1960-02-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J\SiWÄ 1,] ' ^ Torstaina, helmik.' 25 p. — TTiursday, Feb. '25; 1960 ' m 1 M m. IteS: : l i i I,' r Ä i i i > . ^ U ! S , ~ ( U B E B T T ) ~ Independent Labor ;Organ t of' Finnish ~ Canadians. Es-tabllshedlNov. '6.r;1917. ^'Authorized^ ,as second^class>inail byfthe Post Offic(E|<. Departznent,\ Ottawa. Pub- U3hed. thriceV-vreekly': Tuesdays,' 'rniiusdaj^/andT: Saturdays by Vapaus /Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102; "Eflm Si: W.. Sudbury, Ont J Canada. Telephohes: Bus. Office OS. 4-4264; Editoria! Office 08.-4-4265. Manager E: Suksi. Editor W. Eklund.'Maillng address.-^Box 69, Sudbury. Ontulo.' Advertising rates.upon appHcatioo. Translation 'frecof^ disirge?".-' ^' - ~^ ' TlLADSHINNAir: " Canadassa:< 1 vk. 8.00 6.kk. 4.25 S kk. 2.60 YtidysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Tapaus. Chessman . .'-Viikon vaihteessa saapui rajan-eteläpuolelta tieto, että - Kalifornian kuvernööri Brown oli virne hetkessä siirtänyt suuren kansainvälisen huomion Icphteeksi tulleen ^Caryl Chessmanin teloituksen kuudellakymmenellä vuorokaudella. •Kuten tiedetään.jvankilakirjäilijanaAsuuren yleisön tutuksi tullut Chessman on tuomittu kuolemaan ryöstöstä, väkivallasta ja ihmisryöstöstä. Hän on joutunut olemaan jul-maii kohtelun alaisena — vie^ttämään kuolemaantuomitun sellissä yli yksitoista vuotta. Hän on vedonnut tuomiostaan 15 kertaa, ja viime viikolla näytti, että kaikki tiet ovat pys-' tyssä, sillä korkein oikeus kieltäytyi asian uudelleen käsittelystä,' Mutta noin kymmenen Juntia ennen kuin hänen piti ottaa'kohtalokkaan askeleensa kaasukammioon, Chessman sai kuulla; että teloituksen toimeenpanoa on jälleen — kahdeksannen kerran — siirretty 60 vuorokaudella. Uutistiedoissa kerrotaan, että Chessmanilta oli päässyt helpotuksen huo-kaus'tämän uutistiedon johdosta, sillä hän oli ilmeisesti valmistautunut viimeiselle kävelylleen. * * >^ * .Kysymys Chessmanin teloittamisesta on saanut suurta kansainvälistä huomiota nimenomaan sen takia, kun hän on joutunut olemaan näin pitkän aikaa alituisessa kuoleman-rvaärassa. Kun hänen kuolemana on.siirretty kerta toiseensa jälkeen, niin maailman yleinen mielipide katsoo, että Chessman on rikoksistaan kärsinyt kuolemantuskia aivan riittävästi. Vaikka Chessman väittää kiven kovaan syyttömyyttään, niin tähän puoleen asiasta ei die suuttakaan huomiota kiinnitetty, vaan hänen kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa vastaan oni protestoitu nimeri^^ omaan sillä perusteella, että olkoon-hän syyllinen tai ei, yli 11-vuotisen kuolemansellissä istumisen pitäisi riittämän hä- - nen raiigaistuksekseen. .^Kaikki merkit viittaavat siihen, että Chessmanin kuole- .man^omion siirtäminen aiheutti -helpotuksen^; h monessa muussakin paikassa kuin San Quentinin vankilassa, missä hän on. "iNJutta samalla kertaa tuntuu hirvaalta ajatella niitä "perusteluja", joiden pohjalla tämä teloituksen siirtäminen ta- * pahl^i. ^JJutistiedoissa on kerrottu, että Kalifornian kuvernööri Edmund Bro\vn oli; saanut eri puolilta maailmaa tulvimalla kirjeitä, joissa vaaditaan Chessmanin kuolemantuomion peruuttamista. Juuri hdnen ''perustelunsa" kaikuvat kuin "huutavan ääni korvesta;' kuolemantuomioiden epäinhimillisj^t-tä vastaan! Kuvernööri Brown sanoi päätöksensä takana olevan kaksi^syytä: • Ensiksi-se, että hän pelkäsi presidentti Eisenhowerin voi- :vanjWua epämieluisten mielenosoitusten-k matkallaan" Etelä-Amerikassa jos teloitus toteutettaisiin; ja s toiseksi se^ että hän: haluaa antaa Kalifornian kansalle tilai^: suuden lausua mielipiteensä kuolemanrangaistuksesta osar valtion välityksellä. ; Kysymys ei siis ole enää mistään "oikeuden jaosta" eikä liioin osavaltion menettelymuodoista. Kuten Edith ja Julius Bosenbergin tapau^ käsrtellään^^ tuomionsa*täytäntöönpanon pelätiin nostattavan .'epämieluisia" mielenosoituksia ulkomailla vierailevaa presidenttiä vastaan — niin ''oikeus" sai luvan antaa paikkansa poliittiselle tarkoituksenmukaisuudelle. Tämän kyynillisempää oikeuskäsitteiden periaatteiden pilkkaamista on vaikea löytää mistään maailmankolkasta. ~, -Me puolestamme liitymme niihin, jotka toivovat tämän toimenpiteen, kaikessa ;nurinkurisuudessaan johtavan Chessmanin kuolemantuomion peruuttamiseen. Tosiasiassa tämä Chessmanin tapaus korostaa kerran uudelleen sitä tosiasiaa, että mitä pikemmin ihmiskunta vapautuu barbaarisista kuolemantuomioiden antamisista ja niiden ^;^t sitä''parempi se on. * Kuolemantuomioita puolustetaan nykyaikana vain sillä, että:sillä on "pidättävä vaikutus" rikollisiin. Mutta kukaan e? rohkene enää edes väittääkään, että kuolemantuomioilla oUsi "pidättävä" vaikutus sanokaamme näpistelijöihin ja l^päHrikollisiin—"ja muistaa tulee, että näpistelijöitäyja lapsiakin on aikaiseminin hirtetty julkisesti, ikäänkuin sirkuks i a , muka "pelotukseksi" toisille! Siitä ajasta on onneksi päästy ja Chessmanin tapaus osoittaa kerran uudelleen, että ihmiskunnan täytyy pikapuolin vapauttaa kokonaan itsensä tällaisista raakalaismenetelmistä. Jos kuolemantuomioita ei poisteta kapitalismin vallitessa, niin varmaa on kuitenkin, eli|t,.sosialismi;i olosuhteissa päästään vapaaksi siitäkin ru-n^ kiksesta. / ' x Kolkkoa hommaa ^ Kuten lehtemmeuutisosastolla on kerrottu, New Yorkin osaitaltio. rakennuttaa $4,000,000 hinnasta suojan, jonka tar-kcatuksena on antaa joillekin ihmisille hetkellistä suojaa rs b"io a•k tiivista, säteilyä vastaan siinä tapauksessa jos ydin-a^^ ta aloitetaan tarkoituksellisesti tai vahingossa. ^ -Tunnetun miljonääriperheen jäsen, kuvernööri Nelson ' RgKjkefeller, löi päänsä poliittiseen kiviseinään yrittäessään .viffusteluohjelman tehostamisvaatimuksella saada itselleen rppublikaanipuolueen presidentin ehdokkuuden, on yksi pa- : ~^ himpia sotamielialan lietsojia rajan' etoläjjuolella. H5'steeri-sen ilmapiirin*vanitessa voivat Rockcfellerien afäärit menes^ , tyä entistä paremmin. \uV.-.Mahdollisesti toivotaan vähän lievennystä' työttömyys- . ;>tilanteeseenkin kun puhutaan, että talonomistajien pitää jär-jestää'tällaisia'" pommisuojia',' kaikille asukkailleen. i i Tosiasiassa.-;nämä "poi^ ovat kuitehkm rotapi ^ IpiÄkujäkin keh^ New Yorkin valtio joutuu ydin- ^;'isepommituicsen ^, kohteeksi, ^^mitkään ''^'pommisuöjaV' eivät "Ssellaisessa'^tiheästi-asiitussä yaltiossa hyödytä'ketään.