1953-03-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 5 p. ~ Thursday, March 5,1953 ( M B E l l T Y ) — lodependent L a b or Orgai: ot Fixmlsh CanaOisxtia. B s - tablished Kov. 6, J9J7. AVthorlzed as second class m a i l by I h e Post Office ^Department, Ottawa. P u b - lis.bcd tbrice • weeätly; Tuecdays Thursdaya a i i d Saturdays b y Vapaus PubJIsiun? C o m p a n y X t d . . s t 100'102 E l m StwW., Sudbury, O n t . , C a n a d a , Telcphoncs: Eusisess OfUce 4*426i E d i t o r i s i Office 4*4265. Manager £/6uJssI, E d i t o r W . E & i u n t t M a U i ng address: Box 69. S u d b u r y , Ontario. Advertising ratcs upon eppjicatioix. T r a a s l a t i o n free of cbatge. TILAUSHXNmT: Canadajssa: 1 vk. 7X10 6 fck, 3.75 3 kk. 2.25 Y h d y s v a l l o l s i a : 1 vk. BJOO 6 kk. 4.30 suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75 SYNTYMÄPÄIVIÄ S|e "suu" ja "sorkkatauti" Canada vapautui jo useita kuukausia sitten siitä pelätystä suu* ja sorkkataudista mitä ilmeni Saskatchewänin maakunnassa vähän aikaa vuosi sitten beJmikuu.ssa, j Kuten tiedetään, Yhdysvaltain hallitus käytti silloin 'tilaisuutta i hyväkseen ' ' j a kielsi kaikenlaisen teuraskarjan ja 1 ihan kuljetuksen Canadasta Yhdysvaltoihin.; Monet kanadalaiset yksilöt j a laitokset, : mukaanlukien tämä meidän pikkulehtemme Vapaus, epäilivät heti silloin, että k.o. pannan takana on jotakin muutakin, kuin ''suu- ja sorkkataudin" levenemisen pelko. Xyt on osoittautunut täysin selvästi, että asia oliliin niin. Palauttakaamme mieleemme seuraavia tosiasioita: * Suu- ja sorkkataudin puhjettua meille selitettiin, että Canadan kansallistulot saivat ankaran kolauksen siitä kun Yhdysvalht lak-kasi ostamasta canadalaista teuraskarjaa. Myös tiedetään, että lihan hinnatilaskivat jossakin määrintämänpannapäätöksen johdosta. • tilanteen huojentamiseksi erään-lihatuotteita Yhdysvaltoihin ja Canadasta vastaava määrä lihaa Englantiin^ joka sai punnilla maksaa ostoksensa. Mutta kaiken aikaa täkäläisiä farmareita lohdutettiin, että jahka Yhdysvaltain rajat ava-j;; taan uudelleen, Canadan teuraskarjalle j a lihatuotteille saadaan taas hyvät markkinat Yhdysvalloista. Nyt on tämäkin päivä koittanut. Yhdysvaltain panna lopetet i t i i n maaliskuun plussa.. Mutta samalla kuuHiin hyvin merkityksellinen ^'selitys": Pannan poistaminen ei tarkoittanutkaan teuraskarjan :hintojen kohoamista Ganadassa, vaan niiden edelleen laskemtstaj koska Yhdysvaltain hinnat ovat kuulemma alhaisemmat kuin täällä vallitsevat hinnat. Jos canadalaiset farmarit haluavat myydä teuras-li^ rjaansa l^hdysvaHoihin, hefdän täytyy tyytyä huonompiin hiu;^ ^ folhiii^lselitettiin nyt meille. Yhdysvaltain ostokiellon johdosta alent u i teuraskarjan hinta Canadassa..Mutt% kun tämä ostopanna peruu ; fetliinj ?piin' »sa ei aiheuttanutkaan' odotettua hintojen kohoamista^ /vaan^uuden hintdjen alennukserir ^ Eikä tässä kaikki. Heti ostopannan poistamisen jälkeen tiedoi-r vtettiin, että JEisenhowerin hallitus ryhtyy toteuttamaan *'kuotajärjes-rtelmää'^ Canadan teu^^ tuontiin nähden