Vapaus, June 19, 1924

              ; r „
A -f I i-t
f f«5 V ^^^^ <
t * ^ « L i
yi? ^
l
"•JM
Sivu 4 Torstaina, kei^Uniiiii 19 p. ~ Hmr^ Jnne 19
tf7
y A p Jji^ U g ipjniläisten itsenäUvvs%aatimu6 ja sen kiitämiseen
uj« « o m u . ; * ; työväestön iänenk*natUi.. flmev My.valtain puolelta liittyy käsitys -'^ä, että se mer.a^
Sudburyasa. Oat., jok* tiiaiai. torsUi ja lauant»;-; ijsj yhdysvaltalaisen pääoman otteen lov-hdyttamisa, jo-
O>NNNMI SAAEl AEVO VAAfiA ^ olisi samaa kuin imperialistisen valloituspolitiikan
Vastaava
Muut
V A P A U S riyvin luoieiiavjen munuiuuj^u pcju^ic^^na . . o * . .»
3 o/fiinith wirke« In Canada. Pub, seikoilla on läheistä %-hteyltä hiiden laajakantoisten va-
, Oau every Tuesday. Thursday and rustelujen kanssa, jotka Amerikassa sotaa varten nyt
lieikentäminen.
Hyvin luotettavien lausuntojen perusteella näillä
Tbe only or^an
Uybed in Sudbmry
Baturday.
Advertising rate» 40c per col. incb- Minimum charge ,
for single msertion 75c. Discount on standing advertue-j
ment Tct V apaus is the best advertismg medium aoioog
tbe Finnish i^eople in Canada. ^ '
Xi LA U SH INNAT:
Canadaan yksi vk. $4.'io. puoli vk. $2.25. kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c. ,. ^
YhdyavaUoinin ja Suomeen, yksi vk. 15.50. puoli vk.
13.00 ja kolme kii.$1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamieaien joilla on takaukset.
llmotushints kerrac julaistuista ilmotuksista _40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kaioloiimotukpet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
lelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Aviocroilmotukset $i.00 kerta,
ovat kävnnissä.
Koira syö koiran
Koira svö koiran tahi timantti leikkaa timanttia.
Miljoneeri esiintymässä vaaleissa^ kansan edustajana
toisia miljoonamiehiä ja suurriistäjiä vastaan.
Tämä Oinadassa jo niin jnonia-kertaa näHty tapaus
uudistuu taas paraikaa käynnissä olevassa vaalitaiste-lu-^
sa British Columbiassa. .Siellä on areenalle ilmes­tynyt
vanhojen puolueiden rinnalle uusi Provincial Par-tyn
nimellä tunnettu porvaripuolue.
Tämä puolue julistaa monien muitten «hyveittensä»
lisäksi taistelevansa bekä konservatiivisen että liberaali-
Noskien manifesti
J ^ I S ^r^tÄS^Sctr^t^Sl^SS^koS puolueen ;uursaalistajia vastaan kansan oikeuksien puo-kertaa.
Tilapäisilmotukgiata pitää_raha_8eurata_mukana.
Kegistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class inatter. .
Tiistain lehteen äijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3. ——^——
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Lv.kkeenhoitaja.
Postityöläisten lakon uhka
Jos Canadan itämaakuntien postityöläiset ovat sa­nansa
arvoisia, niin ennen pitkää puhkee täällä posti-työläisten
lakko. Useissa suurimmissa kaupungeissa
ovat postityöläiset juuri toimittamansa äänestyksen
kautta ilmaisseet olevansa lakon kannalla. He ovat
kaikella kärsivällisyydellä ja alamaisuudella koetta­neet
saada hallituksen ymmärtämään, että postityöläis­ten
palkkataksaa olisi ylennettävä. Multa pitkien vii-vyltelyjen
jälkeen heille anneltiin leivän asemasta kiviä.
Korotuksen sijasta palkkoja yhä alennettiin. Ellei pos­tityöläisten
lyöläistajunta, niin ainakin heidän ihmis-tunlecnsa
on tullut tämän kautta ylenmäärin loukatuksi.
