1955-11-08-06 |
Previous | 6 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 ^nijETtalna, ro ^^Tues^ay,
: Poii jtrtbar. - Ix)lKikuuxi 31; pnä
oji nieiilä suomalaisiJla oiva tilalsuiis^
hiaUJlamine,; . sillä «illoin saimme
kuulia nuprta-Jä lupaavaa, puhujaa
Anita Horriciia, joka on palannut
Canaaaari u s e i t a kuukausia kestäneeltä
viexaJlumatkalta Euroopacta. inyö5ktn paljon kertomista- Kun
i i ^ t i a l l a a n h ä n mm. osallistui maail- kuuntelin hänen puhettaan niin huo-konaisuuäeksi.;
vaikka eivät yromärr
täneetkään toistensa puhetta. Kalkkia,
lisjtä •kuitenkin länamitti sama.
usko j a toivo, öttä enää ei saä Julia
sotia, ei nuorison teurastusta.
Anita oli saanut vierailla myöskin
Neuvostoliitossa; j a sieltä hänellä pii
«a-
1
man nuoriison festivaaliin Vjarso-vas.
5a, Puolas?a,
van kaikesta matkalla näkemästään
V j a erikoisesti nuorisofestivaalista, johon
hän osallistui yhtenä Canadan
cciilstajanä:; C a n a da
50 edustajaa, mikä kultenk^ pie-ini
määrä v3:rfattuna monien muiden
; maiden edustajistoihin. Meidän «yh-tymämaästamme
Suomestakin ;oli
noin 2,000 edustajaa. Kaikkiaan osallistui
festivaaliin hoin 30,000 eri mal-
•den edustajaa.
/Saimme kuunnella Ariltah selväta-
: juiöta ja liyvin ymmärrettävää selostusta
suomenkielellä kaikesta siitä,
- mmiittää hhäänn ppiiii nnäählnmyyt t eennssiinnni äkin fes-
^ | | ^ | | ^ ; - : ^ - v f • ^tiyaallssa"Ja,sUtäi;-,ikuinka'.kaunis Ja
sydämellinen oli vastaanotto erikoi-
' sesti icaikissa scslalistlslssa maissa
' missä hän ivieraili. Monien kansallisuuksien
Ja maiden nuoret sulautui- ^^fMM§.:-'--^ festivaallssa^yhdeksi'suureksi-ko-,
mäsin,: että monilla kuten hänellä
it.3elläänkin, • oli kyyneleet silmissä.
Tiirisih: stseili ylpeäksi .jsiitä, että
olimme voineet l ä h e t t ä ä joukostamme
hiiri 1 upäavan nuoren toimltsijian vie-raiiUmätkalle
oikean ja hyvän asian
edistämiseksi. .
Hän kertpi^; m näkemyksist
ä ä n Suomessa, Jossa h ä n vieraili enr
simmäisen kerran; sillä onhan Anita
Canadassa syntynyt suomalainen tyt-
.tö.-- ^' '['•'••["'•'•'• ••••r:. •
•Missä hyvänsä Anita puhuu ja l i i k kuu
täältä Port Arthurista lähdet-tyäkn;
ei: kenenkään tulisi jättää;
käyttämättä hyväkseen tilaisuutta
kuulla hänen kertomustaan näkemist
ä ä n ja:kuulemistaan. Hänellä on
ihukanaari myöskin paljon kaikenlaisia:
muistoesineitä, kirvla: ja levyjä.
Joitä >hän teille esittelee ja soittelee.
Häntä kuunnellessa tuntuu kuin olisi
itsekih ollut mukana tuossa maailman
huorisbfestiväalissa. --- TAS:
4C
l i i » .
<»:
Samia. —
p f ^ - - s : ^ : '••koin ' - Jatkoa'
i i » : - ' - : : • - - • - - ' • • • -•
fc:ii::v.::x,
iii:iS-Tässä
tulee nyt aivan
edelliseen kirjeeseeni.
Kyllä nämä asiat Jo silloinkin olivat
miel&ssänl, mutta ne jäivät: jotenkin
pi)?i^:^::::
pola.
N i i n , : t ä ä l l ä Samiassa on käynyt
meitä tervehtimässä kaksikin eri pu-
.^....H^ujäa ija. heidän kauttaan ioleinme
; saaneet tuulahdUJcsen Kiinasta ja
i; ''Neuvostoliitosta, sekä myöskin enti-
:::.^Bestä kotimaastamme Suomesta. Samoin
myöskin Varsovan suuresta nuo-rl^
festivaalista.
^ "«r. En ollut kuulemassa ensimmäistä '^M^^0BM-: ••• • . ' ^ P ^ u J a a , Sundqvlstia,:; J o t e n / h ä -;
M^^^jiMHfi'.^-••••\*^^:neh• puheestaan:.en-tiedä' ,kertoa:'mi-^
ivtl^Ln ja senhän onkin jb toinen hen-
^ k i i ö tdmyt. S l t ^ n kävi t ä ä l l ä huori-
;i*pp^VY*i > > » t e s t i v a a l l i n osalllstunut^ A Hor-:
' '(r ^^rlBk.: Nyt haluan sanba nllllei
I. jotka , huolehtivat puhetllaisuiiksien
^ijS^jestämisestä, e t t ä puhujan tulosta
. ^ p i t ä i s i tiedoittaa kyllin ajoissa. . T u -
r^V4 tiedoittaa mihin aikaan, millä
junalla tai bussil^ puhuja tulee sillä
möinä ei ole omaa tbimihtahubneis-puhetilaisuudet
tavallisesti p i -
yksityisasunnoissa. Nämä t i -
^ läfauudet pidettiin nyt JCltusella ja
: vp!^ni|npä, l y a r l kävi autoineen kaikilla
/£: jänillä j a busseiila, mutta- puhujaa cl
"kuulunut! Viimein Anita joutui soit-temaah
eräästä kadunkulmasta, jos-
/Jitta hänet sitten yksi tovereista haki.
