Vapaus, June 19, 1924

              LIIKKEENHOITAJAN OSASTO
Deliata mitä tahansa M H
ala ii 5»
Suomeen
Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle $30.00^
50c. lähetyksistä $30.00—
J69.99 asti, 75c lähetykBistä
j60.00-$99.99 ja |1.00 k a i ­kilta
$100.00 taikka sitä auu-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
on kulut
$3.S0.
Torontossa ottaa rahayäli-tyksiä
vastaan S. G. N e i l , 957
Broadview Ave.
LaiTapilettcjä myydiin.
Tiedustakaa pilettiaaioita.
Vapaus
Boi 69. Sudbury, Onl.
Eräs kimiiikaallmen
vastaanotto
Tukholman Tietotoimisto ilmoitti
äsken virallisesti: Hänen Majesteet­tinsa
kuningas suvaitsi ottaa Tuk­holman
linnassa juhlalliselle auri-enssille
vastaan Sosialistisen Neu­vostotasavallan
' l i i t on vastanimite­tyn
täysivaltaisen ministerin V a ­lerian
Osinskin, joka tällöin sai jät­tää
majesteetille valtuuskirjansa.*^
Tämä lyhyt yleisluontoinen tie­donanto
ei luo j u u r i mitään loistoa
mainittuun juhlalliseen tapaukseen.
Taivas oli tavattoman synkkä, mutta
kun korkeammat vallat aina taval­lisesti
noudattavat täydellistä puo­lueettomuutta
. ihmisten , asioissa,
niin lienee tarpeetonta-asettaa mi­tään
yhtäläisyysmerkkiä . pilvisen
sään, puolustuskeskustelun tai Ve-maabetralle
joka civililais sntkats
oli edesvastaossa tapaMomasta.
Tuomaiit «alittivat, että he ei elepä»
tevii tuoxmtsemaan tässä asiassa.-
Uskoen varmasti herättävänsä
Icauhna joka taholla ylioikeuden
kanneviskaali lausui eraane polii-tikoUe:
— Luulen, että minulle on an­nettu
liikanimi Jupiter, koska mi­nä,
sinkauttelen s^aaoa, tahi Mi-notaums,
koska minä vaadin joka
päivä ainakin yhden uhrin...
Sitten hän kääntyi oikeustalon
ovenvartijai» puoleen, joka , astui,
juuri . sisälle syviä kumarruksia
tehden.
— Sanokaapas mikä liikanimi
minulle on annettu. Käsken teitä.
Kalpeana ja vavisten
palvelija:
misiUe < työn. (ietees ja rakkauden
kautto hanldttavana «auen, ja joka,
kaHckineen tukvaisnoteen kääntyen,
kuulutti untto aikakautta, proletari
aatin valtaa rauhaarakaÄavassa ja
kirvonneessa T w f i T r * ^ i i
Hänen terävä katseensa näki mei­dän
nykyiset taistelumme j a tule-van
menestyksemme. JTiinpä Diderot
intomielisenä ja johdonmukaisena
luokitteli käsityöläisten nimitykset
sijoittaakseen ne jalojen taikka suur
ten ammattinimien luokkaan.' On
mahdotonta erehtyä hänen aikeiden-sa
suhteen, niin merkillisiä kuin ne
oflivatkin hänen «jälleen. «On aika,
sanoi hän^ että vapaat taitfet, jotka
ovat kylliksi ylistelleet itseään, täs-tä
lähtien käyttävät ääntään ylis
änkytti taakseen koneellisia taiteita j a ko-jhottaakseen
nämä alennuksesta, mis-
— Herra ylioikeuden kannevis-'sä ovat n i i n kauan olleety t
toman ja elollisen, tolästaas, ja ne
kommatkin aaavnttovat tuloksia. Ne
ovat jo saapuneet huntomatkan
päähän aivan kuin insinofirit tun>
kaaH teitä nimitetään pissivedeksL
Konrad Lehtimäen
suurteos
Niemi: Kirjoitukset ovat olleet
liian pitkiä. Yhtyi edelIiseen"Myrs-kyn"
"Kritiikkiä" kirjoitukseen
nähden. Ala-arvoisia kirjoituksia
ei pitäisi julkaista. Toimitussiyu
on yleensä ollut tyydyttävä.
Laihi: Toimittaja on menetellyt
toisinaan liian omavaltaisesti joi­hinkin
kirjoituksiin, kuten esim.
nimimerkki "Myrskyn" kirjoitta­maan
"Kritiikkiä" kirjoitukseen
nähden, julkaisten muille toimitta­jille
näyttämättä. - Tätä kirjoitusta
ei olisi pitänyt julkaista. Tiomitus-ei
olisi pitänyt julkaista. Toimitus-
Paikkakuntakirjeiden osasto.
