantilaista työvoimaa ronsaasti.
mutta saa $e sitä nutistakin maista.
Saksasta; Hollannista ja Italiasta
iplstä on ^ o s s a satoja ja toisista
tuhansia siirtolaisia. LöydetäänkS
jokaiselle työtä ja edes jonkunlai
nen toimeentulo? Hallituksen. taholta
kyllä pu&utaan kaunista ja
hyvää, miten työtilanne pysyy hyvänä
ja työtä kyllin jokaiseUe j a
kiulkiessamUie t o t e e n 1980 kohoaa
työmsten palfcatkin 60 doUaristä
100 dollariin asti Viikossa. Tämän
me lukijat ja Syleensä työkansa
otamme herrojen juttuina, joita e-sitetään
aina vatdieh edellä.;Lupaavat
ne nyt häiden kturjuudessa elä
vien eläkettäkUi kohottaa, mutta ei
sitä kohottamisen suuruutta vielä
öle>ratkaistu. CCFm edustajat esittävät
maksettavaksi $65.00 kuukau*
dessa ja 65 vuoden ikärajasta al^
taen. Mutta se voi kuivua hyvink
in pieneen, jos el jää vaikka entiselleen.
Terveysvakuutusta, josta
myös on kauan puhuttu pitäisi aivan
lähivukkoina ottaa uudelleen
keskusteltavaksi. No katselemme
j a vartoilemme, mutta varmuudella
voidaan etukäteen sanoa: Parannuksia
palkkoihin, työolosuhteisiin,
vanhuudeneläkkeeseen ja sosiaaliseen
huoltoon saadaan, vain sikäli
kuin järjestynyt työväki saa näissä
asioissa äänensä kuulluksi. Sen on
kokemus opettanut, r - J . i - n
ilOll
.Tfftml». Finlandia kuoron ^a
soittokunnan kpnseHtl on Don^iai-lUia
tk. 20 pnä.
; Kaoro on ahkerasti barjolteUnt
vannaan kuulemisen arvoisia^ Söit*
tokunta on myS$ hyvissä kunnossa.
Sitten meillä on tilaisuik k u i ^
tdoainalaisten ' noin' '40-iieni(|si|
m i i e s l ^ o^
esiintymään kaksi eri kertaa! Mei
dän hyvin tunnetut harmonikkämes
tariinine. Maiwbien'jä';U
esittävät dueton ja mÄdpUiSfcs^
'vielä trion tai kvartetit apulais^äoisii
% Iisaksi pn vielä rano, ki?pletti j(>
muita ohjelmanumeroita. Sopii ^
tiilla konseptiin. Pitäkää kaikki
mielessä, että Don haalillii on tk
20 pnä hyvä konsertti. ~ G:son
Mahtavft jiJhmiwtaJa nifaa: tte^^
JugosIavian^Puolaii
lutuppayhteydet
Belgradissa Wleidrjoit^ttiin hUjat^
tain pöytäkirja tavaratoimituksista
Jugoslavian ja Puolan' kesken
vuodeksi 1957 yhteissummaltaan 31
miljoonaa dpllaria. Jugoslavia; tulee
toimittamaan iHiolalle sinkki-ja
pyritrikasteita, savimaata, lyijyä,
kaustista; ja käUinqitua söbdaiäV kemikaaleja,
hedelmiä- ja muita tavaroita.
Puola iiilee toimittamaan Ju-goslavialle
vailssiiayaraä, kivitiiiltä
koksia, sälikötarpeita. kemikaaleja
ja muita tavaroita.' -
» | a i een
Helsinki.Ulkomaalaisten Stio*
meen kohdistuvasi, turistimatkai-lussa
pn hsaanune eimakkotietöjen
inuikaan tänä vuonna saavuttamassa
uuden hyvän ennätyksen, kertoo
Suomen Matkailijäyhdistyk^^ :;ti^
dotuspäällikkö Heikki Lehmusto. Jo
lokakuun tilastptiedpt lupdavat 'eii*
nätystä monessa kohdin j a arvion
mukaan vuoden loppuun mennessä
on^maassa käynyt 240,000 r - 250,000
ulkomaalaista turistia. ^ A ;
Lokakuun loppuun ] mennessä
onl maahan. saapunut 226.464 turistia
viime vuoden vastaavan iuviin
ouua 217.468. v:,.,,'v
Ruotsalaisien turistien määrä öli
lokakuun .rpppuun mennessä 149^
438. Norjalaisteifi turistien määrä oU
N-liiil#iiiijiil€litfi#aiikuKsU
. Ulitualia, 'iäss^ 'Poh;ois-Karjalan
suurten korpien eräässä asiituskes^
kuksessa-pidettiin'yähää ennen lo-kakuiinl'ensimmäistä
p^^^
keennautfijain kököps. Piirin' sosiaalihuolto-
osasto oli sinä' päivänä
kerännyf kokoukseen kaikki iälckäät
työläiset ja virkailijat, jotka olivat
työskennelleet elämänsä' 'aikana 25
vuotta ja sitä^^enemmänlcin.- -Osaston
johtaja E. Hämäläinen selvitti
heille ylcsityiskohtaisesti uudemman
kerran sitä.eläkkeenmääräämis- ja
maksamisjärjestystä, joka-perustuu
Neuvostoliiton korkeimman': neuvoston
iieinäkuun istunnossa-vahvistaman
uuteen lakiin. Tämän jälkeen
alettiin uusien eläkekirjojfen. luovutus,
niiden kirjojen, joilla i Vanhuk
set tulevat elämänsä lopptiun asti
saamaan valtiolta eläkettä»;;::
Ottaessaan tämän kirjan.-vastaan
Uhtuan uittotyömaan 65-vuotias
mestari Filipp Arhipov. sanoi: r-
PETER A. m
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforlh Ave» Toronto
E3C mm
s
NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
.'.KirjaUlsuutemme suurimpiin teoksiin ^uoamlzi^m-
' karin yhteistyön tuloksena synty-nyt "SUURI LÄÄKÄRIKmJA".
jonka päätoimittajana on dosentti Niilo Saksela. Siina ^iteta^ i:j
-1406 sivulla Ja 900'kuvalla koko se lääketieteellinen Ueto^ära joka • f-,
..tällä hetkellä ori Suomen lääkärikunnan ensirivin miesten tutki-musten
tulotcsena saavutettavissa.
•Teoksen toimittaja kirjan esipuheessa sanoo: -
"Nyt ilmestyvän SUUREN LÄÄKÄRIKIRJAN tekijöitten harras
«toivomus on. että se todella kykenisi auttamaan lukijoitaan teutien
merkityksen Ja luonteen samoin kuin niiden ehkäisyn Ja homon „
„ S a r ^ ^ i 5 4 ä Ja täten osaltaan täyttäisi tehtävänsä nykyaika!- j -J
il*fi6ssa yleistajuisen lääketieteen valistustyössä." •
Teos hakemistoineen käsittää 1121 sivua
Ja 900 kuvaa. HINTA SID ~.— $9.50
T I L A T K A A O S O I T T B E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO, LTD.
