1967-08-17-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vanha mantere löi Amerikan: /
miehet 109-100; naiset 60-55
Montreal. — Earoopain. yloisur-ftöHijat
voittivat AmerikaTi Mont-i-
e^llssa • jäijestetyjssii kaksipäiväisissä
yieisurhiellukilpaauissa koko-aaiispdsteirt
169—155. Sekä Euroopan
joukkueen miahot että noiseit
^ e l v i y t y i VM voittajilcsi- tässä kah-d€
JX DKKiinosan ensinvmäisessä yleis-urh^
iluotteVjssa. Miehet voittivat
pfctoin 109^-100 ja naise,t 60-55.
Noin 8,000 katselijaa Moatiealin
ExpflO-stadionilla näki, kuiäika . E u -
iootn,n miehet nappasivat sensaa'-
tioniaisjficti kaksoisvoiton 800 ni:Ilä,
: f.amoin 5,000 m:Ilä j a kuinka Icent-tälajit
inenivät murskaavan ylivoimaisesti
Eurooppalaisille. Amerik-icalaiset
vorltivat neljä lajia, jotka
Icaikld olivai juoksuja, mutta eivät
onnistuneet saamaan yhtään kak-foisvoiitoa.
Toisen päivän pisteet
olivat Euroopan' hyväiksi 62—43.
N.^istt-Ji lajit sitä vastoin olivat
jllättäfven iasaisia. Molemmat joukkueet
saa\'U.ttivat neljä voittoa,
joista kummallakin yksi o l i kak-foisvoilto,
ja'päivän pisteet tasait-
Uinidn numeroin 3 3 ^ 3 .
Y]eis:u-li'HluotteUiin parhaaaa miehenä
paiki'.Uiin seiväsvoittaja d'En-cauäse
ja naisena kuulantyöntäjä
Margitta Gummel.
Euroopicjn joukkueen valmeiitaja
Ran&kan Fjancois Robct sanoi ottelun
jillkeoai, ettei hän ollut lainkaan
yllättynyt tuloksesta: — Euroopassa
aioiu 500 miljoonaa ihmistä
ja ".o on y l i kaksi kertaa
(-nemmiin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen
väestö. Euroopassa on nykyään
'.aliTrentajia ja urheilijoilla
on voilcntahtoa. Meillä on valtaisa
poteutiaali ja olomme jättäneet
jälktomme sodat j a köyhyyden.
Kilpailuicsa ei saavutettu uusia
rnaajlman- lai Euroopan ennätyksiä.
Suurin yllätys oli ranskalaisen
Herve d'Encaussen voitto seiväs-hypyc-
sä tuloksella 520; joka sivuaa
Ranskan eiaiätystä. Entinen maa-iimanenaätyksen
haltija Bob Sea-gren
ei selviytynyt aloituskorkeudesta
490:stä eiliä saanut tulosta
lainkaan'.
/
TULOKSIA:
Miehet.
400 ;r.et:i"m aitajuoksu: 1) Ron
Whi(neyi USA 50,1, 2) John Sher-wood.
Englanti 50,8, 3) Russ Ro-gers,
USA 50,9, 4) Gerhardt Hen-jiege,
L;tns'-Sak£a 51,6.
200 metriä: 1) John Carlos, U SA
20,5,, 2) Eoger Bambuck, Ranska
20,9," 3- J t i T y Bright,; U S A 21,3,
4) Jean Claude Nallet 21,4.
Mouiiari:/!) Uwe Beyer, Länsi-
Saksa 67,41, 2) Gyula Zävotzky,
Unkari 66,87, 3) Tom Gage, U SA
66,52, 4r George Frenn, U S A 62,20.
5,000 metriä: 1) Lajos M^^cser,
U n k i r i 14.01,8,2) Gaston Roelants,
Belgja 14.02^0, 3) Juan Martinez
Meksiki» 14.14,4,; 4) Louisi Spott,
USA 14.31,2.
800 riietrla: 1) Franz Josef Kem-per,
Länsi-Saksa 1.49,3, 2) Jean»;
Pierre Dufrcsne, Ranska 1.50,1, 3)
Brian McLaren, Canada 1.50,3, 4)
B i l l Crothera, Canada, .1.51,7. •
3,000 metrin esteet: 1) Chris Mc-
Gubbins, U S A 8.44,1, 2) Istvan Joni,
Umuiri 8.55,0, 3) Maiuioe Her-riott,
Erigl.;nti 8.56,0, 4) Conrad
Nighliaigale USA 9.01,2.
K o l m i l o i k k a : , ! ) Henrik Kalocsai,
Unkari 16.56, 2) Jozef Schmidt,
Suomen
ulkopolitiikan
kehityslinjat
1809 - 1966
147 Sivua — Hinta nld. $1.40
Esitelmäsarja
toimittanut nitka Hakalehto
Teos sisältää tärkeät esitelmät,
jotka vuoden 1965 syksyllä pidettiin
Nuoren Polven IHkopoliitti-sen
Yhdistyksen järjestämän esitelmäsarjan
puitteissa. Yhdentoista
poliitikon ja historioitsijan esitelmät
valottavat autonomisen ja
itsenäisen Suomen kansainvälisiä
suhteita ja ovat omiaan laajentamaan
ja syventämään tämän hetken
euomalaisen . ulkopoliittista
ajattelua.
Paasikiven
linja
Puheita vuosilta 1944—1956
245 sivua — Hinta nid. $1.75
J . K. Paasikiven puheet vuosilta
1944—1956 valottavat monelta
taholta' suuren valtiomiehen toimintaa.
Tässä poliittisessa Ja aatteellisessa
testamentissaan hän
esittää teoreettisen ja käytännöllisen
käÄityk&ensä sotiemme, jälkeisen
ajan historiasta.
Tilafckaa osoitteella:
Vapafis Publisliing
COMPANY LIMITED
P. o. Box 69 Sudbury, Ontario
Puola 16,25. 3X Nelson PnidenciOj
Brasilia 15,99, ^) Charles Craig,
USA 15 68.
4 x 400 n i c i t r i n v i < ^ : 1) Ame^
vikfea ( A l l K ^ Stinsoni Juan Fran-choichi,
Vimce . MaitthäevvB', Lee
Evaps) 3.08,6, 2) "Eurooppa (Jeanr
Claude Nallet, Timtohy Graham,
Jan Wemei-, Andrzej Badenski)
3.09,6.
Seivä.::, 1)' Harye . d'Encaiuss€,
Ranska 520, 2) Dick Railsback,
USA 509, 3) Kristos Papanikolaou,
Kreikka 50Ö. Bob Seagren ei saanut
tulosta.
Ktefcko: 1) Ludvik D a n ^ Tshek-koslovairia
60,98, 2) Sylveno Sir
mfeon italiK 60,45, ä) George Pu-ce,
Canada 39,53, 4) Gary Carlson,
USA 53.72.
Naiset: !
200 metriä: 1) Irene Kii-szensitein,
Puola 23,3, 2) Una Morris, Jamaika,
23,i) 3) ri-ene Piotriovvski, Ca-riad.
i, 24,0, 4) Maria Toth, Unkari
24,5. *
80 metrin aidat: 1) Cherrie Sher-
**ard, USA 10,9, 2) Mamie Rollins,
USA 11.0, 3) Mary Rand, Englanti
11,2, 4) Igc Schnell, Länsi-Saksa
11,2.