Meidän yhteinen toivomidcsemme
Oh, että vastaisuudessa kun puhujien
matkaohjelmia laaditaan, niin. tulisi
se saattaa julkisuuteen kyllin ajoissa.
;se. siitä.••.•::••-,;•,: V
Anita puhe oli hyyä. Se piti vällri-pltämättömänkln
kuuntelijan mukanaan.
Oli koiin olisi itse elänyt mukana.
. Puhe oli sujuvaa. Ei olisi
luullut hänen niin hyvin hallitsevan
siicmerikleitä. Ikävä puoli oli se,
ettei täällä Särniassa kukaan suoma-latsten
lapsista tule tällaiseen puhe-,
tilaisuuteen. Tämä on ehsimmäinen
paikkakunta Canadassa missä olen
plHit, että laipset • ovat niin täydellisesti
vieraantuneet siitä mitä 'Vanhemmat
hommaavat. Mikä ilo se
olisi ollut Anitalle, jos h ä n olisi n ä h nyt
täällä olevan suomalaisen nuorison
ympärillään, kuuntelemassa.
Olen kuulliit sanottavan, ettei t ä ä l lä
ole suomalaista nuorisoa. Se ei
kuitenkaan ole totta. Täällä on jokaisella
suomalaisella pariskunnalla
yksi tai kaksi lasta, jotka enimmäkseen
asuvat Särniassa.
Kiitos Anitalle mielenkiintoisesta
puheesta. Niiliä paikkakunnilla m i^
Anita, vielä vierailee, toivon suomalaisten
joukolla menevän •häntä
kuuntelemaan. Sitä ette varmaankaan
kadu.
Syysterveisin! — Olga.
VUOTUISET TANSSIT
Jäi. CL IN T 0.N - H A A LI L L A
2605 East Pender St. Vancouver, B.C.
Perjantaina, marpaskuun 18 p:nä klo, 9 — I yöllä.
SOITTAA ALF. C A R L S O N I N ORKESTERI
Ravlntolaiippu $1.00. Tervetuloa läheltä Ja kaukaa!
KALASTAJIEN UNION OSASTO.
Senaattori William Langer, (R; North Dakota) ön luvannut mfs.
Morton Söbelllle, että hän. tekee kaikkensa, jotta mr. Sobell
tulee saamaan oikeutta. Mr. Sobell- yhdysvaltalainen tiedemies.
on Alcatrazin vankilassa palvelemassa 30-vuotista vankilatuomiota
syytettynä siitä, että hän on "vehkeillyt vakoilun toteuttamiseksi."
Kuten tiedetään mr; Sobell tuomittiin Roseh-bergien
oikeusjutu.ssa mutta hän on koko ajan korostanut syyttömyyttään;
Mr. Sobellille oikeutta vaativa komitea vaatii,
että Yhdysvaltain senaatin oikeusaslain valiokunta ottaisi tutkittavakseen
. Rosenberg-Sobellin jutun.
Perheen nu<M*e] I I II I
It's Been Snowing
Where Väinö Lives
•• Dear Setä, \'.--.:,.,:-
Hpvr are you? I am fine.
has snowed a few ihches here.
have made a log house. It has a
stove i n it. -- . - •
Öur lake .was frozen for four days.
The skating rink at our school has
been put up. Soon we will start
puttirig water i n it.
I was in the hospital for flve
days in September. I had a fever.
The geese have flown south.
Last Sunday I was at my cousin's
place. Their dog, Sandy, had pups.
We had tea in their play shack and
we also made tea in the bush. This
is ali for now.
Vaino Lahtinen,
Lac Ste. Therese, Ont.
* RUOTSIN AMERIKAN LINJAN *
KAKSI ILONTÄYTEISTÄ
SCANDINAVIAN MAIHIN JA SUOMEEN.
<
<
<
mmm
L I N J A N LOISTOLAIVA
"KUNGSHOLM"
NEW YORKISTA. JOULUKUUN 2 p.
Kalkki hytit meren puolella. Koko matkan ajan nautitte Joulun
tunnelmaa luovasta ohjelmasta. Voimassa sääsKHtauden
llpunhlnnat.
TOINEN MYÖHÄISEMPI JOULUHUVIMATKA
Joka on erittäin sopiva canadalaisille (matkustajille
"STOCKHOLM''
HALIFAXISTA. JOULUKUUlt 9 p.
Saavutte perille Suomeen ajoissa ennen joulun pyhiä! Laivalla
tulette nauttimaan kaikesta Jouluhuvimatkan mukavuuksista.
Käyttäkää hyväksenne säästökauden hintoja.
Tilatkaa hyttlpaikkanne nyt!
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. o. BOX 69 SUDBURY. OMTABIO
nuoruusvuosistaan
poikasena Suomessa
Terveisiä perheen nuoremmille ja
kaikille toisillekin Vapauden lukijoille.
Monta vuotta on kulunut siitä kun
joku vanhempi henkilö on kirjoittanut
lasten ja heidän bpastussetänsä
osastoon. Eipä silti, e t t ä kukaan olisi
teidän osastoanne unhoittanut, eipä
tietenkään. Mutta lehtemme on pieni
ja tilan puute haittana. ^ !
Huomioikaa nyt hyvät tytöt j a pojat
mitä kylän setä tässä teiltä pyyt
ä ä : Kirjoittakaa useimmin kirjeenne
töimiltajasedälle suomen kielellä,
sitten mekin Suomessa syntyneet
vanhat ihmiset voimme niitä lukea.
Minä puolestani mielelläni; kirjoitan
miten me 'Suomassa lapsuutemme";ai-käna.
tbuhuttilii ja: leikittiin. Tässä
pieni kertomus linnusta:
, iMeillä poikasilla oli tapana ottaa
variksen ja harakan pesistä pieniä
poikia Ja niistä kasvoi meille h3rvlä
ystäviä. . Mitä te f.jattelette siltä
kun harakka vei piikku lusikat Ja mitä
se nokassaan sai kuljetettua. Kerran
meannöimme niille pennin rahan ja
ennenkuin harakka olisi voinut sitä
viedä pcls. varis astui rahan päälle.
