Vapaus, March 17, 1960

              . . M . . .
7 ' Sivu 2" Torstaina, maalisk. 17 p, — Thursday, March 17, 1960
(LmEBTT) — Independent Labor
Oörgan' of' Pinnisli-Canadians. Es-tabllshed'
Nov;" 6, 1917; Authorized
as second class'inail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrlce -weekly; Tuesdays,
ijThursdays; and iSaturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones; Bus. Office OS. 4-4264;
Editoriäl Of f ice 06. :4r4265i' Manageri
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box69, • Sudbury> - Ontario.-
Advertlsing: ratesc^uponif;api)licatlon.v.
Translatlon free of charg^.'
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk: 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Aseistariisumiskonferenssi
Tiistaina kokoontui Genevessä, Kansojen palatsissa kym-meften
maan edustajista muodostettu^- tasapuolisesti -sosia­listista
ja kapitalistista -maailmanosaa edustava aseistariisu-
,q ' ~miskonferenssi. Siellä-ovafkapitalistisen maailmanosan edus­tajina
Yhdyvallat^ Britannia, Ranska, Canada jaj.Italia. So­sialistisen
maailmanosan edustajina ovat Neuvostoliitto,~Puo-la,
Tshekkoslovakia, Romania ja Bulgaria. ,
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole vielä käytettävissä
muuta kuin ennakkotietoja ja -arveluja aseistariisumiskon-ferenssin
työstä.'Ilman muuta on kuitenkin pidettävä sel-
~ vänä kahta seikkaa:
Maailman yleinen mielipide vaatii aktiivisesti pelkkien
; puhetalkoiden :asem
sumisen aloittamisen hyväksi; vastuuntuntoisten valtiomies-tenkin
keskuudessa rhyönnetään, että nyt kehitettyjen hir­vittävien
joukkotuhoaseiden ansiosta, joiden takia on maail-
- - man' miltei täydellinen tuho mahdollinen niin, että siitä tus­kin
saataisiin varttituntia etukäteen tietoja, sota on tullut
sekä "kannattamattomaksi" että tarkoitustaan vastaamatto-
, maksi. '
, Kaiken tämän perusteella olisi siis luultavaa, kuten se
on toivottavaakin, että Genevessä nyt'.aloitetuissa neuvotte­luissa
päästäisiin ainakin alustaviin sopimuksiin yleisen
aseistariisumisen suhteen.
Kaikesta huolimatta on kuitenkin syytä palauttaa mie­liimme,
että maailmassa, nimenomaan kapitalistisessa maa-ilmanosassa,
on vielä sellaisia vaikutusvaltaisia voimia, joi­den
jatkuvan rikastumisen lähteenä on sotavarustelu, ja jot-
' ka siis omien ryhmäetujensa vuoksi tulevat tekemään kaik­kensa
aseistariisumissopimuksen ehkäisemiseksi. Siksi on
odotettavissa,, että Genevessä nyt alkaneet neuvottelut eivät
johda automaattisesti myönteiseen ratkaisuun, vaan että täl­laiseen
toivottuun päämäärään päästään vain rauhantahtois-
. ten ihmisten jatkuvan ponnistelun avulla.
> 1= *
Tässä yhteydessä kiintyy huomiomme n'ihin alustaviin
ehdotuksiin ja suunnitelmiin, mitä, on etukäteen tehty tätä
aseistariisuntakonferenss^a silmälläpitäen. Julkinen salaisuus
on, että länsivaltojen kesken on ollut vakavaa erimielisyyttä
.V siitä mitä.pitäisi:ehdottaa aseistariisumisneuvottelun. pohjak­si
Genevessä. Britannia suhtautuu länimaista kaikkein reaa-lisemmin
nykyisen sodanvaaran torjumiseen ainoata mah­dollista
puolustuskeinoa hyväksikäyttäen — aseistariisumi­sen-
avulla. Kaikkein sotaisin näyttää kapitalistimaista ole­van
Länsi-Saksan hallitus, joka "sivullisena" ollessaan- yrit­tää
kaikin . mahdollisin keinoin vaikeuttaa aseistariisumis-neuvotteluja.-
Tässä yhteydessä on lämpimästi tervehdittävä ulkomi­nisterimme,
mr. Greenin alahuoneen istunnossa antamaa
lausuntoa, että länsivaltain yhteisesityk.set eivät mene Cana­dan
käsityskannan mukaan riittävän pitkälle aseistariisumis­sopimuksen
saavuttamiseksi. Toivottavasti ulkoministerim-
; - me on myös .oikeassa arvioinnissaan, että länsivaltain ehdo-;
luksia ei nyt tehdä "ota tai jätä" ultimaattumina, vaan että
niissä kannanotoissa voidaan tinkiä ja antaa periksi. Tämä
on tärkeätä kun muistetaan kaksi tärkeätä seikkaa: Neuvos- ,
toliiton aseistariisumisehdotukset ovat lähentyneet tuntuvas­ti
länsimaiden aikaisempaa asennetta ja kaikki merkit viit­taavat
siihen, että Moskova ori valmiina sovittelemaan enem­mänkin,
jos länsimaista ilmaistaan samanlainen asenne.
Toisaalta on kuitenkin syytä korostaa, että ennakkotie­tojen
mukaan länsimaiden aseistariisumisehdotukset ovat
- paljon epämääräisempiä ja pitkäveteisempiä kuin Neuvosto­liiton
ehdotukset ja esitykset. Neuvostoliitto, on ehdottanut
totaalista aseistariisumista asteettain neljän vuoden aikana.