SUDBUBY. ÖNT.
1
mm mm
— Aiot in työni vupnna 1904' kolmetoistavuotiaana
poikasena. Metsär
työläiset eivät siili6n aikaan osanneet
toki unelmoida siitän että heidän
vanhuutensa tulisi'tervatuksi/
Nyt minulle kuitenkin annetaiän
niin hyvä eläke, jonka tuikin voin
'elää rauhassa ja putitetta' Icärsimät-tä.
. ••
Tässä Uhtualla pidetyssä kokouksessa
lausuttiin monia liikuttavia
kiitollisuuden sanoja synnyinmaalle,
joka on turvannut rauhallisen
vanhuuden. Elälckeennauttija Albert
Sokolov kiitti vanhuksiin kohdistuvasta
huolenpidosta muistellen
samalla isäänsä, joka oli vanhalcsi
tultuaan suorastaan aettu pois työstä.
Sellaisia olildn paljon, jotka saa^
tuaan nyt pitlden työvuosien jälkeen
uuden lain heille turvaaman
hyvin ansaitsemansa levon, tulivat
tahtomattaan verranneelcsi elämään-,
sä isiensä surulliseen kohtaloon.
Vallankumoulcsenedellisellä Venäjällähän
vanhuus merkitsi työtätekevälle
Icansalle todellista kirousta.
— Olen nyt 66 vuotias'. Muistan
hyvin,.kuinlca vaarimme ja isämme
tsaarivallan aikana pelkäsivät vanhuutta,
koska se tiesi varmaa puutetta.
Meidän aikanamme siitä ei
ole pelkoa, sillä meistä, on huolehtinut
hallitus.
Nämä sanat lausui V. Naiolc, Petroskoin
veturi varikon veturinkuljettaja
tervehtiessään ilolla uutta lalda^'
valtioneläkkeistä, joka astui voi
maan lokakuun 1 päivänä 1956.
Neuvostoliitossa malcsettiin val-tioneläkettä
jo ennen tämän lain hy-välcsymistäkin.
Mutta .aikaisempi
eläkkeenmalcsamisjärjestys oli ensinnäkin
vanhentunut ja toiseksi nyt
on jo'koittanut ailca, jolloin maalla
on' mahdollisuus tuntuvasti parantaa
työkyvyttömien kansalaisten taloudellista
asemaa. Siitä ovat to-distulcsena
mm. seuraavat tilast<>-
tiedot: neuvostovaltio käytti edelli-na'
(1951-1955) kansan" soäiaali-ja
kulttuuritar^isiin; , ' jqiliin myös
eläkkeet kuuluvat, 4£K) miljardia
niplaa. Tämän viisivuotissuunnitelman
aikana (1956-1960) samoihin
tarkoitulcsiin tullaan käyttämään
970 miljardia ruplaa, ' - -
Uuden lakiluonnoksen valtion-eläkkeistä
oli laatinut Neuvostoliiton
ministerineuvosto j a se julkaistiin
sittemmin sanomalehdistössä:
Lakiluonnosta käsiteltiin perusteellisesti
työtätekevien kokouksissa ja
sittemmin Neuvostoliiton korkeimman
neuvoston .istunnossa. Kansan
aloitteellisuus koitui strareksi avuksi.
Neuvostoihmiset ottivat uudoi
eläkelain vastaan suurella ja vilpittömällä
ilolla..
Uusi laki on erittäin hyvä. Se turvaa
tietyn talbudellisen toimeentu*
lon kaikiUe työläisille ja yirkailijoil-le.
jotka eivät voi jatkaa työtään
vanhuuden tai tavallisistakin sairauksista
johtuvan invaliditeetin
johdosta.
Eläkkeen suuruus riippuu nyt työpalkan
suuruudesta Samalla otetaan
huomioon työvuodet. Erikoiset
edut tarjotaan keskeytymättömistä
työvuosista samoin kuin myös* mo-nenlaps^
äideille.
Eläkkeellä siirryttyään työläiset
ja virlcailijat saavat nyt 50—100
prosenttia entisestä työpalkastaan.
Sen maksaa heille kokonaan valtio.
Laissa sanotaan: "Eläkkeenmalcsu
turvataan Neuvostoliitossa luodulla
sosialistisella järjestelmällä, joka on
tehnyt ainaisesti lopun toisen ihmisen
riistämitestä^ työttömyydestä ja
työtätekevien epävarmuudesta huomispäivän
suhteen".
Vanhuudeneläkkeet ovat ailcai-sempiin
verrattuna huomattavasti
suuremmat. Niinpä esimerkiksi
Onegan traktoritehtaan. vanha työläinen
Feodor Bogomazov saa nyt
Petroskoissa viisi kertaa suuremman
eläkkeen mitä hän sai ennen lokakuun
1 päivää. Bielomorskilai»-
ten eläkkeennauttijoiden, mm. .V.
Gogolevin eläke; on lisääntsmyi^ nelinkertaisesti
ja M. Petrovan eläke
kolminkertaisesti. Valtio maksaak
in nyt bielomorskilaisille eläkkeen-nauttijoille
lähäs 600,000 ruplaia
eläkettä kuukausittain vastaavan
summan ollessa ailcaisemmin vain
377,000 ruplaa.
Uuden lain astuttua voimaan
eläkemaksuihin myönnettävät määrärahat
ovat koko Karjalan tasavallassa
jo nyt lisääntyneet 100 miljoonalla
ruplalla vuodessa. Näin on
tapahtunut tasavallassa, jonka asu
lEasluku,on sangen pienii Sensijaan
koko Neuvostoliitossa' on sosiaalihuoltoon
myönnetty vuoden 1956
valUonbudjetista yli 25 miljardia
ruplaa, johon nyt on vielä lisätty 13
miljardia ruplaa. Tämä merkitsee
sitä, että Neuvostoliiton Koirkein
neuvosto, joka on maan valtiovallan
korkein elin, on uuden eläke-'
lain hyväksyessään lisännyt sosiaa»
lihuoltoon käytettäviä määrärahoja,
kin.
Tehtailla j a vurastoissa hyvästeltiin
sydämellisesU lokakuun 1 päivän
edellä vanhoja työntekijöitä
jotka olivat päättäneet jättää työnsä
sen jälkeen, k im uusi eläkelaki paransi
eläkkeennauttijoiden taloudellista
aseinaa. Työtoverit erosivat
heistä halkeia mielin, sillä vanhuk^
set eU työn veteraanit, kuten heitS
Neuvostoliitossa nimitetään, olivat
tehneet hyvin työtä jakaen nuorisolle
kallisarvoista työlcokemusfaan.
