Vapaus, July 6, 1963

              äivu2 Lauantaina, heinäk. 6 p. — Saturday, July 6,1963
\^AFAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
: Ol^ PiNNlSH CÄNÄblANS
' • Est&blisbed Nov. 6. IBir
tw: W. Eklund /, > _ ^ Manager: E. SolcsI
T V K^s, Telejjhone: OifIw 674-4264 — Editoi
( L I B E R T Y )
^ 3k^r^,V?eekly: Tqeftflays. Thörs^lgys^anil-t^turdays y:ftpfm*:
bfc^CiMÄaoo-ljHl Ettm av^Weat. SudWi*y. Ontario. Cänacbg;;
•'iidNrertistns^^fa^ upofl.appl^ translatlous tree otchatge. - -
HriLAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9Mr6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5J2St
' < • • . ' Ca kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
CÄ'NADIÄN!'l:ÄNGUAGE^-^^
' , Aika rientää todella nopepgti^^Nyt ei ole enää muuta kuii)
neljä' viikkoa Torontossa elokuun 3 ja 4 pnä pidettävään
I>ii.tto> ,j«^ laulujuhlaan, josta odotetaan todella huomattua
ttHHTkkitapausta - täkäläisten kansalaistemme kulttuuririen­noissa/
,t • l^JL'puolilta.rtiaata viime kuukausien aikana tulleet tie-fflott
i(>£^ittayj%i; tödfiljäkin"— kuten Clu|i News osastossa tors-
'j^^na^^van. oikein huomautettiin — että CSJn ja SCAULn
\tDiiwinnassa on~havaittav!ssa selvää nousua Tilaisuudet on­nistuvat
useiri "odotettua paremmin"; yleisökannatus on "pa­rempi
kuin edellisellä' kerralla"; ohjelmistojen taiteellisessa
ja.a^tteellisjessa. tasossa on kehitystä parempaan suuntaan. X
. "läam ka5vu jA kehitys tiilee varm^ti antamaan oman,
leima|issi^iTp^ontossa^ pidettävälle suurelle ja todella arvoko
. kaäUe.ui^lu. ja lauIiijuhlaUe
itlOnneksi kansalaisillamme, on. vielä neljä viikkoa aikaa
; yj^isfeiituä suurjuhliin osallistumista. Me uskomme
mg^^että>sinn(g lefcentiääpsä matkaa ei kukaan kadu, mutta
«{te§|a poiF J kau-
' ni|^r.edi9tayä$tä'.ia uusia näköaloia avartavasta, mitä To-
! roiiäxm. suurjuhlalta cn odotettavissa.
. gTehMSniin6t siis päätös jo tänään, ja asiaa vaativat val-
: iii^erut seiirä että Toronton Tarmo-
^la^s^ tavataan elokuun ensimmäisen v^^^
vjokasivumeimen sanoen on "pitkä viikonloppu".
Vas^lta^oa nyt myÖJiteise^ti
Tuskin oli muste vielä kuivunut Yhdysvaltain president-
'ittJiohn Fr; Kennedyn ja pääministeri Harold Mac-
- miSannin viikko sitten antamista selityksistä, että ydinase-
V kokeiden Meltoa ko^^
• ja vadlRöutuu, ellei sitä allekirjoiteta aivan lähitulevaisuudes^
; Sat, rkui^ Neuvqsto^iton; päänunisteri^^^^^^^^ otti
uudenLafikeieettläiisivaltoja kohden hyväk^
puhuen Yhdysvaltain hallituksen kannan, että nyt allekirjoi-i
tettaisiin'sopimttS';8ftraruudess"a,. i ^ ja veden alla
sub jätettäisiin kysy-
; myS^ma^^Iaisi^ tai paremminkin niiden kieltämi-
' sesta tuonpen^na käsiteltäväksi.
• ;'*^sj£aikkiajla^ma?d^ pantu merkille, että Neuvosto-!
" liitto ei^vainottanut^-tällä lausunnollaan askelta kohti länsi­valtoja,
vaan antoi lisäksi tuntuvan sysäyksen ydinasekiel-
1(1X3% häytöviile neuvotteluille.
V i & I T S l ^ TILAIQIE
: 'JKuten= tiedetään, • suurvaltojen väUllä on päästy melko
: lähelle, ydinäsekokdden kieltosopimuksen tdlekirjoittaniista.
• ; Asiallisesti puhuen ne ovat sopineet kaikesta muusta paitsi
• eivät maan alla ehkä: salaa: tehtävien kokeiden valvomiasta
Yhdysvallat on^^v välttämiseksi .
on saatava ;NeuvostbliitQn alueelle ainakin seitsemän paikan
päällä vuosittain^^suoFitettavaa tutkimusta
Nöuvostoliitto on selittänyt, että kokeilut on lopetettava
; kaikkialla^ ja' että nykyaikaisilla kojeilla ja välineillä voi-
: daqn, yd^asekokeilukieltoa valvoa niin tehokkaasti, ettei mi-
; • ts^salassasuoritettayiamaanalaisiakaan,kokeitayoida teh-piti
tiukasti katsantokannastaan
' ^änii;>niin Neuvostoliitto ilmoitti suostuvansa
syistä— siihen, että^sen alueelle voidaan järjestää paikan
paäUä akaksi toi kolme tutkiinusta vuosittain, Neuvostoliitto
i<erusteli tätä myönnytystään sillä, että vaikka paikan päällä
. suontettavia tutkimuksia ei tarvita lainkaan, niin Neuvosto-
.liitto suostuu kaJ^teen tai kolmeen tutkimukseen sillä perus­teella,
että allekirjoitettava sopimus 'saataisiin helpoimmin
ratifioiduksi Yhdysvaltain kongressissa.
