1924-06-19-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
; r „ A -f I i-t f f«5 V ^^^^ < t * ^ « L i yi? ^ l "•JM Sivu 4 Torstaina, kei^Uniiiii 19 p. ~ Hmr^ Jnne 19 tf7 y A p Jji^ U g ipjniläisten itsenäUvvs%aatimu6 ja sen kiitämiseen uj« « o m u . ; * ; työväestön iänenk*natUi.. flmev My.valtain puolelta liittyy käsitys -'^ä, että se mer.a^ Sudburyasa. Oat., jok* tiiaiai. torsUi ja lauant»;-; ijsj yhdysvaltalaisen pääoman otteen lov-hdyttamisa, jo- O>NNNMI SAAEl AEVO VAAfiA ^ olisi samaa kuin imperialistisen valloituspolitiikan Vastaava Muut V A P A U S riyvin luoieiiavjen munuiuuj^u pcju^ic^^na . . o * . .» 3 o/fiinith wirke« In Canada. Pub, seikoilla on läheistä %-hteyltä hiiden laajakantoisten va- , Oau every Tuesday. Thursday and rustelujen kanssa, jotka Amerikassa sotaa varten nyt lieikentäminen. Hyvin luotettavien lausuntojen perusteella näillä Tbe only or^an Uybed in Sudbmry Baturday. Advertising rate» 40c per col. incb- Minimum charge , for single msertion 75c. Discount on standing advertue-j ment Tct V apaus is the best advertismg medium aoioog tbe Finnish i^eople in Canada. ^ ' Xi LA U SH INNAT: Canadaan yksi vk. $4.'io. puoli vk. $2.25. kolme kk. 11.50 ja yksi kk. 75c. ,. ^ YhdyavaUoinin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk. 13.00 ja kolme kii.$1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamieaien joilla on takaukset. llmotushints kerrac julaistuista ilmotuksista _40c palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Kaioloiimotukpet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai, lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $i.00 kerta, ovat kävnnissä. Koira syö koiran Koira svö koiran tahi timantti leikkaa timanttia. Miljoneeri esiintymässä vaaleissa^ kansan edustajana toisia miljoonamiehiä ja suurriistäjiä vastaan. Tämä Oinadassa jo niin jnonia-kertaa näHty tapaus uudistuu taas paraikaa käynnissä olevassa vaalitaiste-lu-^ sa British Columbiassa. .Siellä on areenalle ilmestynyt vanhojen puolueiden rinnalle uusi Provincial Par-tyn nimellä tunnettu porvaripuolue. Tämä puolue julistaa monien muitten «hyveittensä» lisäksi taistelevansa bekä konservatiivisen että liberaali- Noskien manifesti J ^ I S ^r^tÄS^Sctr^t^Sl^SS^koS puolueen ;uursaalistajia vastaan kansan oikeuksien puo-kertaa. Tilapäisilmotukgiata pitää_raha_8eurata_mukana. Kegistered at the Post Office Department, Ottawa, as second class inatter. . Tiistain lehteen äijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. ——^—— Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per- •oonallisella nimellä. J. V. KANNASTO. Lv.kkeenhoitaja. Postityöläisten lakon uhka Jos Canadan itämaakuntien postityöläiset ovat sanansa arvoisia, niin ennen pitkää puhkee täällä posti-työläisten lakko. Useissa suurimmissa kaupungeissa ovat postityöläiset juuri toimittamansa äänestyksen kautta ilmaisseet olevansa lakon kannalla. He ovat kaikella kärsivällisyydellä ja alamaisuudella koettaneet saada hallituksen ymmärtämään, että postityöläisten palkkataksaa olisi ylennettävä. Multa pitkien vii-vyltelyjen jälkeen heille anneltiin leivän asemasta kiviä. Korotuksen sijasta palkkoja yhä alennettiin. Ellei postityöläisten lyöläistajunta, niin ainakin heidän ihmis-tunlecnsa on tullut tämän kautta ylenmäärin loukatuksi. Postityöläiset näkyvät käsittävän, että lakkoon turvautuminen on arka asia. He joutuvat avoimeen taisteluun esivaltaa vastaan. Hallituksella on käytettävis' 63 mitä moninaisimpia keinoja lakon murskaamiseksi ja ennakkoluulojen kylvämiseksi työnsä lopettaneita vastaan.' Jos lakko julistetaan, nostetaan hallitsevista piireistä suuri häläkkä, kuinka muka koko kansan edut kärsijät kun postia ei jaeta säännöllisesti ja kuinka muka koko elämä joutuu anarkian valtaan. Liian suuri on vielä niiden luku, jotka ovat .valmiit ottamaan tämän hälyytyksen täydestä. ' Mutta Canadan postityöläiset ovat puolestaan kyp* eyttäneet voimiaan mahdollista lakkoa varten. Oman yksimielisyytensä lisäksi Hämaakuntien postityölaisiä ii>nostaa tieto siitä, että länsi Canadan postityöläiset ovat ilmotlaneet olevansa valmiit tekemään