Me annoimme Unnulliemme nimet.
Variksen nimi oli Roope ja harakan
nimi oli Vekkuli.
Suomessa on sellaisen kasvavan kanan
.kokcincn lintu, jota kutsutaan
lepinkäiseksi. Se on hidas lentämään
'ja sillä on •kauniita rantuja
siivissään. Kansan keskuudessa Un-tija
usein kutsutaan LeppäKiilkoksi.
ruon linnun pesiä emme koskaan
löytäneet, eikä toisetkaan pojat niitä
löytäneet, vaikka tiesimme kaikkien
muiden lintujen pesäpaikat. Krliko
ön y h t ä salaperäinen kuin käki pesänsä
suhteen. ^ :
Krlikb-llntu tykkäsi syödä perunoita.
Syksyisin' se kantoi ahkerasti
perunoita pellolta metsään. Kerran
me poikaset päätlntme yllättää sitä
pienellä kepposella. Hankimme n.
15 metriä hienoa rllimaa ja kiinnitimme
sen perunaan. Toisen pään
me kiinnitimme seipääseen.: Sitten
menimme kiven taakse piiloon. Tulipa
Krliko taasen hakemaan perunoita.
Hän otti perunan nokkaansa ja
lähti lentoon. • Mutta yhtäkkiä kun
rihma kiristyi Krilko meni kuperkeikkaa
pellolle.
Kyllä meitä poikia nauratti kun
äeurasimme sitä kiven takaa. Lintu
näytti olleen niin; suutuksissaan kun:
hänelle tehtiin tällainen kepponen
kun hän hääri ahkerasti keräten
ruokavarastoa talven varalta. K r i i -
kon niskahöyhenet olivat pystj-ssä
kuin kukolla tappelussa. Kauan se
katseli j a päätänsä kallistellen ehkä.
tuumi, "eipä perimät ole ennen tuol-lalsat
kepposta aiheuttaneet".
Lintu vihdoin j ä t t i perunan j a siintyi
toiselle pellolle.
Sovintomielcssä me sitten keräi-limme
Krlikolle perimolta pellolle ja
Jonkun päivän kuluttua se oli korjannut
ne omiin -varastoihinsa.
Toisella kertaa voin kertoa teilie
Edwin's School Got
A Teacher Finally
Dear.Setä. : . • -'•-••-'l
How are yöu and ali the bcys and
girls? I am doing f ine. Weil, at
last we got a teacher and we are
going to have a Hallowe'en party
at the Finnish Hall.
We are going to get electriclty in
about two weeks. Our : house is
already wlred. Electrlcity will sure
be a nice thing to have.
•yve had quite a few fishermen
here this summer. We now have
three cabins. One' weekend there
were fiffcy cars, it was like a circiis
or something.. M y d a d is buildlng an
jcehouse, so ive •«rlll have ice for the
flshermen next srunmer.
We have had very little rain this
siuilmer. If. the summer had been
•wet we would probably have got i very
little hay. Weil, I guess I better
clpse for now. Bye.
Edwin Hill, -
. !Meadow Portage, Man.
ffiiinimiiiniiiininniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiioiiniiininiii iniu
Haloo tytöt ja.pojat!
Sedän postilaatikkoon oli saapunut
viikon kuluessa pari k i r j e t t ä ja joukko
muuta postia, Kiitos kirjeistänne
Edwin ja Väinö. Tässähän nyt' tapahtui
omituisesti kun tytöiltä ei saapunut
lainkaan kirjeitä; Sedän on
siis tällä kertaa Julistettava pojat y l i -
voimaifeiksi . voittajiksi. Mitenkähän
käy ensi 'ViikoUä.
Muun postin joukosta setä löysi
sellaista, mikä .muistutti, että joulu
ei ole enää kovinkaan kaukana. Niin,
sedälle, saapui ensimmäiset lahjoitukset
lasten joulurahastoon. CSJrn
Sarnian osaston tädit ja sedät lahjoittivat
joulurahastoon $3.00 lahjbi-tuksen
ja Wanupin osaston sedät Ja
tädit lahjoittivat $5 00 rahastoon. Sehän
ori oikein mainio alku ja setä
kiittää heitä huomaavaisuudestaan
lapsia kohti. :
Setä taisi edellisessä • pakinassaan
kehua t ä t ä Sudburyn ilmanalaa hieman
liikaa, sillä jo viime viikon lopulla
tuntui aivan niinkuin talvi olisi
tullut. Lämpömittari el vielä laskenut
nollaan, mutta kyllä 19 astettakin
kylmältä tuntuu kun samalla kertaa
kova pohjoistuuli paiskii lunta ja
lumiräntää pitkin kasvoja. Niin, ei
ainakaan banaanit kypsy sellaisen
sään vallitessa. V Mutta eihän täällä
silti vielä lunta ole ja ei tulekaan
pitkään aikaan. Niin ainakin setä
toivoo.
Siellä Hearstln seuduilla, missä
Väinö asuu tuntuu olevan vähän toisenlaista,
siliä hän kertoo, että järvikin
oU jo jäässä. Lapset tavaUlsesti
odottavatkin talven tuloa ja nauttivat
kun saavat lumessa ryömiä. Toivottavasti
ei kukaan kuitenkaan mene
jäille ennenkuin ne ovat tarpeeksi
vahvoja. : -
Setä on iloinen kuullessaan Ed-winilta,
että he ovat onnistuneet saamaan
kouluopettajan ja saavat: taas
jatkaa kouluansa. Eihän se koulun
käynti aina niin hauskaa ole, mutta
eihän sitä muuten opi lukemaan Ja
kirjoittamaan, jos el opiskele ja valkeahan
olisi oppia mitään tästä val-tavasta-
Tnaastamme, Jos kouluissa ei
olisi tilaisuutta tutustua maantieteeseen
Ja maamme historiaan. Palnel-laanpa
nyt ahkerasti niitä koulutöitä,
e t t ä saadaan Jouluksi hyvät todistukset.