Juuri 'Siitä syystä työn veteraanien
saaitbtilaisuudet muodostuivat erittäin
liikuttaviksi, ja juuri siksi heitä
pyydettiin kaikkialla muistamaan
työlaitoksiaan. *
Jaroslävlin autotehtaan henkilökunta'
järjesti eläkkeellesiirtyvUle
jäähy väisjuhlan kaupunginteatteriin.'
lahtaan johtajat j a eri yhteiskunnallisten
järjestöjen edustajat
kiittivät veteraaneja monivuotisesta
moitteettomasta työstä,^ antoivat
Iieille lahjoja ja pyysivät etteivät l ie
unohtaisi tietä tehtaalle, jodne: on
niin paljon jäänyt heidän vilpittömiä
ystäviään.
Tällaista oli kaikkialla. Työn veteraaneja
kehoitettiin pitämään itseään
yhä edelleenkin sen laitoksen
työläisperheen jäseninä, jossa
he olivat useampia vuosikymmeniä
työskennelleet. Työtovereiden kiitollisuus
ja heidän ystävällinen osanottonsa
muodostuivat vanhuksille
tuntuvaksi moraaliseksi tueksi. Samanaikaisesti
tämä eläkkeennautti-oihin
\ kohdistuva suhde osoittaa,
kuinica suuressa arvossa neuvostoyhteiskunnassa
ihmistä 'pidetään.
Valtioneläkelaki .on astunut voimaan.
Tuhannet tähän työhön eri-koisesU
valtuutetut henkilöt lähtivät
lokakuun, alkupäivinä viemään
kaikkialla Neuvostoliitossa Itoteibin
eläkkeennauttijoiden entistä suurempia
eläkkeitä.
Uusi eläkelaki on uusi todistus
sutä; että neuvostovaltio lisää joka
vuosi Icansan elämänparantamiseen
suuntautuvia määrärahoja.
Saari.
M.
Majuri Haalksalo
Port Saidin poliisin
ikomentajalKi
Port Said — (S^S) —- Amerikkalainen
kenraaliluutnantti Raymond
Wheeler, YK:n nimittämä Suezin
raivaustöiden johtaja, on valinnut
englantilaisten ja ranskalaisten pe?
lastuslaivojen suojaksi Egyptissä
olevista-Y<C:n joukoista valittujen
30 suomalaisen jä 30 ruotsalaisen
poliisien \ komentajaksi suomalaisen
majuri M. Haäksalon; joka aikaisemmin
ön valittu suomalaisten po^
Uisijoitklbjen johtajaksi. (US)
Eldikasvait menettävät
suosiotaan Canadassa
Ottnra. >~ Canadalaiset maksoivat
ItikiäniSärin $6.74 sisäänpääsyinä
elokuviin vuonna 1955/ joka on
toinen peräkkäinen lasku sitten
vuoden 1953, jolloin he maksoivat
ennätysmäärän ^.30 ja joka on
pienin määrä sitten v. 1946. joUoin
he käyttivät tähän tarkoitukseen
$6.15:
lokakuun loppuun mennessä 149.438
Norjalaisten turistien,määrä taas on
kavanutVyli. 50 % ja se oU vuoden
ensimmäisen kymmenen kuukauden
aikana 15.662. Myös tanskalaisten
kävijäin määrä oli Usääntynyt ja se
oli tänä yuonna mainittuun aikaa n
mennessä 6,050 turistia. Kaukaiset
islantilaisetkin ovat osoittaneet mielenkiintoa
Suomea kohtaai» ja heidän
määtänsii oli lokaicuiin loppuun
ihiphhessä 2(6. , , '-Cr'':
: ^ Häiriöt^ maaiilmaniUIanteessa, jot
kd. yleeJBsä, herkästi 'vail^fiavat
iAatkfilub;<eiV#i^äinolleÄbI<i8UU^
re^ti vaikuttaneet pohjoismaalaisten
turistitufväari SuÖmVri' Itötidallä: '
Saksalaisten juristien määrä on
ollut lokaktiuhun. mennessä 14,720
Henkeä. ,< '
Siitä huolimatta, että Englannissa
on valuuttasäännöstely,;on^en$Ian-tilaisten
turistinen määrä kasvanut
lokakunbun^/inennessll ^BAlBiliJtiu
Amerikkalaisia vpn St^öme^ii ] saapunut
jbfuaemmänk^ ai*
kaisemplna .vuosina, Jopa olympiavuosikin
mukaan luettuna; nimittäin
8^919 henkeä, Edelleen on Suomen
turistimatk^ilussa huomattavissa l i säystä
ranskalaisten turlst^öh ko^r
dall9, ollen heidän määränsä l,oka-kuiin'loppuun
mehnössä 3,801. (HS)
Raufatieiifkenfeen
kehitys Kiinassa
Uusien rauta^idett'rakentaminen
Kiinan kansantasavallassa on saanut
ensimmäisellä viisivuotiskaudel
Ia suuren läajäudeii Vuonna 1992
oli Kiinassa rautateitä 25.698 kilometriä
lukuunottamatta asemaraitet-ta.
Vuonna 1957 tulee Kiinassa olemaan
liikennöitäviä rautateitä 32.
659 kilometriä. • Näin ollen ensimmäisellä
viisivuotiskaudella Kiinan
rautatieverkosto kasvaa miltei 7.000
kilometrillä. Yksistään vuonna 1996
Kiinassa rakennettiin uusia rauta
teitä 1,600 kUometriä.
Ensimmäisellä viisivuotisitaudella
on jo rakennettu taikka saadaan
kohta valmiiksi 19 uutta rautatietä.
Lisäksi on aloitettu useiden uusien
rautateiden rakentaminen, joiden
rakentamista ei ole huomioitu viisivuotissuunnitelmassa.
Toisella viisivuotiskaudella valtio
sijoittaa pääomia rautatieliikenteeseen
40 prosenttia enemmän kuin
ensimmäisellä ..viisivuotiskaudella.
Rakennetaan 34 rautatietä yhtei'
seltä pituudeltaan 11,558 kilometriä.
Rautateitä sähköistetään 1.200 kUometriä.
Suurta huomiota kiinnitetään
myös rautatieliikenteen työntekijäin
koulutukseen.,. Vuonna. 1955 oli
rautatieliikenteessä työssä 150,000
henkeä.' Vuoden 1957 lopulla tul^e
rautatieliikentej^sä, olemaai^ Jiyjin-tekijöitä;
toista>iljponaa, henkeä.