Postityöläiset näkyvät käsittävän, että lakkoon tur­vautuminen
on arka asia. He joutuvat avoimeen tais­teluun
esivaltaa vastaan. Hallituksella on käytettävis'
63 mitä moninaisimpia keinoja lakon murskaamiseksi
ja ennakkoluulojen kylvämiseksi työnsä lopettaneita
vastaan.' Jos lakko julistetaan, nostetaan hallitsevista
piireistä suuri häläkkä, kuinka muka koko kansan edut
kärsijät kun postia ei jaeta säännöllisesti ja kuinka
muka koko elämä joutuu anarkian valtaan. Liian suuri
on vielä niiden luku, jotka ovat .valmiit ottamaan tä­män
hälyytyksen täydestä. '
Mutta Canadan postityöläiset ovat puolestaan kyp*
eyttäneet voimiaan mahdollista lakkoa varten. Oman
yksimielisyytensä lisäksi Hämaakuntien postityölaisiä
ii>nostaa tieto siitä, että länsi Canadan postityöläiset
ovat ilmotlaneet olevansa valmiit tekemään voitavansa
työtoveriensa tukemisdcsi minkälaisiin tilanteisiin sit­ten
jouduttaneekin. Itai ja länsi Canadan postityöläis­ten
keskuudessa pn viime vuosina ollut huono yhteis­ymmärrys
sen johdosta kun idän postityöläiset kieltäy­tyivät
avustamasta Winnipegin postityölähten Itddcöa.
Mutta eripuraisuudet alkavat haihtua ja nyt tulee ylei­senä
yllätyksenä Winnipegi8ta tieto, että länsimäakun-tien
postityöläiset ovat valmiit taittelemaart itäläisten
mukana.
Canadan suuri yleisö on vastikään saanut tutustua
postityöläisten uuteen palkk^taksaan ja jokaisen ter­veesti
ajattelevan täytyy myöntää, että postityöläisten
palkat ovat kurjimmasta päästä. Viidentoista ja kah-denkynunenen
dollarin viikkopalkalla ei voi tulla toi­meen
edes sillä hyvin yleisellä hyväntunteella, että on
hallituksen.palveluksessa. £llei postityöläisillä vih­doinkin
ole jo minuutta ja päättäväisyyttä tehdä jota­kin
ratkaisevaa elinehtojensa korjaamiseksi, niin silloin
täytyy otaksua, että he ovat myyneet sielunsa ja ruu­miinsa,
esivallan tahdottomiksi orjiksi. <
Cahadan liikemiehet ovat huolissaan uhkaavajn la­kon
(johdosta. Nykyinen liikemiesten hallituskoneisto
huolehtii samassa mitassa. Mutta jos lakko lopulta
julistetaan, niin tavallisilla ja ymmärtäväisillä kansan­kerroksilla
on kyllä aikaa varttoa, vaikkei sen postia
- niin päivänpäälle kannettaisikaan. Taistelussa työtä­tekevien
oikeuksien puolesta on "täytynyt ja täytyy uh­rata
enemmänkin. ,
Taistelu Filippineistä
Sen jälkeen kuin japanilaisten siirtolaisuuden sul-kulaki
hyväksyttiin Yhdysvaltain kongressissa on Fi-lippien
kysymys astunut uuteen ja tärkeämpään vai­heeseen.
Kauan aikaa on pidetty selvänä, että noiden
Yhdysvalloista kaukana olevien saarien kontrollista
kerran vielä vuodatetaan ihmis\'erta sodan pyhittävien
menettelytapojen mukaisesti.
«Atlantic Monthly» aikakausjulkaisussa selostetaan
saarimaan kontnKlIia koskevaa kysymystä. Siinä lausu­taan
tuo ennestään selvä ajatus, että on vain }'ksi asia,
joka vaatii Amerikaa niin lujasti kiinni pitämään saa­rien
kontrollina ja vastustamaan siellä olevien asuk­kaiden
itsenäisyyttä ja se on: muutamien harvojien suur-liikemiesten
etu, joilla on sijoituksia siellä. Amerikan
kansalla sellaisenaan ei ole mitään etua saarien hallit­semisesta.