Sedän postilaatikosta löytyi myös
kirje eräältä lasten ystävältä. Joka
esittää toivomuksen, että lapset k i r -
1111911 If^
kirj, J . jllirav
tnäm
Kolmek3-mznentäkah<!eksannen i&er-r
a n neuvostoihmiset Ja ioko j n a a -
ilman kansat viettävät maailmassa
ensimmäisen sosialistisen vallanlsu-mouksen
vupfipäivää. Neuvostokansa
Viettää t ä t ä merkkipäivää suurin voitoin
taistelussa rauhan ja edistyksen
puolesta. -Neuvostoliiton kansantalouden
kehityksen viides viisivuotissuunnitelma
on yleiseen teoilisuus-r
tuotantoon nähden. tullut täytetyksi
toukokuun 1 päivään 1955 mennessä,
ts. 4 vuodessa ja 4 kuukaudessa. E n simmäisestä
viisi vuotissuimsitelmas-ta
alkaen on kaikki viisivuotissuunnitelmat
täytetty ennen määräaikaa.
Ainoastaan kolmannen viisivuotissuunnitelman
täyttämisen keskeytti
hitleriläisen Saksan sotahyökkäys
Neuvostoliittoon. Ja kun helmikuussa
1936 Neuvpstoliitoh kommiuisti-sen
- puolueen X X edustajakokous
ryhtyy vahvistamaan uutta, kuudetta
vlisivuotissuimnitelmaa, niin se jo
yksinomaan sillä korostaa vielä kerran
neuvostoihmisten Järkähtämättömän
tahdon taistella rauhan puolesta
koko maailmassa. • ,
Lokakuun 37-ivuotispäiyän jälkeen
kulimut vuosi on antanut kirkkaita
esimerkkejä neuvostomaan mahdin
kasvusta.
Neuvostomaan menestyksellinen
teollistaminen 'on' antanut neuvostokansalle
. mahdollisuuden ratkaista
valtavan suria tehtäviä. Niinpä kahdessa
raodessa neuvostokansa on r a i vannut
viljelykselle monta kymmentä
miljoonaa hehtaaria uudismaita ja
lähettänyt sinne satoja tiihansia traktoreita
ja leikkuupuimureita. Lyhyes-
Anita Horrickin
Anita Horrick, joka osalUstoI:
m a a i l m a n ' NuorlsofestivaalUn
Varsovassa CSJ:n ja SCÄULrn
toimesta ja vieraili sen jälkeen
NenTostoliitdssa ja SnomMsa,
lähtee pnhajamatkalie selostamaan
näkemyksiään ja havaintojaan
tällä matkalla, vieraillen
Ontarion snomalaisfcesfcuksissa
jsenraayassa järjestyksessä:
Kirklacd Lake marrask. 10 p
Sp; Forcupiaie manask. 12 p
Timmins . . . . . marrask. 13 p.
Osastoja ja seuroja näillä paikkakunnilla
kehoitetaan ottamaan
tämä huomioon sekä varaamaan
hnone tilaisooksia varten, taao-lehtimäan
paikallisesta ilmoitta-misesta
ja yleensä; toimimaan
puhetilaisuuksien onnistumisefcsi.
Anitalla on paljon mielenkiintoista
kerrottavaa tältä matkaltaan
varsinkin, nuoremmalle
väellei
SCAUL:n CSJ:n •
Liittotoimikunta Tp. komitea
niistä konsteista, joita Roope j a Vekkuli
tekivät, kärpän pyynnistä Ja m i tenkä
muurahaiset tekivät kaiq^uia
metsäpoluilla. Olkaa lapset nyt niin
hyviä ja kirjoittakaa toisinaan suomen
kielellä t o i m i t t a j a s e d ä l l e . - v^
Odottava vaari.
Ilkityöt
tuomitaan
. Nairn Centre. — Kesä on ollut Ja
mennyt ja syksy on saapunut sateineen
ja myrskyineen.
Kuluneen kesän aikana on täällä
ollut varkaudet ja muut tihutyöt aivan
päiväjärjestyksessä. Mainittakoon,
että tässä aivan lähettyvillä on
autio farmi, minkä omistajat ovat
pois paikkakunnalta. Sinne on lyhyen
ajan kuluessa murtauduttu kolme
eri kertaa Ja viety satojen dollarien
arvosta tavaraa. Tuolla Joen
toisella puolen ön murtauduttu Lauri
Jokisen asuntoon. Kirveellä on r i kottu
ovet ja "saaliina" viety mitä
siellä oli. M l « itse on työmailla.
Nyt viimeisin tihutyö tehtiin Joonas
Kiven farmilla, missä kiskottiin
300 jalkaa piikkillnka-aitaa paalui-nen
päivuieen ylös jokirannasta —
ja kuuden päivän kuluttua jatkettiin
ilkityötä " kiskomalla paalut ylös ja
katkomalla langat lyhyiksi paloiksi.
Onhan täällä ollut sairauttakin.
Mrs. Alina Poikkimäki on Espanolan
sairaalassa veritulpan vuoksi. Käydessäni
häntä katsomassa ei ollut
vielä tietoa milloiii pääsee kotiin.
Toivomme pikaista parantumista A l i nalle.
Syysterveisin, Joo.
joittalsivat useimmin suomen kielellä.
Vaari kirjoittiksessaan myös kertoo
seikkailuistaan Suomessa nuoruusvuosinaan.
Koettakaapa lujcea vaarin
kirjoituksen. ; Kyllä isä Ja äiti
auttavat lukemisessa.
— Toimittajasetä.
