Vapaus, June 1, 1965

              ' " - ^ i v u 2 Tiistaina, kesäic. 1 p. — Tuesday,"June 1, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H • C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER; E . SUKSI
; ; T E L E P H 0 N E : O K F I C E y^ND E D I T P R I A L 674 4 2 6 4
Published ;thrlce wee^ly: Tues^^ys, Tl\ur?<Jft^ys and 3a^ur0ays by Vapams
Publishing Co. Limited. 100-102 Elm St. West, Sudbiiry, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69 •
. Advertising rales upon application,_translation Inse of charge.
Authorized as second class niail by the Post Office D,epartment, Ottawa,
and llor payment of postaije ,ln;cash.''
'"ML*niber o f (hf* C A N A D I A N I A N G U Ä G E P R E S S
TILAUSHINNAT:
qfinadassa: 1 vk. $9.Q0, fi kk. $4.75 USA: s s a 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk; 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Miksi ei kesIqisteUa?
: i : Kuten lehtemme uutisosastolla k e r r o t t i in viime viikolla,
alahuoneen puhemies A. MacNaugbton antoi kielteisen vasr
tauksen siihen kun^opposition taholta vaadittiin, että hallitus
•; järjestäisi kansainvälisen tilanteen pahenemisen vuoksi v i -
raUisen keskustelumahdollisuuden maamme ulkopolitiikasta.
M i k s i tällainen kielteinen suhtautuminen?
Tunnettu tosiasiahan on, että alahuoneen istunnossa ei
ole kuukausimääriin keskusteltu maamme ulkopolitiikkaa
. ".'Icogkevasta ohjelmasta. Totta on, että alahuoneen istunnossa
on esitetty kysymyksiä, j o i h in annetuista usein h y v i n pyöris­tetyistä
vastauksista on saatu jonkinlainen k u v a siitä, minkä-^
laista ulkopolitiikkaa hallitus seuraa, mikäli k a i k in aijoin voi­daan
hallituksen "omasta" ulkopolitiikasta puhua s i l l o in k un
. se näyttää ajelehtivan kuin peräsimensä menettänyt laiva
myrskyssä Washingtonin seuraaman ulkopolitiikap mukana
j a tukena.
V H a l l i t u s m i vissit lausunnot ovat myös olleet
eräiltä kohdilta jossakin määrin ristiriitaisia, mil^ä sellaise­naan
lisää canadalaisten huolestuneisuutta siitä, että mitä
tekevät meidän maamme edustajat kansainvälisissä asemis­saan
nykyisen vaaratilanteen huojentamiseksi. Selvää myös
; ^ on, että hallitusministerien lausunnot Vietnamista j a Domi­nikaanisesta
tasavallasta eivät vastaa lähestulkoonkaan ca-nadalaista
melko yleistä toivon:iusta, että Canadan hallitus
vaatisi Yhdysvaltoja lopettamaan sotatoimensa ja tuottamaan
ulkomailla olevat asevoimansa kotiin.
K a i k k i tämäntapaiset seikat huomioiden meidän lehtem­me
Vapaus l i i t t y y n i i h in hyvää tarkoittaviin canadalaispiirei-h
i n jotka toivovat, että hallitus esittäisi ensi tilassa ulkopo^
l i i t t i s en ohjelmansa alahuoneen käsiteltäväksi ja arvostel-tavaksi.'
Cyrus Eatonin varoitus
^ Ganadalaissyntyinen, upporikas yhdysvaltalainen teolli-
_;^iiusmies, Cyrus Eaton, joka tunnetaan aktiivisesta asentees-
S taan maailmanrauhan säilyttämiseksi, esitti viimQ vjjkollä
^ "ennustuksen", että jos nykyiseen kehitj-^ssuiihtaan' ei" saada
muutosta. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto; ovat sodassa kuu­kauden
kuluttua keskenään ja maailma'uudessa kätastroofi-^
tilanteessa.
Yhdessä muiden hyvää ajattelevien canadalaisten ja mui­den
maiden kansalaisten kanssa me luonnollisesti toivomme,
että mr. Eaton olisi väärässä. Mutta ottaen huomioon sen to­siasian,
että mr. Eaton seuraa tunnetun tarkasti kansainvälis­ten
tapahtumain kehitystä, ja että hän on tilaisuudessa saa­tuaan
paljon sellaisiakin tietoja, joita meillä tavallisilla k a ­dun
miehillä ja n a i s i l la ei ole^ hänen varoitukseensa on suh-
' - l , ' / l ^ d u t t a v a kaikella vakavuudella. ~ "
, „ V, Tutustukaamme nyt ensiksi yleispiirtein siihen, mitä mr.