voitavansa työtoveriensa tukemisdcsi minkälaisiin tilanteisiin sitten jouduttaneekin. Itai ja länsi Canadan postityöläisten keskuudessa pn viime vuosina ollut huono yhteisymmärrys sen johdosta kun idän postityöläiset kieltäytyivät avustamasta Winnipegin postityölähten Itddcöa. Mutta eripuraisuudet alkavat haihtua ja nyt tulee yleisenä yllätyksenä Winnipegi8ta tieto, että länsimäakun-tien postityöläiset ovat valmiit taittelemaart itäläisten mukana. Canadan suuri yleisö on vastikään saanut tutustua postityöläisten uuteen palkk^taksaan ja jokaisen terveesti ajattelevan täytyy myöntää, että postityöläisten palkat ovat kurjimmasta päästä. Viidentoista ja kah-denkynunenen dollarin viikkopalkalla ei voi tulla toimeen edes sillä hyvin yleisellä hyväntunteella, että on hallituksen.palveluksessa. £llei postityöläisillä vihdoinkin ole jo minuutta ja päättäväisyyttä tehdä jotakin ratkaisevaa elinehtojensa korjaamiseksi, niin silloin täytyy otaksua, että he ovat myyneet sielunsa ja ruumiinsa, esivallan tahdottomiksi orjiksi. < Cahadan liikemiehet ovat huolissaan uhkaavajn lakon (johdosta. Nykyinen liikemiesten hallituskoneisto huolehtii samassa mitassa. Mutta jos lakko lopulta julistetaan, niin tavallisilla ja ymmärtäväisillä kansankerroksilla on kyllä aikaa varttoa, vaikkei sen postia - niin päivänpäälle kannettaisikaan. Taistelussa työtätekevien oikeuksien puolesta on "täytynyt ja täytyy uhrata enemmänkin. , Taistelu Filippineistä Sen jälkeen kuin japanilaisten siirtolaisuuden sul-kulaki hyväksyttiin Yhdysvaltain kongressissa on Fi-lippien kysymys astunut uuteen ja tärkeämpään vaiheeseen. Kauan aikaa on pidetty selvänä, että noiden Yhdysvalloista kaukana olevien saarien kontrollista kerran vielä vuodatetaan ihmis\'erta sodan pyhittävien menettelytapojen mukaisesti. «Atlantic Monthly» aikakausjulkaisussa selostetaan saarimaan kontnKlIia koskevaa kysymystä. Siinä lausutaan tuo ennestään selvä ajatus, että on vain }'ksi asia, joka vaatii Amerikaa niin lujasti kiinni pitämään saarien kontrollina ja vastustamaan siellä olevien asukkaiden itsenäisyyttä ja se on: muutamien harvojien suur-liikemiesten etu, joilla on sijoituksia siellä. Amerikan kansalla sellaisenaan ei ole mitään etua saarien hallitsemisesta. Mutta sen sijaan miljoonia ja satoja miljoonia pitää uhrata armeijaan ja laivastoon, jotta Filip-pinien ja muiden alusmaiden valtaus ja hallitseminen olisi mahdoiliista. Japanilaisen kapitalismin kansoituksen laajentumi» nen etsii ulospääsytietä ja tästä seikasta nykyisin johdetaan ne ennustukset, että yhdetj vuoden sisällä syntyy sota Yhdysvaltain ja japanin välillä, jossa taistelu-kohtana ovat Filippinien saaret. Mukaan liittyy filip-lesla. Multa sikäli kun merkit viittaavat, tämä uusi puolue tulee ennen pitkää voittamaan kaikki edelliset suursaalistajien valtiolliset liikkeet. Kuten tiedetään, Provincial puolueen presidenttinä toimii eräs Alex McRae niminen vasta vähemmän poliittisessa maailmassa tunnettu henkilö. Hän ei ole vielä tähän asti personakohtaisesti ehtinyt politikoimaan, sillä koko hänen elämänuransa hamasta nuoruudestaan asti on mennyt miljoonia keinotellessa. Päästyään ensin keinottelun ja menestyksen makuun Yhdysvaltain puolella hän muutamien kymmenien tuhansien omistajana siirtyi vasta 29 vuotiaana Canadaan ja lännen nousun aikana lyöttäytyi maakeinotte-luun, jota varten perusti Saskatchewan Valley Land yhtiö nimisen liikkeen. Yhtiö sai hallitukselta 500,- 000 eekkeriä maata mitättömästä nimellismaksusta ja ennen pitkää oli McRae keinotellut näillä mailla puhtaaksi 9,000,000 dollaria. Maakeinottelua edelleen jatkui, mutta samaan aikaan tunkeutui McRae miljooni-neen lännen puulavarateollisuuteen, ollen nykyään ehkä rikkain puutaväraparooni lännellä. Kuten luonnollista, suursodan aikana McRae lyöttäytyj. hallituksen sotatoimiin, saaden tehtäväkseen ostaa hevosia meren taakse lähetettäväksi. Näin tämä suurhuijari on lopulta astunut julkisesti politiikkaan «kansan oikeuksien» puohajana, kuten muutkin suurhuijarit. 