- Par- <^J;fiaa5y^ .voisivat' jatkaa-^joidenkin^ ihmisten '{voitto-osinkoja. 1 ' Muutokset Afrikassa vuoden 1959 aikana ' ovat niin hämmästyttävät; e t t ä on oikeutettua kuvata tätä; edistystä uudeksi vaiheeksi.' Vieläkin^ suurempia muutoksia oii odo tettavissa'kuluvana • vuionna.', Eristettyjä w a p a u s t ä i s t e l u i t a : o n iy ensimmäiseni kerran-^kokov A f r i k k aa käsittävässä mittakaavassa.' Ensimmäinen ilmaisu tästä järj e s t e t y s t ä toiminnasta oli kaikkien Af rikan: kansojen?: konferenssi^'joka pidettiin Accrassa v. 1959'\ alussa. Puhuj alavan j päätunnuslauseessa toistettiin Kommunistisen manifest in loppulausetta: "Afrikan kansat liittj^kää yhteen,' teillä ei ole mi t ä ä n muuta, menetettävänä kuin kahleet, mutta: koko maanosa voitettavana!" ^ Accran konferenssi jälkeen en-s i n u n ä i n e n . nousu . s a t t u i Belgian Kongossa — jota kymmeniä vuosia pidettiin - rauhallisen' siirtomaan mallimaana. Y l i 200.afrikkalaista sai surmansa; satoja loukkaantui ja 96: Afrikan johtajaa heitettiin vankilaan ilman oikeudenkäyntiä. Liike levisi Jlanskan Kongoon ja Belgiaa . K i r i . IDRIS COX : \ 4 5TJö'öCrbö75T5UD"ÖJnrffOöU'Ö'0 0 tt o o O' o SYNTYMÄPÄIVIÄ Mrs. Anni Lampinen,' Sudbury, Ont, täyttää tänään, helmikuun 25 pnä 78 vuotta. Otto Lyytikäinen, Doncaster.Ont. täyttää lauantaina, helmikuun 27 pnä 72 vuotta. _ Yhdymme sukulasiten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Pappi tunnustaa maanneensa 12 vuotiaan tytön Vancouver. — 37-vuotiaan, avioliitossa olevan papin kerrotaan tunnustaneen, täkäläisille ; poliisiviranomaisille; että hän pukeutui mustaan'nahkapuseroon ja moottoripyo- Täilijänlippalakkiino järjestäessään kohtauksia e r ä ä n l2-vuotiaan tytön kanssa; jonka kanssa hän myöiitää olleensa sukupuoliyhteydessä, v Kolmen lapsen isä, Rev. Gordon Sears — Nuoret Kristukselle (Youth; for. Ghrist) liikkeen taka Iäinen johtaja, on tunnustanut syyllistyneensä sukupuolisuhteeseen al- 1 e 14-vuoli aaseen tyttöön. Poliisi-tuomari .Orr sanoi; että hän ;haluaa joko nähdä tytön tai tytön kuvan voidakseen saada hänestä paremman käsityksen. Jutun käsittely ly^ kattiin kahdeksalla p ä j v ä l l ä i .; Syyttäjä; Stewart McMorran s.nnoo o l e y a n v m e r k k e j a s i i t ä . e t t ä ityttöfln raskaana, mutta varmaa: se ei vielä ole. Mr. McMorran sanoi pappi Sears-i n ' k ä y t t ä n e e n jtytön;kanssa seurustellessaan Tom Talbot-nmea ja pukeutuneen nahkapuseroon Ja lippalakkiin siksi; e t t ä hän näyttäisi nuo^ remmalta ; mennessään ulos tytön k a n s s ä . R i k o s oli tapahtunut autosr sa "drive-in-elokuvassa" käynnin jälkeen. • South Bendissa, Ind., papiksi vihitty Sears palveli Montrealissa, mistä hän tuli tänne kolmisen vuotta sitten. Puolustusasianajaja T. Dohm sanoi Searsin olleen jännitystilassa hankkiessaan viikottain $400—$500 Nuoret .Kristukselle liikkeen ylläpi-tämiseksi. "Tämä on ainoa selostus, minkä minä voin antaa siitä, miksi hän haki tämäntapaista rentoutumista" (release), sanoi puolustusasianajaja selittäen, että pappi ei tutustunut tähän tyttöön Nuoret Kristukselle liikkeen välityksellä. Syyttäjä McMorran sanoi Searsin vieneen vaimonsa ja kolme lastaan Yhdysvaltoihin eiineit poliisikuulustelujen alkamista. Pappi oli ystäviensä kutsusta saa-, punut takaisin Vancouveriin, multa oli m e n | ^ jälleen Yhdysvaltoihin kun p o l « pidättivät hänet rajalla. elämää' muulamalla päivällä niin, että saisivat nähdä^ mihin kurjaan asemaan on viety tämä matoinen maailma; rnikä on ihana paratiisi verrattuna siihen tuhon ja perikadon rau-niokasaan, mikä ydinasesodasta jälelle jäisi. Tuhannesti parempi on, että vaaditaan kaikkien ydinasekokeiden lopettamista ja ydinaseiden lopullista hävittämistä tiukan kansainvälisen kontrollin alaisuudessa — sillä mitään muuta pelastumisen mahdollisuutta ei ihmiskunnalla ole. Tällaista ratkaisua, ainoata todellista pelastusta on vaadittava sittenkin, vaikka, sen täytäntöönpano vähentäisi jossakin inäärinTocke-fellerien ja' muiden sotatarve-tehtailijain,, satumaisen suuria mandaattialueella Buända-Urun dissa puhkesi laajoja kapinoita mai-raskuissa. Kamppailua käydään edelleenkin iiäillä alueilla erikoisesti .Belgian Kongossa ja Belgian hallitus on ollut pakoitettu tekemään suuria myöqnytyksiä . — . , .joskaan ei niin suuria; e t t ä nej olisivat tyydyttäneet ^voimistuvaaÄfrikan kansallista Iit k e t t ä . . ; • . ' ' ^ K A P I N A NJASSAMAASSA Tammikuussa pyyhkäisi kapina, aalto Njassamaan ja Etelä-Rhodesian y l i ; jonka huipuksi julistettiin kansallinen hätätilanne kaikissa territorioissa: Kaikki kansallisen^ l i i k keen afrikaklaiset johtajat (niiden muikana tri Banda) vangittiin yhdessä yli tuhannen muun afrikka laisen kanssa J a pantiin vankeuteen ilman oikeudenkäyntiä. Kahakoissa kuoli 53 afrikkalaista Satoja silloin vangittuja on edelleenkin vankeina ja suurin osa siihen aikaan julistetut h ä t ä t i l a l a i t on liitetty varsinaisiin lakikokoslmiin..Keniassa oli kasvava poliittinen jännitystilanne koko vuoden 1959 ajan. Töryt olivat halukkaita löytämään jonkinlaisen käytännöllisen suunnitelman ns;-kumppanu.udesta,\ mutta eivät onnistuneet: saamaan suostumusta tähän eurooppalaisten uudisasukkaiden taholta. , - E n s i k s i oli myöskin erimielisyyttä afrikkalaisten keskuudessa; 'mutta nyt he ovat sopineet -yhteisestä ohjelmasta j a vaatimuksista. ETELÄ-AFRIKKA Etelä-Afrikassa, jossa vielä haittaa -se kun suurinta osaa johtajia vastaan -käydään häpeällistä maant petosjcttua; vastustusliike kasvaa päivä: päivältä. .-Tässä sankarillises: sa taistelussa passisysteemin jatkamista vastaan ovat naiset etualalla;; Yhä- laajentuvaa boikottitaistelua käydään. Etelä-Afrikan vvapauskamppailun voimistuminen on johtanut siihen; o t t ä : Yhdistyneessä puolueessa: on l apahtu nu t h a j aan n us j a ,^ sen j oh-; dosta on muodostettu Edistyspuolue joka . kann at taa osittaista kumppanuutta afrikkalaisten kanssa. A L G E R I A J A K A M E R UN Algeria, -joka ei. ole. vain afrikkalaisten solidarisuuden keskitetty i l maus on saanut laajfia kannatusta Keski=^Idän arabialaisilta mailta. Kaikki juuri itsenäisyytensä saaneet Aasian ja Afrikan maat ovat -kannattaneet sitä. Vieläpä Ranskan Kamerunissa (julistettu äskettäin itsenäiseksi) käydään ;: aseellista taisteluta hallitusta vastaan koska sitä ei ole valittu demokraattisilla vaaleilla^ jn joukkoliikettä .edustaa Yhdistynyt KanjeVunilainenrpuolue, joka on pa' koitettu aseelliseen taisteluun todellisen vapauden ja itsenäisyydeji saamiseksi. 