Eaton viime v i i k o l l a tästä peloittavasta asiasta sanoi:
' ? . » ' > s j;nnustettuaan, että NeuvostoliittD-ja-Yhdysvallat voivat
joutua sotaan seuraavan neljän viikon kuluessa, nu:. Eaton
sanoi: "Ne tulevat iskemään kaikella mitä niillä on. Minä
sanon teille, ne ovat tosissaan."
Muistaa tulee, että mr. Eaton on vastikään palannut Neu­vostoliittoon
ja Euroopan muihin sosialistisiin maihin teke-mältään
vierailumatkalta, j a että hän esitti varoituksensa
Yhdysvaltain johtaville teollisuuspohatoille Detroitin talous-k
l u b i n järjestämässä tilaisuudessa. K o l m i v i i k k o i s en v i e r a i l u -
matkansa raportissa mr. Eaton sanoi mm. seuraavaa:
" M i n u n vakaan harkintani mukaan me olemme katas-
• troofin partaalla; E l l e i seuraavan kuukauden aikana tapahdu
jotakin ihmettä, minusta tuntuu, että ihmiskuntaa uhkaa
perikato."
Myöhemmin samana päivänä sanomalehtimiehille anta­mansa
haastattelun yhteydessä tämä Pugvvashissa, N . S. syn­tynyt
81-vuotias teollisuusmiljoneeri sanoi; että yleinen sota
' """o^'mahdollisuuksien puitteissa Vietnamissa, j a että siellä
häviölle joutuva puoli tulee turvautumaan atomipommiin.
Tämän perusteella mr. Eaton vetosi erikoisesti yhdysval­talaisiin
teollisuusmiehiin, että he yhteisvoimin pakoittaisi-vat
presidentti Johnsonin hallituksen omaksumaan "järke^
vän" ohjelman. Samassa yhteydessä hän teki täysin tiettä-
-väksi, että "järkevällä ohjelmalla" hän tarkoittaa yhdysvalta­laisten
asevoimien kotiuttamista Vietnamista."
• . Vastauksena mr. E a t o n i n varoitukseen, että Yhdysvallat
. voi joutua yhden tai neljän viikon aikana sotaan Neuvosto­l
i i t t oa j a K i i n a a vastaan, elleivät Yhdysvaltain asevoimat
lopeta'Pohjois-Vietnamin pommitusta, Yhdysvaltain ulkomi­nisteri
Dean Rusk sanoi v i i k k o sitten t i i s t a i na Washingtonis-sa,
että hänellä ei ole mitään sellaisia tietoja, jotka viittaisir
• • v a t siihen, että yleissodän vaaraton näin lähellä.
: Siitä huolimatta mr. Rusk katsoi ajankohtaiseksi keski-
' ^ v i i k k o n a uhata sotatoimien edelleen laajentamisella jos Poh­jois-
Vietnam saa Neuvostoliitosta nykyaikaisia ilmatorjunta-
....;aseita oman maansa j a kansansa turvaamiseksi yhdysvalta­laisia
ilmavoimia vastaan jotka ovat pommittaneet toisinaan
yötä päivää PohjoisrVietnamin alueita! : y ;
Lisätkäämme tähän vielä se tosiasia, että Ranskan joh-
' tavat kirjailijat, mukaanlukien Jean-Paul Sartre ja Francois :
Mauriac ovat esittäneet vaatimuksen että Yhdysvaltain tulee
lopettaa ihmisten joukkotappaminen Vietnamissa ennen kuin
se johtaa atomisotaan.
Toisaalta on syytä todeta, että Yhdysyallal ei enää tekey-
--- dykään "sivustakatspjaksiV, j o ka niuka vain "auttaa" Etelä- •
. V i e t n a m i n hallitusta aseilla, rahalla j a s o t i l a a l l i s i l la neuvon-
•-• -antajilla. Tämä vaihe on Yhdysvaltain Vietriam-politiikassa
ollut j a mennyt. Saigonin nukkehallitsiijain keskuudessa v o i
o l la vielä kilvoittelua siitä, ketkä heistä saavat eniten, muruja
isännän ruokapöydältä, mutta "isäntä" määrää itse suunnan
• j a tahdin. Siellä on U S A n omienkin tietojen miikaan
Rohk ea e
rauliantahcloh tu
Helsinki. — Viime lauantaina tuU kuluneeksi tasan 26 vuotta siitä
kun perusteltiin nykyisen SuomL-r-Neuvostoliitto seuran edeltäjä, Suo­men—
Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura.