Rautatieläisfeh ayeellinen toi-mecntulo
kohoa lakkaamatta. Vuonna
1 9 ^ lUkenhetyöntekiJäin p^llc-ka
nousi 42 prosenttia vuoteen 19Ö2
verraten. RautaUeläi^ vartin pn
rakennettu paljon asuintaloja. -
Siirtolaisuus yli
2,Ö0ah€Mdröä
Helsinki. — (S-S) Tilastollisen
Päätoimiston tietojen mukaan Suomen
kansalaisia siirtyi pohjoismaiden
ulkopuolelle vuoden 19f6 aikana
joulukuuta lukuunottamatta^
kaikkiaan 2,232,henkeä. Tämä slir-t4daisuustilastO;
e i , ^nna w<nW|in-laista
kuvaa Pohjoismaibfa siirty'
nelstä kansalaisistamme^ koäika Sno'
raen Ja näiden maiden välillä ei ole
passipakkoa, (TST-SS)
siliÄ . i n ä ^ ^ Ja n&yttäial äatt, ettft
to^uoaaasa j a ettft säa olisi «flc» tftyr
l^|>t94'volttofd^^ M^Ua
^ttftnmui^a 'jaticia' eddleen inat^
caansa. Valtava alus "volmakkahie
uxi>iineln»m'ja' lUkulslne jriUdcTsJel^
leen kuluttaa pätvlttätn koyaa aiftil<r
ien «latkan aOnna pidttoainemälrftni^
<oka voitatdlh^^anna — tulHtkkuia^;
Uaan. Se käytt&& atomivoimaa. . .
TS^n&iOa tulevalsuud^ näky, mutta
.Täällä ];<^ningn)din iaivjitelakalla voi
ftnään nähdä " seuraavan kuvan;
Valtava terttsinen laivan, r u i ^ ko^
hyoaa telakalla.' Noebkurjet toimivat
>a hltskuksesk' syntyvät kipmätva-lalsevai
koko'riOyttämön. •
ten seUaisen: latvan rakentamineh.
)oka toimii tietec^i va^)astaxnaUa ato*
alyoimalto. on t ^ ^
i Leningradilaiset laivanrakentaja i
avat ouurc^, innostuksella ryh^nee
tofeuttaniaan tätä kunniakasta teh-t&
vftä; -Kymmenet teoUlsuuslaitokse;
Leningradissa ja muissa kaupungeissa
valmistavat nyi erilaista koneistoa!
lauteita sJa kojeita ensimmäistä ato
tnijäänmurtajaa varten.) J a teräsra
kennelma telakalla kasvaa koko ajan.
Mitkä tulevat olemaan atomijBän-mmtajan
silmiinpistävimmät pUr-;
teet? Ennenkaikkea suurempi "Itsenäisyys".
Tava^llMBti Jftänmurtpja,
Joka kulkee Jäämassojen halki, yrit»
tää pysytellä lähellä rahtaa, koska
sen on joka 20—25 päivä mentävä
satamaan täyttämään polttoälneva-rastojaan.
Mutta atomlJSänmurtaja voi purjehtia
kokonaisen vuoden käymättä
satamassa. Se voi yhden matkan a i kana
kulkea etäisyyden, joka on yhtä
pitkä kuin matka pohjoisnäv{iKa
etelänavalle.
imomtohieet inUibIstön «lodelflipa^
mm
Leivo-Ltirsson
tehtävissään
Helsinki. — (SS) — Suomen
edustajaksi YK:n talous- ja fios}aa>
lineuvostoon nimitetty sosiaaliminis^
terl tyyne Lelvo-Larsson lähti 4/1
klo 16 lähteneellä lentokoneella
matkalle kohden N e * Yorkia, Jo^sa
mainitun neuvoston k^ous alkaa
ensi kuussa. Ennen neuvoston kd-'
kousta ministeri Lelvo-Larsson osal»
listuu Suomen edustajana YKrii
yleiskokouksen loppupuolen istun>.
tothin. .Töul^n < edellä oli yleiskokouksessa
edustajana hänen vara*
mlehensl, kansanedustaja Olavi
Kajala. (SS) ' ' ^
Äitiihme
Mandi ftiemen
MUISTOLLE
ttwM tammikuun 12 päivänä 1950.
On kulunut vuosia seitsemän,
mutta aina muistamme sinua äiti.
HELEN BlOG M WALTEB
Tlmmbis, Ontario
TOIVO M LILLn; NIEMI
VfltUbor, Ontario
mtslteOyUä; ^ AWreMktOft.an.sUoP, * 1
tettulaivaan^Bib>,ee«i«6oaeri8t«|ty |
JSilhmfset. tjotti» Joutuvat tyfiskente-' |
lemäftn sen uaiei9yydfln&, o n ^ iäy- H
vaavat «nyOs hOyrylaitaoknm, ](km-'':
mön.0 K a l k ^ muu tulee (demaan%u* 4
ten tavallis^aiUn^lstoolIIa': HQmy pa-^
nee turtiliolt. UUdkefOIe. v'
KoEdca laiva tulee kulkemaan tcf^-J-rassa
eakHiae^* ymi^bistteä^ idtkUi '
ailcbjo. nUn smmnHtdtJoina^nec).,
kolheo tefatibvä itioda mlrhtsHme
mlellyltäTät okouhjteet. MleblstOn^^
Jäsenet'tulevat asumaan yluten-tat^^^j'
kahden ^hengen hyteis^ Merimies*
ten käytössä.on Qcirjasto, lukusali/''
•kerho, musittkisaleja. sahaala. ^äo^'
kuvateatteri ijne. ' - v
LalvÄh.hirtco. tu^ee olemaan täysin.'
hitsattu Ja valmistettu erikolster|k- '
sestä, joka on tavallista kestftvämpl.' >
Se pyrtyjf täysin vastuaUmaan' ailctt»^ f
sen Jään puristusta. Rungo^ kbkoon-/i
panossa* on käytetty •ns. {Qrrjgiaidi* •
n\enetelmää.' , ^ ^ ' , 1,;
Jäänm'^rtaJassa tulee^.otemwtti|dltft; I
uudenaUcalsimmat' ^erenkuQcuMeet '
ja' tutkalaitteet/. Ka(ttr,heU^bpU^ 1
tulee ^Hprittamaanv tleclusteiU(etk4l
^a siten {^uj^tantatm^laivaa-tolmlttae^^'
sa ankarissa a|1ctIsVȊ oloissa. ' \. ^, J
O. TomashevBkL. :
Syvällä suFoUa llinoitanune. että
atdnime
inna (^ahtan0n
f ^.. :(^fITJNE]^
kuoli pltUUlMn salfiMidMi pikeen
Sault Ste. MariCMa, Ontotio«a,
mamaknonts^nä 1956. Hän ett
syntynyt XIvUa^TcUä heinäkoun2Ö
pnä W9,
no .Kauppinen J(t hlnen falinoi&
Saapui hetao/saapui iU», <
^ <^afai|» jano 1» pojat.
RUvän tjrsstä vlisyneenä
haudan rfl^tha levon suo.
I4B4» |S Bumo AJi(K
Kun vamtuuB saapuu, voimat
U}I^Utt
Hän Uteen UMtm,
vie kotiin vanhulcsen väsyneen.