^^^^^^^
<vaa^;tiuka;5ti. että Neuvostoliittoon on saatavana ainakin 7
tarkkailuasemaa, tai että jos Neuvostoliitto ei siihen suostu,
/ silloin on^ jätettävä maanalaiset ydinasekokeet sopimuksen
' ulkopuolelle.
Tilanneen jatkunut tällaisessakuolteessauseita kuukau-
• sia^Mutta viikkositten Berlinissä pitsUnäsnsä puheen yhtey-
I dessä pääministeri Hrushtshev sanoi, että Neuvostoliitto on
f nyt valmis hyväksymään Yhdysvaltain hallituksen suosittci-leman
osit^sen ydinaseiden kokeilukiellon — mikä jättää
; maanalaiset kokeet sopimuksen ulkopuolelle r— jos länsival­lat,
suostuvat ydinasekokeilukiellon lisäksi myös NATOn ja
Varsovan liiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitta­miseen.
• vii-^ perusteella nousee kysymys, hyväksyykö
.l^dysvaltain hallitus pääosalta omaan ehdotukseensa perus-
• tuvan esityksen, minkä pään>inisteri Hrushtshev sanoi nyt
hyväkiqrvänsä?
Pinnallisesti katsoen olisi luullut, että Washington rien-
; t p kiireen kaupalla tervehtimään Moskovan uutta myönny-
: tystä, jos ei muuten, niin selittämällä kiirehtimisensä "pelok-
: si" että Neuvostoliitto voi peruuttaa ehdotuksensa
Mutta näin ei ole kuitenkaan käynyt. Päinvastoin Wash-
; ingtonista^)n saatu ilmeisesti melko korkeista piireistä innoi-
; sanbmalehtiselityksiä, joiden mukaan. Washington
« epäröi joko sitä tai tätä Hrushtshevm esityksestä.
: ^ Kaikkein suurin paino cn näissä Washingtonjn epäviral-
: Ifelissa jutuissa — joiden tarkoituksena'on tietenkin muokata
; yleista mielipidettä kielteiseen suuntaan — on ollut se, että
; NATOn ja Varsoyan liiton hyökkäämättömyyssopin^uksen
- allekirjoittamiseen sisältyy taktillisesti Itä-Satean tunnusta-
« minen! Aikaisemmin on meille kyllä selitetty^että-länsivallat
y^ustevat NATOn ja Varsovanliitqn välistä hyökkäämättö-
V.]|g^ppimus!ta sik^, kun sellainen sopinjus olisi muka mi-l^^
pj^^jj^dcitsemätön, siis hyödytön paperipala. Mutta nyt on
v..«a«iB6i-«,^ty seUttämään toisin, eU siten, että siihen liittyi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Helena Bajäm^, Toronto, Ofttv
täytti heinätouin *priä< 80 vuotta.
Yljayrame. sekalaisten ' ja tajtta?
vain onnentoivotuksiin, vaikka vali­tettavasti'
myöhästyneenä.
Prof: Anatoli ^morodintdliev:
i i i viiiH^^^
ä toivoa
LaosHt raiuliästa
. Viei»t(aBe. — Vasemmlstomiplir
sen Pathef'Laon johtaja prinssi
Souphanouvoqg on, suostunut Lao­sin
Buoläeetto^ien joilta janj. prins­si
Souvanna Phouman ehddtiik-
-seen aloitt^ti liuipputasollfi k ä ä ­vät
aseleponeuvottelut Ruukkujen
tasangolla, ilmoitettiin' Patliet: La­on
taholtav ^
Samanaikaisesti Pathet;'^ Laon
johtaja on kutsunut Vientianessa
olevat Englannin^j^^Neiivostolii-ton
lähettiläättpä^majaansa Krang
Khayhyn, sanottiin arvovaltaiselta
taholta; Englanti ja Neuvostoliitto
toimivat molemmat 14 vallan Lao­sin
konferenssin puheenjohtajina.
Prinssi Souphanouvong ilmoitti
päätöksestään prinssi Souvannalle
lähettämässään kirjeessä. Tämän
kirjeen mukaan Pathet Laon johto
suostuu siihen, että alustava kokpus
järjestetään puolueettomien hallus-
;;a olevalla alueella Ruukkujen ta­sangolla.
'Tässä kokouksessa on tar­koitus
valmistaa tulevia huipputa­son
neuvotteluja, jotka pidetään sa­massa
paikassa; • v
Vientiänessa olevat tarkkailijat
arvelevat, että Pathet Laon päätös
mtaa uusia toiveita Laosin nykyi­sen
kriisin ratkaisemisesta.