Eä ajassa neuvostoihmiset ovat saavuttaneet
suuria tuloksia atomivoiman
tuotannon alalla. Neuvostokansa;
on tehnyt ihmiskunnalle suuren
palveluksen sillä, e t t ä oh ensimmäisenä
rakentanut atomlsähköase-man
ja antanut siten koko maailmalle
käytännöllisen esimerkin atomivoiman
käyttömisestä rauhanomaisiin
tarkoituksito.
Rauhan ystävät koko maailmassa
kääntävät toivossa katseensa neuvos-tomaal)
an. Neuvostoliiton ja kaikkien
rauhantahtoisten kansojen ponnistuksin
oh ensi kerran 10 sodanjäl-.
•kcisen vuoden aikaxia saatu aikaan
parannus koko kansainvälisessä tilanteessa.
Sitä ovat edistäneet Neuvos-toliitdn;
K i i n a n kansantasavallan ja
kaikkien rauhantahtoisten maiden
ponnistelut sbdan lopettamiseksi K o reassa
ja Indo-Kainassa.. sitä ovat
auttaneet Neuvostoliiton hallituksen
toimenpiteet. Jotka johtivat Itävallan
valtiosopimuksen solmimiseen Ja miehitysjoukkojen
poisviemiseen Itävallasta.
Neuvostoliiton Ja Jugoslavian
halUtusvaltuuskuntien neuvottelut
Belgradissa päättyivät suhteiden
säänhöstämiseen Neuvostoliiton ja
Jugoslavian välillä! Neuvostoliiton
hallituiksen aloitteesta pidettiin Moskovassa
neuvottelut, jotka päätyivät
diplomaattisten suhteiden solmimisen
Neuvostoliiton Ja Saksan liitotasaval-lan
välillä, neuvottelut veljellisen yhteistyön
ja todellisen ystävyyden
edelleen kehittämisestä Neuvostoliiton
ja gjpksan demokiraattisen tasavallan
välillä s e k ä ' neuvottelut ystävällisten
suhteiden lujittamisesta
Neuvostoliiton ja Suomen välillä.
Neuvostokansa on pannut arvaamattoman
panoksen aseistariisumis-asiaan.
Neuvostoliiton . ehdotukset
toiikokuim 10 päivältä j a heinäkuun
21 päivältä ; lähensivät Neuvostplliton
j a länsivaltojen näkökantaa asels-tiiksen
supistamista, atomiaseen .kieltämistä
ja uuden sodan ivaaran poistamista
koskevissa kysjmnyksissä ja
viitolttiva^t reaalisen tien tämän a i kamme
tärkeimmän kysymyksen menestyksellä
ratkaisemiseksi. Ehdotuksessaan
toukokuim 10 päivältä
Neuvostoliitto asetti jyrkästi kysymyksen
suurvaltojen väUllä vaUitse-van
epäluottamuksen lividoimlsesta.
Neuvostoliitto antoi kaödlle maille
esimerkiii tehtyään v. 1955 päätöksen
aseellisten voimiensa vahvuuden supistamisesta
640,000 miehellä; K a i -'
k i i l a näillä toimenpiteiUään Neuvostoliitto
loi suotuisan edellytyitsen
sen tehtävän ratkaisulle, joka on pitk
ä n aijan askarruttanut koko ihmiskunnan
ajatuksia, — kiihkoaseistuk-sen
lopettamiselle.' Koko voimansa
j a suuren vaikutuksensa koko maali-,
massa Neuvostoliitto ipanee rauhan
asian palvelukseen.
. K a i k k i kansand^okraattiset maatk
i n antavat ikaiken voimansa taistelulle
rauhan puolesta. Lujemmaksi
kuin koskaan ennen on tullut Neuvostoliiton
Ja: K i i n a n kansantasavall
an ystävyys. Luja ja murtumaton
on Neuvostoliiton ja muideiikin kansandemokraattisten
maiden ystävyys.
Mikään ei voi murtaa t ä t ä ystävyyttä,
joka pohjautuu aatteiden yhtenäisyydelle,
todelliselle tasa-arvpi-suudele,
valtiollisen suvereenisuuden
keskinäiselle kurmioittamiselle ja todelliselle
keskinälsavulle.
Neuvostoliitto pn uskollinen Geneven
hengelle, joka on herättänyt
suurta toivoa sadoissa miljoonissa i h misissä.
Jotka toivovat kiihkeästi kylmän
sodan lopettamista j a kansainvälisen
järmittyneisyyden lieventämistä.
Kuluva vuosi on ollut rikas
sellaisista tapahtumista, jotka kuvas-,
tavat: Neuvostoliiton yhteyksien laajenemista
ja lujittumista ulkomaiden
kanssa. Neuvostoliiton •hallitus
on edistänyt henkilökohtaisen kosketuksen
aikaansaamista useiden ulkomaiden
huomatuimpien valtiomiesten
Ja neuvostovaltion johtajien kanssa.
- V.' ; Vv
Neuvostoliiton aloitteesta kehittyy
menestyksellä parlamenttivaltuuskuntien
sekä lukuisten kulttuurillisten,
tieteellisten, taloudellisten, urhellu-ym.
valtuuskuntien vaihto ja mat-kailuliikenteen
kehitys Neuvostoliiton
Ja muiden maiden kesken.
Vuoden 1917 lokakuun soslalistmen
vallankumous : Venäjällä veti syvän
vaon koko ihmiskunnan historiaan.
Kansojen elämässä voimistuu vuosi
vuodelta leninismin jalojen aatteiden
vaikutus. , Lokakuiin vallankumouksen
Jälkeen on kasvanut omanarvontunto
kaikissa ihmisissä. Kalkkien
maiden kansat näkevät, että Neuvostoliiton
työtätekevät ovat luoneet
mahtavan valtion, rakentavat, menestyksellä
kommunistista yhtelskun-
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
MAKSAMME PAIVAN KORKEI14MAN KURSSIN.
