1959-04-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,Sivu 2 ' Tjislaina, huhtik. 28 p. — Tuesday, April 28, 1959 ^YAFA U S (HBEATT)'— Independent Labor Organ ot f!}nnish Canadians. Rs-teJJllshedt- Nov.-^e. 1917. Authorized tt^-second class maU by the Post OMee Department, Ottawa. Pub-ttshed - thrice weekly: Tuesdays., .Thursdays ;and Saturdays by-Vapaus IhibllshingvGompany Ltd.,.at 100-102 : Elm 5t. W„ Sudbury, Ont., Canada. TelephonesrBus. Office OS; 4-4264; Editorial Office OS. 4r4265; Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address:; Box 69,-Sudbury; Ontario; Advertisingrates .upon applicatloni Translation free of charge. . TILAUSHINNAT: Canadassa: : 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 - - 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa:. a vk, 9.50 6 kk. 5.2& Epäileekö hallitus itseään? • Näyttää siltä, että Diefenbakerin toryhallitus epäilee itsekin puheitaan."hyvän ajan palaamisesta", •_s^: Viralliset tilastotiedot osoittavat kylläkin, että_ Canadan teollisuustuotannon helmikuun indeksi nousi kaikkien aikojen ennätystasopn, ja että työttömien lukumääräkin väheni inuutämalla tuhannella sen sijaan kun edellisenä talvena työt-tomieti, määrä lisääntyi n^aäliskuussa. Kaiken tämän perusteella meillef: annetaan kovin toivo-_ rikkaita kuvauksia selittäen, että pulasta on jo miltei päästy. Mutta viralliset-tilastotiedot asoittavat että Canadassa on vieläkin 525,000-työtöntä ja sen lisäksi noin 255,000 osa-aikatyössä — siis lähes 800,01)0,000 työnhaluista käsiparia! Kaiken lisäksi työttömyyskaudet ovat tullpet niin pitkiksi, että kaksi viidestä työttömästä on jo ollut työn haussa yli 4 kuu-kauta! Sitäpaitsi työttömien lukumäärän laskukin voi johtua osalta siitä, että työttömyysvakuutusmerkit ovat loppuneet 'ja niinmuodoin he ovat jääneet pois työttömyysvakuutustoi-miston kirjoista! Jokatapauksessa on selvää, että samalla kun Canadan teollisuus tuottaa nyt enemmän kuin ennätysvuonna 1957, teollisuuden palveluksessa on nyt 250,000 työläistä vähemmän kuin 1957. Nyt on teollisuuslaitostemme palveluksessa 5,550,000 työläistä jotavastoin 1957 oli 5,800,000 työläistä. Tämä tarjcpittaa, että tekniikan kehityksen ja hiestys-järjestelmän pahentumisen ansiosta pienempi määrä cana-dalaisia tuottaa nyt teollisuudessa enemmän tavaraa kuin milloinkaan aikaisemmin. Ja kun huomioidaan valtionvarainministeri Flemingin "valkoisessa kirjassa" esitetty myönnytys, että hinnat kohosivat viime vuonna huomattavasti enemmän kuin palkat — mikä tarkoittaa väestön ostokyvyn yleistä heikkenemistä — niin se tarkoittaa, että kotitriainen kulutuskyky tallaa paikallaan tuotannon lisääntyessä, mikä taas merkitsee •'ylituotantopulan" ja sen aiheuttaman työttömyyden edelleen jatkumista. .„. Ei siis ole ihme, vaikka Diefenbakerin hallitus näyttää itsekin viittaavan kintaalla puheisiin uudesta "hyvästä ajasta'': Päinvastoin Otiavvasta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että liittohallitus varustautuu joukkotyöttömyyden jatku-rriiseen koska pyrkimyksenä on verottaa työläisiä entistä enemmän työttömyysvakuutusrahaston kartuttamiseksi. Viime viikolla Ottawasta tulleissa uulistiedoi.ssa kerrottiin, että hallitus aikoo esittää alahuoneen hyväksyttäväksi muutosehdotuksen työttömyysvakuutuslakjin siten, että pal-koisa viikotiam perittäviä maksuja korotetaan noin 30-pro-senttisesti. Taman mukaan $57—S75 vj;kkopa!kalla olevat työläiset, jotka ovat tahan mennessä maksaneet tyottomyysva-knutusrahastoon 60 sentt:a vaikossa, joutuisivat maksamaan 86 senttiä viikossa. Kaikkein alhaisemmin palkatut työläiset, jotka ovat tahan mennessä maksaneet 20 senttiä viikossa tyjöttömyysrahastoon, joutuisivat suunnitteilla olevan "uudistuksen" perusteella maksamaan 25 senttiä viikossa. ^--Kaiken Iisaksi hallitus suunnittelee työttömyysvakuutusta myös niille työläisille joiden vuosiansio ylittää nykyisen korkeimman rajan (:54.800). mutta ei kuitenkaan sivuuta $5,400 vuositulon rajaa. Taman ryhmän vetäminen työttömyysvakuutuksen purun on pääasiassa vakuutusrahaston kartuttamisyritys, silla työttömyyttä on eniten alhaisemmassa palkkatasossa. , , Kuten sanottu, liittohallitus epäilee itsekin omia "hyvän jijan" lupauksiaan. Se valmistautuu ilmeisesti pahimman va-talta ja kuten aina. koyha kansa saa maksa viulut. Mitä muut sanovat LESKINEN PAITSIOSSA ^ Palvin Sanomat (Helsinki) kirjoittaa "vaikenevista tai vaiennetuista" johtajista", jotka eivät voi tai tahdo avoimesti tunnustaa sitä tosiasiaa! että "Leskisen johtoryhmä; sosialidemokraattisessa puolueessa on vienyt puolueen poliittiseen umpikujaan", kuten kirjoittaja lausuu: "Oikeistonkin piirissä . aletaan ym- .märtääi että Väinö Leskinen, jolta rilln paljon ön toivottu, pn pelannut itsensä paitsioon, ja pelistä pois. Sosialidemokratian, työväenliikkeen ja maan kannalta katsoen on täten syntynyt tilanne ajan mittaan kestämätön. Leskisläinen johto ja puoluelehdls-tö vaikenevat. Sen ynunartaa. Tappion tunnustaminen on aina valkeata. Vielä valkeampaa on tunnustaa, että tappio on aiheutunut väärästä suunnasta. Mutta kumma kyllä Sosialidemokraattisessa Puolueessa valkenevat kaikki muutkin tästä asiasta. Joko kalkki klrjoituskykylset puolueen jäsenet ovat muuttuneet leskis-läislksl tai sitten jokainen vähänkin eriävä mielipideilmaisu vaiennetaan." suhtäta CahiHläii ja N-liiton välillä Fidel Castro ei matkusteUut rahojen perässä tVashlngton. Täällä vastikään epävirallisella vierailulla ollut Kuuban vallankumousjohtaja Fidel Castro on lehtimiesyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa ilmoittanut selvästi, ettei hänen tarkoituksensa ole saada dollariapua USAsU. vaikka amerikkalaiset lehdet ovatkin väittäneet hänen matkustaneen "amerikkalaisten rahojen vuoksi". V—Täällä on ilmeisesti totuttu siihen, että muiden maiden edustajat matkustavat - ^ A h a n - • dollareiden vuoksi. Mutta me emme ole , pyylelijöitä. Me olemme työtätekeviä, ; ilmoitti pääministeri Castro, joka 10- ! tesi. että kuubalaiset ovat aina kär.si-nect tappioita ollessaan taloudellLsis- ; .5a suhteis.sa yhdysvaltoihin. — ySA ' ei ole kcskaan pitänyt väliä Kuuban kansasta, jatkoi Castro terävää arvosteluaan ja totesi, että USA on ai-na yrittänyt puuttua Kuuban sisäi- • siin asioihin. Puheessaan pääminls-i terl Fidel Castro esitteli myös maan- •sa tulevaisuuden rakennussuunnitelmia. Neuvostoliiton Ottavassa oleva ; siiurliihettUiis; tri Amasasp Arou-tuniaif piti islcettäin varsin mie-lenldintoisen vpulieen Ottavassa Canadian Clubin : järjestämässir tilaisuudessa. Olieellisena - julkaisemme tämän pulieen tärkeimpiä kohtia,' koska pulie koskee Neuvostoliiton ja Canadan välisen kaupan laajentumista. Ottawa. — 'fervehdin tätä tilaisuutta saadessani puhua Canadiai Clubin jäsenille Ottavassa. Aion puhua kauppasuhteista .la voin heti alusta vakuuttaa, etten aio puhua Canadan ja Yhdysvaltain vä lisistä suhteista. Jos joku iajatte-lee, että niin tulisin tekemään, pitäen mielessä erään toisen lähettilään esimerkkiä niin hän tulee olemaan pettyny. Suurlähettiläät nimitetään ulkomaille huolehtimaan oman hallituksensa puolesta suh teista toiseen «laahan. Meitä ei ni. mitetä pitämään tilaisuuksissa yleisiä puheita ja provosoimaan vihollisuuksia kolmatta maata vastaan. Tähän asti tämä on ollut yleisenä kä-vuodeniaikanaiviennitovat lisääntyneet kolmikertaisesti ja ovat tällä kertaa noin $20,000,000 vuosittain. Canadan viennit Neuvostoliittoon bvat edelleen pienet, mutta siitä huolimatta maa on 15. tilalla. Canadan tuonnit Neuvostoliitosta ovat samalla kertaa nousseet vain 20 prosentilla. Näin ollen Canadasta viedään Neuvostoliittoon n. 10 kerta,-! enemmän tavaraa kuin sieltä tuodaan tänne. Neuvostoliitto on 40. tilalla Canadan tuontilistalla. Tämä viennin ja tuonnin ero johtuu kolmesta eri seikasta.: canadfi-laisilla liikemiehillä j a tuontiliik-keillä eli ole paljoakaan tietoa Neu-vostolition tavaroista ja niiden tuontieduista; töisekäsi, täällä toi mii verhotussa muodossa ulkolainen järjestö, joka tekee kaikkensa es-lisuiistuötäntö tulee täri liiiäi]näah--y^^^ Hbnn^^^^^ kuluneen .20 yuö(d€!ri aika- •na." triemme sijoittamaan, yhtä pialjöa pääomaa maassamme kun olemmo sijoittaneet sitten v:n 1917;. Kan-sallistulo ttilee nousemaan 65 prps. Voin antaa teille eräitä esirnork-kejä kuinka tämä tulee vaikutta^ rtiaan tuotantoon. Vuoteen 1965 mennessä \ teräksen valmistus tulee olemaan 100 000000 tonnia verrattuna 60,000,000, tonniin vuonna ;1958; ÖJiy^qtä|ito,y<*a! viime vuonna oli. 850.boÖ|000 tynnyi-iä tulee nousemaan 1.7 miljardiin tynnyriin. Säh-kötuotanto nousee 233 miljardist.