Mutta sen sijaan miljoonia ja satoja mil­joonia
pitää uhrata armeijaan ja laivastoon, jotta Filip-pinien
ja muiden alusmaiden valtaus ja hallitseminen
olisi mahdoiliista.
Japanilaisen kapitalismin kansoituksen laajentumi»
nen etsii ulospääsytietä ja tästä seikasta nykyisin joh­detaan
ne ennustukset, että yhdetj vuoden sisällä syn­tyy
sota Yhdysvaltain ja japanin välillä, jossa taistelu-kohtana
ovat Filippinien saaret. Mukaan liittyy filip-lesla.
Multa sikäli kun merkit viittaavat, tämä uusi
puolue tulee ennen pitkää voittamaan kaikki edelliset
suursaalistajien valtiolliset liikkeet.
Kuten tiedetään, Provincial puolueen presidenttinä
toimii eräs Alex McRae niminen vasta vähemmän po­liittisessa
maailmassa tunnettu henkilö. Hän ei ole
vielä tähän asti personakohtaisesti ehtinyt politikoi­maan,
sillä koko hänen elämänuransa hamasta nuoruu­destaan
asti on mennyt miljoonia keinotellessa.
Päästyään ensin keinottelun ja menestyksen makuun
Yhdysvaltain puolella hän muutamien kymmenien tu­hansien
omistajana siirtyi vasta 29 vuotiaana Cana­daan
ja lännen nousun aikana lyöttäytyi maakeinotte-luun,
jota varten perusti Saskatchewan Valley Land
yhtiö nimisen liikkeen. Yhtiö sai hallitukselta 500,-
000 eekkeriä maata mitättömästä nimellismaksusta ja
ennen pitkää oli McRae keinotellut näillä mailla puh­taaksi
9,000,000 dollaria. Maakeinottelua edelleen
jatkui, mutta samaan aikaan tunkeutui McRae miljooni-neen
lännen puulavarateollisuuteen, ollen nykyään ehkä
rikkain puutaväraparooni lännellä. Kuten luonnollis­ta,
suursodan aikana McRae lyöttäytyj. hallituksen sota­toimiin,
saaden tehtäväkseen ostaa hevosia meren taak­se
lähetettäväksi. Näin tämä suurhuijari on lopulta
astunut julkisesti politiikkaan «kansan oikeuksien»
puohajana, kuten muutkin suurhuijarit.
'Kenraali McRaeri persoonallisia «avuja» kuvaa vielä
sekin, että hän pitää yllä loistavaa kotielämää palat­sissaan
- Vancouverissa. Yksitoista vakituista palveli­jaa
huolehtii hänen asuntonsa kunnossa pitäinisestä ja
varmojen tietojen mukaan yksistään hänen asuntonsa
yliäpitokustannukset nousevat vuosittain 25,000 dol­lariin.
Kun uusi «kansan puolue:i> on matkassa tällaisella
painolastilla, niin on ajattelevien ja asioita timtevien
työläisten helppo, määrätä kantansa sellaisten puoluei­den
suhteen. On näin ollen hyvin ymmärrettävää min­kä
vuoksi British Columbiaii järjestyneet työläiset ei­vät
ole enään lähteneet nyt käynnissä olevassa vaali­taistelussa
minkään porvaripuolueen mukaan, vaan
esiintyvät- vaaleissa oman yhteisen työväenpuolueensa
kautta.
Juuri saapunees-.
sa .Suomen sosia-
! i d e m o kraatissa
or. julaistuna <So-
5 i a lide.oioliraaltl-sia
tvöläisiä> ni­mimerkkiä
kanta­va
«selöstusj. Ca­nadan
työväenliik-igkeestä.
Kirjotuk-sen
kyhääjä her.kii m.m. seuraa-vaati:
<E;nsinnäkiri mikä on cCanadän
TyöIäispuolue>? Se kuuluu kommu­nistiseen
internatsionaaliin ia toi­mii
- .Moskovan komennuksen mu­kaan.