Perjantaina järjesti SNS-seuran keskusjohtokunta yhtpisert illan­vieton
25-vuotisen merkkipäivän l^^unniaksi. Tilaisuudessa olivat läsnä
pprustajajäsenet ja nykyisen scura^ pujbeenjohtajisto Ja 9ihte«risl;ii ;8ek^
kutsuvieraana Neuvostoliitto--Suoi^i peuran entinen p^jheeqJohf«ij^' E,;
Gorlinski.
Tämän merkkipäivän johdosta Jull|;a]is«mine o h e ^ e n ^ J ^ a i ) ^ yutl;^
set iQhdeii mulsteiirtapalasia Viiltä ajoM^a, joyqin Su^^esi» „
juoksua rauhan ja sodan voimien välill|ä", seuran ^nsin^npi^ l^Jij^eehr;|?^^^^ vietiin "ka-johtajan
Mauri Ryömän. sUlbista sanon^^a laiQatak$epinp\9
ICokousten järi«*t«U»ip,?^^ i ^ '!
takin a^van oilJ^oislaatiM^ta:
KYMMENET TUHANNET
LIITTYIVÄT MUKAAN -
Suomen ja Neuvostoliiton välisiä
ystävyyttä edistävää järjestöä oli
yritetty perustaa jo useita kertoja
onnen sotaakin, kertoo Suomen—
Neuvostoliiton rauhan ja ystävyy­den
seuran organi.saaltorina j a toi­mistonhoitajana
työskennellyt Uu­no
Laurikainen. — Olin jo vuonna
1930 järjestämässä tällaisen seuran
peruvStamista, j a yksi kokous saa­tiinkin
jo pidetyksi ennen kuin La­puan
liike tukahdutti yrityksen.
Talvisodan päätyttyä virisi laaja
keskustelu siitä miten voitaisiin
asettaa sulkuja sille uuteen sotaan
tähtäävälle hengelle, joka p i t i Mos­kovan
rauhaa vain "välirauhana".
Tällainen solaa lict.sova suunta jat­kui
virallisellakin taholla. Tässä t i ­lanteessa
perustettiin Hakaniemes­sä
"Soihdun" toimitushuonccssa
toukokuun 22. päivänä 1940 Suo­men—
Neuvostoliiton rauhan ja ys-hi^
onepula oli huutava, ^oska vain
harvat järjestöt h^lluaixftt It^ovut-
"ulkovaRain taholta", kertoi seu­ran
varapuheenjohtajana toiminut
Lauri Vilenius. Varojen hankinta
toimintaamme varten on oikeastaan
sekin , ikimuistettava luku järjes­tömme
historiassa. Meillä ei luon­nollisestikaan
ollut mitään millä
lähteä alkuun. Epsimmäiset varat
saatiin siteh", eitä puheenjohtajam^
^ m e ' iMaiiri;; Ryömän sukuperintönä
Mitä muiiI sanovat
(tiiin". Sitten alkoikin jo nopeassa
tahdissa Vulla rahaa liittymis- ja jä­senmaksuista
niin, että saimme ra­haa
mm. toimistokuluihin jä mat­koja
yarten_peru8tettaessa osastoja
eri puolille maata. Jopa kaukaakin
ta? tilojaan seuran H^^öon. Leh- muilta paikkakunnilta tuli ihmisiä
det eivät ottai?eet va;^t«iap seuran
m^ksuUlsiiilijaap iliftO^ttt^sii?, joten
kohoon kutsutunkin t a ^ t u i pää­asiassa
vain ^ioo^ieittUJ|«i;i l«i|ppus-teq
avulla. Tästä hiAOUniatta l^oko-uksiin
tulvi väkeä n i in että lähes­kään
kaikki eivät mahtMoeet sisään.
Ejam. Kirjan lalQlt* QW Käyt­töön
huone 3 tunniksr illassa. Kos­ka
kaikki asianomaiset osaston jä­senet
eivät kerralla mahtuneet si­sään,
oli rajoitettava, kokousaika
puoleksitoista lunniksi ja vaihdet­tava
välillä väki. Eräsiä Mikko Am­pujan
rauhanneuvotteluja koskevaa
esitelmää kuulemaan riitti väkeä
niin että .se oli pideltävä kupsi ker­taa,
vaikka etukäteen arvioitiin kol-n:,'
n kerran riittävän.
"HYVIEN TAPOJEN
VASTAINEN"
Ensimmäisen sarjan kokouksia
tävvyden seura, johon pian tapah­tui
valtava rynnistys: lokakuun
puolivälissä 1940 laskettiin jäseniä ; ,.,i7„,„g pidetyksi. Toisen kokous-jo
olevan noin 48.000. Tämä .suora- I jä,.jestelyt keskeytyivät hal­nainen
kansanliike oli selvä vasta­lituksen
kieltoon, jolla ka ikki j ouk
lause sotaa vastaan.