-) kilowattitunnista SOO miljardiin. Maassa tapahtuu suuri muutos polt-toainetuotannon alalla ja kaasua se-tääkseen neuvostoliittolaisten tävv kä öljyä käytetään enemmän. Kemi-rain tuontia tänne; kolmanneksi, Neuvostoliiton kauppajärjestöt eivät tunne Canadan, markkinoiden tarvetta ja ei'äissä tilanteissa niiden on mahdoton toimia liikelaitoksina. kaalituotanto kolminkei-taistutetaan ja liikennelaitokset tehostetaan. Sen lisäksi kulutustavarain ja ruokata-varain tuotantoa lisätään huomattavasti. Nousu tällä alalla tulee o\s ! maan 65 pros. 7 vuoden., aikan?'.. Tiesittekö, että — auringon paino oli muutanjia miljoonia .vuosia sitten; lähes kaksi kertaa - suurempi .kuin-nykyisinsr^ säteilyn-takia sen ^massaspienenee jatkuvasti; . - — Tiibetissä käytetään suolatan-koja- rahan; asemesta.maksuvälineinä ^ se on mahdollista vain kuivassa ilmastossa, missä-suola ei kostu; -^hakaneulat ovat olleet käytännössä- jo yli,3,000 vuotta; ^ p e r k e l e sana on alkujaan merkinnyt ukkosenhaltijaa, kuten sen alkumuoto — liettualainen Perkii-nas T — osoittaa; valtameren, aallot voivat siirtää- satojen tonnien painoisia kiviä. — maamyyra ei: nuku talviunta, vaan kaivautuu syvemmälle maahan. / EI NÄKYNYT-^' r' , Saimaalla puksutte}; häyry t^vän- ~ mukaisessa parrulasti^saah. "Kiutf^ reitti iiäytti selvältä eikä ö i s e^aiC kaan olliit juuri pelkoa vastaantulijoistakaan, niin päätti ' "piällikkö""" mennä'hiukan nukahtamaan. JoiK kun hetken uinahdettuaan hän huu-A teli ruorimiehelle.' •',^}'-u — Näkyykö maata? - — Ei näy, ' ' ' • "^' — No anna sitte mennä puksutel- v Ia vuan. Taas jonkun ajan kuliittuä' samat kysymykset ja vastaukset;' kunnes keula tuntui tärähtävän j d -: honkin. —„ Näkyykö maata? — Ei näy. ' Mutta sehä tärähti johonkiu^-v Eikö näy muata? Mikä s i i n ä p n , , ' ettei näy? — Puskat on iessä. Kiina lisää tuoUiiioaah 40 prosentilla tänä vuonna Kanisankongressin istunnossa saivat kaikkialta Kiinasta saapuneet yli 2,000 osanottajaa tutustua valtion laatiman talousohjelman yksityiskohtiin. Tämän vuonna 1959 toteutettavan ohjelman tarkoituksena on edelleen alhainen. Teollisuuden ja ma talouden , tuotannon arvo yritetään vuonna 1959 saada nousemaan 287 miljardiin Juaniin nroin 36 biljoonaa mk), mikä on 40 pros. enemmän kuin 1958, jaöioi! Olen sitä mieltä, että näiden epii-! Maataloustuotanto nousee 70 pro- lisätä sekä teollisuuden että maata- Li. Teollisuustavarain osalta tulfefe'ir-> ' löuden tuotantoa 40 prosentilla. säystä olemaan 41 pros. jä maata- • AT » • sityksenä suurlähettilään tavallisis-1 kohtieh poistaminen olisi eduksi sentillä. ta tehtävistä tilkomailla ollessaan. ' molemmille maille. Suurempi tuon-i Kaikki tämä tulee jatkuvasti ko ; Selonteon esitti varapääministeri j löustuotteiden osalta 39. Erlty^gn'' Kauppasuhteet meidän kahden i ti Neuvostolitiosta tekisi mahdolli-1 hoitamaan väestön elintasoa ja kan-' Li Fu-Tshun, joka on myös valtion ! etuoikeus annetaan teolUsuuksUle, maan välillä ovat nykyisin kehitvk ' seksi suuremman viennin Neuvosto-' santuloja kohotetaan 40 prosentilla 1 •'"""»'«elukomission puheenjohtaja, jotka tuottavat raaka-aineita, ppUto;.., sen alkuvaiheessa. Näiden kahden' liittoon. Me olemme kiinnostuneet. poistamalla verot ja parantamalla Läsnäolevien joukos.sa nähtiin presi- aineita ja voimaa. Varsinkin hllleH.--' maan välillä ei ollut lainkaan kaup-' siihen, että kauppavaihdon pitäisi' sosiaalihuoltoa jne. tentti Mao Tse-tung. kansankongres- teräksen ja sähkövoiman tuotantoa pasuhteita ennen Lokakuun vallan- olla tasapuolista. Parhaillaan on Ca-j Tämä taJoudellinen nousu. No-i sm yleisen valiokunnan puheenjoh-j lisätään suuresti. Neuvostoliiton kesken j vostoliitossa ei voi olla vaikuttamat- ^^i^ ^lu Shao-tshi, pääministeri [ Finanssiministeri L i Sien-nien Ilta maailman talouteen ja kansain- Tshou En-lai sekä varapresidentti: moitti, että vuoden 1959 budjetin tu- . väliseen kauppaan. Neuvostoliiton marsalkka Tshu Teh. Saapuvilla oli i lot ja menot päätyvät 52 miljardiin ' osuus maailman tuotannosta tulee '"'•'ö-s 21-vuoiias Panlshen lama. jo- Juaniin (runsaasti 6 biljoonaan mk). nousemaan suurenmoisesti. Vuonna '^^ ° " "^^ Tiibetin valmistelevan hai- mikä merkitsee tulojen lisääntymistä 1917 Neuvo.stoliiton tuotanto „ii lii"svaliokunnan puheenjohtaja. 24.2 prosentilla ja menojen 27,0 pro-' Vuoden 1959 taloussuunnitelma on sentillä verrattuna vuoteen 1958. Me- 23-vuotias "vanhus" ; Puhuessaan me viikolla Knnan Kansantasavallan kansalliskongressin istunnossa. Tiibetin väliaikaisen hallituksen edustaja j a hengellinen johtaja Panchen Lama sanoi mm. seuraavaa: "Brittiläisten mahanhyokkaajain j a heidän juoksevien koiriensa raa'an vehkeilyn alaisuudessa aikaisemmat Panchenit ajettiin pois. elava Buddha Rabchen murhattiin, , elävä Buddha Daga myrkytettiin, kuten myrkytettiin Dalai Laman isäkin.. A.Kuten tiedetääri, lamalaisuus on Tiibetin buddhalaisuutta pappisvaltoineen ja luostareineen. Maanpakolaisuudessa hyt oleva 2;3-vuotias Dalai Lama oli Tiibetin maallinen h a l litsija ja samalla jumala, eli Btiddhan elävä edustaja. Pari .yuotta.varihempiPanchen Lama, joka on nyt Dalai Laman Htilalla,. on myös elävä Buddha, siis rinnakkaisjumala, tasa- : arvoinen Dalainkanssa.^^ heidän pilaisi toimia aina k u i n. "y.ksi". - r - Mutta vähemmän, tunnettu seikka on kuitenkin se, että näiden korkeiden jumalolentojen elinikä on Tiibetissä ollut perin lyhyt. Heitä on ilmeisesti käytetty vain välikappaleina, .'lapsena ollessa, ja .raivattu pois tieltä sitten kun heistä olisi voinut tulla vaara niille kulissientakaisille voimille, joilla • bn todellinen, hallitusvalta oliut. Tähän vähemmän: tunnet- ""luun seikkaan viittasi Panclhen Lama epäilemättä yllämai- . hitulla lausunnollaan. Kauko-Idän asiain-erikoistuntijä;An^ na Louise Strong selittää- tätä puolta Tiibetin tilanteesta seuraavaan tapaan:_ ' _ 1 "Tiibetin maaorjien omistajaan kapina loppui Lhasassa (Tiibetimpääkaupungissa) valtiovallan palatessa Tiibeti^^^ Jonomiaa valmistavalle komitealle, minkä puheenjohtajana toimii Panchen Lama siihen asti kunnes Dalai Lama palaa takaisin Tiibetiin. Siina tapauksessa Peking pelaa hänen kanssaan, silla Peking on tunnustanut Tiibetin hallitsijaksi komitean, jonka puheenjohtajana on Dalai Lama ja missä Panchen Lam.a on vain varapuheenjohtajana kunnes Dalai *jj'aiaa'. - - - - 23-vuotiaana hän on nyt monen sukupolven jälkeen ensimmäinen Dalai Lama joka on elänyt yli 18-vuotiaaksi, toisten tultua kuulema autetuksi.pois maailmasta palatsin.sijäis-hallitsijain toimesta, jotka siten pitivät valtaa toinen toistaan'seuranneiden Dalain nimissä ja hävittivät aina Dalain • ennen kuin häh tuli varsinaiseen hallitsijaikään. Nykyinen Dalai säilyi siksi kun hän allekirjoitti sopimuksen Pekingin kanssa ennen kuin hän tuli aikuiseksi, eli 18-vuotiaaksi. T ä - , m ä on',yain yksi^niistä yksityiskohdista, minkä pitäisi panna amerikkalaiset ajattelemaan reaalisesti Tiibetistä ja 'elävistä* jumalista." / Tämä 'elävi-Stä Buddhista" ja hcidan lyhyestä lastaan. , Mutta eräänlaisena lohdu- 1 tuksena m\\e. jotka nyt itkevät Tiibetin taantumuksen häviötä, voimme esittaa erään historiallisen tosiasian. Knna-laista viisautta ja varovaisuutta on kautta aikojen kiitetty. Mutta aniharvoin se on tullut koko maailman huomion kohteeksi niin selvästi kuin Tiibetin tapauksessa. Tietäen, etta Tiibetm kansa haluaa sekä taloudellista etta sosiaalista edistystä, kuten kaikki muutkin kansat haluavat ja allekirjoi-tettuaan juuri tällaiseen edistykseen tähtäävän sopimuksen Tiibetin hallituspiirien kanssa, Knnan Kansantasavalta odotti, ja odotti oikem esimerkilli-^ sellä