Se tosin on näihin saakka toi­minut
<työläispuolueen». nimellä mut
ta hiljattain pidetyssä edustajako­kouksessa
on se päättänyt muut-vain
vierailemassa käynyt. M. m.
pispa Koskimies kirjoitti aUekirjoit-taneelle
joku aika sitten: cAmarikaa
olen näinä aikoina paljon muistd-lut,
melkein ikävällä>. Omituinen
olio on AmerikaBsa ollut fifrtolai-nen:
Siellä hän on ikävöinyt Suo­mea,
ja Suomessa hän kaipaa Ame­rikaa.
cAmerikasta tullessani kuvittelin,
että tutut \ifkaveljeni Suomeäsa ko­vasti
puristavat kättäni ja sanovat:
cOlipa hyvä että tulit! Kyllä tääl­läkin
pappeja tarvitaan>. Mutta
mitäs vielä! Tuskinpa juuri kukaan
on sillä tavalla tervehtinyt. Sitävas­toin
on yksi ja toinen sanonut niin
minulle kuin vaimollenrkin: «Miksi­kä
te oikein tulitte takaisin sieltä
Amerikasta? Sehän on rikas maa.
Siellä on mainion hyvät ja uuden­aikaiset
koulut ja helppo kouluttaa
lapsensa. Täällä Suomessa sitävis-toin,
eihän täällä pappienkaan kan^
taa nimensäkin kommunistipuolu­nata
enää kouluttaa lapsiaan, kuten
eeksi. Tämän työläispuolueen suo- ennen, ei varsinkaan syrjäseutupap-malaisen
järjestön toimitsijat ovat
kyllä täällkin koettaneet salata to­dellista
väriäär Oloja tuntemat­tomille!
siirtolaisille sen paikalliso':jas-tojen
toimitsijat ovat esitelleet jär-jestöään
sosialistisena järjestönä, jo­ka
muka vastaa samaa kuin sos.-
dem. puolue Suomessa. Moisilla pe­tollisilla
keinoilla ovat koettaneet
saada jäseniksi sellaisiakin, jotka ei­vät
halua liittyä kommunistiseen
puolueeseen.
Muutoin tämä Canadan suomalai­nen
kommunistijäriestö toimfnnas-pien.
Niin, ja siellä Amerikassa,
siellähän kuuluu kaikilla tygläisillä-k-
in olevan omat automapiilinsä, ja
täällä niitä on vain joillakin poha­toilla.
» Tämmöinen puhe minua en­sin
loukkasi, katkeroitti ja suututti.
Mutta kun sitä olen uudelleen ja
uudelleen kuullut toistettavan, niin
jopa on Eevan myönnytys karmean
vakutteluun paratiisissa alkanu* uu­siutua
omassa mielessäni: «Niin tai­taa
ollakin. Lienen sittenkin oreh»;
tynyt ja tyhmästi tehnyt?>
Ollapa ne entiset «hyvät ajat', jol-
Toveri Ursinin tuomio
Koko suomalaisen työväen ihailua ja luottamusta
nauttiva tkisteluveteraanimme, töv. N. R. af Ursin on
vihiloinkin saanut lopullisen tuomionsa häntä vastaan
nostetussa valtiopetosjutussa. Hänelle langetettiin yh­den
vuoden vankeustuomio, muutettuna 3 vuoden eh­donalaisuudeksi.
Valkoisen vallan viranomaiset iskivät kyntensä ukko
Ursiniin sen johdosta, kun hän Venäjällä ollessaan oli
allekirj ottanut erään Suomen työläisten oikeuksia puol­tavan
julistuksen. Jutun Varsinaisessa käsittelyssä tov.
Ursin tuomittiin puoleksitoista vuodeksi kuritushuonee­seen
sekä sen jälkeen olemaan 3 vuotta kansalaisluot­tamusta
vailla.
Tämän toista vuotta sitteij langetetun tuomion joh­dosta
Ursin jätti hovioikeudelle vastinektrjelmän, mis­sä
hän teki selkoa tilanteesta kansalaissodan jälkeen
seka niistä syisiä, jotka olivat aiheuttaneet hänet kir­joittamaan
tuon julistuksen. Hänen miehekäs puolus­tautumisensa
ei sisältänyt sanaakaan peräytymisestä,
vaan hän julisti olevansa «järkähtämätön työväen ja
alempien kansankerrosten ystävä kuolemaansa asti».