ESITYKSIÄ VAPAUUEN
SISÄLTÖÖN NÄHDEN
Tämä nopeasti muuttuva aika­kausi
jättää melko varmasti taval­lisia
maallikkoja vähän pimeään ja
ymmälle .siitä, miten Ja miksi suun­taukset
ovat niin erilaisia kuin en-
. n e n . ^ \ \ • • .-• :.\
Tärhän vuoksi tulisi koettaa no-kokokoukset
estettiin. Samaan ai­kaan
mm. Mauri Ryöma, Lauri V i -
lenius ja minä jouduimme vangi-j
luiksi.
i Kokousasiat olivat kuitenkin ih-
I mistcn tiedossa, ja peruuluksia-
I kaan ei voitu saada lehdissä julki-suulccn;
Näin ollen väkeä tuli kool-i
le edelleenkin. Kokoontumispaik-
! koina olivat mm. Hakaniemi ja II
I linjan kalliot. Lopulta kun vain ns.
"30 hengen kokoukset" j u l i s t e l l i in
sallituksi kokoonnuttiin pienemmis­sä
ryhmissä yksityisasunnoissa yms.
Joulukuun 20. päivänä seura lak-kauteltiin
Helsingin raastuvanoike­uden
päätöksellä "hyvien tapojen
vastaisena" ja "Suomen j a Neuvos­toliiton
suhteita vaarantavana" jär-käymään
Helsingissä liittyäkseen,
täällä seuran jäseneksi. Oli todella
käynnissä — Mauri Ryömän sillois­ta
sanontaa lainatakseni ^ kilpa­juoksu
rauhan j a sodan voimien vä­lillä.
Seuraamme tähdättyjen vainoloi-menpiteiden
lainvastaista luonnet­ta
kuvastavat lukemattomat tapauk­set,
mm. ne jotka liittyvät Mauri
Ryömän ja muiden toimihenkilöi­den
vangitsemiseen jo kesällä 1940.
Meitä syytettiin "hallituksen hal­ventamisesta"
ja erityisesti väitet­tiin
minun "kiihottaneen kansaa"
Kirjan tulon edessä sekä huutaneen
eläköön Neuvosto-Suomi". Tällai­nen
väite oli täysin valheellinen.
Päinvastoin siiloin kun huomasin
poliisien aiheuttavan sekaannusta
väkijoukossa kehotin ihmisiä rau­hallisuuteen
ja huutoni sisältö oli
'eläköön Suomen; ja^ Neuvostoliiton
väliset rauhalliset ja ystävälliset
suhteet".
VÄÄRYYTTÄ OIKEUDEN
VALEKAAVUSSA!
Helsingin raastuvanoikeuden is­tunto
pidettiin lääninvankilassa
MAAILMAiySNNÄTYS "PlJOIiVigETTOllllJUDESSA^'
(W. Averell) Harriman myönsi, että "jonkun verran" on (Dominl;
kaanisessa tasavallassa) annettu rahaa juntalle "jotta tilanne vakiintuisi
hieman", ja eitä "saataisiin talouselämä uudelleea käyntiin". Mutta, hän
sanoi, sitä rahaa ei annettu tarkoituksella auttaa yhtä puolta toista vas;
taan. — San Francisco Chronicle, toukok. 17 p.
V A R O I T U S M E N N E I S Y Y D E S TÄ
Vuosia sitten, j o l l o in Yhdysvallat romutti kohdaltaan Geneven 9O'
pimuksen, minkä mukaan'Etelä- j a Pohjois-Vietnam piti yhdistettämäij
kansallisten vaalien puitteissa ja perusteella, senaattori Lyndon .B. Jojbn-son
(D.Tex.) sanoi senaatin istunnossa: :
"Olisi väärin lähettää Yhdysvaltainr sotilaita Indo-Kiinan mutaan
verenvuodatusta, suorittamaan kolonialismin jatkamiseksi ja valkoisen
miehen riistomahdoUisuuksien ikuistuttamiseksi Aasiassa. — AutQtyö-
Iäisten u n i o n ( U A W ) osasto Noi 707 (canadalaisosasto) raportista. ,
U S A S O D A S S A A A S I A A V A S T A AN
N.Y. T I M E S I I U 0 L ' I S S A A N J O U K K O J E N L I S Ä Ä M I S E S TÄ
Nyt ei ole enää kysymys vain joukkojen lisäämisestä vaan koko
Yhdysvaltain toiminta Vietnamissa näyttää saaneen toisen luonteen.
