Vapaus, July 28, 1956

              Sivu -2 Lauantaina, beinak. 28 Saturday, July 28,1956
V A P A U S
OMSMTfi ~ Tftdependent Latiar
tauubcd irov. e; m ? . AMmfzea
M tteöod <3a« mau fqr tlie Pioit
OfZiee Depmmeoi. Otum», Ttib-litbed
tfirJee weekly: Tttesdayx,
1l)t»adsj« «nd Saturdar» by lupaus
PubttaUiiC ComiMny i^d^ at f oo-i(S
Bm Wv ^tidlnizy; Oat, Canada.
Telepbones: Bi», OfUee OB,
EdttoriaJ Offic« OS, 4HI28»/Manacer
EL fiiifcst Editor w;EkluiHL MaiUJig
addn»: B M «9. Sddbunr, Ostaito,
Ädmtiitog fBfe» 14»» 8Aplk»tioiL
Tnantiaikm fne at tbarge.
^nLAvsannfAT:
^anadaasa: 1 vk. 74» 6 kk, S.75
^ 3 kk. 225
mdmranoiaaa; 1 vk, 8JOO d kk. 4,30
Suomess»^ 1 vk. 6 kk, «,75
Canadan hjrvinvointi rii|ipuu kaupasta
,Jo viime talvena Canadan Jcauppaministeri C. D> Howe
ennusti, että Canadan Vehnänmyynti kuluvan satokauden; jo­ka
päättyy tk. 31 pnä, aikana tulee olemaan suurempi kuin
nu>nena edellisenä vuonna.^^^ M sitten kauppa-departmentin
arvion mukaan kuluvana satovuonna myydään,
tai ön jo myyty, 310,000,000 bushelia enemmän vehnää, eli
enemmän kuin edellisen kolmen satovuoden aikana,
V ;^ kauppad^artmentista annetaan tietoja veh­nän
myynnin lisääntymisestä ja kun sanomalehdissä julkais­taan
uutisia samasta ajasta, niin näissä kirjoituksissa ja tie­doissa
el mainita mistä johtuu Canadan vehnän myynnin li-sääjB^
roinen*
;^^ehnäii myynnin lisälintymihen johtuu ennenkaikkea sii­tä;
ättä kansandemokraattiset maat, kuten Puola jo Tshekkos-lovilla,'
ovat ostaneet vehnää Canadasta enemmän kuin ai-kai^
nniin ja Neuvostoliitto, viinie talvena tehdyn kauppa-
^nJDsti huomattavan määrän Canadan vehnää. Näihin mai-lutt;
Jicni viety kuluvan satovuoden aikana yhteensä 40,000,000
. b u l l i a vehnää. ' >
^ehhäh myynti on Canadan taloudelle elintärkeää. Mitä
en«|i!|ihäii vehnää myydään, sitä elvyttävämmästi vaikuttaa se
maitinme talouselämään.-
. ; .?^itä mukaa kun ns. ''kylmän sodan" tukahtunut ilmapiiri
häii|hlu sitä suurempi hyöty siitä on Canadalle sekä kaikille
^alitettavaa kuitenkin on se, että Canada edelleenkin
sei$f|a amei^ldcaiaisten-pakoittamaa
^ l ä k i e l t o a kiinaan, kansandemokraattisiin maihin ja Neu-vbstoliitioon
nähden. Sellainen on tuhoiseihpaa Canadalle
kilin sosialistisille maille.
'** Neuvostoliitto olisi' valmis ostanlaan Canadasta kaiken*
laisia rahtilaivoja niin paljon kuin Canadan laivatelakoilla
vpftaist^ rakentaa. Sopimusta laivojen rakentamisesta Neu-voSoliitoUe
ei kuitenkaan ole vielä tähän mennessä tehty. Jos
]aij^ojen^^akeniamiEesta tehtäisi^ sopimus, niin nykyään mel-ke^'
kuolleessa tilassa olevat Canadan laivatelakat saataisiin
panna käyntib ja tuhannet laivarakennusteollisuudessa työs­kennelleet
ammattitaitoiset työläiset saisivat vuosiksi vaki­tuista
työtä ja koko Canada hyötyisi siitä.
•fe Mikäli tulee Kiina kysymykseen, niin sieltä löytyisi Ca;
Ml^an tayäröllle rajattomat markkinapaikat. Melkein vaikka
; ndJIMcälaistä ,Caria myydä sinne rajatto- %
ijnitesa määrässä.
\ u Huolimatta amerikkalaisten pakoittamasta vientikiellosta
L^nsi-Sikksan t^olUsuuaJaitost^n,valtuuskunta-vieraili äsket­täin
Kiinassa tärlcoituksella saada siellä tuotteilleen markki- '
noita. Palattuaan Wltuuskunnahjäsene
vientikielto Kiinaan ei vaikuta suuresti Kiinan talouteen sillä
t7elUv:ostoliitdU kautta sinne virtaa kuitenkin kai
iäUiatl^yä; tavaroita. Länsi-Saksan teollisuuslaitosten tar-k(
c|tuksena on valmistua kaappaamaan sieltä märkkinapaik-kcna
siiloin kuin järjetön saartomuuri, joka jo osoittaa Takpile^:
mista, lopullisesti murtuu.
r Mitä Canada tekee tässä suhteessa? Sitä monet järkevim-nili
teollisuusmiehet jo kysyvät.
"SA pomihikG^Ouje^
T; Colin Cameron, CCF:n parlamenttiedustaja Nanaimosta,
B. X r sanoi parlamentin istunnossa viime tiistaina, että YK:n
äs|i8tariisumiskomissioniin osallistuvat Britannian ja USA:n
edustajat ovat eri mieltä Neuvostoliiton ehdotukseen nähdenv
että atomi- jä vetsrpommikökeilut lopetettaisiin heti. Hän
edelleen ilmaisi kannan, että Canadan tulisi käyttää vaiku-tiilvaltäansa
USÄ:n saamiseksi hyväksymään Britannian
oi^aksuman kannan.