Huomioitsijat korostivat kuiten-
'dn, että näitä toiveita heikentää
osapuolten välinen erimielisyys mo­nissa
yksityiskohdissa, mm. ei ole
päästy yksimielisyyteen Ruukkujen
tasangon kokousten päiväjärjestyk­sestä.
Yksi niistä kysymyksistä, jotka
koetetaan ratkaista kokoukissa, on
Ruukkujen tasangon turvallisuus.
Vielä koIme-iiieljrvuoUa sit^i
ffdo^l^ tamoojf^ vanheiBirfaiJ»
lSii^r(;}lä;;aU^ii^a jänpitj^jbie»^
sa.^ Jolii^ vu<b^ sei vauri(^|ti MM^
liia mlijöonia lapsia, teki-oheistä'
^ Tautia vastaan käytetyt tavan-
: ontaisetmenetjcl^nät.kuten potilai­den
eristäminen, kuranteeni, a-
I suntojen, desinfioiminen jne.: oli-
' vat tehottomia.
, Ensimmäinen huomattava onnis
tuminen tapahtui vuosina 1954—55.
USA:n valtiollinen-Valiokunta tote­si
amerikkalainen virusologin Jonas
Saikin, kehittämän'kuolleen rokot­teen
suuren arvon. 1 Salk kasvatti
polion viruksia apjnoiden^munuais
soluilta valnjistetuilla kudosviljel-millä
ja tappoi, saamansa viruksel
formaliinilla Tällä tavoin vaarat
tomaksi tehdyllä rokotteella roko­tettiin
lapsia kolmasti;; Niiden mii
Joonien lastenrkeskuudessai jotka
saivat Saikin: kuollutta rolcotetta
halvaantumis^ ja kiiolintapauksef
vähenivät keskimäärin kolmannek­seen
tai neljännekseen. '
Kuitenkin Saikin rokotteella oli
oleellisia pnutteita. Se suojasi po­liolta
enintään 80 % lapsia. Loput
olivat rokotuksesta l^uolimatta yhä
alttiita sairastumaan polioon. Roko­tus
oli nuolitta vakahden-kolmen
vuoden väliajoin. Lisäksi Saikin ro­kotteen
> valmistus oli hyvin ' moni­mutkainen
la kallis; Miljoonan ro­koteannoksen
valmistamiseksi; tar­vittiin
1500 apinan munuaiset; Mut­ta,,
yljsipomaan jo Neuvostoliitossa
rokotetta tar\ittiin lähes 80'miljoo­nalle
lapselle^ja nuorelle. Tämän
vuoksi pliv löydettävä uusi rokote.
Tähän tähtäävät tutkimukset heir
l;ennetyii-elävän rokotteen saami­seesi
aloitti vuotta 1951 Hilary Ko-prowski,
lahjakas virgsologi, joka
muutti Yhdysvaltoihin Puolasta en­nen
toisen maailmansodan alkua.
Vuonna 1954 elävän rokotteen on-
Ko^wsfcilla ja Sabinilla olrkäytet
tavissaan . lujaaavia. heikennettyjä^
viniksia, jotka bliyat hy^ä ehdokf
kaita relävienrbkptteident^
varten'; ^ Säädökseen, painavat torfis^^
teet uusien, preparaattien vaarjatto:
muudesta ja tehokkuudesta olisi ol­lut
järjestettävä sUiiden joukHotar-kastus
lasten avulla.
Tällaista tarkastusta /vastustivat
iyrkästisroonet amerikkalaiset tie-lemiehetj
lääkärit ja viralliset ter^
veydensjuojeluelimet Heidän käsi-:
yksenä olii ettei elävän rokotteen;
käyttäminen ole vaaratonta.
Uusi aloite, joka lupasi täydellistä
Tiullistusta polion- ehkäisemis^sä,
ai siis osakseen välinpitämättö^
nyyttä ja epäluottamusta. Tämän
'uoksi Koprowski ehdotti Kongon
lelgialaisille lääkäreille yhteistoif:
nintaa rokotteensa jatkuvaa tutki-nusta
varten, ja Sabin puolestaan
' mtoi rokotteen kokeilemisen neu-j
ostoliittolaisten j a ' tshekkiläisten
iedemiesten tehtäväksi.; -
Professori Mihail Tshumakov a-
Ditti Saikin kuolleen rokotteen tut-
'.imisen Moskovassa ja minun Le­ningradissa
toimiva laboratorioni
keskittyi Sabinin elävään rokottee­seen.-
• ..-••••r\-r
Saikin rokottee^n kohdalla Neu­vostoliitossa
ja muualla tehdyt tut­kimukset
johtivat perusteltuun epäi­lyyn
tämän rokotteen kelvollisuutta
';ohtaan. Rokote sai aikaan lyhyeh-vdn
immuniteetin. Noin kahden-lolmen
vuoden kuluttua pistokset
louduttiin uusimaan ja käyttämään
,=hä uusia määriä monimutkaista ja
iällistä preparaattia.
Helpoksi ei muodostunut myös­kään
työmme Sabinin viruksista val­mistetun
elävän rokotteen vaaratto­muuden
varmistamiseksi. Vaikka
heikennettyjen amerikkalaisten
stammien (viruskantojen) istutta^
minen apinan aivoihin herättikin
varmuutta niiden vaarattomuudesta,
silti siirtymiseen eläimillä tehdyistä
navam lävitse valnnstaen joka ker­ran
läpiajehii.<;ta viruksista uutta-rjo-kotetta.