maltillisuudella. Täten menetellen Kiinan Kansantasavalta antoi Tiibetin maa-orjaomistajille aikaa rauhallisia uudistuksia varten. Maaorjien omistajat olivat kuitenkin toista mieltä; he halusivat säilyttää entisen takapajuisuus den: Sen sijaan, että olisivat tämän yhdeksän vuoden aikana ruvenneet toteuttamaan sovittuja taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, maaorjien omistajat käyttivät tätä aikaa samalla tavalla kuin itsemxirhan tekijä käyttää "hyväkseen" hirttoköyttä. Ja tulos on nyt koko maailman nähtävänä. Maaorjien omistajat tulivat .eristetyksi kan.sasta. He saivat nousta ykr sinään kapinaan uudistuksia ja; reformeja vastaanrr?Vain tämä selittää sen miksi sellaisen vuo-ristonriaan kuin Tiibetin^^kapina voitiin tukahduttaa min helposti. Toisaaltar kun maaorjien omistajat 'eivät osanneet käyttää etsikkoai kaansa hyväkseen, he löivät päänsä hi.storian 'kovaa kiviseinää vasten. Yrittäessään asevoimin estää uuden si-vistyskauden tulon maahansa; Tiibetin maaorjien omistajat auttoivat asiallisesti puhuen oman valtakautensa päättymistä. Heidän valtakomenton-sa päättymistä ei kukaan ajatteleva ihminen itke. Se oli jokatapauksessa historiallinen välttämättömyys. Mutta se, että heidän hallituskomentoaan kohtasi väkivaltainen loppu, siitä saavat Tiibetin maaorjien omistajat, kiittää itseään, ja vain ;itseään; kumousta eikä pitkään aikaan sen nadan ja jälkeenkään. Taloussuhteissa Can:i- käynnissä neuvottelut kauppasulv dan kanssa meillä ei ole perinnäisiä teiden jatkamisesta ja kumpikin o suhteita niinkuin meillä on Britan- .sapuoli on osoittanut toiveita sen nian. Sak.san ja eräiden toisten mai- jatkamiseksi, den kanssa. Eikä Canadaliakaan Neuvostoliiton seitsenvuotissuun ole kokemusta kaupankäynnistä nitielma tekisi mahdolliseksi Cana- Neuvostoliiton kanssa. Sallikaa mi dan ja N-^uvostoliiton kaupan kak-nun sanoa että Neuvostoliiton jo Civ ' sinkertaistumisen vuoteen 1965 nadan välisen kaupan kehittäminen mennes.sä. Tällä kertaa Neuvo.sto- 20 pros. Vuonna 1965 se tulee ole-muistuttaa minua eräissä .suMeiss.i liiton koko kauppavaihto on 4 mii- maan 30 pros. Kun sen lisäksi huo-pioneerialoitteesta uudella alalla — jardia dollaria sekä viennin että mioiduan valtava kehitys Kiinassa sillä on omat vaikeiitensa, mutta sil- tuonnin kohdalla. Me teemme ja toisis.sa sosialistisis.sa maissn, kauppaa niin monen kuin 80 maan , vuoteen 196.'j mennessä sosalistisot kanssa ja olemme kinidennella ti- maat tuottavat..önemmän kuin puo lalla kaupankäynnissä. let maailman teollisuustuotteista. Te olette varmasti kaikki tietoisia Ei mikään maa joka haluaa ke varsin vähäistä. Käytännöllisesti siitä, ettei siitä ole kovinkaan pit katsoen kauppasuhteiden kehittymi- kää aikaa kun maamme oli talou-nen Canadan ja Neuvostoliiton k'.>s • dellis-^sti takapajuinen ja kansam ken on aivan viime vuo.'4ien tapahtu me joutui koviin ponnistuksiin teol-ma. Vuonna 1956 allekirjoitettiin lisuuden ja maatalouden kehittämi-ensimmäinen kauppasopimus Cana-sessä saadakseen maastamme kor> dan ja Neuvostoliiton kesken. So-;keasti teolli-stetun maan. Nyt Nei> pimuksen periaatte"na on se. että vo.stoliitto on maailman tois"k;i kumpikin suhtautuu toiseensa mah- suurin teollisuusmaa, dollisimman edullisena kauppamaa-j _Scitsenvuotissuunnitclinan yhtcy na. Minun mielestäni sopimus on i dessä me kohotamme tuotantoa kai-: nippuvamen ulkomaankaupasta, ja menestynyt yleensä hyvin ja varsin i kiila aloilla. Vuoteen 1965 menne- sen etuihin kuuluu kaupan laajenti-- kin Canadan Neuvostoliittoon vien-,sä tuotanto tulee olemaan 80 pros. nimen niiden maiden kanssa, jolkn nin kohdalta. Kuluneen kolmen korkeampi kuin vuonna 19,58. Teol (.latkuu 4:11a sivulla) sekä suun että rohkea, mutta se on noista ön puolutusmäärärahoja 5,8" vain 3 pros. maailman tuotannost.i \'uoteen 1937 mennessä se oli nous , . sut 10 pros. Viime vuonna se oli jo ''""f^^ sellninen suunmtelmn. joka miljardia Juania - lisäys 18,3 pro-voidaan toteuttaa, sanof Li Fu-tshun. | senttiä — sosiaalisia menoja jä ope-lä on myös toivorikkaita puolia. Ensimmäiset kauppasuhteet C-i-nadan ja Neuvostoliiton kesken a lettiin 20-luvulla. mutta kauppa oli Viime vuonna lisääntyi teollisuuden ja maatalouden tuotanto huomattavasti, mutta meidän yli 600 miljoonaa asukasta käsittävälle , väestöllemme on- maamme taloudellinen ta.so yhä tusmäärärahoja 5,7 miljardia — 31 pros. enemmän kuin edellisenä vuonna— sekä taloudellista rakennustyötä varten 31,7 miljardia ^ lisäys 25,9 prosenttia. hittää omia kansallisia etujaan ja edistää rauhallisia kansainvälisiä si-.hteita voi sivuuttaa tämän seika.n merkitystä. Neuvostoliitto kutsua kaikkia maita läheisempään yhteis toimintaan ja yhteiset edullisen kaupankäynnin laajentamiseen. Olen sita nii'^lta, etta Canadan p:- taisi olla kiinnostunut naihin mali dollisuuksnn. Canada on suuresti Kevät Tariisin taivaan alla' erittäin aikainen Tariisi. — Vanha ranskalainen sananparsi kuuluu: "Alä vielä h u h - tikuu.s.sa riisu yltasi lankaakaan". Tana vuonna on kuitenkin niin poikkeuksellinen kevät, etta parii- I rannoilla — eiväthän tavalliset Pa-; ; riisilaiset lähde Rivieralle nauttl- 1 maan auringosta.. Onneksi kukaan 1 liikemies ei ole saanut lupaa asentaa rannalle auringonsäteiden mittaria silaisten on ollut pakko riLsua mön-^ I ja veloittaa niiden kuluttajia, eikä Juonittelijoiden keskus - Kalimpong Kalimpong. — Tällä paikka-merkinnällä varustettuja uutisia on viime aikoina julkaistu paljon ja poikkeukselta ne ovat koskeneet tavalla tai toisella Tiibetin taantumuksellisen yläluokan kapinaa. Kalimpong on ollut kapinallisten ja heidän ulkomaisten tukimiestensä keskus Tiibetin rajojen ulkopuolella. Intialainen viikkolehti "Blitz" julkaisi viime -numerossaan reportaashin Kalim-pong^ ista otsikolla 'Totuus Kalim-pongista". I kirjeenvaihtaja Pattenson, jota In- I lian hallitus varoitti askettam Tii-i betiä koskevista tcndenssipitoisista I kirjoituksista, ja Bikshu Sangha- ' rak-shit, entinen kuninkaallisten . lentovoimien kapteeni White, joka ; johtaa Nuorten miesten budhalaista 'yhdistystä. takin "lankaa". Viime viikolla lämpömittari osoitti 25 astetta Celsiusta. Saatie- (loiluksessa sanottiin: Lansi-Rans-kassa pilvistyvää, paikoitellen sadekuuroja, kovaa tuulta, etenkin maan etelaosis.sa. IVIuualla lämmintä. Lämpenevää." Vanhimmatkaan Pariisin asukkaat eivät muista tällaisia ihania huhtikuun ilmoja. Itse asiassa vain satavuotiaat voisivat kertoa totuuden: "Vuoden 18T9 huhtikuussa oli vhta lämmintä kuin nyt . . . " Paras lämpömittari sijaitsee kau-punsin ke.skustas.sa, Seinen rannoilla ja ranta töyräillä. Jalankulkijat, ja va- "Intian hallituksen vastaväite Knnan lausuntoon, joka kuvailee tätä himalajalai.sta rajakaupunkia tiibetiläisten kapinallisten johto-keskuk. sena, nostattaa hymyn taalla olevien vaikutusvaltaisten läi.sten emigranttien h u u l i l l e. Erään tällaisen emigrantin mukaan kaikki tiibetiläiset pitävät Kalini-pongla toisena Lhasana", kirjoittaa lehti. I.NTI A N OLI VAROITETTAVA On saatu tietää, että nämä tiibetiläisten emigranttien johtajat pitivät viime kesänä taällii asuvien tii-betiläi. sten kokouk-sen ja pyysivät aineellista apua kapinallisille, Intian hallituksen silloin antama varoitus lopetti enemmat toimenpiteet, mutta salainen työ jatkui edelleen. On saatu tietää, etta Intian polii-tiibeti- SI on päässyt ainakin kahden a.sei-den .salakuljetusyrityksen jaljiUc ja pysäyttänyt ne. Toisessa tapauk^ KAPINANJOHTAJIEN ASUINPAIKKA On huomionarvoista, että melkein kaikki Intian lehdi.ston viime päivinä Tiibetin tapahtumien yhteydessä mainitsemat johtajat ovat jo jonkin aikaa asuneet vakituisesti Kalimponghssa tai olivat siellä ainakin viime päivinä. Entinen Tiibetin pääministeri Lukhangvva, joka johti pääminis-tejT Nehrun tavannutta .tiibetiläisi tä valtuuskuntaa ja jota Ilsinhuan uutistoimisto: on 'kuvaillut -lausun-no_ ssaan2Kalimpongissa: sijaitsevan kapinakeskuksca johtajana, on oleskellut täällä. Samoin-Dalai laman .vanhempi veli Gjalo Thondup, jonka kiinalainen .vaimo on. innokas Kuomintangin kannattaja. Thondup julkaisi lausunnon, jossa hän