Vapaus, April 28, 1959

              ,Sivu 2 ' Tjislaina, huhtik. 28 p. — Tuesday, April 28, 1959
^YAFA U S
(HBEATT)'— Independent Labor
Organ ot f!}nnish Canadians. Rs-teJJllshedt-
Nov.-^e. 1917. Authorized
tt^-second class maU by the Post
OMee Department, Ottawa. Pub-ttshed
- thrice weekly: Tuesdays.,
.Thursdays ;and Saturdays by-Vapaus
IhibllshingvGompany Ltd.,.at 100-102 :
Elm 5t. W„ Sudbury, Ont., Canada.
TelephonesrBus. Office OS; 4-4264;
Editorial Office OS. 4r4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:; Box 69,-Sudbury; Ontario;
Advertisingrates .upon applicatloni
Translation free of charge.
. TILAUSHINNAT:
Canadassa: : 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
- - 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa:. a vk, 9.50 6 kk. 5.2&
Epäileekö hallitus itseään?
• Näyttää siltä, että Diefenbakerin toryhallitus epäilee
itsekin puheitaan."hyvän ajan palaamisesta",
•_s^: Viralliset tilastotiedot osoittavat kylläkin, että_ Canadan
teollisuustuotannon helmikuun indeksi nousi kaikkien aiko­jen
ennätystasopn, ja että työttömien lukumääräkin väheni
inuutämalla tuhannella sen sijaan kun edellisenä talvena työt-tomieti,
määrä lisääntyi n^aäliskuussa.
Kaiken tämän perusteella meillef: annetaan kovin toivo-_
rikkaita kuvauksia selittäen, että pulasta on jo miltei päästy.
Mutta viralliset-tilastotiedot asoittavat että Canadassa on
vieläkin 525,000-työtöntä ja sen lisäksi noin 255,000 osa-aika­työssä
— siis lähes 800,01)0,000 työnhaluista käsiparia! Kai­ken
lisäksi työttömyyskaudet ovat tullpet niin pitkiksi, että
kaksi viidestä työttömästä on jo ollut työn haussa yli 4 kuu-kauta!
Sitäpaitsi työttömien lukumäärän laskukin voi johtua
osalta siitä, että työttömyysvakuutusmerkit ovat loppuneet
'ja niinmuodoin he ovat jääneet pois työttömyysvakuutustoi-miston
kirjoista!
Jokatapauksessa on selvää, että samalla kun Canadan
teollisuus tuottaa nyt enemmän kuin ennätysvuonna 1957,
teollisuuden palveluksessa on nyt 250,000 työläistä vähem­män
kuin 1957. Nyt on teollisuuslaitostemme palveluksessa
5,550,000 työläistä jotavastoin 1957 oli 5,800,000 työläistä.
Tämä tarjcpittaa, että tekniikan kehityksen ja hiestys-järjestelmän
pahentumisen ansiosta pienempi määrä cana-dalaisia
tuottaa nyt teollisuudessa enemmän tavaraa kuin
milloinkaan aikaisemmin. Ja kun huomioidaan valtionvarain­ministeri
Flemingin "valkoisessa kirjassa" esitetty myönny­tys,
että hinnat kohosivat viime vuonna huomattavasti enem­män
kuin palkat — mikä tarkoittaa väestön ostokyvyn yleistä
heikkenemistä — niin se tarkoittaa, että kotitriainen kulu­tuskyky
tallaa paikallaan tuotannon lisääntyessä, mikä taas
merkitsee •'ylituotantopulan" ja sen aiheuttaman työttömyy­den
edelleen jatkumista.
.„. Ei siis ole ihme, vaikka Diefenbakerin hallitus näyttää
itsekin viittaavan kintaalla puheisiin uudesta "hyvästä ajas­ta'':
Päinvastoin Otiavvasta tulleissa uutistiedoissa kerrotaan,
että liittohallitus varustautuu joukkotyöttömyyden jatku-rriiseen
koska pyrkimyksenä on verottaa työläisiä entistä
enemmän työttömyysvakuutusrahaston kartuttamiseksi.
Viime viikolla Ottawasta tulleissa uulistiedoi.ssa kerrot­tiin,
että hallitus aikoo esittää alahuoneen hyväksyttäväksi
muutosehdotuksen työttömyysvakuutuslakjin siten, että pal-koisa
viikotiam perittäviä maksuja korotetaan noin 30-pro-senttisesti.
Taman mukaan $57—S75 vj;kkopa!kalla olevat työ­läiset,
jotka ovat tahan mennessä maksaneet tyottomyysva-knutusrahastoon
60 sentt:a vaikossa, joutuisivat maksamaan
86 senttiä viikossa. Kaikkein alhaisemmin palkatut työläiset,
jotka ovat tahan mennessä maksaneet 20 senttiä viikossa
tyjöttömyysrahastoon, joutuisivat suunnitteilla olevan "uu­distuksen"
perusteella maksamaan 25 senttiä viikossa.
^--Kaiken Iisaksi hallitus suunnittelee työttömyysvakuu­tusta
myös niille työläisille joiden vuosiansio ylittää nykyi­sen
korkeimman rajan (:54.800). mutta ei kuitenkaan sivuuta
$5,400 vuositulon rajaa. Taman ryhmän vetäminen työttö­myysvakuutuksen
purun on pääasiassa vakuutusrahaston
kartuttamisyritys, silla työttömyyttä on eniten alhaisemmas­sa
palkkatasossa. , ,
Kuten sanottu, liittohallitus epäilee itsekin omia "hyvän
jijan" lupauksiaan. Se valmistautuu ilmeisesti pahimman va-talta
ja kuten aina. koyha kansa saa maksa viulut.