sikäli, että vissin 'määrän ylitettyään, teuraskarjan tullimaksut kohoavat puolestatoista sentistä kahteen ja puoleen senttiin paunalta. Meille kerrottiin edelleen, että Ottawan hallitus on hyväksynyt tämän toista maailmansotaa edeltäneen kuotajärjestelmän, koskapa Ottawan herrat' eivät odota, että Canadasta vietäisiin suuremmassa määrässä teuraskarjaa Yhdysvaltoihin. . . kun 'Eisenhowerin yllämainitun tulli-ukaasin sanotaan johtuneen siitä, että Yhdysvalloissa on nyt runsaasti teuraskarjaa.-^'^ • - * • ' • • . M . >^,4 / Canadan teuraskarjalla,oli suurta kysyntää Yhdysvalloissa silloin kun se voitiip valmistaa siellä ja myydä kalliilla hinnalla maail- : man;markkinoilla. Kun Jtämämark^ supistuivat; Yhdysvaltain ; ! hallitus käytti suu- ja sorkkatautikysymystä keppihevosena, jonka avulla Canadan teuraskarja estettiin pääsemästä Yhdysvaltoihin. Ja vaikka tämä panna on nyt poistettu, asiallisesti katsoen on totta,* että ; canadalaiset teuraskarjan kasvattajat jäivät pitämään tyhjän säkin suuta. Tämä kysymys voimistuttaa edelleen Canadassa kasvavaa käsi- ; ty.skantaa, että Canada teki suuren virheen luopuessaan hyvistä me- ;; rentakaisista.kauppatuttavistaan toisen* maailmansodan jälkeen aika- ; na, jolloin maatalous- ja teollisuustuotteiden kysyntä oli suurimmillaan, ja turvautui kokonaisuudessaan Yhdysvaltain epävarmoihin ja suuresti heilahteleviin markkinoihin: Jäädessämme kansakuntana ;r«IK)is^maäilmanmarkkuioilt^ me asiallisesti puhuen etsimme sellaista I tilannetta »missä tulemme muusta maailmasta eristetyksi. Näin-on j^tapahtunut jo erinäisten meijerituotteiden, kannutetun kalan, erinäisten hedelmätuotteiden ja nyt viimeksi lihatuotteiden suhteen. Näin tulee tapahtumaan kautta linjan, mikäli nykyistä yksipuolista 1; ja kanisjantaloudelle vaarallista kauppapolitiikkaa jatketaan; Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus, että Canadan ei pitäisi -lainkaan käydä kauppaa Yhdysvaltain kanssa. Sellainen '•ohjelma" veisi toiseen äärimmäisyyteen j a sitä tietä anarkiaan, sillä Canadan ja Yhdysvaltaio välillä — vaikka niiden taloudet eivät olekaan suiirem-masjla- määrässä toinen* toistaan täydentäviä — voidaan läheisen maantieteellisen asemansa vuoksi käydä hyödyllistä kauppaa. Mutta koko ulkomaakauppamme perustana ja horjumattomana kulntmkivenä pitäisi olla Canadan omien etujen, Canadan kansan jä valtion etujen valvominen ja edistäminen. Jos asiaan suhtaudutaan Canadan omien etujen kannalta katsoen, silloin on selvää, että kauppayhteyksiä p i täisi järjestää kaikkien maiden ja erikoisesti Britannian Common- . -vvealthin maiden kanssa. Mitä laajenimalle ulkomaakauppamme ^ulottuu, sitä vähemmän vaikuttaa esim. se, jos Yhdysvalloissa tulee 'uusi talouskriisi j a sen "ratkaisemiseksi" otetaan käytäntöön osto-kieltoja, '''kuotajärjestelmiä", korotettuja tuUiniuureja jne. On suorastaan kansallisten resurssien haaskaamista se, että C a nadasta viedään Yhdysvaltoihin polkuhinnasta ensiluokkaisen tärkeitä raaka-aineita, jotka sitten joudumme ostamaan korkealla hinnalla takaisin tehdastuotteiden