tuomitsi Dalai' laman Pekingin kartnalta jana, jälkimmäisen kehoittaes.sa kaikkia tiibetiläisiä, erikoisesti veljiään, palaamaan kotimaahansa. Viime vuonna Thondup kävi Japanissa, tapaamassa. Dalai laman toisia vanhempaa veijeä; joka on asettunut asumaan Amerikr kaan. Entinen Tiibetin rahaministeri TsiponShakabpa on vielä yksi Kalimpongin asukkaasta. EPÄILYTTÄVIÄ AINEKSIA Kapinan kaksi johtajaa Gompo Tatsi ja Spdutsang Londo vierailivat Kalimpongissa vain muutamia viikkoja sitten. T^iöndup ja Sha-kabpii ovat sellaisten epäilyttävien ulkomaisten ainesten läheisiä ystä^ viä' kuin .esim. "Daily Expressin" scssa saatiin kiinni eräs marwari-lainen, ja toisessa cras tiibetiläinen, mutta jälkimmäinen paasi pakoon. TARKAT ENNAKKOTIEDOT Edelleen on saatu tietaa, etta uhkaavasta kapinasta tiedottavia sala-kiijoitu. ssähkeitä alkoi saapua Lha-sasta paikallisille tiibetiläisille joi-i paana olevat ihmiset karsivat aurin-tnkin kuukausia takaperin. Tämän gon paahtavasta kuumuudesta ja ha-jälkeen lähtivät monet tiibetiläiset keutuvat kapiki joen rannoille, vu- Lhasaan I '^«"^ veden läheisyyteen. Joka katse- Maaliskuun toisen päivän States-1 lee kaupunkia Alman sillalta. Pont-man kuvaili mielenkiintoisen tar-i Neufilta tai Louis-Philippen sillalta kasti khampa-heimon kapinallisten | näkee kaikkialla, kuin laajakangas-mahdollista strategiaa, jonka viik-j elokuvassa, rakastuneita, onkijoita ja koa myöhemmin seuranneet tapaU- i opiskelijoita, jotka istuvat kuin kyyh-tumat todistivat. Satesmaivin Ka-1 ky.set-rinta rinnan muodostaen kat- Jimpongin selostu.s maaliskuun toi-1 keamiittoman rivin kummallekin rannalle. On nntakin, jotka arvostavat ultra vlbletti- ja ihrrapurtaisia sä-^ teitä jä ottavat aurihgpnkylpyjä joen seita päivältä ennusti jopa Dahu lainan myöhemmin maaliskuun 17 pna tapahtuvan ryöstön Lhasasta. karhuta maksua "paikoista auringossa". Sunnuntaisin pyoraillaan ahkerasti ^ lähdetään Saint-Germainln tai Fontainebleuan puistoihin eväskorit ja reput mukana. 1 Palvana muutamana nain vanhan patjantekijanaisen, joka oh kantanut patjantaytteensa ja kankaansa joen rannalle. Sima han istm ihanassa auringonpaisteessa ja ompeh ripeästi pitkala neulallaan, lämpimänä ja onnellisesti hymyillen. Joskus hän antoi neulan levähtää ja katseli äidillisen kiinnostuneena nuorta paria, joka oli istuutunut syrjaan muista, sillan viereen, keskustellen lemmen kansainvälisellä ja ikuisella kielellä. Tällaisina hetkma siirtyvät arkipäivän huolet kauemmas. RuokataV-' vikkeiden kalleus, asunto, joka->'jäi> saamatta, Algerian loppumaton sota. Aurinko sulattaa muutamaksi päir vaksi kylmän todellisuuden tuskat ja haioittaa huolet. Pariisilaiset :ovat näkevinään kauniita tulevaisuuden toivolta valoisan kevään kirkkaudessa, huolimatta pimeistä voimista, jotka ovat maassa vallassa. Odottaako taistelevaa kansaa valoisa tulevaisuus?^' Sacco ja Yanzetti jutusta Tänä vappuna, jolloin^ kaikkien maideni työläiset: jälleen yhdistävät kansainvälisen solidaarisuuden merkeissä kätensä yhteisten . tayoitlen-s » puolesta, on syytä-palauttaa mieleemme myös Sacco ja Van^etti jutun opetuksia. KutOn on uutistiedoissa kerrottu, nämä työväenliikkeen (mielipiteiltään anarkisteja) elikä tunnetuimmat marttyyrit on virallisestikin tunnusteltu syyttömiksi, sillä Yh dysvaltainosav.-.ltion Massachusettsin lamlaatijakunnan kerrotaan hyväksyneen keskustelemalta päätös-, lauselman, joka puhdistaa heidän nimensä "rikok.sesta", minkä var-jo. ssa heidät hysterian olosuhteissa teloitettiin V. 1927 nimenomaan siinä mielessä, että saataisiin työläiset yleensä ja erikoisesti ulkomaa-laiäsyntyisel: työläi.set pelon vai taan., Me saamme olla myös varmoja, että aivan samoin kuin nykyään ei ole enää yhtään ainoata ajattelevaa ihmistä joka epäilisi Saccon ja Vanzettin .syyttömyyttä, "vlglä tulee .sekin päivä 'jolloin tunnustetaan, että Ethel ja Ju li us Rosenberg ijou-; luivat myös syyttöminä teloitettaviksi, kuten Morton Sobell istuu vielä nyt samasta jutusta syyttömänä vankilassa. Juuri siksi: kun Sacco ja Vanzetti juttu ei edusta kapitalistisen oi: keiiden väärinpeluu ainoita uhreja on mei I lä syy tä. pala u ttaa m leleem-iiie missä olosuhteissa k.O; henkilöt joutu ivat syyt tömänä teloitettaviksi. Noin 39 vuoMa sitten — huhtikuun l i i pnä 1920 .suoritettiin South Bramtreessa, Mass., sijaitsevassa ;eräässä-kenkätehtaassa ryöstö.-minn kä yhteydessä mmhattiin tehtaan henkilökunta a n k u ii I u n U11 a ka k.si ihmistä. TäniäiV:: ryöstön nimissä ja. vuoksi teloitettiin Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzctti elokuun: 22 päivänä 1D27. Aikaisemmin on moneen kertaan tehty esityksiä, että heidän inimeiv-sä puhdistettaisiin rikokse.sta jota he eivät tiettävästi "tehneet ja nyt esitti •demokraattipuolueeni-senaat: tori Alexander J. Cella (Mcdford, Mass) päätöslauselmaehdotuk.son, missä Saccollc ja Vanzottille annettaisiin kuolemanjälkeinen armahdus. Cella oli ko. marttyyrien-to-loitukson aikana vasta 2'Vuotias. Hänen • päätöslauselmaehdotuksensa on laadittu saman mukaisesti kuin sekin, jonka perusteella puh-d i s t e t l i i i r Saloniin .noitahystorian aikana v. 1692 teloitetun .viiden henkilön maine. Mutta siirtykäämme varsinaiseen Sacco ja Vanzetti jutun,vaiheisiin; Heidät pidätettiin. Brocktonissa, Mass, toukokuun 5 pnä 1920 vähää-ennen kokousta, jonka : Sacco ja' Vanzetti olivat kutsuneet protestiksi Andrea Salsedon, kuolemantapa' uksen johdosta. Salsedo oli mielipiteiltään myös. anarkisti; / Hän oli pydonnut tai hypännyt . eräästä Manhattanin pilvenpiirtäjästä,- missä ^ykyisen FBI:iu edeltäjät 0- Jivat häntä kuulustelleet i'aa'asti päiviä ja viikkoja. Ensiksi poliisit yrittivät tekaista jutun Saccoa ja Vanzettia vastaan Bridge\vaterissa, Mass. tapahtu ncesta ryöstöstä. Vanzetti lähetettiin nopeassa tahdissa vankilaan; 12 —1.5-vuodeksi. mutta Saccolla oli a-siassa'- murtiimaton alibi. Vasta syyskuussa heitä .vastaan nostettiin syyte South Bramtreen rikoksest.iv.v Tästä alkoi kuuluisa Sacco ja^ Vanetti juttu, mikä kesti noin seit-bemän '\uotta, Joka veti mukaansa koko maailman työväenliikkeen, multa- pahttyi kuitenkin näiden marttyyrien teloituksden. Mutta vielä Saccon ja Vanzettin elossaoUessans.Jbe.Morellin joukkueeseen /'kuulunut V eräsiä man;;mies tunnusti! syyllisyytensä rikokseen,; inistä Saccoa 'ja > Yanzet-^ tia syytettiin. Massachusettsin silloinen kuvernööri Alvi T. Fuller ei kuitenkaan antanut "mitään arvoa" tälle tunnustukselle. Sen sijaan hän toimi itse nimittämänsä "3-heiv kisen komitean mukaan julistaen, : > S > i V - • 1 tSfef^ että hän " e i näe.mitään syytä kuo- ,. lemantuomion täytäntöönpanoon. ' sekaantumiseksi". Saccon ja Vanzettin kuoleman , jälkeen prokuraattori Morris Er- • nest haastatteli ^oe Morellia, ja vaikka MorelH ei allekirjoittanut''^ kaan asiaa koskevaa lausuntoa, Er- < > nest tuli tästä pitkän aikaa kestä- 5^ neestä haastattelutilaisuudesta ;:va-;:; kuttuunena, että Joe Morellin ku- ^ vaus ko. olevasta, rikoksesta voi tul-la vain henkilöltä, joka on itse-o- : sallistunut siihen. ' — Tämä ja paljon miiuta tuli'nyt _L esille.vkun^ edustaja Massachusettsin Cella esitti lainlaatijakunnan: oikeusvaliokunnalle anteeksianto-;. :s pääftöslauselmansa. Ei'okuraattori - Ernest puolestaan, ehdotti että .01- .5 keusasiain valiokunta etsisi Joe i| Morellin julkaisemattoman henki- ^ lökuvauksen todistukseksi siitä, et- [ tä hän, Joe Morelli, eikä Sacco ja 1 Vanzetti, suoritti Soiith Brain-treen rikoksen. i Palauttaessamme mieleen pää- \ ^siasjsa -yhdysvaltalaisen National^ . Guardian-lehdeh kertoman mukaan 1 näniä seikat; Sacco ja; Vanzettin j u tusta me haluamme korostaa- kahta seikkaa: 1. Se on'pidettävä mielessä aina kun* rahamahti hyökkSä jonkun; tekosyyn varjossa; työväen-miehiä tai- naisia vastaan,; ja 2'fväkT ryys käy laatuunsa aikansa, mutta • oikeus tunkeutuu lopulta läpi här- [ maan kivenkin —- ja se pätee ^ myös: nykyisen-, r punakauhulietson-: m nan ja muun työväenvastaisen jal- ' lituksen kohdalta. — KänsSkoura. \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 28, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-04-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590428 |