Vedottuaan ihmisyyteen, lopetti 7Ö-vuotias vanhus: «El­lei
minun vapauttamiseeni suostuta, olen valmis, kuten
tuhannet muut, sen suuren ja jalon aatteen takia, jolle
olen koko elämäni pyhittänyt ja josta koko ihmiskun­nan
edistys ja onni riippuvat, kärsimään kaiken sen,
mikä minulle, kuoleman partaalla olevalle vanhukselle,
nykyisen oikeuden kannalta suodaan».
Korkeimman oikeuden päätös sisältää siis sen ver­ran
lievennystä ettei työväenliikkeen veteraa­nin
70-vuotiaan vanhuksen talkitse mennä, jollei mene­tä
ehdonalaisuuttaan, vankilaan, jcmne joutuminen olisi
saattanut meHcitä sortumista ennenaikaise«[i loppuun,
sillä vanhuksen terveys on jo huono. Mutta vaikkapa
tuomioon on tullut lievennystä, niin sittenkin siini on
sellaista, joka varmaan herättää inhoa ja katkerotitta
tuhansissa mielissä.
saan koettaa kaikin tavoin matkia loin Suomen kansa mustatakkejaan
Venäjän bolshevikeja. Sosialidemo­kraattien
parjaaminen ja häikäile-jumaloi,
niin
Amerikassakin
maistuisipa
käyneelle
Suomi
papill
mätön valehteleminen heidän toi- Rukoilkaa edelleenkin valkoisten
minnastaan kuuluu järjestön puhu- puolesta, parjatkaa työväkeä ja kul-jain
päätehtäviin. Kun järjestön icekaa suojeluskuntalaisten puku
lehti toimii samassa hengfessä, niin | päällä ja mauseri vyöllä «rauhan-ei
ole ihme vaikkakin sillä tavalla
on saatu kasvatetuksi «seurakunta»,
jonka mielipiteet ovat sairaloisia.
Kanadassa ei nykyään ole sellais­ta
suomenkielistä työväenjärjestöä,
jota' sosialidemokraattisille työläi­sille
Voisi suosittaa, eivätkä he. tie­tysti
voi astua sellaisen «työväen­liikkeen
riveihin», jossa joutuisivat
taistelemaan sitä aatetta vastaan,
joka 'heitä tähän asti on elähdyttä­nyt.
Mutta jos täällä nykyisin val­litsevasta
huonosta työajasta huo­limatta
sosialidemokraattisiakin työ­läisiä
tänne saapuu, niin ei heidän
silti ole jäätävä välinpitämättömiksi
työväenliikkeen suhteen...»
Mitäs tämä «Sosialldemokraatis-ten
työläisten», manifesti sitten opet­taa
ja sisältää? Vaihetta. Meidän
järjestömme enempää ' yleiset kuin
paikalliset toimitsijatkaan eivät ole
koskaan uskotelleet kenellekään sel­laista,
että meidän puolueemme vas­taisi
' Suomen Sosialidemokraattista
puoluetta. \ ^ n sijaan öh sanottu,
että meidän puolueemnie ja järjes­tömme
vastaa Suomen Sosialistista
työväenpuoluetta, ^oka viime kesärä
hajotettiin. Ja se ön totinen tosi.
Me emme myöskään pyri «kaikin ta­voin
matkimaan Venäjän bolshevi­keja
». Mutta ine kylläkin tunnus­tamme
Venäjän vallanKumouksen
ja neuvostohallituksen. " Meidän jär­jestömme
puhujain päätehtäviin ei
kuulu sosialidemokraatien parjaami­nen
ja «häikäilemätön vajehtelemi-hen
». Meidän «seurakuntamme»,
kuten kirjotuksessa koetetaan Ca­nadan
suomalaista järjestöä parjata,
ei myöskään ole mielipiteiltään sen
«sairalöisempi» kuin että me koe­tamme
parhaamme mukaan Kasvat­taa
tämän maan suomalaista ja vie-"
läpä vieraskielistäkin työväestöä
evankieliumia» saarnaamassa, niin­kuin
teistä Suomen papeista uselm
mat ovat viime vuosina tehneet, niin
Suomi on käyvä teille entistään
mauttomammaksi ja teidän kultais­ten
päivienne aurinko ei ainoastaan
laskee vaan painuu iäksi vuoren taa.