Paikkakuntakirjeiden osastoa ar­vosteltaessa
sanoi ' ' ;
Haila: Hibbingissä ei olla lähes­kään
tyytyväisiä. Paheksuttava.
Saiari luki Detroitin FinnisH
Marxian Clubin alustuksen,, johon
Clevelandissa on yhdytty. Ön ollut
heikko.
. Kari: Crosbyssä ei olla tyytjrväi-siä
nykyiseen toimitustapaan.
Duluthissa vaaditaan enemmän
uutisia vaikka pikkuasioista.
Langi: Heikkous johtuu heikois­ta
voimista.
Marin: On ollut heikko; paljo;-.!
virheitä.
Laihi: On ollut heikko, . ehkä
huolimattomuutta. Lähetetyt paik-kakuntakirjeet
viipyneet liian kau­an.
Vanhentuneina , e i niitä olisi
pitänyt julkaista.
Silta: Annetaan liian paljon tilaa
iltamaasioille. Paljon virheitä.
Piirainen: Duluthin Uutisia on
käännetty väärin.
Idän Uutistoimistoa arvosteltaes­sa
sanoi
Niemi: I. U . T. ei ole uutisiin
nähden vastannut tarkoitustaan.
Kari: Yhtyi edelliseen.
Saari: On ollut suuren osan ajas­ta
kuluneen vuoden aikana heikko;
Liian vähän työmaauutisia.;,. L i i an
laljon yleismaailmallisia asioita kä­sitteleviä
kirjoituksia. Ei vastaa
tarkoitustaan nykyään.
Laihi: Chicagossa ollaan sitä
»ieltä, ettei se vastaa tarkoitus­taan.
Olisi aina pitänyt ottaa u u ­tistoimiston
hoitajaksi sellaiiieh hen­kilö,
joka on tyoskennenyt' Idän
teollisuudessa, sillä siten olisi hän
paremmin kyennyt edustamaan sikä^
Iäisiä työläisiä. Hoitaja pitäisT'ai­na
saada siltä paikkakunnalta, mis-näjän
lähettilään kuninkaan luona
käynnin välille. Kaikki suuri t a ­pahtuu
aina hiljaisesti, sanotaan.
Ja Ruotsin kansa' ei tuntunut tällä
kertaa lainkaan tietävän, että k u ­ningas
j a bqlsheviki tulisivat puris­tamaan
toistensa kättä, vakuuttaen
molemminpuolista, syvää toistensa
kunnoittamista.
Osinski saapui juuri vähän ennen
kello kahta. E i salaa, eikä myös­kään
missään halpahintaisessa au-tpssa,
vaan noissa vanhoissa ylhäi­sissä
seitsenakkunaisissa vaunuissa,
joita .vetää neljä hevosta, joiden t a ­kana
seiisoo kaksi lakeijaa j a joi­den
edellä kulkee ylväs ratsastaja.
Venäjän ministerin rinnalla istui
valtakunnan airut.
Näissä vaunuissa ön kyllä kerran
tsaari ajanut, kun hän t u l i "rak­kaana
orpanana"... Nyt otettiin
'myöskin neuvostotasavallan lähet­tiläs
vastaan. vanhan , perimmäistä-van
mukaisestii " Ministeri Osinski
näyttää osaavan siiloin tällöin hy-
Inyillä pilkallista hymyä.' Kenties
hän iveti suunsa j u u r i tällaiseen hy­myyn,
kun hän , näki tämän van­han
kuhing^Vallan kunnianosoi­tuksen
hänen persoonalleen ja sille
suurelle ^tasavallalle, jota hän edus­taa.
Linnan pihalla _tekivät vahtimie-het
kunniaa kivääreillään j a käytä
vässä kävelivät paraatipuvuissaan
karoliinit. Jälkimäisten esi-isät,
jotka kylläkin näyttivät miehek-käämmlitä,
'olivat aikoinaan koko
paljon kotiutuneet Venäjällä
Kansanjoukot: punaisine lippuineen
vain puuttuivat tänä päivänä. Sa­moin
puuttuivat Internationaleen
säveleet j a se loisto, jota Trotskin
sanotaan olevan niin mainion mes­t
a r in kehittämään. Nyt o l i saapu­v
i l l a vain parikymmentä uteliasta
Ruotsin kansalaista, jotka -^ivät e•^.
des näyttäneet tietävän, piistä oi­keastaan
oli kysymys. Vieläpä K a l ­le
Kilbom oli puolustuskysymyksen
vuoksi jäänyt pois tästä historialli­sesta
tilaisuudesta.
Koko visiitti kesti vain 20 m i ­nuuttia.
Sitt«n ajoi ministeri O-sinski
kotiinsa. Svean tietä samoissa
loistovaunuissa.