Bnmoja Sooiuk
Qydämelliset' kUtoddset kaikUl»
si^culaisill* j a tuttaville^ jotkaot^
tivat 0S8a,mftätt suruumme. Sai-!
to» ^ataiimeT^tos kukkalaite
teista ja osanottofeorteista/
, Kiitos Qylvto^MieUe lauluirta Ja
korttien lukemisesta sekä vm»
pastori HttkUselle.
Teitä fcali*ia kiittäen,
BAtJHA AAMONBN
BBimO KAUPPINEN
BJt. t, Tarctntofftu^
SauU Sfe. ^ Ottfatfo
«rl
•.••I
:'V|
Pii
i
mm
VARATKAA PAIKKANNE NYT
ensi sihinnitelinaiEunne
Suomimatkaa
varten
Ruotsin Amerikan Linja tarjoaa Teille nopean ja hauskan
matkan jako New Yorkista tai Halifaxlsta.
' Teklän valittavana on kolme laivaa
Stockholm Kungsholm Gripshoftb
Uusi OBIPBHDOKM lähtee ensimmäiselle matkalleen New Yoilclsta
toukokuun 29 päivänä.
M«w Yorldflias ' GötoBorgfsfa:
'Helmlkutm S p. STOCKHOLM «Tanunlkttnn 22 p*
*MaalIikutm S p< STOCKHOLM *HeImlkuuA 18 p.
*Huhiikttun 5 p. STOCKHOLM 'Maalltkutm 22 p.
HulUiki^ttn 19 p. KUNGSHOLM
TmOcokoun 8 p. STOCKHOLM *Hiiltlikttim 24 p. ,
TottlcAktttm 15 p, KimaSHOLM «TcnObolEaim
ToukokttUB 28 p. CRIPSHOLM *Totifcokuna 14
Kosäimnn 4 p. STOCKHOLM 'Toukokuuft 21 p*
KMikuun 11 p. KUKGSHOLM 'Touknkttim 28 p. -
KeÄfkiltfii 28p.GlUI>SKOLM^KMikaiia ISp..,
Htfa&feuiAi 2 p. STOCKHOLM *Keii!mäil 20 p.
HMaikmm 10 p. KUNGSHOLM Kekikiiim 28 p.
HMnikttun 18 prGRIPSHOLM KMn&lnmn 8.p«
«Halifaxlsta seumavaoa ^Ivänä ~ »foikkieiänaufaslitt -
Mm mmm/a
BOX 68, SDDBtmr, ÖKTAIUO
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 15, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-01-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus570115 |
Description
| Title | 1957-01-15-03 |
| OCR text |
mmm
' aaoen»;.]
|ttroItti'pas>'i'
[JDESTA .
••MU
ressare-puöiiji
sri. pidettä»;.
an 19-22; pi^-
tuksia &o^4--
K. joka.jhi^
keskustelua, i
5ta ja
kauaskan-v.
keliolttanut^v
i hyväfcqrt-ij
«*seen.,,j^,lj
pstfejuja' ^ v ;
losita. Puo- '
"National,
isesti omis-ja^
kaikMjf«
niaannöeiwi
im kautta. *
i^dessä '''im i siii
.tautuin"dän''-'k.|:^^
lila räkeria'"iK
dhjelmäanf
l y i maistaa j a pidetään Icerhon ko-!
usTtäas perjm^
I päiyänä. keUö i päivällä. ,>•.:'
Olisi toivottavaa, ?ttä jokainen jä^
saapmä s i ^
i paljon: (^riasiiiite^p^^
^Saiinialla; mzdiutseb"tässäHkuonG^^
touliujsta; että fcoiin ire
tiaaja nyt kiiidu olevan erikoi^v
anrqkas
ämänä helmikuun 2^päivänä Ts^ön
'^mpelisslL siis isolla fiaaliilä Iratear^
suomalaiset sitä aina sanomme.'|
Jos kuka teistä oli viimeisessä 1
oron konsertissa joka pidettiih
ri^ennen joulua meidän omalla
_ ^ mme, imn ;Hsiuistätte lyär-anTettä
kuoro esunQi edukseeni
ne monet kuoron laulut joita!
e silloin esittivät olivat todellakih!
te^ttisia, ja voidaan \ huomioida!,
" kuoro on tehnyt hyvää työtä
olteliessaan, siitäkin huolimatta
:tta..sillä oh vain kerran viikossa;^
oitiikset.
Sitten oli kuorolaulujen mukana
liar muita kauniita esityksiä yksiötä
ja pienemmiltä joukoilta,,
myöskin naisten kuorolta, että
ustus tulee antaa kuoron työl- ^
sillä se on ollut arvokasta ja tii-öellaisena
jatkumaankin. Niiri-pitääkin
sillä kesään ei ole pit-äika,
j a ensi kesän laulu ja ur^
ilujuhlille täytyy valmistua päl^ >
•Ti' hyvää ja arvokasta ohjelmaa;
— T A S
assa 125
tehdasta
iwa. -— Liittovaltion tilasto-imiston
viime viikolla juikaise-,
tietojen mukaan v. 1955 Ca-idassa
oli 125 paperitehdasta, jois-i
vastaava- 55 Quebecissa, 41 Ontariossa ja
:*ii|lt| l i ^ l ^ M s h Columbiassa^ Itea Il-":-:
cökoukseUe JJ|Ä|-~ fiaketteja käytettiin ensimmäi-itaan,
-etta-i' f ^ K i i ' kerran sota-aseena v. 1828, jol-
•'" '^'^ *liö sir W
•"'f0n. käyttöä Britannian armeijalle.
a enslikeriu
i • •SS'
3t
idesta
i-onlähe.'
raketeillarÄ.
sin läsW%l
eet vähin- 4 ,
j , ' kertoi
^^^
vit OTTO HEINO
.9i'Stcord St., Port-Artlinr. .OnL:
K6rtt0oksia
lahjakirjoiksi
l-KALEVAU
_ Dksemme Akseli Gal-itKallelan
somlstamana loisto-
Dksena.
Nalikaselkä-kansissa
sid»' IS.50
KIVEN
Seitsemän Veljestä
naliftaselkähansima
stähut Aksäi Gallen-KaUela
Hlnto $7.S0
KIVEN
Valitut Teokset
sidottu koviin nahkakansiin.
enää'Ml-;;{^7'
pitalianiniit
länsiä-vcL
'-vip
ita) inal-,|^1
leen, ettic
den 130,-(^^
mi^oukot >;iv
n "joslielcl
iiten IJn-| .
ua el tiäe,i'i
jinanj^'^^?
tilaisuufefe"
) kuotee?^^;
lOO jäsajf,(. l
Identtl j*;^'
r on anti-)4i
päämaja:'*'
nmukais-rasta
is tes
ssa maar,i>;f
on kallc'
opuolells'J.
paremi^l'
la JoUoliCl
i. autta»,f
tä vistal-;
ttu aivo^j'
f _
ununistif.
inan
aen ejarj ^
n ,taval^-!;
tä ei ote''
nlOiiii^
Bamaa^l
.mttisi%!
kOUÄ."/!