Se on selvää puhetta! Aikaisemmin «on Britannian toimesta
esitetty samansuuntaisia ehdotuksia sisältyen siihen vielä
Keski-Eurooppaan muodostettava ydinaseeton vyöhyke, mitä
on Puolan ja sittemmin Neuvostoliiton toimesta vaadittu.
Mutta länsimaiden yhteisesityksessä ei ole minkäänlaista
aikamäärää, mihin mennessä on eri aseistariisumisvaiheet
toteutettava. Yksistään tämä "vajaus" voi pitkittää loputto-,
masti neuvotteluja ja varsinaista aseistariisumista. Toisaalta
on merkkejä siitä, että länsimaiden toimesta puhuttaisiin
mieluimmin "kontrollista" ja "ongelman tutkimisesta", kuin
varsinaisesta aseistariisumisesta ja sen viivytteleniättömästä
täytäntöönpanosta. Myönteisenä seikkana on kuitenkin pi­dettävä
sitä kun länsimaiden toimesta ei enää vaadita poliit­tisten
ongelmien ratkaisua ennakkotoimenpiteenä aseistarii-j
sumissopimukseen-pääsyssä.
Kaiken kaikkiaan olisi liiallista toivorikkautta jos olet­taisimme,
että Geneve"ssa' nyt koko^tunut aseistariisumis-
• konferenssi saa työnsä suoritetuksi pikamarssin tahdissa. Sel-
- laiseen ei valitettavasti kyllä ole mahdollisuutta maäihnassa,
mikä on kylmän sodan olosuhteissa ajettu perikadon par­taalle.
Hampaisiin asti aseistettu maailmamme on kaiken Ji-säksi
-pelon ja ennakkoluulojen rikkirepimä siinä määrin,
että joku^vahinkokin voi aiheuttaa milloin tahansa kohta-lokkaan
maailmansodan.-Sitä suuremmalla-syyllä-onkin siis_
vaadittava myönteisiä tuloksia Geneven neuvotteluista. „
YLEISÖN
KIRJE
T A L V I O L Y M P I A L A I S E T
VÄRIILMINÄ'
. Nyt on kaikilla suomalaisilla ti­laisuus
nähdä; SquawValleyn, talvi­olympialaiset
värielokuv£;:na, jota
lähipäivinä; e s i t e t ä ä n ' u s e i l l a suoma­laisille
haaleilla eri puolilla Onta­riossa.
Filmi on kuvattu suomahii-sittain
ja päaasiassiivlajeista,-joislsa
suomaaliset olivat mukana; mutta
esim.'kaunoluisteluista. jd;
luhiihdosta on myös kuvia runsaasr
ti.
Alfiksi seuraamme-30 km h i i h^
toa, sitten naisten 10 knnu hiihtoi.
Yhdis^tetyn mäkihyppyjen; jälkeen
nähdään yhdistetyn ; hiihto ;sekäv 15
km.; hiihto. - Suomi-Saksa:ja Suomi
Japani; - sekä :;Canada-J[^euvosloliitto
jääkiekko-otteluista; on kuvio :i'un-saasti.
Miesten .500 m:n ja 1500
m:n tiukat luistelukilpailut ovi't
tietenkin tarkoin kuvattu sekä
kaikkien aikojen; kovin 4x10 km:n
yivstihiihto;-; jännittävien viiihtoi
neen,; jossa su.omalaiset;la; norjalai-.
set rintarinnan / kamppailevat kul­lasta
j a kunniasta: Olipa se kamp­pailu!
Suomalaisten, -kaksoisvoitto
50 km:n kuninkuusmatkan hiihdos
sa on myöskin juhlallinen nähtävä,
samoinkuin; Suomen Presidentin,
Urho Kekkosen-; lalijoittamien ho-;
peapokaaljn luovutus erikoisesi r
ansioituneille suomalaisille urheili­joille:
- Kisa-ralueeseen tutustumme heii;
kopterista käsin, .vierailemme Ov
lympiakylässä. urheilijoiden ruoka-,
salissa ja ;katselenime; JapaniKiistCn
järjestämää ilotulitusta;- Komeana
päätöksenä onsitten mäkihypyt; 30
m:n Papoose Peakin mäessä, jossa
tosin ; h y p ä t t i i n . 9 3 , 5 ; metriäkin! Kr
sojen juhlallisiin päättäjäisiuTpäät.
tyy. tämä-filmikin, lonka-meille se:;
1 OS ta a; sei vä II ä s u o m en k i ei o 11 ä . S ij o
men Yleisadiosta tunnettu urheilu
selostaja Kai Vartio Filmin csr-tyspa'kat
s Ivijvät täs-sä lehdcssj*
•julkaistavissa /ilmoituksissa
. . „ - , „ _ .'• _ _ ^»»rferl
Liian kallis ele
New York. _ Kaikki tietavat, et­tä
kun tyttö antaa tJikaisin kihla­sormuksensa,
sulhaspoika suorittaa
\ am t-^ivallisen eleen — var.sinkin
jos se maksaa $2,000 — heitlae.ssa.in
-ormuksen menemään.
Mutta inaanantai-iltana näytti sil­tä,
että 23-vuotiaalle Thomas -Mc-
Ca u 1 ey 11 e; t u i 1 si i t a k a 111 i n ini o i o i n e n
ele -
Saatuaan sormuksensa lakaisin
kauniin ; Joyce,r Mullanyn; .kodi-ssa.
McCauley unhoitti, että oven ulko­puolella
oli 4'/2 jalkaa korkeat Ui-mikinokaet.
