Vapaus, November 8, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, majrask, 8 p. Tuesday, Nov, 8' 1955
OJBEBTF) Independent Xftbor
Oxgan of Fjnnlah C3nA<Jlaxu,
iablisfted Nov; e, m?/ Autborized
'Air aecoDd dass maU by tbe Post
.Office Department, Ottawa. Ptib^
Usbed thrtoe weekly: Taesdays,
njundays and SatnrdAyB by Vapaus
Pnblisbins Ck>ropany Ltd., at 100>102
E3m St, W„ Budbury, Ont., Canada.
Telephone»; Bu»; Offlc» OS, 4-«2W;
Editortal Office OS. 4-4285. Manager
£ . SuluiL J3ditor W. Sklund, SSaiUng >
address: Bo» 69, öudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appllcatiön.
Translätlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. tJOO 6 k k . 8.75
•:;--,./'.':3-,kk. 2.25 • ä
YhdyavaUoJflaa: 1 T k . 8.00 6 kk. 4.30
Suoniessa: I vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
Huolimatta siitä, mitä tietä, kulkien johonkiiv päämäätään pää­ssemme,
tärk<^intä on se, että päämäärä saäviilclaah. Tässä täpauk-
Ssessa. on siis tärkeintä ja oleellisinta se ilolla tervehdittävä tosiasia,
Jettä Canadan Uxitiset julistautuu yllämainitussa toimituskirjoituk-
J^sessaan rauhaliiseri rinnakkaisojon kannattajaksi^, mitä kantaa on
^•yapaus-lehti yksinään joutunut täkäläisten maanmiestemme keskuu-
«dessa tähän asti puölustamaam;
« Merkillepantaivaa kiiitehkin on, että Canadan Uutisct-lehdellä
* Q n vieläkin-historiallisten tosiasioiden kanssa ristiriitaisia käsityksiä
JjSosialistisen Neuvostotasavaltojen Liiton ulkopolitiikasta. Mainitussa
^toimituskirjoituksessäan se puhuu myönteisesti '*rauhallisen Hnnak-
•"kaisolon" periaatteen hyväksymisen.puolelta selittäen; että Xeuvosto-
•»Jiitto on vasta,nyt, Stalinin kuoleman jälkeen omaksunut tämän ' ' L e -
«•ninin opeista poikkeavan'', teorian ulkopoliittisen ohjelmansa kulma-
:',*kiyeksi.- '-^^y-i/^'.- -[^ '
^ Sosialismin teorioita, taktiikkaa ja käytäntöä seuraavat maan-
^miehemme tietävät kuitenkin, että juuri Lenin puhui j a opetti, että
-•ikaliden erilaisen yhteiskuritamiiodon, sosialismin j a kapitalismin rau-r^
hallinenrinnakkaisölo on, ei vain mahdollista, vaan välttämätöntäkin,
f?iMe voisimme lainata lukemattomia lausuntoja tftdistukseksi siitä, m i -
Ien Lenin ja Stalin ovat aikoinaan puhuneet monta kertaa ''rauhalli-
Z s e n r i n n a k k a i s o l o n " tarpeellisuudesta ja-välttäniättömyy ja ko-i^
tostaneet vielä sitäkin, että kysymys e i ole vain ohimenevästä j a l y -
-hytäikaisesta, vaan nimenomaan pitkäaikaisesta rauhallisesta riimak-
^kaisolösta, jona aikana nämä kaksi yhteiskuntajitrjestelmää tulevat •
n kilpailemaan keskenään siitä kumpi niistä 'kykenee kansalle änta-
•smaän paremman ja kOrkeänmian elintason'".
~ Jä niin eteviä valtiomiehiä kuin Lenin ja Stalin ölrxatkin, he eivät
^kuitenkaan "keksineet omasta päästään", kansanomaista sanontaa
E käyttääksemme, rauhallisen rinnakkaisolcn periaalelta. Tosiasia n i -
: H iriiittäin on, että historiasta löytyj' paljon esimerkkejä kähden^erilaiseh
^ yhteiskuntajärjestefmän rauhäriontaisesta rinnakkäisolostä. 1'alautta-
2 kaamme vain niieliimme se tosiasia, että kapitalismin läpimurron jäl-
$'keenj Joka tapahtui feodalismin j a kapitaliismin välisen vallankumous-taistelun
seuraijiksesta,.tuli pitkä ajanjakso, missä kapitalistiset ja feo-
^ daaliset maat olivat rauhanomaisessa rinnakkaiselossa. Tämä tuli
2 mahdolliseksi sen jälkeen kun ihmiskunnan historiaa harppa-askelin
Z edistänyt kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä, tulj niin vomiakkaaksi,
2 etteivät feodaaliset maat voineet enää sitä asevoimin uhmata. Seu-
^ Tauksena oli rauhanOmainch rinnakkaisolo ~ rauhallinen kilpailu s i i -
^ tä "kumpi järjestelmä v o i antaa paremman ja;korkeamman elintason"'.
jp iMe tiedämme myös, että vanha järjestelmä, feodaalinen yhleiskunta-muoto
osoittautui siinä kilpailussa huonommaksi, kuolevaksi järjestel-;
•»maksi — imutta se e i johtanut kapitalismin ja feodalismin väliseen
••sotaan.!