. ' — — ^ - 0 •
K i r j a i l i j a K. Lehtimäen suuri
kuusiosaiseksi suunniteltu romaani
<Taistelija>, jonka ensimäinen osa
ilmestyi joku vuosi sitten, mutta on
jo jonkun aikaa' ollut loppuunmyy­tynä,'
on nyt siirtyilyt kokonaisuu­dessaan
K. J . Gummerus o.-y:n kus-
Täten olivat siis käsityöläiset kes-ikellä
kahdeksattatoista vuosisataa
jkunniortukfeen esineinä, joutuneina
uuteen, ihmeelliseen, merkilliseen
asemaan. Mutta työläiset vitkaste­livat
kärsivällisesti kyyrötellen pe-rintätapaisessa
alennuksessaan. D i -
derot kohotti heille huudon: «Nous­kaa.
Älkää uskoko itseänne vähä-pätöisiksi
sen vuoksi, «ttä teitä on
halveksittu. Teidän kohtalostanne
riippuu koko ihmiskunnan kohtalo.»
Liderot on liittän^ «Ensyklopedi­tannettavaksi.
Näinä p ä i v i n ä aan» ..s„e.u raavanlaisen . määritelmän
ilmestyy tämän s u u r t e o k s en " " ™ ' " > s e n työn tekijästä, päivä-ensimäinen
osa «Elämän kourissa»,
joka on jonkun verran uudistettu
j a melkoisesti laajempi kuin aikai­semmin
ilmestynyt, loppuunmyyty
painos. Pian sen jälkeen seuraa
teoksen toinen osa cMaailman kas­vot
». Teos, jonka käsikirjoitus on
jo kokonaan valmis, tulee ilmesty­mään
kokonaisuudessaan parin vuo­den
kuluessa. Tämän vuosikausia
työn alla olleen teoksensa, josta t u ­lee
Lenlimäen pääteos, on k i r j a i l i ja
jakanut osiin siten, että jokainen
osa on oma kokonaisuutensa ja voi­daan
siis lukea muista riippumatta.
ni, Diderot — työtäte­kevän
kansan ystävä
Liikanimi
Suuren keski-ranskalaisen Z :n
kaupungin ylioikeuden kannevif»-
kaalilla on; sangen korkea käsitys
«tehtäviensä majesteetillisuudesta.
Qäneh työhuöheeseensa hiipivät
asiakkaat vavisten.
— Hyvää päivää, herra! ylioikeu­den
k a n n e v i s k a a l i . ..
, — 'Heittiö! Te julkeatte sanoa
minulle hyvää päivää kuin ' j o l l e k in
kuorina-ajurille. Teidän on kumar­rettava
sjrvään ja kuistattava:
«Herra ylioikeuden . kanneviskaali
. . .> Ulos> heittiö! ' :
Huu§n; asianajaja lähetti kerran
piskuisen juoksupoikansa viemään
Perttunen: Yleensä ollut heikko.
Ahmberg: Perustettu tarkoituk-
«f"a saada lehdelle vankempi jalan-
J a Canadan suomalaisten palkfca-
^öläisten keskuudessa.
Saari: Nykyisen hoitajan aikana
ensin tyydyttävämpi; nykyään
toimisto sijaitsee, suoraan teol- ^ e e n tälle peloittavallejienkflöl.
Jisnudesta. < le. Poika susautti sen kirjehiukus-
I^ngi:' Lehden si^ltöä «i ^^"^
«le rikastuttanut ainakaan työmk-•^^"^J^'* vastauk-
«ntisilla. isen: ,
f. , -H «Herra Asianajaja minun, oh täy- r«„;r - • i'*'*."*'*''""*'- ftynyt kumartua^ ottaakseni lattial-
- " " ^ arvostel- ^ kirjeenne^; Tulkaa tänä iltana
esittämään anteeksipyyntönne.»
JLnn maaherran autonajaja sat­tui
ajoneuvojansa ohjatessfan kaa­rtamaan
erään :;jalänkävijän, joka
onnäcsi s e M j r ^ törmSyxsesta vs.'
hingoittumattai niin hurja Icanne-
Viskaali vaati rikosfoikeudessa au-tonohjaajalle
rangaistusta taita-mait^
mnudeka saDaoiiiktrin «yö»
Kansalaiset, oppineet, jotka ovat
ystäviämmie, tulevat täällä teille p u ­humaan
Dideirotista filosofina, Dide-rotista
oppineena. Ei ole minun
vaan Duclauxin. tehtävänä osoittaa
teille 'Diderot 'Lamarckin Danvinin
edeltäjänä, j a Ferdinand Buisson ja
Gabriel 'Seailles' tulevat teille esi­telmöimään
filosofista, joka~ piti
asioiden hyödyn tutkimista syiden
turhaa tarkkaamista parempana, ja
joka opetti, että luonnon suhteen
ei ollut kysyttävä «miksi tämä?» k u ­ten
lapset tekevät, vaan «kuinka tä­mä?