1 V. 19G0 — A F R I K A N VUOSI On mahdollista, että-1960 tulee olemaan A f r i k a n " vuosi Vuoden 1959 saavutuksen menivät paljon p i temmälle kuin 'mitä oli sununiteltu: Kehityksen vauhti Afrikassa antaa meille oikeuden .odottaa, että saavutukset sirllä tulevat. V, 1960 '.olemaan vieläkin valtavammat. Ennen eri vapaustaistelut pidt;t-t i i n : imperialistien.' imäärittelemäin rajain sisällä.: On totta, e t t ä taistel u l l a Algeriassa, o l i ennen suora vai^ kutus Marokossa j a Tunisiassa, mutta hyvin .vähän brittiläisissä siirtomaissa. E i ollut minkäänlaista soli-darisuusliikettä' Britannian, eri siir.- tomaa-ali^eella käytävien eri vapaustaistelu jen. kesken.Tosiasiassa vuodesta 1952 lähtien käytävä taistelu ei saanut laajempaa liikehtimistä aikaan. A R A B I A L A I S E T J A N E E K E R IT YHDISTYVÄT 'v.Nyt, niin teoriassa kuin - myöskin käytännössä; kaikista eri taisteluista on etuilut kaikkien afrikkalaisten ar :sia..: Pohjoisessa olevien: arabialaistenja: etelässä olevien neekereitten välinen poliittinen kuilu on huomattavasti kavennut; ellei kokonaan poistettu, Algeriassa käytävästä a-seellisestä : t täisten yhdistämisestä yhdeksi Somalimaaksi, Jomo Kenyattan ja tri Bandanvapauttamistaistelusta,' Belgian: Kongon noususta ^ja taistelusta r o t u s y r j i n t ä ä v S t a a n ; on ^ nyt; tullut kaikkien 200 miljoonan afrikkalaisen asia. — Imperialistien keinotekoisesti tehdyt rajat alkavat pirstoutumaan. Yksi, suurin tapahtuma tässä suhteessa oli se, että Ghana (entinen Britannian: siirtomaa) :'ja Guinea: (entinen Ranskan siirtomaa) ovat liittyneet yhteen ja tämä on suuresti lujittanut' taistelua yhtenäisyyden puolesta, joka selvästi nähdään siitä kun Britannian ja Ranskan Kamerunin sekä Somalimaan ihmiset haluavat liittyä yhteen. 'Selvästi' on nähtävissä kuinka e-distyy pyrkimys liettää afrikkalaiset taisteluun.^, Kaikkia afrikkalaisia käsittävässä Accrassa pidetyssä kongressissa hyväksytyssä päätöksessä sanotaan selvästi,,että tarkoituksena on saada,vapaa ja'f itsenäinen Afrikan llittovaltiQ. - - " ' Afrikassa on ^yt yhdeksän itsenäistä "valtiota: Egypti, Sudan, L i bya, Tunisia Marokko, Ghana, ,Gui-nea. Liberia j a E t i o p i a . ' Ne vaihtelevat monarkistisesta Etiopiasta Yhdysvaltain toimestayperustettuiin Liberiaan ja uuteen Guinean tasavaltaan ja niissä asuu noin puolet A f r i k a n ' asukasmäärästä. Vuoden 1960 'loppuun- mennessä Afrikassa tulee olemaan 13 itsenäistä afrikkalaisten valtiota, joissa asuu lähes kaksi'kolmattaosaa; maanosani asukasmäärästä. ~ ' ' ' Mahdollisesti suurin' ulkonainen tekijä näille nousuille on se, että niillä on suuri' etu 1 sosialistiselle maailmalle. Vaikkd^ suuriinmalla osalla;afrikkal9irilia ei ole mahdollisuutta saada I i ± e a kommunistisia kirjallisuutta, Ä n i i n Neuvostoliiton avaruuden valloitusta ei voida heiltä salata Heillä on Neuvostoliiton ja Kiinan suuresta taloudellisesta kehityksestä ja persoonallisesti he pääsivät kosketuksiin näiden maiden edustajien kanssa Accran : konferenssissa.: Irakin vallankumouksen voitosta j a suurista edistysaskeleista, latinalaisen A-: merikan maissa ovat he tulleet sellaiseen käsitykseen että imperialistit menettävät maata jaikainsa alta. - Vaikka poliittinen itsenäisyys ei merkitse täydellistä vapautta, niin se on kuitfenkin suuresti innoittanut vapausliikettä. Lisäksi k a i k i l l a näiL lä Afrikan v a l l o i l l a on kauppasopimukset sosialististen maiden kanssa Guinean kauppasuhteet ovat melr kein 'kokonaan sosialistisen maailman ja Afrikan maiden kanssa. : Itsenäinen : Ghana näytteli:: johtar vaa osaa: Afrikan valtioiden lähen-: tymisessä toisiinsa, mutta nyt on Guinea.ottant johtavan kärkiasem a ^ . ' . Siellä olevilla a£rikka][aisten johtajilla on J paljon ISheisemmät marxUiaiset, käsitteet,- - he ? ovat halukkaampia- lähelseen^yhteistoimin-taaniosialististen(: maiden;kanssa-ja he käsittivät paremmin kum pceliista' on saada työväenluokka etutilalle taistelussa. Beethoven-käsikirjoitus Moskova Tähän aäti tuntematon Beethovenin käsikirjoitus on löytynyt Moskovasta erästä tavaili-' siaV^asiakirjoja^ sisältävää :rarkistoa' 'järjesteltäessä. Löydetty vihkonen sisältää tähän asti tuntemattomia Beethovenin käsikirjoituksiäT mm. kaksiäänisiä kanooneja, pienoissävellyksiä pianolle sekä vuosina 1802—;1603 valmistuneiden sävellysten luonnoksia. Käsikirjoitus, joka sisältää, 168 sivua; julkaistaan Moskovassa kokonaisuudessaan faksimilejäljennöksenä. Nyt löytyneen vihon on ostanut itselleen ; Wienissä, tuntematon venäläinen muusikko huotokaupästa; jossa myytiin kuolleen säveltäjän o m a i s u u t t a . \ ' K ä s i k i r j o i t u s 'tuotiin Venäjälle, ja hieman myöhemmin sen :osti häneltä: venäläinen muusikko J a mesenaatti Mihail Viel-gorski. Myöhemmin >vihko on ollut säilytettävänä Rumjantsevin museossa Moskovassa, josta se y l i 40 vuotta sitten katosi tietymättömiin ja sitä pidettiin lopullisesti kadonneena. Nyt on käsikirjoitusvihko luovutettu -Moskovan konservatorion .museolle. — Kattaloni on biisonihärän ja kesyn lehmän sekamuoto. Veturinl(uljettajain la1(ko ailunee lauantaina Algoma-ytitiön terästehtaalla Sault-alueen asukasluku nykyään 60,331 m W0m /-f I t TOIMITTANUT EEVA Käveleminen on vanhanaikaista On totuttu ajatukseen että käve-minen on parasat urheilua joka sop i i kaikenikäisille lapsista vanhuksiin. Mutta kaikki asiat tuntuvat :menevän(.päälaelleen£::. nykyaikana j a niinpä' koetetaan keksiä aina vain uusia ratkaisuja, • että? ihmisten olisi-käveltävä mahdollisimman vähän. Lapset kuljetetaan busseilla koulumatkat^lyhyelläkin välilläi tai vanhenunat sopivat keskenään, etla kukin vuorollaan vie autolla koko katuosan lapset kouluun j a taas ha^ .kee heidät. Korkejdcöululaiset ja 'yliopistoissa \ lukevat taas suureksi osaksi ajavat 'om|lla autoillaan ja rajan eteläpuolella onkin eräs pul-makysymys • autojen pysäköimispaikkojen ^ saaminen koulujen lähir tuntumaan. ' O n . ollt|t: pakko antaa m ä ä r ä y s , - e t t ä koulusta kuuden katuosan- sisällä <asuvateivät&saa tuoda; autojaan{:kouIunpysäköimispair koille. Jos autot on, j ä t e t t ä v ä hiukan kauenimaksi koulusta niin, kekseliäät nuoret j a l k a v a i y o j a a n s ä ä si taakseen ovat alkaneet kuljettaa polkupyöriä mukanaan autossa ja ajavat sillä; pysäköimispaikalta kour lun eteen, johon on ollut pakko asettaa pyörätelineet. • • • Autoilla , ajetaan tavallisesti,.,, kauppoihin viikko-ostoksia teke^ , mään ja liikkeiden omistajat suuiv: „^ uittelevat- jo uutta ^.vetonumeroa nim. jonkinlaista "liukuhihnaa" j>y:;r/.5 säköihmispaikalta liikkeeseen JQ:; honka "astumalla ei tarvitsi käyttää omia jalkojaan..Liikkeiden ovethan-'.