: -O—
Industrialistin vuosiko­kouksesta
Duluthissa ilmestyvän Päiväleh­den
painossa ilmestyvän ja sen lei­malla
varustetun "Indusrialintin"
kustannusyhtiön vuosikokouksen ra­portissa
selitetään kokouksen me­noa,
seuraavasti: , i
"Ilmoitettiin, että olisi paljon
paikkakuntakirjeitä, jotka on jä­tetty
julkaisematta. Päätettiin et­tei
niitä lueta, paitsi jos joku edus­taja
niin vaatii. ; '
Seattlen edustaja vaRti, että si­käläisen
Industrialistin kannatusren-kaan
leimalla ja allekirjoituksena
varustetut julkaisematta j-itetyt kir-jeet
pn luettava.
Längi: Totuudenmukaiset kirr
joitukset pitäisi julkaista.
Keskusteltiin Port Arthurin O.
B. U:n kannatusrenkaan lähettämät
johtokunnan pidättämät kirjeet.
Ahrnberg luki Port Arthurin O.
J3.- U:n kannatusrenkaan kokouksen
ja'o. b. u-laistien ja i. w. v-laisten
yhteisessä kokouksessa tehdyn pöy­täkirjan,
koskien L. W. I. IT. of
the O. B. Um ja L W. Wm L. W.
I.' U. No. 120:n yhtymiskysymys^rä.
joissa oli asetuttu vastustavalle
kalinalle yhtymiskysymyksessä. Sa­malla
selosti Ahrnberg suusanaili-sesti
niitä sjitä, joiden perusteella
marxilaisessa hengessä. Siinä on'tässä inainittu kanta oli otettu.
Puheiinyakoihi Birol^sissa
Kun Ruotsin valtiopäMirä äskettähi k e s k u Ä i iö
puJielinvakoilusta, teki Taltiopäivämiö Mansson toi-sessa
kamarissa varsm iuvaavafn paljastuksen. Hän
niniittam mainitsi estmerkhi -vuoksi, etta kun hän ker­ran
^ääntyi valtioi>äivIin puhelimella erään vieraan
vallan lähetystön puoleen saadakseen tieiää eräitä hin-tanumeroja,
vastattiin hänelle, ettei lähetystö halun­nut
keskustella hänen kanssaan, koska valtiopäiväin
puhelinlmja oli yhdistetty poliisikamariinl
meillä vallankumouksellinen tiede ja
työläisten luokkaedut suurimpana
auktoriteettina.
Minkä vuoksi «Sosialidemokraat­tisten
työläisten», kun kerran halua­vat
lähteä Suomen työläisille neu­vomaan
Canadan >^ työväenliikkeen
suhteen piti heti ; summänmutikas.sa
noin kouraantuntuvia. vatehCeila
Canadan järjestyneistä työläisistä.
Luulitteko, ettei täällä ole vielä
luokkatietoisista työläisistä ja työ­väenliikkeestä
tarpeeksi valhetta ja
parjausta levitetty? ,
, Kaappoo.
o————' :
Pappien kiiltaiset päi­vät
k ä ä n ^ ä ^ .
iltapuio^een
Suonu-Opiston entänen opettaja
l>astori Mannerko!^, joka nyt on
pappana Pitkässärannassa, Idrjoittäa
seuras«v5a tunnelmia, joista kuvastuu
Stromen pappien Icultaisten päivien
^uringoxLlasku:
lAweTika^ta lälrt»m edellä ystävät
siellä lauloivat. Suomi-ikävää lisä­täkseen:
;fSuom€ssa, Suomessa on
sydämeni, väik* "välill' on ^Itämer­ta
», Ifintta ^ l l ä Suomessa, avo­mielinen
ollakseni, on monta kertaa
tuntunut siliä, että ei ijrdämeni* ole­kaan
taalla, .vaan siellä Setä Samu­lin
maassa. Kumma tenho sillä on
sillä Amerikalla varsinkin sellaiseen,
joka on siellä useita vuosia elänyt.