muodossa: Tällainen tiläiineval^^^^^ lihatuotteiden valmistamisessa. Silloin kuri lihatavaran kysyntä oli maailman markkmoillä suuri, myytiin Canadasta feuräskärjaa Y h dysvaltoihin. Siellä se kannutettiin ja valmistettiin'muuten ulkomaille vietäväksi ja välittäjät hankkivat itselleen suuret voitot cana-dalaisten'tuotteiden kustannuksella. Samanlainen tilanne vallitsee nyt esimerkiksi rautamalmin ja raakaöljyn tuotannossa. Samalla kun Canadassa on tuhansia työttömiä työläisiä, nämä ensiluokkaisen arvokkaat raaka-aineet lähetetään polkuhinnasta Yhdysvaltoihin. Siellä ne A-almistetaan raudaksi, teräkseksi, gasoliiniksi jne, ja me ostamme kansakuntana ne takaisin kalliilla hinnalla. Tämä sellaisenaan on niin mieletöntä "kauppapolitiikkaa" ettei 'sitävoida selittää miksikään muuksi kuin Canadan kansallisetujen pollceiniseksi. Mutta vielä pahempi puoli on tässä asiassa se tosiasia, ^että jos, j a kun. Yhdysvaltain teollisuus lakkaa tarvitsemasta näitä tuotteita, meillä ei ole markkinoita muualla maailmassa, vaikka njs. takapajuisissa maissa tarvittaisiin loppumaton jono traktoreita, tro- Iceja j a kaikenlaisia koneita mitä Canada voisi valmistaa mineraali-rikkauksistaan. "Suu- j a sorkkatauti" tai paremminkin sen yhteydessä ja jäi-i x e n saadut kokemukset ovat vakavana varoituksena siitä, että meidän pitäisi, kansakuntana pyrkiä kaupankäynnin laajentamiseen kaikkien maiden kanssa j a vapautumaan Yhd3rsvaltain rahamiesten liian C a r l Saarela, B c a v s r Lake. Ont„ näyttää SO v u o t t a maaliskuun 8 pnä; Mmml Jokinen, Sudburyscta. t ^ y t - :ää huomenna 71 vuotta. M a n d i E a I o , B e a v e r Lake, täyttää M, 71 v u o t t a ensi s u n n u n t a i n a. Yhdymme sukulaisten Ja tut»av-en o n n i t t e l u i h i n ! . KIRJEITÄ l^ssä osastossa Julkaistaan yleisön kirjeitä Ja ne sils,edustavat Urjoltta- Jaln mielipiteitä. Kirjeet pitäisi r a - Joittaa; Ja« mabdoIUsfa, 200 sanaan. I^bän osastoon lähetetty^ kirjeitä ei palauteta. lOL^INGEBIN ONNETTO-VIUI5DE3TA VIELÄ VÄHÄN K i r j o i t i n 25 v u o t t a s i t t e n t a p a h t u neesta H o l l i n g e r i n onnetfcomudcsta ijcettain j a Jos Vapaus s a l l i i n i in ,atJ£an vielä vänän. Kaivostyöläisenä Joudun ajattelemaan elämässäni esiintyviä asoita. A J a t t c r n paikkaa, mistä annetaan apua ympäristön k a i v o k s i l l e , m i l l o i n^ ittä f j o s s a k i n t a r v i t a a n . O l e n k u l k e - .lUt ajatuksissani j a todexmut nykyaikana pidettävän h a r j o i t u k s i a L u i k k i e n mahdollisten ;tapausten v a r a l l e .. Oakoa tuon H o l l i n g e r i n o n n e t t o m u u -' ; Ien Johtaneen .huomion varovalsuu- •een, -Joka o n ä i k ä pelastanut monen leikäläisen elämän. T u o s t a asiasta o n k i r j o i t e t t u vä-iiän. O l i k i n h y v i n m i e l e n k i i n t o i s t a l u - :3a Vapaudesta k i r j o i t u s sen a j an asioista. L u k i j o i l l a e i ole m u i s t i i n p a noja mitä' e n Vapaudella. K u n l u in tuon 25 vuotta sitten tapahtunutta asiaa koskevan k i r j o i t u k s e n , n i i n t u li tuo