Alunperin Yhdysvallat antoi apua Vietnamille, mutta nyt on kehitty­mässä
amerikkalaisien sola aasialaisia vastaan. Tässä sodassa eteläviet­namilaiset
esittävät sivuosaa.
Nykyinen joukkojen keskittäminen viittaa siihen, ettei sotaa voida
voittaa pohjoisessa. Toisaalta sitä ei voida hävitä etelässä. Jos Yhdys­vallat
vähitellen joutuu mukaan suureen sotaan Aasian mantereella, qn
aika ilmoittaa sen kansalle, mitä on tapahtumassa ja miksi.
— New York Times.
ALGERIASSA JUHLITAAN
AVOIMEN TAIVAAN ALLA
Algcr. —rMaailman nuorison ja
ylioppilaiden IX festivaalin taide­ohjelmasta
tulee ilmeisesti värikäs-ja
monipuolinen. Sen toteuttami­seen
osallistuu ryhmiä y l i 100 maas­ta.
Huomattavimmat konsertit ja
ohjelmanumerot suoritetaan avoi­men
taivaan alla. Algerin nuoriso
rakentaa pääkaupungin eri osiin se­kä
katsojien että esiintyjien kan­nalla
mukavia konserttilavoja. Näi­den
lisäksi kaupunkiin rakennetaan
Tuomari kysyi ammaUiani ja kuul- algerialaisten taiteilijoiden ja ark-pcan
tahdin ' melskeessä kartuttaa,
tietojamme lehdistä, mitkä ovat ko- I J^^^lönä. Tätä seurasi järjestön joh-kemuksien
ja teorian perusteella lohenkilöitä vastaan nosteltu syyte
osoillautuncet oikeaan osuviksi. Ja
kun meillä on oma työväenlehtem-me,
niin juuri sen palstpilta toi­vomme
ja saammekin tarkempia ja
luolellavampia itctoja kuin muual­ta.
Omasta puolestani kysyisin, että
voiko Vapaus julkaista Northern
Ncighbours-julkaisun toukokuun
numeron sivulta 8 ainakin tärkeim­män
kohdan (jos sitä kirjpitusta
ei voida julkaista kokonaan)? Toi­seksi
haluaisin tietää, voisiko Va­paus
julkaista jatkokertomuksena
joko kokonaan tai osittain kirjan
"Penikkatauti", mikä olisi monella
tavalla nyt jälleen ajankohtainen
— ja silä kirjaa on monenkin vai­kea
saada täällä suomenkielisenä?
— Penikka, Vanc.
Tutkimme ensinmainittua kirjoi­tusta
lähipäivinä. Penikkatauti-kir­jan
jatkokirjoituksena julkaisemi­nen
veisi meidän käsittääksemme
liian paljon lehden rajoitettua tilaa
aikana, jolloin tämä kirja on .saa­tavana
suomenkielisenäkin CSJ:n
osaston usoimmi.sta kirjastoista ja
myös monista yksityisten kirjastois­ta.
— Toim.
juttu Turun hovioikeudessa, jossa
kaksi tuomittiin elinkautiseen kuri-tushuonerangaistukseen;
Seuran jä-
.scniin kohdistunut uusi vangitse-misaalto
oli myöhäissyksyllä ja kol­mas
tammikuussa.
Seuran julkaisua "Kansan Sano<
inia'' toimitti Aune Laurikainen.
Kaksi ensimmäistä numeroa painel­tiin
Mikkelissä. Toinen takavarikoi­tiin
heti sen ilmestyttyä suoraan
kirjapainosta, vaikka sensuuri oli
.sen jo tarkastanut. Kolmas nume­ro,
jolle pitkän etsinnän jälkeen
löydettiin pieni kirjapaino Helsin­gistä,
takavarikoitiin jo korehtuuri-vaihcessaan.
V. 1940 perusteltiin myös Kan­sankulttuuri
Oy.
RYÖMÄN PÖYTÄIIOPEAT
VIETIIN "KANIIN"
Kun meitä seuran johdossa ole­via
kuulusteltiin, väitettiin tavaili-tuaan
että olin autonkuljettaja sa­noi:
"Miten Vilenius luulee voivan­sa
arvostella Suomen hallituksen
kykyä j a halua hoitaa suhteita Ve­näjään
(hän käytti toisinaan jopa
ryssä-nimitystä), kun itsekään en
kilehtien luonnosten mukaan 19 ui-.
lostammc huolimalta kasattiin sel­liimme-
Ryömä kerran heitti kaikki
soppineen päivineen ikkunasta pi­halle.