Mitä muut sanovat
LESKINEN PAITSIOSSA ^
Palvin Sanomat (Helsinki) kirjoit­taa
"vaikenevista tai vaiennetuista"
johtajista", jotka eivät voi tai tahdo
avoimesti tunnustaa sitä tosiasiaa! et­tä
"Leskisen johtoryhmä; sosialidemo­kraattisessa
puolueessa on vienyt
puolueen poliittiseen umpikujaan",
kuten kirjoittaja lausuu:
"Oikeistonkin piirissä . aletaan ym-
.märtääi että Väinö Leskinen, jolta
rilln paljon ön toivottu, pn pelannut
itsensä paitsioon, ja pelistä pois.
Sosialidemokratian, työväenliikkeen
ja maan kannalta katsoen on täten
syntynyt tilanne ajan mittaan kestä­mätön.
Leskisläinen johto ja puoluelehdls-tö
vaikenevat. Sen ynunartaa. Tap­pion
tunnustaminen on aina valkea­ta.
Vielä valkeampaa on tunnustaa,
että tappio on aiheutunut väärästä
suunnasta. Mutta kumma kyllä Sosia­lidemokraattisessa
Puolueessa valke­nevat
kaikki muutkin tästä asiasta.
Joko kalkki klrjoituskykylset puo­lueen
jäsenet ovat muuttuneet leskis-läislksl
tai sitten jokainen vähänkin
eriävä mielipideilmaisu vaiennetaan."
suhtäta CahiHläii ja N-liiton välillä
Fidel Castro ei
matkusteUut
rahojen perässä
tVashlngton. Täällä vastikään
epävirallisella vierailulla ollut Kuu­ban
vallankumousjohtaja Fidel
Castro on lehtimiesyhdistyksen jär­jestämässä
tilaisuudessa ilmoittanut
selvästi, ettei hänen tarkoituksensa
ole saada dollariapua USAsU. vaikka
amerikkalaiset lehdet ovatkin väittä­neet
hänen matkustaneen "amerik­kalaisten
rahojen vuoksi".
V—Täällä on ilmeisesti totuttu sii­hen,
että muiden maiden edus­tajat
matkustavat - ^ A h a n - • dol­lareiden
vuoksi. Mutta me emme ole
, pyylelijöitä. Me olemme työtätekeviä,
; ilmoitti pääministeri Castro, joka 10-
! tesi. että kuubalaiset ovat aina kär.si-nect
tappioita ollessaan taloudellLsis-
; .5a suhteis.sa yhdysvaltoihin. — ySA
' ei ole kcskaan pitänyt väliä Kuuban
kansasta, jatkoi Castro terävää ar­vosteluaan
ja totesi, että USA on ai-na
yrittänyt puuttua Kuuban sisäi-
• siin asioihin. Puheessaan pääminls-i
terl Fidel Castro esitteli myös maan-
•sa tulevaisuuden rakennussuunnitel­mia.
Neuvostoliiton Ottavassa oleva
; siiurliihettUiis; tri Amasasp Arou-tuniaif
piti islcettäin varsin mie-lenldintoisen
vpulieen Ottavassa
Canadian Clubin : järjestämässir
tilaisuudessa. Olieellisena - jul­kaisemme
tämän pulieen tärkeim­piä
kohtia,' koska pulie koskee
Neuvostoliiton ja Canadan väli­sen
kaupan laajentumista.
Ottawa. — 'fervehdin tätä tilai­suutta
saadessani puhua Canadiai
Clubin jäsenille Ottavassa.
Aion puhua kauppasuhteista .la
voin heti alusta vakuuttaa, etten aio
puhua Canadan ja Yhdysvaltain vä
lisistä suhteista. Jos joku iajatte-lee,
että niin tulisin tekemään, pi­täen
mielessä erään toisen lähetti­lään
esimerkkiä niin hän tulee ole­maan
pettyny. Suurlähettiläät ni­mitetään
ulkomaille huolehtimaan
oman hallituksensa puolesta suh
teista toiseen «laahan. Meitä ei ni.
mitetä pitämään tilaisuuksissa ylei­siä
puheita ja provosoimaan viholli­suuksia
kolmatta maata vastaan. Tä­hän
asti tämä on ollut yleisenä kä-vuodeniaikanaiviennitovat
lisäänty­neet
kolmikertaisesti ja ovat tällä
kertaa noin $20,000,000 vuosittain.
Canadan viennit Neuvostoliittoon
bvat edelleen pienet, mutta siitä
huolimatta maa on 15. tilalla. Cana­dan
tuonnit Neuvostoliitosta ovat
samalla kertaa nousseet vain 20 pro­sentilla.
Näin ollen Canadasta vie­dään
Neuvostoliittoon n. 10 kerta,-!
enemmän tavaraa kuin sieltä tuo­daan
tänne. Neuvostoliitto on 40.
tilalla Canadan tuontilistalla.
Tämä viennin ja tuonnin ero joh­tuu
kolmesta eri seikasta.: canadfi-laisilla
liikemiehillä j a tuontiliik-keillä
eli ole paljoakaan tietoa Neu-vostolition
tavaroista ja niiden
tuontieduista; töisekäsi, täällä toi
mii verhotussa muodossa ulkolainen
järjestö, joka tekee kaikkensa es-lisuiistuötäntö
tulee täri
liiiäi]näah--y^^^
Hbnn^^^^^ kuluneen .20 yuö(d€!ri aika-
•na."
triemme sijoittamaan, yhtä pialjöa
pääomaa maassamme kun olemmo
sijoittaneet sitten v:n 1917;. Kan-sallistulo
ttilee nousemaan 65 prps.