Kork-nis: 1) Eleanor Montgomery,
U S A 172, 2) Ilona Gucsenbauer
Itävalta 167, 3) Geitrude Schmidt,
ltärSak«:a 167, 4) Jenny Meldrum,
Canada.
800 m c t r J : Madeleine Manning,
USA 2.02,6, 2) Vor^ Nikolic, J u -
.«oslavi.i 2 02,6. 3) Doris Brown,
USA 2.05,3, 4) Karin Kessler, Länsi-
Saksa 2.07,1.
Keihu": 1) Danieda Jaworska,
Puola 56,16 2) Barbara Friedrich,
USA 55,60, 3) Amelia Koloska
Läns'-Saksa 54,71, 4) Renae Blair,
USA 53,49.
K u u l i : IVMargitta Gummel Itä-
Saksa 17,27, 2) Renata Boy-Ga-
: isch, ;tä-Srksa 16,82, 3) Nancy
McCi-edio Canada 14,14, 4) Mau-
1 een Dowde, Canada 13,64.
Judon MM-kisat
Japanin juhlaa
Salt iiSke City. — Viidennet ju-
.ion MM-k'iat jatkuvat Salt Lake
Citynsä. .V'irhain perjantaiaamuna
oH kahden sarjan, kevyen keski-i-
arjan ja keskisarjan, mestaruudet
1 atk-Tistu. Kumminkin sarjan voitto
meni otlotetusti japamlaisille.
Kevyessä keskisarjassa Japanin
Hiro;hi MTiatoya kohtasi loppuottelussa
korealaisen Park Soonin.
Kamppazlusla muodostui jännittävä
ja pitkä. Kun aikaa oli kulunut 5
ntinuutiia ? sekuntia sai Minatoya
aikaan ipponin ja mestarjus oli
hänen. Täesä sarjassa jakoivat
pronssimitalin Japanin Takeshi Na-katani
; a Korean Sam Park Chung.
Keskisarjcii loppuottelussa koh-itasivat
toisensa Japanin Eiji Ma-
' u k i ja HoHanmn Martin Poglajen.
.Alki'.tupnu;<'.elun jälkeen japanilainen
pr<)itt?iutui melko ylivoimaiseksi.
Hän voittikin kamppailun
ippoinilla, kun aikaa oli kulunut 1
minuuti i 34 sekuntia. Kolmannen
t i l an jakoivat Japanin Shinichi
Ensh j a Englannin B. A. T. Jacks.
SuonrijlaiJia ei ole lainkaan mukana
judon MM-kisoissa.
Kuubailaisurheilijät
eivät tulekaan
CNEn kilpailuihin
Toronto. — Kuuban kahdeksan
urheilijaa ja kaksi, valmen(tajaa ei
tulekaan sunnuntaina Canadian National
Exhibitionin rata- ja kenttä-urhciiuUlpriluihin.
' Hc ovat ilmoittaneet CNE:n ur-heilijaj
lostpn johtajalle George
Duthielle, että he eivät saa lentpä
Hajvanmi.sta Mexico Cityyn ja sei»
vuoksi eivät voi osallistua tähän
C N E : n cnsi:nmäiseen sunnuntaipäivänä
.pidettävään. Idlpailuun.
Mlv Duthic o n selittänyt ettsi ky-
.'.ym>s ole poliittisista seikoista
vaan lentovaikeuksista.
Kvubasitt piti -^tuleman naisten
4 X 100 metrin viestijoukkue joka
voitti ~Pan America kisoissa Win-nipegisca
kultamitalin ja miesten
4 X 100 met'. i n viestijoukkue rnikä
voitti samoissa kisoissa hopeaniita-
LMokouto
men(»ta
SCAUL: n. vuotuinen liittokokous
pidettiin Torontossa Tarmolassa elokuvin
7 pnä (67).
Ko&ouiksen avasi liiton monivuotinen
siihteeri Paavo Vaurio. P u -
beeniioiitadaksi valittiin Uuno Harju
St. Catharinesiin Starista j a Ake
Hunnakko Toronton Yrityksestä.
Sihteeredtä valittiin myös kaksi;
E r i c Männistö ja Paatvo Vaurio.
Näiden lisäksi valittiin-muut tar-peelliset
virkailijat.
Liittomme viidestä seurasta oli 11
viu"alUsta edustajaa, lisäksi veljes-edustajat
CSJ:n Toionton osastosta
Eino Salo, suurjuhlien musiikkiko-kouiksen
edustaäa Paul Hietala ja
lisäksi ilahduttavan suuri joukko
seuraajia. - -
Myöskin kokoustamme kunnioitti
läsnäolollaan Helsingin Jyryn pai-nijaveteraani,
valmentaja, toimitsija
ja Suomen T U L : n painijaoston jäsen,
Kalle Viljanen. Hän on ollut
monissa maissa painijain matkaoh-jaajana.
Hänen vuosikymmenien toi
mintansa on jatkunut aina viime
vuosiin saaikka.
Helsingin Jyryn jäsenmäärä on
kaksi ja puoli tuhatta j a lisäksi sen
alaisuudessa toimivia nuorisoryhmiä.
Suomen T U L : n alaisena on osa
puilleen puolet Suomen urheilusta.
Kalle on ollut täällä Canadassa,
Port Arthurissa kolmen vuoden
ajan vuosina 1925—26—27. Hän on
nyt vieraskäynniUä Anni ja Alma
Saineen luona, joista Alma on hänen
siskonsa.
Kalle olisi toivonut näkevänsä:
enemmänkin vanhoja painikaverei-taan
ja*pyysi allekirjoittaneen välittämään
tei-veiset Esko Telkkiselle
ja toisille painitovereille.
Niinpä arvon vieraamme toi Helsingin
Jyryn ja Suomen T U L : n ter.
vehdyksen ja sanoi, että on ollut
suuri ilo olla seuraamassa urheiluja
inusiikkijuhlia, sekä urheiluväen
kokousta.
Kokouksen loputtua annettiin
Kalle Viljamaalle liittomme ansiomitali!
ja Canadan satavuolislippu
täällä käyntinsä muistoksi.
Hän lupasi viedä terveisemme
Suomeen ja kiitti vielä saamastaan
huomiosta.
CSJrn Toronton o.saston veljes-edustaja
.sanoi tervehdyksessään,
että urheiluväen ja GSJ:n välillä
vallitsee mitä parhaat toverilliset
suhteet, joten kaikki toiminnat kulkee
hwässä yhteisymmärryksessä
eteenpäin: Hän k i i t t i Yrityksen jäseniä
siitä hyvästä työstä mitä he
tekevät varhaisnuorison hyväksi.
Musiikkikomiteah edustaja Paul
Hietala esitti musiikkikomitean toivomuksen,
että suurjuhlat pidettäisiin
heinäkuun alussa. Tultiin kuitenkin
siihen tulokseen, että se ei
luultavasti ole mahdollista, koska
asia on aikaisemmin sääntöjen mukaan
sovittu.