Z Multa jos näin voi tapahtua kapitalismin ja feodalismin välillä,
JJJ niin miksei myös sosialismin ja kapitalismin välillä.'
JJ Tällä perusteella ovat Xeuvostoliiton edustajat selittäneet kptOna
Jjjja ulkomailla aina Leninin päivistä alkaen, että 'sosialismi ei ole
vientitavaraa", että sitä " e i voida lähettää mihinkään toiseen maa-
• ' h a n " , että kukin kansa löytää emansa aikanaan ja omalla tavallaan,
2oman tiensä sosialismiin.
2 Tämä,periaate on osoittautunut käytännössä paikkansa pitäväk-
^ s i . Meillä on n y t kolmasosa koko ihmiskunnasta joko sosialismin olo-'^
" s u h t e i s s a tai tiellä sosialismia kohti — mutta kun esimerkiksi Euroo-
Neuvostofii^^ mietteitä \
':;'::f^mtz rivejä kirjoiteUae.ssa,|^iis maanaritaina> marraskuun 7. päi- •
vänä, vietetään Xeuvostoliitossa Lokakuun Suuren-vallahkumbuksen i
. 38: ttä vUofiipäiyää?^ Sosialistisien Neuvostotasavaltojen 'Liiton synty- ,j
^•\;vniän-vuosipäivää^''',; •. "•:-\'^ '
Kansalliser nrierkkipäi^^^ kuten joulukuun kuudes Suomessa, Jiei-
• nakuun ja heinäkuun neljä.s päivä Yhdysval-
•Ipissa, ö>'ät tärkeitä historiallisia •merkkitapauksia kaikissa maissa ja j
'"niiden merkitys ulottuu fvissi-ssä määrässä m ulkopuolelle- |
; kin. Tämä kaikjii pitää paikkansa myös Neuyostoliittoo j
sillä tärkeällä lisäyksellä, että^^I^ i
, Jällä (vanhan ajanlaskun mukaan vallankumous tapahtui iokakuussä) |
>-;avasi uiiden aikakauden, sosialismin aikakaiiden ihmiskunnan histo- ;
; ' nässä. Ja kun tällairie uudistava vallankumous tapahtui I
i i i a ^ käsittää kuudenneksen Ifbko maapallosta, niin sen yäi- !
/ ;]k^ytus ei voi olla t u^
y;V;Tässä;yksi perussyy siitä, mik.si Neuvostoliiton syntymisestä; j a v i e -
>-;«estä bn kirjoitettu j a puhuttu niin paljon. : /
Tunnettu tosiasia niyös;ö^
" vteh keskuudessa on ollut suurena poliittisena kiistana suhtautuminen
..sosialisnliiin^^^
^ v;^ salaisuus ei liioin ole se, että eräät; "sunnuntairsosia-
^^1itit'V niiksi^ v ^ heitä sanovat, eivät jaksaneet " k o r -
' Soeissa ihariteissaan'' hyväksyä sosialismin eräitä arkisia totuuksia —
'Cttä sitä ol| ruvettava rakentamaan maassa, mikä o l i teollisesti jälelle-
\:$i^nyt ja, kaiken lisäksi loppuun asti näännytetty tuhoa ja hävitystä
v^aÄieuttanM^^ ei saanut minkäänlaista yhteistoi-
- m i n t a a f avusta puhuma.ttäkaan vaan joutui'kuvaan­nollisesti
puhuen nastaimaari itsensä ylös suosta omista saappaarivar-,
. sistaan, kapitalistisen maailman järjestäessä yleisen kauppasaarron
lisäksi myös aseellisia hyökkäyksiä (mm, 14 vallan sotatoimet) sitä.
yastaan.
; r"^'*; iglutta huolimatta siitä mi me yksityisesti tai järjestyneinä
••joukkoina sosialismista ajattelemme, niin ilolla on kuitenkin todettta-
: v a s e tosiasia, että realismin taju oh vihdoin yiimeinkin voittamassa
""alaa myös niissä piireissä, jotka eivät sosialismia hyyäksy sen parem-
-4nin teoriassa kuin käytännössäkään. Meidän mielestämme On eri-
" k o i s e s t i Port Arthur ilmestyvän Canadan Uutiset-lehden marras-
•;lcuun toisen päivän toiniituskirjpitus, j o ka kaikis epätarkkuuksistaan
• huolimatta päättyy lausunoon:
> ' ; ' ' S i i s kilpailu tulee tästä lä kumpikö.systeemi (so-
* Äialismi tai kapitalismi - - V a p a u s ) kykenee kansalle antamaan p a -
J ramman ja kprkcamman elintason. Sellaista kilpailua voivat kaikki
• lunhättaapiipluesuunnista h^
* * Tämä pii ehdoton totiius! Juuri tällaisestä rauhanomaisesta k i l -
•j)aiiusta, siitä '/kumpiko
• 'man:ja korkeamman elintason'.', on ky^^^ silloin kun puhutaan
• «kahden yhteiskuntamuodon,rauhallisen riirnakkaisplph mahdöllisuuk-
: --eifita, larpieellisuudesta ja välttämättömyydestä. M e yhdymrhe Cana-.