» kuten kemistit j a fysikot te­kevät.
Mitä miniiun tulee^ on minulla
vain yksi sana sanottavana. Mielin
osoittaa teille Diderotin kansan ys­tävänä.
Tämä lojstava persoonallisuus oli
veitsepän poika Langresista. Y oU
täiren j a Rousseaun aikalaisena tuli
hänestä mainehikkaan ajan mainehi­kas
mies. Hänen intihimonaan oli­vat
matemaattinen ja luonnontiede,
taiteet j a ammatit. Hän rakasti i h ­misiä
j a ihmisten rauhslHsia tekoja.
Hänen suurena pyrkimyksenään oli
saattaa kunniaan kättentyö, minkä
sotilas-, siviili- j a kirkkoaristokrati-at
olivat halventaneet. «Ensyklope­dia
» (tietohakemisto),' jonka laati­miseen
hän ryhtyi niin nerokkaan
suunnitelman pohjalla j a minkä se­pittämistä
hän niin reippaasti jat­koi,
on ensimäinen kixjaanpäno,
työstä minkä proletariaatti suorittaa
yhteiskunnalle. Ja «Ensyklopedian»
ohjelma osoittaa, millä innolla, har­taudella
j a tunnontarkkuudella D i ­derot
j a hänen työtoverinsa huoleh­tivat
tehtävästään.
«On käännytty Pariisin j a valta­kunnan
taitavimpain työläisten puo­leen,
sanoo" hän. Öh vaivauduttu
menemään heidän työpajoihinsa,
haastattelemaan heitä, kirjoittamaan
heidän sanelunsa mukaan," kehittää
mään heidän ajatuTcsiaan, merkitse-mään
muislain heidän omia ammat-timääritelmiään,
laatimaan taulukko-j
a ja selityksiä, keskustelemaan
muistiinpanojen johdosta ja teke­mään
oikaisuja siihen mitä muut
ovat epätäydellisesti, epätyydyttä­väsi
j a väSistä myös virheellisesti
esittäneet.»
Ja Diderot lisää:
«On lähetetty piirustajia verstai­s
i i n ; on . tehty luonnoksia koneista
j a työkaluista, eikä ole lyöty laimin
mitään, mikä pn ollut omiaan ha-vainnollistuttamaan
ne.»
Kansalaiset, hetkellä, jolloin tie­teen,
rauhan j a vapauden yhdisty­neet
viholliset aseistuvat tasavaltaa
vastaan j a uhkaavat kuristaa demo­kratian
kaiken sen iskujen alle, joka
ei ajattele mitään/ taikka ajattelee
vain ajattelua vastaan, tällaisella
hetkellä on teillä syytä kunnioittaen
työläisestä:
*Päivätyöläinen: työlfilnen, »oka
tekee työtä käsillään ja saa päivä­palkan.
Tämä ihmislaji muodostaa
suurimman osan kansasta: juuri hä­nen
kohtalonsa täytyy olla hyvän
hallituksen silmämääränä. Jos päi­väläinen
kärsii kurjuutta, on koko
kansa kurjuuden oma.»
Onko tämän jälkeen liiaksi sanot­tu,
että Diderot, jonka muistoa tä­nään
juhlimme, Diderot, joka kuoli
satakuusikymmentä vuotta sitten,
tuntuu meistä läheiseltä, etä hän on
meikäläisiä; on kansan suuri palveli­ja
j a proletariaatin puoltaja.
Proletariaatin voitto pn varma.
Sitä myöhästyttää vähemmän vas-tu.
stajaimme hajanaiset ponnistuk­set
kuin meidän oma eripuraisuu­temme
. j a menettelytapamme neu­vottomuus.
Voitton>me on yarmaj
koska olosuhteiden laki ja elämän
edellytykset säätävät j a valmistavat
sitä. Se hahmoittuikseh jo maail­man
yllä mittausopilliben rakennel­man
kiertämättömällä rajuudella.
Joko näyttelijät, ur­heilijat,
runonlausujat
ja^ sadunkertojat ovat
kunnossa Eöski-Ojita-rion
piirijuhitien kilpai­luja
varteii.^;
nelin päässä, mutta eivät kykene
vielä kattelemaan toisiansa ahtaan
reijän lävitse. Kemistit kykenevät
j o valmistamaan suurempia j a mo­nimutkaisempia
molekylejä, joista
monet ovat samoja, mitkä muodos­tavat
osan elävästä aineesta. Bio­logit
toiselta puolen keksivät yhtä­mittaisesti
yksinkertaisempia j a pie­nempiä
elämänmuotoja, monet niis­tä
pienempiä kuin kemistien suu­rimmat
molekylit Ja kummatkin
harkitsevat ahkerasti sitä, minkä­laisia
yhdistäviä muotoja voi löy­tyä
kemian j a biologian rajalinjal­la,
ffähtävästi täytyy niiden olla
yksinkertaisempia kuin yksbelliset
kasvit j a eläimet, bakteria j a pro-tozoa.