Voin antaa teille eräitä esirnork-kejä
kuinka tämä tulee vaikutta^
rtiaan tuotantoon. Vuoteen 1965
mennessä \ teräksen valmistus tulee
olemaan 100 000000 tonnia verrattu­na
60,000,000, tonniin vuonna ;1958;
ÖJiy^qtä|ito,y<*a! viime vuonna oli.
850.boÖ|000 tynnyi-iä tulee nouse­maan
1.7 miljardiin tynnyriin. Säh-kötuotanto
nousee 233 miljardist.-)
kilowattitunnista SOO miljardiin.
Maassa tapahtuu suuri muutos polt-toainetuotannon
alalla ja kaasua se-tääkseen
neuvostoliittolaisten tävv kä öljyä käytetään enemmän. Kemi-rain
tuontia tänne; kolmanneksi,
Neuvostoliiton kauppajärjestöt ei­vät
tunne Canadan, markkinoiden
tarvetta ja ei'äissä tilanteissa nii­den
on mahdoton toimia liikelaitok­sina.
kaalituotanto kolminkei-taistutetaan
ja liikennelaitokset tehostetaan. Sen
lisäksi kulutustavarain ja ruokata-varain
tuotantoa lisätään huomatta­vasti.
Nousu tällä alalla tulee o\s
! maan 65 pros. 7 vuoden., aikan?'..
Tiesittekö, että
— auringon paino oli muutanjia
miljoonia .vuosia sitten; lähes kaksi
kertaa - suurempi .kuin-nykyisinsr^
säteilyn-takia sen ^massaspienenee
jatkuvasti; . -
— Tiibetissä käytetään suolatan-koja-
rahan; asemesta.maksuvälinei­nä
^ se on mahdollista vain kui­vassa
ilmastossa, missä-suola ei kos­tu;
-^hakaneulat ovat olleet käy­tännössä-
jo yli,3,000 vuotta;
^ p e r k e l e sana on alkujaan mer­kinnyt
ukkosenhaltijaa, kuten sen
alkumuoto — liettualainen Perkii-nas
T — osoittaa;
valtameren, aallot voivat siir­tää-
satojen tonnien painoisia kiviä.
— maamyyra ei: nuku talviunta,
vaan kaivautuu syvemmälle maahan.
/ EI NÄKYNYT-^' r'
, Saimaalla puksutte}; häyry t^vän- ~
mukaisessa parrulasti^saah. "Kiutf^
reitti iiäytti selvältä eikä ö i s e^aiC
kaan olliit juuri pelkoa vastaantuli­joistakaan,
niin päätti ' "piällikkö"""
mennä'hiukan nukahtamaan. JoiK
kun hetken uinahdettuaan hän huu-A
teli ruorimiehelle.' •',^}'-u
— Näkyykö maata? -
— Ei näy, ' ' ' • "^'
— No anna sitte mennä puksutel- v
Ia vuan. Taas jonkun ajan kuliittuä'
samat kysymykset ja vastaukset;'
kunnes keula tuntui tärähtävän j d -:
honkin.
—„ Näkyykö maata?
— Ei näy. '
Mutta sehä tärähti johonkiu^-v
Eikö näy muata? Mikä s i i n ä p n , , '
ettei näy?
— Puskat on iessä.
Kiina lisää tuoUiiioaah 40
prosentilla tänä vuonna
Kanisankongressin istunnossa sai­vat
kaikkialta Kiinasta saapuneet yli
2,000 osanottajaa tutustua valtion
laatiman talousohjelman yksityis­kohtiin.
Tämän vuonna 1959 toteu­tettavan
ohjelman tarkoituksena on
edelleen alhainen.
Teollisuuden ja ma talouden , tuo­tannon
arvo yritetään vuonna 1959
saada nousemaan 287 miljardiin Jua­niin
nroin 36 biljoonaa mk), mikä on
40 pros. enemmän kuin 1958, jaöioi!
Olen sitä mieltä, että näiden epii-! Maataloustuotanto nousee 70 pro- lisätä sekä teollisuuden että maata- Li. Teollisuustavarain osalta tulfefe'ir-> '
löuden tuotantoa 40 prosentilla. säystä olemaan 41 pros. jä maata- •
AT » •
sityksenä suurlähettilään tavallisis-1 kohtieh poistaminen olisi eduksi sentillä.
ta tehtävistä tilkomailla ollessaan. ' molemmille maille. Suurempi tuon-i Kaikki tämä tulee jatkuvasti ko ; Selonteon esitti varapääministeri j löustuotteiden osalta 39. Erlty^gn''
Kauppasuhteet meidän kahden i ti Neuvostolitiosta tekisi mahdolli-1 hoitamaan väestön elintasoa ja kan-' Li Fu-Tshun, joka on myös valtion ! etuoikeus annetaan teolUsuuksUle,
maan välillä ovat nykyisin kehitvk ' seksi suuremman viennin Neuvosto-' santuloja kohotetaan 40 prosentilla 1 •'"""»'«elukomission puheenjohtaja, jotka tuottavat raaka-aineita, ppUto;..,
sen alkuvaiheessa. Näiden kahden' liittoon. Me olemme kiinnostuneet. poistamalla verot ja parantamalla Läsnäolevien joukos.sa nähtiin presi- aineita ja voimaa. Varsinkin hllleH.--'
maan välillä ei ollut lainkaan kaup-' siihen, että kauppavaihdon pitäisi' sosiaalihuoltoa jne. tentti Mao Tse-tung. kansankongres- teräksen ja sähkövoiman tuotantoa
pasuhteita ennen Lokakuun vallan- olla tasapuolista. Parhaillaan on Ca-j Tämä taJoudellinen nousu. No-i sm yleisen valiokunnan puheenjoh-j lisätään suuresti.