)J|TR[n U u t i s i i n täydeilisestl myös siinä, että tällaista " k i l p a i l u a voivat
•kaikki kannattaa puoluesuunnista huolimatta'. ^
"Mijnä k u u n t e l e n " — sanoo " t u l e v a i s u u s " neljän s u u r e n k o n f e r e n s s i l le
kauppavaihto Rolnaniaii 'kahsanta^savaHan
kanssa perustuu niolemmiripucyiiseen etuun
: .Sucnalaineh; kauppavaltuuskunta
'pn parhaillaan. Romaniassa neuvötr
telemassa näiden, "maiden^, .välisestä
kaupasta .^jaerityLsesti ensi vuotta
kcske vasta ta varan vaihdosta. Koska
Romanian vientiartikkeleihin, kuuluu
erittäin runsaasti sellaisia tarvikkeita:
esim. öljy, kemtkaUotf hedelmät;
•joita Suomeen on tuotettava ulko­mailta,
ovat hyvät edellytykset ole­massa
näiden maiden välis?n kau­pan
: lisäämiselle. Seuraavassa tar­kastelemme
, Romanian ulkomaan­kauppaa
edellämainittua ajankohtais­ta
131X3133...vastaan. ,
- johdonmiikäiselia rauhan ja kah-scjen
^kesken 'kanssakäymisen politii-;
kallaan '.Romanian • kansantasavalta
toimii kansainvälisten kauppasuhtei­den
kehittämisen puolesta. Kansan- -
talouden kehityksen huomattavat
saavutukset ovat luoneet_edellj-tyket;
kaupan laäjentamiselie kaikkien
maiden kanssa; jotka: ovat kitnnöstUr
.jiieet kanssakäymisestä tasaveroisuu­den
ja molemminpuolisten etujen
pohjalla.,'^'; •
.Tämän periaatteen mukaisesti Ro­manian
valtio on solminut kauppa-,
sopimuksia rhonien maitten kanssa.
Aineellisena perustana , kauppakäynr
nin laajentamiselle ori runsas ylijää-inä.
teollisuus ja, maataloustuotteita,
ijoka on ollut "tuloksena Rpmaniän
kansantasavallan suunnitelmatalcu-den
kehityksestä. Esim.,vuonna 1953
teollisuustuotannon taso. ylitti vuoden
1938 tuotannon 2.5" kertaisesti sa­malla
kuin se oli huomattavasti mo­nipuolisempaa.
Toisen maailmanso­dan
jälkeen Romaniassa ori perustettu
uusia teollisuusaloja, jotka 'on va­rustettu
• kaikkein nykyaikäisimmilla
k.oneillä; , Metallialantyös.tökorieiden
teoliisuus, sähkömöottoritebllisuUs, öl­j
y - ja vuoriteoliisuus, väriteollisuus
jne., kaikki nämä ovat uusia teolli­suusaloja,
jotka huoniatta vai ta osalta
varustavat Romanian teollisuuden •ko­neilla
ja.. raakJa-äirieilla ja tekevät
mahdollisiksi, viennin.
Rinnan teollisuuden kasvun karissa-on
havaittavissa "myös voimakas nou­su
maataloudessa., Se pn saanut huo^
mättävän määrän koneita, traktorei­ta,
leikkuupuimurelta, niittokoneita
jne. Lisäksi ne toimenpiteet, joihin
ryhdytään läliim.män 2-3. vuoden a i ­kana
tulevat lisäämään maatalpuden'
tuotantoa huomattavasti.'
, Huhtikuussa .1951 Romanian Itänr
santasa vallan .ulkomaankauppa oli
kapitalististen maiden kanssa 50 pros.
laajempi kuin \;uörma 1950. Roma­nian
kauppa käsitti melkein kaikkien,
mannerten maat. Vuonna 1952 Ro­manian
kansantasayallalla oli kaup­pasopimukset
37 länsimaan kanssa, ja
vuonna 1953 tämä lukuniäärä kohosi
44. ., .'Vikalsemmin solmittujen sopi­musten
lisäksi seliaisten maitien
kanssa kUinArgentina, Sveitsi, Ita­lia,
Suomi, Belgia, Itävalta jne"., tuli-
:..vat lisäksi sopimukset Ranikan,
Tanskan. Egyptin,': Intian, Israelin,
Norjan, .Kreikan, Turkin, Islantiin ja
Indonesian kanssa.- i Tähän pn. lisät­tävä,
ne,kaupalliset sopimukset, dötka
pn solmittu Romanian ulkomaankau­pan
elinten ja erilaisten ulkolaisten
liikkeiden kesken.
Rcnianian kansantasavallan ulko­maankaupan
jatkuva laajentuminen
on selitettävissä sillä että se on voi­nut
toimittaaiilkomäan :markkinpil^
:i.e yhä n;onipuolisempiä. korkealaa­tuisia
tavaroita. Solmittujen, kauppä-.