Description
Title | 1959-04-28-02 |
OCR text | ,Sivu 2 ' Tjislaina, huhtik. 28 p. — Tuesday, April 28, 1959 ^YAFA U S (HBEATT)'— Independent Labor Organ ot f!}nnish Canadians. Rs-teJJllshedt- Nov.-^e. 1917. Authorized tt^-second class maU by the Post OMee Department, Ottawa. Pub-ttshed - thrice weekly: Tuesdays., .Thursdays ;and Saturdays by-Vapaus IhibllshingvGompany Ltd.,.at 100-102 : Elm 5t. W„ Sudbury, Ont., Canada. TelephonesrBus. Office OS; 4-4264; Editorial Office OS. 4r4265; Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address:; Box 69,-Sudbury; Ontario; Advertisingrates .upon applicatloni Translation free of charge. . TILAUSHINNAT: Canadassa: : 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25 - - 3 kk. 2.50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa:. a vk, 9.50 6 kk. 5.2& Epäileekö hallitus itseään? • Näyttää siltä, että Diefenbakerin toryhallitus epäilee itsekin puheitaan."hyvän ajan palaamisesta", •_s^: Viralliset tilastotiedot osoittavat kylläkin, että_ Canadan teollisuustuotannon helmikuun indeksi nousi kaikkien aikojen ennätystasopn, ja että työttömien lukumääräkin väheni inuutämalla tuhannella sen sijaan kun edellisenä talvena työt-tomieti, määrä lisääntyi n^aäliskuussa. Kaiken tämän perusteella meillef: annetaan kovin toivo-_ rikkaita kuvauksia selittäen, että pulasta on jo miltei päästy. Mutta viralliset-tilastotiedot asoittavat että Canadassa on vieläkin 525,000-työtöntä ja sen lisäksi noin 255,000 osa-aikatyössä — siis lähes 800,01)0,000 työnhaluista käsiparia! Kaiken lisäksi työttömyyskaudet ovat tullpet niin pitkiksi, että kaksi viidestä työttömästä on jo ollut työn haussa yli 4 kuu-kauta! Sitäpaitsi työttömien lukumäärän laskukin voi johtua osalta siitä, että työttömyysvakuutusmerkit ovat loppuneet 'ja niinmuodoin he ovat jääneet pois työttömyysvakuutustoi-miston kirjoista! Jokatapauksessa on selvää, että samalla kun Canadan teollisuus tuottaa nyt enemmän kuin ennätysvuonna 1957, teollisuuden palveluksessa on nyt 250,000 työläistä vähemmän kuin 1957. Nyt on teollisuuslaitostemme palveluksessa 5,550,000 työläistä jotavastoin 1957 oli 5,800,000 työläistä. Tämä tarjcpittaa, että tekniikan kehityksen ja hiestys-järjestelmän pahentumisen ansiosta pienempi määrä cana-dalaisia tuottaa nyt teollisuudessa enemmän tavaraa kuin milloinkaan aikaisemmin. Ja kun huomioidaan valtionvarainministeri Flemingin "valkoisessa kirjassa" esitetty myönnytys, että hinnat kohosivat viime vuonna huomattavasti enemmän kuin palkat — mikä tarkoittaa väestön ostokyvyn yleistä heikkenemistä — niin se tarkoittaa, että kotitriainen kulutuskyky tallaa paikallaan tuotannon lisääntyessä, mikä taas merkitsee •'ylituotantopulan" ja sen aiheuttaman työttömyyden edelleen jatkumista. .„. Ei siis ole ihme, vaikka Diefenbakerin hallitus näyttää itsekin viittaavan kintaalla puheisiin uudesta "hyvästä ajasta'': Päinvastoin Otiavvasta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että liittohallitus varustautuu joukkotyöttömyyden jatku-rriiseen koska pyrkimyksenä on verottaa työläisiä entistä enemmän työttömyysvakuutusrahaston kartuttamiseksi. Viime viikolla Ottawasta tulleissa uulistiedoi.ssa kerrottiin, että hallitus aikoo esittää alahuoneen hyväksyttäväksi muutosehdotuksen työttömyysvakuutuslakjin siten, että pal-koisa viikotiam perittäviä maksuja korotetaan noin 30-pro-senttisesti. Taman mukaan $57—S75 vj;kkopa!kalla olevat työläiset, jotka ovat tahan mennessä maksaneet tyottomyysva-knutusrahastoon 60 sentt:a vaikossa, joutuisivat maksamaan 86 senttiä viikossa. Kaikkein alhaisemmin palkatut työläiset, jotka ovat tahan mennessä maksaneet 20 senttiä viikossa tyjöttömyysrahastoon, joutuisivat suunnitteilla olevan "uudistuksen" perusteella maksamaan 25 senttiä viikossa. ^--Kaiken Iisaksi hallitus suunnittelee työttömyysvakuutusta myös niille työläisille joiden vuosiansio ylittää nykyisen korkeimman rajan (:54.800). mutta ei kuitenkaan sivuuta $5,400 vuositulon rajaa. Taman ryhmän vetäminen työttömyysvakuutuksen purun on pääasiassa vakuutusrahaston kartuttamisyritys, silla työttömyyttä on eniten alhaisemmassa palkkatasossa. , , Kuten sanottu, liittohallitus epäilee itsekin omia "hyvän jijan" lupauksiaan. Se valmistautuu ilmeisesti pahimman va-talta ja kuten aina. koyha kansa saa maksa viulut. Mitä muut sanovat LESKINEN PAITSIOSSA ^ Palvin Sanomat (Helsinki) kirjoittaa "vaikenevista tai vaiennetuista" johtajista", jotka eivät voi tai tahdo avoimesti tunnustaa sitä tosiasiaa! että "Leskisen johtoryhmä; sosialidemokraattisessa puolueessa on vienyt puolueen poliittiseen umpikujaan", kuten kirjoittaja lausuu: "Oikeistonkin piirissä . aletaan ym- .märtääi että Väinö Leskinen, jolta rilln paljon ön toivottu, pn pelannut itsensä paitsioon, ja pelistä pois. Sosialidemokratian, työväenliikkeen ja maan kannalta katsoen on täten syntynyt tilanne ajan mittaan kestämätön. Leskisläinen johto ja puoluelehdls-tö vaikenevat. Sen ynunartaa. Tappion tunnustaminen on aina valkeata. Vielä valkeampaa on tunnustaa, että tappio on aiheutunut väärästä suunnasta. Mutta kumma kyllä Sosialidemokraattisessa Puolueessa valkenevat kaikki muutkin tästä asiasta. Joko kalkki klrjoituskykylset puolueen jäsenet ovat muuttuneet leskis-läislksl tai sitten jokainen vähänkin eriävä mielipideilmaisu vaiennetaan." suhtäta CahiHläii ja N-liiton välillä Fidel Castro ei matkusteUut rahojen perässä tVashlngton. Täällä vastikään epävirallisella vierailulla ollut Kuuban vallankumousjohtaja Fidel Castro on lehtimiesyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa ilmoittanut selvästi, ettei hänen tarkoituksensa ole saada dollariapua USAsU. vaikka amerikkalaiset lehdet ovatkin väittäneet hänen matkustaneen "amerikkalaisten rahojen vuoksi". V—Täällä on ilmeisesti totuttu siihen, että muiden maiden edustajat matkustavat - ^ A h a n - • dollareiden vuoksi. Mutta me emme ole , pyylelijöitä. Me olemme työtätekeviä, ; ilmoitti pääministeri Castro, joka 10- ! tesi. että kuubalaiset ovat aina kär.si-nect tappioita ollessaan taloudellLsis- ; .5a suhteis.sa yhdysvaltoihin. — ySA ' ei ole kcskaan pitänyt väliä Kuuban kansasta, jatkoi Castro terävää arvosteluaan ja totesi, että USA on ai-na yrittänyt puuttua Kuuban sisäi- • siin asioihin. Puheessaan pääminls-i terl Fidel Castro esitteli myös maan- •sa tulevaisuuden rakennussuunnitelmia. Neuvostoliiton Ottavassa oleva ; siiurliihettUiis; tri Amasasp Arou-tuniaif piti islcettäin varsin mie-lenldintoisen vpulieen Ottavassa Canadian Clubin : järjestämässir tilaisuudessa. Olieellisena - julkaisemme tämän pulieen tärkeimpiä kohtia,' koska pulie koskee Neuvostoliiton ja Canadan välisen kaupan laajentumista. Ottawa. — 'fervehdin tätä tilaisuutta saadessani puhua Canadiai Clubin jäsenille Ottavassa. Aion puhua kauppasuhteista .la voin heti alusta vakuuttaa, etten aio puhua Canadan ja Yhdysvaltain vä lisistä suhteista. Jos joku iajatte-lee, että niin tulisin tekemään, pitäen mielessä erään toisen lähettilään esimerkkiä niin hän tulee olemaan pettyny. Suurlähettiläät nimitetään ulkomaille huolehtimaan oman hallituksensa puolesta suh teista toiseen «laahan. Meitä ei ni. mitetä pitämään tilaisuuksissa yleisiä puheita ja provosoimaan vihollisuuksia kolmatta maata vastaan. Tähän asti tämä on ollut yleisenä kä-vuodeniaikanaiviennitovat lisääntyneet kolmikertaisesti ja ovat tällä kertaa noin $20,000,000 vuosittain. Canadan viennit Neuvostoliittoon bvat edelleen pienet, mutta siitä huolimatta maa on 15. tilalla. Canadan tuonnit Neuvostoliitosta ovat samalla kertaa nousseet vain 20 prosentilla. Näin ollen Canadasta viedään Neuvostoliittoon n. 10 kerta,-! enemmän tavaraa kuin sieltä tuodaan tänne. Neuvostoliitto on 40. tilalla Canadan tuontilistalla. Tämä viennin ja tuonnin ero johtuu kolmesta eri seikasta.: canadfi-laisilla liikemiehillä j a tuontiliik-keillä eli ole paljoakaan tietoa Neu-vostolition tavaroista ja niiden tuontieduista; töisekäsi, täällä toi mii verhotussa muodossa ulkolainen järjestö, joka tekee kaikkensa es-lisuiistuötäntö tulee täri liiiäi]näah--y^^^ Hbnn^^^^^ kuluneen .20 yuö(d€!ri aika- •na." triemme sijoittamaan, yhtä pialjöa pääomaa maassamme kun olemmo sijoittaneet sitten v:n 1917;. Kan-sallistulo ttilee nousemaan 65 prps. Voin antaa teille eräitä esirnork-kejä kuinka tämä tulee vaikutta^ rtiaan tuotantoon. Vuoteen 1965 mennessä \ teräksen valmistus tulee olemaan 100 000000 tonnia verrattuna 60,000,000, tonniin vuonna ;1958; ÖJiy^qtä|ito,y<*a! viime vuonna oli. 850.boÖ|000 tynnyi-iä tulee nousemaan 1.7 miljardiin tynnyriin. Säh-kötuotanto nousee 233 miljardist.