^.;., ovatkin j6_kauan^ olleet J t s e s t ä ä d ' , ./ aukeavia kim~ asiakas astuu sisä->^ ^ puolelta ovelle' niiri se lennähtää ^ ' auki. Mutta' siitä kävelemisestähän tässä oli tarkoitus pakista, tai oikeastaan kävelemätötmyydestä. . . Beverly Hills, näissä filmitähdet asuvat, on erikoinen-alallaan. Siel-^<->- lä eräs perhe rakennutti talonsa,. , viettävälle rinteelle j a siitä tuli pie-^^ • ni matka käveltäväksi ajotieltä ta-... loon niin he rakennuttivat pienois-•J;? kokoisen hissin. Samoin siellä on < ... auto miltei jokaista perheenjäsentä ' kohti ja käveleminen, on niin hai^-><<i'i vinaista, että jalankulkijaa tuijotetaan. Englantilainen filmitähti, jo-' • >-< ka oli siellä vierailulla, joutui ilta- • ^ kävelyllä ollessaan poliisin' pidättä-maksi kun hän ei suostunut t ä l l e . . tekemään selvää henkilöllisyydes- ..... • taan. iii/m. Työkaluja naisille - Sault Ste. Marie. — Tämän kan-punkin ja läheisten kuntien yhtei-: nen asukasluku oli v. 1959 lopussa 60,331; tiedoitti verokomissioneri E . Danby ^valtuuston kokouksessa' äskettäin. Ylläolevaan lukuuoi sisältyvät r Sault Ste. Marie sekä Tarento-rusln, Korahin ja Princen kunnat: Kaupungin väkiluku on nyt 41484. Näiden kolmen kunnan yhdistämisestä kaupunkiin on ollut, keskus:^ telun ja väittelyn alaisena jo. pitem-. män ajan:ja ainakin yksi kunnista on enemmistöäänillä vaalien yhtey: dessä; .'ilmaissut olevan halukas: yhdistymään. Kaupungin ja kuntien yleishyödylliset .laitokset :m.m;: palokunta, poliisilaitos ym. toiminnat ovat jo yhdessä. Kaupungin kaksi..hautausmaata ovat' Korahin kunnassa ja kuntien- on käytettävä kaupungin kahta - sairaalaa koska niillä ei ole niitä, . : W a r d i e n ( v a a l i p i i r i e n ) asukasia-: ku on seuraava: no. 1 — 11,971; no. 2 — 3 034; no 3 4,123;^ no. 4 — 7.768; no. 5 -— 6,152 ja no. 6 — 8,436 asuikasta. Kuntien äänestys-p i i r in asukaslukua ei ole ilmoitettu. Soossa (kaupungissa) asustaa 10,989: :.perhettäi ja äänikelpoistcn määrä .on 20.489. :Yksi kolmasosa asukkaista on alle ' 16-vuotiaita ja li643 asukasta: on .70 vuotiaita tai y l i . Kaupungin veronalainen omaisuus on $146,773;442. 1 Tämän lisäksi verosta vapaa omaisuus on $20,- 963,040. Tähän sisältyy sairaalat, kirkot, YMGA:n rakennukset sekä liitto- ja maakuntahallitusten rakennukset ym. Brotherhood of Locomotive Engi-nemen & Firemen Algoma Lodge no.:606 on päättänyt alkaa lakon kell o l l r i l l a l l a lauantaina tk. 27 pnä Algomayhtiön terästehtaalla ellei yhtiö suostu union esittämiin vaatimuksiin tai tarjoa parempia ehtoja kuin aikaisemmin.: Lakko tulee koskemaan terästehtaan '74''dieselveturin kuljettajaa. Union ja yhtiön välillä on käyty neuvotteluja aina elokuun r päivästä v. 1958 alkaen, jolloin aikaisempi sopimus päättyi. Union taholta ei: tiedoitettu mikä palkankorotusvaatimus on. Unio hylkäsi viime marraskuussa sovittelulautakunnan enemmistön raportin. Mitä raportissa ehdotettiin ei ole tiedoitettu; ::- Algoma Steelin Industrial Rela-tionin varapresidentti Reg Armstrong: :sanoii, että unio vaati suu*' rempia korotuksia ja muutoksia kuin mitä: y h t iö on myöntänyt noin 6,000\United Steelworkers osasto no. 2251 ja Brotherhood of RaUroad Trainmen(konduktorit j a jarrumiehet) jäsenille. ] Näiden 74" veturinkuljettajan lak-koutuminen halvaannuttaisi / melkein kokonaan t e r ä s t e h t a a n tuotannon : sillä kuljetusliikenne : e s i t t ää huomttavaa osaa Algoman tehtaalla: — L. Torontossa oli kolmipäiväiset iiäyttelyt joissa esitettiin arviolta noin 15 . tuhatta rautakauppa-alan tuotetta./ Vahinko ettei näyttely ollut avoinna suurelle yleisölle; siellä olisi ollut paljon mielenkiintoista katseltavaa Esiteltiin naisen käteen sopivia sellaisia esineitä ja työ kaluja joiden käytössä mies on aina tottunut olemaan itseoikeutettu. Oli pienikokoisia moottorisahoja; san-: taajia ja poria. Kaikki esineet olivat: erikoisesi valmistetut; turvallisiksi käyttäjilleen sanoi eräs näyt-, teillepanija: j a lisäsi, että nykyään naiset ostavat paljon uusijp pieniä työkalcja;. : E r ä s näytteillepanija taas nauraen sanoi vaimonsa pelkäävän kaikkia moottorikäyttöisiä työkaluja. TVstä tunnettu " M r Korjaa* " Itse", Peter Whittall sanoi, e t t ä yk- " si kolmasosa hänen ohjelmansaseii-*'^^ raajia on naisia. Ja naiset ostavat ' suunnilleen 70 prosenttia rautäkau-pantavaroita kuten maaleja ja pienempiä kojeita. Näyttelyssä oU myöskin Italiasta viimeisintä much tia olohuoneen suihkulähde, malca-roonien tekokone ja ruostumatto^ - masta teräksestä tehty paistin läm- - pömittari : '' Tästä näyttelystä päättäen mies ' saa pian secraa naisesta alakerran 5- työhuoneeseen jota on tottunut pitämään omana vapaa aikansa vietto^ ri: paikkana. • • • Pelkääkö lapsi?~ On usein ollut puheita ja kirjoituksia siitä kuinka nykyaikana vanhemmat liian : vähän souraavatlasr tensa vapaa-ajan: viettoa. He eivät ota selvää minkälaista kirjallisuutta lapset: lukevat j a minkälaista seuraa heillä on.: V Mutta nyt on lääkärikin sanonut sanansa TVstä. Hän sa-noo vastaanotollaan äitien> valittavan: lastensa: tulleen pelokkaiksi ja hermostuneiksi katseltuaan TV:stä Shirley Templeti satunäytelmiä. TohT tori sanoo, että - monet vanhemmat eivät; seuraa itse näitä • näytelmiäj he luottavat siihen; e t t ä sadut ovat vanhoja kuuluja joita kukin itse on lapsena lukenut ilman mitään jälkivaikutusta. Ja Shirley Temple taas oli itse lapjsena vain kilteissä ja kauniissa: f i l m e i s s ä . m u t t a vanhemmat eivät .ota huomioon, e t t ä on ai^ van toista lukea, .tai kuunnella luettavan;: n i i n k u i n tavallisesti: pienemmille lapsille luetaan, kuin nähdä T V s s ä r u m a n n ä k ö i s i ä noitia ja pahoja eläimiä lähikurvissa. Tohtori sanookin, että vanhempien tulisi paremmin: seurata lastensa T V oh-' jelmia ja hän antaa sellaisen neuvon, e t t ä alle kahdeksan vuotias lapsi on l i i a n nuori katselemaan tällai-; sia satuja, hän elää ne todellisuudessa mutta vähän vanhempi ymmärtää sen olevan vain leikkiä. Hänhän jo koulussakin joutuu monena laisten asioiden kanssa kosketuks i i n kun taas pienemmät lapset ovat' vain kotipiirin ympäröiminä. 