'Kenraali McRaeri persoonallisia «avuja» kuvaa vielä sekin, että hän pitää yllä loistavaa kotielämää palatsissaan - Vancouverissa. Yksitoista vakituista palvelijaa huolehtii hänen asuntonsa kunnossa pitäinisestä ja varmojen tietojen mukaan yksistään hänen asuntonsa yliäpitokustannukset nousevat vuosittain 25,000 dollariin. Kun uusi «kansan puolue:i> on matkassa tällaisella painolastilla, niin on ajattelevien ja asioita timtevien työläisten helppo, määrätä kantansa sellaisten puolueiden suhteen. On näin ollen hyvin ymmärrettävää minkä vuoksi British Columbiaii järjestyneet työläiset eivät ole enään lähteneet nyt käynnissä olevassa vaalitaistelussa minkään porvaripuolueen mukaan, vaan esiintyvät- vaaleissa oman yhteisen työväenpuolueensa kautta. Juuri saapunees-. sa .Suomen sosia- ! i d e m o kraatissa or. julaistuna <So- 5 i a lide.oioliraaltl-sia tvöläisiä> nimimerkkiä kantava «selöstusj. Canadan työväenliik-igkeestä. Kirjotuk-sen kyhääjä her.kii m.m. seuraa-vaati: <E;nsinnäkiri mikä on cCanadän TyöIäispuolue>? Se kuuluu kommunistiseen internatsionaaliin ia toimii - .Moskovan komennuksen mukaan. Se tosin on näihin saakka toiminut <työläispuolueen». nimellä mut ta hiljattain pidetyssä edustajakokouksessa on se päättänyt muut-vain vierailemassa käynyt. M. m. pispa Koskimies kirjoitti aUekirjoit-taneelle joku aika sitten: cAmarikaa olen näinä aikoina paljon muistd-lut, melkein ikävällä>. Omituinen olio on AmerikaBsa ollut fifrtolai-nen: Siellä hän on ikävöinyt Suomea, ja Suomessa hän kaipaa Amerikaa. cAmerikasta tullessani kuvittelin, että tutut \ifkaveljeni Suomeäsa kovasti puristavat kättäni ja sanovat: cOlipa hyvä että tulit! Kyllä täälläkin pappeja tarvitaan>. Mutta mitäs vielä! Tuskinpa juuri kukaan on sillä tavalla tervehtinyt. Sitävastoin on yksi ja toinen sanonut niin minulle kuin vaimollenrkin: «Miksikä te oikein tulitte takaisin sieltä Amerikasta? Sehän on rikas maa. Siellä on mainion hyvät ja uudenaikaiset koulut ja helppo kouluttaa lapsensa. Täällä Suomessa sitävis-toin, eihän täällä pappienkaan kan^ taa nimensäkin kommunistipuolunata enää kouluttaa lapsiaan, kuten eeksi. Tämän työläispuolueen suo- ennen, ei varsinkaan syrjäseutupap-malaisen järjestön toimitsijat ovat kyllä täällkin koettaneet salata todellista väriäär Oloja tuntemattomille! siirtolaisille sen paikalliso':jas-tojen toimitsijat ovat esitelleet jär-jestöään sosialistisena järjestönä, joka muka vastaa samaa kuin sos.- dem. puolue Suomessa. Moisilla petollisilla keinoilla ovat koettaneet saada jäseniksi sellaisiakin, jotka eivät halua liittyä kommunistiseen puolueeseen. Muutoin tämä Canadan suomalainen kommunistijäriestö toimfnnas-pien. Niin, ja siellä Amerikassa, siellähän kuuluu kaikilla tygläisillä-k- in olevan omat automapiilinsä, ja täällä niitä on vain joillakin pohatoilla. » Tämmöinen puhe minua ensin loukkasi, katkeroitti ja suututti. Mutta kun sitä olen uudelleen ja uudelleen kuullut toistettavan, niin jopa on Eevan myönnytys karmean vakutteluun paratiisissa alkanu* uusiutua omassa mielessäni: «Niin taitaa ollakin. Lienen sittenkin oreh»; tynyt ja tyhmästi tehnyt?> Ollapa ne entiset «hyvät ajat', jol- Toveri Ursinin tuomio Koko suomalaisen työväen ihailua ja luottamusta nauttiva tkisteluveteraanimme, töv. N. R. af Ursin on vihiloinkin saanut lopullisen tuomionsa häntä vastaan nostetussa valtiopetosjutussa. Hänelle langetettiin yhden vuoden vankeustuomio, muutettuna 3 vuoden ehdonalaisuudeksi. Valkoisen vallan viranomaiset iskivät kyntensä ukko Ursiniin sen johdosta, kun hän Venäjällä ollessaan oli allekirj ottanut erään Suomen työläisten oikeuksia puoltavan julistuksen. Jutun Varsinaisessa käsittelyssä tov. Ursin tuomittiin puoleksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen sekä sen jälkeen olemaan 3 vuotta kansalaisluottamusta vailla. Tämän toista vuotta sitteij langetetun tuomion johdosta Ursin jätti hovioikeudelle vastinektrjelmän, missä hän teki selkoa tilanteesta kansalaissodan jälkeen seka niistä syisiä, jotka olivat aiheuttaneet hänet kirjoittamaan tuon julistuksen. Hänen miehekäs puolustautumisensa ei sisältänyt sanaakaan peräytymisestä, vaan hän julisti olevansa «järkähtämätön työväen ja alempien