Tälle primitiviselle organis­mille
eli elämään p y s t y i l l e aineel­le
on jo etukäteen enneunen kek­simistä
annettu nimikin aivan sa­malla
tavalla kuin lapselle usein
ennen sen syntymistä. Tätä ole­tettua
olentoa kutsutaan nimellä
protococcus j a probien. Glasgovin
yliopiston professori J . W. Gregory
kutsuu sitä protobioniksi ja' k i r j o i t ­taa
siitä Encyclopedia Britannican
lisäosassa löj-tyvässä geologiaa kä­sittelevässä
artikkelissaan:
"Hiilipitoista hyytelöä, jolla on
monia elävän aineen ominaisuuksia,
voidaan jo keinotekoisesti valmis­taa,
ja mahdollisesti on sitä muo­dostunut
luonnollisella tavalla olo­suhteiden
vallitessa, kun maailm'a
vielä oli nuori. —• Olotila alkume­ren
mutaisilla rannoilla, kun ilma­kehä
oli rikkaampi, lämpimämpi ja
kosteampi kuin nykyaikana j a kun
lämpösuhteiden vaihtelut olivat vä­häisemmät,
saattoi olla silloin erit­täin
suoiitisa tällaisen elollisen al­kuperän
synnyllel"
Miten elämä sai ai-
Maailmankaikkeuden hämmästyt­tävimpiä
kysymyksiä pn se, miten
sai alkunsa ensimäinen i elävä olen­to,
taikka pikemminkin, miten elä­vät
olennot saavat alkunsa. E i ole
kysymys siitä, miten on silta r a ­kennettava
elottoman ja ° elävän a i ­neen
välillä olevan aukon välille
yhdistämällä toinen toiseensa. Tä­mä
on todellakin salaperäinen ja
selittänaätön ilmiö, mutta se ;0n me­nettänyt
meihin nähden salaperäi­syytensä,
kun toimitamme sitä kaut­ta
elämämme. Se aine, mistä ruu­miimme
on kokoonpantu, oli kerran
osa elotonta ilmaa j a maata, suu­rin
osa vain muutamaa minuuttia
taikka kuukautta aikaisemmin, ja
nopeasti se palaa takaisin samaan
eliniettömään ' maailmaan. Me ha­vaitsemme
myöskin, että yksityinen
selli voi sellaista elotonta ainetta
itseensä hankkimalla kasvaa tam­meksi
taikka elefantikisi. Geologi­set
tutkimukset osoittavat myöskin,-
että elämän yksinkertaisemmat muo­dot
voivat ajan kuluessa kehittyä
aivan toisenlaisiksi ja^ monimutkai­semmiksi
eläviksL
Mutta kaikissa niissä tapauksissa,
josta jotain oleellista tiedämme, on
ainakin olemassa yksi eläyä selli a l ­kuvoimana,
eikä kukaan ole vielä
nähnyt sellaisen elävän sellin kehi­tystä
elottomasta aineesta. Vanha
sananlasku, 'kaikki elämä syntyy
elämästä', pitää yhä edelleenkin
järkkymättä paikkansa; Tässä siten
on olemassa todellinen "puuttuva
rengas" maapallon kehityksen ket-justossa,
kun se on muuttunut s u ­laneesta
massasta ihmisten asumak­si
maailmaksi.
Mutta mitä vaikeampi on kysy­mys,
sitä lumoavanipi se on tiede­miehelle.
Siihen on nyt jo käyty
käsiksi molemmilta puolilta aivan
samalla tavalla kuin vuoreen, jon­ka
läpi kaivetaan tunnelia kummal-takin
puolelta samalla kertaa. Bio^
logian tutkijat toiselta j a kemistit
toiselta puolelta kaivavat tietä sen
Toiset tiedemiehet menevät vielä­kin
pitemmälle ja arvelevat, että
elämä ei syntynyt vain Jonkunlaisen
harvinaisen sattuman kautta kau­kaisen
menneisyyden erityisen suo­tuisissa
ilmastosuhteissa, vaan että
sellainen voi olla yleistä vielä mei­dän
päivinämme. Tätä ajatuskan-taa
edustavat Lontoon yliopiston
kasvitieteen professori, tri R. R.