Seurojen edustajat kävivät laajan
keskustelun ja itsekritiikin kuluneen
vuoden toiminnasta. Toronton
Yritys onkin liittomme parhain ja
esimerkillisin seura ja sen toiminta
on monipuolista. Samoin Siidbu-ryn
Alerts, Wanupin Visa ja Beaver
Laken Jehu sekä Länsi-Ontariossa
Port Arthurin Isku Ovat toimivia
seui-oja. Sudburyn alueen seurat
teki esimerkillisen hyvää työtä ja
uhrasivat voimiaan suomalaisten yhteisen
Suomi-viikon hyväksi.
Vaikka Port Arthuriri Isku oli
Expo-nlf9vyyl(s3 kataasfa
Port Arthur. — Kahdessa edelli-
S6ssä kirjfeessä «Ien kertonut' tuio-reioMnista
tapahtumista EXP0.67
kepitfillä ja paviljongeissa: Neuvos^
toliiton Bolsoi-teatterin joukkueen
vierailusta ja nuoriso päivän yhteyr
dessä Hiroshiman atomitubon
rauisbotUaisuiudesta ja niiden mer.
kityksestä Canadan nuorisolle.
Nyt voin suorittaa vertailuja ja
esittelyjä sekä havaintoja. Suurimmat
ihmisjoukot tavallisesti olivat
pjitkin päivää pyrkimässä Neuvo&r
toliiton ja Tshekkoslovakiaa pavil-jonkeihi!
R; Joskus oli väkeä Uiitjassa
odottamaEsa myös Canadan. Britannian
ja Ranskan paviljonkeihin;
Mutta mihinkään ei päässyt sisälle
n i in varhain aamulla kun minä o l in
kjertelemässä. Virallisesti paviljom.
kien avaus tapahtui kello 10 aamulla.
Ensimmäisenä aamuna onneksi
tuli vaataan puhelias Quebecin
ranskalainen, joka oli 2-aniljoonan
asuklkaan, yhä ikasvavaassa Montrealissa
kotonaan, ja oli innostunut
de Gaullen käynnin herättämästä
keskustelusta ranskalafsen-canadah
itsemääräämisoikeuksista, merkiten
se Quebecin ranskalaisen kansakun.
nan englantilaisen Canadan rinnalla
tunnustamisesta yhteen Canadan
liittovaltioon kuuluvaksi tasaveroisena
kansakuntana. Olimme yksimielisiä
siitä, että pääminisiteri Pear
son ei iialunnut ymmärtää kysymystä
ja siksi onkin liittohallituksen
kanta tullut manattua pahemman
kerran, kosika se herätti keskustelun,
joka tulee jatkumaan kunnes
Canadan uusi perustuslaki kirjoitetaan
täällä Canadassa.
Suurten paviljonkien avaantumis-ta
odotellessa kiersimme katsele,
massa pieniä aina auki olevia. E n sin
terässulimon ja terästeollisuus-kehityksen
vaiheista näyttelyä, jos-
•>a yhteydessä selvisi kaverini olleen
Laboradorissa rautakaivostyö-läisenä..
Tuliann>e yksimielisyyteen,
että tulisi kehittää Canadan teräs.
teoUisuuUa kruunun kontrollin
alaisena täällä ikotona. niin ettei
Suurjuhlissamme edustettuna pienellä
joukolla, ei sen työtä voi väheksyä,
sillä jatkuvasti sieltä on
nuorta joukkoa riittänyt voimistclu-riveihin
ja sen toiminta on ylettynyt
ulkopuolellekin, joten seura on
liyvien tarkoitusperien ylläpitäjänä
huomioitu aina kaupungin isiä myö
ten.
Lopuksi kokous kiinnitti huomior
ta teknillisiin puoliin, joista käytiin
laaja keskustelu.
Tulevasuutta silmälläpitäen oli
ilahduttavaa havaita, että seurojen
johdossa on tällä kertaa yliopistokoulutuksen
saaneitakin, jotka ta-juavr^^
i<rhf»liutoiminnan tärkeyden.
Myöskin pidettiin hyvin tärkeänä
veteraanien työtä jotka monien vaikeuksien
läpi käyneinä ovat tinkimättä
tulevaisuutta silmällä pitäen
uhranneet aikaansa ja varoja nuorempien
sukupolvien hyväksi.
Myöskin meillä on tällä kertaa
esimerkin vuoksi mainittava sellaisia
nimiä kuin Karl Palomäki ja
Tauno Saari, jotka ovat urheilleet ja
olleet esimerkkinä toisille. Heitä ja
kaikkia toisiakin innokkaita urheilijoitamme
emme koskaan voi kyll
in kiittää.
Liittomme vuosikokous lopetettiin
toivoi-ikkain ihielin j a seuraava
kokous on suurjuhlien jälkeisenä
päivänä Sudburyssa vuonna 1988.
— P. Voutilainen.
PORT A R T H U R I N ^ «
Eva ja Matti
vaeltaisivat PM-titteUt
sekauinnissa
Kööpenh.amina. — Suomalaiset
i'imnrit jatkoivat hyviä esityksiään
viime viikolla Kööpcmhaminassa
jatkune, ssa Pohjoismaiden uinti-mestaruu^
kilpaliuissa. Kaksi mestaruutta
tuli lisää, joten niiden
määrä kohfsi j o kahdeksaan.
Eva >.igg voitti naisten 400 m:n
.sekauinnin hienolla tuloksella
S.37,5, jniillä hän oli täysin ylivoi-nuiiinen.
Toiseksi sijoittuneen Ruot-f.
in Giindlla Carlssonin aika oli
3.48,8.
' Mits[,i''n vastaavalla maitkalla
Port Arthur. — NDP:n Ontaiioh
maakuntajohtaja Donald C. Mac-
Donald vieraili Jäi^vienpäässä viime
viikon vaihteessa, osallistuen jär-jestökokoukseen
lauantaina. Sunnuntaina
illansuussa pidety.ssä pik^
nikiljsä fai-milla John Streetin Ös-tolan
tiellä puhui hän noin 125
osallistujalle. Hän ai*vioi, että kon-sei^
atiiviipuoliieen kansaHiseksi johtajaksi
tulee CJeorge HeK tai Ma-nitoban
pääministeri Duff. Robiin,
joista täytyy nykyisen johtajan
Diefenbakerin tehdä pian valinta.
Lopullinen ratkaisu tehdään syyskuun
6 päivänä puoluekokoukses-
:sa;;/,; ••••
Ontarion vaalien hän ennusti tulevan
h:ivin pian sen jälkeen: "ehkä
jo lokakuursa". Vaihtoehtona eivät
esiinny liberaalii,; mutta Uusi de-mokraattipuolue;'
sanOnhän ja korosti,
että "nieiUä on kaikki mahdollisuudet
vpiltaa Luoteis-Onlari-on
5:ssö vaalipiirissä". .
Kun on ikysymys hallitusministe-rien
häviölle .saattaminen, niin täytyy
se 4.ministeriin nähden tapahtua
Pohjois- ja Luoteis- Ontariossa
olevissa 12 vaaiipiirisä. :
Pääky.symys. näissä vaaleissa tulee
olemaan nouseva verotaakka,
joka on vyörytetty kuntien kannettavaksi,
kouluohjelma ja terveysohjelma,
ja eriikoisesti Luoteis-Ön-tariossa
taloustilanne, jossa uusien
työmaiiden varaamisen täytyy vastata
kouluista tulevien nuorten työ-
Matti Kasvio joutui tiukemmalle,
mutta !:orja.si kuitenkin voiton hedelmät
rjaiJä 5.08,9. Islannin Gud-munduf
Gislason, joka oli toinen,
ui uud»-,n mMiihsa ennätyksen 5,10,7.
mahdollisuuksiin.