'm SITÄI illllllll llilll V A R M A A N K I N SUURIA — Varmaankin teidän lihaksen-' ne ovat. kehittyneet noin voimak-/;: käiksi soutaessanne lukuisilla kala- j matkoilla? — Eij suinkaan. Ne ovat kehittyneet kiskoessani \veneeseen suurempia kaloja kuin olen koskaan nähnyt. PÄIVÄN PÄKINÄ Pietilä protestoi penkkiurheilijana mm < r W Vanha ystävämme Pietilä on sielultaan nuori ja mieleltään: innokas penkkiurheilija^: kuten :tiedetääni. : Mutta talviolympialaiset ovat saaneet hänet ilmeisesti urheilun viholliseksi. No, ei sentään vallan urheilun; vaan ; kaikkien suurlehtien ur hei tofbi m it tä j ai n ^viholliseksi; :<::'. "Ajattele nyt sitä kisauutisten kurjuutta kun:kirjoitetaan jostakin olemattomasta' :pikkuseikastavpalsr tamääriä; m u t t a ' j ä t e t ä ä n kuitenkin kertomatta ' k a i k k e i n . t ä r k e i n ; : missä järjestyksessä ovat minkin lajin ctupään :.:sijoituksct: j Saat lukea palstamääriä Jonnin joutavaa; luritusta / e t k ä sittenkään; ole hulluaharmaampi koko.hommasta"; protestoi ystävämme Pietilä tavallista kiivaammin viime tiistaina. Käymämme keskustelun^ perusteella hän lopulta myönsi, e t t ä kun "Suuren Rahan" ns. "urheilu-uutisia tutkii oikein huolella, niin jostakin nurkasta' voi löytyä ainakin tulosluettelo, vaikka varsinainen kilpailuselostus puhuu naiirismaan aidasta eikä naurismaasta,- kuten hän katkeroituneena selosti. " Vaatiroattpmuussyistä emme ^halua, julkaista, n i i t ä kiitoksen sanoja,; j o i t a ' P i e t i l ä tällä kertaa antoi Va-; paudeii^ urheilu-uutisista —f ja > h än ei -helposti, kiitoksia^ jakele.- Mutta " s a n a v a p a u d e n ^ y l l ä p i d o n : kannalta on kuitenkin, annettava lyhyt: kuvaus hänen mielenpurkauksestaan s u u r l e h t i e n ' ' e p ä u r h e i l u m a i s i a " urheilujuttuja vastaan. VKatsohan nyt tätäkin mokomaa", sanoi Pietilä: vähän: rauhoittuneemmin, vedettyään ensin henkisavut väärvartisestaan; Hän näytti drääs-tät päivälehdestä:; saksimaansa /kahden: palstan leveydelle ladottua:'"urheilujuttua^' ja kysyi: "Minkä luulisit Olevan keskeisenä^asianaiässä .olympialaisjutussa?" ''annahan kuulua", vastasimme me. "Naisten hiihtohousut", sanoi Pietilä harkitun tauon jälkeen ja selitti: ' "Siinä on herkkäsieluisen urheilutoimittajan kuvaus naisten, hiihtohousu jen':;'esteetti$estä vaikutuksesta'. Hän sanoo siellä (Squaw V a l - leyssa) olevan paljon 'sieviä naisia':: K i l p a i l i j ä i n :v:lisäksi K mittajamme sanoo siellä olevan filmitähtiä, TV-näyttelijöitä, kuulujen urheilijain vaimoja.'— ja kaikki "hiihtohousuissa". Kirjoittaja sanoo joidenkin lehtien~ lähettäneen naisreportterejakin, silmälläpitäen pääasiassa sitä,\'miten heHSyttSvSt hiihtohousuf.v, J a kuten , odottaa saattaa; hän lopettaa^^tamän "sosiologisen omituisuuden' tutkimuksensa huudahdukseen, että 'nähtyään 50,000 naista:: hiihtohousuissa, rmies toivoo ^ näkevänsä naisen sievässä^' säädyllisessä (decorous) hameessa . . ." Mitäs arvelet tällaisista urheilu-uutisista, kysyi Pietilä? Mitäs luet porvarilehtiä, vastasimme^ me kun ei parempaakaan vastausta tullut mieleen. Sitten hän veti taskustaan esiin jtukon muita leikkeleUä missä "to-distettiin^ l juurta jaksaen, että ainakin talviolympialaiset ovat aiheuttaneet - pai jon.: enemmän: kiistaa, erimielisyyttä ja toraa, kuin^mikään kylmän äodan politiikka. Niissä leikkeleissä itkettiin Formosan miesten, kehnoa onnea kun heitä ei hyväksytty "Kiinan, edustjiksi^ olympialaisiin;^:Niissä ^manattiin -si^ t ä ; kirottiin tätä ja; paneteltiin tuo^ ta maata, mutta rajoitetun tilan takia emme voi niitä "hienouksia" ainakaan tällä kertaa trahteerata, "Ovatko > olympialaiset — nuorison ystävyys- ja yhteenkuuluvai-suuskisat^ painuneet näin alhaiselle tasolle?" kysyisPietilä murheellisen näköisenä. ' E i lähestulkoonkaan, saimme me nyt vuorollamme sanotuksi.^ Vaikka joko poliittisia tavoitteita tai naisten housuja -töllistelevät sanoma-lehtimiehet' ' yrittävätkin ^ hämätä ihmisten mieliä olympialaisten ys-tävyyshengen todellisen luonteen salaamiseksi,, n i i n varsinaisten urheilijain keskuudessa elää'^ j a kehittyy kuitenkin urheilijan ' rehti ystävyys"jriovei-uus. ^' - - \ . m Tässä vaiheessa annoimme Pietilän luettavaksi Irving Jaffe-nimi-sen kirjeenvaihtajan Squaw V a i - leysta lähettämän uutistiedon missä kerrottiin tosin, e t t ä amerikkalaiset? pikaluistelijat ovat.sotajalall a omia, huvittelevia valmentajiaan kohtaan, jotka eivät kuulema ymmärrä mitään olympialaisvaati-muksistav; eivätkä välitä :<• urheilijoistaan senkään vertaa. Esim. amerikkalainen miss Jead' Ashworth, Wilmingtonista, Mass., joka sijoittui hyvin 500 metrin'.pL-kaluistelossav k i i t t i lerästä neuvosto^ liittolaista naista, 1,000 metrin luistelun voittajaa Klara Gusevaa "ainoaksi henkilöksi" jolta hän on saanut kilpailuohjeita, ja -apua.' Mainitun kirjeenvaihtajan" kerto* man mukaan miss Ashworth oli sa-nonut: ' ' ' ' l , "Minua olisi' voitu auttaa paljöh (omien valmentajain toimesta — K ) " , lausui miss Ashworth minulle, "jos meillä «Iisi Valmentajia, j o t k a ^ ; tietävät jotakin olympialaisluiste^^^ lusta tai jos ne olisivat todella kiintyneitä luistelijoihimme . .> Minä sain ohjausta ainoastaan,' uskokaa jos tahdotte. Venäjän Klara Gusevalta. Hän ei puhu lainkaan~ englantia,' mutta me tulimme^ t o i - j meen merkkikielellä. Han oli ra-kastettava." \ ' t t ;'No, löytää varpunenkin jyvatT^^^ hevosen jättämästä kasasta", mu-rahti Pietilä, jota emme ilmeisesti- ' kään saanut. käännytetyksLlSuuren ^ Rahan "lebtieii urheilu-uutisteni '^ ^hnilijaksi..^.=,K^^nsUkoul•a. *«*a'i ' I :!S-iSiWil i •< •,.••1 mml
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 25, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-02-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600225 |
Description
Title | 1960-02-25-02 |
OCR text |
J\SiWÄ 1,] ' ^ Torstaina, helmik.' 25 p. — TTiursday, Feb. '25; 1960 '
m
1
M
m.
IteS:
:
l i i
I,'
r
Ä i i i > . ^ U ! S ,
~ ( U B E B T T ) ~ Independent Labor
;Organ t of' Finnish ~ Canadians. Es-tabllshedlNov.
'6.r;1917. ^'Authorized^
,as second^class>inail byfthe Post
Offic(E|<. Departznent,\ Ottawa. Pub-
U3hed. thriceV-vreekly': Tuesdays,'
'rniiusdaj^/andT: Saturdays by Vapaus
/Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102;
"Eflm Si: W.. Sudbury, Ont J Canada.