Gates, ja Britannian tiedeseuran
presidentti. S i r , E . A. Schäfer. Sa­moin
myöskin professori B. Moore
kirjoitti "Biochemistry" kirjassaan:
"Täytyy löytyä kokonainen maa­ilma
elollisia olentoja, joita mikros-koopi
ei ole vielä milloinkaan meille
näyttänyt, aina bakteriaan ja pro-tozt>
aan saakka. Elollisen elämän
ääri ei ole protozoan j a bakterian
synnyssä, jotka ovat korkealle ke­hittyneitä
asukkaita maailmassam­me,
vaan kaukana alempana kolloi­deissa,
ja elämän alun synty ei o l ­lut^
mikään erityinen sattuma mil­joonia
vuosia sitten, joka ei enää
uudistuisi, vaan sellainen, joka ' a l ­kuperäisyydessään
jatkuu yhä mei­dänkin
aikanamme, niin että joiB
kaikki järjelliset eläjät häviäisivät
jonkun mullistuksen kautta, niin
alhaalta ylöspäin nousisi miljoonien
vuosien kuluttua uusia järjelisiä
eläjiä maanpallolle."
Jos uusia elämänmuotoja ilme­nee
nyt, niin muutamat niistä saat­tavat
nousta me^tä vastaan j a yh­tyä
muiden taudinitujen kanssa
taisteluun ihmisrotua vastaan. Täl­laisen
katsantokannan esittää Lon*
toon yliopiston professori F. W.
Tvfort, joka esittää sen ajatuskan-nan,
että syöpä voi johtua alkeelli­sista
protoplasmamolekyleista, jot­ka
irtaantuvat sellin järjestetystä
elämästä j a palaavat takaisin alku­peräisten
esi-isiensä vapaaseen ja
riippumattomaan elämään aivan sa­malla
tavalla, otaksun, kuin koira
saattaa kuulla villin sukulaisensa
kutsua j a liittyä susilaumaan.
Näistä muutamista otteista voimr
me havaita, että teoria eämän syn­nystä
elottomasta aineesta' pi kuol­lut
Pasteurin kielteisien kokeiden
kautta, vaan että sitä yhä edelleen­kin
pidetään avoimena ky^mykse-nä,
vieläpä on se herättänyt uutta
vireyttä tieteelliseen tutkimukseen
näillä, aloilla. Monet tiedemiehet
ovat sitä mieltä, etta itsestään t o i -
miva elämän syntyminen tapahtui
kerran taikka että se jatkuu geolo-gisessa
historiassa. Muutamat ar­velevat,
että se uudistuu useinrniut-"
ta näkynjättömästi nykyaikana.
Muutamilla harvoilla on se vakau­mus,
'^että ihminen voi vielä labo­ratoriossaan
synnyttää kuolleesta
aineesti eläviä olioita. Huomatta-yatnpia
näistä viimeksimianituista
oli professori Jacques Loeb, jonka
kuolema sattui aivan äskettäin ja
jossa Amerika menetti löistaviroman
biologisen tieteen tutkijan. Hänel­le
sellainen saavutus ei ollut vain
mahdollisuus, vaan päämäärä. Hän
kirjoittaa ku-jassaan "Dynamics of
L i v i n g Matter": "Kokeellinen elä-mänsynnyttäminen
on biologian pää­määrä."
Häneen yhtyy tässä Paul
Becquerel, joka sanoo; "Niiden
hämmästyttävien keinojen avulla,
j o i ta nykyaikaisella tieteellä jo on
käytettävänään, j a sen yhä kasva-ciin
vsrostetäksi, c t t i se voi Iceino-tekoisesti
synnyttää elämää, ^ t i o-len
vakuDtetta.**
Huonoja paimenia esi­tetään
juhlanäytäntönä
K-Ontarion kommunis­tien
kesäjuhlilla kesäk.
29-30 ja heinäk. 1 p.
naVÄEN URHEILU
Votmisteln- Ja Urbeilnteurojen
Yhteistyö järjestö.
Sudburyn osaston voimistelu- ja
urheiluseura " K i s a n " kehoituksesta
oli viime sunnuntaiksi kokoontunut
Beaver Lakelle Keski-Ontarion K.
P. S. J . osastojen y.- ja" u.-seurojen
edustajia keskustelemaan "Keski-
Ontarion V . - j a U.-seurojen yhteis­työjärjestön"
perustamisesta ja sen
toiminnan suunnittelemisesta.
Kello 11,ajoissa päivällä kun oli
saatu edustajat kokoon avasi koko­uksen
" K i s a n " puolesta toveri Han­nes
Sula, joka valittiin kokouksen
puheenjohtajaksi. Sihteeriksi va­littiin
tov. Kalle Honka.