Pienin summa 5.000 Smk. $17.50 ynnä lahetTskuIul $1.15
Jokainen «euraaya 1.000 markkaa $3.50
• RahaläHetyksenne tolmltetaaan vastaanottajalle 10—14 p&lvftn
sisällä. JokalseUe lähettäJäUe lähetetään vastaanottajan aUekirjolt-tama
kuittL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. Ö. BOX e» . . BODBUBT, ONTABIO
taa, mikä vaikuttaa vplmaläBaasti ko-k
t maailman tapahtumain kulkuun.
Kaikkien maiden Jtansat näkevät nyt,
milJalisla mahdoUisuusla on avautunut
kaikille NeuvosftoUiton kansoille
rodusta, uskontimnustuksesta, kielest
ä ja ihonväristä riippumatta ja
kuinka, suurella menestyksellä Neuvostoliiton
kansat käyttävät Jjjsväk-seen
n ä i t ä mahdollisuuksia.
ILokakuuA. vallankumouksen jäi-;
keen on kaikkien maiden rehellisissä
ihmisissä kasvanut; varmuus siihen,
e t t ä yhteisponnistuksin voidaan saada
säilytetyiksi Ja lujitetuksi rauha koko
maailmassa. Tämä yatmiius ön
syntynyt, j a lujittunut siksi, e t t ä lokakuun
vallankumouksen Jälkeen syntyi
simrvalta, joka antaa kaiken voimansa
taistelulle rauhan puolesta.
Yhdessä muiden rauhantahtoisten
maiden ja miljoonien rauhanpuolta-
Jien kanssa Neuvostoliitto muodostaa
voittamattoman voiman. Joka kar-koittaa
pois kansoja uhkaavan sodan
vaaran j a lujittaa rauhaa koko maailmassa;
Työttömyys lisääntyy
Länsi-Ssd^assa
Bremen. — Länsi-Saksan autoteollisuudessa
tapahtui viime ivilkolla laa-joja;
irtisanomisia. Borgward-teh-taat
Bremenissä erottivat 2j)00 j a Go-liah-
tehtaat 500 työläistä. Nämä tehtaat
vähentävät tuotantoaan 12—20
prosentilla.
Suo
Helsinki. - Maa
Jsyään noin i,oöo,oo(
kun ne kaikki ovat
käytössä isuurimmar
muodostavat ne mo<
ohella liikenneturva!:
ta katsottuna huom
man.
• - Yleensä tunnustet
pj-öräUiJä on kaikkc
massa asemassa oi
niinpä »viime aikoir
kiinnitetty suurein
Tässä kysymyksessä
säksl vedottu myösk
itseehsiä.
— Suurin todettu
massa putosi Arkar
töihin v. 1930. Pudt
hajosi j a suurin kap
han painoinen. ^
— Etelä-Afrikassa tuotetaan n.
pros. maailman kullasta.
35
PETER A
B. A« L
Barrister, Solic
SUOMAL
LAKm
GE. 3
1028 Danförih J
VARASTOMME KASITTSÄ KAIKKI SUOSITUI
DECCA- JA RYTMILEV
; m Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajte
DEGCA-LEVYJÄ:
SD-StSl Karjatyttö, valssi, Henry Theel
Tänä iltana, tango, Henry Theel
8D 5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
Kaksi yksmälstä ihmislasta .tango, Martti Suu
SD 5171 Mmä soiton sulle illalla, tango. M a t t i Louhin
L i n t u merellä, laulelma. Matti Louhivuori
SD 6181 Talvlsäällä. fox-trot. Metro-tytöt
Valkea Joulu, slovföx, Henry Theel Ja Metro-
SD 5i82 Minkä vuoksi, tango. Er-kkl Junkkarinen :
Muistojen pieni valssi, EÄki Junkkarinen
SD 5200 Leskiäldin tyttäret, valssi. Metro-tytöt
Merermeidon kyjmel, laulelma, Olavi Virta
8D 6206 Viesti mereltä, tango. Olavi V i r ta
Nuoruuteni kaupunki, tango, O^avl Virta
SD 5208 Unelma oimesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango. E r k k i Junkkarinen
SD 5228 Tie, Joka luoksesi johtaa, tango. Metro-tytöt:
Kohtalon tango. Metro-tytöt
SD 5231 Kohne sormusta, Jenkka. Matti Louhivuori
VarAa ystäväni, valssi. Matti Louhivuori
SD 5233 Jäähyvälstängo; Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina,, tango. E r k k i JunkkariUMi
SD 5240 Missä llenetkään, tango beguine, Olavi Virta
Tyttöni, luokseni j ä ä , valssi, Olavi Vhrta :
SD 5263 Alf onso. tango. Olavi Vhrta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, beguine, Olavi Virta
SD 5264 Tolvetyttöni, foxtrot. Olavi Vhrta :
Sydänkäpyseni, foxtrot. Olayl Vh-ta
SD 5267 Täyttymätön toive, tango, Metro-tjgöt
Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt
S D 5268 Koivu Ja sydän, foxtrot, Juha Eh-tb
Mäen laidassa pienoinen töUl, valssi. Juha Eir
SD 5275 Parilsm kaduilla, valssi. Olavi Vhrta,
K e r r a n saavun satamaan, merimiesvalssi, Ola
SD 5291 . T ä l l ä kertaa, foxtrot. Metro-Tytöt
. Äiti, nyt itku ori .turhaa, valssi, Metro-Tytöt
SD 5293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Theel
Vera Cruz, bequlne, Henry Theel
SD 5300 Myllärin Irene, tarigo, Henry Theel
Anema E Core, bequlne, Henry Theel
RYTMI-LEVYJÄ:
^ 6037 Siirtolaisen muistoja, jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka, Jorma Ikävä
R 6095 On aivan samaa, leulelma. Kaitko Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
R 6099 Imatran Imceri, valssi, Erkki Junkkarinen
K u l t a kuumetta, tango, E r k k i Junkkarinen
R 6113 Sysmän Ltada, valssi, Velkko»Sato
Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato
R 6118 Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko
. Surut säkkiin, jenkka, Jorma Ikävalko
R 6128 Tumma tie. valssi. E r k k i Junkkarinen
Kevätunta, tango, i i r k k i Junkkarinen
R 6162 Plhalaulajä, lauletaia. Matti Louhivuori
Ohikulkija vato. Jenkka, Matti Louhivuori
R 6175 LauttaralU, Jenkka, M a t t i Louhivuori
Ph^hniehen päivä. Jenkka, M a tU Louhivuori
R 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi V i r ta
Ajattelen s m u a ä m a , fox-trot, Olavi Virta
R 6213 Voi, kun olls vUiiS, Jenkka. Justeeri
Markkinapolkka, Justeeri
R 6215 Uutta Ja vanhaa No. 3, valsslsikermä, Tamara j
Uutta Ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Kohtalon leikkiä, tango. Olavi Vhrta
R 6222 Terveiset vain. tango. Erkki Junkkarinen
Kaunis kadotettu, valssi, Erkki Junkkartoen
R 6224 Uutta ja vanhaa 5, jenkkasikermä. Justeeri ja :
• Uutta Ja vanhaa 6, polkkasikermä. Justeeri ja .