Neuvostoliiton kesken j vostoliitossa ei voi olla vaikuttamat- ^^i^ ^lu Shao-tshi, pääministeri [ Finanssiministeri L i Sien-nien Il­ta
maailman talouteen ja kansain- Tshou En-lai sekä varapresidentti: moitti, että vuoden 1959 budjetin tu- .
väliseen kauppaan. Neuvostoliiton marsalkka Tshu Teh. Saapuvilla oli i lot ja menot päätyvät 52 miljardiin '
osuus maailman tuotannosta tulee '"'•'ö-s 21-vuoiias Panlshen lama. jo- Juaniin (runsaasti 6 biljoonaan mk).
nousemaan suurenmoisesti. Vuonna '^^ ° " "^^ Tiibetin valmistelevan hai- mikä merkitsee tulojen lisääntymistä
1917 Neuvo.stoliiton tuotanto „ii lii"svaliokunnan puheenjohtaja. 24.2 prosentilla ja menojen 27,0 pro-'
Vuoden 1959 taloussuunnitelma on sentillä verrattuna vuoteen 1958. Me-
23-vuotias "vanhus"
; Puhuessaan me viikolla Knnan Kansantasavallan kan­salliskongressin
istunnossa. Tiibetin väliaikaisen hallituksen
edustaja j a hengellinen johtaja Panchen Lama sanoi mm.
seuraavaa: "Brittiläisten mahanhyokkaajain j a heidän juok­sevien
koiriensa raa'an vehkeilyn alaisuudessa aikaisemmat
Panchenit ajettiin pois. elava Buddha Rabchen murhattiin,
, elävä Buddha Daga myrkytettiin, kuten myrkytettiin Dalai
Laman isäkin..
A.Kuten tiedetääri, lamalaisuus on Tiibetin buddhalaisuut­ta
pappisvaltoineen ja luostareineen. Maanpakolaisuudessa
hyt oleva 2;3-vuotias Dalai Lama oli Tiibetin maallinen h a l ­litsija
ja samalla jumala, eli Btiddhan elävä edustaja. Pari
.yuotta.varihempiPanchen Lama, joka on nyt Dalai Laman
Htilalla,. on myös elävä Buddha, siis rinnakkaisjumala, tasa-
: arvoinen Dalainkanssa.^^ heidän pilaisi toimia aina k u i n.
"y.ksi".
- r - Mutta vähemmän, tunnettu seikka on kuitenkin se, että
näiden korkeiden jumalolentojen elinikä on Tiibetissä ollut
perin lyhyt. Heitä on ilmeisesti käytetty vain välikappaleina,
.'lapsena ollessa, ja .raivattu pois tieltä sitten kun heistä olisi
voinut tulla vaara niille kulissientakaisille voimille, joilla
• bn todellinen, hallitusvalta oliut. Tähän vähemmän: tunnet-
""luun seikkaan viittasi Panclhen Lama epäilemättä yllämai-
. hitulla lausunnollaan. Kauko-Idän asiain-erikoistuntijä;An^
na Louise Strong selittää- tätä puolta Tiibetin tilanteesta
seuraavaan tapaan:_ ' _
1 "Tiibetin maaorjien omistajaan kapina loppui Lhasassa
(Tiibetimpääkaupungissa) valtiovallan palatessa Tiibeti^^^
Jonomiaa valmistavalle komitealle, minkä puheenjohtajana
toimii Panchen Lama siihen asti kunnes Dalai Lama palaa
takaisin Tiibetiin. Siina tapauksessa Peking pelaa hänen
kanssaan, silla Peking on tunnustanut Tiibetin hallitsijaksi
komitean, jonka puheenjohtajana on Dalai Lama ja missä
Panchen Lam.a on vain varapuheenjohtajana kunnes Dalai
*jj'aiaa'. - - - -
23-vuotiaana hän on nyt monen sukupolven jälkeen en­simmäinen
Dalai Lama joka on elänyt yli 18-vuotiaaksi, tois­ten
tultua kuulema autetuksi.pois maailmasta palatsin.sijäis-hallitsijain
toimesta, jotka siten pitivät valtaa toinen tois­taan'seuranneiden
Dalain nimissä ja hävittivät aina Dalain
• ennen kuin häh tuli varsinaiseen hallitsijaikään. Nykyinen
Dalai säilyi siksi kun hän allekirjoitti sopimuksen Pekingin
kanssa ennen kuin hän tuli aikuiseksi, eli 18-vuotiaaksi. T ä -
, m ä on',yain yksi^niistä yksityiskohdista, minkä pitäisi panna
amerikkalaiset ajattelemaan reaalisesti Tiibetistä ja 'elävis­tä*
jumalista." /
Tämä 'elävi-Stä Buddhista"
ja hcidan lyhyestä lastaan. ,
Mutta eräänlaisena lohdu- 1
tuksena m\\e. jotka nyt itke­vät
Tiibetin taantumuksen hä­viötä,
voimme esittaa erään
historiallisen tosiasian. Knna-laista
viisautta ja varovaisuut­ta
on kautta aikojen kiitetty.
Mutta aniharvoin se on tullut
koko maailman huomion koh­teeksi
niin selvästi kuin Tiibe­tin
tapauksessa. Tietäen, etta
Tiibetm kansa haluaa sekä ta­loudellista
etta sosiaalista edis­tystä,
kuten kaikki muutkin
kansat haluavat ja allekirjoi-tettuaan
juuri tällaiseen edis­tykseen
tähtäävän sopimuksen
Tiibetin hallituspiirien kanssa,
Knnan Kansantasavalta odot­ti,
ja odotti oikem esimerkilli-^
sellä maltillisuudella. Täten
menetellen Kiinan Kansan­tasavalta
antoi Tiibetin maa-orjaomistajille
aikaa rauhalli­sia
uudistuksia varten. Maaor­jien
omistajat olivat kuitenkin
toista mieltä; he halusivat säi­lyttää
entisen takapajuisuus
den: Sen sijaan, että olisivat
tämän yhdeksän vuoden aikana
ruvenneet toteuttamaan sovit­tuja
taloudellisia ja sosiaalisia
uudistuksia, maaorjien omista­jat
käyttivät tätä aikaa samal­la
tavalla kuin itsemxirhan te­kijä
käyttää "hyväkseen" hirt­toköyttä.