kansankerrosten ystävä kuolemaansa asti». Vedottuaan ihmisyyteen, lopetti 7Ö-vuotias vanhus: «Ellei minun vapauttamiseeni suostuta, olen valmis, kuten tuhannet muut, sen suuren ja jalon aatteen takia, jolle olen koko elämäni pyhittänyt ja josta koko ihmiskunnan edistys ja onni riippuvat, kärsimään kaiken sen, mikä minulle, kuoleman partaalla olevalle vanhukselle, nykyisen oikeuden kannalta suodaan». Korkeimman oikeuden päätös sisältää siis sen verran lievennystä ettei työväenliikkeen veteraanin 70-vuotiaan vanhuksen talkitse mennä, jollei menetä ehdonalaisuuttaan, vankilaan, jcmne joutuminen olisi saattanut meHcitä sortumista ennenaikaise«[i loppuun, sillä vanhuksen terveys on jo huono. Mutta vaikkapa tuomioon on tullut lievennystä, niin sittenkin siini on sellaista, joka varmaan herättää inhoa ja katkerotitta tuhansissa mielissä. saan koettaa kaikin tavoin matkia loin Suomen kansa mustatakkejaan Venäjän bolshevikeja. Sosialidemokraattien parjaaminen ja häikäile-jumaloi, niin Amerikassakin maistuisipa käyneelle Suomi papill mätön valehteleminen heidän toi- Rukoilkaa edelleenkin valkoisten minnastaan kuuluu järjestön puhu- puolesta, parjatkaa työväkeä ja kul-jain päätehtäviin. Kun järjestön icekaa suojeluskuntalaisten puku lehti toimii samassa hengfessä, niin | päällä ja mauseri vyöllä «rauhan-ei ole ihme vaikkakin sillä tavalla on saatu kasvatetuksi «seurakunta», jonka mielipiteet ovat sairaloisia. Kanadassa ei nykyään ole sellaista suomenkielistä työväenjärjestöä, jota' sosialidemokraattisille työläisille Voisi suosittaa, eivätkä he. tietysti voi astua sellaisen «työväenliikkeen riveihin», jossa joutuisivat taistelemaan sitä aatetta vastaan, joka 'heitä tähän asti on elähdyttänyt. Mutta jos täällä nykyisin vallitsevasta huonosta työajasta huolimatta sosialidemokraattisiakin työläisiä tänne saapuu, niin ei heidän silti ole jäätävä välinpitämättömiksi työväenliikkeen suhteen...» Mitäs tämä «Sosialldemokraatis-ten työläisten», manifesti sitten opettaa ja sisältää? Vaihetta. Meidän järjestömme enempää ' yleiset kuin paikalliset toimitsijatkaan eivät ole koskaan uskotelleet kenellekään sellaista, että meidän puolueemme vastaisi ' Suomen Sosialidemokraattista puoluetta. \ ^ n sijaan öh sanottu, että meidän puolueemnie ja järjestömme vastaa Suomen Sosialistista työväenpuoluetta, ^oka viime kesärä hajotettiin. Ja se ön totinen tosi. Me emme myöskään pyri «kaikin tavoin matkimaan Venäjän bolshevikeja ». Mutta ine kylläkin tunnustamme Venäjän vallanKumouksen ja neuvostohallituksen. " Meidän järjestömme puhujain päätehtäviin ei kuulu sosialidemokraatien parjaaminen ja «häikäilemätön vajehtelemi-hen ». Meidän «seurakuntamme», kuten kirjotuksessa koetetaan Canadan suomalaista järjestöä parjata, ei myöskään ole mielipiteiltään sen «sairalöisempi» kuin että me koetamme parhaamme mukaan Kasvattaa tämän maan suomalaista ja vie-" läpä vieraskielistäkin työväestöä evankieliumia» saarnaamassa, niinkuin teistä Suomen papeista uselm mat ovat viime vuosina tehneet, niin Suomi on käyvä teille entistään mauttomammaksi ja teidän kultaisten päivienne aurinko ei ainoastaan laskee vaan painuu iäksi vuoren taa. : -O— Industrialistin vuosikokouksesta Duluthissa ilmestyvän Päivälehden painossa ilmestyvän ja sen leimalla varustetun "Indusrialintin" kustannusyhtiön vuosikokouksen raportissa selitetään kokouksen menoa, seuraavasti: , i "Ilmoitettiin, että olisi paljon paikkakuntakirjeitä, jotka on jätetty julkaisematta. Päätettiin ettei niitä lueta, paitsi jos joku edustaja niin vaatii. ; ' Seattlen edustaja vaRti, että sikäläisen Industrialistin kannatusren-kaan leimalla ja allekirjoituksena varustetut julkaisematta j-itetyt kir-jeet pn luettava. Längi: Totuudenmukaiset kirr joitukset pitäisi julkaista. Keskusteltiin Port Arthurin O. B. U:n kannatusrenkaan lähettämät johtokunnan pidättämät kirjeet. Ahrnberg luki Port Arthurin O. J3.