-) kilowattitunnista SOO miljardiin. Maassa tapahtuu suuri muutos polt-toainetuotannon alalla ja kaasua se-tääkseen neuvostoliittolaisten tävv kä öljyä käytetään enemmän. Kemi-rain tuontia tänne; kolmanneksi, Neuvostoliiton kauppajärjestöt eivät tunne Canadan, markkinoiden tarvetta ja ei'äissä tilanteissa niiden on mahdoton toimia liikelaitoksina. kaalituotanto kolminkei-taistutetaan ja liikennelaitokset tehostetaan. Sen lisäksi kulutustavarain ja ruokata-varain tuotantoa lisätään huomattavasti. Nousu tällä alalla tulee o\s ! maan 65 pros. 7 vuoden., aikan?'.. Tiesittekö, että — auringon paino oli muutanjia miljoonia .vuosia sitten; lähes kaksi kertaa - suurempi .kuin-nykyisinsr^ säteilyn-takia sen ^massaspienenee jatkuvasti; . - — Tiibetissä käytetään suolatan-koja- rahan; asemesta.maksuvälineinä ^ se on mahdollista vain kuivassa ilmastossa, missä-suola ei kostu; -^hakaneulat ovat olleet käytännössä- jo yli,3,000 vuotta; ^ p e r k e l e sana on alkujaan merkinnyt ukkosenhaltijaa, kuten sen alkumuoto — liettualainen Perkii-nas T — osoittaa; valtameren, aallot voivat siirtää- satojen tonnien painoisia kiviä. — maamyyra ei: nuku talviunta, vaan kaivautuu syvemmälle maahan. / EI NÄKYNYT-^' r' , Saimaalla puksutte}; häyry t^vän- ~ mukaisessa parrulasti^saah. "Kiutf^ reitti iiäytti selvältä eikä ö i s e^aiC kaan olliit juuri pelkoa vastaantulijoistakaan, niin päätti ' "piällikkö""" mennä'hiukan nukahtamaan. JoiK kun hetken uinahdettuaan hän huu-A teli ruorimiehelle.' •',^}'-u — Näkyykö maata? - — Ei näy, ' ' ' • "^' — No anna sitte mennä puksutel- v Ia vuan. Taas jonkun ajan kuliittuä' samat kysymykset ja vastaukset;' kunnes keula tuntui tärähtävän j d -: honkin. —„ Näkyykö maata? — Ei näy. ' Mutta sehä tärähti johonkiu^-v Eikö näy muata? Mikä s i i n ä p n , , ' ettei näy? — Puskat on iessä. Kiina lisää tuoUiiioaah 40 prosentilla tänä vuonna Kanisankongressin istunnossa saivat kaikkialta Kiinasta saapuneet yli 2,000 osanottajaa tutustua valtion laatiman talousohjelman yksityiskohtiin. Tämän vuonna 1959 toteutettavan ohjelman tarkoituksena on edelleen alhainen. Teollisuuden ja ma talouden , tuotannon arvo yritetään vuonna 1959 saada nousemaan 287 miljardiin Juaniin nroin 36 biljoonaa mk), mikä on 40 pros. enemmän kuin 1958, jaöioi! Olen sitä mieltä, että näiden epii-! Maataloustuotanto nousee 70 pro- lisätä sekä teollisuuden että maata- Li. Teollisuustavarain osalta tulfefe'ir-> ' löuden tuotantoa 40 prosentilla. säystä olemaan 41 pros. jä maata- • AT » • sityksenä suurlähettilään tavallisis-1 kohtieh poistaminen olisi eduksi sentillä. ta tehtävistä tilkomailla ollessaan. ' molemmille maille. Suurempi tuon-i Kaikki tämä tulee jatkuvasti ko ; Selonteon esitti varapääministeri j löustuotteiden osalta 39. Erlty^gn'' Kauppasuhteet meidän kahden i ti Neuvostolitiosta tekisi mahdolli-1 hoitamaan väestön elintasoa ja kan-' Li Fu-Tshun, joka on myös valtion ! etuoikeus annetaan teolUsuuksUle, maan välillä ovat nykyisin kehitvk ' seksi suuremman viennin Neuvosto-' santuloja kohotetaan 40 prosentilla 1 •'"""»'«elukomission puheenjohtaja, jotka tuottavat raaka-aineita, ppUto;.., sen alkuvaiheessa. Näiden kahden' liittoon. Me olemme kiinnostuneet. poistamalla verot ja parantamalla Läsnäolevien joukos.sa nähtiin presi- aineita ja voimaa. Varsinkin hllleH.--' maan välillä ei ollut lainkaan kaup-' siihen, että kauppavaihdon pitäisi' sosiaalihuoltoa jne. tentti Mao Tse-tung. kansankongres- teräksen ja sähkövoiman tuotantoa pasuhteita ennen Lokakuun vallan- olla tasapuolista. Parhaillaan on Ca-j Tämä taJoudellinen nousu. No-i sm yleisen valiokunnan puheenjoh-j lisätään suuresti. Neuvostoliiton kesken j vostoliitossa ei voi olla vaikuttamat- ^^i^ ^lu Shao-tshi, pääministeri [ Finanssiministeri L i Sien-nien Ilta maailman talouteen ja kansain- Tshou En-lai sekä varapresidentti: moitti, että vuoden 1959 budjetin tu- . väliseen kauppaan. Neuvostoliiton marsalkka Tshu Teh. Saapuvilla oli i lot ja menot päätyvät 52 miljardiin ' osuus maailman tuotannosta tulee '"'•'ö-s 21-vuoiias Panlshen lama. jo- Juaniin (runsaasti 6 biljoonaan mk). nousemaan suurenmoisesti. Vuonna '^^ ° " "^^ Tiibetin valmistelevan hai- mikä merkitsee tulojen lisääntymistä 1917 Neuvo.stoliiton tuotanto „ii lii"svaliokunnan puheenjohtaja. 24.2 prosentilla ja menojen 27,0 pro-' Vuoden 1959 taloussuunnitelma on sentillä verrattuna vuoteen 1958. Me- 23-vuotias "vanhus" ; Puhuessaan me viikolla Knnan Kansantasavallan kansalliskongressin istunnossa. Tiibetin väliaikaisen hallituksen edustaja j a hengellinen johtaja Panchen Lama sanoi mm. seuraavaa: "Brittiläisten mahanhyokkaajain j a heidän juoksevien koiriensa raa'an vehkeilyn alaisuudessa aikaisemmat Panchenit ajettiin pois. elava Buddha Rabchen murhattiin, , elävä Buddha Daga myrkytettiin, kuten myrkytettiin Dalai Laman isäkin.. A.Kuten tiedetääri, lamalaisuus on Tiibetin buddhalaisuutta pappisvaltoineen ja luostareineen. Maanpakolaisuudessa hyt oleva 2;3-vuotias Dalai Lama oli Tiibetin maallinen h a l litsija ja samalla jumala, eli Btiddhan elävä edustaja. Pari .yuotta.varihempiPanchen Lama, joka on nyt Dalai Laman Htilalla,. on myös elävä Buddha, siis rinnakkaisjumala, tasa- : arvoinen Dalainkanssa.^^ heidän pilaisi toimia aina k u i n. "y.ksi". - r - Mutta vähemmän, tunnettu seikka on kuitenkin se, että näiden korkeiden jumalolentojen elinikä on Tiibetissä ollut perin lyhyt. Heitä on ilmeisesti käytetty vain välikappaleina, .'lapsena ollessa, ja .raivattu pois tieltä sitten kun heistä olisi voinut tulla vaara niille kulissientakaisille voimille, joilla • bn todellinen, hallitusvalta oliut. Tähän vähemmän: tunnet- ""luun seikkaan viittasi Panclhen Lama epäilemättä yllämai- . hitulla lausunnollaan. Kauko-Idän asiain-erikoistuntijä;An^ na Louise Strong selittää- tätä puolta Tiibetin tilanteesta seuraavaan tapaan:_ ' _ 1 "Tiibetin maaorjien omistajaan kapina loppui Lhasassa (Tiibetimpääkaupungissa) valtiovallan palatessa Tiibeti^^^ Jonomiaa valmistavalle komitealle, minkä puheenjohtajana toimii Panchen Lama siihen asti kunnes Dalai Lama palaa takaisin Tiibetiin. Siina tapauksessa Peking pelaa hänen kanssaan, silla Peking on tunnustanut Tiibetin hallitsijaksi komitean, jonka puheenjohtajana on Dalai Lama ja missä Panchen Lam.a on vain varapuheenjohtajana kunnes Dalai *jj'aiaa'. - - - - 23-vuotiaana hän on nyt monen sukupolven jälkeen ensimmäinen Dalai Lama joka on elänyt yli 18-vuotiaaksi, toisten tultua kuulema autetuksi.pois maailmasta palatsin.sijäis-hallitsijain toimesta, jotka siten pitivät valtaa toinen toistaan'seuranneiden Dalain nimissä ja hävittivät aina Dalain • ennen kuin häh tuli varsinaiseen hallitsijaikään. Nykyinen Dalai säilyi siksi kun hän allekirjoitti sopimuksen Pekingin kanssa ennen kuin hän tuli aikuiseksi, eli 18-vuotiaaksi. T ä - , m ä on',yain yksi^niistä yksityiskohdista, minkä pitäisi panna amerikkalaiset ajattelemaan reaalisesti Tiibetistä ja 'elävistä* jumalista." / Tämä 'elävi-Stä Buddhista" ja hcidan lyhyestä lastaan. , Mutta eräänlaisena lohdu- 1 tuksena m\\e. jotka nyt itkevät Tiibetin taantumuksen häviötä, voimme esittaa erään historiallisen tosiasian. Knna-laista viisautta ja varovaisuutta on kautta aikojen kiitetty. Mutta aniharvoin se on tullut koko maailman huomion kohteeksi niin selvästi kuin Tiibetin tapauksessa. Tietäen, etta Tiibetm kansa haluaa sekä taloudellista etta sosiaalista edistystä, kuten kaikki muutkin kansat haluavat ja allekirjoi-tettuaan juuri tällaiseen edistykseen tähtäävän sopimuksen Tiibetin hallituspiirien kanssa, Knnan