Mrs. M. Seaman,NPP:n ehdokas
Port Arthurin vaalipiirissä hyväksyi
yleelnsä McDonaldin esitykset
vaaleihin nähden, mutta korosti taloustilanteessa
taistelua palkkojen
korottamiseksi, sekä maaseudulla
sivuteiden kunnostamisesta.
Ted Freeman. Foi t Williamin
vaalipiirien jäsen lainlaatijakunnas-sa
varoitti, että meidän on nyt valmistauduttava
vaalitöimintaän ehdokkaiden
puolesta, järjestäen äänestäjien
liiona vierailun, jne.
Piknikissä tarjoiltiin "hot dogs"
"haniburgereita" ja juomia, etupäässä
kahvia.
Emma Airola kiioli sairaalassa
pitkän sairauden jälkeen elokuun
13 p. Häh oli syntynyt Suomessa
ja oli kuollessaan 82-vuotias. Tähän
maahan vhän tuli Yhdysvaltain
kautta miehensä Ville Airolan kans-
.sa V. 1903. J a t k e e n s a jäi tytär
Pirkko (Mrs. E. Hostikka) yksi pojanpoika
Edward. Sisko ja muita
sukulaisia Suomessa. Hautaus toimitettiin
keskiviikkona.
Selma Koivisto kuoli sairäaiassa
elokuun 11 p. Hän oli syntynyt
Kemijärvellä Suomessa, ollen nyt
74 vuotias. Canadaan saapui hän
60 vuotta sitten j a asuen uudisfar-marina
Kaministiqun alueella. Häntä
suremaan jäi aviopuolisonsa
Wester. yksi poika, Walter Hend-irickison,
neljä tytärtä, Laila Signe,
Ines ja CUira, U la.stenlasta ja
5 lastenlasten lasta j a .multa sukulaisia.
Hautaus fluoritöttiin viime
tiistaina. ATH.
meddän rautamalmirikkauksianune
(Vietäisi' jatiknvasti Yhdysvaltoihin^
teräkseJUi kehittämistä varten, jos-i%
sitten joudumTKie karkealla ,hin-naHa
ostamaan terästä rakenmustar.
peisilimme.
Sitten me eixKsimme ja minä menen
Netnvostolillton paviljonkiiii<
ravintolan puolelle päivälliselle ja
sen jälkeen ^catselemaan sen .suu.
remmoi&ta näyttelyä, jossa saatiin
pohjatieteeHiset havaintonäytteei
.sähkö-, teräsi ja muihin teoUisuuk.
Män. sekä aoalailismin SO-vuotieta
'kehitystä, vieläpä avaruustutkinnon
voimista ja salaisuuksista. Kulkien
Britannian, Itaiian j a Ranskan paviljonkien
läpi, ohitin monta pientä
laitinalaiisen Amerikan maiden pa-viljonkia
(Mexico, Haiti, Venetzue-la,
Jlamalca, jne.) ja iltapäivällä
teetä juomaan jouduin Jugoslavian
paviljonkiin, sekä i l l an suussa Kuu^
ban paviljonkiin, jossa nuoren vallankumouksen
saavutuksia esitettiin
selostuksilla j a elokuvilla.
Toisena aamuna menin Skandinavian
paviljonkiin, jossa olin kuul-lut
että suomalaisten ansiosta siellä
saa ravintolasta kahvia jo ennen
paviljongin avautumista.. Mutta kokemus
totesi päinvastaiseksi. Vaan
kun sinne ei tarvinnut jonossa
odottaa, niin katselemiset tuli' suo.
ritettua nopeasti ja pääsin kahville
aikanaan. Siinä ympäristössä oli
Sveitsin ja muiden Europan maiden
(Belgian, Hollannin, Itävallan)
paviljonkeja, joiden ohittamisessa
ei ollut esteitä sisälle kurkistami-seen
ja tapahtui siis nopeasti.
Kjohokkeella . kulkevalla "junall
a " matkustaen tuli kotia mennessä
läpäistyä Yhdysvaltain paviljonki.
Sen paviljongin näkyvä pyöreä
ulkekuori oli valmistettu Canadas-ta
viedystä rautamalmista PittSr
burghin terässulimossa kehitetystä
teräksestä ja raudasta. Sisällä oli
pääasia . s a D . Fairbanksin, Marilyn
Monroen y.m. Hollywoodin näyttelijäin,
(myöskin Chariey Chaplinin)
muotokuvia ja näytettiin kohtauksia
eräistä näytelmistä. Ylös kat-
.soessa näkyi avaruuslentojen suurennettuja
kuvia kuim tutkimuksista,
jotka olimme aikoinaan nähneet
sanomalehdissä. Ei mitään
uutta.
Kolmantena aamuna menin ensin
Yhdystyneiden Kansakuntien paviljonkiin
oikeastaan sen vuoksi, että
siellä sai aamulla kahvia jo ennen
kello 10. Kun se oli lauantai, elok.
5 p., ja myös Ontarion päivä, niin
seurailin paperiyhtiöiden järjestämää
näyttelyä ja siihen yhdistettyä
ohjelmaa, johon yhdistyi myöskin
suomalaisten juhlaohjelman esityk.
set ,• • • •• ... ...
Niinpä Ontarion paviljongin jälkeen
alkoi .kiipeäminen Canadan
paviljonkn. korkeuksiin, josta vuorostaan
liukui tie Canadan toisiin
maa/kuntien ja Canadan intiaanien
paviljonkiin, jne.
Päivällistä syömään menin täl-läkertaa
Intian paviljongin ravintolaan
ja myös sisälle paviljongin
eri lattioille, missä pääasiallisen
näkemyksen muodosti erilaisten uskonnollisten
suuntauksien ja muinaisten
kulttuurien kehityksien historian
tiilkinta alkaen 4,000 vuotta
sitten jne.
Israelin paviljongissa käynti tapahtui
juoksujalkaa ja rajoittui
enemniän vanhojen kristittyjen tarinoiden
tarkisteluun.
Heti kello 12 jälkeen päivällä
täytyi osailistua nuorison paviljongissa
alkavan ohjelnian seuraanii-secn.
^ ..•
Tulihan Siellä ohimennen kurkistettua
moneen paikkaan, josta ei
tullut tehtyä muistiinpanoja. Ehkä
kuitenkin ottamani elokuva tulee
jotakin palauttamaan inulstiini,
kunhan sen joskus saain kehitettynä
tairkisteltavaksj. Siihen voimme joukolla
tutustua Port Arthurin F i n nish
haalilla.
Minun numeroni EXPÖ-67 pyöri
kolme kertaa 29 miljoonan ympärillä
ja kun lähemmin ajattelin, tul
in havaitsemaan ettei ole vielä
käynyt siellä 30-milJoonaa vierasta,
vaan mieluumminkin henkilökohtaisesti
vähemmän kuin puolet s i i tä,
koska övipileltien o.stajissa on
ollut sellaisiakin jotka ovat käyneet
useina päivinä. Sama pitää paikkansa
EXPO-67 saarelle maanalaisessa
Metrossa kuilkijoihin. — ATH.