New York. — Amerikan liike-'
-miespiirien johtavat; äänenkannat-;'
tajat osoittavat ,hermostumisen,
oireita Amerikan;;talouden .näkö­alojen'
vuoksi ja lausuvat oletta­muksia
teollisuustuotannon uu­den
laskukauden tulosta.
Journal of Commerce on jul­kaissut
johtavalla ^paikalla huo­mioitsijansa;
iRoger;;:WaUacen:iar-;
tikkelin, jossa mainitaan viime \
Jietojen uusista tilauksista osoit­tavan,
että raskaan teollisuuden
asema "on viime kuukausinamerr:;
kittävästi Hcnkentynyt".
:Wanace huomauttaa, että; pitk.V':
aikaiseen käyttöön tarkoitettujen;
tavaroiden; tilaukset^ jotka lisään­tyivät
joulukuussa, ovat -jälleen ?
vähentyneet ja; määrä, on nyt; pai-;
jon pienempi kuin viime keväänä;;.
Näiden tosiseikkojen nojalla :Vsaa\
; sellai.scn käsityksen,: että ellei uu­sien
tilauksien laskusuunta lähiai-'
koina muutu, niin silloin näitä
.; tarvikkeita ; valmistavien ; yhty-
;. mien ; on pakko supistaa ."tuotan- v;
'toaan."
Journal of Commercen toisessa
;:rtikkolissa; mainitaan ; e t t ä tänä;
vuonna pääomasijoitukset - uusiin
tuotantolaitoksiin j a kalustohankin-;
töihin;; tulevat olemaan odotettua
p i O i i c i n m ä t ; ; T e p s | e o l I i s u u d e n työ­läisten
lakon lälkeen; oletettiin te-ollisuiisrija
liikelaitosten rakennus­toiminnan
kasvavan.: Tilastot; osoit-.
tavat kuitonkin,:Cttä tämä rakennus-;
t o I m i n t a . o 11 y li me.;; t a m m i k u ussa. 2
pros. pienempi kuin ; edeMise.ssä
tammikuussa.; Lisäksi .on .työstöko­neita;
tilattu paljon vähemmän kuin.
viMiu' kesänä. :;NäKien tosiseikkojen
^ckä teolli.-5Uiidcssa tapahtuneiden
!:ii'iilo-5ton nojalla voidaan päätellä,
tvtla-.iiiisroir koneiden•ja'lailteiden"
ostoon käytetyt varat tuskin ylittä­vät
viiinc Vuotista summaa, joka
oii- ;J2;6 iniliardia dollaria.' Vuonna
1J!37 tähän taikoitukscen käytet-
Vin 37 mil,iardia dollaria.
Vi ali Sireot .Journal kertoo, että
{uotaiiivon supiSlumista. on havait­tavissa
.autojen kokoonjjanotehtais-;
-a ja o.sittai.sta lamaantumista te-
1 iistcolh-suuden piriis-^ä.
.A 111 o j en myy Iin in supistuttua ;
(^otettua enemmän —; varastoissa ;
011 autoja 950,000 kappaletta ^
ovat jotkut \ autotehtaat alkaneet
irtisanoa työläisiä. • Esini; Ford ;
von; lopettanut: työt;suurimmassa;'.
k<)kooiipaiiotchtaassaaH;New! Jer­seyssä.
Tämän »eiiraukscna 3,200
työläistä joutui työttömäksi.
• Chrysler-yhtymän 'kahdella teh­taalla
Detroitissa sanottiin viime
: viikolla irti yli 4;000 työläistä epä­määräiseksi
ajaksi.
Terästuotannon supistumisesta
Wall Street Journal kirjoittaa:
"Odotettavissa on osittainen te­räsharkkojen
tuotannon vähene­minen,
maaliskuussapa, valmiiden
terästuotteiden-toisen vuosinel<
jänneksen aikana^'.
USA:n työllisyystutkimuskeskuk-sen
julkaisema , tiedoituslehti .Eco­nomic
Notes on "^itä mieltä, että
/Isodanjälkeisen; kolmannen Halou-dellisen
laskun jälkeinen jälleen­rakennus*
on ilmeisesti ;päättynyt"'i
sekä huomauttaa nyt jo puhuttavan
kiertämättömästä neljännestä^: las­kukaudesta,
joka alkaa tänä tai en­si
vuonna.
Mainittuaan että muutkin tapah­tumat
saattavat rikkoa optimistiset
laskelmat taloudellisen tilanteen
kehityksestä Economic ;Notös: huo­mauttaa:
\
"Tilanne vähittäismyynnin alalla
on selvästi' huonontunut, myös asun­totuotannon
näköalat osoittavat
edelleenkin laman mahdollisuuksia
vuonna 1960; öljyteollisuus kärsii
ylitarjonnasta; farmarien tulot' ovat
edelleenkin ^alhaiset; maatalousko:
neiden ja työvälineiden myynti on
arvioitua .pienempi;; työttömyys; l i ­sää:
t y h ä : pahemmin levottomuutta
eikä tilannetta teräs- j a autoteolli-suud-
issavoida^pitää suinkaan: vir^
keänä. Terästeollisuus sai lakon j ä l ­keen
varastonsa ftäydennettyämuur
tamissa~ viikoissa. Nyt väitetään,
e t t ä kun ensimmäisen vuosineljän­neksen
aikana 'teollisuuden kapasi­teetti
oli 95 pros., niin toisella nel­jänneksellä
se tulee olemaan vain
85 pros.; j a vuoden;keskimääräisen
kapasiteetin -lasketaan jäävän 80
prosenttiin. Samalla tuotannon
yleisvolymi tulee olemaan arvioitua
pienempi. ,
Autojen myynti oh odotettua; pie:
nempi . . . Eräät yhtymät ovat ryh­tyneet
:Supistamaan tuotantoaan;, v v
Helmikuun tuotanto tulee: olemaan
ainakin 10 pros. oletettua pienempi:
. . . Täyskapasiteetti on ainakin 10
miljoonaa autoa, mutta tänä vuon­na
valmistetaan ^korkeintaan 6 m i i :
Joonaa autoa eli paljon vähemmän
kuin mitä tammikuun alussa las­kettiin."