ailfj. mieleenf k u i n n y t sitä eläl^ un. ^Nimimerkki A i n o n huomautus k i r joitukseni johdosta oli p a i k a l l a a n. M o n i ei: tiedä t u o n komean mxiisto-m e r k i n syntyä J a h e l p o s t i saatetaan I l e l m l k u n n 14 pnä niarssl 3,000 mielenosoittajaa Washingtonissa Valkoisen t a l o n edostaila, vaatien presidentti Eisenbowetia oudeUeen tarkistamaan ideltäytymisensä armahtamasta Bosenber^reiä J a myöntämään armabdoksen. : M i l j o o n a t Ihmiset kautta maailman ovat korottaneet äänensä Bosenberfr-pariskunnan puolesta j a -nun. C a n a - ' d a n pääministeriä St. L a u r e n t i a o n v a a d i t t u '*miIJoonlencanadalals-t en nimessä" kääntymään presidentti Eisenhowerin.pnoJeen.amiah-dusesitykseliä. muuan asianajaja, joia Buntaskuissa a l o . t t i: — Hyvät naiset j a benat, J tä t u n n u yllkttävältä. ett| • h u m o r i s t i voi esiintyä '. J a Juhlallisena k u i n i?eU S i l l o i n köomiiko kaUoi> keskeyttää: ' — Hyvät naiset j a ierj^fc'^ tä t u n n u vähmtaäa yhtä f nähdä asianajaja, joka • lään o m a taskujaan? Rauhanpuolustajat saivat ystävällisen vastaanoton B. C:n lainlaätijäkunnan jäsenet suhtautuivat myönteisesti valtuuskunnan mielipiteisiin l u u l l a sen olevan S J : n T i m m i n s i n ;csaston -. toimes^ta l a i t e t u n ^ i i i n k u in minäkin virheellisesti kirjoituksessani m a i n i t s i n . O s a s t o s i l l o i n auttoi v a i n a j i e n omaisia hautajaisten 'Järjestämisessä J a myös haudan l a i t t a misessa. Se kuxiluu i h m i s t e n h u o l i i n' osaaottavan tehtäviin. J o i a vuosi n l i n s a n o t u l l a " h a u t a u s maan v i i k o l l a " käyvät ihmiset h a u - .tausmaalla, k a i k k i / J o i l l a on siellä kunnostettavaa; S e o n yksilöiden kust e n myöskin järjestöjen tehtävä. — M a l n a r i. Kysymyksiä ja vastauksia • • • C A N D A N T U L L I JÄ S U O M E S TA S A A P U V A T L . A H J A P A K E T IT Kysymys: Peritäänkö Suomesta Canadaan lähetettävistä paketeista Canadassa t u l l i m a k s u t . T a r k o i t a n s e l l a i s i a paketteja, jotka lähetetään l a h j a k s i Ja sisältäv|lt muistoesineitä y. m.s. K u i n k a painava sellainen p a k e t t i saa olla? — Stevens. : Vastaus: Canadan . t u l l i l a i t o s p e r ii k a i k i s t a ulkomailta C a n a d a a n saap u v i s t a paketeista asetusten m u k a i set tuillmaksut,: mikäli paketelsteaole-vat tavarat ovat t u l l i m a k s u j e n ala'set. Tulilasetuksiet eivät tunne mitään lahjapaketteja, e l pienempiä eikä s u u rempia. Käytännössä o h a s i a k u i t e n k i n siften, että tullimieihet eivät, avaa eikä tarkasta lukUisla pieniä pakettej a jps heillä on syytä arvella, että niissä e l ole mitään arvokosta t u l l a t t a v a a ,— sellaista. Josta v o i t a i s i i n p e riä tullimaksut. T u l l i s s a sanotaan, että a r v o k k a i den lahjojen tullivapaus saattaisi Johtaa huomattavaan tullimaksujen kiitämiseen k u n " l a h j o i n a saatuja" tavaroita joutuisi k a u p p a m a r k k l n o i l - le, kuten tapahtui esimerkiksi Suomessa täältä aikoinaan lähetettyjen kahvipakettien suhteen." iNoIn 40 miestä, n a i s t a , nuorukaist a Ja neitosta esitti h e l m i k u u n v i i meisellä viikolla B r i t i s h Columbian lainlaätijäkunnan jäsenille vaatimuksen, että ampuminen pitäisi h e i t i k o h - taisesti lopettaa K o r e a s s a j a maailman rauha sallittaa.