R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi, Juho Ehrto
K a k s i n i m e ä kaidepuussa, tango. Juho Ehi»
R 6235 Vaari Ja viulu, foxtrot. M a t t i Louhivuori ja Mel
: Vanha postilaiikku. foxtrot, Matti Louhivuori j :
• :;••:-:-' ; . -:.Meti
R 6237 Jätkän valssi. Justeeri ja Pirteät pelimannit
Mandm polkka. Justeeri Ja Phrteät pelhnaanit
R 6238 Uutta Ja vanhaa 7, valsslsikermä, Justeeri ja B(
' Uutta Ja vanhaa 8, Jenkkasikermä, Justeeri Ja :
R 6239 Kaisan Ja Kusthi Häät, polkka. Veikko Sato
Kun mmä läksin kyllään, polkka. Veikko Sato
R 6241 Orvokkeja äidUle. valssi, Metro-Tytöt
• Liljankukka, beguine; Metro-Tytöt
R 6242 Osoite Tuntematon, tango, Henry Theel '
Satumaa, tango, Heory Theel —-
R 7011 Vesivehmaan Jehkäca, Veikko Sato
Kankkusen kekkerit, Jeöfcka. VeildEo Sato
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa "ja Tbdysvi
HINTA $1.35 KAPPALE
(Ostajaa maksettava lähetysknlat)
Posti- tai pikatavaratUausteh tulee k ä s i t t ä ä vähintäin k
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO.
P.O. BOX 69 SUDBUI
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 8, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-11-08 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus551108 |
Description
| Title | 1955-11-08-06 |
| OCR text |
Sivu 4 ^nijETtalna, ro ^^Tues^ay,
: Poii jtrtbar. - Ix)lKikuuxi 31; pnä
oji nieiilä suomalaisiJla oiva tilalsuiis^
hiaUJlamine,; . sillä «illoin saimme
kuulia nuprta-Jä lupaavaa, puhujaa
Anita Horriciia, joka on palannut
Canaaaari u s e i t a kuukausia kestäneeltä
viexaJlumatkalta Euroopacta. inyö5ktn paljon kertomista- Kun
i i ^ t i a l l a a n h ä n mm. osallistui maail- kuuntelin hänen puhettaan niin huo-konaisuuäeksi.;
vaikka eivät yromärr
täneetkään toistensa puhetta. Kalkkia,
lisjtä •kuitenkin länamitti sama.
usko j a toivo, öttä enää ei saä Julia
sotia, ei nuorison teurastusta.
Anita oli saanut vierailla myöskin
Neuvostoliitossa; j a sieltä hänellä pii
«a-
1
man nuoriison festivaaliin Vjarso-vas.
5a, Puolas?a,
van kaikesta matkalla näkemästään
V j a erikoisesti nuorisofestivaalista, johon
hän osallistui yhtenä Canadan
cciilstajanä:; C a n a da
50 edustajaa, mikä kultenk^ pie-ini
määrä v3:rfattuna monien muiden
; maiden edustajistoihin. Meidän «yh-tymämaästamme
Suomestakin ;oli
noin 2,000 edustajaa. Kaikkiaan osallistui
festivaaliin hoin 30,000 eri mal-
•den edustajaa.
/Saimme kuunnella Ariltah selväta-
: juiöta ja liyvin ymmärrettävää selostusta
suomenkielellä kaikesta siitä,
- mmiittää hhäänn ppiiii nnäählnmyyt t eennssiinnni äkin fes-
^ | | ^ | | ^ ; - : ^ - v f • ^tiyaallssa"Ja,sUtäi;-,ikuinka'.kaunis Ja
sydämellinen oli vastaanotto erikoi-
' sesti icaikissa scslalistlslssa maissa
' missä hän ivieraili. Monien kansallisuuksien
Ja maiden nuoret sulautui- ^^fMM§.:-'--^ festivaallssa^yhdeksi'suureksi-ko-,
mäsin,: että monilla kuten hänellä
it.3elläänkin, • oli kyyneleet silmissä.
Tiirisih: stseili ylpeäksi .jsiitä, että
olimme voineet l ä h e t t ä ä joukostamme
hiiri 1 upäavan nuoren toimltsijian vie-raiiUmätkalle
oikean ja hyvän asian
edistämiseksi. .