Sen jälkeen meidät kumpikin
osaa sitä sanoa vaikka olen luke- sitten jostakin syystä kuljetettiin
nul lakia 8 vuolla?" Vastasin tähän,
että minulla on paljonkin akatee­misia
tuttavia ja olen yllätyksekse­ni
havainnut, että heidän joukos­saan
on monta täysin puupäälä.
Kuvaavaa oli ohranan järjestämä
seuramme täysin laiton "johtokun­nan
kokous", joka pidettiin vanki-las.
sa. Puhenjohtajaksi tähän ilvei­lyyn
asettautui vankilan' johtaja.
Pari vielä vapaana olevaa johlor
kunnan jäsentä o l i kutsuttu myös
paikalle. Mauri Ryömä ja minut
tuotiin kumpikin erikseen paikalle
niin. että emme tavanneet toisiam­me
muuten kuin ohimennen käytä­vässä
kun Ryömää tuoliin "kokouk­sesta"
pois ja minua vietiin sinne.
Kumpaakin koetettiin saada hyväk^
symään mieletön vaatimus, että
kaikki kommunistit olisi erotettava
järjestöstämme. Kumpikin luonnol­lisesti
kieltäytyi tällaisesta laitto­masta
ja kaikkien periaatleillemme
vastaisesta vaatimuksesta: Mahdol­lisesti
meidät olisi vapautettu jos
olisimme suostuneet-
Vankila-aJalta on erityisesti pai­nunut
mieleeni Mauri Ryömän har­vinaislaatuinen
pelottomuus ja tin­kimättömyys.
Tämä tuli näkyviin
mm. nälkälakossamme, jonka aloi­timme
Helsingin lääninvankilassa.
sesti myös. että meitä rahoitetaan Kun täysinäisiä ruokakuppeja kiel-
Vaasan lääninvankilaan. Ilmeisesti
mielenosoituksia peläten ohranan
miehet ajoivat meidät autolla Ke­ravalle
asti ja vasta siellä noustiin
junaan.
S U O M I — N E U V O S T O L I I T T O -
S E U R A N E D E L T Ä JÄ
Niisiä järjestöistä, jotka 30-lu-vulla
ennen talvisotaa toimivat joh­donmukaisesti
ja aktiivisesti Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten
rauhanomaisten suhteiden rakenta­miseksi,
o l i epäilemättä huomatta­v
in Akateeminen Sosialisliseura ja
sitä lähellä olevat kirjailija- ja tai­teilijapiirit.
Seuran Soihlu-lehli
julkaisi asiallisia tietoja ja katsa­uksia
Neuvostoliitosta sekä esiUi
selostuksia Neuvostoliiton ulkopoli­tiikasta
ja sen pyrkimyksistä enem­män
kuin todennäköisesti mikään
koasultaan värikästä radioverkos-loon
liitettyä esiintymispaikkaa.
Pelkästään näillä lavoilla järjeste­tään
y l i 300 kansainvälisiä konsert­tia
j a näytöstä.
Festivaalin avajaispäivänä järjes­tää
Algerian valtuuskunta suuren
esityksen, joka on omistettu Alge­rian
kansjfn riippumattomuutensa
puolesta käymälle taistelulle. Tähän
esitykseen osallistuu noin 7000 hen­kilöä.
Ulkomaalaisia valtuuskuntia edus
tavat monilukuiset taiteelliset ryh­mät
sekä solistit. Esimerkiksi Bul­garian
kansantasavallan valtuuskun­taan
kuuluu kaksi suurta kuoroa ja
tanssiyhtye. Tunnetut ' taiteilijat
Claude Vincent ja Gilbert Becaud
ovat mukana Ranskan taiteilijain
ryhmässä. —
Taistelevan Angolan laulu- ja
tanssiyhtye esiintyy konsertissa.
Myös muut afrikkalaisten valtioi­den
valtuuskunnat järjestävät esi­tyksiä.
. .
Lontoon University Collegen yli-,
oppilasleatterin ohjelmana on W i l ­liam
Shakespearen tragedia Mac­beth.
Kuuban valtuuskunnan jäsenet
valmistelevat festivaalia vartpn
erään englantilaisen näytelmäkir­jailijan
näytelmää, jossa arvostel- ;
laari" imperialismia ja rotusortoa.
Algerian kansallisteatteri harjoitte­lee
samaa näytelmää arabian- ja
ranskankielisenä.
Heinäkuun 29 pnä järjestää Neu­vostoliiton
valtuuskunta konsertin
Algerian stadionilla. Tähän esityk­seen
aiotaan sisällyttää monia eri­muu
lehti maassamme, mainitsi laisia ohjelmanumeroita, elokuvia.
seuran ensimmäinen sihteeri Aimo balettia, sirkusta ja urheilijoiden
esityksiä.