Vielä 13-^14 läpiajpn jäit
keen Sabinin virukset säilyttivät ai»
kuperäiset ominaisuutensa. Täll^ ta­voin
-tpdistettiin elävän rokotteen,
perinnöllinen muuttumattomuus.
Jotta kysymys rokotteen vaaratto­muudesta;
olisi voitu lopullisesti rat^
kaista oU järjestettävä kliinistä'
tarkkailua useiden tuhansien tartunf
nalle alttiiden lasten kohdalla. Vuo"
sinä. 1957—1958 tämä siiöritetUin
ensimmäisen kerran 2500 pienen;
lapsen kohdalla, jai vuonna 1959i
kotimme jo 1,800,000 laSta Latvias­sa,
Moldaviassa, Valkovenäjäilläl se-käNovgorodin
ja Pskovin alueella.
Rokotetut lapset olivat jatkuvasti
kosketukjsissa tartunnalle alttiiden
kanssa. Kolme kuukautta rokotuk­sen
jälkeen voitiin todeta^ ette he
olivat täysin terveitä. Rokotteen
immunisoiva: aktiivius osoittautui
elävän rokotteen kohdalla huomat^
tavasti tehokkaammaksi; kuin Saikin^
^ ^M^»^^ ' /
?©lmaa alkoi,tutkia, toinenkin virusr kokeista välittömiin joukkotarkkai-ologi,
Cincinnatin yliopiston profes­sori
Albprt Sabin.
Vuoäen 1954 , alkuun mennessä
NAISTEN SUURKONGRESSI
PÄÄTdKSEEN N4jrTOSSÄ
Moskova, . r - TäUän astisen histor
rian suurin kansainvälinen nais­ten
kongressi; päättyi lauantaina
Moskovassa vetoomukseen turvat^
maailman rauhaa toteuttaa naisten
tasa-arvoisuus ja oikeudet yhteis­kunnassa
ja perheessä sekä saada
kaikille lapsille turvattu elämä.
Kaikkiaan 113 maan edustajat hy­väksyivät
maailman naisille osoi­tetun
voiqomuksen joiBsa sanqtaan
kongressin edustaneen eri kehi-t>'
sasteella'olevia maita, erilaisia
yhteiskunnallisia järjestelmiä ja
näkemyksiä, mutta jpita yhdistää
yksi yhteinen; pyrkimys. Kongres­sin
päättäjäiset. olL sykähdyttävä
näkymä I ja se osoitti tuhansien
naisten löytäneen toisensa kong­ressin
viitenä kokoontumispäivä-nä.
Samaan aikaan kun naisten maail­mankongressi
jatkoi aamulla yleis-istuntoan
kokoontuivat Naisten de^
mokraattiseen maailmanliittoon
kuuluvat kongressiedustajat valitse­maan
liitolle johtoa. Puheen johta­jaksi
valittiin edelleen ranskalainen
ydinfyysikko, madame Eugenie Cot­ton
ja liiton kunniapuheenjohtajak­si
Andrea Andree Ruotsista ja Es­panjan
Dolores Ibarruri.
Edelleen valittiin liiton 25-jäseni-kysymys
Itä-Saksan taktilli­sesta-
tunnustamisesta"?
Mutta miksi ei pitäisi länsi­maiden
tunnustaa M-Saksan;
olemassaoloa sanialla tavalla
kuin sosialistiset maat ovat
tunnustaneet Länsi-Saksan ole­massaolon?
Tosiasiat ovat ää­rettömän
itsepintaisia ja tosi­asia
on, ettiv meillä on nyt toi­sen
maailmansodan seurauk­sesta
kaksi Saksaa. Nämä kak-:
si SaKsaa tulevat ilmeisesti
olemaan maailmankartalla pit­kän
aikaa, eikä mikään itsfe-suagestionr
länsimaiden halli­tusten
taholta saa sitä tosiasiaa
niuuksi muutetuksi.
Länsivallat ovat .kieltäytyi
neet Itä-Saksan tunnustamia
sesta siinä toivossa» että siten
voitaisiin selviytyä eli Vvapau^
tua" sen maan sosialistisesta
järjestelmästä. Niin ei ole kui-ten
kaan tapahtunut eikä ilmei­sesti
tulekaan tapahtumaan.
Tältä pohjalta katsoen on suo­rastaan
mieletöntä jatkaa tätä
si-tuni^ustamisen höljrnpölyä.
Katsottakoon asiaa siis miltä
puolen tahansa, länsivaltojen
ia erikoisesti Yhdysvaltain-hal­lituksen
pitäisi tarttua päämi­nisteri
Hrushtshevin ojenta­maan
"kompromis^ikäteen".