Näkyypä se saattavan syvästi vai­kuttaa
sellaiseenkin, joka on siellä
Sanoi pelätyn että-I. W. W. jul.Ute*
taan-laittomaksi Canadassa ja että
särkemällä O. B. U. jäävät työläiset
vaille järjestöä. Swioi pelätyn, et­tä
tämän yhtymisen takia voidaan
Industrialistilta kieltää pääs;^ Cana­daan.
Haila: Johtokunnan olisi pitänsrt
avata lehden palstat kummallekin
puolelle tässä kysymyksessa. Sitä
olisi edellyttänyt viime vuosikoko­uksen
päätös.
Ahrnberg: Tahdoimme työsken­nellä
siihen suuntaan, että saatai­siin
koko O. B. tJ. yhdistetyksi I,
W. ^W:hen, eikä hajoiteta joukkoja
liittämällä vain pieni osa. Johto-lomta
ei ole ollut tietoinen kysy­myksestä.
^ Tulevaisuudessa pitäisi
harkita paremmin. '
Johtokunnan edustaja selitti joh-tpkunnan
seisoneen 1. Mf. W:n pe^
riaatteiden kannalla,
Telitiin päätösesitys, että jolito-knntä
on tilannetta tunteinattoma-na
tullut rikkoneeksi VTorkers Soo.
Pub. Co:n sääntöjä suTifcautuessaan
tähän yMistymisl^symykseen. Pää­tösesitys
"hyväksyttiin.
Tämän jälkeen tehtiin kymmen­kunta
korjausta Indnstrialistissa 'ol­leeseen
edellisen kokouspäivän asi­oita
koskevaan reJeraatiin.
IGtusivua arvosteltaessa sanoi
Haila: On jätetty monesta uuti­sesta
päivämäärä' poisi Etusivulla
ph julkaistu samoja [uutisia mitä
on julkaistu takasivulla.
Lahi: Sanavirheitä on ilmennyt
ri heiluu
. Punakorttiryntays saa lisää vauhtia. Mou­kan
heiluu JO nuoren jättiläisen voimalla
Pallo hipasee jo 40:tä astetta.
Viikon kuluessa on saapunut 16 uutta
täytettyä punakorttia. Ketju on laajentu­nut.
Niilläkin paikkakunnilla, joita viime
katsauksessa kaivattiin, on alettu jo liikkua.
Niinpä South Poreupine on ottanut lupaa-van
alkuotteen. Sault Ste. Marie on myös-
^}!}. Mutta port-arthurilaiset
paasivat heti alussa hiin paljon edelle, että
he näyttävät tällä kertaa voittamattomilta
Mutta Port Arthurissa on taittu lyödä vii­meiset
väitit pöytään kun muilla paikka-'
kunnilla vasta- sovitellaan kättä moukarin
varteen ja sitten tärskäytetään niin että ^
taivas» naukuu.
Sitten viime katsauksen ovat seuraavat
toverit lähettäneet punaisia kortteja täy-tettynä:
,
Tilauksen hankkij'a.
Antti Luhta, So Poreupine.
Otto, Leino, So. "Poreupine ..
N. Klinga, So. Poreupine ..
Väinö Lehti, Port Arthur ...
Tilaaja.
,., Alex Korpi, S. Poreupine
.........Väinö Jaskarij S. Poreupine.
.Leander Alanen, S. Poreupine
........ John Suominen, P. Arthur
Elsi Koski, Port Arthur ................ Matt Laitinen, P. Arthur
Oskar Hill, Port Arthur ................Ivar Salo, Port Arthur.