- U:n kannatusrenkaan kokouksen ja'o. b. u-laistien ja i. w. v-laisten yhteisessä kokouksessa tehdyn pöytäkirjan, koskien L. W. I. IT. of the O. B. Um ja L W. Wm L. W. I.' U. No. 120:n yhtymiskysymys^rä. joissa oli asetuttu vastustavalle kalinalle yhtymiskysymyksessä. Samalla selosti Ahrnberg suusanaili-sesti niitä sjitä, joiden perusteella marxilaisessa hengessä. Siinä on'tässä inainittu kanta oli otettu. Puheiinyakoihi Birol^sissa Kun Ruotsin valtiopäMirä äskettähi k e s k u Ä i iö puJielinvakoilusta, teki Taltiopäivämiö Mansson toi-sessa kamarissa varsm iuvaavafn paljastuksen. Hän niniittam mainitsi estmerkhi -vuoksi, etta kun hän kerran ^ääntyi valtioi>äivIin puhelimella erään vieraan vallan lähetystön puoleen saadakseen tieiää eräitä hin-tanumeroja, vastattiin hänelle, ettei lähetystö halunnut keskustella hänen kanssaan, koska valtiopäiväin puhelinlmja oli yhdistetty poliisikamariinl meillä vallankumouksellinen tiede ja työläisten luokkaedut suurimpana auktoriteettina. Minkä vuoksi «Sosialidemokraattisten työläisten», kun kerran haluavat lähteä Suomen työläisille neuvomaan Canadan >^ työväenliikkeen suhteen piti heti ; summänmutikas.sa noin kouraantuntuvia. vatehCeila Canadan järjestyneistä työläisistä. Luulitteko, ettei täällä ole vielä luokkatietoisista työläisistä ja työväenliikkeestä tarpeeksi valhetta ja parjausta levitetty? , , Kaappoo. o————' : Pappien kiiltaiset päivät k ä ä n ^ ä ^ . iltapuio^een Suonu-Opiston entänen opettaja l>astori Mannerko!^, joka nyt on pappana Pitkässärannassa, Idrjoittäa seuras«v5a tunnelmia, joista kuvastuu Stromen pappien Icultaisten päivien ^uringoxLlasku: lAweTika^ta lälrt»m edellä ystävät siellä lauloivat. Suomi-ikävää lisätäkseen: ;fSuom€ssa, Suomessa on sydämeni, väik* "välill' on ^Itämerta », Ifintta ^ l l ä Suomessa, avomielinen ollakseni, on monta kertaa tuntunut siliä, että ei ijrdämeni* olekaan taalla, .vaan siellä Setä Samulin maassa. Kumma tenho sillä on sillä Amerikalla varsinkin sellaiseen, joka on siellä useita vuosia elänyt. Näkyypä se saattavan syvästi vaikuttaa sellaiseenkin, joka on siellä Sanoi pelätyn että-I. W. W. jul.Ute* taan-laittomaksi Canadassa ja että särkemällä O. B. U. jäävät työläiset vaille järjestöä. Swioi pelätyn, että tämän yhtymisen takia voidaan Industrialistilta kieltää pääs;^ Canadaan. Haila: Johtokunnan olisi pitänsrt avata lehden palstat kummallekin puolelle tässä kysymyksessa. Sitä olisi edellyttänyt viime vuosikokouksen päätös. Ahrnberg: Tahdoimme työskennellä siihen suuntaan, että saataisiin koko O. B. tJ. yhdistetyksi I, W. ^W:hen, eikä hajoiteta joukkoja liittämällä vain pieni osa. Johto-lomta ei ole ollut tietoinen kysymyksestä. ^ Tulevaisuudessa pitäisi harkita paremmin. ' Johtokunnan edustaja selitti joh-tpkunnan seisoneen 1. Mf. W:n pe^ riaatteiden kannalla, Telitiin päätösesitys, että jolito-knntä on tilannetta tunteinattoma-na tullut rikkoneeksi VTorkers Soo. Pub. Co:n sääntöjä suTifcautuessaan tähän yMistymisl^symykseen. Päätösesitys "hyväksyttiin. Tämän jälkeen tehtiin kymmenkunta korjausta Indnstrialistissa 'olleeseen edellisen kokouspäivän asioita koskevaan reJeraatiin. IGtusivua arvosteltaessa sanoi Haila: On jätetty monesta uutisesta päivämäärä' poisi Etusivulla ph julkaistu samoja [uutisia mitä on julkaistu takasivulla. Lahi: Sanavirheitä on ilmennyt ri heiluu . Punakorttiryntays saa lisää vauhtia. Moukan heiluu JO nuoren jättiläisen voimalla Pallo hipasee jo 40:tä astetta. Viikon kuluessa on saapunut 16 uutta täytettyä punakorttia. Ketju on laajentunut. Niilläkin paikkakunnilla, joita viime katsauksessa kaivattiin, on alettu jo liikkua. Niinpä South Poreupine on ottanut lupaa-van alkuotteen. Sault Ste. Marie on myös- ^}!}. Mutta port-arthurilaiset paasivat heti alussa hiin paljon edelle, että he näyttävät tällä kertaa voittamattomilta Mutta Port Arthurissa on taittu lyödä viimeiset väitit pöytään kun muilla paikka-' kunnilla vasta- sovitellaan kättä moukarin varteen ja sitten tärskäytetään niin että ^ taivas» naukuu. Sitten viime katsauksen ovat seuraavat toverit lähettäneet punaisia kortteja täy-tettynä: , Tilauksen hankkij'a. Antti Luhta, So Poreupine. Otto, Leino, So. "Poreupine .. N. Klinga, So. Poreupine .. Väinö Lehti, Port Arthur ... Tilaaja. ,., Alex Korpi, S. Poreupine .........Väinö Jaskarij S. Poreupine. .Leander Alanen, S. Poreupine ........ John Suominen, P. Arthur Elsi Koski, Port Arthur ................ Matt Laitinen, P. Arthur Oskar Hill, Port Arthur ................Ivar Salo, Port Arthur. O. Hill, Port Arthur .................... Oskar Hill, Port Arthur Uuno Day, Port Arthur .....Väinö Sahl, Port Arthur Albin Holmberg, Sault Ste Marie.... H. Kuittinen, Sault Ste Marie Albin Holmberg, Sault Ste Marie.... A. Pelto, Sault Ste Marie Emma Johnson, Sioux Lookout.... Selma Porco, Sioux Lookout J. Stohlberg, Port Arthur ............O. Lindström, Kovkesh C.N.R Hj. Laurila, MeadowPortage ........Paul Läiti, Meädow Portage E. Hillmän,Sudbury,...;...........i....Abram Sorsa, Whitefi8h O. Saari, Sudbury ........^'............."Mary Perin, Mass. Hilma- Seppälä, Copper Cliff, ........John Niemelä, Copper Cliff Viinie viikon saavutus voittaa siis kaikki edelliset. Mutta vielä pare^^ täytyy pyrkiä, i^^^^^p^^ Jo jokaisella paikkakunrialla koneisto kunnossa, voimme ruveta odottamaan yllätyksiä. Saa^nah-dä löytyykö miltään paikkakunnalta biit-tiä" port-arthurilaisille. Voi käydä niinkin, että viimeiset tulevat ensimäiseksi. Se nähdään vasta (Sitten kun jokainen vetää korttinsa hihasta ja lyö valttinsa pöytään nnn-kuin mies. -'^^ Viikon kuluttua taas nähdään minkälai; nen lähtö pallolle tulee. Siihen mennessä annetaan istoaja oikein isän kädestä. Katsastaja. On toisinaan julkaistu- arvottomia vutisia. thitisnn ei ole sisallytPtty tarpeek:si luokkahenkeä. Saari: On julkaistu fiian pitkS uutisia ja kirjoituksiju Pitkät kirjoitukset olisi pitänyt julkaista sisäsivulla ja käyttää etusivu tarkemmin lyhyille uutisille. On ollut välttävä. Ahrnberg: Olisi käytettävä suurempaa harkintaa V Venäjää fcoske- •vissa uutisissa ja niiden kirjoittanii-sessa. • :•• Laihi: Pitäisi liittää uutisiin- pe- Täkaneetti selostokBekd. ^ ^aari: Kaikkiin uutisiin ei son liittää peräkaneettia. Niemi; Huomattavampien mtJ-'* ten ^johdosta julkaistaan toimtiis-sivulla selostavia kirjoituksia. Haila: Venäjää koskevia auti^ ei tarvitse koristella senenm^^ kuin muitakaan uutisia, sjl^.rf,,. näköistä on, ettei työläisdlaae^^ ole minkäänlaista omintakeista mintamahdollisuutta. • LaiM: Tämän vuoden .maj^»] hun saakka toimft^>vun ^ nen puoli ei ollut ^^^-J^^ ' ei annettu tarpeellista ^ ^ " ^ n II Lä 40c lähe 50c. lä $69.99 a J60.00—! kilta 510 remmiltä sanomalä Toroni tyksiä va Broadviev Tieduti Boi 69. Niemi: i liian pitkiä, kyn" "Kri nähden. ^ ei piuisi ; on yleensä Laihi: T toisinaan li hinVin kirj nimimerkki maan "K; nähden, jul! jille näyttäi ei olisi pitäi ei olisi pitäi Paikkakui Paikkakui vosteltaessa Haila: Hi kään tyyty: Saiari 1 Marxian Cl Clevelandissi heikko. . Kari: Cro siä nykyisee Duluthiss uutisia vaikl Langi: H ta voimista. Marin: C virheitä. Laihi: C huolimattomi kakuntakirje an. Vanhei pitänyt julki Silta: Anr iltamaasioilk Piirainen käännetty v Idän Uut sa sanoi Niemi: L nähden vasfc Kari: Yht Saari: On ta kuluneen Liian vähän paljon yleisi sitteleyiä ki tarkoitugtaar Laihi: i mieltä, ette taan. Olisi tirtoimiston kilö, joka ( teollisuudess: paremmin kj Iäisiä työiäii la saada si! «ä toimisto lisnudesta. Langi; «le rikastutl untyila. Canad Canadan feessa sanoi Perttunen Ahrnberg «elia saada 1 sja Canada työläisten k Saari: N; se ensin liQkonipL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 19, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-06-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240619 |
Description
Title | 1924-06-19-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
; r „
A -f I i-t
f f«5 V ^^^^ <
t * ^ « L i
yi? ^
l
"•JM
Sivu 4 Torstaina, kei^Uniiiii 19 p. ~ Hmr^ Jnne 19
tf7
y A p Jji^ U g ipjniläisten itsenäUvvs%aatimu6 ja sen kiitämiseen
uj« « o m u . ; * ; työväestön iänenk*natUi.. flmev My.valtain puolelta liittyy käsitys -'^ä, että se mer.a^
Sudburyasa. Oat., jok* tiiaiai. torsUi ja lauant»;-; ijsj yhdysvaltalaisen pääoman otteen lov-hdyttamisa, jo-
O>NNNMI SAAEl AEVO VAAfiA ^ olisi samaa kuin imperialistisen valloituspolitiikan
Vastaava
Muut
V A P A U S riyvin luoieiiavjen munuiuuj^u pcju^ic^^na . . o * . .»