Ja tulos on nyt koko maail­man
nähtävänä. Maaorjien
omistajat tulivat .eristetyksi
kan.sasta. He saivat nousta ykr
sinään kapinaan uudistuksia ja;
reformeja vastaanrr?Vain tämä
selittää sen miksi sellaisen vuo-ristonriaan
kuin Tiibetin^^kapina
voitiin tukahduttaa min hel­posti.
Toisaaltar kun maaorjien
omistajat 'eivät osanneet käyt­tää
etsikkoai kaansa hyväkseen,
he löivät päänsä hi.storian 'ko­vaa
kiviseinää vasten. Yrittäes­sään
asevoimin estää uuden si-vistyskauden
tulon maahansa;
Tiibetin maaorjien omistajat
auttoivat asiallisesti puhuen
oman valtakautensa päätty­mistä.
Heidän valtakomenton-sa
päättymistä ei kukaan ajat­televa
ihminen itke. Se oli jo­katapauksessa
historiallinen
välttämättömyys. Mutta se, et­tä
heidän hallituskomentoaan
kohtasi väkivaltainen loppu,
siitä saavat Tiibetin maaorjien
omistajat, kiittää itseään, ja
vain ;itseään;
kumousta eikä pitkään aikaan sen nadan ja
jälkeenkään. Taloussuhteissa Can:i- käynnissä neuvottelut kauppasulv
dan kanssa meillä ei ole perinnäisiä teiden jatkamisesta ja kumpikin o
suhteita niinkuin meillä on Britan- .sapuoli on osoittanut toiveita sen
nian. Sak.san ja eräiden toisten mai- jatkamiseksi,
den kanssa. Eikä Canadaliakaan Neuvostoliiton seitsenvuotissuun
ole kokemusta kaupankäynnistä nitielma tekisi mahdolliseksi Cana-
Neuvostoliiton kanssa. Sallikaa mi dan ja N-^uvostoliiton kaupan kak-nun
sanoa että Neuvostoliiton jo Civ ' sinkertaistumisen vuoteen 1965
nadan välisen kaupan kehittäminen mennes.sä. Tällä kertaa Neuvo.sto- 20 pros. Vuonna 1965 se tulee ole-muistuttaa
minua eräissä .suMeiss.i liiton koko kauppavaihto on 4 mii- maan 30 pros. Kun sen lisäksi huo-pioneerialoitteesta
uudella alalla — jardia dollaria sekä viennin että mioiduan valtava kehitys Kiinassa
sillä on omat vaikeiitensa, mutta sil- tuonnin kohdalla. Me teemme ja toisis.sa sosialistisis.sa maissn,
kauppaa niin monen kuin 80 maan , vuoteen 196.'j mennessä sosalistisot
kanssa ja olemme kinidennella ti- maat tuottavat..önemmän kuin puo
lalla kaupankäynnissä. let maailman teollisuustuotteista.
Te olette varmasti kaikki tietoisia Ei mikään maa joka haluaa ke
varsin vähäistä. Käytännöllisesti siitä, ettei siitä ole kovinkaan pit
katsoen kauppasuhteiden kehittymi- kää aikaa kun maamme oli talou-nen
Canadan ja Neuvostoliiton k'.>s • dellis-^sti takapajuinen ja kansam
ken on aivan viime vuo.'4ien tapahtu me joutui koviin ponnistuksiin teol-ma.
Vuonna 1956 allekirjoitettiin lisuuden ja maatalouden kehittämi-ensimmäinen
kauppasopimus Cana-sessä saadakseen maastamme kor>
dan ja Neuvostoliiton kesken. So-;keasti teolli-stetun maan. Nyt Nei>
pimuksen periaatte"na on se. että vo.stoliitto on maailman tois"k;i
kumpikin suhtautuu toiseensa mah- suurin teollisuusmaa,
dollisimman edullisena kauppamaa-j _Scitsenvuotissuunnitclinan yhtcy
na. Minun mielestäni sopimus on i dessä me kohotamme tuotantoa kai-: nippuvamen ulkomaankaupasta, ja
menestynyt yleensä hyvin ja varsin i kiila aloilla. Vuoteen 1965 menne- sen etuihin kuuluu kaupan laajenti--
kin Canadan Neuvostoliittoon vien-,sä tuotanto tulee olemaan 80 pros. nimen niiden maiden kanssa, jolkn
nin kohdalta. Kuluneen kolmen korkeampi kuin vuonna 19,58. Teol (.latkuu 4:11a sivulla)
sekä suun että rohkea, mutta se on noista ön puolutusmäärärahoja 5,8"
vain 3 pros. maailman tuotannost.i
\'uoteen 1937 mennessä se oli nous , .
sut 10 pros. Viime vuonna se oli jo ''""f^^ sellninen suunmtelmn. joka miljardia Juania - lisäys 18,3 pro-voidaan
toteuttaa, sanof Li Fu-tshun. | senttiä — sosiaalisia menoja jä ope-lä
on myös toivorikkaita puolia.