- Tämän rauhanlähetystön järjestä^ jä, B . C : n Rauhanneuvoston sihteer i R a y G a r d n e r sanoi lausunnossaan, että yllämainitut vaatimukset "esite^ tään n y t m i l t e i k a i k l u e n maiden parlamenteille j a n i i d e n Jäsenille, j a m i nä uskon, että p a l j o n hyvää saavut e t t i i n sillä k u n edustajistomme vier a i l i täkäläisessä ; l a i n l a a t i j a k u n n a s - s a . " ' M a a k u n n a n pääministeri IBennet-tille Ja lainlaätijäkunnan jäsenille aimetussa lausunnossa e s i t e t t i in seuraavat chdotuksst: 1. Hetikohtainen ampumisen lopettaminen Koreai3sa sillä perusteella, että i h m i s t e n tappaminen o n l a k k a u tettava,' j o t t a voidaan neuvotella vielä k i i s t a n a l a i s i s t a kysymyksis'tä. ' 2. M a a i l m a n l a a j u i n e n m a r k k i n a in t u t k i m i n e n canadalaisIUe tuotteille. . 3 ; KansainväLsen k o n t r o l l i n a l a i nen k a l k k i e n joukkotuhoaseiden kielto. - J 4. V i i d e n s u u r v a l l a n päämiesten ko-: kous raizhansopimuksen ' l a a t i m i s ta varten. ^ ^ - • 5. Neuvottelujen hetikohtainen a-l o l t t a m l n e n sellais3äta a s e i s t a r i i s u m i sesta, joka olisi oikeudenmukainen k a i k i l l e . ' M r . Gardner sanoi, että rauhane-dustajisto sai ystäväihsen vastaano-ton> " A i n o a s t a a n . y k s i Jäsari •• sanoi vastustavansa K o r e a n sodan hetikoh-t a i s t a l o p e t t a m i s t a ' . ' J o t k u i esittivät varauksia myönteisiin lausuntoihin ( K o r e a n scdan lopettamisehdotuksen suhteen) mutta v a i n yksi hylkäsi tämän ehdotuksen." Tämä rauhanedustajisto keskusteli v i r a l l i s e l l a perusteella C C P : n Jäsent e n muodostaman, oppositioryhmän kanssa. ."Me saimme siltä ystävällisen j a kchtuudenmukaisen 'Vastaanoton, josta olemme k i i t o l l i s i a ' sanoi mr. Gardner. "Ryhmän puaeehjoh-t a j a R a n d o l p h H a r d i n g sapoi meille, että meidän ehdotuksistamme kes? kustellaan C C F : n ryhmäkokouksessa. Keskustelumme "päätyttyä C C F rn muodostaman oppositioryhmän kaksi Jäsentä onnitteli meitä siitä työstä Jota teemme rauhan hyväksi." Myöhemmin Leo Nimsick ( C C P - Cranbrook) puhui lainlaätijäkunnan istunnossa neuvotteluista, korean -sodan lopettamisesta ja kansainvälisen kaiipankäynnln .laajentamisesta. V a i k k a h a l l i t u s ei ottanut vastaan rauhanedustajistoa, enemmistö m i nistereistä, m u k a a n l u k i e n p r o k u r a a t t o r i Robert Bonner, terveysmiuisterj E r j c M a r t i n j a opetusministeri T i l l ie R o i s t o n , keskusteli täydellisesti edust a j i s t o n kanssa näistä asioista. L a i n laätijäkunnan. puhemies Thomas I r w i n keskusteli 40 m i n u u t t i a edustaj i s t o n kanssa j a myönsi saaneensa v a - I . t s l