Telephohes: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office 08.-4-4265. Manager
E: Suksi. Editor W. Eklund.'Maillng
address.-^Box 69, Sudbury. Ontulo.'
Advertising rates.upon appHcatioo.
Translation 'frecof^ disirge?".-' ^' -
~^ ' TlLADSHINNAir: "
Canadassa:< 1 vk. 8.00 6.kk. 4.25
S kk. 2.60
YtidysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tapaus. Chessman
. .'-Viikon vaihteessa saapui rajan-eteläpuolelta tieto, että
- Kalifornian kuvernööri Brown oli virne hetkessä siirtänyt
suuren kansainvälisen huomion Icphteeksi tulleen ^Caryl
Chessmanin teloituksen kuudellakymmenellä vuorokaudella.
•Kuten tiedetään.jvankilakirjäilijanaAsuuren yleisön tutuksi
tullut Chessman on tuomittu kuolemaan ryöstöstä, väkivallasta
ja ihmisryöstöstä. Hän on joutunut olemaan jul-maii
kohtelun alaisena — vie^ttämään kuolemaantuomitun
sellissä yli yksitoista vuotta. Hän on vedonnut tuomiostaan
15 kertaa, ja viime viikolla näytti, että kaikki tiet ovat pys-'
tyssä, sillä korkein oikeus kieltäytyi asian uudelleen käsittelystä,'
Mutta noin kymmenen Juntia ennen kuin hänen piti ottaa'kohtalokkaan
askeleensa kaasukammioon, Chessman sai
kuulla; että teloituksen toimeenpanoa on jälleen — kahdeksannen
kerran — siirretty 60 vuorokaudella. Uutistiedoissa
kerrotaan, että Chessmanilta oli päässyt helpotuksen huo-kaus'tämän
uutistiedon johdosta, sillä hän oli ilmeisesti valmistautunut
viimeiselle kävelylleen.
* * >^ *
.Kysymys Chessmanin teloittamisesta on saanut suurta
kansainvälistä huomiota nimenomaan sen takia, kun hän on
joutunut olemaan näin pitkän aikaa alituisessa kuoleman-rvaärassa.
Kun hänen kuolemana
on.siirretty kerta toiseensa jälkeen, niin maailman yleinen
mielipide katsoo, että Chessman on rikoksistaan kärsinyt
kuolemantuskia aivan riittävästi. Vaikka Chessman väittää
kiven kovaan syyttömyyttään, niin tähän puoleen asiasta ei
die suuttakaan huomiota kiinnitetty, vaan hänen kuolemantuomionsa
täytäntöönpanoa vastaan oni protestoitu nimeri^^
omaan sillä perusteella, että olkoon-hän syyllinen tai ei, yli
11-vuotisen kuolemansellissä istumisen pitäisi riittämän hä-
- nen raiigaistuksekseen.
.^Kaikki merkit viittaavat siihen, että Chessmanin kuole-
.man^omion siirtäminen aiheutti -helpotuksen^; h
monessa muussakin paikassa kuin San Quentinin vankilassa,
missä hän on.
"iNJutta samalla kertaa tuntuu hirvaalta ajatella niitä "perusteluja",
joiden pohjalla tämä teloituksen siirtäminen ta-
* pahl^i.
^JJutistiedoissa on kerrottu, että Kalifornian kuvernööri
Edmund Bro\vn oli; saanut eri puolilta maailmaa tulvimalla
kirjeitä, joissa vaaditaan Chessmanin kuolemantuomion peruuttamista.
Juuri hdnen ''perustelunsa" kaikuvat kuin "huutavan
ääni korvesta;' kuolemantuomioiden epäinhimillisj^t-tä
vastaan!
Kuvernööri Brown sanoi päätöksensä takana olevan
kaksi^syytä:
• Ensiksi-se, että hän pelkäsi presidentti Eisenhowerin voi-
:vanjWua epämieluisten mielenosoitusten-k
matkallaan" Etelä-Amerikassa jos teloitus toteutettaisiin; ja
s toiseksi se^ että hän: haluaa antaa Kalifornian kansalle tilai^:
suuden lausua mielipiteensä kuolemanrangaistuksesta osar
valtion välityksellä.
; Kysymys ei siis ole enää mistään "oikeuden jaosta" eikä
liioin osavaltion menettelymuodoista. Kuten Edith ja Julius
Bosenbergin tapau^
käsrtellään^^
tuomionsa*täytäntöönpanon pelätiin nostattavan .'epämieluisia"
mielenosoituksia ulkomailla vierailevaa presidenttiä
vastaan — niin ''oikeus" sai luvan antaa paikkansa poliittiselle
tarkoituksenmukaisuudelle.
Tämän kyynillisempää oikeuskäsitteiden periaatteiden
pilkkaamista on vaikea löytää mistään maailmankolkasta.
~, -Me puolestamme liitymme niihin, jotka toivovat tämän
toimenpiteen, kaikessa ;nurinkurisuudessaan johtavan Chessmanin
kuolemantuomion peruuttamiseen. Tosiasiassa tämä
Chessmanin tapaus korostaa kerran uudelleen sitä tosiasiaa,
että mitä pikemmin ihmiskunta vapautuu barbaarisista kuolemantuomioiden
antamisista ja niiden ^;^t
sitä''parempi se on.
* Kuolemantuomioita puolustetaan nykyaikana vain sillä,
että:sillä on "pidättävä vaikutus" rikollisiin. Mutta kukaan
e? rohkene enää edes väittääkään, että kuolemantuomioilla
oUsi "pidättävä" vaikutus sanokaamme näpistelijöihin ja
l^päHrikollisiin—"ja muistaa tulee, että näpistelijöitäyja lapsiakin
on aikaiseminin hirtetty julkisesti, ikäänkuin sirkuks
i a , muka "pelotukseksi" toisille! Siitä ajasta on onneksi
päästy ja Chessmanin tapaus osoittaa kerran uudelleen, että
ihmiskunnan täytyy pikapuolin vapauttaa kokonaan itsensä
tällaisista raakalaismenetelmistä. Jos kuolemantuomioita ei
poisteta kapitalismin vallitessa, niin varmaa on kuitenkin,
eli|t,.sosialismi;i olosuhteissa päästään vapaaksi siitäkin ru-n^
kiksesta. / ' x
Kolkkoa hommaa
^ Kuten lehtemmeuutisosastolla on kerrottu, New Yorkin
osaitaltio. rakennuttaa $4,000,000 hinnasta suojan, jonka tar-kcatuksena
on antaa joillekin ihmisille hetkellistä suojaa
rs b"io a•k tiivista, säteilyä vastaan siinä tapauksessa jos ydin-a^^
ta aloitetaan tarkoituksellisesti tai vahingossa.
^ -Tunnetun miljonääriperheen jäsen, kuvernööri Nelson
' RgKjkefeller, löi päänsä poliittiseen kiviseinään yrittäessään
.viffusteluohjelman tehostamisvaatimuksella saada itselleen
rppublikaanipuolueen presidentin ehdokkuuden, on yksi pa-
: ~^ himpia sotamielialan lietsojia rajan' etoläjjuolella. H5'steeri-sen
ilmapiirin*vanitessa voivat Rockcfellerien afäärit menes^
, tyä entistä paremmin.
\uV.-.Mahdollisesti toivotaan vähän lievennystä' työttömyys-
. ;>tilanteeseenkin kun puhutaan, että talonomistajien pitää jär-jestää'tällaisia'"
pommisuojia',' kaikille asukkailleen.
i i Tosiasiassa.-;nämä "poi^ ovat kuitehkm rotapi
^ IpiÄkujäkin keh^ New Yorkin valtio joutuu ydin-
^;'isepommituicsen ^, kohteeksi, ^^mitkään ''^'pommisuöjaV' eivät
"Ssellaisessa'^tiheästi-asiitussä yaltiossa hyödytä'ketään.- Par-
<^J;fiaa5y^ .voisivat' jatkaa-^joidenkin^ ihmisten '{voitto-osinkoja. 1
' Muutokset Afrikassa vuoden 1959
aikana ' ovat niin hämmästyttävät;
e t t ä on oikeutettua kuvata tätä;
edistystä uudeksi vaiheeksi.' Vieläkin^
suurempia muutoksia oii odo
tettavissa'kuluvana • vuionna.', Eristettyjä
w a p a u s t ä i s t e l u i t a : o n iy
ensimmäiseni kerran-^kokov A f r i k k aa
käsittävässä mittakaavassa.'