VLe myös toivomme, että oman
maamme hallitus antaisi äär
nensä kuulua avoimesti ja
päättävästi ydinasekokeiden lo
pettamissop^nuksen puolesta.
nen toimeenpaneva komitea;
Aamupäivän istunnossa jatkettiin
puheenvuoroja toiinintaselostusten
ja alustusten johdosta. Mm. puhulr
vat Indonesian ja eräiden Afrikan
maiden edustajat.:
KIINA—INTIA
Kiinan, Korean ja Intian valtuus­kunnat;
jotka olivat pyytäneet lisä-puheenvuoron
voidakseen esittää
käsityksensä Kiinan—Intian raja­kiistasta,
saivat puheenvuoronsa
kongressin yleisistunnon päättyessä.
Kiinan edustaja syytti Intian edus-tjaa
rajakiistan tuomisesta naisten
maailmankongressin piiriin ja sanoi
rajakiistan olevan yksinomaan In­tian
hallituksen syytä. Kiinan edus­taja
ei saanut lausuntoa mahtumaan
hänelle myönnettyyn kolmen mi­nuutin
puheenvuoroon, vaan Kiinan
valtuuskunta antoi lausuntonsa myö­hemmin
kirjallisesti. Niin ikään
Korean valtuuskunta antoi kirjalli-sen
lausunnpn, jossa ilmoitetaan an­nettavan
tuki Kiinan valtuuskunnal-:
le sekä väitetään kokouksen puhe­miehistön
syyllistyneen "epäoikeu­denmukaisuuteen"
antaessaan In­tian
edustajan esittää "provokatori­sen
lausuntonsa" Kiinan—Intian ra­jakiistasta,
mutta Kiinan edustajien
jäädessä ilman puheoikeutta.
VALIOKUNTIEN
PÄÄTÖSLAUSELMAT
Iltapäiväistunnossa kuultiin se­lostukset
kongressivaliokuntien
työstä. VaUokunta, joka käsitteli
naisten oikeutta yhteiskunnassa ja
perheessä katspi, että naisliikkeen
tulee oUa. jQk^i^essa maa^ssa kunkin
maan kansallisen tilanteen sanele­maa.
Rauhaa ja aseistariisuntaa kä­sitelleessä
valiokunnassa vaadittiin
ydinaseiden käytön kieltämistä i l ­massa,
avaruudessa, maan ja ve­den
alla.'
Lasten asemaa käsjtelleen valio­kunnan
Kokouksen asiakirja hyväk­syttiin
sellaisenaan. Tästä asiakir­jasta
on aikaisemmin lehdessämme
ollut selostus.
Kaikkein vilkkain keskustelu käy^
tiin kansallista riippumattomuutta
käsitelleen valiokunnan työstä. Sii­hen
osallistui kaikkiaan 67 maan
edustajia ja valiokunta hyväksyi y-leisen
lausuman sekä^viisi. suositus­ta;
'Suosituksissa kehotetaan mm.
antamaan kansalUnen turva Austra­lian
alkusukkaille sekä kehotetan
antamaan aineellista ja moraalista
apua naisille, jotka taistelevat lati­nalaisesi
Anierikassa kansallisten
oikeuksiensa j a riippumattomuutenr
sa puolesta: Niin ikään kehotetaan
antamaan tuki USAn. edistyksellisilr
le voimille, jotka taistelevat värillis­ten
oikeuksien puolesta. Niin ikään
valiokunta:vaati Espanjan» Portuga­lin
ja Kreikan vangituille naisille
vapautusta sekä kaikenlaisen tuen
antamista heille.
luihin liittyi tietty riski ja suuri
vastuu.
Ensimmäiset kokeet suoritettiin
työhön osallistuvien Leningradin
kokeellisen lääketieteen instituutin
virusologian osaston työntekijöiden
suhteen. Tämän jälkeen otettiin
mukaan niiden tiedemiesten lapset,
jotka hartaasti uskoivat elävään ro­kotteeseen.
Kaikki päättyi täysin
onnellisesti Kukaan ei sairastunut.
Elävän rokotteen vastustajat va­kuuttivat,
että apinaa varten hei­kennetyt
polion virukset saavat uu­delleen
takaisin villien,- tautia ai­heuttavien
stammien ominaisuudet
lisääntyessään terveiden lasten suo^
Hstossa. Laboratoriossamme tämä
olettamus kumottiin tarkkaillessam-me
Sabinin heikennettyjä viruksia,
joita me keskeytyksittä ajetutimme
kahden ja puclen vuoden aikana y-hä
uusien lapsiryhmien suolistoka-listokanavaan
korkean vastustusky­vyn
seuraavalle annokselle samaa
virusta, ja tämä vastustuskyky säi­lyi
useita vuosia. Elävän rokotteen
suurena etuna on se, että se voidaan
nauttia suun kautta, teen tai makeu­tetun
nesteen kanssa. Tällöin väl­tetään
epämiellyttävä pistos. Elävä
okote tulee 50—100 kertaa halvem­maksi
kuin kuollut ja miljoonan an­noksen
valmistamiseen tal-vitaan
vain 20—30 apinaa 1500 apinan ase-nesta.
:
Kun saamamme todisteet elävän
rokotteen vaarattomuudesta ja kor­keasta
rokotiisaktiiviudesta olivat
vakuuttavia. Neuvostoliiton tervey-denhoitominiFteriö
antoi luvan Sa­binin
heikennetyistä viruksista val­mistetun
elävän rokotteen joukko-käyttöön.