> ; Mr. Cameron viittasi siihen, kun Britannian pääministeri
Sir Anthony Eden sanoi Neuvostoliiton esityksen johdosta an-iähiässaaii
lausunnossa; että kokeilujen rajoittamisesta voi­daan
päättää yleisessä-aseistariisumisneuvottelussa, jota me-^
netelmääUSA:kin kannattaa; mutta että siitä huolimatta
Bi^itannia on valmis keskustelemaan kysymyksestä suoraan
Neuvostoliiton kanssa.
; Jos kerran Canadan hallitus on rehellisesti aseistariisu­misen
ja A>pommikokeilujen lopettamisen kannalla, niin sil­loin
myöskin sen tulisi päättävästi käyttää hyväkseen vaiku­tusvaltaansa
Yhdysvaltoihin. Canadan kansan enemmistö on
varmasti silloin sen takana. Canadan ulkoministeri Pearson
antoi kuitenkin välttelevän vastauksen^ Hän sanoi^ ettei ato-miponunikokeilujen
rajoittamiseen /nähden ole ilmennyt
USA:n ja Britannian kesken sellaisia erimielisyyksiä kuin
Cameron mainitsee, joskaan nämä maat eivät kannata Neu­vostoliiton
esittämää täydellistä kokeilukieltoa. Hän ei mai­ninnut
mitään siitä, että Britannia on Hmaissutv^
keskustella kysymylcsestä suoraan Neuvostoliiton kanssa.
£ Canadan ja kaikkien kansojen edun mukaista olisi, että
ilnian minkäänlaisia verukkeita ryhdyttäisiin neuvottelemaan
todellisesti atomi- ja vetypommien kokeilukiellosta ja siten
ohettaisiin askel kohti pysyvää rauhaa.
•3 Yhdysvaltain hallitus, jonka ohjelmaa Canadan h
on niin uskollisesti seurannut, on myöskin suhtautumisessaan
NJeuvostoliiton parlamentin vetoomukseen osoittanut vastaha­koisuutta
edistää aseistuksen vähentämiskysymjrstä ja rau­hantilan
lujittamista.
i; Kun Neuvostoliiton Yhdysvalloissa oleva lähettiläs G. Jf.
Zärubln jätti viime tiistaina Neuvostoliiton parlamentin hy-vlksyinän
ja kaikkien maiden parlamenteille osoitetun vetoo­muksen^
jossa niitä kehoitetaan toimimaan aseistuksen vähen-vtämisen
hyväksi, leimasivat USA:n hallitusmiehet sen "prg-:^
pagandaksi".
. * Ulkokultaisista rauhantahdon vakuutteluistaan huolimat­ta
paljastaa USA:n hallitus jatkuvalla rauhanomaisten tar­jousten
torjumisellaan itsensä päinvastaisten pyrkimysten aja-
, j4ksi. Kun näin on asia; silloin myöskin Canadan kansalla on
elätistä suurempi syy vaatia omaa hallitustaan luopumaan
orjamaisesta Yhdysvaltain vallanpitäjien ohjelman seuraami­sesta
ja , tukemaan käytännöllisiä toimenpiteitä pysyvän rau*
lian saavuttamiseksi
IMita muut ianovat
ilVVSTVSTA. JOSTA mOMt
• flaimuksenune on tiedottaout E-syptin
läJtetUläille WasliiJigtoDissa,
ettei se tulekaan ottamaan osaa
Egyptin suuren padon rakentami­seen
eli toisin sanoen antamaan ta-kapajuiseUe
maalle taJoudellista a-pua
maan kebittSmJsessä.
Kuinka paljon onkaan puhuttu
sellaista, että liallituksellamroe ei
ole mitään sivuharrastuksia ulko­maita
avuataessaan!
Nyt sanotaan'moraan, että Egyp­ti
ei ole taipunut tanssimaan halli­tuksemme
pillin mukaan ja siksi sil­tä
kielletään avustus.
Mitä on Egypti tehnyt? Se ei ole
fhaluonut liittyä so^Jiittoihln. Se
on pyrkinyt ystävällisiin suhteisiin
muidenkin maiden eikä vain niiden
kanssa, joiden kanssa Yhdysvallat
iialuaa sen olla.
Senaattori Thye sanoo avonaiscm-min:
"Egypti on kuherrellut Neu­vostoliiton
kanssa". Toisin sano^
maamme ei ole onnistunut pakoitta-maan
Egyptiä yhtymään Bagdadin
sotalilttoon. joka kohdistuu sosialis­tista
maata vastaan.
Viimeaikoina eräät vanhoilliset^
kin. yksimpä rahamaailman julkai­sut,
ovat alkaneet ihmetellä repub-likaatiihällituksen
ulkopolitiikkaa;
Eräs sanoo, että meillä ei ole ^'edes
ulkopolitiikan varjon varjoakaan.'^
: Jos missään; niin Egyptin tapa­uksessa
se käy todeksi. Sensijaan,
että edes yritettäisiin tehdä sitä,
mitä niin pyhästi vakuutetaan ja
edes yriteUäisiin peittää sitä kaik-iKa,
joka todellisuudessa lepää n,s.
ulkbmaa^avustuksen takana, ulkopo­litiikkamme
sanoo suoraan: On teh­tävä,
niinkuin me sanomme, tai
muussa tapauksessa apua ei tule.
Hiljalleen maailma alkaa nähdä
— tai on jo nähnyt — kaiken sen
valheen sumun läpi, jota on nostet­tu
maailman ylle. Mutta yhtä hel­posti
ei näytä tämän maan viralli­nen
työväenliikkeen johto sitä h&:
räävän näkemään. Se,puhuu edel-leenkinii
kuinka maamme on "va-<
paan maailmanne johtaja ja kaikkien
kärsivien avustaja. Saa nähdä op­pivatko
työväenliikkeen johtajat mi­tään
Egyptin tapauksesta. — Työ-mies-
Eteenpäin. '
Espanjan murhenäytelmä
kiminiiinisfipuo-lufien
joMa jaksi
Pariisi. — Ranskan kommunisU-putueen
kongressissa, joka päättyi
heinäkuun 21 pnä. valittiin Maurice
Thorez yksimielisesti uudelleen
ipuolueen johtajaksi;, 66 muuta kes-:
kuskomitcan jäsentä tuli uudelleen
valituksi.