[Sidoksen selkä on varustettu ko-
^ikkein. Sekä kannessa että
on lukuisia vignettejä. Ylä.
kullattti. Hienossa kotelossa.
Hinf» 18.50
•Matkaa osoitteena:
TAPAUS PUBLISHING
iqOMPANY LIMITED
69 Sndbnry, Ont
mmmmmmmmnjmmmmmmmmm
• - - ^Hyväa jai paljon., [yjsumia,tanmiifc. 1 5 p . ^ T u ^ r ^ ' - ' ^
St. Glair^ntiaäniheiinoöri" kuuluvalla Rosella Nahmabinilla on
käsissään Britannian kiiloinkaan^ Yrjö IV allekirjoittama rau-hansopirnus,
missä myöniiettiih St. Clair-heimoUe 10,000 eekker
riä maata Sarnian lähellä: Vuosien kuluessa heimo on myynyt
rriaitansä ja jäijellä onehää 3;450 eekkeriä. Heimossa on enää
jäljellä vain 457 jäsentä jahe ovat päättäneet myydä maansa
eräille amerikkalaisille yhtiöiUei jotka ovat tarjonneet $9,000,-
OOO. Intiaändt aikovat pitää omaa käyttöänsä varten vaih 258
eekkeriä ja ostajat ovat sitoutuneet rakentamaan siUeäluedl^^^
useita rakennuksia ja päällystetyt tiet, jotka tuleva>!t maksamaan
Toront» -r- Tamn-tilfuun 3 p i i
vSän loippuneen viikim ajalUt
jȊntyi tySttSmien anneija:
henkaöUi. kohottaen tik8T>ii5ten
työ^ömänS: "olevien luvun SOisSC^
joka määrä todellisuudessa on paljon
isompi, siUS ne nranet, siulat,
joiden kirjoissa ei ole • tarpe
merkkejä, eivät myöskään tule tähän
luetteloon.
UNKARIN PAKOLAISET. '
SAIVAT KTLMÄN VASTAAN*
OTON KINGSTONISSA^ . ^?
i 27 unkarilaista, jotka olivat saapuneet
Torontoon, mutta «iväi l i ^
tMeet täältä
stoniin, jossa heille öli kylmä vastaanotto.
Bliehelle jä vaimolle tarjottiin
eräässä hotellissa työtä mut-ta
kuukausipalkka heille yhteisesti
oli sata dollaria, ja jos biisi pitänyt
myöhempään tehdä työtä illaUa.
siitä ei luvattu maksaa mitään.
Toisessa paikassa heidän ryhmääh'
sä kuuluvaU^ tarjottiin työtä 25
sentin timtipalkialla. Tästä nämä
pakolaiset kimpiiantuivat, sanoen
heille luvatun Canadassa hankkia
koti, antaa heille vaaletusta jptyö^
paikka. Sitten heille sanottiin, et
tä me emme halua teitä Canadassa,
ei kukaan halua, menkää kotiin.
Tämä onkin se niitalin. kurja
puoli, jonka he: tänne tulleet tule:
vat täällä yhä suuremmassa mä|i-rässä
kokemaan. Siitä ei Canadan
siit-tolaisministeri maininnut rini
tään. Yksi noista pakolaisjouk-koon
kuuluvista sanoi että venäläiset
virlcaiiijat tarjosivat heillei. paremman
työn. Missä nuo virkJaili-jat
noin ovat sanoneet, sitä ei puti
nen selosta.
Canadaa on alettu tulvittaa siirtolaisilla.
Englannista on aikor
muksena tuottaa kolmisensataatu-hatta
tännei joista jo on v.. 1955
saapunut 30,000 ja 1956 45,000. Siirtolaisvirasto
voi tarkastaa viikpssa
hoin kuusituhatta tulokasta.. Siirtolaisviraston
edessä on noin^£K). jal-'
kaa pitkä' rivistö odottamassa, pääsyä
terveyden ja muiden seikkojen
tarkastukseeh. Uutisessa kuitenkin
sanotaan, etteivät'- kuljetus-ynnä
muut laitokset voi kuljettaa inuiita
kuin 50.000 henkeä vuodessa.
Siirtolaisuuspaniildnön aiheuttanut
alhaiset palkat ja jatkuva elinkustannusten
nousu. Ja nyt ttio
onnettoman typerä hyökkäys Egyi?-
jtiin! on saanut taloudellisentoimeentulon
kyseenalaiseksi ja lisää
työkansan kärsimyksiä. Se im saat
tanut koko Englannin; «mestiip
iMikon talouden Jtocjumaan l un
kurssin partaiUe. SUs' .Canada saa
englantilaista työvoimaa ronsaasti.
mutta saa $e sitä nutistakin maista.
Saksasta; Hollannista ja Italiasta
iplstä on ^ o s s a satoja ja toisista
tuhansia siirtolaisia. LöydetäänkS
jokaiselle työtä ja edes jonkunlai
nen toimeentulo? Hallituksen. taholta
kyllä pu&utaan kaunista ja
hyvää, miten työtilanne pysyy hyvänä
ja työtä kyllin jokaiseUe j a
kiulkiessamUie t o t e e n 1980 kohoaa
työmsten palfcatkin 60 doUaristä
100 dollariin asti Viikossa. Tämän
me lukijat ja Syleensä työkansa
otamme herrojen juttuina, joita e-sitetään
aina vatdieh edellä.;Lupaavat
ne nyt häiden kturjuudessa elä
vien eläkettäkUi kohottaa, mutta ei
sitä kohottamisen suuruutta vielä
öle>ratkaistu. CCFm edustajat esittävät
maksettavaksi $65.00 kuukau*
dessa ja 65 vuoden ikärajasta al^
taen. Mutta se voi kuivua hyvink
in pieneen, jos el jää vaikka entiselleen.
Terveysvakuutusta, josta
myös on kauan puhuttu pitäisi aivan
lähivukkoina ottaa uudelleen
keskusteltavaksi. No katselemme
j a vartoilemme, mutta varmuudella
voidaan etukäteen sanoa: Parannuksia
palkkoihin, työolosuhteisiin,
vanhuudeneläkkeeseen ja sosiaaliseen
huoltoon saadaan, vain sikäli
kuin järjestynyt työväki saa näissä
asioissa äänensä kuulluksi. Sen on
kokemus opettanut, r - J . i - n
ilOll
.Tfftml». Finlandia kuoron ^a
soittokunnan kpnseHtl on Don^iai-lUia
tk. 20 pnä.
; Kaoro on ahkerasti barjolteUnt
vannaan kuulemisen arvoisia^ Söit*
tokunta on myS$ hyvissä kunnossa.