Tof$taI, olök. 17 p. Thured^y, Aug..!?, 1967 Sivtt^ %
Juhlamattcalla Hiroshiman
muistotiliiisuuksissa
Port Artlnur. — "Nuoriso; ilo ja
rauha" o l i juihlallisuuiksien tunnuksena
Expo 67 nuorison päiivänä joka
alkoi lauantaina flokuum 9 p- h
jatkui koko päivän sunnuntaina, elo
kuun ö p.
"Nuorison päivä on kokonaan Canadan
nuorison saavutus", sanoi D.
Roussepoles "Our Generation" j.ul-kaisun
toimittaja, selostaen, että
tätä järjestelyä ykstoUeliseati tuki.
vat yleis-canadalaisep Youth Advisory
komitean edustamat 36 e r i jär-,
jestöä, Boy Scout-ryhmiatä SUPA:n;
Paviljongissa järjestettyä ohjelmaa
suoritettiin samaan aiksan k un
ulkona oli kuorojen laultM. Siellä
puhuivat rauhanliikkeen edustajat
vaatien Y'h4ysvaltoia lopettamaan
sotansa Vietnamissa; Georgian valtion
lalnlaatijakunnan eräs jäsen ja
siviilioikeuksien puolesta aktiivinen
toianitsija puhui ensin. Häntä seurasi
Norman Thomas,. USA sosia^
lilstipuolueen veteraani ja Paul
Goodman, yhteiskuntatieteen luennoitsija
ja kirjailija. Kaikki vetosi,
vat nuorison taisteluun rauhan puolesta.
Nuorison päivän tunnuksia
tulkitsivat montrealilainen laulaja
Pauline Julien ja englantilais-Gana-dalainen
kansanlaulaja (}ordon
Lightfoot.
Nuorisopäivän toimintoja seurasi
noin 10,000 nuorta, kuunnellen
myös quebecilaisten kuorojen esityksiä.
Yhdessä välissä Ralph
Bunche puheessaan julisti kannattavansa
Yhdistyneiden Kansojen
yleissihteerin U Thantin kantaa
Vietnamin sotaan nähden;
Vaikka eräät Toronton lehtien k i r
joittajat ja TV:n uutisi-apoitterit
yriKivät kyynilUsesti väheksyä mio-
Toryjen yksi toivo
näkee ohjelmissa
tutkimisen aihetta
Toronto. — Konservatiivipuolueen
k:^nsallisen johtajan »manttelia
tavoittelevan Manitoban. pääministeri
Duff Robiin sanoi tiistaina To-ronto.<
sa "vaalipuheensa yhteydessä",
että Canadan tulisi tarkistaa
uudelleen asennettaan NATO-liiton
jäsenmaana.
Hän . .sanoi sanomalehtimiesten
haastaltelutilaiäuudessa, että Canadan
pitäisi tutkia uudelleen puolustus-
ja ulkopolitiikkaansa saadakseen
selville soveltuuko ^^ne 70-
luvun olo.suhteisiin.
Hän kieltäytyi kuitenkin menemästä
yhtä kauaksi k u i n meni kon.
sei-vatiivipuoluecn kansallinen presidentti
Dalton Camp, joka sanoi
konsei-vatiivien "ajattelijain konferenssissa'
viime viikolla, että Canadan
tulisi erota N ATO:sta ja
NORAD:ista sekä keskittää resui*s-sinsa
ulkomaiden avustusohjelman
toteuttamiseen.
"Olisi vääiin antaa näin laajapohjaista
lausuntoa" sanoi mr.
Robiin, mutta hän jatkoi, puolueen
kansallinen presidentti piti siellä
tärkeän ja ajattelua aiheuttavan puheen,
riiheen jokciista lausetta kannattaa
harkita vakavasti.
"Se puhe riitti vakuuttamaan
me"ile. että nyt on sopiva aika
('utikia frokonaan meidän puolustus-f
trategiaamme nähdäksemme, vastaavatko
ne 70jluvun taiT)eita hän
sanoL
risopäivän juhlallisuuiksia /Canadan
nuorisoai pyrkimyksien tulkinnasta
niin ne eivät voineet kieltää sitä
että yljmpänä kaiken tuotiin esiin ^
pyrkimys rauhasta;
Torontossa suanuntalna, elokuun
6 päivä iltana; alkoi kello 7 Hiros-h
i ^ n muistotilaisuus Queens puistossa
paria monttitalon edustalla
josta useita satoja käsittävä joukko;
mustia surunauhoja /käsivarsissaan
kantaen marsisiittiin kaupungintalolle,
seuraten kummun hiljaista tah-:~
tia j a katukäytävän levyistä tunnus^
t3^"NO MORE HIROSHIMA". Neljä
marssijaa kantoi Yhdysvaltain
lipulla peitettyä tavallisen kokoista
' mustaa arkkua,' joka symbolisoi
Yihdysvaltaln atomipommilla suoritettua
Hirosd]iman ja Nagasagin
tuhoamista ja nyt. käynnissä olevaa
julmaa sotaa Vieitnamissa.-
Ruumisarkku jätettiin Yhdysvaltain
konsuliviraston rappusille; ja
pastoa-i Milton Little puhui lyhyesti.
Hän sanoi tämän 'tarkoituksen
tulkittavan kolmella sanalla: "Muistotilaisuus,
protesti ja varoitus"
22 vuotta sitten U.S.A:n atortiir
hyökkäystä j a nykypäivän oikeute-tonta
Vietnamin sotaa vastaan ja
varoitus siitä, " e t tä Yhdysvallat on
moraalisesti vararikkoutunutta kan-
.sakunlaa, joka voi uudelleen :käyt-tää
atomiaseita." Hän kehoitti eana-dalaisia
liittymään yhteen, pakoitta-en
U. S, A:n politiikan muutokseen.
• •
Kaupungintalolla, pihamaaneli-össä
J<>me5 G. Endicott puheessaan
kehoitti Canadan hallitusta
omaksumaan kannan ettei yCanadan
maaperällä sallita atomiaseita ja
Vietnamin sodan lopettamista. K i r jailija
June Calllwood sanoi, että
tällainen mielenosoitus ilmaisee,
että kansanjoukot ovat valmiit taisteluun
jotta 60- vuotisluvulla eivät
ihmiset salli viattomia ihmisiä
mui'hattavan.
Yhdistyneen kirkon t>astori John
Morgan lopetti tilaisuuden lausuen,
ett^ taistelu ydinasesotaa- vastaan
ylititää kaikki poliittiset erimielisyydet
j a meidän täytyy olla vastuun,
alai-ia 20-vuosisadan ihmisen epä.
onnistumisesta, jos sallimme ydinasesodan
puhkeavan maailmassa.
ATH.
Lähes 60,000
minkkiä hukkui
Oravaisissa
Oravöii^ten. tohtarn minkki ta rh^al-:
la hukkui viikko sitten maanantaina
ruurin'>sa niistä 60,000:sta minkis- .
tä, joiden talot olivat voimalaitok-i
en lammer. yläpuolella. Vahingot '
:iousevat miljooniin markkoihin.
Koko päivän ponnistelivat hoitajat
pela.i-tu^-töissä, mutta vesi laski vain
hitaasti, vn'kka padot oli yöllä rä-
.'äytetty auki. Kokj suuri tarha o li
katoksi.! myöten veden alla. vail)
hopoanv.är!;,et peltikatot loistivat
iltapäivällä kuolleen minkkikaupun-t'in
yläpuoli?lla.