Avatessaan kongressin hcinäk. 18
pnä hylkäsi Thorer. Stalin-kultin;
joka on vähentänyt: kommunismin
tehokkuutta ja kiitti neuvostojohta­jien
itsekritiikkiä.
Ranskan puolueen politbyron sih­teeri
Marcel Servin sanoi, että puo­lueen
tila on yleensä hyvä, mutta
eräät jäsenet ovat laiminlyöneet
luokkataistelun; Jäsenmäärä on
429.643.
Ilelnäksnn 17. päivänä — iasaa
20 vaotta siUea " aloittivat
paojaialsel kenraalit ascidljsco
hyökkäyksen nuorta, va^mamia^
man vaoden Itäisiä Usaii0itf$§a
ttoodostomas» oliolta kamaa-valtaa
vastaan. Nämä keniaälii;
Ja MtriasbeBkUöt oUvat as^tn-oeet
Hitlerin Ja nossoUoInJoIita^^
mien fasististen valtioiden välir
kappaleiksi ja nämä valtiot pnO'
lestaan olivat, iskeneet silmänsä
Espanjan snnriTo luonnonrikkank-kaoksiin
Ja maan strategiseen si-i
Jaintiin Euroopan Ja Afrikan
välillä ttdevia byökkäystolmiaan
podoessaan. Espanjan kansan san­karillinen
:vapanstalsfela slsifriä:^
kavaltajia Ja olkomaislabyökkäär(
Jiä vastaan oli a;koinaan koko va­pautta
arvossapitävän maailman
huomion kohteena ja siitä: muor:'
dostui suuri murhenäytelmä, el;;
Espanjan kansan, kyvyttömyyden;
ja heikkouden vuoksi; vaan siksi;:,
että ns. demokraattiset valtiot Jq-;
listautuivat "puolneettomiksfn
tässä tafstelnssa; Jossa kansanval- ?
taa vastassa «llvat lähempää esit*. -
telyä kaipaamattomat diktaattorit;
Hitier, Mussolini, Saladar (Portu-
. gall) Ja Franco. Lännen demok-'
ratiat tekivät Espanjassa kohta­lokkaita
myönnytyksiä, jotka roh­kaisivat
fasistisia hirmuvaltoja Ja
olivat merkittävänä renkaana sii-:
iiä ketjussa. Joka johti toisen maa­ilmansodan
kurimukseen,
MURHENÄYTELMÄN TAUSTAA
Teollisuuden epätasainen ja myö­häinen
kehitys loi Espanjassa omi­tuisia
ja ristiriitaisia probleemoita.
Tuotannon feodaaliset suhteet ja
yhteiskunnallisten olojen keskiai­kaiset
jätteet kärjistivät sisäistä ti­lannetta
1800-luvullai sillä niiden
yläpuolelle oli jo kaikesta huoli­matta
syntynyt ja kasvanut uuden­aikainen
tuotantomuoto. Koska sel­laista
teollista vallankumousta kuin
muissa kapitalistisissa maissa ei-'o1-
lut tapahtunut ja porvarillinenkin
vallankumous tuli vasta paljon myö­hemmin;
olivat kapitalismi ja feoda­lismi
kietoutuneet Espanjassa toi­siinsa;
Tämä selittää myös kirkon,
hallitushuoncen ja suuromistajieUi
varsinkin maanomistajien suuren
loismaisen vallan. '
SISÄISIÄ RISTIRIITOJA
Teollisuudenharjoittajaln ja suur-maanomistajain
edut joutuivat pian
ristiriitaan.v Edelliset halusivat re­formeja;
jotka loisivat vapaata, työr
voi maa talonpojista kotimarkkinain
laajentamiseksi ja- ostovoiman lisää­miseksi.
:: Jälkimmäiset taas vastu^'
tivatkaikkia<muutoksia:ja puolusti-,
vat keskiaikaisten olojen säilyttä­mistä.
Espanjan porvaristo joutui siten
aloittamaan vallankumouksensa' vai­keissa
oloissa: vasemmalla'oli joke-.
hittynyt työväenliike; oikealla suurt
maanomistajat ja monarkistit. Tir
mä johti sekasortoon porvariston
keskuudessa kapinan syttyessä.
Töinen suuri ristiriita oli maata­loudessa,
jossa kourallinen suuro­mistajia
hallitsi valtaosaa maäomair
suudesta. Miljoonat köyhät talon­pojat
ja maatyöläiset sensijaan sai-vat:
olla ilman maata taimiiätömäh^
tilkun varassa ja'elivät suuressa
kurjuudessa. Siitä syystä olikin
N-iiiton uusi kansaneläkelaki suuri
edistysaskel hyvinvoinnin tiellä
VanhuiiseläJce 5(^100 p i^
— miesten eläkeraja 60, naisten 55 vuotta
Moskova.— Heinäk. 11 pnä pi­detyssä
Neovostoliitonkorkeim­man
neuvoston molempien kama­rien.
yhtelslstiinnoss^ esitti
mtnbteri N. A. BnlKanln alasfhb-sen.
jossa hän käsitteli seikkape-raisesU
valtion eläkelakia Ja to­tesi,
että korfcelmmalle neuvostol-.
le ptelty laUaloIle oadeksl fcan^
saneläkelalksi merkitsee sanrta
edbtjrsaskelta kansan hyvinvoin­nin
kohottamisen Uellä.