-t.-piriraston puitteissa Romanian k'ari-sahtasavalta
' vie :ulos •naftätuotteia,
kemikalioita, \ .\ teolllsUusvarusteitä,
tekstiilikoneitä, traktoreita, sement­tiä,
puutavaraa sekä puutuotteita,
lääkekasveja, lasia, maataloustuottei­ta,
hedelmiä. jne. ;
Romanian ikartsäixtasavälläri vierir
limäfidollisuuuksien - paljöripuhiivaria
todisteena • samoin tämän maan- t a ­loudelliselle
kehitykselle kuvaavana
voidaan pitää Indonesian kanssa sol­mittua
kauppasopimusta, :Yliä luetel­tujen
tiävaroiden lisäksi .Romania vie
"inne sementtitehtaita, pprauskoneis-toja
öljyteollisuudelle seka vuoriteol-
ILiuudeile, säma:lla antaen välttämä­töntä
teknillistä apuaan suunnitte­lussa,
asennuksessa ja ikäyntiin saat­tamisessa.-
Romanian ; viennin kehitysvarihti
liittämistä jä .laajentamista .vaatii
teollisuuden ja maatalouden 3t§hltys.
Ne tarvitsevat raakaaiiieita, ja iHitä
moninaisimpia varusteita. Toisaalta
jatkuvasti' kasvaa kulutustavaroiden
kysyntä työtätekevien keskuudessa,
jpiden elintaso on voimakkaassa nou­sussa,
vaatii, suurempaa tuontia. .
Kapitalististen inaitten kanssa: te­kemiensä
sopimus,teri, pohjalla RrO-riianiari
kansantasavalta tuottaa
maahan malmia, tekstiiliteollisuuden
raaka: aineita, fosXiaatteja, erilaisia
rautaseoksia^ kautoUklda,. faririaseiit-tisiä
aineita, sellaisia elihtaryikkeita,
jotka oyat erikoisia ,ikull6ihkin ikysy-myksessä
• olevalle, .maalle. Vtiprma^
1954 Romanian ; kariiaiitasaväiläri:
tUoriti ylitti 50 pros.-. yiioden 1953'
tuonnin..^-''^: •V.\7^':..::;.i'-'^"-V-.--'--'
Romanian kansantasavallan karis­sa.:
kauppaa käyvillä maUla o n suuri^^
etuisuuksia kuten esirii, kpmpensatip-kaupat,
kunkin tavaran taloudellisen
. riierkityksen mukaiset hinnat; kan­sainvälisen
hihtatasbn pohjalla jne.
Ulkomaankauppa Romianian, kan-•
sanUsävallassaön valtion yksinoikeu-teria
(ja se antaa takeet sopimusehto­jen
nouidattamiseista.^^^ ; > , /
. Kehittääkseen tavaravaihtoa hiiden
maiden kariussa, joihin Romanialla on
kauppasuhteet »ja saadakseen äikaari
kauppasuhteita muihinkin maihin, tU^
kpmaankauppairiinisteriö perusti v.
1954 jo aikaisemmin, toimineiden 14
kauppaedustuksen lisäksi kolriie edus-,
tusta, Kairoon, Bombeyhin j a Stam.^
buliin. ; Lähitulevaisuudessa , perus-,
osoittaa, että tämä maa omaa valta- tetaan vielä yksi kauppaedustus D j a -
vä-t mahdollisuudet tavaxavaihdolle,
•ja että rcmanialaisten tavaroiden' t a ­soon
syj-stä luotetaan j a että'bstajat
.arvostavat ne korkealle.;; Verrattuna
raöteen 1953. semeritin vienti; kasvoi
300 proSi vuonna 1954 valtottaen sa­malla
uusia markkinoita sellaisista
maista kuin Turkki, .Pakistan, ku-weit
ym. Verrattuna V, 1953 öljyn vienti
kasvoi V. 1954 198,85 prps. j a samassa
ön havaittavissa kysynnäri voimistu­mista
Englanniiy Sveitsin, Ranskan,
Egyptin, Länsi-Saksan, Kreikan ym.
.markkiriöillä. Kiinaan vietiin v. 1954
öljyteollisuuden vanisteita kolme ker­taa
enemmän kuiri v> 1953. Puiita-varatuotteillä
on. suuri kysyntä niin
Euroopan kuin Aasiankin markki­n
o i l l a . ' • ' ' '
Aikaisemmin .Romania vei ulos
melkein ykslriomäaii sellaisia tuot­teita
kuin puuta varaa, naftaa, viljaa;
jctka kaikki vietiin faaka-äineiria, jä
jotka: kaiken lisäksi ysein tuotettiin
takaisin valmiina tuotteina. Nyt t i ­lanne
ori muuttunut ja todistaa sitä
korkeaa tasoa, jonka Romanian kan­santasavallan
kansantalpus ja sen
vienti on.saavuttanut.
Romanian kansantasavalta. ei ole
kiirincstunut vain viennistä, vaan
vastaavassa määrin se on kiinnostu­nut,
myös tuonnista. Tuonnin ke-kartaan.
Suuri susi äimnuttu
Goderich. — Viime keskiviikkona
ammuttiin vähän matkaa täältä met­sässä
suuri koirassuisi, joka painoi
74 paunaa: Sen uskotaan, olleen n l i -
deri sudenpentujen .isän. jotka tällä
ympäristöllä on tapettu syksyn aika­na.
; k a i k k i a a n on täUä. ympäristöllä
viimeaikoina-tapettu 10 sutta.