MAINIO OSUUSTOIMINTA.
JUHLA SOINTULASSA
KOBIH PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Perhesopu
Katuvaunuissa etenkin:. aamuisin
ihmisiä; seuratessaan heidän ilmeis;
tään melkein- näkee minkälaisista-j%4tä ruokapöydässä, etenkin aarni-.!
kodeista heroyat; lähtöisin. On. n
synkkiä ja pahantuulisia miehiä.
MORAALITONTA
"MORAALISAARNAA"
"Vastarannan kiiski"
Suufenneuvonantajajoukon ympäröimänä Yhdysvaltoi­hin
saapunut Länsi-Saksan vanha kansleri Adenauer yrittää
ilmeisesti tehdä kaiken voitavansa korkeimman portaan neu-
,vottelujen .onnistumisen ehkäisemiseksi. Sanomalehdet ovat
melko yksimielisiä siitä, .-että juuri tähän pyrkii;-kansleri.
Adenauer. "
Kukaan ei yritä edes väittää, että Länsi-Saksan hallitus
olisi/kiintynyt kansainvälisen jännitystilan lieventämiseen.
Päinvastoin'"itse" kansleri Adenauer on sanonut, että "kan-
Is". ' , sojen rauhanomainen rinnakkaiselo oh illusio, joka-on vali-'
'SV^'.'' tettavasti"päässyt leviämään liikaa", . " ' -
I ii*.;
. ; M e i d ä n . t o r o n t o l a i s t e n ' poliittiseen
elämäämme on .ilmestynyt- uusi te­kijä:;
;::"MoraaJiscn,; varustautumi­sen"
(Moral Re-Armamentl "yhdis­tys
jonka päämies herra Frank
.Buchman, asuu" kaukana .maamme
rajojen ulkopuolella, Gaux-pääma-ja.
ssa Sveitsissä. Muutama päivä
sitten, etsiessämme n,s "baigain
prices"' suurien ruokatavaraketju-jen-
reklaameista, .satuimme huo-;
maamaanvkokosivun •käsittävän, il-,
moituksen: (jonkti; hinta näissä suu.-
rissd päivälehdissä on puolitoistJ-tuhatta
dollaria), jossa .sanottiin
MRA: n olevan kovin huolissaan
meistä tavallisista kuolevaisista ja
lupaavat, -lähettää •meille;, kaikille,
sielun ravintoa, heti.; seuraavien -päi­vien
kuluttua. Koska emme löytä­neet;
n i i t ä ruok.itavara ;''bargai ns'V
hintoja, päinvastoin, havaitsimme
iokapäiväisissä;;:tai:Vikkeissa ;hinnan
nousua edelliseen viikkoon verrat­tuna,
ja koska maksupäiväkin oli
vasta ensiviikolla, niin päätimme
läädä- odottamaan' sitä .sielun IUO-.
kaa tältä paljon lupaavalta laitok­selta.
Eikä meidän todella kauan tar­vinnutkaan
odotella. Nyt olomme
jo.täyttäneetntsemme MRA:n Midca-;
logilk- ja.rinnakkaiselon" ravinnol­la,
mutta täytyy sanoa koska olem­me
rauhaa rakastavia ihmisiä, et-
'ei se tavara, jota tässä kirjasessa^
tyrkytetään,; sovi moillc, sillä sc on
yhtä pilaantunutta kuin Danlorth
Ave., lihakauppiaiden halpa liha
jota Toronton terveyslautakunta on'
viime aikoina tutkinut ja .havainnut
Shmisten terveydelle vaaralliseksi.
Kirjasen sisältö on .sitä s<'imaa
,ia jatkaakseen kylmää so­laa."
Rajan ' eteläpuolelta saapu­neet
uutistiedol viittaavat voi­makkaasti-
siihen, eitä' Daily
Heraldin arvio ,^ osui naulan
vanha sotaratsu tahtoaan läpi,
ja saako hän länsimaita hyväk-
.symään ns. "tajpumatloman"
tiscnleen "_ncuvoltckii.ss,'i '"'Ncu-vostoliitpn'
kanssa, päiyähpolt-
' t a v i m p i e r ' '' ' ' '
vanhaa vatkausta jota olemme kuul­leet
)o y l i neljäkymmentä -^i-uotta;
vihan lietsontaa jär]e.stynyttä työ-
^vhoriluakkaa :kohtaan; la;luonnolli­sesti
iNeuvo.stoliittoa vastaan. Kirja-
-icn sisällön vuoksi ci kannattaisi
kiinnittää;; mitään huomiota, mutta
tieto .siitä että työnantajat ja neu­vosto!
littovastaiset. purit Ovat sijoit­taneet
suuren raha-summan lehtisen
pauKrtU!,- ja lähetyskuluihin, osoit-
(<ia heidiin toivovan melko paljon
moraalisen varustautumisen ;propa-tjanda-
sta.