Paikalle ci aluksi saatu veneitä, .
joten pelastustoimet vaikeutuivat
suuresti. Yöllä oli tehtävä ratkaisu ;
Oravaisten verkatehtaan j a n i i n k k i -
tarhnn välillä ja ininkkitarha uh-
I attiin, sillä sillan räjäyttämuicn ja
veden juoLsun turvaaminen olisi
hajottaiiut csan joen rannalla si-
.laitsev.-.sta tehtaasta.
(ISÄ kieifää briltien
Lontoo. — Yhdysvallat bn kieltänyt
Englantia myymästä Perulle
kuutta Englannin ilnriavoimien entistä
eanberra-pommikbnetta, jota
on valmistettu Yhdysvaltain
avustuksella. Englannin ulkoministeriön
edustajan ilmoitukspn mukaan
kieltoa saatetaan myös soveltaa
ainakin kolmen muun Etelä-Ämerikan
maan Englannille esittämiin
tiläuiksiin.
Yhdysvallat osalli-stui Canberra-ipommikoneiden
valmistu-s^kustah.
nuksiin Englanni.s.sa ja YhdysvaL-tuin
keskinäisen puoliistusohjel-man
puitteissa, ja sopimuksessa
mainittiin ehtona, ettei Englanti .saa
myydä koneita, neuvottelematta Yhdysvaltain
hallituksen kanssa.
SUURI KIITOS
kaikille tovereille Canadassa, joiden seurassa on saatu
viettää, niin monta ihanaa hetkeä. -
Ystävyytenne lämmittää meitä pitkän aikaa.
; SANNIJA TOPI VALLILA
Miami, Florida U.S.A.
Sy\'itstl surren ilmoitao, että rakaa michetti
VAITOJJOHANNES MÄKINEN
(MÄKI)
syntynyt Karstulassa, Suomessa, elokuun 29 pnä 1900, nukkui ikui-
.scen uneen Kirkland' Laken salraala.ssa heinäkuun 18 pnä lOei.
Liihinnil surcninan jiUvät minä. Itänen vaimonsa Hilja Ja poikansa
Reino tässä lAaassa kolme .siskoa Ja kaksi veljeä Suomessa
sekä paljon miiita sukulaisia Ja tuttavia Suomessa Ja tässä maassa.
On kohtalon kulkM niin kuftima,
läpi tuvklen käy elon tie.
Oi, mfesä on surujen summa,
mls.sä. niurheideu määrä He.
Hyviin yötä, nukkuos hyvin,.
nuku tuuli-en lau>'ulliin kera
knlmiston hiljaisen soiton.
Se rauhaan tuutivl .sun.
Sini kuultava holvikatbo
sinun hnutai?! yllä on,
Joka anmu häily vi siellä
.•iäde karkelo aurUigon,
Nyt yk.v,inänl dontieta . kuljen,
surun hiljaa -.«j-dämeeni- suljen
Mennyttä aikaa muistellen
elonllt«. polkuja ykiiin kulkien.
Vaimosi HILJA.
Kun ilta isaapui niin matka
päättyi
ja uneen uuvutti väsyireen.
Ei tunnu tuska,, oi vajva mainen,
on rauha .sydämessä kärsineen.
PoiliaBi REINO
Kilta? kantajille ja-kalkille Jotka ULsnilolollann kunnioittivat
vainajan viimeistä mntknn. Kiitos kiukkaslsta. Klito.s pastori K n -
[rllnlle kauniista Jttähyväiispuheefita.
HILJA JA REINO '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 17, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-08-17 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus670817 |
Description
| Title | 1967-08-17-03 |
| OCR text |
Vanha mantere löi Amerikan: /
miehet 109-100; naiset 60-55
Montreal. — Earoopain. yloisur-ftöHijat
voittivat AmerikaTi Mont-i-
e^llssa • jäijestetyjssii kaksipäiväisissä
yieisurhiellukilpaauissa koko-aaiispdsteirt
169—155. Sekä Euroopan
joukkueen miahot että noiseit
^ e l v i y t y i VM voittajilcsi- tässä kah-d€
JX DKKiinosan ensinvmäisessä yleis-urh^
iluotteVjssa. Miehet voittivat
pfctoin 109^-100 ja naise,t 60-55.
Noin 8,000 katselijaa Moatiealin
ExpflO-stadionilla näki, kuiäika . E u -
iootn,n miehet nappasivat sensaa'-
tioniaisjficti kaksoisvoiton 800 ni:Ilä,
: f.amoin 5,000 m:Ilä j a kuinka Icent-tälajit
inenivät murskaavan ylivoimaisesti
Eurooppalaisille. Amerik-icalaiset
vorltivat neljä lajia, jotka
Icaikld olivai juoksuja, mutta eivät
onnistuneet saamaan yhtään kak-foisvoiitoa.
Toisen päivän pisteet
olivat Euroopan' hyväiksi 62—43.
N.^istt-Ji lajit sitä vastoin olivat
jllättäfven iasaisia. Molemmat joukkueet
saa\'U.ttivat neljä voittoa,
joista kummallakin yksi o l i kak-foisvoilto,
ja'päivän pisteet tasait-
Uinidn numeroin 3 3 ^ 3 .
Y]eis:u-li'HluotteUiin parhaaaa miehenä
paiki'.Uiin seiväsvoittaja d'En-cauäse
ja naisena kuulantyöntäjä
Margitta Gummel.
Euroopicjn joukkueen valmeiitaja
Ran&kan Fjancois Robct sanoi ottelun
jillkeoai, ettei hän ollut lainkaan
yllättynyt tuloksesta: — Euroopassa
aioiu 500 miljoonaa ihmistä
ja ".o on y l i kaksi kertaa
(-nemmiin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen
väestö. Euroopassa on nykyään
'.aliTrentajia ja urheilijoilla
on voilcntahtoa. Meillä on valtaisa
poteutiaali ja olomme jättäneet
jälktomme sodat j a köyhyyden.
Kilpailuicsa ei saavutettu uusia
rnaajlman- lai Euroopan ennätyksiä.
Suurin yllätys oli ranskalaisen
Herve d'Encaussen voitto seiväs-hypyc-
sä tuloksella 520; joka sivuaa
Ranskan eiaiätystä. Entinen maa-iimanenaätyksen
haltija Bob Sea-gren
ei selviytynyt aloituskorkeudesta
490:stä eiliä saanut tulosta
lainkaan'.
/
TULOKSIA:
Miehet.
400 ;r.et:i"m aitajuoksu: 1) Ron
Whi(neyi USA 50,1, 2) John Sher-wood.
Englanti 50,8, 3) Russ Ro-gers,
USA 50,9, 4) Gerhardt Hen-jiege,
L;tns'-Sak£a 51,6.
200 metriä: 1) John Carlos, U SA
20,5,, 2) Eoger Bambuck, Ranska
20,9," 3- J t i T y Bright,; U S A 21,3,
4) Jean Claude Nallet 21,4.
Mouiiari:/!) Uwe Beyer, Länsi-
Saksa 67,41, 2) Gyula Zävotzky,
Unkari 66,87, 3) Tom Gage, U SA
66,52, 4r George Frenn, U S A 62,20.