Hän kertpi^; m näkemyksist
ä ä n Suomessa, Jossa h ä n vieraili enr
simmäisen kerran; sillä onhan Anita
Canadassa syntynyt suomalainen tyt-
.tö.-- ^' '['•'••["'•'•'• ••••r:. •
•Missä hyvänsä Anita puhuu ja l i i k kuu
täältä Port Arthurista lähdet-tyäkn;
ei: kenenkään tulisi jättää;
käyttämättä hyväkseen tilaisuutta
kuulla hänen kertomustaan näkemist
ä ä n ja:kuulemistaan. Hänellä on
ihukanaari myöskin paljon kaikenlaisia:
muistoesineitä, kirvla: ja levyjä.
Joitä >hän teille esittelee ja soittelee.
Häntä kuunnellessa tuntuu kuin olisi
itsekih ollut mukana tuossa maailman
huorisbfestiväalissa. --- TAS:
4C
l i i » .
<»:
Samia. —
p f ^ - - s : ^ : '••koin ' - Jatkoa'
i i » : - ' - : : • - - • - - ' • • • -•
fc:ii::v.::x,
iii:iS-Tässä
tulee nyt aivan
edelliseen kirjeeseeni.
Kyllä nämä asiat Jo silloinkin olivat
miel&ssänl, mutta ne jäivät: jotenkin
pi)?i^:^::::
pola.
N i i n , : t ä ä l l ä Samiassa on käynyt
meitä tervehtimässä kaksikin eri pu-
.^....H^ujäa ija. heidän kauttaan ioleinme
; saaneet tuulahdUJcsen Kiinasta ja
i; ''Neuvostoliitosta, sekä myöskin enti-
:::.^Bestä kotimaastamme Suomesta. Samoin
myöskin Varsovan suuresta nuo-rl^
festivaalista.
^ "«r. En ollut kuulemassa ensimmäistä '^M^^0BM-: ••• • . ' ^ P ^ u J a a , Sundqvlstia,:; J o t e n / h ä -;
M^^^jiMHfi'.^-••••\*^^:neh• puheestaan:.en-tiedä' ,kertoa:'mi-^
ivtl^Ln ja senhän onkin jb toinen hen-
^ k i i ö tdmyt. S l t ^ n kävi t ä ä l l ä huori-
;i*pp^VY*i > > » t e s t i v a a l l i n osalllstunut^ A Hor-:
' '(r ^^rlBk.: Nyt haluan sanba nllllei
I. jotka , huolehtivat puhetllaisuiiksien
^ijS^jestämisestä, e t t ä puhujan tulosta
. ^ p i t ä i s i tiedoittaa kyllin ajoissa. . T u -
r^V4 tiedoittaa mihin aikaan, millä
junalla tai bussil^ puhuja tulee sillä
möinä ei ole omaa tbimihtahubneis-puhetilaisuudet
tavallisesti p i -
yksityisasunnoissa. Nämä t i -
^ läfauudet pidettiin nyt JCltusella ja
: vp!^ni|npä, l y a r l kävi autoineen kaikilla
/£: jänillä j a busseiila, mutta- puhujaa cl
"kuulunut! Viimein Anita joutui soit-temaah
eräästä kadunkulmasta, jos-
/Jitta hänet sitten yksi tovereista haki.
Meidän yhteinen toivomidcsemme
Oh, että vastaisuudessa kun puhujien
matkaohjelmia laaditaan, niin. tulisi
se saattaa julkisuuteen kyllin ajoissa.
;se. siitä.••.•::••-,;•,: V
Anita puhe oli hyyä. Se piti vällri-pltämättömänkln
kuuntelijan mukanaan.
Oli koiin olisi itse elänyt mukana.
. Puhe oli sujuvaa. Ei olisi
luullut hänen niin hyvin hallitsevan
siicmerikleitä. Ikävä puoli oli se,
ettei täällä Särniassa kukaan suoma-latsten
lapsista tule tällaiseen puhe-,
tilaisuuteen. Tämä on ehsimmäinen
paikkakunta Canadassa missä olen
plHit, että laipset • ovat niin täydellisesti
vieraantuneet siitä mitä 'Vanhemmat
hommaavat. Mikä ilo se
olisi ollut Anitalle, jos h ä n olisi n ä h nyt
täällä olevan suomalaisen nuorison
ympärillään, kuuntelemassa.
Olen kuulliit sanottavan, ettei t ä ä l lä
ole suomalaista nuorisoa. Se ei
kuitenkaan ole totta. Täällä on jokaisella
suomalaisella pariskunnalla
yksi tai kaksi lasta, jotka enimmäkseen
asuvat Särniassa.
Kiitos Anitalle mielenkiintoisesta
puheesta. Niiliä paikkakunnilla m i^
Anita, vielä vierailee, toivon suomalaisten
joukolla menevän •häntä
kuuntelemaan. Sitä ette varmaankaan
kadu.
Syysterveisin! — Olga.
VUOTUISET TANSSIT
Jäi. CL IN T 0.N - H A A LI L L A
2605 East Pender St. Vancouver, B.C.
Perjantaina, marpaskuun 18 p:nä klo, 9 — I yöllä.
SOITTAA ALF. C A R L S O N I N ORKESTERI
Ravlntolaiippu $1.00. Tervetuloa läheltä Ja kaukaa!
KALASTAJIEN UNION OSASTO.
Senaattori William Langer, (R; North Dakota) ön luvannut mfs.
Morton Söbelllle, että hän. tekee kaikkensa, jotta mr. Sobell
tulee saamaan oikeutta. Mr. Sobell- yhdysvaltalainen tiedemies.
on Alcatrazin vankilassa palvelemassa 30-vuotista vankilatuomiota
syytettynä siitä, että hän on "vehkeillyt vakoilun toteuttamiseksi."
Kuten tiedetään mr; Sobell tuomittiin Roseh-bergien
oikeusjutu.ssa mutta hän on koko ajan korostanut syyttömyyttään;
Mr. Sobellille oikeutta vaativa komitea vaatii,
että Yhdysvaltain senaatin oikeusaslain valiokunta ottaisi tutkittavakseen
. Rosenberg-Sobellin jutun.
Perheen nu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-08-06