On SIIS syytä epäillä että MRA:n
takana olevat rahamiehet- toivovat
sacvansa o.Sansa jatkuvasti lisään­tyvästä
maamme iVpuolustukseen"
käytettävistä varoista, jonka vuoksi
MRA on heille tervetullut laitos, sil­lä
kylmäsota on heidän;"bisneksen-;
s ä S u o m e s t a tulleesta lehdestä
saimme seuraavat henkilötiedot
herra Buchmanista: Frank Buch­man
on 70-vuotias mies Uskonnot
taan hän on Uitherilainen ja opin­noltaan
teologi. Kuuluisuutensa
hän on saavuttanut;ottamalla; mair;
nok.sen uskonnon" palvelukseen. Ts,
hän: on tehnyt reklaamia Jeesukses­ta
samaan 'tapaan kuin meidän lii?
kemiehemmc reklamoivat saippuaa
hammastahnaa tai olutta. Hänen
•|Oukkuecssaan "on mukana mm,
käännettyjä kommunisteja JIL am-mattiyhdistysmiehiä,
, joita näyte­tään
yleisölle aivan kuin-kiertävän
sirkuksen apinoita. '
Hoii-a Buchmanin julistuksen
pääsisältö on, että "kaikki, mitä
jumala tekee, on hyväksi". Tämä
perjaale sai Buchmanin'ennen lois­ta
maailmansotaa julistamaan että
hän "kiiltää Jumalaa Adolf Hitle­ristä".
Hänen' uusi oppin.sa on "mo­raalinen
varustautuminen" ja • hä­nen
uusi ystävänsä on tri Ade­nauer.
Thllaisi.ssa asioissa Frank
Muchman tunnclatin kuulemma van.
hana' tekijänä,, käyttäen hyväkseen
omistavien luokkien ,pelontuntcita.
Hän kalastelee sameassa vedessii
Sointula. — Alkuajoilla oli tapa
na sanoa, e t t ä me asumme jumalan
^selän- takana koska laiva kävi tääl­lä
vain k"rran kuussa. Toisinaan
sai odotella parikin päivää ennen:
kuin SC; tuli. ; Saatiin panna,monet
vaatimukset ennenkuin saatiin .lair
va tulemaan kerran viikossa:; Mut
ta nyluudestaan ollaan samassa a-semassa.
. y M a t k , u s t a j a l a i v a t - e i v ät
käy täällä -nyt' ollenkaan. Alert
Bayhin tulee; mutta matka edesta­kaisin
maksaa $7.00; j a se nostaa jo
entisestään kalliin matkan;'vieläkin
kalliimmaksi.
Jos haluaa matkustaa lentämällä
isolla:;koneena pitää mennä sivu
Söintulan;ja pienemmlillä.tulla tän
ns ja se maksaa Täällä kulki jon­kin
aikaa pienempi laiva, j o l l a pää
sy. Kel.s-:'y Bayhin ja siellä sitten;
bussilla ;ja laivalla vVanco^^
Sitäkään laivaa ei tuQe nyt J ä n ne
enkä tiedä alkaako se uudestaan
kulkemaanv;; N i i n sitä aina vain oi-;
Lian jumalan selän takana.
; Kuolemakin' v i e r a i l i ; j ä l l e en tääU;
lä. Henry:. Homer' nukkui; ikuiseen
une: n; Alert; Bayn sairaalassa. Hän
tuli tänne 1903 nuorena lapsena
vanhempiensa' mukana ja; oli kuol­lessaan
;64 v u o d e n i k ä i n e n Hän oli
hyvä jviutlunsoittaja;. -Nuorempana
hän soitti paljon ja Henryn viulu
osasi hänen käsissään itkeä ja iloi­ta.
Viime aikoina.hänkin kuten mo­ni
muukin poltti kynttilänsä mo­lemmista
päistä;-: ; Syöpä, .se suuri,
surmaaja, vei hänet Ikävällä hän­tä
j ä i v ä t kaipaamaan vaimo, poika,
kaksi last'^nlasta, kaksi veljeä ja
kaksoissisar. :Vancouverissa.; Henry
haudattiin Kotiniemen hau.tausmaa
han Paljon kukkia ja paljon-saat­tajia
oli; haudalla. -Lepää rauhassa;-
Osuuskaupan valisluskomitean
toimesta;:; j ä r j e s t e t t i in l ä ä l l ä - illan­vietto.
- S i i t ä muodostui oikein per­hejuhla.
Pöydät ja penkit oli jär­jestetty
seinän yierille niin että
keskilattialla sai tanssia. Sai myös^:
kin; pelata :seurapelejä tai ;seurus
tella-
. Ohjelmassa oli englanninkielinen;
puh-v Hannes.Myntiltä, j a omatekoi­nen
englanninkielinen runo .Theo­dor
Andersonilta. -Samoin esitet­tiin
kitaran soittoa. Elokuvia esi­tettiin
British Columbian kalastuk-;
sesta.;; Siinä - nähtiin- verkkokalas
tusla, ;nuottaamistaja ;pohjalastusta
suurilla aluksilla sekä rapujen
ji.vyntiä yvm; Myöskin saatiin näh­dä
kuinka saalista laitetaan mark­kinoita
vai-ten;. K a i k k i kä^
lisesti. : Paljon naisia työskent?l«e
sillä alalla.
Silloin • kun mekin asetuimme
t ä n n e : British- C o l u m b i a a n m ä a oli
nuori (noin 43 vuotta sitten)
Kalastettiin raskailla ja suurilla ta­sapohjaisilla
"skiffeillä". Toiseen
päälrän; pantiin tclttakatos; ja; öljy
kannusta tehtiin tämmitysuuni, joi-'
la miehet y r i t t i v ä t k e i t t ä ä ruokan­sa.