Vuoden 1959 puolivälissä profes­sori
Tshumakov aloitti Moskovassa
elävän rokotteen joukkotuotannon.
Sitä valmistettiin vuodesta 1960 läh­tien
enimmäkseen hänen ehdotta­massaan
karamellirakeiden muodos­sa,
jotka ovat hyvin käteviä. Vuosi­na
1960 ja 1951 Neuvostoliiton lää­ketieteellisen
akatemian polioinsti-tutti
rokotti 80" miljoonaa nuorta.
Rokotetta saaneet olivat kaikki alle
20-vuotiaita.' Tämän jälkeen roko­tettiin
7 kuukauden — 14 vuoden
ikäisiä lapsia vuosina 1961 ja 1962.
Siitä huolimatta, että elävä roko­te
pystyy turvaamaan monivuotisen
immuniteetin yhdenkin täydellisen
rokotuksen jälkeen (kolmivalentti-sen
rokotteen kolminkertainen anto
rokotteen sisältäessä kaikki kolme
poliovirusta), otettiin käyttöön joka­vuotinen
toistuva immunisointi. Tä­mä
antoi takeet kaikkien tartunnal^
le alttiiden' lasten mukaantulosta
rokotukseen sekä siitä, että tästä
yksinkertaisesta, mukavasta ja jopa
miellyttävästi rokotusmenetelmästä
TOIMITTANUT E l ^A • H tl '»
Spildfiiine f » .
nmiisikaita . , '
MtuipikkahiUo: 0 ^lU^^pniitpi^fia-mansiltoita,
kfcp sofol^a.
Mansikat pesten. vain>:j^;§ ne pya^
multaisia - ja pannaan'l^errbksittoiii
sokerin kanssa (sokeri päällimmäi­senä)
emalikasariin.r Ne saavat me­hustaa
yön ajan viileässä paikassa.
—r Aamulla kasari nostetaan liedel­le,
jossa se saa hitaasti kuumentua.
Hillo keitetään valmiiksi sekoitta­matta,
välillä vain kasaria ravistaen.
Hillo on valmis, kun liemi on kirkas
miaifjät ^^ainuivi^
lo pannaan pubtpisiinj > j^j^öntSai'-
rokotteen kohdalla. Se aiheutti suO- hneilla huuhdottuihin^ kuumennettui­hin
tölkkeihin, päälle kaadetaan
ohut kerros parafiiniä^ tai säilöntä­vahaa.
Kun tölkit ovat täysin jääh­tyneet,
kaadetaan toinen ohut para-fiinikerros
päälle ja tölkit peitetään
kahdenkertaisQlJa _ voipaperilla tai
"plästikillä."
Raakasäilykettä valmistettaessa ei
kasaria mehustämisen; jälkeen nos­teta
liedelle, vaan marjoja sekoite­taan
puukauhalla kunnes hillo on
tasaista'ja'kiiltävää; Työhön täytyy
varata-aikaa 1—1% t. Jos kellari on
kunnollinen, on tulos' erinomainen;
Mansikkamehua varten pannaan
marjat kasariin ja vettä- lisätään
niin että marjat juuri peittyvät.
Marjoja keitetään kunnes niiden vä­ri
on vaalentunut. Keitosta sekoite­taan
silloin tällöin, ettei se pala
pohjaan.' Mjehu kaadetaan siivilä-vaatteelle
valumaan, minkä jälkeen
siihen sekoitetaan sokeri (4 kkp
mehua, kkp sokeria). Kun soke­ri
on sulanut, mehu keitetään, vaahr
to kuoritaan pois ja mehu pullote­taan.
•. , •
Silli petataan ja'leitcataan f Heik­si
ja viel^bhulM'.viipaleiksi. Keite-.
tyt peitihat<'feikQtaan- myös vfi][]täf- ;
l!#si jai l4a<^tftaB.l9ftl»ane vadille'
kerroksittainstilin kanssa korkeaksi'
keoksi Kermaa vatkataan vaahdok-"
si j a : sekoitetaan yhteen putkilooni
majonneesia; Kastikkeeseen sekOi-"
tetaan runsaasti hienonnettua tilliä; - -
persiljaa ja ruohoslpua ja kaadetaan'
peruna-sillikeori päälle. V^din i-eu-'
nat koristetaan tomaatin lohkoilla!'
HAUMTTEKD KAUNIITA
L0MA\mOKUViA?
Vihjeitä volokuvlenomjille
Alköö pitäkö valokuva-lessonn
« kameraa
takakenossa.silla
sdlomsaotteepasuh-toisio
kuvio.
MikäSaurinkopojstoa
suottiankuvanottajan
selköön.lutee kuvasta
kittea. Vinottain
sivusta tuleva votosoa
olKaan kauniita kuvia.
M l y p i ^ t j e v ä n k }^
oikoo siioin valeku­vatko
kotiteitä, joisso
onliianmonn -
kirkkaito vörejö.
Pi^cöahuollsUtä/^
ettö honsonttion
valokuvossaoina
suorasso.
saadaan mahdollisimman suuri hyö^
ty.
Tällä tavoin saatiiil aikaan mahta­va
suoja poliota vastaan.