Sosiaalivakuutus koskee Neuvosto­liitossa
kaikkia työläjsiä ja virkaili-lolta,
sanoi hän. Päinvastoin kuin
kapitalistisissa maissa. Joissa sbsiaali-rakuutusrahastot
muodostetaan pää­asiassa
työläisten Ja virkailijain pal-
^anpidätyksiUä. rahoitetaan ne Neu­vostoliitossa
valtion Ja yhteiskunnan
varoista Ja laitosten tuloista vähentä­mättä
niitä m i s ^ n muodossa työ-iäisten
tai virkailijain palkoista.
I>akialoitteen mukaan kasvavat ny­kyisin
alimmat eläkkeet huomatta­vasti.
Esim. yleisten normien mu­kaan
maksettava vanhuuseläke työ-
IcyvyttSmlUe'nousee uuden lain mu-
<caan kaksinkertaiseksi ja invalidi-eläkkeet
yli kaksinkertaisiksi. Eräät
eläkkeet korotetaan 2.5-, jopa 3-ker-
^aisiksi entisiin verrattuna. Eläkkei-ien
korottaminen ei koske ainoastaan
uusia, eläkkeitä, vaan myös entisiä.
Z,aklaloitteen mukaan eläkettä mak­setaan
paitsi työläisille ja virkani-joiUe
vanhuus- Ja Invalidieläkkeinä,
myös työläisten Ja virkailijain per­heille
niiden menettäessä huoltajan­sa.
Vanhuuseläke ouiksetaan määrä­tyn
iän saavuttaneille palvelusvuosien
mukaan: Lakialoitteen mukaan mies­ten
eläkeikä on 60 vuotta palvelusvuo­sien
ollessa vähintäin 25 vuotta Ja
naisten 55 vuotta palvelusvuosien o l ­lessa
vähintäin 20 vuotta. Huomioon­ottaen,
että maan alla tai muissa epä­terveellisissä
töissä, kuten sulatti-moissa
ym. on vailteammat työolosuh-,
teet kuin muualla, nämä. työläiset
pääsevät eläkeikään 50 vuotiaina palr
velusvuosien ollessa 20 vuotta ja nai­set
45 vuotiaina palvelusvuosien oi--:
lessa 16 vuotta.
, Vanhuuseläkkeitä ehdotetaan koro­tettavaksi
seuraavasti:
Icuukausiansio alle 350 ruplaa
eläke 100 pros.. kuitenkin vähintäin
300 rpl. kuukaudessa.
kuukausansio 350—500 ruplaa —elä­ke
85 pros:, kuitenkin vähint. 350 rpl.
kuukaudessa,
kuukausiansio 500—600 ruplaa —
eläke 75 pros.. kuitenkin vähintäin
425 ruplaa kuukaudessa,
kuukausiansio 600—800 , ruplaa
eläke 65. pros.. kuitenkin vähintäin
450 ruplaa kuukaudessa,
kuukausiansio 800—^1,000 ruplaa .—
eläke - 55 pro^.. kuitenkin vähintäin
520 ruplaa kuukaudessa. .
kuukausiansio yli 1.000 ruplaa
eläke 50. pros.. kuitenkin vähintäin
550 ruplaa kuukaudessa,
Työtapatuman tai ammatti^
taudin aiheuttamassa työkyvyttö-myystapanksessa
eläke myöiine-tään
työsuhteen pituudesta rilp- :
pumatta. J$BkäU työkyryttömyy-.:
den syynä on yleinen sairaus, vaa- ;
ditaan eEiltkeen saantiin määrät­ty
työsuhteen pituus.
Leski- ja orpoeläldceiden sum-maa
nostetaan tnntnvastL Nal­liin
elälckeidin ovat olkentettnjai'^
kuolleen työläisen, virkailijan tiU
eläkkeennautUJain työlcyvyttömSi
petlieen^senet
TyöIäisiUe ja virkailijoille, joilla on
pitkäaikainen yhtämittainen työsuh­de,
sekä ansiotyössä'; käymättömSIle-eläkkeennauttijoille.
Joilla on huoläi-.
dlttavanaan työkyvyttömiä perheen­jäseniä,
myönnetään lisäeläke. Van-nälkä
Andalusian, Estremaduran ja
UuskastiUan talonpojille tuttu i l ­miö.
ULKOHAINEN VMnOMh
Kaikfci^Espaojan tärkeimmät teol­lisuudenalat
olivat ulkomaisen^pää-oman
käsissä. Lontoon City hallit-;
si Euroop»! rikkaimpia fcuparikair
voksia ja Biskajan rauta-alueita,
ranskalainen pääoma Andalusian
kaivoksia, saksalainen I. C; Fär-benindustria
kontrolloi väriteolli-suutta
jne/ Ulkomainen pääoma oli
erittäin kinnostunut maan luonnon­rikkauksista,
joiden antamista mah­dollisuuksista
vain miurto-osa oli
käytetty hyväksi. Siksiv se seurasi
tarkoin tilannetta taisteitm puhjet­tua
ja asettui' Francon puolelle pe­losta,
että Espanjan kansa vihdoin­kin
saisi itse nauttia maansa rik­kauksista.
^
KIRKKO KANSAA VASTAAN
Kirkko; puolestaan näytteli rat­kaisevaa
osaa maan valtiollisessa
elämässä. Sen käsissä olivat poh-jois-
Espanjan rautatiet. Valtameren­takainen
yhtiö, - Andaluusian ^appelr
siini-istutiikset, kaivokset haskien
maakunnassa jne. Se oli suuri talou­dellinen
vtekijä. jolla oli hallussaan
'/3 kansallisomaisuudesta. ^
Jesuiittojen anisiosta 40 pros. kan­sasta
ei osannut lukea eikä kirjoitr
taa, ja kirkko määräsi yleensä, mitä
ei. Kiricko ei ollut kuitenkaan yh­tä
taantumuksellinen koko maassa.