Heinäkuun 30 pnä, jota vietetään
festivaalin osanottajien Algerian
nuorisoa kohtaan tunteman solidaä-
Rikka.
Oli näin ollen luonnollista, että
käydyn talvisodan jälkeen ASS:n
jäsenet Mauri Ryömän johdolla 22.
5. 1940 olivat akliiivisesli perusta- j risuuden päivänä, lähtee suuri e r i
massa Suomen—Neuvostoliiton maiden taiteilijoista koostuva ryh-rauhan
ja ystävyyden seuraa.
Ystävyysseura syntyi ajankohta­na,
jolloin kaiken järjen nimessä
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
mä erityisillä kansainvälisillä ystä-vyysjunilla
Oraniin, ConstaQtineen,;
Tlemceniiin sekä muihin Algerian
kaupunkeihin.
y l i 50,000 jenkkisotilasta j a l i ­sää
on menossa Pentagonin
tehdessä suunnitelmia näiden
"taistelujoukkojensa" tehtäviä
varten tulevien viikkojen ja
kuukausien aikana.
Vaara on ilmeisesti suuri ja
välitön. Canadalaisina, joiden
koteja j a koko maata uhkaa
varma tuho, jos atomisota pää­see
isyttymään, meidän tulee
vaatia yhtenäisemmin ja voi­makkaammin
kuin koskaan a i ­kaisemmin,
että liittohallituk­sen
velvollisuus on puhua"sel­västi
j a päättävästi sodan laa­jentamista
vastaan, Pohjois-
Vietnamin alueiden pommitta­misen
lopettamisen puolesta ja
yhdysväitalaisteh sotavoimien
kotiuttamisen t b t e u 11 amisen
hyväksi, sekä Vietnamiri tilan­teen
rauhanomaisen ratkaisun
puolesta vuonna 1954 ällekir-joitetun
Geneven sopimuksen
mukaan, minkä perusteella
Vietnamista piti tulla täysin
itsenäinen, mihinkään vojma-blokiin
kuulumaton j a yhtenäi­nen
maa. Pääministeri Pearso­nin,
tinkimätön velvollisuus on
astua alas Yhdysvaltoja autta­valta
"p u o 1 u eettomuusaidal-taan"
sekä puhua jä toimia
päättävästi Vietnamin sodan
lopettamisen ja yleismaailmal­lisen
sodanvaaran torjumisen
puolesta. :r.
P Ä I V Ä N PAKINA
"JÄAYAKUKON" PUOLESTA
Totta on. ellei "jaavakukko"
ole allekirjoillanulla apuun eli
puolustukseen pyytänyt.
Kunnioitamme myös vanhan
kansan perinnöksemme jättämää
viisasta sanapartta, että "kahden
asia ja kolmannen korvapuusti".
Mutta kaikesta huolimatta ha­luamme
pistää lusikkamme tähän
soppaan, ja kuten tavallista, käyt­tää
sitä isoisten lyötäväksi joutu­neen
uhrin puolustamiseksi.
Jaa, että minkälaisesta
torontolainen Globe and Mail lei­masi
mr. Douglasin "Jaavakukok-s
i " .
Tämä sellaisenaan palauttaa
mieleemme eversti George Drewn
suurmunaukscn kun. hän erään
CCF:n edustajan kanssa samalla
puhujalavalla ollen löi rintoihin­sa
ja vetosi kuulijain kannatuk­seen
sillä perusteella, että hän on
suurempi ja omasta mielestään
komeampi mies: kuin ko. työväen-västi
loukata mr. Pearsonia.
Mutta toisaalla, jos on totta,
että pääministeri Pearson esiin­tyy
kansainvälisissä asioissa
"Washingotnin" seuraaman ulko­politiikan
"kaikuna", ja että hän
on jättänyt .Vietnamin ja Domini­kaanisen
tasavallan tapauksessa te­kemättä
jotakin, niin mitkään' kei­notekoiset
ylistysvirret eivät saa
puhdistetuksi hänen nimeään.
Globe and M a i l vetosi siihen.
ölukscs- edustaja! Kuten tiedetään, sen ta::,., että on niitä pahempiakin Yhdys-ta
on silloin kysymys kunn puhu- paisel "poliittiset viisaudet" vei- valtain hyökkäysohjelman puolus­taan
"Jaavakukosla"? väl eversti Drewn poliittiseen
Sanakirjojen selitysten mukaan paitsioon,
engluplilaisclla "banlam"-sanalla Näin peittosi kuitenkin Globe
tarkoitetaan joko "jaavakanaa" m viime .keskiviikkona
tai pientä pahasisuista miestä;, tai • loimilUspalstallaan:
höyhensarjan painijaa tai nyrk­keilijää.