38 voott» lobakopn vallanko'
tapaksntA Venäjällä ivaaiiAxt
:ä^oIasi(im mukaan vallankii-'.
looiis ^pabiui Idkakoui^a ja isH-tä
sen nimi). Tästä tapahtuxnas-ta
on pobotto Ja kirjoitettu palr
JOD, mutta kalkissa puheissa ja
klrjbltnksis^ el suinkaan osata
antaa tapäbtomallie sitä
tfstä, mikä slDä todellisuudessa
; pn. Ja^kuitenkin^ inltä; useampi.
. Tuo^eroitaa meidät tästä vallan-fcnmcmksesta,
sitä sunrenmoisiin-plna
näkjrvät sen bedeIniät;Lokaw
. kuun suuren vallankumonksen
historiallisesta merkityksestä,ker­too
lehdeUemine neuvostoliittolai­nen
teoreetikko I. Leonov seu-; •
raavassa kirjoituksessa:;
UUDEN AIKAKAUDEN ALKU
SIAAILMANHISTORIASSA ;
lokakuun :vallankumouksenriiaail-manhlstoriallinen
merkitys näkyy s i i ­tä,
että se avasi uuden aikakauden
ihriiiskurman .historiassa, sosialismin
rakentamisen ja voiton aikaka
yallarikiimpus synnytti Neuvoistpliiton
alueella,, joka käsittää kuudenneksen
maapalloa, tiuderi yhteiskunta- ja val­tiojärjestelmän,
sosialistisen järjestel­män.
Se sai kyriimeniä, njil Joonia työ -
Iäisiä ja talonpoikia o.a.listumaari
aktiivisesti uuden elämän rakentä-.
riiiseen.'':.\-, • i-;;;
• Otettuaan haltuunsa valtiovallan
Venäjän työläiset ja talpnpojat osoit­tivat,
että he osaavat ohjata valtiota
paremmin kuin aikaisemmin maata
hallinneet .luokat. He perustivat y a l -
tion, jonka iujuuttff voi kadehtia mikä
tahansa valtio riiaailmassä, niinkuin
toinen maailmansotia osoitti.; He r a ­kensivat
yhteiskunnan, jpssa ei t u n ­neta
ihmisen harjoittamaa: toisen I h -
rnisen riistämistä, ei taloudellisia pu­lia,
ei työttömyyttä eikä joukkojen
;.kurjuutta, yhteiskiinnan, jo^a.jokai­sella
ihmiseilä on työtä ja jossa kan­sa
on työnsä luomien aineeliisten ja
kulttuurihyödykkeiden omistaja.
Vallankumouksen luoman neuvos­tovaltion
blemassäolpn- vuodet ovat
bsoittaneet, että: tavalliset työtäteke­vät
ihmiset, jotka hankkivat rayinnori
ja vaatetuksen kaikille, ovat: yhteis­kunnan
. edistykseilisen kehitykseri
ratkaiseva voima.
VALLANKUMOUS TEKI K A N S A -
ÄiJNNAT TASAVERTAISIKSI
• •'Ehneri"- lokakuun •vallankumousta:
oletettiin -varsin.yleisesti, että käusa-kunnat
jä rodut eivät voi, olla - tasa­vertaisia,
että hallitsevien "voimak­kaiden"
kansakuntien .täytyy ohjata
kansakuntia ja rotuja, jotka ; asiivat
vähän kehittyneissä maissa, ;esimer-.i
•kiksi Aasiassa j a Afrikassa. V
Lokakuun' vallankiihious kumosi
täriiän valheellisen teorian jonka oli­vat
keksineet riistävät; luokat: ^^y
lankumous aiyankuiri / julisti koko
maailmalle, että kaikilla kansakunnil­la
ja roduilla täytyy oila sämänia.i-set
oikeudet ihmisyhteiskunnan elä­män
kaikilla aloilla. ;Tämä vallanku­mous
ei ainoastaan julistanut näitä
kaikkien; kansakuntien oikeuksia,
vaan myös toteutti ne. Vapautettuaan
aikaisemiriin*sorretut Venäjän kansa­kunnat
se saattoi yoimaan niin suur­ten
kuin pientenkin kansojen täydeJl-lisen
tasävertaisuuderi koko maassa.
Nykyisin Neuvostoliitossa on y l i 60
känsakuritaä jä kansallisuutta, joilla
pn samanlaiset oikiBUdet: talpudelli-sen,
valtiollisen, yhteiskunnallisen, po­liittisen
ja; kuittuurieläriiän: kaikilla
aloilla. liuotsin pari amenttivaltuus-kuntä
kävi Neuvbsitoliitossa vierailun­sa
aikana Uzbekistanissa, missä se
sai havainnollisesti nähdä; että U z -
.bekistanin kansa on saavuttanut tä-loudeliisessa
ja kulttuuriisehitykses-sään
korkean ta-sbnf Samanlaista me­nestystä
^.talbtjtensa ja kansallisen
kuit>uurJnsa; kehjtyk':essä ovat saa-^
i vuttaneet kaikki muutkin; täsavertai-j
set ksnsakunnat ja .kansallisuudet,
i jotka .eiä.}^t N^eiivostoUltoa soslalis-tissn
.valtipn .yhteiseiSä- perheessä.. ^
M A A I L S I ^ O N M U U T T U N U T
.38 -yuoDEJäSA - :v-•-;•':/;
:^3äf vuotta; jb:ka^oyät-kul^^
•näjän ,valiärikumbukfiegta,v b^^
vähäinen 'aika yhteiskunnan histo­riassa."