Myöhemmin tuli • käytäntöön öl-j
y k e i t t i m ö ; Sateella sai olla mär,'.
känä eikä ollut missä olisi saanut
knivaa itsensä.
Nyt ajetaan komeilla moottorive
neillä, verkot ovat,. nylonista eikä
sellaisesta paksuista; tuntuista ku n
ennen. Ei kaiketi British Colum­bian
hallituskaan tietänyt, mitä rik­kauksia
sillä oh kalavesissä ja met­sissä,
joiden arvot pyörivät miljoo­nissa
dollareissa; ;.Ei:;kaiketi se. oi
l u t ihme jos;emme; mekään saarelle;
tulleet; käsitetty mitä kaikkea olisi-
(Jatkuu 4:llä sivulla)
että pakosta tulee mieleen hänen
juuri ; j ä t t ä n e e n - t a a k s e e n nalkutta:
van eukon. MTes -tönii kanssamat-kustajiaan
j a on joka hetki räjähtä-mäisillään
jos saa vaan vähänkin;
syytä Ja on taas sellaisia miehiä
joiden vaiheilla väreilee vielä.,hel­län
..vaimon /huolenpito,; hänen; lär
hellään on. sivullisenkin ;hyvä;olla.
Joukossa on työn rasittamia per
heenäitejä;. jotka ;kantavat huolten
taakkaa aina ajatuksissaan niin, et-^
tä se j ä t t ä ä jäljet kasvoihinkin.;.J/i
kun tästä joukosta'joskus eroittuu
sirkeäsilmäinen, usein hiukan pyö-:
Täähkö ;täti-:ihminen - n i in jo tuntuu
kuin aurinko paistaisi sen synkän­kin,;
miehen y l i . Joka taas siitäkin
enemmän :äirtyy.; Meitä; ihmisiä on;
niin.montaa eri lajia, toista voi lu­kea
kuin avointa: kirjaa,;kaikkimie
lialat- näkyvät Häff?nrrkasvoistaan;
kun->taas toiset kätkevät tunteensa
niin että heitä voidaan syyttää,
kylmyydestä.
Iloisesti aloitetusta' aamusta, seu-:.
raa koko päivän hyvä mieli,; mutta
kU(ka on v a s t u u s s a t ä s t ä iloisesta aa­musta?
Perheen äitipä tietysti^hän-hän
saa kantaa koko- perheen kai-kentuulenpurkaukset,
olla tuoman
ja lääkäri ja kaikkea muuta mitä
siihen. välille mahtuu; koskaan itse
näyttämättä väsyneeltä ja /kyllästy-;
neeltä Mutta jos koko perhe t e k i - r "
si yhteisesti sellaisen sopimuksen \ ] ' ,
r m
aisella, puhuttaisiin vaan.hauskqis^"" j / '
ta asioista niin ruokakin maistuU;
paremmalta. Jokujääkäri on.sanQv .i!!
nut että pahalla mielellä syödyt.a-^^^^,^'
teriat ovat suurimpana syynä lukub L',", ,
siin vatsavikoihin. Läheinen, avoin \ . ,
suhde kaikkien porheenjäsenten/ • ^ -
kesken varjelee nuorisoakin paljol- '
ta pahalta kun he tottuvat kerto­maan
menemisensä ja seuransa, ^ i , - " '
kä heillä ole mitään salattavaa. Oi-ksin
virkllisessa tilastossa on jos?,/"
kus selvitetty että useammat tapa-J^,.^;
turmat ovat sattuneet kiihtyneessä* ' -'
mielentilassa kotiriidan" jälkeeDj.
Monen mielestä koti on k u in kaato­paikka
s'en saa liata huonolla käy-.
töksellä ja rumilla puheilla kunhan
vaan vieraille näyttää hyvää käy-.'j
töstä. Siksipä monessa perheessä
sivullisten arvosteltavaksi joutuu ^ , • r
perheestä hän joka ei osaa ulos-,^,.^
p ä i n n ä y t e l l ä - j a . syntipuikki saa hy-^;--;
vän nimen. .r. , . „
Vapaa ajan Vietolla on ja suuri.,.,
merkitys ihmisten hyvinvointiin.-e rr:.
Vapaa aikanahan ihmisten t u l i s i . .^
harrastaa juuri niitä asioita joihin
tuntevat mielenkiintoa. Se tuo mo-nasti
paremman virkistyksen kuin'^-
pitkällään lojuminonvja kiusaavien/<
ajatusten seulominen, Ei ole vä-^:
hä m i t ä - m e harrastamme kunhan ,;.
vaan tunnemme siitä pitävämme j a
saamme siitä virkistystä arkisen a- • •
herru.ksen lomassa. ^, .
i
Sata vuotia vanlta
-- antaal(ol)an töitä
; St;. Catharines.-^. Rehellinen nai­nen..
Kiinteimistöjen välittäjä, mrs:;
Mary. Sams löysi- $330 rahaa, mutta,
vei;; löytämänsä -rahat sanomaleh­den
-toimistoon ja pani lehteen i l -
moituksen:;''Rahaa löydetty;- Omis­taja
saa periä; ilmoitettuaan minkä
kokoisia-seteleitä. on tässä rahasum­massa."