'
Tämä antaa avaimen arvoituk­seen.;
\,
Uuden demoki-aatlisen puolueen
kansallinen johtaja T. C. Doug­las
on mijlko hintelä ja pieniko­koinen,
mies. Mutta vaikka hän on
".siyjiliamritatillasn" pappi,. ja
yleensä kaikkea räikeälä esiinty­mistä
ja -sanontaa vältäävä mies,
niin Tommy Douglas on kuitenkin
. . Bui*naby-Coquitlamin jaa-vakukpn
(bantam rooster) vaki­tuisena
maalilauluna on pääminis­teri
Xester Pearson, jonka mr.
Douglas (jaavakukko— K) on ku­vannut
"Yhdysvaltain ulkopolitii­kan
kaiuksi", ja aivan viimeiseksi
tajia kuin on pääministeri Pear­son.
Se mielihyvällä myönnettäköön.
Yksistään meillä täällä Cänadäs-sa
on esim. Ulkoministeri Paul
Martin, joka esiintyy näissä kysy-myk.
sissä jenkkejä, jenkkemäisem-pänä
silloin kun pääminlsterj
Pearson antaa ymmärtää mikäli .
hänen sanansa, eivät satu silloin
kantautumaan Valkoiseen taloori
— että hän olisi todella ''iloisem-ri
Peai-son on nyt nöyränä poikana
selitellyt, eitä Yhdysvaltain "täy­t
y i " yksipuolisesti sekaantua Viet­namin
ja Dominikaanisen tasa­vallan
sisäisiin asioihin muka sen
vuoksi kun Y K : l l a "ei ole pysy­viä
rauhanvoimia".
Vanhana poliliikantekijänä pää­ministeri
Pearson tietää luonnol­lisesti,
että AVashingtoniUa ei ol­lut
mitään tällaista pakkoa —
vaan suoranainen halu kiertää
Y K : t a omien imperialististen pyy­teillensä
edistämistarkoituksessa.
Kun pääministeri Pearsonin To­rontossa
esittämää asennetta, että
'/USAn oli pakko" sekaantua Do-miniiiaanisen
tasavallan sisäisiin
asioihin, verrataan esimerkiksi
sisar-dominiomme ' pääministerin,
Intiah Shastrin Moskovassa anta­maan
julistukseen, missä tuomi­taan
Yhdysvaltain hyökkäys .ja
Vietnamista ja Dominikaanisesta
vaaditaan jenkkejä poistuniaan
tasavallasta, hiin silloin nähdään
että "jaavakukko", eli mr. Doug­las
on tässä asiassa ehdottomasti
oikeassa samalla kun Globe ampui
ohi ja y l i maalin.
Kuten sanottu, mr. Douglas e»
"välinpilämättömässä asenteessa pi mies", jos Yhdysvallat ei olisi ole meidän puoiustUstartinie pyytä-aJistuneeksi"
mieheksi Vietnamin
j a Dominikaanisen tasavallan t i i -
moiitii..:'.:."•;
Mutta vanha suomalainen sa-
"syyllistynyt" sekä Yhdysvaltain nanlasku opettaa, että "ei nimi
liyökkäy.soperatioiden, että sitä miestä pahenna, ellei mies nimeä."
myötäilevän oman pääministerin, Jos mr. Douglasin pääministeri .ko sitten "kuka käskee; ja mitä
Le.ster Pearsonin arvosteluun. Pearsonista antama kuvaus on. kuuluu!' siitä kiin hän esitti väli-
Sen vuoksi kalvoskapitalistien mii- virheellinen tai paikkansapitämä: aikaisia Pohjois-Vietnamin pbm-joonadollarien
varassa röystäilevä tön, niin se ei mitenkään voi pysy- miluksen lopettamista, pääminlste-raakaan
väkivaltaan sekaantunut
Vietnamin ja viimeksi Dominikaa^
nisen tasavallan sisäisiin asioihin.
Mutta saatuaan Valkoisen talon
nykyiseltä pomolta, presidentti
Lyndon Johnsonilta muutama yiik-nyt,
eikä hän näin selvässä asias­sa
kenenkään apiia tarvitsekaan.
Mutta käsityksemme on kuitenkin
se, että "jaavakukko" on ehdotto-mastl
oikeassa sittenkin,: vaikka -J'
hieillä täällä Canadassa on juma­la
paratkoon vieläkin pahemmin
maineensa näissä asioissa tahT'an-neiden
politiikuntekijöitä kuin on
mr; Pearson. -—Känsäkoura.