Ensimmäiset kauppasuhteet C-i-nadan
ja Neuvostoliiton kesken a
lettiin 20-luvulla. mutta kauppa oli
Viime vuonna lisääntyi teollisuuden
ja maatalouden tuotanto huomatta­vasti,
mutta meidän yli 600 miljoonaa
asukasta käsittävälle , väestöllemme
on- maamme taloudellinen ta.so yhä
tusmäärärahoja 5,7 miljardia — 31
pros. enemmän kuin edellisenä vuon­na—
sekä taloudellista rakennustyötä
varten 31,7 miljardia ^ lisäys 25,9
prosenttia.
hittää omia kansallisia etujaan ja
edistää rauhallisia kansainvälisiä
si-.hteita voi sivuuttaa tämän seika.n
merkitystä. Neuvostoliitto kutsua
kaikkia maita läheisempään yhteis
toimintaan ja yhteiset edullisen
kaupankäynnin laajentamiseen.
Olen sita nii'^lta, etta Canadan p:-
taisi olla kiinnostunut naihin mali
dollisuuksnn. Canada on suuresti
Kevät Tariisin taivaan
alla' erittäin aikainen
Tariisi. — Vanha ranskalainen
sananparsi kuuluu: "Alä vielä h u h -
tikuu.s.sa riisu yltasi lankaakaan".
Tana vuonna on kuitenkin niin
poikkeuksellinen kevät, etta parii-
I rannoilla — eiväthän tavalliset Pa-;
; riisilaiset lähde Rivieralle nauttl-
1 maan auringosta.. Onneksi kukaan
1 liikemies ei ole saanut lupaa asentaa
rannalle auringonsäteiden mittaria
silaisten on ollut pakko riLsua mön-^ I ja veloittaa niiden kuluttajia, eikä
Juonittelijoiden keskus - Kalimpong
Kalimpong. — Tällä paikka-merkinnällä
varustettuja uutisia
on viime aikoina julkaistu paljon
ja poikkeukselta ne ovat koske­neet
tavalla tai toisella Tiibetin
taantumuksellisen yläluokan ka­pinaa.
Kalimpong on ollut kapi­nallisten
ja heidän ulkomaisten
tukimiestensä keskus Tiibetin
rajojen ulkopuolella. Intialainen
viikkolehti "Blitz" julkaisi viime
-numerossaan reportaashin Kalim-pong^
ista otsikolla 'Totuus Kalim-pongista".
I kirjeenvaihtaja Pattenson, jota In-
I lian hallitus varoitti askettam Tii-i
betiä koskevista tcndenssipitoisista
I kirjoituksista, ja Bikshu Sangha-
' rak-shit, entinen kuninkaallisten
. lentovoimien kapteeni White, joka
; johtaa Nuorten miesten budhalaista
'yhdistystä.
takin "lankaa".
Viime viikolla lämpömittari
osoitti 25 astetta Celsiusta. Saatie-
(loiluksessa sanottiin: Lansi-Rans-kassa
pilvistyvää, paikoitellen sade­kuuroja,
kovaa tuulta, etenkin
maan etelaosis.sa. IVIuualla lämmin­tä.
Lämpenevää." Vanhimmatkaan
Pariisin asukkaat eivät muista täl­laisia
ihania huhtikuun ilmoja. It­se
asiassa vain satavuotiaat voisi­vat
kertoa totuuden: "Vuoden 18T9
huhtikuussa oli vhta lämmintä kuin
nyt . . . "
Paras lämpömittari sijaitsee kau-punsin
ke.skustas.sa, Seinen rannoilla
ja ranta töyräillä. Jalankulkijat, ja va-
"Intian hallituksen vastaväite
Knnan lausuntoon, joka kuvailee
tätä himalajalai.sta rajakaupunkia
tiibetiläisten kapinallisten johto-keskuk.
sena, nostattaa hymyn taalla
olevien vaikutusvaltaisten
läi.sten emigranttien h u u l i l l e.
Erään tällaisen emigrantin mukaan
kaikki tiibetiläiset pitävät Kalini-pongla
toisena Lhasana", kirjoittaa
lehti.
I.NTI A N OLI VAROITETTAVA
On saatu tietää, että nämä tiibe­tiläisten
emigranttien johtajat piti­vät
viime kesänä taällii asuvien tii-betiläi.
sten kokouk-sen ja pyysivät
aineellista apua kapinallisille, In­tian
hallituksen silloin antama va­roitus
lopetti enemmat toimenpi­teet,
mutta salainen työ jatkui edel­leen.
On saatu tietää, etta Intian polii-tiibeti-
SI on päässyt ainakin kahden a.sei-den
.salakuljetusyrityksen jaljiUc
ja pysäyttänyt ne. Toisessa tapauk^
KAPINANJOHTAJIEN
ASUINPAIKKA
On huomionarvoista, että melkein
kaikki Intian lehdi.ston viime päi­vinä
Tiibetin tapahtumien yhtey­dessä
mainitsemat johtajat ovat jo
jonkin aikaa asuneet vakituisesti
Kalimponghssa tai olivat siellä aina­kin
viime päivinä.
Entinen Tiibetin pääministeri
Lukhangvva, joka johti pääminis-tejT
Nehrun tavannutta .tiibetiläisi
tä valtuuskuntaa ja jota Ilsinhuan
uutistoimisto: on 'kuvaillut -lausun-no_
ssaan2Kalimpongissa: sijaitsevan
kapinakeskuksca johtajana, on oles­kellut
täällä. Samoin-Dalai laman
.vanhempi veli Gjalo Thondup, jon­ka
kiinalainen .vaimo on. innokas
Kuomintangin kannattaja.
Thondup julkaisi lausunnon, jos­sa
hän tuomitsi Dalai' laman Pe­kingin
kartnalta jana, jälkimmäisen
kehoittaes.sa kaikkia tiibetiläisiä,
erikoisesti veljiään, palaamaan ko­timaahansa.