Baskien maakunnassa se oli sälljH-tänyt
läheisemmät suhteet kansaan:
Taistelu kirkkoa vastaan ei Espan­jassa
ollut taistelua uskontoa vas­taan,
j Kirkko oli siellä asettunut
kansaa vastaan, esiintynsrt taloudel­lisena
i riistäjänä, estänyt kansan-sivisfyksenleviämisen
ja pannut es­teitä
taiteen ja tieteen tielle.
VALTIO VALTIOSSA
Armeija oli valtio-valtiossa'ja si­tä
kuvasi espanjalainen historioitsi­ja
Madariaga sattuvasti kirjoittaes^
saan v. 1929: "Armeija on pikem­minkin
byrokraattinen koneisto,- jo­ka
ensi sijassa: palkkaa kenraaleja
ja upseereita ja vasta, toisessa pal­velee
. maanpuolustusta. Armeija on
tärkeämpi välikappaleena: sisäpoli­tiikassa
kuin puolustuselimenä."
Korkein johto oli aateliston ja suur­maanomistajien
edustajista ja 538.
sotilasta kohti;oli jo peräti kenraali
sekä 10 sotilasta kohti kapteenin tai
everstin arvoinen upseeri .
TASAVALTA SYNTYY
Monarkian; kukistamisella v. 1931
vallankumoulcsessa.koetettiin tehdä
loppu keskiajasta 'ja feodalismista
ja saattaa maa nykyaikaiselle kehi-"
tv.<!taoo)le.• Valistunut 'porvaristo,
sivistyneistö, työläiset ja talonpojat
liittyivät yhteen tässä mielessä: •
Tilanne maassa oli sellainen, e^tä
olisi pitänyt ryhtyä nopeasti toimi­maan.'
Azana, joka toimi pääminis­terinä
1931-^3 ei uskaltanut kui­tenkaan
käydä käsiksi välttämättö­miin
uudistuksiin peläten' oikeiston
vastustusta: Hallitus ; oli täynnä
hyviä tarkoituksia; mutta ne jäivät
peloittavan suuressa määrin vain
paperille. Kuilu tyytymättömien
joukkojen Ja epäröivän hallituksen
välillä kasvoi kasvamistaan. Fasis­tien
voima kasvoi hallituksen horju-vaisuuden
johdosta.
FASISTIT VAHVISTUVAT
Kun sosialidemokraatit olivat jät­täneet
hallituksen; alkoi tilanne kär-huuseläkkeen:
lisäeläke (eläkkeiden
enimmäismäärien puitteissa) voi olla
enintään 25 pros., eläkesummasta.
Jotta vältyttäisiin liialllsuuksUta' elä­keturvassa,
ehdotetaan vanhuuseläk­keiden
enimmäisrajaksi ^ lisäeläkkei-neen
1;200 kuukaudessa.
Uusi eläkkeiden haku^:ja maksuta­pa
aiheuttaa valtiolle huomattavia
lisämenoja, arviolta noin 12.6-miljar­dia
ruplaa vuodessa. Tähän tarkol-;
tukseen käsrtetään. osa kansantalou­den
: kasvusta, työtehon noususta,
säästaväisyysjärjestelmän toteuttami­sesta,
erilaisten liiallisuuksien poista­misesta,
ja ! halimto- Ja johtoportals-ton
jatkuvasta supistamisesta karttu­vista
varoista.
jistyä uhkaavasti. Parlamentti ba-joitettijn
ja uusissa vaaleissa «i-keisto
sai valtavan voiton. Tämä oli
vakava takaisku tasavallalle. Uusi
kokobmushallitns perääntyi kaikissa
kysymyksissä ja se sat luvata olla
toteuttamatta mitään yhteiskunnal­lisia
uudistuksia. Fasistit vaativat
nyt jo a V o i m ^ tasavallan "likvi­doimista".
Koko maassa oli levo­tonta.
Fasistit järjestivät verilöy­lyn
Asturian kaivosalueella^ Porva­rillisten
lehtien kirjeenvaihtajat
kertoivat, että Ilma täyttyi onnet­tomien
ihmisten 'huudoista, ihml&
teo, joita piinattiin peukaloruuveil-la
ja' muilla inkvisitiokidutuksilla:
Asturian kaivostyöläisten sankaril­linen
taistelu kivin, kirvein, dyna­miitilla
ja vanhoilla aseilla kidiitta-jiaan
vastaan, on muodostunut le ^
gendaksi. ^
KÄÄNNEKOHTA ESPANJAN
ELÄMÄSSÄ
Mutta yhteiskunnallisia vääryyk
siä ei voida poistaa surmaamalla
niiden uhreja:: Vääryydet jäävät-e
delleen kytemään ja vaatimaan rat
kaisuaan. ^ '
Asturian tapahtumat merkitsivät
käännekohtaa Espanjan poliittisessa
elämässä. Ne Jakoivat kansan ys
taviin ja toisaalta.. demokraatteihin
Ja: antifasisteihin. Maan. Johdöss;
tapahtui siirtymisiä vasemmalle ji
• oikealle. Seitsemän hallitusta seu
rasi toistaan: nopeassa tahdissa.
KANSANRINTAMA HERÄTTÄÄ
INNOSTUSTA
Tammikuussa 1935 oli presidentt
' Alcala Zamora pakotettu julista­maan
uudet vaaKt, koska oli mahdo­tonta
saada pysyvää hallitusta.^ Näis­sä
vaaleissa syntyi ns: kansanrinta­ma,
johon kuuluivat porvarilliset va­semmistoryhmät
Azanan johdolla;
tasavaltalainen liitto Barrion joh­tamana,.
Katalonian . vasemmisto
Companyn Johdolla -sekä sosialisti-^
nen Ja kommuhistihien puolue.
Tämä uusi ryhmitys,'kansanrinta­ma,
synnytti koko maassa^ suuren
riemun. Oikeisto totesi -heti minkä
vaaran sen luokkavallalle'tämä si
lälsi ja ryhtyi häikäilemättömästi
terrorisoimaan ttmnusten levittämi­sen
jä vaalivalistustyön.