Mutta; kuinka onkaan mäa;ll-rnä
riiuuttiJnut;näln&:, vuosina.!.
Nykyiiiri on kolmannes ihmiskun­taa
lähtenyt yhdessä täi toisessa
muodossa sosialististen. , uudistuaten
tielie; Uutta elämää; jossa ei tun­neta
yhtelskunriäilista eikä kansal­lista
sortoa, rakentava ti 'nykyisin K i i -
riari,Puelan,..Tshekkos!Oväkian. Un­karin,
Bulgarian, Romanian, Jugp-
.=!avian,: Alba nlan j a Sak?än Demo­kraattisen
; Tasavallan kansat. Myös,
Pohjpis-Korean jä Vietnamin kansat
ovat valloitraneet sankarillisella tais­telunaan
oikeuden vapaan yhtsiskun-nanVTäkentamiseen,
• Afriksn:. kansat
julistaväfc' yhä ; voimakkaammin ble-yansä
oUceutetat saamaan kansallisen
riippumattomuutensa .. jä oikeuden
määrätä omasta kohtalostaan.
V A L L A N K U M O U S E I O L E
V I E N T I T A V A R A A
.y Jotkut.ovat taipuvaisia syyttämäjän
Venäjän^^kansoja siitä, että. he ovat
muica hai-joittäneet vallankumo.uksen.
'•vieritiä" näihin maihin.: . M i i t t a val­lankumous
ei ,;ole tavaraa eikä. sitä
voi 'viedä'- muihin maihiri. Kiinan,
Puolan ja muiden kansandemokra­tian
maiden kansat, jotka ovat lähte-iieet
sosialistisen kehityksen tielle,;
eivät puolestaan ole ^'tuoneet" -vailan-kumousta
, yeriäjältä.^ Oniien mait-terifa
- kbhityksestä: saariiänsa koke-riiuksen
perusteella viime vuosikym­menien
aikana, ei^iköisesti toisen
mäailmariscdari kokemusten perus­teella,
ne. pvät Vakuuttuneet siitä, että
niideri entiset: hallitsevat luokat: ja
värillä talpudellineri järjestelmä/ eivät
voi enää antaa .työtätekeville muuta
kuin kansallisen riippumattomuuden
menetyksen, mielettömiä imperiaUsti-.
sia sotia; :taloudellisia pulia, työttö-myyi:.
tä. ja kurjuutta. Sen vuoksi nä.-
mä ka.nsat ovat ottaneet valtioitten-sa;
kohtalon oniiiri: käsiinsä' ja • lähter
neet rakentamaan uutta ^sosialistista
clamati. -• • :,
• "Tämä .nieikitsse, että. sosialismin
aättee!; yastiayat riäiden maidtn. y i i -
teiskunnaliiseii. kehitykseri olennaisia
tarpeita! Itiö elämä on • todistanut,
että . aatteet' ilmestyvät j a '• .valtaavat
ihmispäät yhteiskunnan aineellisen
elämän "yäikutiiksesta, eikä niitä tun­geta
sinne ulkomailta., •,
U i . D E T V A L T I O I I > EX
V . ^ L I S E T S U H T E ET
Lokakuun vallankumouksen : k a n ­sainvälinen
merkitys näkyy riiyös s i i ­tä...
eitä se bn laikenut perustan uu­sille
; valtioiden yälisille suiiteille.
Englanniri, Ranäkaii; B;lglan j a mui­den
maiden, pariamenttivaltuuökun-nat
panivat Neuvostoliitossa käydes-^
sään yksiriiielisesti merkille, että neu­vostoihmiset
ja heidän; johtajansa
pyrkivät: lujittamaan rauhaa ja y h ­teistyötä
kaikkien riiuiden valtioiden
kanssa riippumatta niiden yhteiskun­nallisesta
järjestelmästä. ;
•Neuvostpihmisteri. •pyrkimys rau­haan.,
ei, ole : satunnainen eikä kon-junktuuriluontoiuen
ilöiiö. Se joh­tuu,
lokakuun. .vallänkuniQuksen j u ­listamista,
ulkopoliittisista periaat­teista
Ja .Neuvostoliiton yhteiskun­nallisen
järjestelmän luonteesta, jär^
jesteimän, jossa ei ole sodasta etua-saavia;
luokkia. Gn ttuinettua, että
vallankumouksen; toisena päivänä
! neuvostovalta; kääntyi
16immäis-en maailmansi
\ heiden kansojen ja h;
leen. ekittäeii :millevetp
Jtehoitettiin lopettama
I Ja,, EolmSmaan olkeudei
i molcraättinen rauha.