Joukkorokotuksen tulokset ilme­nivät
varsin nopeasti ja mitä var
kuuttavimmalla tavalla. Vuodesta
1961 polio alkoi hävitä Neuvostolii­tosta.
Polioepidemiat loppuivat kOr
konaan, erityisesti tämän taudin
kesä- ja sy)'skauukauden aikana
esiintyneet tavaltista voimakliaim-mat
epidemiset tapaukset. Sairastu­miset
rajoittuivat yksittäisiin tapa­uksiin.
Mutta nämä.kään eivät 0-
soittautuneet polioksi, vaan sitä
muistuttaviksi, infektioiksi, joiden
luonne on aiva ntoinen ja joiden
kulku ja lopputulos ovat hyvänlaa­tuisia.
Tyypillisenä' esimerkkinä polion
käytännöllisestä hävittämisestä voi­daan
pitää Leningradia. Ennen elä­vän
rokotteen joukkokäyttöä Lenin­gradissa
todettiin vuosittain useita
satoja vaikeitn polion aikaansaamia
halvaantumisia. Vuosina 1961—
1963 Leningradissa - todettiin vain
kolme poliotapausta ja nekin olivat
sattuneet sel>aisten joukossa, jotka
jostakin syystä eivät olleet saaneet
elävää rokotetta joko kokonaan tai
olivat saaneet sitä vajavaisesti.
Elävän rokotteen ansiosta polio
on hävinnyt Neuvostoliitosta lähes
kokonaan. Vastaavia huomattavia
tuloksia polion hävittämisessä on
aikaansaatu myös useissa muissa
maissa, kuten Tshekkoslovakiassa,
Unkarissa ja Saksan demokraatti­sessa
tasavallassa, jotka ovat lähte­neet
kulkemaan Neuvostoliiton va­litsemaa
tietä käyttäen sen koke­muksiapa
sen toimittamaa elävää
rokotetta.
Neuvostoliittolaista elävää roko­tetta
käytetään menestyksellä myös
Japanissa, Yhdistyneessä Arabitasa­vallassa
ja muissa maissa.-(APN)
Eräitä vihjeitä
peruQamJ^eittäjiUe-
Pankaa pari ruokalusikallista vet­tä,
tai vieläkin päremiti, kaksi ruo­kalusikallista
kanalientä pannuun
paistaessanne: perunoita uunissaV^'^,
Käyttäkää "potato naii'* nim^UB.
eräistä kaupoista saatavia tikktijj^:
uuniperunoita valmistaessanne.f^i^\
lei sellaisia, ole saatavissa pistelkää;
paistinpQrunoita useita kertoja suUr'
rella haarukalla niin, että ne ti^le;^
vat pehmeimmiksi ja sisältävät vä­hemmän
höyryä.
Vain^istaessanne mitä tahansa pe­runa-
ateriaa, muistakaa että kaik­kein
herkullisin ja ravintopi|oi^siii
osa tästä kasyista on aivan sen kuo-!
ren alla. Näinollen leikatka mah-
<lollisimman ohut kuori.
Ellei: jossain reseptissä erikoisesti;
määrätä, älkää milloinkaan • kuori­ko
perunaa, ateriaa valmistaessanne,
— varsinkin kun keitätte niitä» ;
Oikea jnenetelmä perunoita kei-<
tettäessä ön: Puhdistakaa ne p^ilis-;
teellisesti harjalla ja vedellää, pan- >
kaa sitten, kovasti kiehuvaan sqola-'
veteen ja keittäkää noin 20 tai 251
minuuttia. Poistakaa tulelta, kaata-<
kaa vesi pois ja antakaa seistä sa-;
massa padassa, nyt kansi päälilä,!
noin 10 tai 15 minuuttia. < '
' Raapikaa "vahaisia" perunoita ja«
pankaa kylmään suolaveteen ja. va)-!
mistakaa sen jälkeen siten kuin
lempänä neuvotaan. - '
Uudetj^perunat, kasvimaan i l ^ ^
s u u r i n p i k k u i s e t ja"pinkkikubri-set"—^
tulisi asettaa paistinpannuin!
joka on puolellaan suolattua ~vettä.<
Vähentäkää tulta niin että vesi^ hil-:
jälleen kiehuu ja keittäkää noin 20
minuuttia.
Tehokasta rohtoa ,
Verilääke gamma-globuliini anti-'
bioottisen . kloromysetiinin . kanssa;
tuntuu olevan preparaatti ankaria;
ja itsepintaisia tulehduksia vastaan,!
ilmoittaa' tri Burton A. Waisbi'en'
julkaisussa, minkä nimi on Antibio-ties
ja i Chemotherapy. Saman .suu-;
niinen määrä gamma-globuliinia' ja'
kloj-omysetiiniä vaikutti paljon'' ie-!
hokkaammin kuin antibioottinen' ai-'
ne yksin käytettynä.
Älkää taittako niskaanne :
Tri Albert D. Reudermann kir­joittaa
A M . A Journalissa, ettaaj^a-!
jan istuiinen selkään kiinnitettävä*
pään tukilaite voi auto-onnettomuu{
dessa pelastaa kuljettajan hengenJ
Yhteentörmäkysessä ruumis usein
Paiskautuu eteenpäin ja pää taak|
sepäin. Tukilaite muistuttaa ham-j
maslääkärin tuolissa olevaa päänoi
jaa.