Ensimmäinen ilmaisu tästä järj
e s t e t y s t ä toiminnasta oli kaikkien
Af rikan: kansojen?: konferenssi^'joka
pidettiin Accrassa v. 1959'\ alussa.
Puhuj alavan j päätunnuslauseessa
toistettiin Kommunistisen manifest
in loppulausetta: "Afrikan kansat
liittj^kää yhteen,' teillä ei ole mi
t ä ä n muuta, menetettävänä kuin
kahleet, mutta: koko maanosa voitettavana!"
^
Accran konferenssi jälkeen en-s
i n u n ä i n e n . nousu . s a t t u i Belgian
Kongossa — jota kymmeniä vuosia
pidettiin - rauhallisen' siirtomaan
mallimaana. Y l i 200.afrikkalaista
sai surmansa; satoja loukkaantui ja
96: Afrikan johtajaa heitettiin vankilaan
ilman oikeudenkäyntiä. Liike
levisi Jlanskan Kongoon ja Belgiaa
. K i r i . IDRIS COX : \
4 5TJö'öCrbö75T5UD"ÖJnrffOöU'Ö'0 0 tt o
o
O'
o
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Mrs. Anni Lampinen,' Sudbury,
Ont, täyttää tänään, helmikuun 25
pnä 78 vuotta.
Otto Lyytikäinen, Doncaster.Ont.
täyttää lauantaina, helmikuun 27
pnä 72 vuotta. _
Yhdymme sukulasiten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Pappi tunnustaa
maanneensa 12
vuotiaan tytön
Vancouver. — 37-vuotiaan, avioliitossa
olevan papin kerrotaan tunnustaneen,
täkäläisille ; poliisiviranomaisille;
että hän pukeutui mustaan'nahkapuseroon
ja moottoripyo-
Täilijänlippalakkiino järjestäessään
kohtauksia e r ä ä n l2-vuotiaan tytön
kanssa; jonka kanssa hän myöiitää
olleensa sukupuoliyhteydessä, v
Kolmen lapsen isä, Rev. Gordon
Sears — Nuoret Kristukselle
(Youth; for. Ghrist) liikkeen taka
Iäinen johtaja, on tunnustanut syyllistyneensä
sukupuolisuhteeseen al-
1 e 14-vuoli aaseen tyttöön. Poliisi-tuomari
.Orr sanoi; että hän ;haluaa
joko nähdä tytön tai tytön kuvan
voidakseen saada hänestä paremman
käsityksen. Jutun käsittely ly^
kattiin kahdeksalla p ä j v ä l l ä i .;
Syyttäjä; Stewart McMorran s.nnoo
o l e y a n v m e r k k e j a s i i t ä . e t t ä ityttöfln
raskaana, mutta varmaa: se ei vielä
ole.
Mr. McMorran sanoi pappi Sears-i
n ' k ä y t t ä n e e n jtytön;kanssa seurustellessaan
Tom Talbot-nmea ja pukeutuneen
nahkapuseroon Ja lippalakkiin
siksi; e t t ä hän näyttäisi nuo^
remmalta ; mennessään ulos tytön
k a n s s ä . R i k o s oli tapahtunut autosr
sa "drive-in-elokuvassa" käynnin
jälkeen. •
South Bendissa, Ind., papiksi vihitty
Sears palveli Montrealissa,
mistä hän tuli tänne kolmisen vuotta
sitten.
Puolustusasianajaja T. Dohm sanoi
Searsin olleen jännitystilassa
hankkiessaan viikottain $400—$500
Nuoret .Kristukselle liikkeen ylläpi-tämiseksi.
"Tämä on ainoa selostus,
minkä minä voin antaa siitä, miksi
hän haki tämäntapaista rentoutumista"
(release), sanoi puolustusasianajaja
selittäen, että pappi ei
tutustunut tähän tyttöön Nuoret
Kristukselle liikkeen välityksellä.
Syyttäjä McMorran sanoi Searsin
vieneen vaimonsa ja kolme lastaan
Yhdysvaltoihin eiineit poliisikuulustelujen
alkamista.
Pappi oli ystäviensä kutsusta saa-,
punut takaisin Vancouveriin, multa
oli m e n | ^ jälleen Yhdysvaltoihin
kun p o l « pidättivät hänet rajalla.
elämää' muulamalla päivällä
niin, että saisivat nähdä^ mihin
kurjaan asemaan on viety tämä
matoinen maailma; rnikä
on ihana paratiisi verrattuna
siihen tuhon ja perikadon rau-niokasaan,
mikä ydinasesodasta
jälelle jäisi. Tuhannesti parempi
on, että vaaditaan kaikkien
ydinasekokeiden lopettamista
ja ydinaseiden lopullista
hävittämistä tiukan kansainvälisen
kontrollin alaisuudessa
— sillä mitään muuta pelastumisen
mahdollisuutta ei ihmiskunnalla
ole. Tällaista ratkaisua,
ainoata todellista pelastusta
on vaadittava sittenkin,
vaikka, sen täytäntöönpano vähentäisi
jossakin inäärinTocke-fellerien
ja' muiden sotatarve-tehtailijain,,
satumaisen suuria
mandaattialueella Buända-Urun
dissa puhkesi laajoja kapinoita mai-raskuissa.
Kamppailua käydään edelleenkin
iiäillä alueilla erikoisesti .Belgian
Kongossa ja Belgian hallitus on ollut
pakoitettu tekemään suuria
myöqnytyksiä . — . , .joskaan ei niin
suuria; e t t ä nej olisivat tyydyttäneet
^voimistuvaaÄfrikan kansallista Iit
k e t t ä . . ; • . ' ' ^
K A P I N A NJASSAMAASSA
Tammikuussa pyyhkäisi kapina,
aalto Njassamaan ja Etelä-Rhodesian
y l i ; jonka huipuksi julistettiin
kansallinen hätätilanne kaikissa territorioissa:
Kaikki kansallisen^ l i i k keen
afrikaklaiset johtajat (niiden
muikana tri Banda) vangittiin yhdessä
yli tuhannen muun afrikka
laisen kanssa J a pantiin vankeuteen
ilman oikeudenkäyntiä. Kahakoissa
kuoli 53 afrikkalaista Satoja silloin
vangittuja on edelleenkin vankeina
ja suurin osa siihen aikaan
julistetut h ä t ä t i l a l a i t on liitetty varsinaisiin
lakikokoslmiin..Keniassa
oli kasvava poliittinen jännitystilanne
koko vuoden 1959 ajan. Töryt
olivat halukkaita löytämään jonkinlaisen
käytännöllisen suunnitelman
ns;-kumppanu.udesta,\ mutta eivät
onnistuneet: saamaan suostumusta
tähän eurooppalaisten uudisasukkaiden
taholta. ,
- E n s i k s i oli myöskin erimielisyyttä
afrikkalaisten keskuudessa; 'mutta
nyt he ovat sopineet -yhteisestä ohjelmasta
j a vaatimuksista.
ETELÄ-AFRIKKA
Etelä-Afrikassa, jossa vielä haittaa
-se kun suurinta osaa johtajia
vastaan -käydään häpeällistä maant
petosjcttua; vastustusliike kasvaa
päivä: päivältä. .-Tässä sankarillises:
sa taistelussa passisysteemin jatkamista
vastaan ovat naiset etualalla;;
Yhä- laajentuvaa boikottitaistelua
käydään.
Etelä-Afrikan vvapauskamppailun
voimistuminen on johtanut siihen;
o t t ä : Yhdistyneessä puolueessa: on
l apahtu nu t h a j aan n us j a ,^ sen j oh-;
dosta on muodostettu Edistyspuolue
joka . kann at taa osittaista kumppanuutta
afrikkalaisten kanssa.
A L G E R I A J A K A M E R UN
Algeria, -joka ei. ole. vain afrikkalaisten
solidarisuuden keskitetty i l maus
on saanut laajfia kannatusta
Keski=^Idän arabialaisilta mailta.
Kaikki juuri itsenäisyytensä saaneet
Aasian ja Afrikan maat ovat -kannattaneet
sitä.
Vieläpä Ranskan Kamerunissa
(julistettu äskettäin itsenäiseksi)
käydään ;: aseellista taisteluta hallitusta
vastaan koska sitä ei ole valittu
demokraattisilla vaaleilla^ jn
joukkoliikettä .edustaa Yhdistynyt
KanjeVunilainenrpuolue, joka on pa'
koitettu aseelliseen taisteluun todellisen
vapauden ja itsenäisyydeji saamiseksi.