Sitten meillä on tilaisuik k u i ^
tdoainalaisten ' noin' '40-iieni(|si|
m i i e s l ^ o^
esiintymään kaksi eri kertaa! Mei
dän hyvin tunnetut harmonikkämes
tariinine. Maiwbien'jä';U
esittävät dueton ja mÄdpUiSfcs^
'vielä trion tai kvartetit apulais^äoisii
% Iisaksi pn vielä rano, ki?pletti j(>
muita ohjelmanumeroita. Sopii ^
tiilla konseptiin. Pitäkää kaikki
mielessä, että Don haalillii on tk
20 pnä hyvä konsertti. ~ G:son
Mahtavft jiJhmiwtaJa nifaa: tte^^
JugosIavian^Puolaii
lutuppayhteydet
Belgradissa Wleidrjoit^ttiin hUjat^
tain pöytäkirja tavaratoimituksista
Jugoslavian ja Puolan' kesken
vuodeksi 1957 yhteissummaltaan 31
miljoonaa dpllaria. Jugoslavia; tulee
toimittamaan iHiolalle sinkki-ja
pyritrikasteita, savimaata, lyijyä,
kaustista; ja käUinqitua söbdaiäV kemikaaleja,
hedelmiä- ja muita tavaroita.
Puola iiilee toimittamaan Ju-goslavialle
vailssiiayaraä, kivitiiiltä
koksia, sälikötarpeita. kemikaaleja
ja muita tavaroita.' -
» | a i een
Helsinki.Ulkomaalaisten Stio*
meen kohdistuvasi, turistimatkai-lussa
pn hsaanune eimakkotietöjen
inuikaan tänä vuonna saavuttamassa
uuden hyvän ennätyksen, kertoo
Suomen Matkailijäyhdistyk^^ :;ti^
dotuspäällikkö Heikki Lehmusto. Jo
lokakuun tilastptiedpt lupdavat 'eii*
nätystä monessa kohdin j a arvion
mukaan vuoden loppuun mennessä
on^maassa käynyt 240,000 r - 250,000
ulkomaalaista turistia. ^ A ;
Lokakuun loppuun ] mennessä
onl maahan. saapunut 226.464 turistia
viime vuoden vastaavan iuviin
ouua 217.468. v:,.,,'v
Ruotsalaisien turistien määrä öli
lokakuun .rpppuun mennessä 149^
438. Norjalaisteifi turistien määrä oU
N-liiil#iiiijiil€litfi#aiikuKsU
. Ulitualia, 'iäss^ 'Poh;ois-Karjalan
suurten korpien eräässä asiituskes^
kuksessa-pidettiin'yähää ennen lo-kakuiinl'ensimmäistä
p^^^
keennautfijain kököps. Piirin' sosiaalihuolto-
osasto oli sinä' päivänä
kerännyf kokoukseen kaikki iälckäät
työläiset ja virkailijat, jotka olivat
työskennelleet elämänsä' 'aikana 25
vuotta ja sitä^^enemmänlcin.- -Osaston
johtaja E. Hämäläinen selvitti
heille ylcsityiskohtaisesti uudemman
kerran sitä.eläkkeenmääräämis- ja
maksamisjärjestystä, joka-perustuu
Neuvostoliiton korkeimman': neuvoston
iieinäkuun istunnossa-vahvistaman
uuteen lakiin. Tämän jälkeen
alettiin uusien eläkekirjojfen. luovutus,
niiden kirjojen, joilla i Vanhuk
set tulevat elämänsä lopptiun asti
saamaan valtiolta eläkettä»;;::
Ottaessaan tämän kirjan.-vastaan
Uhtuan uittotyömaan 65-vuotias
mestari Filipp Arhipov. sanoi: r-
PETER A. m
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danforlh Ave» Toronto
E3C mm
s
NYT SAATAVANA KIRJAKAUPASTAMME
SUURI
LÄÄKÄRIKIRJA
.'.KirjaUlsuutemme suurimpiin teoksiin ^uoamlzi^m-
' karin yhteistyön tuloksena synty-nyt "SUURI LÄÄKÄRIKmJA".
jonka päätoimittajana on dosentti Niilo Saksela. Siina ^iteta^ i:j
-1406 sivulla Ja 900'kuvalla koko se lääketieteellinen Ueto^ära joka • f-,
..tällä hetkellä ori Suomen lääkärikunnan ensirivin miesten tutki-musten
tulotcsena saavutettavissa.
•Teoksen toimittaja kirjan esipuheessa sanoo: -
"Nyt ilmestyvän SUUREN LÄÄKÄRIKIRJAN tekijöitten harras
«toivomus on. että se todella kykenisi auttamaan lukijoitaan teutien
merkityksen Ja luonteen samoin kuin niiden ehkäisyn Ja homon „
„ S a r ^ ^ i 5 4 ä Ja täten osaltaan täyttäisi tehtävänsä nykyaika!- j -J
il*fi6ssa yleistajuisen lääketieteen valistustyössä." •
Teos hakemistoineen käsittää 1121 sivua
Ja 900 kuvaa. HINTA SID ~.— $9.50
T I L A T K A A O S O I T T B E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO, LTD.
SUDBUBY. ÖNT.
1
mm mm
— Aiot in työni vupnna 1904' kolmetoistavuotiaana
poikasena. Metsär
työläiset eivät siili6n aikaan osanneet
toki unelmoida siitän että heidän
vanhuutensa tulisi'tervatuksi/
Nyt minulle kuitenkin annetaiän
niin hyvä eläke, jonka tuikin voin
'elää rauhassa ja putitetta' Icärsimät-tä.
. ••
Tässä Uhtualla pidetyssä kokouksessa
lausuttiin monia liikuttavia
kiitollisuuden sanoja synnyinmaalle,
joka on turvannut rauhallisen
vanhuuden. Elälckeennauttija Albert
Sokolov kiitti vanhuksiin kohdistuvasta
huolenpidosta muistellen
samalla isäänsä, joka oli vanhalcsi
tultuaan suorastaan aettu pois työstä.
Sellaisia olildn paljon, jotka saa^
tuaan nyt pitlden työvuosien jälkeen
uuden lain heille turvaaman
hyvin ansaitsemansa levon, tulivat
tahtomattaan verranneelcsi elämään-,
sä isiensä surulliseen kohtaloon.
Vallankumoulcsenedellisellä Venäjällähän
vanhuus merkitsi työtätekevälle
Icansalle todellista kirousta.
— Olen nyt 66 vuotias'. Muistan
hyvin,.kuinlca vaarimme ja isämme
tsaarivallan aikana pelkäsivät vanhuutta,
koska se tiesi varmaa puutetta.
Meidän aikanamme siitä ei
ole pelkoa, sillä meistä, on huolehtinut
hallitus.
Nämä sanat lausui V. Naiolc, Petroskoin
veturi varikon veturinkuljettaja
tervehtiessään ilolla uutta lalda^'
valtioneläkkeistä, joka astui voi
maan lokakuun 1 päivänä 1956.
Neuvostoliitossa malcsettiin val-tioneläkettä
jo ennen tämän lain hy-välcsymistäkin.