3 o/fiinith wirke« In Canada. Pub, seikoilla on läheistä %-hteyltä hiiden laajakantoisten va-
, Oau every Tuesday. Thursday and rustelujen kanssa, jotka Amerikassa sotaa varten nyt
lieikentäminen.
Hyvin luotettavien lausuntojen perusteella näillä
Tbe only or^an
Uybed in Sudbmry
Baturday.
Advertising rate» 40c per col. incb- Minimum charge ,
for single msertion 75c. Discount on standing advertue-j
ment Tct V apaus is the best advertismg medium aoioog
tbe Finnish i^eople in Canada. ^ '
Xi LA U SH INNAT:
Canadaan yksi vk. $4.'io. puoli vk. $2.25. kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c. ,. ^
YhdyavaUoinin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
13.00 ja kolme kii.$1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamieaien joilla on takaukset.
llmotushints kerrac julaistuista ilmotuksista _40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kaioloiimotukpet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $i.00 kerta,
ovat kävnnissä.
Koira syö koiran
Koira svö koiran tahi timantti leikkaa timanttia.
Miljoneeri esiintymässä vaaleissa^ kansan edustajana
toisia miljoonamiehiä ja suurriistäjiä vastaan.
Tämä Oinadassa jo niin jnonia-kertaa näHty tapaus
uudistuu taas paraikaa käynnissä olevassa vaalitaiste-lu-^
sa British Columbiassa. .Siellä on areenalle ilmestynyt
vanhojen puolueiden rinnalle uusi Provincial Par-tyn
nimellä tunnettu porvaripuolue.
Tämä puolue julistaa monien muitten «hyveittensä»
lisäksi taistelevansa bekä konservatiivisen että liberaali-
Noskien manifesti
J ^ I S ^r^tÄS^Sctr^t^Sl^SS^koS puolueen ;uursaalistajia vastaan kansan oikeuksien puo-kertaa.
Tilapäisilmotukgiata pitää_raha_8eurata_mukana.
Kegistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class inatter. .
Tiistain lehteen äijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ——^——
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Lv.kkeenhoitaja.
Postityöläisten lakon uhka
Jos Canadan itämaakuntien postityöläiset ovat sanansa
arvoisia, niin ennen pitkää puhkee täällä posti-työläisten
lakko. Useissa suurimmissa kaupungeissa
ovat postityöläiset juuri toimittamansa äänestyksen
kautta ilmaisseet olevansa lakon kannalla. He ovat
kaikella kärsivällisyydellä ja alamaisuudella koettaneet
saada hallituksen ymmärtämään, että postityöläisten
palkkataksaa olisi ylennettävä. Multa pitkien vii-vyltelyjen
jälkeen heille anneltiin leivän asemasta kiviä.
Korotuksen sijasta palkkoja yhä alennettiin. Ellei postityöläisten
lyöläistajunta, niin ainakin heidän ihmis-tunlecnsa
on tullut tämän kautta ylenmäärin loukatuksi.
Postityöläiset näkyvät käsittävän, että lakkoon turvautuminen
on arka asia. He joutuvat avoimeen taisteluun
esivaltaa vastaan. Hallituksella on käytettävis'
63 mitä moninaisimpia keinoja lakon murskaamiseksi
ja ennakkoluulojen kylvämiseksi työnsä lopettaneita
vastaan.' Jos lakko julistetaan, nostetaan hallitsevista
piireistä suuri häläkkä, kuinka muka koko kansan edut
kärsijät kun postia ei jaeta säännöllisesti ja kuinka
muka koko elämä joutuu anarkian valtaan. Liian suuri
on vielä niiden luku, jotka ovat .valmiit ottamaan tämän
hälyytyksen täydestä. '
Mutta Canadan postityöläiset ovat puolestaan kyp*
eyttäneet voimiaan mahdollista lakkoa varten. Oman
yksimielisyytensä lisäksi Hämaakuntien postityölaisiä
ii>nostaa tieto siitä, että länsi Canadan postityöläiset
ovat ilmotlaneet olevansa valmiit tekemään voitavansa
työtoveriensa tukemisdcsi minkälaisiin tilanteisiin sitten
jouduttaneekin. Itai ja länsi Canadan postityöläisten
keskuudessa pn viime vuosina ollut huono yhteisymmärrys
sen johdosta kun idän postityöläiset kieltäytyivät
avustamasta Winnipegin postityölähten Itddcöa.
Mutta eripuraisuudet alkavat haihtua ja nyt tulee yleisenä
yllätyksenä Winnipegi8ta tieto, että länsimäakun-tien
postityöläiset ovat valmiit taittelemaart itäläisten
mukana.