Viime vuonna Thon­dup
kävi Japanissa, tapaamassa. Da­lai
laman toisia vanhempaa veijeä;
joka on asettunut asumaan Amerikr
kaan. Entinen Tiibetin rahaminis­teri
TsiponShakabpa on vielä yksi
Kalimpongin asukkaasta.
EPÄILYTTÄVIÄ AINEKSIA
Kapinan kaksi johtajaa Gompo
Tatsi ja Spdutsang Londo vieraili­vat
Kalimpongissa vain muutamia
viikkoja sitten. T^iöndup ja Sha-kabpii
ovat sellaisten epäilyttävien
ulkomaisten ainesten läheisiä ystä^
viä' kuin .esim. "Daily Expressin"
scssa saatiin kiinni eräs marwari-lainen,
ja toisessa cras tiibetiläi­nen,
mutta jälkimmäinen paasi pa­koon.
TARKAT ENNAKKOTIEDOT
Edelleen on saatu tietaa, etta uh­kaavasta
kapinasta tiedottavia sala-kiijoitu.
ssähkeitä alkoi saapua Lha-sasta
paikallisille tiibetiläisille joi-i paana olevat ihmiset karsivat aurin-tnkin
kuukausia takaperin. Tämän gon paahtavasta kuumuudesta ja ha-jälkeen
lähtivät monet tiibetiläiset keutuvat kapiki joen rannoille, vu-
Lhasaan I '^«"^ veden läheisyyteen. Joka katse-
Maaliskuun toisen päivän States-1 lee kaupunkia Alman sillalta. Pont-man
kuvaili mielenkiintoisen tar-i Neufilta tai Louis-Philippen sillalta
kasti khampa-heimon kapinallisten | näkee kaikkialla, kuin laajakangas-mahdollista
strategiaa, jonka viik-j elokuvassa, rakastuneita, onkijoita ja
koa myöhemmin seuranneet tapaU- i opiskelijoita, jotka istuvat kuin kyyh-tumat
todistivat. Satesmaivin Ka-1 ky.set-rinta rinnan muodostaen kat-
Jimpongin selostu.s maaliskuun toi-1 keamiittoman rivin kummallekin
rannalle. On nntakin, jotka arvosta­vat
ultra vlbletti- ja ihrrapurtaisia sä-^
teitä jä ottavat aurihgpnkylpyjä joen
seita päivältä ennusti jopa Dahu
lainan myöhemmin maaliskuun 17
pna tapahtuvan ryöstön Lhasasta.
karhuta maksua "paikoista auringos­sa".
Sunnuntaisin pyoraillaan ahkeras­ti
^ lähdetään Saint-Germainln tai
Fontainebleuan puistoihin eväskorit
ja reput mukana. 1
Palvana muutamana nain vanhan
patjantekijanaisen, joka oh kantanut
patjantaytteensa ja kankaansa joen
rannalle. Sima han istm ihanassa au­ringonpaisteessa
ja ompeh ripeästi
pitkala neulallaan, lämpimänä ja on­nellisesti
hymyillen. Joskus hän antoi
neulan levähtää ja katseli äidillisen
kiinnostuneena nuorta paria, joka oli
istuutunut syrjaan muista, sillan vie­reen,
keskustellen lemmen kansain­välisellä
ja ikuisella kielellä.
Tällaisina hetkma siirtyvät arki­päivän
huolet kauemmas. RuokataV-'
vikkeiden kalleus, asunto, joka->'jäi>
saamatta, Algerian loppumaton sota.
Aurinko sulattaa muutamaksi päir
vaksi kylmän todellisuuden tuskat ja
haioittaa huolet. Pariisilaiset :ovat
näkevinään kauniita tulevaisuuden
toivolta valoisan kevään kirkkaudes­sa,
huolimatta pimeistä voimista, jot­ka
ovat maassa vallassa. Odottaako
taistelevaa kansaa valoisa tulevai­suus?^'
Sacco ja Yanzetti jutusta
Tänä vappuna, jolloin^ kaikkien
maideni työläiset: jälleen yhdistävät
kansainvälisen solidaarisuuden mer­keissä
kätensä yhteisten . tayoitlen-s
» puolesta, on syytä-palauttaa mie­leemme
myös Sacco ja Van^etti ju­tun
opetuksia.
KutOn on uutistiedoissa kerrottu,
nämä työväenliikkeen (mielipiteil­tään
anarkisteja) elikä tunnetuim­mat
marttyyrit on virallisestikin
tunnusteltu syyttömiksi, sillä Yh
dysvaltainosav.-.ltion Massachusett­sin
lamlaatijakunnan kerrotaan hy­väksyneen
keskustelemalta päätös-,
lauselman, joka puhdistaa heidän
nimensä "rikok.sesta", minkä var-jo.
ssa heidät hysterian olosuhteissa
teloitettiin V. 1927 nimenomaan sii­nä
mielessä, että saataisiin työläi­set
yleensä ja erikoisesti ulkomaa-laiäsyntyisel:
työläi.set pelon vai
taan.,
Me saamme olla myös varmoja,
että aivan samoin kuin nykyään ei
ole enää yhtään ainoata ajattelevaa
ihmistä joka epäilisi Saccon ja
Vanzettin .syyttömyyttä, "vlglä tulee
.sekin päivä 'jolloin tunnustetaan,
että Ethel ja Ju li us Rosenberg ijou-;
luivat myös syyttöminä teloitetta­viksi,
kuten Morton Sobell istuu
vielä nyt samasta jutusta syyttö­mänä
vankilassa.