Edustajia olivat kokoukseen lä­hettäneet
Creighton " Y r i t y s " Kalle
Hongan, Onni Raution ja Aleks
Tuomen, Beaver Laken "Jehua" e-dusti
Kalle Jalonen jn Niku Piispa­nen.
Lonk Laken «Jyrystä» Väinö
Kallio ja Kalle Suominen, Ver-million
Riverin seurasta Heikki K i n ­nunen,
Sudburyn " K i s a s t a " Antero
Salminen, V. Vihuri, E. Riihimäki,
J . Seppälä ja Hannes Sula. Lisäk­si
oli saapuvilla L. Jansson Bruce
Minelta, jolle myönnettiin Aeuvotte-luoikeus
kokouksessa.
SuA^ Harieoinäaa
Tyevicsjirkstejca J* Mastojra
haoalMB otettava. Hämeenkyrös­tä,
Lavajärveltt on" tuUut vapaeh­toinen
•uojeluskuntalainen Kalle
Majamaa Canadaan. Hän on ollttt
suojeluskunnassa kapinan jSlestä
aina siihen asti kun on lähtenyt
tähän maahan. Myöskin on hän
kuulunut siihen joukkoon mikä suo­jeluskunnan
taholto mobilisoitiin V.
1919 syksyllä kun Jndenitsh teki
uhkarohkean yrityksen valloittaa
Pietaria. Vaan koska ei valta enää
silloin ollut täydellisesti mannerhei-miläisten
käsissä, ei niitä apujoukr
koja Judenitsh tullut Suomesta saa­maan.
Ja toiseksi Judenitshin jouk­kojen
täydellinen tappio Pietarin
edustalla teki huonon vaikutuksen
mannerheimiläisiin lahtareihin ja
niinollen se pieni apu mitä Suomes­ta
olisi ollut lähettää jäi lähettä-mättä.
Nykyään oleskelee Kalle
Majamaa Torontossa.
Kolme veljestä, Aarne, Armas ja
A r v i Viskari hyvin tunnettuja suo­jeluskuntalaisia
Suomesta Sääski-järveltä
ovat myöskin tulleet Cana-daan
viime joulu- tai tammikuussa.
Kaikki ovat olleet innokkaita suoje-luskuntalaisia.
. Heidän nykyinen
olinpaikkansa tuntematon.
.Myöskin huomautan että on syy­tä
pitää silmänsä auki että he e i ­vät
pääse missään pujahtamaan jär­jestyneiden
työläisten mukaan, sil­lä
menkööt omiensa luo sinne mis­sä
ovat taistelleetkin valkoisen val­lan
puolesta, meillä ei ole heidän
kanssaan mitään tekemistä.
—m.
tietämättömyyden esteen läpi, joka SSa"fiWiarjSa'7s';ftrrh:^erottaa nuo kaksi valtakuntaa. elot.'vien voimien kautta tulee se vielä
Käydyssä keskustelussa todettiin
voimistelu- j a urheiluseurojen yh­teistyöjärjestön
tarpeellisuus j a r y h ­dyttiin
toimenpiteisiin sen rakenta­miseksi.
Ensimäinen askel siinä o l i
että hyväksyttiin " K i s a n " ehdotus
säännöiksi yhteistyöjärjestölle kah­della
pienellä muutoksella. Ehdo­tuksen
3 luvun 4 pykälä muutet­tiin
-seuraavanlaiseksi: komitean
kokous on päätösvaltainen kun yk­sinkertainen
enemmistö komitean
jäsenistä on saapuvilla. 7 luvun 1
pykälän kohta joka kuului "myy e i ­kä
vaihda palkintoaan" muutettiin
seuraavanlaiseksi: myy eikä keinot­tele
palkinnoillaan.
Hyväksytyt säännöt päätettiin a-listaa
C. K. P . - suomalaisen järjes­tön
toimeenpanevan komitean hy­väksyttäväksi.
:
Yhteistyöjärjestön keskuskomi­tean
kotipaikaksi hyväksjrttiin Sud-bury.
Väliaikaiseen keskuskomi­teaan,
joka hoitaa järjestön asioita
kunnes vakinainen komitea on muo­dostunut,
valittiin Kalle Honka
Creightosta, Väinö Kallio Long L a ­kelta
j a Hannes Sula Sudburystu/
Väliaikaiselle keskuskomitealle an­nettiin
huoleksi saattaa seurojen
tietoon kokouksen työn tulokset ja
alistaa hyväksytyt säännöt seurojen
kokouksien joko hyväksyt^väksi
tai hyljättäväksi,^^^
Tulevaan toimintaan nähden pää­tettiin
että järjestön mestaruuskil­pailut
tullaan pitämään "Labpr
Day" päivänä seuraavissa lajeissa:
kuulantyöntö, keihäänheitto, kiekon
heitto, pituushyppy, korkeushyppy,
kolmiloikkaus ja seiväshyppy, 100
m. j a 1500' m. juoksu ynnä I I P m.
aitajuoksu 1 m. kork. aidoilla. Mes­tariksi
tulee se joka voittaa lajis­saan.