Monet pään ja niskan pehmeissä
kudoksissa olevat tulehdukset alka­vat
paikallisella tulehduksella, mikä
leviää hampaasta. Päähän, niskaan
tai kaulaan päästyään tulehdus saati
taa paikallistua tai levitä nopeasti
imusuoniaja kudoksia pitkin. Asiaa
on tutkinut chicagolainen tri Orion-
H. Stuteville.
PÄIVÄN PAKINA
Amerikan puofeHa
Canadanpäivän viikonlopulla kä­vin
rajan toisella puolella seuraa­massa
Työmies-Eteenpäin-lehden
60-v. juhlaa. Ja hauskaa siellä oli.
Mesaba puisto sijaitsee kauniin
järven rannalla. Männyt ja koivut
antavat puistoalueella hyvää suojaa
kirkkaalta auringolta ja siellä on
melkein aina virkistävä vieno tuuli
järveltä.; Juhlat olivat mahtavia ja
liikutettavia. Uskon, että sain hiu­kan
paremman käsityksen Amerir
kan työtätekevien taisteluista näistä
juhlilta sekä keskusteluista 70 ja
80-vuotiaiden "nuorukaisten" kans­sa.
. Yksi asia tuli oikein selväksi mi­nulle.
Viimeisten Canadan vaalien
aikana, ja jo «unenkin, oli paljon
puhetta' amerikkalaisissa julkaisuis­sa
kuten "Life", "Look", ja 'Satur­day
Evening Post" jne. amerikka-j
k militarismia yästäan.^^^^^^^^
M
tps hyväile ilmalle jä seuralle. Vaik­ka
ajo oli Suhteellisesti pitkä yhden
pälyän matkaksi (noin 6W) mailia),
aika lensi nopeasti. Joskus, kun
otimme lepoa juttelusta, järjestääk-semme
kaiketi keskustelun aihetta
laisvastaisesta hengestä Canadassa. uudelleen päissämme, me laskimme
Tosiasia on että canadalaiset eivät monessako postilaatikossa oli suo-tykkää
kun amerikkalaiset suurmo- malaisia nimiä,
nopolit lisäävät kontrolliaan maam^ Se näytti meille että koko matkal-me
talouselämässä ja sekaantuvat- Ia Pohjois-Michiganini Wisconsinin
kin maamme sisäisiin poliittisiin ar ja.Minnesotan läpi, me olimme jat-sioihin,
eikä siitä kun amerikkalai- kuvasti 'suomalaisillaV seuduilla,
set militaristit katsovat että Cana< ,Vasta sitten kun olimme Duluthin
da on ikäänkuin sotilaallinen siirto- pohjois-puolella tulossa takaisin Ca-maa.
Mutta nämä piirit eivät edus- nadaan^ muuttui tilanne,
ta; Amerikan työtätekevää kansaa, Meillä oli vähän aikomusta käydä
josta huomattava, vaikka suhteeUi- juhlakonsertissa Port Arthurissa,
sen pieni osa, oli siellä Mesaban mutta aika oli liian myöhässä; saapu-puistossa
kunnioittamassa heidän essamn^e Arthuriin. Ajoimme kui-lehtensä
60-vuotista syntymäpäivää, tenkin juhlakonserttipaikan ohi ja
Mikä tuli selväksi minulle oli/ se, näimme että siellä oli runsaasti y-että
Amerikan työtätekevästä kan- leisöä päätellen autojen määrästä
sasta voi tulla — ellpi se sitä jo jotka oli parickeerattu koulun ympä-ole
— Canadan kansalle sen par- ristöön. . , .
hain liittolainen maamme teistelus- Paluumatkalla, ja vielä Amerik^^
saan itsemääräämisoikeuksien puo- puolella, <matkakaveri huomasi: ettU
lesta amerikkalaista suurmonopolk kol^o mptkallo .^emme-n^ect/;
tään villi-eläintä, paitsi siellä Mesa­ba
puistossa, kun peura häiritsi
muutamia edustajia lehden edusta­jakokouksen'
aikanäT Ja näin asia'
oli aivan rajalle asti.'
Me tulimme ^rajalle. Pysäytin au­toni
määrätyssä piaikassa maantiellä
tullitarkastusta varten, ja^otinune
kun canadalainen tullimies *tulihuo^
neestaan. Tullimies oli autoni vie^
ressä kun'minä näin silmäkulmasta­ni
jotakin noin 50 jaardin päässä
meistä.; Minä katselin eteeni, j a
siellä käveli kaikessa rauhassa suuri
musta l<arhu. Kun tullimies pani
päänsä ikkunasta autoa sisään, häm­mästyneenä
minä sanoin: "KatsOi
tuolla on karhu!" Tullimies kaä^i
päätään karhuun päin ja sitten ta^
kaisin meihinr ja. sanoi rauhalliiBestir
' N i i n onkin';-^Oletteko kaikki synf
tynp^t ,Cami||j|as5a, oletl^kQ koUcki
Canadan kansalaisia; mitä^ olettenjpsr
t a n ^ t . , . . , ? " , , , .
^ e , 0^
„
mm