Kansantasavalta odotti, ja odotti oikem esimerkilli-^ sellä maltillisuudella. Täten menetellen Kiinan Kansantasavalta antoi Tiibetin maa-orjaomistajille aikaa rauhallisia uudistuksia varten. Maaorjien omistajat olivat kuitenkin toista mieltä; he halusivat säilyttää entisen takapajuisuus den: Sen sijaan, että olisivat tämän yhdeksän vuoden aikana ruvenneet toteuttamaan sovittuja taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, maaorjien omistajat käyttivät tätä aikaa samalla tavalla kuin itsemxirhan tekijä käyttää "hyväkseen" hirttoköyttä. Ja tulos on nyt koko maailman nähtävänä. Maaorjien omistajat tulivat .eristetyksi kan.sasta. He saivat nousta ykr sinään kapinaan uudistuksia ja; reformeja vastaanrr?Vain tämä selittää sen miksi sellaisen vuo-ristonriaan kuin Tiibetin^^kapina voitiin tukahduttaa min helposti. Toisaaltar kun maaorjien omistajat 'eivät osanneet käyttää etsikkoai kaansa hyväkseen, he löivät päänsä hi.storian 'kovaa kiviseinää vasten. Yrittäessään asevoimin estää uuden si-vistyskauden tulon maahansa; Tiibetin maaorjien omistajat auttoivat asiallisesti puhuen oman valtakautensa päättymistä. Heidän valtakomenton-sa päättymistä ei kukaan ajatteleva ihminen itke. Se oli jokatapauksessa historiallinen välttämättömyys. Mutta se, että heidän hallituskomentoaan kohtasi väkivaltainen loppu, siitä saavat Tiibetin maaorjien omistajat, kiittää itseään, ja vain ;itseään; kumousta eikä pitkään aikaan sen nadan ja jälkeenkään. Taloussuhteissa Can:i- käynnissä neuvottelut kauppasulv dan kanssa meillä ei ole perinnäisiä teiden jatkamisesta ja kumpikin o suhteita niinkuin meillä on Britan- .sapuoli on osoittanut toiveita sen nian. Sak.san ja eräiden toisten mai- jatkamiseksi, den kanssa. Eikä Canadaliakaan Neuvostoliiton seitsenvuotissuun ole kokemusta kaupankäynnistä nitielma tekisi mahdolliseksi Cana- Neuvostoliiton kanssa. Sallikaa mi dan ja N-^uvostoliiton kaupan kak-nun sanoa että Neuvostoliiton jo Civ ' sinkertaistumisen vuoteen 1965 nadan välisen kaupan kehittäminen mennes.sä. Tällä kertaa Neuvo.sto- 20 pros. Vuonna 1965 se tulee ole-muistuttaa minua eräissä .suMeiss.i liiton koko kauppavaihto on 4 mii- maan 30 pros. Kun sen lisäksi huo-pioneerialoitteesta uudella alalla — jardia dollaria sekä viennin että mioiduan valtava kehitys Kiinassa sillä on omat vaikeiitensa, mutta sil- tuonnin kohdalla. Me teemme ja toisis.sa sosialistisis.sa maissn, kauppaa niin monen kuin 80 maan , vuoteen 196.'j mennessä sosalistisot kanssa ja olemme kinidennella ti- maat tuottavat..önemmän kuin puo lalla kaupankäynnissä. let maailman teollisuustuotteista. Te olette varmasti kaikki tietoisia Ei mikään maa joka haluaa ke varsin vähäistä. Käytännöllisesti siitä, ettei siitä ole kovinkaan pit katsoen kauppasuhteiden kehittymi- kää aikaa kun maamme oli talou-nen Canadan ja Neuvostoliiton k'.>s • dellis-^sti takapajuinen ja kansam ken on aivan viime vuo.'4ien tapahtu me joutui koviin ponnistuksiin teol-ma. Vuonna 1956 allekirjoitettiin lisuuden ja maatalouden kehittämi-ensimmäinen kauppasopimus Cana-sessä saadakseen maastamme kor> dan ja Neuvostoliiton kesken. So-;keasti teolli-stetun maan. Nyt Nei> pimuksen periaatte"na on se. että vo.stoliitto on maailman tois"k;i kumpikin suhtautuu toiseensa mah- suurin teollisuusmaa, dollisimman edullisena kauppamaa-j _Scitsenvuotissuunnitclinan yhtcy na. Minun mielestäni sopimus on i dessä me kohotamme tuotantoa kai-: nippuvamen ulkomaankaupasta, ja menestynyt yleensä hyvin ja varsin i kiila aloilla. Vuoteen 1965 menne- sen etuihin kuuluu kaupan laajenti-- kin Canadan Neuvostoliittoon vien-,sä tuotanto tulee olemaan 80 pros. nimen niiden maiden kanssa, jolkn nin kohdalta. Kuluneen kolmen korkeampi kuin vuonna 19,58. Teol (.latkuu 4:11a sivulla) sekä suun että rohkea, mutta se on noista ön puolutusmäärärahoja 5,8" vain 3 pros. maailman tuotannost.i \'uoteen 1937 mennessä se oli nous , . sut 10 pros. Viime vuonna se oli jo ''""f^^ sellninen suunmtelmn. joka miljardia Juania - lisäys 18,3 pro-voidaan toteuttaa, sanof Li Fu-tshun. | senttiä — sosiaalisia menoja jä ope-lä on myös toivorikkaita puolia. Ensimmäiset kauppasuhteet C-i-nadan ja Neuvostoliiton kesken a lettiin 20-luvulla. mutta kauppa oli Viime vuonna lisääntyi teollisuuden ja maatalouden tuotanto huomattavasti, mutta meidän yli 600 miljoonaa asukasta käsittävälle , väestöllemme on- maamme taloudellinen ta.so yhä tusmäärärahoja 5,7 miljardia — 31 pros. enemmän kuin edellisenä vuonna— sekä taloudellista rakennustyötä varten 31,7 miljardia ^ lisäys 25,9 prosenttia. hittää omia kansallisia etujaan ja edistää rauhallisia kansainvälisiä si-.hteita voi sivuuttaa tämän seika.n merkitystä. Neuvostoliitto kutsua kaikkia maita läheisempään yhteis toimintaan ja yhteiset edullisen kaupankäynnin laajentamiseen. Olen sita nii'^lta, etta Canadan p:- taisi olla kiinnostunut naihin mali dollisuuksnn. Canada on suuresti Kevät Tariisin taivaan alla' erittäin aikainen Tariisi. — Vanha ranskalainen sananparsi kuuluu: "Alä vielä h u h - tikuu.s.sa riisu yltasi lankaakaan". Tana vuonna on kuitenkin niin poikkeuksellinen kevät, etta parii- I rannoilla — eiväthän tavalliset Pa-; ; riisilaiset lähde Rivieralle nauttl- 1 maan auringosta.. Onneksi kukaan 1 liikemies ei ole saanut lupaa asentaa rannalle auringonsäteiden mittaria silaisten on ollut pakko riLsua mön-^ I ja veloittaa niiden kuluttajia, eikä Juonittelijoiden keskus - Kalimpong Kalimpong. — Tällä paikka-merkinnällä varustettuja uutisia on viime aikoina julkaistu paljon ja poikkeukselta ne ovat koskeneet tavalla tai toisella Tiibetin taantumuksellisen yläluokan kapinaa. Kalimpong on ollut kapinallisten ja heidän ulkomaisten tukimiestensä keskus Tiibetin rajojen ulkopuolella. Intialainen viikkolehti "Blitz" julkaisi viime -numerossaan reportaashin Kalim-pong^ ista otsikolla 'Totuus Kalim-pongista". I kirjeenvaihtaja Pattenson, jota In- I lian hallitus varoitti askettam Tii-i betiä koskevista tcndenssipitoisista I kirjoituksista, ja Bikshu Sangha- ' rak-shit, entinen kuninkaallisten . lentovoimien kapteeni White, joka ; johtaa Nuorten miesten budhalaista 'yhdistystä. takin "lankaa". Viime viikolla lämpömittari osoitti 25 astetta Celsiusta. Saatie- (loiluksessa sanottiin: Lansi-Rans-kassa pilvistyvää, paikoitellen sadekuuroja, kovaa tuulta, etenkin maan etelaosis.sa. IVIuualla lämmintä. Lämpenevää." Vanhimmatkaan Pariisin asukkaat eivät muista tällaisia ihania huhtikuun ilmoja. Itse asiassa vain satavuotiaat voisivat kertoa totuuden: "Vuoden 18T9 huhtikuussa oli vhta lämmintä kuin nyt . . . " Paras lämpömittari sijaitsee kau-punsin ke.skustas.sa, Seinen rannoilla ja ranta töyräillä. Jalankulkijat, ja va- "Intian hallituksen vastaväite Knnan lausuntoon, joka kuvailee tätä himalajalai.sta rajakaupunkia tiibetiläisten kapinallisten johto-keskuk. sena, nostattaa hymyn taalla olevien vaikutusvaltaisten läi.sten emigranttien h u u l i l l e. Erään tällaisen emigrantin mukaan kaikki tiibetiläiset pitävät Kalini-pongla toisena Lhasana", kirjoittaa lehti. I.NTI A N OLI VAROITETTAVA On saatu tietää, että nämä tiibetiläisten emigranttien johtajat pitivät viime kesänä taällii asuvien tii-betiläi. sten kokouk-sen ja pyysivät aineellista apua kapinallisille, Intian hallituksen silloin antama varoitus lopetti enemmat toimenpiteet, mutta salainen työ jatkui edelleen. On saatu tietää, etta Intian polii-tiibeti- SI on päässyt ainakin kahden a.sei-den .salakuljetusyrityksen jaljiUc ja pysäyttänyt ne. Toisessa tapauk^ KAPINANJOHTAJIEN ASUINPAIKKA On huomionarvoista, että melkein kaikki Intian lehdi.ston viime päivinä Tiibetin tapahtumien yhteydessä mainitsemat johtajat ovat jo jonkin aikaa asuneet vakituisesti Kalimponghssa tai olivat siellä ainakin viime päivinä. Entinen Tiibetin pääministeri Lukhangvva, joka johti pääminis-tejT Nehrun tavannutta .tiibetiläisi tä valtuuskuntaa ja jota Ilsinhuan uutistoimisto: on 'kuvaillut -lausun-no_ ssaan2Kalimpongissa: sijaitsevan kapinakeskuksca johtajana, on oleskellut täällä. Samoin-Dalai laman .vanhempi veli Gjalo Thondup, jonka kiinalainen .vaimo on. innokas Kuomintangin