O. Hill, Port Arthur .................... Oskar Hill, Port Arthur
Uuno Day, Port Arthur .....Väinö Sahl, Port Arthur
Albin Holmberg, Sault Ste Marie.... H. Kuittinen, Sault Ste Marie
Albin Holmberg, Sault Ste Marie.... A. Pelto, Sault Ste Marie
Emma Johnson, Sioux Lookout.... Selma Porco, Sioux Lookout
J. Stohlberg, Port Arthur ............O. Lindström, Kovkesh C.N.R
Hj. Laurila, MeadowPortage ........Paul Läiti, Meädow Portage
E. Hillmän,Sudbury,...;...........i....Abram Sorsa, Whitefi8h
O. Saari, Sudbury ........^'............."Mary Perin, Mass.
Hilma- Seppälä, Copper Cliff, ........John Niemelä, Copper Cliff
Viinie viikon saavutus voittaa siis kaikki
edelliset. Mutta vielä pare^^ täytyy
pyrkiä, i^^^^^p^^ Jo jokaisella
paikkakunrialla koneisto kunnossa, voim­me
ruveta odottamaan yllätyksiä. Saa^nah-dä
löytyykö miltään paikkakunnalta biit-tiä"
port-arthurilaisille. Voi käydä niinkin,
että viimeiset tulevat ensimäiseksi. Se näh­dään
vasta (Sitten kun jokainen vetää kort­tinsa
hihasta ja lyö valttinsa pöytään nnn-kuin
mies. -'^^
Viikon kuluttua taas nähdään minkälai;
nen lähtö pallolle tulee. Siihen mennessä
annetaan istoaja oikein isän kädestä.
Katsastaja.
On toisinaan julkaistu- arvottomia
vutisia. thitisnn ei ole sisallytPtty
tarpeek:si luokkahenkeä.
Saari: On julkaistu fiian pitkS
uutisia ja kirjoituksiju Pitkät kir­joitukset
olisi pitänyt julkaista si­säsivulla
ja käyttää etusivu tar­kemmin
lyhyille uutisille. On ol­lut
välttävä.
Ahrnberg: Olisi käytettävä suu­rempaa
harkintaa V Venäjää fcoske-
•vissa uutisissa ja niiden kirjoittanii-sessa.
• :••
Laihi: Pitäisi liittää uutisiin- pe-
Täkaneetti selostokBekd. ^
^aari: Kaikkiin uutisiin ei son
liittää peräkaneettia.
Niemi; Huomattavampien mtJ-'*
ten ^johdosta julkaistaan toimtiis-sivulla
selostavia kirjoituksia.
Haila: Venäjää koskevia auti^
ei tarvitse koristella senenm^^
kuin muitakaan uutisia, sjl^.rf,,.
näköistä on, ettei työläisdlaae^^
ole minkäänlaista omintakeista
mintamahdollisuutta. •
LaiM: Tämän vuoden .maj^»]
hun saakka toimft^>vun ^
nen puoli ei ollut ^^^-J^^ '
ei annettu tarpeellista ^ ^ " ^
n
II
Lä
40c lähe
50c. lä
$69.99 a
J60.00—!
kilta 510
remmiltä
sanomalä
Toroni
tyksiä va
Broadviev
Tieduti
Boi 69.
Niemi: i
liian pitkiä,
kyn" "Kri
nähden. ^
ei piuisi ;
on yleensä
Laihi: T
toisinaan li
hinVin kirj
nimimerkki
maan "K;
nähden, jul!
jille näyttäi
ei olisi pitäi
ei olisi pitäi
Paikkakui
Paikkakui
vosteltaessa
Haila: Hi
kään tyyty:
Saiari 1
Marxian Cl
Clevelandissi
heikko.
. Kari: Cro
siä nykyisee
Duluthiss
uutisia vaikl
Langi: H
ta voimista.
Marin: C
virheitä.
Laihi: C
huolimattomi
kakuntakirje
an. Vanhei
pitänyt julki
Silta: Anr
iltamaasioilk
Piirainen
käännetty v
Idän Uut
sa sanoi
Niemi: L
nähden vasfc
Kari: Yht
Saari: On
ta kuluneen
Liian vähän
paljon yleisi
sitteleyiä ki
tarkoitugtaar
Laihi: i
mieltä, ette
taan. Olisi
tirtoimiston
kilö, joka (
teollisuudess:
paremmin kj
Iäisiä työiäii
la saada si!
«ä toimisto
lisnudesta.
Langi;
«le rikastutl
untyila.
Canad
Canadan
feessa sanoi
Perttunen
Ahrnberg
«elia saada 1
sja Canada
työläisten k
Saari: N;
se ensin
liQkonipL