Canadan suuri yleisö on vastikään saanut tutustua
postityöläisten uuteen palkk^taksaan ja jokaisen terveesti
ajattelevan täytyy myöntää, että postityöläisten
palkat ovat kurjimmasta päästä. Viidentoista ja kah-denkynunenen
dollarin viikkopalkalla ei voi tulla toimeen
edes sillä hyvin yleisellä hyväntunteella, että on
hallituksen.palveluksessa. £llei postityöläisillä vihdoinkin
ole jo minuutta ja päättäväisyyttä tehdä jotakin
ratkaisevaa elinehtojensa korjaamiseksi, niin silloin
täytyy otaksua, että he ovat myyneet sielunsa ja ruumiinsa,
esivallan tahdottomiksi orjiksi. <
Cahadan liikemiehet ovat huolissaan uhkaavajn lakon
(johdosta. Nykyinen liikemiesten hallituskoneisto
huolehtii samassa mitassa. Mutta jos lakko lopulta
julistetaan, niin tavallisilla ja ymmärtäväisillä kansankerroksilla
on kyllä aikaa varttoa, vaikkei sen postia
- niin päivänpäälle kannettaisikaan. Taistelussa työtätekevien
oikeuksien puolesta on "täytynyt ja täytyy uhrata
enemmänkin. ,
Taistelu Filippineistä
Sen jälkeen kuin japanilaisten siirtolaisuuden sul-kulaki
hyväksyttiin Yhdysvaltain kongressissa on Fi-lippien
kysymys astunut uuteen ja tärkeämpään vaiheeseen.
Kauan aikaa on pidetty selvänä, että noiden
Yhdysvalloista kaukana olevien saarien kontrollista
kerran vielä vuodatetaan ihmis\'erta sodan pyhittävien
menettelytapojen mukaisesti.
«Atlantic Monthly» aikakausjulkaisussa selostetaan
saarimaan kontnKlIia koskevaa kysymystä. Siinä lausutaan
tuo ennestään selvä ajatus, että on vain }'ksi asia,
joka vaatii Amerikaa niin lujasti kiinni pitämään saarien
kontrollina ja vastustamaan siellä olevien asukkaiden
itsenäisyyttä ja se on: muutamien harvojien suur-liikemiesten
etu, joilla on sijoituksia siellä. Amerikan
kansalla sellaisenaan ei ole mitään etua saarien hallitsemisesta.
Mutta sen sijaan miljoonia ja satoja miljoonia
pitää uhrata armeijaan ja laivastoon, jotta Filip-pinien
ja muiden alusmaiden valtaus ja hallitseminen
olisi mahdoiliista.
Japanilaisen kapitalismin kansoituksen laajentumi»
nen etsii ulospääsytietä ja tästä seikasta nykyisin johdetaan
ne ennustukset, että yhdetj vuoden sisällä syntyy
sota Yhdysvaltain ja japanin välillä, jossa taistelu-kohtana
ovat Filippinien saaret. Mukaan liittyy filip-lesla.
Multa sikäli kun merkit viittaavat, tämä uusi
puolue tulee ennen pitkää voittamaan kaikki edelliset
suursaalistajien valtiolliset liikkeet.
Kuten tiedetään, Provincial puolueen presidenttinä
toimii eräs Alex McRae niminen vasta vähemmän poliittisessa
maailmassa tunnettu henkilö. Hän ei ole
vielä tähän asti personakohtaisesti ehtinyt politikoimaan,
sillä koko hänen elämänuransa hamasta nuoruudestaan
asti on mennyt miljoonia keinotellessa.
Päästyään ensin keinottelun ja menestyksen makuun
Yhdysvaltain puolella hän muutamien kymmenien tuhansien
omistajana siirtyi vasta 29 vuotiaana Canadaan
ja lännen nousun aikana lyöttäytyi maakeinotte-luun,
jota varten perusti Saskatchewan Valley Land
yhtiö nimisen liikkeen. Yhtiö sai hallitukselta 500,-
000 eekkeriä maata mitättömästä nimellismaksusta ja
ennen pitkää oli McRae keinotellut näillä mailla puhtaaksi
9,000,000 dollaria. Maakeinottelua edelleen
jatkui, mutta samaan aikaan tunkeutui McRae miljooni-neen
lännen puulavarateollisuuteen, ollen nykyään ehkä
rikkain puutaväraparooni lännellä. Kuten luonnollista,
suursodan aikana McRae lyöttäytyj. hallituksen sotatoimiin,
saaden tehtäväkseen ostaa hevosia meren taakse
lähetettäväksi. Näin tämä suurhuijari on lopulta
astunut julkisesti politiikkaan «kansan oikeuksien»
puohajana, kuten muutkin suurhuijarit.
'Kenraali McRaeri persoonallisia «avuja» kuvaa vielä
sekin, että hän pitää yllä loistavaa kotielämää palatsissaan
- Vancouverissa. Yksitoista vakituista palvelijaa
huolehtii hänen asuntonsa kunnossa pitäinisestä ja
varmojen tietojen mukaan yksistään hänen asuntonsa
yliäpitokustannukset nousevat vuosittain 25,000 dollariin.
Kun uusi «kansan puolue:i> on matkassa tällaisella
painolastilla, niin on ajattelevien ja asioita timtevien
työläisten helppo, määrätä kantansa sellaisten puolueiden
suhteen. On näin ollen hyvin ymmärrettävää minkä
vuoksi British Columbiaii järjestyneet työläiset eivät
ole enään lähteneet nyt käynnissä olevassa vaalitaistelussa
minkään porvaripuolueen mukaan, vaan
esiintyvät- vaaleissa oman yhteisen työväenpuolueensa
kautta.
Juuri saapunees-.
sa .Suomen sosia-
! i d e m o kraatissa
or. julaistuna |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-06-19-04