• Mutta kansanrintama-aate oli in­nostanut
laajat kansankerrokset ja
ne veivät sen voittoon. Fasistien
tappio oli-murskaava. Taantumus
menetti 147 paikkaa. Kansanrinta­malla
oli nyt parlamentissa 278
paikkaa Ja taantumuksellisilla voi­milla
205.
MUSTAPAIDAT VASTAAVAT
TERRORILLA., i - ...^
-Vaalien jälkeen'fasistit 'aloittivat
hurjan'Valhepropagandan tasavaltaa
vastaan: Hallitus kehoitti kaikkia
rauhallisuuteen; mutta turhaan. Fa­sistit-
hyökkäsivät tunnettujen ta­savaltalaisten
kimppuun, tunkeutui­vat
koteihin, pahoinpitelivät Ja mur­hasivat
heitä.
Työläiset ja tasavaltalaiset ryhtyi­vät
.vihdoin suojelutoimenpiteisiin
Ja kun tasavaltalaisen puolustus-kaartin
suosittu- johtaja 'Castillo
murhattiin kadulla heinäkuun {13
pnä 1936, oli kansan raivo herätet-
' ty. Oikeiston johtajaa - CalvoSote^
loa pidettiin syypäänä, tähän, mur­haan
ja joukko Castillon ystäviä
lähti autolla Sotelon huvilalle vie­däkseen
tämän polisilaitokselle. Pa­luumatkalla
fasistiset motorisoidut
hyökkäysösastbt ryhtyivät kuitenkiA
seuraamaan autoa Ja pelosta, että
heidän onnistuisi saada auto idin-nija
vapauttaa Sotelo, tämä ammut­tiin.
Tämä oli se kipinä, joka sytytti
ruutitjrnnyrin. Heinäk.i7 pnä ryh­tyivät
Franco ja kenraalit aseelli­seen
kapinaan Mai;okossa ja verinen
sota alkoi koko maassa.
LÄNSIVALTOJEN PETOS
Heinäkuun 17 pnä oli hallitus epär.
röivä. > Se epäröi ennenkuin ? ryhtyi
jakamaan puolustusvälineitä kan­salle
ja tämä johti siihen, että kapi­nalliset
saivat alusta lähtien yliot­teen.
Heillä oli sitäpaitsi melkein
kaikki sotilaalliset asiantuntijat ja
järjestöt, sekä runsaasti koulutettua
voimaa. Jo sodan valmisteluvaihees-
IslaimlJi uuden baHi-tuksen
irolrooniiaiio
Baykjavik. Heinäkuun 21 pnä
sai Islanti uuden balUtuksen, jonka
pääministerinä on edistyspuolueen
jäsen Hermann Jonasson, joka boi'
taa mySikin oikeusministerin teb
tävät
Hallituksessa ovat mukana myös-k
u sosialidemokraatit ja kansanrin-taina
(kommunistit ja vasemmisto-
^ialistit)-. , Ministerisalkut on
jaettu ta«an näiden kolmen ryhmän
kesken.
Uiideh hallituksen kokoonpanon
arvellaan merkitsevän sitä, että At-
«ähtin liiton tukikohta Keflavikissä
poistetaan ja amerikkalaiset joukot
kuljetetaan pois.
SITA
TÄTÄ
KDSIOA SEKIN
Umeis«5tikin fclibottanut mies tu­l
i kiireellisesti oluttupaan j a tilaä
pulollisen virvokejuomaa.
— Te olette varsm buloestuoea
näköinen. Onko jotain vinossa?
— Tapasin jiiuri vaimoni koto­nani
toisen miehen syleilyssä.
— Ja mitä te sitten teitte?
— Sieppasin hänen sateenvarjoa:
sa jaloin sen polveni päällä poikki
— nyt toivon oikein kaatosadetta!
300 suomalaista piilanninlkliaioja
avarlavalfa maikalta Neuvostoliitosta
HelsinkL ^ Tiiviistä matkaoh­jelmasta,
valvotuista öistä Ja Ipr
puita öisestä paluumatkasta väsyr :
neenä, mutta poikkeuksellisen
antoisan matkan elämyksiin tyy­tyväisenä
tavoitimme helnäk. 10
pnä langan päähän Suomen Ban-
•hanpnof Osta Jäin toiminnanjohta­jan
'Christina Foridcalan joka
.Neuvostoliiton Rauhankomitean
kutsuman SOO-henkisensuomar
laisen ystävyysvaltnn^unnan jä­senenä
samana aamuna palasi
kymmenpäiväiseltä retkellä Mos­kovaan
ja Leningradiin.
Retkemme teki erikoisen antoisaksi
se seikka; että retken isännän, Neu­vostoliiton
Rauhankomitean taholta
Dll kiinnitetty suurta huomiota siihen,
että saimme tutustua tavallisiin neu­vostokansalaisiin,
heidän elämäänsä;
'.yöhönsä ja harrastuksiinsa, tavata
heitä jä keskustella heidän kanssaan,
kertoi tehninnanjohtaja Porkkala.
Retkikunnassamme oli. useita venä­jänkielen
taitoisia henkilöltä, jä usein
oU apua muistakin kielistä. Vapaa­seen,
keskusteluun ihmisten kanssa; oli
fisein tilaisuuksia; esimerkiksi kävel-äessä
huvipuistoissa ilman oppaitten
seuraa. 1 julkisissa tanssi-illoissa jne. ,
. Retkikunnan Jäsenet oli harrastus­tensa
mukaan jaettu 12 ryhmään,; Ja
sa ja heti sen puhjettua antoivat
Saksa Jä Italia Francolle peittele­mätöntä
apua aseiden, upseerien Ja
miesten muodossa. Blum (Ranska)
ja Chamberiain (Englaöti) kieltäy­tyivät
näkemästä tätä avointa in­terventiota,
julistivat puolueetto­muutta
ja tukivat siten fasistista
interventiota ja kaappausta puuttu-mattomuusasenteellaan.