:j, rieuyo5toha!litu» on
I masti . jatkanut ••sainL
liljan vrauhan ja ka
ulottuvan ka^^^
^ politiikkaa. • Neuvostol
' kaikki suunnitelmat oy
raifiiaribinaLsen' komii
kermiistyön jatkamisee
: Suhteessaan kapitali
neuvostoihmiset seuh
västi opettajansa; Le
joiden mukaan kapita
siallstisen järjestelhiär
nerii rinnakkaiselo on
. väittämätöritä.. He py
: että kapitalistiset jä soi
voivat . yhteiskunnäliii
mänsä erllaiisuudesta t
yhteistyössä keskenään
. mpleriiminpuolisiin. e ti
via. taloudellisia . ja ku]
Itse elämä on yahvis:
nämä ulkopuoliset per
Iqkaktiun ; vallankumbt
maan. Niiden mukais
;iilttb ori. tänäkin vuoni
.taloudellisia ja , kuitt
kapitalististen maiden
N E U V O S T O V A L L A . \ I
' S A A V U T U K S E T - ;
; Vallankumouksen 3
rieuvosto>'altIolie uutt
sisä-' ja ulkopolitiikan
viisivuotiskuurimtelriia •
liseri tuotannon' laaju
vuoderi 1955 toukokuun
päivään nriennessä, tois:
jässä vuodessa ja nel,
dessä.; Teolllsuustuota:
iioaä tänä viionna e;
kolmekertaiseksi verr;
194D, Sähkövoiman aal
166 miljardiin kilpwatt
kiraudan teräksen, ]
non . ja sähkövoiman
koMaltai •Neuvostpliittc
sella tilalla ::maailmas,'
tänä vuorina runsaan E
toiiitto on ensimmäis
käyttämään atomivoii
omaisiin tarkoituksiin.
Sosialismin ; maan ä
sainyälisellä näyttämöl
nut" entistä enemnaän.-
tia on ottanut aktiivisen
Euurväl an päämiesten
votcelu..h.n • ja • antanu
rauhaii; lujittamiselle..
teki alciiteen itävallr
miiksen solmimiseen jä
:ten sul. teiden : solmim
Liittotasa •. allan ja Neu
• illä., Neuvostoliitto pn
,kentavat ehdotuksens:
supistuksesta ja ydin
losta. .
;. Lokakuun. vallankun
pn .kuluneen vuoden a
jälleen pitkän askeleen
tiellä- ja. vaikuttanut
ra lihan lujittanaiseen :
massa.
SITÄ
JA
AVIOPUOLISOIDE!'
— Haluaisin tietää, SI
h i n dvat joutuneet ne
ujot vanhanajan naiset,
vät kun suuteli heitä?
^ — Ja minä sanoi va
tietää mihui ne isot .vo:
het ovat joutuneet jotk£
pyörtymään. :
—jwin känsandcmokTaattiset maat siirtyivät sosialismin tielle suurelta
osfllla Neuvostoliiton voittoisan armeijan vanavedessä toisen niaail-mansodan
lopulla,;niin Kiinassa käytiin katkera sisällissota uuden j a '^
vanhan välillä — ja kaikissa kansandemokraattisissa maissa ön vielä
,tän;i päivänäkin havaittavissa suurta erilaisuutta sosialismin kehityk­sessä,
\'armaa myös on. että monessa sellaise.«sa maassa kuin esiriier-kiksi
Canadassa ja Suomes.sa on täysin mahdollista ja ennerikaik-kca
toivottavaa — että'kehitys sosialismiin kulkee rauhallista, parla-mentlaarista
tietä.
.Mutta huolimatta siitä mitä erimielisyyksiä meillä on vielä so­sialismin'
todellisesta olemuksesta ja merkityksestä,^ me tervehdimme
ilomielin sitä, kun esimerkiksi Canadan Uutiset julistautuu nyt rau­hallisen
rinnakkaisolon kannattajaksi. Se ori yksi uusi osoitus täkäläis­ten
maanmiestemme syvien rivien realismin tajusta,; joka saa äänensä
kuuluksi. -Mitä. taas kapitalisiriin jä sosialismin välisen kilpailun
lopputulokseen tulee, niin meidän käsityksemme on, ettei se .millään
tavalla estä kaupankäyntiä ja muuta kanssakäymistä niiden välillä,
kutvhan se tehdään nimenomaan molemminpuolisen edun merkeissä.
Katuisivat nyt kaikkia syntejään
isoisten tappieluksessa eivät pienet
päi-jää, Vaan sortuvat tavaliisiestl j a l ­koihin.
Vain tässä Porkkalan kysy­myksessä
kävi toisin. Isoiset lähtivät
kokoomuspuolueen johdolla hyök­käykseen,
mutta sortuivat ja vikisevät
nyt pahoin piestyinä. ,•
Oikeastaan riidan aloitti Isoisista
Isoin, Suomaiais-amerikkalaiseri y h ­distyksen
pääkenraali Eljas Erkko.'