Yleismestariksi tulee se, j o ­ka
voittaa 7-otfcelun, joka käsittää
edellämainituista lajeista ennen k i l ­pailuja
valitut 2 heittoa, 3 hyppyä
j a 2 juoksua. Oikeus on kilpailla
joko yhdestä tai jkaikista mesta­ruuksista.
Lisäksi päätettiin järjestää 6 mai­lin
juoksu. ,
Edellämainittujen kilpailujen jär­jestäminen
annettiin keskuskomi­tean'
huoleksi.
Paini-, hiihto-, voimistelu- j a s i -
sämestaruuskilpailujen ' mahdollinen
järjestäminen jätettiin keskuskomi­tean
huoleksi.
Paikalla olleet edustajat velvoi­tettiin
pitämään huolta siitä, että
seuransa valitsevat sääntöjen edel­lyttämät
jäsenet keskuskoiniteaan
heti kun seura on hyväksynyt y h ­teistyöjärjestön
säännöt:
Kokouksen pöytäkirjan tarkasta­j
i k s i valittiin V . V i h u r i j a A , S a l ­minen.
, ^
kun oli huudettu 3-keftainen elä­köön
huuto perustetulle yhteistyö
järjestölle hajosivat edustajat, i n ­nostunein
mielin juhlimaan.
Häiriö.
Creighton uutisia
"Remuten kotiripitykaetV näytel­lään
ensi lauantaina osastomme
näyttämöllä, sepäs on todella aika
ripitystäi Siinä nähdään miten u -
kot ovat tohvelin alla, vaikka he
eivät sitä oikein kehtaisi tunnustaa
ja harvapa se mies on joka sitä
olla tahtoisi, vaan tämä kappale on
ainakin yhtenä todistuksena siitii,
että kyllä akat ovat niitä jotka
tahtovat jöön pitäS, En tiedä mis­sä
tarkoituksessa naisJBpsto on täl­laisen
• kappaleen valinnut ohjel­maansa
— vaan kyllä siinä jotain
täytyy olla nenässä. Kyllä se mei­tä
miehiäkin hiukan kismittää, k un
akat naurraa tirskuu harjotuksiisa,.
kun meitä miehiä siinä oikein rökt.
tetään r - jo menee' Hiah pitkälle-
— sitä vaan vielä käskivät huoma­uttamaan,
että tanssia hyvällä sot-tolia,
4caiken lystin päälle. . '
NiiyteltnSseura harjoittelee kau­nista
saarlstolalskappaletta "Nuori
l u o t s i " , joka tulee esitettäväksi lau­antaina
t. k. 28 päixänä.
Juhani.
Valmistaudu Keski-
Ontarioji piirin kesä­juhliin
kesäkuun 29
30 ja heinäk. 1 päivä.
Suuren proletaariper-heen
jäsenet Keski-On-tariosta
kokoontuvat
Sudburyyn juhlimaan
kem 29-30 ja heinä­kuun
1 päivä.
En\ imilMuniiuIta
EUREKA, C. P. R., ONT.
Karjalan ilmalaivarahatto. R. S y -
käräinen vastaa A. Hendrlcksonin
haasteen maksamalla $2,00 j a haas­taa
T. Korpelan Ncmegosta j a K .
Kosken Sultanista C. P. R., Ont,,
molemmat $2.00.
BEAVER LAKE. ONT.
Crelfhtoh K. F. S. J. osaston
näyfcelmäseura esittää vierailunäy-täntönä
Beaver Laken osaston haa-lilla
huvinäytelmän ''Rahapulassa'^
3:6sa näytöksessä ensi sunnuntaina
t. k, 22 päivänä. Pitäkääpäs far^ '
marit tämä tilaisuus mielessänne ja
saapukaa joukolla katsomaan tätä
harvinaisen hauskaa kappaletta. —
Lopuksi pistetään jalalla koreasti.
SieUä tavataan.
Yhteistoiminta poistaa
hurkkakuhtahengren.—-
Keski-Oiitarioii piirin
juhlille kesäk. 29—30 ja
heinäk. l p . tehoista-maan
yhteistoimintaa.
LONG LAKE, ONT.
Surburylaiset tekevät vierailumat-kan
osastomme haalille. ensi sunnun­tai
iltana kauniilla laulunsekaisella
näytöskappaleella <UunIn takana».
Mennäänpä joukolla tähän harvinai­seen
tilaisuuteen.