5,000 metriä: 1) Lajos M^^cser,
U n k i r i 14.01,8,2) Gaston Roelants,
Belgja 14.02^0, 3) Juan Martinez
Meksiki» 14.14,4,; 4) Louisi Spott,
USA 14.31,2.
800 riietrla: 1) Franz Josef Kem-per,
Länsi-Saksa 1.49,3, 2) Jean»;
Pierre Dufrcsne, Ranska 1.50,1, 3)
Brian McLaren, Canada 1.50,3, 4)
B i l l Crothera, Canada, .1.51,7. •
3,000 metrin esteet: 1) Chris Mc-
Gubbins, U S A 8.44,1, 2) Istvan Joni,
Umuiri 8.55,0, 3) Maiuioe Her-riott,
Erigl.;nti 8.56,0, 4) Conrad
Nighliaigale USA 9.01,2.
K o l m i l o i k k a : , ! ) Henrik Kalocsai,
Unkari 16.56, 2) Jozef Schmidt,
Suomen
ulkopolitiikan
kehityslinjat
1809 - 1966
147 Sivua — Hinta nld. $1.40
Esitelmäsarja
toimittanut nitka Hakalehto
Teos sisältää tärkeät esitelmät,
jotka vuoden 1965 syksyllä pidettiin
Nuoren Polven IHkopoliitti-sen
Yhdistyksen järjestämän esitelmäsarjan
puitteissa. Yhdentoista
poliitikon ja historioitsijan esitelmät
valottavat autonomisen ja
itsenäisen Suomen kansainvälisiä
suhteita ja ovat omiaan laajentamaan
ja syventämään tämän hetken
euomalaisen . ulkopoliittista
ajattelua.
Paasikiven
linja
Puheita vuosilta 1944—1956
245 sivua — Hinta nid. $1.75
J . K. Paasikiven puheet vuosilta
1944—1956 valottavat monelta
taholta' suuren valtiomiehen toimintaa.
Tässä poliittisessa Ja aatteellisessa
testamentissaan hän
esittää teoreettisen ja käytännöllisen
käÄityk&ensä sotiemme, jälkeisen
ajan historiasta.
Tilafckaa osoitteella:
Vapafis Publisliing
COMPANY LIMITED
P. o. Box 69 Sudbury, Ontario
Puola 16,25. 3X Nelson PnidenciOj
Brasilia 15,99, ^) Charles Craig,
USA 15 68.
4 x 400 n i c i t r i n v i < ^ : 1) Ame^
vikfea ( A l l K ^ Stinsoni Juan Fran-choichi,
Vimce . MaitthäevvB', Lee
Evaps) 3.08,6, 2) "Eurooppa (Jeanr
Claude Nallet, Timtohy Graham,
Jan Wemei-, Andrzej Badenski)
3.09,6.
Seivä.::, 1)' Harye . d'Encaiuss€,
Ranska 520, 2) Dick Railsback,
USA 509, 3) Kristos Papanikolaou,
Kreikka 50Ö. Bob Seagren ei saanut
tulosta.
Ktefcko: 1) Ludvik D a n ^ Tshek-koslovairia
60,98, 2) Sylveno Sir
mfeon italiK 60,45, ä) George Pu-ce,
Canada 39,53, 4) Gary Carlson,
USA 53.72.
Naiset: !
200 metriä: 1) Irene Kii-szensitein,
Puola 23,3, 2) Una Morris, Jamaika,
23,i) 3) ri-ene Piotriovvski, Ca-riad.
i, 24,0, 4) Maria Toth, Unkari
24,5. *
80 metrin aidat: 1) Cherrie Sher-
**ard, USA 10,9, 2) Mamie Rollins,
USA 11.0, 3) Mary Rand, Englanti
11,2, 4) Igc Schnell, Länsi-Saksa
11,2.
Kork-nis: 1) Eleanor Montgomery,
U S A 172, 2) Ilona Gucsenbauer
Itävalta 167, 3) Geitrude Schmidt,
ltärSak«:a 167, 4) Jenny Meldrum,
Canada.
800 m c t r J : Madeleine Manning,
USA 2.02,6, 2) Vor^ Nikolic, J u -
.«oslavi.i 2 02,6. 3) Doris Brown,
USA 2.05,3, 4) Karin Kessler, Länsi-
Saksa 2.07,1.
Keihu": 1) Danieda Jaworska,
Puola 56,16 2) Barbara Friedrich,
USA 55,60, 3) Amelia Koloska
Läns'-Saksa 54,71, 4) Renae Blair,
USA 53,49.
K u u l i : IVMargitta Gummel Itä-
Saksa 17,27, 2) Renata Boy-Ga-
: isch, ;tä-Srksa 16,82, 3) Nancy
McCi-edio Canada 14,14, 4) Mau-
1 een Dowde, Canada 13,64.
Judon MM-kisat
Japanin juhlaa
Salt iiSke City. — Viidennet ju-
.ion MM-k'iat jatkuvat Salt Lake
Citynsä. .V'irhain perjantaiaamuna
oH kahden sarjan, kevyen keski-i-
arjan ja keskisarjan, mestaruudet
1 atk-Tistu. Kumminkin sarjan voitto
meni otlotetusti japamlaisille.
Kevyessä keskisarjassa Japanin
Hiro;hi MTiatoya kohtasi loppuottelussa
korealaisen Park Soonin.
Kamppazlusla muodostui jännittävä
ja pitkä. Kun aikaa oli kulunut 5
ntinuutiia ? sekuntia sai Minatoya
aikaan ipponin ja mestarjus oli
hänen. Täesä sarjassa jakoivat
pronssimitalin Japanin Takeshi Na-katani
; a Korean Sam Park Chung.
Keskisarjcii loppuottelussa koh-itasivat
toisensa Japanin Eiji Ma-
' u k i ja HoHanmn Martin Poglajen.
.Alki'.tupnu;<'.elun jälkeen japanilainen
pr<)itt?iutui melko ylivoimaiseksi.
Hän voittikin kamppailun
ippoinilla, kun aikaa oli kulunut 1
minuuti i 34 sekuntia. Kolmannen
t i l an jakoivat Japanin Shinichi
Ensh j a Englannin B. A. T. Jacks.
SuonrijlaiJia ei ole lainkaan mukana
judon MM-kisoissa.
Kuubailaisurheilijät
eivät tulekaan
CNEn kilpailuihin
Toronto. — Kuuban kahdeksan
urheilijaa ja kaksi, valmen(tajaa ei
tulekaan sunnuntaina Canadian National
Exhibitionin rata- ja kenttä-urhciiuUlpriluihin.
' Hc ovat ilmoittaneet CNE:n ur-heilijaj
lostpn johtajalle George
Duthielle, että he eivät saa lentpä
Hajvanmi.sta Mexico Cityyn ja sei»
vuoksi eivät voi osallistua tähän
C N E : n cnsi:nmäiseen sunnuntaipäivänä
.pidettävään. Idlpailuun.
Mlv Duthic o n selittänyt ettsi ky-
.'.ym>s ole poliittisista seikoista
vaan lentovaikeuksista.
Kvubasitt piti -^tuleman naisten
4 X 100 metrin viestijoukkue joka
voitti ~Pan America kisoissa Win-nipegisca
kultamitalin ja miesten
4 X 100 met'. i n viestijoukkue rnikä
voitti samoissa kisoissa hopeaniita-
LMokouto
men(»ta
SCAUL: n. vuotuinen liittokokous
pidettiin Torontossa Tarmolassa elokuvin
7 pnä (67).