EPÄTASAUSfEN TAISTELU
Tasavaltalaiset sotilaat taistelivat
urheasti, mutta he olivat aina huo­nommin
koulutettuja. Johdettuja Ja
aseistettuja kuin kapinalliset. Asei­den
ja sotatarpeiden puute oli toi­sena
ja kolmantena sotavuotena
länsivaltojen puuttumattomuuspor
litiikan -seurauksena suorastaan
huutava, kun taas fasistit Saksan ja
Italian turvin tulivat tässä suhteessa
yhä voimakkaammiksi. V Ei ollut o-losuhteet
huomioiden ihme, että e-pätasainen
taistelu päättyi tasaval­lan
tappioon, vaan pikemmin ihme
oh se, että se kesti niinkin kauan
kuin kolme vuotta kahta hampaisiin
aseistettua suurvaltaa- vastaan. ^
Monet eri; puolueisiin kuuluVat
henkilöt, jotka aikanaan kävivät ta­savaltalaisessa
Espanjassa, antoivat
tunnustuksensa sillesosiaaliselle uu-distustyöUe,
jota sieUä tehtiin ja
myös sille laajalle sivistystyölle, Jo­ka
kaikkialla eli voimakasta nousua
sekä poUittisten vastustajien humaa­niselle
kohtelulle.
SYNKKÄ KAUSI
: Francon voitettua keskiajan synk­kyys
laskeutui Espanjan .ylle: ,Es-
: panjan kansa oli kuitenkin näyttä-r
nyt niihin se pystyy ja se olisi voit­tanut,
.elleivät demakraattisuudes-taan
ylpeilevät valtiot olisi sitä pet­täneet.-:
Historiassa - vaihtelevat las­kut
Ja nousut Espanja elää nyt
laskua, mutta sitä on aikanaan seu­raava
vielä nousu — vapautuminen
kahleista Espanjan ja koko Euroo­pan
onneksi.
näin kalkilla oU mahdollisuus tavan,
omaisten nähtävyyksien.lisäksi tutns-tua
häntä henkifökohtalsestiMimus.
taviin asioihin. Kalkki toivomukset.
Jotka suinkin olivat toteutettavina,
täytettiin: Ja vaikka Isännillä retki;
kunnassamme oli kolmesataa huollet­tavaa;
otettiin Jopa yksityisten henki,
löittenkin toivomukset buomioon. Fa.
lopäällikkö sai tutustua paloasemaan,
k I F j a palnonjohtaja : kirjapainoihin^
hammaslääkäri kävi hammasklinikal.
Ia jne.
Näkemistämme tavanomaisista td.
rishähtävyyksistä m a i n i 11 a koon
B^remlin; Mausoleum, Jossa Lenin ja
Stalin makasivat ; hyvässä sovussa,
Tretjakffvin galleria.. Eremitage . . :
Eremitage'issa saimme tutustua en.
nennäkemättömän laajaan kokoe].
maan modeinia ranskalaista taidetta,
Picasson Ja Matissen tauluja suoret
salit: Neuvostoliiton suuret ranska,
lais&n taiteen kokoelmat eivät aina
ole olleet yleisön nähtävissä, mutta
nyt siellä On omaksuttu sellainen
kanta, että kukin 'saa Itse. ratkaista
suhtautumisensa taiteen-eri ilmiölbla
Hyväksyimmepä tämän tai tuon
suimtaulisen eli emme, se kuuluu joka
tapauksessa oleellisena vaiheena kU'
vaamataiteen kehityshistoriaan.
Moskovassa. Jossa olimme vieranu-ajastamme
puolet, siis viisi päirää,
saattoi nähdä valmistelujen olevan
täydessä käynnissä nuorisofestivaali
varten.
• - Retkikuntamme oli koottu mitä eri­laisimpia
piirejä Ja mielipiteitä edus­tavista
Ihmisistä. Rauhanpuolustajia
enemriiistö kuitenkin järjestön ul­kopuolelta
— aktUvisesti poliittisessa
elämässä toimivia soslalidemokraattfr
Ja, mielipiteiltään porvarillisia henki­löitä
: . . Kalkki oUvat erittäin tyyty­väisiä
matkan järjestelyihin, ja mo-het
yllättyneitä Neuvostoliitossa ral-litsevista
olosuhteista, jotka ollral
täysin erUaisia. kuta he oUvat kuvi­telleet.
Muutamat tulivat kyyneleel
silmissä kiittäinään meitä Rauhan­puolustajain
toimihenkilöitä erin
omaisen opettavasta ja ^silmiä avaa­vasta
_matkasta. Oleh vakuuttunri
siitä; että tämä matka oU omiaan laa^
ialtl edistämään Suomen Ja Neuv»
tollitoh kansojen välistä tuntemusb
ja yhteisymmärrystä, lausui toimin
nanjohtaja PorkkiSia lopuksi.
"Pyhä Byrocratius"
Helsinki. — (S-S) — "Pyhä.Bj
rocratius'.' tUottaa maamme raaaho
rakunnalle harmaita hiuksia, ojl
lääninhallinnon alaan kuuluvat s
siat lisääntyvät jatkuvasti, mutt
tiukkäkeskitys pakottaa uhraan??^
runsaasti aikaa toisarvoisille asioi
le. 29/5 Tieteellisten Seurojen ti
lossa alkaneen maaherrojen koh
uksen pitkän asiaUstan tavoitteen
voidaankin osaltaan pitää "kesiiy
koistamista" eli hallinnon desentn
lisaatiota.- Useissa asioissa voidaa
päätäntävaltaa siirtää alemnuD
portaUle, joUoin läänien suurte
kysymysten käsittelyyn voidaan R
ventyä perusteellisemmin. ValUoi
hallinnon bajatukseentähtääyif!
sityksiä on tehty ja tullaan maa^?
rojen kokouksessa jäUeen tekenaa
runsaasti.