Mutta .aikaisempi
eläkkeenmalcsamisjärjestys oli ensinnäkin
vanhentunut ja toiseksi nyt
on jo'koittanut ailca, jolloin maalla
on' mahdollisuus tuntuvasti parantaa
työkyvyttömien kansalaisten taloudellista
asemaa. Siitä ovat to-distulcsena
mm. seuraavat tilast<>-
tiedot: neuvostovaltio käytti edelli-na'
(1951-1955) kansan" soäiaali-ja
kulttuuritar^isiin; , ' jqiliin myös
eläkkeet kuuluvat, 4£K) miljardia
niplaa. Tämän viisivuotissuunnitelman
aikana (1956-1960) samoihin
tarkoitulcsiin tullaan käyttämään
970 miljardia ruplaa, ' - -
Uuden lakiluonnoksen valtion-eläkkeistä
oli laatinut Neuvostoliiton
ministerineuvosto j a se julkaistiin
sittemmin sanomalehdistössä:
Lakiluonnosta käsiteltiin perusteellisesti
työtätekevien kokouksissa ja
sittemmin Neuvostoliiton korkeimman
neuvoston .istunnossa. Kansan
aloitteellisuus koitui strareksi avuksi.
Neuvostoihmiset ottivat uudoi
eläkelain vastaan suurella ja vilpittömällä
ilolla..
Uusi laki on erittäin hyvä. Se turvaa
tietyn talbudellisen toimeentu*
lon kaikiUe työläisille ja yirkailijoil-le.
jotka eivät voi jatkaa työtään
vanhuuden tai tavallisistakin sairauksista
johtuvan invaliditeetin
johdosta.
Eläkkeen suuruus riippuu nyt työpalkan
suuruudesta Samalla otetaan
huomioon työvuodet. Erikoiset
edut tarjotaan keskeytymättömistä
työvuosista samoin kuin myös* mo-nenlaps^
äideille.
Eläkkeellä siirryttyään työläiset
ja virlcailijat saavat nyt 50—100
prosenttia entisestä työpalkastaan.
Sen maksaa heille kokonaan valtio.
Laissa sanotaan: "Eläkkeenmalcsu
turvataan Neuvostoliitossa luodulla
sosialistisella järjestelmällä, joka on
tehnyt ainaisesti lopun toisen ihmisen
riistämitestä^ työttömyydestä ja
työtätekevien epävarmuudesta huomispäivän
suhteen".
Vanhuudeneläkkeet ovat ailcai-sempiin
verrattuna huomattavasti
suuremmat. Niinpä esimerkiksi
Onegan traktoritehtaan. vanha työläinen
Feodor Bogomazov saa nyt
Petroskoissa viisi kertaa suuremman
eläkkeen mitä hän sai ennen lokakuun
1 päivää. Bielomorskilai»-
ten eläkkeennauttijoiden, mm. .V.
Gogolevin eläke; on lisääntsmyi^ nelinkertaisesti
ja M. Petrovan eläke
kolminkertaisesti. Valtio maksaak
in nyt bielomorskilaisille eläkkeen-nauttijoille
lähäs 600,000 ruplaia
eläkettä kuukausittain vastaavan
summan ollessa ailcaisemmin vain
377,000 ruplaa.
Uuden lain astuttua voimaan
eläkemaksuihin myönnettävät määrärahat
ovat koko Karjalan tasavallassa
jo nyt lisääntyneet 100 miljoonalla
ruplalla vuodessa. Näin on
tapahtunut tasavallassa, jonka asu
lEasluku,on sangen pienii Sensijaan
koko Neuvostoliitossa' on sosiaalihuoltoon
myönnetty vuoden 1956
valUonbudjetista yli 25 miljardia
ruplaa, johon nyt on vielä lisätty 13
miljardia ruplaa. Tämä merkitsee
sitä, että Neuvostoliiton Koirkein
neuvosto, joka on maan valtiovallan
korkein elin, on uuden eläke-'
lain hyväksyessään lisännyt sosiaa»
lihuoltoon käytettäviä määrärahoja,
kin.
Tehtailla j a vurastoissa hyvästeltiin
sydämellisesU lokakuun 1 päivän
edellä vanhoja työntekijöitä
jotka olivat päättäneet jättää työnsä
sen jälkeen, k im uusi eläkelaki paransi
eläkkeennauttijoiden taloudellista
aseinaa. Työtoverit erosivat
heistä halkeia mielin, sillä vanhuk^
set eU työn veteraanit, kuten heitS
Neuvostoliitossa nimitetään, olivat
tehneet hyvin työtä jakaen nuorisolle
kallisarvoista työlcokemusfaan.
Juuri 'Siitä syystä työn veteraanien
saaitbtilaisuudet muodostuivat erittäin
liikuttaviksi, ja juuri siksi heitä
pyydettiin kaikkialla muistamaan
työlaitoksiaan. *
Jaroslävlin autotehtaan henkilökunta'
järjesti eläkkeellesiirtyvUle
jäähy väisjuhlan kaupunginteatteriin.'
lahtaan johtajat j a eri yhteiskunnallisten
järjestöjen edustajat
kiittivät veteraaneja monivuotisesta
moitteettomasta työstä,^ antoivat
Iieille lahjoja ja pyysivät etteivät l ie
unohtaisi tietä tehtaalle, jodne: on
niin paljon jäänyt heidän vilpittömiä
ystäviään.
Tällaista oli kaikkialla. Työn veteraaneja
kehoitettiin pitämään itseään
yhä edelleenkin sen laitoksen
työläisperheen jäseninä, jossa
he olivat useampia vuosikymmeniä
työskennelleet. Työtovereiden kiitollisuus
ja heidän ystävällinen osanottonsa
muodostuivat vanhuksille
tuntuvaksi moraaliseksi tueksi. Samanaikaisesti
tämä eläkkeennautti-oihin
\ kohdistuva suhde osoittaa,
kuinica suuressa arvossa neuvostoyhteiskunnassa
ihmistä 'pidetään.
Valtioneläkelaki .on astunut voimaan.
Tuhannet tähän työhön eri-koisesU
valtuutetut henkilöt lähtivät
lokakuun, alkupäivinä viemään
kaikkialla Neuvostoliitossa Itoteibin
eläkkeennauttijoiden entistä suurempia
eläkkeitä.
Uusi eläkelaki on uusi todistus
sutä; että neuvostovaltio lisää joka
vuosi Icansan elämänparantamiseen
suuntautuvia määrärahoja.
Saari.
M.
Majuri Haalksalo
Port Saidin poliisin
ikomentajalKi
Port Said — (S^S) —- Amerikkalainen
kenraaliluutnantti Raymond
Wheeler, YK:n nimittämä Suezin
raivaustöiden johtaja, on valinnut
englantilaisten ja ranskalaisten pe?
lastuslaivojen suojaksi Egyptissä
olevista-Y |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-01-15-03