Omistaja ilmaantuikin
pian. Hän oli eläkkeellä oleva
vanhus, Tom;Mauradia.-.:; Tom sanoi,-
"eltä-hänen tarkoituksena oli /panna
lahat taskuunsa, vaan ne menivät­kin
ilmeisesti.; housunlahkeeseen-ja
sieltä kadulle. ^
+ * *
Mrs. Agnes Daley kuoli maalis­kuun
3 pnä Bellevuen sairaalassa
ja haudattiin tänne. Hän pii kuol­lessaan
.;-93;^vuoden: ikäinen, •i\Ir.s.
Daley oli Ontarion työministerin
Charles Daleyn äiti.
* * M-Onkohan
täällä vielä raakalaisuus
jälellä, vai johtuuko maailman nie-no
siitä, - e t t e i v ä t ihmiset ajattele
omilla aivoillaan^ vaan turvautuvat
raamatun /eräisiin .vanhentuneisiin
SITÄ
JA
Iit
TÄTÄ
. u viHj;
OSAA KYLLÄ
— Isä, miksei äiti rupea sirkUs-'' '
taiteilijaksi. Sehän olisi aika haus»
kaa hommaa? '
— Mitä sinä sanot poika. Mitä "
älli voisi tq/hdä sirkuksessa? , , >.
— Hän voisi esittää vahvaa n ä i § - " *
ta Minä kuulin hänen sanovan ei- -
Ien naapurin tädille, että hän voisi \
kiertää sinut sormensa; ympäri kuirf'; ••/!;
vaan. . J
-'';:.-';;./:;--'••-:•..•;; s•~!;r^^••y-r^ •>}-••-:^.i<:;.v\;:; i/
lausahduksiin. —
Nyt kun on parlamentissamme-*'
ollut esillä kuolemanrangaistuksen
poistaminen-Canadassa, niin täällä­kin
on vallan kaupungin Jcaduilla
haastateltu ihmisiä siitä, kannatta- T,
\atko he, fai vastustavatko kuole- <
manrangaistuksen poistamista. Tu- r>
los tästä haastattelusta on tietysti 'l\
ollut / osapuilleen - tasan./ kummalle-: ::sx
kin puolelle. \
Kummallisinta asiassa on kuiteri-kin
se kun useimmat heistä-vetoa-,--1
vat raamattuun ikäänkuin heillä'"^'
itsellään ei olisi järkeä lainkaan.'"'r
Eräs lakimies, King-nimeltään, se;. \
Iitti kuitenkin heille, että ei murhat t
(Jatkuu 4:nä> sivulla) ' .
i«,f/i
Farmareista "telidään"{ pallikatyöläisiä
kantaan. Toi.saalta , on kuilcn-'
kih kyseenalaista, saako lämäH-^J.''' °.!p mitään ideologiaa eikä
edes mitään moraaliakaan. MRA:n
aate el kuulu meille työläisille; tur­vaamme
toimeentulomme parhaiten
kun ka.vmmo snannollisosti oman
(rnniiiilIiiinjo-i^.saslon kokouksislja ja
liitymme^ ja;toimimme^ työväen va-
Ylelsesti tunnettu tosiasia: qn, et
t ä Canadan maatalous on ollut k r i i ­sitilassa
vuodesta 1952: alkaen—
eikä mitään ulospääsyä öle vielä­kään
nähtävissä.
Kuinka vaikea tämä tilanne on,
se näkyy ehkä parhaiten Ottawasta
viime marraskuun 23:/pnäj/lähete
tystä uutisticdosta, missä farma­rien
talousnäkymää kuvattiin seu­raavasti:
_I'Canadan farmarit^ jotka tuskin
pysyivät-_ omillaan tänä vuonna
(tarkoittaa viime vuonna —- K4r
"Joutuvat huonompaan asemaan
vuonna 1960. ^ -
"Farmarit voivat saada tavaras-
JLaan osapuilleen • samanlaisen hin­nan
tai hioman alhaisemmanhinnan
kuin V 1959, mutta kun Ijiinnat nou
sevat niille tavaroille, mitä heidän
täytyy osttia, niin heille (farmareil­le)
jää ensi vuonna vähemmän tas­kurahaa.
. Tällaisen varoituksen
antoi tänään- liittohallituksen eräs
ekonomisti maakuntien/raaatalous-asiain
tuntijain kokoontuessa kes-kiistelemaan
. , ."
Saman uutistiedon mukaan oli
arvioitu, että tämän vuoden aikana
tulee "lisääntymään siajilijjan, vöin
ja kananniuiiien ylituotanto . . ." |
Jos missään niin, j u u r i farmarien
elämässä voidaan nähdä nykyisen
järjestelmän nurinkurisuus ja epä­inhimillisyys.
. Samalla,kun ihmis-i
-kunnimcncmmlstö näkee .vielä näl-j
käär'mcilläj on ^täällä ruokatavaran
^r.--'l.tlUiirtfonfnn" imin -cilrct • Iriinl
luisia farmituotteitamme- kaupaksi!
Ja miten suhtautuu valtiovalta
tähän jatkuvji<nv^a::yhä pahenevaan
farmikriisiin? Yhtäällä sulkee sil­mänsä
sille hädänalaiselle, asemal­le,,
missä varsinkin /pikkufarmarit
ovat. Toisaalta maatalouskriisiä py­ritään
"auttamaan" siten, että aje­taan
mailtaan ja kotikonnuiltaan
pois tuhansia /farmaripereheitä/jo^
ka vuosi.
Meille selitetään, että on oikeas
taan hyvä, jotta—lakataan viljele-mästä
ja ylläpitämästä ns "tuottU'
mattomia" farmeja — e t t ä lähivuo­sien;
aikana t u l e c n ä i n m u o d o i n sul­jettavaksi
ainakin 200,000, tai 300.-
000 "kannattamatonta" farmia.