Läänien halUnnon ajankohtais
ta kysymyksistä informoivat 29;
lehdistön edustajia maaherrat -
Mattsson ja K. F. E . Ahlbäck. (SS
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kirjeenvaihtajat vaarojen uhkaamina
Luettuani lukuisia Ja Jolssakta suh­teissa
vähän? . hämäräperäisiä ulko^
maalaisten kirjeenvaihtajien kirjoi­tuksia
olen tullut siihen vakaaseen
päätökseen, että niissä on-jotain mä­tää/
että niissä ei varmaankaan kerrdr
ta "totuutta, koko totuutta, eikä muu­ta
kuin totuutta."
; Se on kynä totta, että nämä kir­jeenvaihtajat
kertovat Jokseenkin
seikkaperäisesti niistä kammottavista
kauhuntöistä. Jolta "kapinalliset"
kautta maailman ; erinäisissä siirto­maissa
toimittavat. He myös kerto­vat
miltei uskottavalla tarkuudella
•fterroristien" taitavuudesta vetäyty­essään
. takaisin metäen piiloon tuho­työnsä
tehtyään. Edelleen he myös
kykenevät kertomaan niiden kenraa­lien
urhoollisuudesta: Jotka p^ttäväJ^r
sestl taistelevat "demokratian" ä i l y t -
tämlsekslslhrtomalssa vaikka siinä
•hommassa olisi pakko: ampua joka
kymmenes maan asukas.
Kaikki tämä voi hyväim syyl^ oQa
hyvin tehty, mutta; mitä voisimme sa­noa
Itsestään ; ulkomaakirjeenvaihta-
Jista? MnkälaLsta 'elämää he elävät,
minkälaisten kohtaloiden eteen i. he
Joutuvat hankkiessaan aihetta kirjol-tuksUleen?
fifinkälaisten vaarojen
kohteeksi joutuvat ^ nämä klrjoltusko-nesotilaat
joka päiväisessä .kamppai­lussaan
varatakseen meille viimeisim­mät
uutiset?-; Etsiessätnme vastausta
näihin kysymyksita käännyimme tun­netun
kirjeenvaihtajan Nuuskian
puoleen.
"Herra ; Nuuskia^r,. pysimme tuolta
arvovaltaiselta Ja ansioituneelta sa-nomalehtlml^
eltä. - i"kertokaahan
meille vähän vaaroistanne ja vaikeuk­sistanne
uutisten hankinnassa.'Mta-yainigiin
- vaaroihin Jouduitte, esimerr-
Mksi viime matkallanne kun, kävitte
Algeriassa '".rapohteenuimassä; sieltä
käydyistä taisteluista?"
."Se ollvanrallinaaretki aina alusta
loppuun", tunnusti - hetra Nuuskia
vaatimattomastL f Ensiksikin, oli ndl-tei
mahdotonta ;saada vkun^
huonetta" parlista hotelleista: Tilanne
oli erittäin 'kiusallinen kunnes vih­doin
viimetai' suurien ponnistelujen
jälkeen sata huoneeni, eräästä :auto-maattisella
ilmaV£^dolla:varustetusr
ta huvilasta."
^'Sellataen varmaankta ol^ kauheas­ti
hermoston päälle käypää' hommaa",
kiirehdimme osäaottavaisesti; myön­tämään.
"Kertokaahan'meille vähän
muistakin matkoistanne ja kokemuk-sistaime.^.
.Ettekö kerran käyneet
myös Lontoossa , raportteeraamassa
Kyprosta tilanteesta?"
Nuuskian kasvoille: levisi * syvästi
miettivän örjallijaneron Ilme ja vä-hemmänkin
huomiotaan keskittävä
kansalataen olisi nähnyt, että. herra
Ilmelsestikta yritti kaikella tarmol­laan
poistaa' mielestään sinne''pyrki­vää
kauhua. "Olm silloin, 'totta kyl­lä,
todellisessa vaarassa".. tunnusti
hän. "Olta samassa kapakassa: kol­men
muun kirjeenvaihtajan kanssa;
joiHe oli Jo aimettn toimtatam£.=;räyk-set
enkä mitenkään liahinnut pettää
kalvereltanL Nähkääs, he halusivat
neljättä miestä pieneen; pokkapeliin."
, .rrapahtulko: teiPg, sillä • samasella
rc?sullamitään muuta sellaista mlel;:ä
järkyttävää?" oli seuraava kysymyk­semme.
T
"Eipa nyt Juuri mitään mainitscm
sen arvoista", sanoi Nuuskia tekei
tyen i vältapltämättömäksl. "OU ff
nulla kyllä eräs kauhistuttava h»
eräällä viikolla ' k u n päätoimlttft
sähkötti minulle ja uhkasi lopetts
käyttörahani mutta sellaisiin vaan
hta kyllä tottuu kun ei niihin
nitä'suurempaa huomiota.'' SanoB;
aah NuUskla Wurahtl vähän 1»
hermosfuneesti.
"Miten siihen kalkkeen sohtaoK
vat tavalliset kadun miehet?" oli ^
metaen kysymyksemme.
"Haastattelta viittä baarimiesB
selitti Nuuskia: "Kohne noista an|
Ihmisistä oU vastaan Ja kaksi pnoB
ta."
" K e t ä vastaan ja kenen puolesf»
ehätimme kysymään,
"Mitä, aijotteko saada minulta n
loonne sotilassalaisuuksia?"
Nuuskia Jonkun verran näröstjn»
Ja vieläpä Tihalsestfldn. Ja siHsJ
öta^ Ja käänsi kantapääDään ja *
man horjuen vaelsi toiseen pa*»
baaria Juttelemaan parempien
ten" kanssa Ja nauttimaan vieB ne
jumalan vfljasta.
Niin. kynä teldänkfa hermoni»«
sivat lujana Jos olisitte
palannut maaihnan taistehinn^^
etuliijoflta. - Sivusta katsoj»-