kannattaja. Thondup julkaisi lausunnon, jossa hän tuomitsi Dalai' laman Pekingin kartnalta jana, jälkimmäisen kehoittaes.sa kaikkia tiibetiläisiä, erikoisesti veljiään, palaamaan kotimaahansa. Viime vuonna Thondup kävi Japanissa, tapaamassa. Dalai laman toisia vanhempaa veijeä; joka on asettunut asumaan Amerikr kaan. Entinen Tiibetin rahaministeri TsiponShakabpa on vielä yksi Kalimpongin asukkaasta. EPÄILYTTÄVIÄ AINEKSIA Kapinan kaksi johtajaa Gompo Tatsi ja Spdutsang Londo vierailivat Kalimpongissa vain muutamia viikkoja sitten. T^iöndup ja Sha-kabpii ovat sellaisten epäilyttävien ulkomaisten ainesten läheisiä ystä^ viä' kuin .esim. "Daily Expressin" scssa saatiin kiinni eräs marwari-lainen, ja toisessa cras tiibetiläinen, mutta jälkimmäinen paasi pakoon. TARKAT ENNAKKOTIEDOT Edelleen on saatu tietaa, etta uhkaavasta kapinasta tiedottavia sala-kiijoitu. ssähkeitä alkoi saapua Lha-sasta paikallisille tiibetiläisille joi-i paana olevat ihmiset karsivat aurin-tnkin kuukausia takaperin. Tämän gon paahtavasta kuumuudesta ja ha-jälkeen lähtivät monet tiibetiläiset keutuvat kapiki joen rannoille, vu- Lhasaan I '^«"^ veden läheisyyteen. Joka katse- Maaliskuun toisen päivän States-1 lee kaupunkia Alman sillalta. Pont-man kuvaili mielenkiintoisen tar-i Neufilta tai Louis-Philippen sillalta kasti khampa-heimon kapinallisten | näkee kaikkialla, kuin laajakangas-mahdollista strategiaa, jonka viik-j elokuvassa, rakastuneita, onkijoita ja koa myöhemmin seuranneet tapaU- i opiskelijoita, jotka istuvat kuin kyyh-tumat todistivat. Satesmaivin Ka-1 ky.set-rinta rinnan muodostaen kat- Jimpongin selostu.s maaliskuun toi-1 keamiittoman rivin kummallekin rannalle. On nntakin, jotka arvostavat ultra vlbletti- ja ihrrapurtaisia sä-^ teitä jä ottavat aurihgpnkylpyjä joen seita päivältä ennusti jopa Dahu lainan myöhemmin maaliskuun 17 pna tapahtuvan ryöstön Lhasasta. karhuta maksua "paikoista auringossa". Sunnuntaisin pyoraillaan ahkerasti ^ lähdetään Saint-Germainln tai Fontainebleuan puistoihin eväskorit ja reput mukana. 1 Palvana muutamana nain vanhan patjantekijanaisen, joka oh kantanut patjantaytteensa ja kankaansa joen rannalle. Sima han istm ihanassa auringonpaisteessa ja ompeh ripeästi pitkala neulallaan, lämpimänä ja onnellisesti hymyillen. Joskus hän antoi neulan levähtää ja katseli äidillisen kiinnostuneena nuorta paria, joka oli istuutunut syrjaan muista, sillan viereen, keskustellen lemmen kansainvälisellä ja ikuisella kielellä. Tällaisina hetkma siirtyvät arkipäivän huolet kauemmas. RuokataV-' vikkeiden kalleus, asunto, joka->'jäi> saamatta, Algerian loppumaton sota. Aurinko sulattaa muutamaksi päir vaksi kylmän todellisuuden tuskat ja haioittaa huolet. Pariisilaiset :ovat näkevinään kauniita tulevaisuuden toivolta valoisan kevään kirkkaudessa, huolimatta pimeistä voimista, jotka ovat maassa vallassa. Odottaako taistelevaa kansaa valoisa tulevaisuus?^' Sacco ja Yanzetti jutusta Tänä vappuna, jolloin^ kaikkien maideni työläiset: jälleen yhdistävät kansainvälisen solidaarisuuden merkeissä kätensä yhteisten . tayoitlen-s » puolesta, on syytä-palauttaa mieleemme myös Sacco ja Van^etti jutun opetuksia. KutOn on uutistiedoissa kerrottu, nämä työväenliikkeen (mielipiteiltään anarkisteja) elikä tunnetuimmat marttyyrit on virallisestikin tunnusteltu syyttömiksi, sillä Yh dysvaltainosav.-.ltion Massachusettsin lamlaatijakunnan kerrotaan hyväksyneen keskustelemalta päätös-, lauselman, joka puhdistaa heidän nimensä "rikok.sesta", minkä var-jo. ssa heidät hysterian olosuhteissa teloitettiin V. 1927 nimenomaan siinä mielessä, että saataisiin työläiset yleensä ja erikoisesti ulkomaa-laiäsyntyisel: työläi.set pelon vai taan., Me saamme olla myös varmoja, että aivan samoin kuin nykyään ei ole enää yhtään ainoata ajattelevaa ihmistä joka epäilisi Saccon ja Vanzettin .syyttömyyttä, "vlglä tulee .sekin päivä 'jolloin tunnustetaan, että Ethel ja Ju li us Rosenberg ijou-; luivat myös syyttöminä teloitettaviksi, kuten Morton Sobell istuu vielä nyt samasta jutusta syyttömänä vankilassa. Juuri siksi: kun Sacco ja Vanzetti juttu ei edusta kapitalistisen oi: keiiden väärinpeluu ainoita uhreja on mei I lä syy tä. pala u ttaa m leleem-iiie missä olosuhteissa k.O; henkilöt joutu ivat syyt tömänä teloitettaviksi. Noin 39 vuoMa sitten — huhtikuun l i i pnä 1920 .suoritettiin South Bramtreessa, Mass., sijaitsevassa ;eräässä-kenkätehtaassa ryöstö.-minn kä yhteydessä mmhattiin tehtaan henkilökunta a n k u ii I u n U11 a ka k.si ihmistä. TäniäiV:: ryöstön nimissä ja. vuoksi teloitettiin Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzctti elokuun: 22 päivänä 1D27. Aikaisemmin on moneen kertaan tehty esityksiä, että heidän inimeiv-sä puhdistettaisiin rikokse.sta jota he eivät tiettävästi "tehneet ja nyt esitti •demokraattipuolueeni-senaat: tori Alexander J. Cella (Mcdford, Mass) päätöslauselmaehdotuk.son, missä Saccollc ja Vanzottille annettaisiin kuolemanjälkeinen armahdus. Cella oli ko. marttyyrien-to-loitukson aikana vasta 2'Vuotias. Hänen • päätöslauselmaehdotuksensa on laadittu saman mukaisesti kuin sekin, jonka perusteella puh-d i s t e t l i i i r Saloniin .noitahystorian aikana v. 1692 teloitetun .viiden henkilön maine. Mutta siirtykäämme varsinaiseen Sacco ja Vanzetti jutun,vaiheisiin; Heidät pidätettiin. Brocktonissa, Mass, toukokuun 5 pnä 1920 vähää-ennen kokousta, jonka : Sacco ja' Vanzetti olivat kutsuneet protestiksi Andrea Salsedon, kuolemantapa' uksen johdosta. Salsedo oli mielipiteiltään myös. anarkisti; / Hän oli pydonnut tai hypännyt . eräästä Manhattanin pilvenpiirtäjästä,- missä ^ykyisen FBI:iu edeltäjät 0- Jivat häntä kuulustelleet i'aa'asti päiviä ja viikkoja. Ensiksi poliisit yrittivät tekaista jutun Saccoa ja Vanzettia vastaan Bridge\vaterissa, Mass. tapahtu ncesta ryöstöstä. Vanzetti lähetettiin nopeassa tahdissa vankilaan; 12 —1.5-vuodeksi. mutta Saccolla oli a-siassa'- murtiimaton alibi. Vasta syyskuussa heitä .vastaan nostettiin syyte South Bramtreen rikoksest.iv.v Tästä alkoi kuuluisa Sacco ja^ Vanetti juttu, mikä kesti noin seit-bemän '\uotta, Joka veti mukaansa koko maailman työväenliikkeen, multa- pahttyi kuitenkin näiden marttyyrien teloituksden. Mutta vielä Saccon ja Vanzettin elossaoUessans.Jbe.Morellin joukkueeseen /'kuulunut V eräsiä man;;mies tunnusti! syyllisyytensä rikokseen,; inistä Saccoa 'ja > Yanzet-^ tia syytettiin. Massachusettsin silloinen kuvernööri Alvi T. Fuller ei kuitenkaan antanut "mitään arvoa" tälle tunnustukselle. Sen sijaan hän toimi itse nimittämänsä "3-heiv kisen komitean mukaan julistaen, : > S > i V - • 1 tSfef^ että hän " e i näe.mitään syytä kuo- ,. lemantuomion täytäntöönpanoon. ' sekaantumiseksi". Saccon ja Vanzettin kuoleman , jälkeen prokuraattori Morris Er- • nest haastatteli ^oe Morellia, ja vaikka MorelH ei allekirjoittanut''^ kaan asiaa koskevaa lausuntoa, Er- < > nest tuli tästä pitkän aikaa kestä- 5^ neestä haastattelutilaisuudesta ;:va-;:; kuttuunena, että Joe Morellin ku- ^ vaus ko. olevasta, rikoksesta voi tul-la vain henkilöltä, joka on itse-o- : sallistunut siihen. ' — Tämä ja paljon miiuta tuli'nyt _L esille.vkun^ edustaja Massachusettsin Cella esitti lainlaatijakunnan: oikeusvaliokunnalle anteeksianto-;. :s pääftöslauselmansa. Ei'okuraattori - Ernest puolestaan, ehdotti että .01- .5 keusasiain valiokunta etsisi Joe i| Morellin julkaisemattoman henki- ^ lökuvauksen todistukseksi siitä, et- [ tä hän, Joe Morelli, eikä Sacco ja 1 Vanzetti, suoritti Soiith Brain-treen rikoksen. i Palauttaessamme mieleen pää- \ ^siasjsa -yhdysvaltalaisen National^ . Guardian-lehdeh kertoman mukaan 1 näniä seikat; Sacco ja; Vanzettin j u tusta me haluamme korostaa- kahta seikkaa: 1. Se on'pidettävä mielessä aina kun* rahamahti hyökkSä jonkun; tekosyyn varjossa; työväen-miehiä tai- naisia vastaan,; ja 2'fväkT ryys käy laatuunsa aikansa, mutta • oikeus tunkeutuu lopulta läpi här- [ maan kivenkin —- ja se pätee ^ myös: nykyisen-, r punakauhulietson-: m nan ja muun työväenvastaisen jal- ' lituksen kohdalta. — KänsSkoura. \ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-04-28-02