1
V. 19G0 — A F R I K A N VUOSI
On mahdollista, että-1960 tulee
olemaan A f r i k a n " vuosi Vuoden
1959 saavutuksen menivät paljon p i temmälle
kuin 'mitä oli sununiteltu:
Kehityksen vauhti Afrikassa antaa
meille oikeuden .odottaa, että saavutukset
sirllä tulevat. V, 1960 '.olemaan
vieläkin valtavammat.
Ennen eri vapaustaistelut pidt;t-t
i i n : imperialistien.' imäärittelemäin
rajain sisällä.: On totta, e t t ä taistel
u l l a Algeriassa, o l i ennen suora vai^
kutus Marokossa j a Tunisiassa, mutta
hyvin .vähän brittiläisissä siirtomaissa.
E i ollut minkäänlaista soli-darisuusliikettä'
Britannian, eri siir.-
tomaa-ali^eella käytävien eri vapaustaistelu
jen. kesken.Tosiasiassa vuodesta
1952 lähtien käytävä taistelu
ei saanut laajempaa liikehtimistä
aikaan.
A R A B I A L A I S E T J A N E E K E R IT
YHDISTYVÄT
'v.Nyt, niin teoriassa kuin - myöskin
käytännössä; kaikista eri taisteluista
on etuilut kaikkien afrikkalaisten ar
:sia..: Pohjoisessa olevien: arabialaistenja:
etelässä olevien neekereitten
välinen poliittinen kuilu on huomattavasti
kavennut; ellei kokonaan
poistettu, Algeriassa käytävästä a-seellisestä
: t
täisten yhdistämisestä yhdeksi Somalimaaksi,
Jomo Kenyattan ja tri
Bandanvapauttamistaistelusta,' Belgian:
Kongon noususta ^ja taistelusta
r o t u s y r j i n t ä ä v S t a a n ; on ^ nyt; tullut
kaikkien 200 miljoonan afrikkalaisen
asia. —
Imperialistien keinotekoisesti tehdyt
rajat alkavat pirstoutumaan. Yksi,
suurin tapahtuma tässä suhteessa
oli se, että Ghana (entinen Britannian:
siirtomaa) :'ja Guinea: (entinen
Ranskan siirtomaa) ovat liittyneet
yhteen ja tämä on suuresti lujittanut'
taistelua yhtenäisyyden puolesta,
joka selvästi nähdään siitä kun
Britannian ja Ranskan Kamerunin
sekä Somalimaan ihmiset haluavat
liittyä yhteen.
'Selvästi' on nähtävissä kuinka e-distyy
pyrkimys liettää afrikkalaiset
taisteluun.^, Kaikkia afrikkalaisia
käsittävässä Accrassa pidetyssä kongressissa
hyväksytyssä päätöksessä
sanotaan selvästi,,että tarkoituksena
on saada,vapaa ja'f itsenäinen Afrikan
llittovaltiQ. - - " '
Afrikassa on ^yt yhdeksän itsenäistä
"valtiota: Egypti, Sudan, L i bya,
Tunisia Marokko, Ghana, ,Gui-nea.
Liberia j a E t i o p i a . ' Ne vaihtelevat
monarkistisesta Etiopiasta
Yhdysvaltain toimestayperustettuiin
Liberiaan ja uuteen Guinean tasavaltaan
ja niissä asuu noin puolet
A f r i k a n ' asukasmäärästä. Vuoden
1960 'loppuun- mennessä Afrikassa
tulee olemaan 13 itsenäistä afrikkalaisten
valtiota, joissa asuu lähes
kaksi'kolmattaosaa; maanosani asukasmäärästä.
~ ' ' '
Mahdollisesti suurin' ulkonainen
tekijä näille nousuille on se, että
niillä on suuri' etu 1 sosialistiselle
maailmalle. Vaikkd^ suuriinmalla
osalla;afrikkal9irilia ei ole mahdollisuutta
saada I i ± e a kommunistisia
kirjallisuutta, Ä n i i n Neuvostoliiton
avaruuden valloitusta ei voida heiltä
salata Heillä on
Neuvostoliiton ja Kiinan suuresta
taloudellisesta kehityksestä ja persoonallisesti
he pääsivät kosketuksiin
näiden maiden edustajien kanssa
Accran : konferenssissa.: Irakin
vallankumouksen voitosta j a suurista
edistysaskeleista, latinalaisen A-:
merikan maissa ovat he tulleet sellaiseen
käsitykseen että imperialistit
menettävät maata jaikainsa alta.
- Vaikka poliittinen itsenäisyys ei
merkitse täydellistä vapautta, niin
se on kuitfenkin suuresti innoittanut
vapausliikettä. Lisäksi k a i k i l l a näiL
lä Afrikan v a l l o i l l a on kauppasopimukset
sosialististen maiden kanssa
Guinean kauppasuhteet ovat melr
kein 'kokonaan sosialistisen maailman
ja Afrikan maiden kanssa.
: Itsenäinen : Ghana näytteli:: johtar
vaa osaa: Afrikan valtioiden lähen-:
tymisessä toisiinsa, mutta nyt on
Guinea.ottant johtavan kärkiasem
a ^ . ' . Siellä olevilla a£rikka][aisten
johtajilla on J paljon ISheisemmät
marxUiaiset, käsitteet,- - he ? ovat halukkaampia-
lähelseen^yhteistoimin-taaniosialististen(:
maiden;kanssa-ja
he käsittivät paremmin kum
pceliista' on saada työväenluokka
etutilalle taistelussa.
Beethoven-käsikirjoitus
Moskova Tähän aäti tuntematon
Beethovenin käsikirjoitus on
löytynyt Moskovasta erästä tavaili-'
siaV^asiakirjoja^ sisältävää :rarkistoa'
'järjesteltäessä.
Löydetty vihkonen sisältää tähän
asti tuntemattomia Beethovenin
käsikirjoituksiäT mm. kaksiäänisiä
kanooneja, pienoissävellyksiä pianolle
sekä vuosina 1802—;1603 valmistuneiden
sävellysten luonnoksia.
Käsikirjoitus, joka sisältää, 168
sivua; julkaistaan Moskovassa kokonaisuudessaan
faksimilejäljennöksenä.
Nyt löytyneen vihon on ostanut
itselleen ; Wienissä, tuntematon venäläinen
muusikko huotokaupästa;
jossa myytiin kuolleen säveltäjän
o m a i s u u t t a . \ ' K ä s i k i r j o i t u s 'tuotiin
Venäjälle, ja hieman myöhemmin
sen :osti häneltä: venäläinen muusikko
J a mesenaatti Mihail Viel-gorski.
Myöhemmin >vihko on ollut säilytettävänä
Rumjantsevin museossa
Moskovassa, josta se y l i 40 vuotta
sitten katosi tietymättömiin ja sitä
pidettiin lopullisesti kadonneena.
Nyt on käsikirjoitusvihko luovutettu
-Moskovan konservatorion .museolle.
— Kattaloni on biisonihärän ja
kesyn lehmän sekamuoto.
Veturinl(uljettajain la1(ko ailunee
lauantaina Algoma-ytitiön terästehtaalla
Sault-alueen asukasluku nykyään 60,331
m W0m
/-f I
t
TOIMITTANUT EEVA
Käveleminen on vanhanaikaista
On totuttu ajatukseen että käve-minen
on parasat urheilua joka sop
i i kaikenikäisille lapsista vanhuksiin.
Mutta kaikki asiat tuntuvat
:menevän(.päälaelleen£::. nykyaikana
j a niinpä' koetetaan keksiä aina
vain uusia ratkaisuja, • että? ihmisten
olisi-käveltävä mahdollisimman vähän.
Lapset kuljetetaan busseilla
koulumatkat^lyhyelläkin välilläi tai
vanhenunat sopivat keskenään, etla
kukin vuorollaan vie autolla koko
katuosan lapset kouluun j a taas ha^
.kee heidät. Korkejdcöululaiset ja
'yliopistoissa \ lukevat taas suureksi
osaksi ajavat 'om|lla autoillaan ja
rajan eteläpuolella onkin eräs pul-makysymys
• autojen pysäköimispaikkojen
^ saaminen koulujen lähir
tuntumaan. ' O n . ollt|t: pakko antaa
m ä ä r ä y s , - e t t ä koulusta kuuden katuosan-
sisällä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-02-25-02