Juuri siksi: kun Sacco ja Vanzetti
juttu ei edusta kapitalistisen oi:
keiiden väärinpeluu ainoita uhreja
on mei I lä syy tä. pala u ttaa m leleem-iiie
missä olosuhteissa k.O; henkilöt
joutu ivat syyt tömänä teloitettavik­si.
Noin 39 vuoMa sitten — huhti­kuun
l i i pnä 1920 .suoritettiin South
Bramtreessa, Mass., sijaitsevassa
;eräässä-kenkätehtaassa ryöstö.-minn
kä yhteydessä mmhattiin tehtaan
henkilökunta a n k u ii I u n U11 a ka k.si
ihmistä.
TäniäiV:: ryöstön nimissä ja. vuoksi
teloitettiin Nicola Sacco ja Barto­lomeo
Vanzctti elokuun: 22 päivänä
1D27.
Aikaisemmin on moneen kertaan
tehty esityksiä, että heidän inimeiv-sä
puhdistettaisiin rikokse.sta jota
he eivät tiettävästi "tehneet ja nyt
esitti •demokraattipuolueeni-senaat:
tori Alexander J. Cella (Mcdford,
Mass) päätöslauselmaehdotuk.son,
missä Saccollc ja Vanzottille annet­taisiin
kuolemanjälkeinen armah­dus.
Cella oli ko. marttyyrien-to-loitukson
aikana vasta 2'Vuotias.
Hänen • päätöslauselmaehdotuksen­sa
on laadittu saman mukaisesti
kuin sekin, jonka perusteella puh-d
i s t e t l i i i r Saloniin .noitahystorian
aikana v. 1692 teloitetun .viiden
henkilön maine.
Mutta siirtykäämme varsinaiseen
Sacco ja Vanzetti jutun,vaiheisiin;
Heidät pidätettiin. Brocktonissa,
Mass, toukokuun 5 pnä 1920 vähää-ennen
kokousta, jonka : Sacco ja'
Vanzetti olivat kutsuneet protestik­si
Andrea Salsedon, kuolemantapa'
uksen johdosta. Salsedo oli mieli­piteiltään
myös. anarkisti; / Hän oli
pydonnut tai hypännyt . eräästä
Manhattanin pilvenpiirtäjästä,-
missä ^ykyisen FBI:iu edeltäjät 0-
Jivat häntä kuulustelleet i'aa'asti
päiviä ja viikkoja.
Ensiksi poliisit yrittivät tekaista
jutun Saccoa ja Vanzettia vastaan
Bridge\vaterissa, Mass. tapahtu
ncesta ryöstöstä. Vanzetti lähetet­tiin
nopeassa tahdissa vankilaan; 12
—1.5-vuodeksi. mutta Saccolla oli a-siassa'-
murtiimaton alibi. Vasta
syyskuussa heitä .vastaan nostettiin
syyte South Bramtreen rikoksest.iv.v
Tästä alkoi kuuluisa Sacco ja^
Vanetti juttu, mikä kesti noin seit-bemän
'\uotta, Joka veti mukaansa
koko maailman työväenliikkeen,
multa- pahttyi kuitenkin näiden
marttyyrien teloituksden.
Mutta vielä Saccon ja Vanzettin
elossaoUessans.Jbe.Morellin jouk­kueeseen
/'kuulunut V eräsiä
man;;mies tunnusti! syyllisyytensä
rikokseen,; inistä Saccoa 'ja > Yanzet-^
tia syytettiin. Massachusettsin sil­loinen
kuvernööri Alvi T. Fuller ei
kuitenkaan antanut "mitään arvoa"
tälle tunnustukselle. Sen sijaan
hän toimi itse nimittämänsä "3-heiv
kisen komitean mukaan julistaen,
: > S > i V - • 1 tSfef^
että hän " e i näe.mitään syytä kuo- ,.
lemantuomion täytäntöönpanoon. '
sekaantumiseksi".
Saccon ja Vanzettin kuoleman ,
jälkeen prokuraattori Morris Er- •
nest haastatteli ^oe Morellia, ja
vaikka MorelH ei allekirjoittanut''^
kaan asiaa koskevaa lausuntoa, Er- < >
nest tuli tästä pitkän aikaa kestä- 5^
neestä haastattelutilaisuudesta ;:va-;:;
kuttuunena, että Joe Morellin ku- ^
vaus ko. olevasta, rikoksesta voi tul-la
vain henkilöltä, joka on itse-o- :
sallistunut siihen. ' —
Tämä ja paljon miiuta tuli'nyt _L
esille.vkun^ edustaja
Massachusettsin
Cella esitti
lainlaatijakunnan:
oikeusvaliokunnalle anteeksianto-;. :s
pääftöslauselmansa. Ei'okuraattori -
Ernest puolestaan, ehdotti että .01- .5
keusasiain valiokunta etsisi Joe i|
Morellin julkaisemattoman henki- ^
lökuvauksen todistukseksi siitä, et- [
tä hän, Joe Morelli, eikä Sacco ja 1
Vanzetti, suoritti Soiith Brain-treen
rikoksen. i
Palauttaessamme mieleen pää- \
^siasjsa -yhdysvaltalaisen National^ .
Guardian-lehdeh kertoman mukaan 1
näniä seikat; Sacco ja; Vanzettin j u ­tusta
me haluamme korostaa- kahta
seikkaa: 1. Se on'pidettävä mieles­sä
aina kun* rahamahti hyökkSä
jonkun; tekosyyn varjossa; työväen-miehiä
tai- naisia vastaan,; ja 2'fväkT
ryys käy laatuunsa aikansa, mutta •
oikeus tunkeutuu lopulta läpi här- [
maan kivenkin —- ja se pätee ^
myös: nykyisen-, r punakauhulietson-: m
nan ja muun työväenvastaisen jal- '
lituksen kohdalta. — KänsSkoura. \