Toisin sanoen valtiovalta on anta
nut asiallisesti siunauksensa;pikku-favmien
tai ainakin ns. "kannatta-
/ftattomienV/pikkufarmien;; hävittä­miselle.
Mutta mihin menevät nd'
mä farmarit,' joista muodostuui noin
miljoona ihmistä "käsittävä ihmis­määrä?
Mc*tiedämme, mitä heille lapah
tuu. Ile /'totuttelevat" vähitellen
palkka t ö i h i n ; / m i k ä l i ' s i i h e n / o n mah-dollisuuttjJ.
Ensin he käyvät osa-aika
töissä talvisin metsissä jne
Ja ,.mitä kannattamaltomammaksi
tulee heidän farminsa, sitä mukaan,
hävitetään kanoja, lehmiä ja muir
ta karjaa. Vähitellen lakataan ko­konaan
viljelemästä peltoja ja niin
niiemme_ isurukscninie, milon' kovril-
Ehsin poistuu farmeilta nuoriso,
joka . e i näe. siellä mitään; tulevai-suudenmahdoUisuutta.,::
Ja /vaikka
viranomaiset-valittavat vmuka tätä
:"maaltapakoa'',' niin asiallisesti pu­huen
heidän ohjelmansa tähtää
juuri siihen, koska kerran toivo
taan, että n.s. "kannattamattomat"
farmit jätetään villiintymään. Osa
farmareista yrittää myydä tilansa
niin. kau.an-kuin siihen, on mahdolli­suuksia
toiset ovat mukautuneet
siihen, että heillä on vanhuuden-päivinä
/ainakin katto ; pään /päällä,
vaikkei f a r m i s t a ; e n ä ä ; muuta; hyö­tyä
olekaan.
Farmareista puheenollen on kui­tenkin
huomioitava, että kaikki
farmarit eivät ole taloudellisesti
"samassa junassa".
Meillä on pikkufarmareita, jotka
eivät tule mitenkään toimeen ilman
palkkatyössä käyntiä. Heidän jou
kostaan "löytyy" nejnaalta karkoi-tettavat
tuhannet
Toisessa ryhmässä on ns. perhe-farmit,
joissa eletään kokonaan f ar-;
mituotteista, jti missä koko perheen
väki työskentelee "omissa töissä".
Tällä farmariryhmällä on enem­män
koneistoa ja muita etuisuuk­sia,
mutta ns. "pystysuora yhdistä
mincn", joka,on pitkälle kehittynyt
varsinkin täällä Ontariossa, uhkaa
vakavasti tämänkin farmariryhmän
"itsenäisyyttä" ja toimcQjitiilomah-doUisuutta.
Sitten meillä on tietenkin vissi
määrä suurlarmareita, jotka ovat
kehittäneet korkealle koneellistu-tetun
maataloustekniikan ja jotka
käyttävät hyväkseen enemmän tai
vähemmän ;'• vakituista .'palkkatyövoi-maa.
' , <' ^
•Tilastojen .valossa lämii- lilanne
un scurtiuvnnlaincn: 'Canadnn' npin
tuottajat) omistavat miltei toisen
pi..olen eli 459o Canadan kanoista.
Korkeasti mekanisoidut, suurella
pääomalla varustetut suurfarmit'
auttavat osaltaan pienten kilpaili­jansa;:
pikkufarmien. tappamista ai-^
van samalla tavalla kuin suui'et ket-'
juliikkeet tappavat kaupungeissa
pikkuliikkeitä, sillä kiipitalistisen^
yhteiskunnan viidakkoelämässä syo-väl
suuret pieniä. \
Jos koskaan, niin nyt tarvitaan ,>
työläisten ja farmarien yhteistoi- '\
mintaa yhteisten etujensa valvomi- *
sessa. Tätä työläisten ja farniia-.
rien yhteenkuuluvaisuutta ' j a yh-.,
teistoimintaa on vaalittava kuiä,'.,'
silmäterää. Sitä on kehitettävä *^
heidän järjestöjensä välillä, sitä on
lujitettava niissä järjestöissä ja""*'
laitoksissa, missä on jäseninä sekä"»',,
työläisiä että farmareita. .v
J K a i k k i sellainen toiminta — huo-limatta
lainkaan siitä kuinka hyviä---,
tarkoituksia niiden luullaankin aja- '.^
van — mitkä heikentävät työläis- f
ten ja pikkufarrnarien •^solidaävi- )'
suutta ja yhtenäisyyttä, palvelevat
suurpääoman asiaa työläisten' ja
farmarien pään menoksi..
Ja kaikkien' —väärinkäsitysten
välttämiseksi on syytä' alleviivata,
että canadalaisen farmin '^suuruut­ta"
tai."pieni;iutta" ei mitata sill.f,
kuinka monta eekkerinalaa sattuu^"'
olemaan maata ja metsää,-vaan sil-'^'^
lä, missä määrin sc bn koneistettu i !V
ja missa määrin siinä käytetään >
vierasta palkkatyövoimaa. ';j".",'i
.Jokatapauksessa pitäisi., työläis-".» 'i|
tori ja työväenjärjes{öjen,kiinnitt;ää ; ulj
entistä enemmän huomiota farmi- '~x
väestön suuriin vaikeuksiin j a p^I-niiin,
sekä etsiä yhä enemmän yli- J %
tcistoiminlnmuotoja ^ suui'pääQman
lisääntyvää' palnqstusia,i vastaan .
>j':