Ko&ouiksen avasi liiton monivuotinen
siihteeri Paavo Vaurio. P u -
beeniioiitadaksi valittiin Uuno Harju
St. Catharinesiin Starista j a Ake
Hunnakko Toronton Yrityksestä.
Sihteeredtä valittiin myös kaksi;
E r i c Männistö ja Paatvo Vaurio.
Näiden lisäksi valittiin-muut tar-peelliset
virkailijat.
Liittomme viidestä seurasta oli 11
viu"alUsta edustajaa, lisäksi veljes-edustajat
CSJ:n Toionton osastosta
Eino Salo, suurjuhlien musiikkiko-kouiksen
edustaäa Paul Hietala ja
lisäksi ilahduttavan suuri joukko
seuraajia. - -
Myöskin kokoustamme kunnioitti
läsnäolollaan Helsingin Jyryn pai-nijaveteraani,
valmentaja, toimitsija
ja Suomen T U L : n painijaoston jäsen,
Kalle Viljanen. Hän on ollut
monissa maissa painijain matkaoh-jaajana.
Hänen vuosikymmenien toi
mintansa on jatkunut aina viime
vuosiin saaikka.
Helsingin Jyryn jäsenmäärä on
kaksi ja puoli tuhatta j a lisäksi sen
alaisuudessa toimivia nuorisoryhmiä.
Suomen T U L : n alaisena on osa
puilleen puolet Suomen urheilusta.
Kalle on ollut täällä Canadassa,
Port Arthurissa kolmen vuoden
ajan vuosina 1925—26—27. Hän on
nyt vieraskäynniUä Anni ja Alma
Saineen luona, joista Alma on hänen
siskonsa.
Kalle olisi toivonut näkevänsä:
enemmänkin vanhoja painikaverei-taan
ja*pyysi allekirjoittaneen välittämään
tei-veiset Esko Telkkiselle
ja toisille painitovereille.
Niinpä arvon vieraamme toi Helsingin
Jyryn ja Suomen T U L : n ter.
vehdyksen ja sanoi, että on ollut
suuri ilo olla seuraamassa urheiluja
inusiikkijuhlia, sekä urheiluväen
kokousta.
Kokouksen loputtua annettiin
Kalle Viljamaalle liittomme ansiomitali!
ja Canadan satavuolislippu
täällä käyntinsä muistoksi.
Hän lupasi viedä terveisemme
Suomeen ja kiitti vielä saamastaan
huomiosta.
CSJrn Toronton o.saston veljes-edustaja
.sanoi tervehdyksessään,
että urheiluväen ja GSJ:n välillä
vallitsee mitä parhaat toverilliset
suhteet, joten kaikki toiminnat kulkee
hwässä yhteisymmärryksessä
eteenpäin: Hän k i i t t i Yrityksen jäseniä
siitä hyvästä työstä mitä he
tekevät varhaisnuorison hyväksi.
Musiikkikomiteah edustaja Paul
Hietala esitti musiikkikomitean toivomuksen,
että suurjuhlat pidettäisiin
heinäkuun alussa. Tultiin kuitenkin
siihen tulokseen, että se ei
luultavasti ole mahdollista, koska
asia on aikaisemmin sääntöjen mukaan
sovittu.
Seurojen edustajat kävivät laajan
keskustelun ja itsekritiikin kuluneen
vuoden toiminnasta. Toronton
Yritys onkin liittomme parhain ja
esimerkillisin seura ja sen toiminta
on monipuolista. Samoin Siidbu-ryn
Alerts, Wanupin Visa ja Beaver
Laken Jehu sekä Länsi-Ontariossa
Port Arthurin Isku Ovat toimivia
seui-oja. Sudburyn alueen seurat
teki esimerkillisen hyvää työtä ja
uhrasivat voimiaan suomalaisten yhteisen
Suomi-viikon hyväksi.
Vaikka Port Arthuriri Isku oli
Expo-nlf9vyyl(s3 kataasfa
Port Arthur. — Kahdessa edelli-
S6ssä kirjfeessä «Ien kertonut' tuio-reioMnista
tapahtumista EXP0.67
kepitfillä ja paviljongeissa: Neuvos^
toliiton Bolsoi-teatterin joukkueen
vierailusta ja nuoriso päivän yhteyr
dessä Hiroshiman atomitubon
rauisbotUaisuiudesta ja niiden mer.
kityksestä Canadan nuorisolle.
Nyt voin suorittaa vertailuja ja
esittelyjä sekä havaintoja. Suurimmat
ihmisjoukot tavallisesti olivat
pjitkin päivää pyrkimässä Neuvo&r
toliiton ja Tshekkoslovakiaa pavil-jonkeihi!
R; Joskus oli väkeä Uiitjassa
odottamaEsa myös Canadan. Britannian
ja Ranskan paviljonkeihin;
Mutta mihinkään ei päässyt sisälle
n i in varhain aamulla kun minä o l in
kjertelemässä. Virallisesti paviljom.
kien avaus tapahtui kello 10 aamulla.
Ensimmäisenä aamuna onneksi
tuli vaataan puhelias Quebecin
ranskalainen, joka oli 2-aniljoonan
asuklkaan, yhä ikasvavaassa Montrealissa
kotonaan, ja oli innostunut
de Gaullen käynnin herättämästä
keskustelusta ranskalafsen-canadah
itsemääräämisoikeuksista, merkiten
se Quebecin ranskalaisen kansakun.
nan englantilaisen Canadan rinnalla
tunnustamisesta yhteen Canadan
liittovaltioon kuuluvaksi tasaveroisena
kansakuntana. Olimme yksimielisiä
siitä, että pääminisiteri Pear
son ei iialunnut ymmärtää kysymystä
ja siksi onkin liittohallituksen
kanta tullut manattua pahemman
kerran, kosika se herätti keskustelun,
joka tulee jatkumaan kunnes
Canadan uusi perustuslaki kirjoitetaan
täällä Canadassa.
Suurten paviljonkien avaantumis-ta
odotellessa kiersimme katsele,
massa pieniä aina auki olevia. E n sin
terässulimon ja terästeollisuus-kehityksen
vaiheista näyttelyä, jos-
•>a yhteydessä selvisi kaverini olleen
Laboradorissa rautakaivostyö-läisenä..
Tuliann>e yksimielisyyteen,
että tulisi kehittää Canadan teräs.
teoUisuuUa kruunun kontrollin
alaisena täällä ikotona. niin ettei
Suurjuhlissamme edustettuna pienellä
joukolla, ei sen työtä voi väheksyä,
sillä jatkuvasti sieltä on
nuorta joukkoa riittänyt voimistclu-riveihin
ja sen toiminta on ylettynyt
ulkopuolellekin, joten seura on
liyvien tarkoitusperien ylläpitäjänä
huomioitu aina kaupungin isiä myö
ten.
Lopuksi kokous kiinnitti huomior
ta teknillisiin puoliin, joista käytiin
laaja keskustelu.
Tulevasuutta silmälläpitäen oli
ilahduttavaa havaita, että seurojen
johdossa on tällä kertaa yliopistokoulutuksen
saaneitakin, jotka ta-juavr^^
i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-08-17-03