Saatuaan vihiä siitä, että Neuvosto-liittlTvoi
luovuttaa Suomelle^Poirkka-lari,
tämä vanha'herra päätti, että se
pitää estää vaikka millä hielkutln
kpirankonstilla. Siinä tarkoituksessa
hän väsäsi yähiUä voimillaan avoi­men
vetoomuksen Helsingissä kokoon­tuneen
; parlamenttienvälisen konfe­renssin
jäsenille pyytäen suojelusta
sitä uhkaa vastaan, joka tplee Pork­kalasta:
Laskelma, että tämä provo­kaatio
saattaisi neuvostohallituksen
ma)csamaan samalla mitalla ja luo­pumaan
Porkkalan palauttamisesta,
petti kuitenkin ja Porkkalasta tuleva
"Uhka" toteutui. Se saatiin Suomelle
ohi Erkon nenän. Sellaisesta paukus<^
ta olisi suuttunut jo lauhkeampikin
mies, ja siitä se alkoi. Koko kokoo­mus
liousl takajaloilleen ja ilmoitti
kansanedustajiensa suulla, että tämä
oli pahin tappio initä Suomi on kos­kaan
kärsinyt. Myös kansanpuolueen:
neiti Karvikko ja sbsdem. puolueen
ikioma Aarre Simonen säestivät tätä
koköoniuksen valituslaulua. Eduskun­nassa
kerrotaan mainitun, että k o ­koomuslaiset
herrat ovat kuin pahat
kakarat, jotka ovat Jotakin saaneet ja
mankuvat nyt iticu kurkussa lisää
leipää. No, neiti Karvlkosta ja Aarre
Simosesta voi k a i sanoa, että he ovat
kuin kokoomuksen miikulat, joiden
pitää itkeä, kbska mammakin itkee.
Mutta iticu ei nyt auta. Taistelu
Porkkalastaa on päättynyt, Suomen
kansa ori vbittanut kokoomuksen k a ­karat
ja mukulat, jotka ovat tässä
tapypeliiksessa sortuneet muiden j a i ­koihin,
niin isoisia kuin ovatkin ole­vinaan.-
^.v;:'
Toinen: tepiielus; Jossa isoiset nyt
ryntäävät, on tietj'sti presidentinvaa­li.
SlUä aikaa, kuri Kekkonen hoippui
publustusasemlssa PK-linjalla, len­nähti
Fagerholm Israeliin, kysymään
raainatun suurmiesten haamuilta,
millaiset ovat hänen, mahdollisuuten-
:8a. Siellä olivat ylipapit suhtautuneet
asiaan myönteisesti, mutta sen nyt el
pitäisi panna yritteUjän päätä pyö­rälle.
Muistaakseni Rytikin kävi en-rien
vanhaan kysymässä Porvoon pub­ien
ennustajaämmältä, voittaako häri
sodan, jos solmii sopimuksen Rlbben-trcpin
kanssa. Ennustajaämmä sanoi,
että solmi vain, voitto tulee! Mutta
siitä tulikin vairi vankilaa ja pään­särky
troppia. Pitäisi Fageriiblminkln
muistaa tämä,'ennenkuin luottaa I s ­raelin
siuriauicseen. .'
Muuten ei suinkaan sodi logiikkaa
vastaan, että juuri Fagerholm käväi­si
Israelissa. Tämä pieni maa toimii
nykyisin länsivaltojen puskurina n i i ­den
-palhostaessa arabimaita luopu­maan
Itsenäisyydestään Ja yhtymään
lännen sotalilttoutumlin. Luulen, että
Fagerholm oli sellaisessa ympäristös­sä
kilin* kotonaan. Varoittaisin kui­tenkin
haaveilemasta sotapuuhLsta
edS^IsIi-aelln j ohdölla. siliä kokemuk-sestahano
tiedetään, että -nykyaikai­sissa
sodissa L-oisetkin saattavat jää>-
dä kansan jalkoihin.
Yksi hyvä puoli tässä isoisten val­tataistelussa
ori, nimittäin se, että
kansa nyt tietää, millaisia valtiomie­hiä
meillä täällä rakkaassa isän­maassa-
on, Fagerholmin kannattajat
todistavat, millainen konna on K e k ­konen,
da. Kekkosen kannattajat pal­jastavat,
millainen kanalja on F a -
gertiojm. Molemmat nämä yhdessä
taas osoittavat sormellaan kokoomuk­sen
ehdokkaan mätäpaiseita,; Jblsta
tuorein on sellainen, että pater Sal­misen
ja pappi Virtasen presldens-kalcsl
suosittelema rouva Vappu Tuo­mioja
on kirkosta eronnut . . . Jaa,
kokoomuksen ehdokkaalle tuo synil
on suuri, vaikka omasta puolestani
kaikessa kurjassa komi
sanl nostankln hatture
pu-rouvalle.: K u n vain
painostus ei tulisi niin
sen yhden valistuneen
kokoomukselle on anne
ko mennä'kasteelle Ku
gerholmin kerrotaan j
ristin jiiureile menosti
messakin. eikä .vairi Ls:
' Hyvähän olisi, että i
karit alkaisivat katua
tejään. J a eräs synti,
sen pitäisi kiireesti kati
pula. Täällä pääkaupui
muuallakin emme mc
enää jokapäiväistä peru
me, koska maalaisliittoi
lldemokraättlset minis'
vat riidellä äänestäjistä
vat per unaa kaksi m ai
maila kuin toiset ja nä
nitut puolestaan käti
varastoihin ja lupaava
sioilleen. Tällaisin mem
ministerit tuskin saaval
kaitaan presidentiksi. K
tUa tästä isoisten tapp
Kekkosen ja Fagerholir
vleVät perunatkin meil
yksissä tuumto kapinas
me prcsidentinv«aleisi
äänemme Eino Xilveri
hiUe. :
Sillä olkoon valta tai
kaakaan j a peiunaan
suomalaiset oleome tot
kä luovuta n l l t i minisi
le! — Liukas Luikku.