j o i l t a an useita kirjeitä, joissa k e - h o l t e t a a n kannattamaan rauhanpuo- Idstajäin ehdotuksia. K a u p p a m i n i s t e r i R. T. Ohetwynd sanoi edustajistolle: " M i n ä vastustan sellaista ajatusta, että 'me emme voi o l l a v a r a k k a i t a i l m a n sotaa. Minä olen Iloinen mies sinä päivänä J o l l o i n k a n s a t elää v a u r a a n a toinen toisiaan tappamatta. " M i n ä olen rauhaa rakastava mies. Minä en usko tappeluun enkä taistel u j e n järjestämiseen." Markklnakysymyksestä hän, s a n o i: •jBritish Columblassa^ e i v o i o l l a täydellistä v a r a l l i s u u t t a ellemme me saa A a s i a n m a r k k i n o i t a . " Chetwynd k a t s o i , ettei hän kykene puhumaan K o r e a n asiasta, m u t t a lisäsi: •"Olsn k u i t e n k i n sit4 mieltä, että on parempi neuvotella k u i n t a i s t e l l a ' . • T r i Lorenzo Giovando (kons.-Na-naimo — T h e Islands) antoi täyden kannatuksen K o r e a n sqdan lopetta-misehdotukselle, Rev. Charles P a r k e r (Socred, Peace R i v e r ) sanoi: " S o t i a j a sodanvaaroja tulee aina olemaan". Tähän r a u hanpuolustajat vastasivat, että sodat ovat ihmisten . a i h e u t t a m i a , j a siis myös i h m i s t e n lopetettavissa. Leslie Morris puhuu Fort Williamissa P o r t .Arthur. — L P P r n täkäläin e n järjestäjä, Bruce Magnoson o n i l m o i t t a n u t , että L P P : n k a n s a l l i s en vaalikampanjan Johtaja LesUe M o r r i s , j o k a oU k u t s u y i e r a a - n a Neuvostoliiton K o m m u n i s t i p u o lueen 19. kongressissa Moskovassa, p u h u u F o r t W l l l l a m i n k a u p u n g i n t a l o n audltorinmissa l a u a n t a i n a, maaliskuun: 7 pnä, a l k a e n k e l l o 8 i l l a l l a . Jen edut vaativat vaitavp; sodanpfdon sammuttamiati jj siDä s e u h k a a lyödä iiekfcj h i n k i n m a l h h i , sjtatoimloi;^ Hollannin tulvissa surmaantui kaikkiaan 1,485 ihmistä Haag. — H o l l a n n i n P u n a i s e n R i s t i n ilmoituksen mukaan äskeisten t u l v i e n a i k a n a s a i H o l l a n n i s s a s u r mansa kailckiaan 1,485 ihmistä. <En-nemmin i l m o i t e t t i i n surmaantunei-den määrätul 1.395. Punaisen R i s k i n i l m o i t u k s e n m i i k a a n s a a t t a a s u r - maantunelden luku nousta vieläkin «uuremimaksi, k u n k a i k k i rauniot e h - I dltään . t u t k i a .. Mitä muut sanovat Jos saatte Suomesta paketin, josta 4 ole p e r i t t y t u i l l a , Johtuu se siitä että paketissa oleva tavara tin Joko t u l l i v a p a a t a t a i t u l l i m i e h e t arvelevat ien olevan'sellaista j a n i t o vähän, e t tä avaarataen 'ja" t a r k a s t a m i n e n el naksa, v a i v a a . • ^ i ^ ^ tunnin a j an ^olssaöUeU ^ ä v a t ^anääadn tullessaan tuoda mukanaan enintään s a l a n d o l l a r i n arvosta e r i l a a t u i s t a ' u l k o - n a l l t a ostamaansa tavaraa. Jonka pitää o l l a matkatavaroiden jouVjssa a Joista pitää esittää luettelo rajaUa t u l l h n l e h l l l e . - S a n o j e n ' O l i t p a r c e l " l a h j a p a k e t in -päälle k i r j o i t t a m i n e n saattaa useissa tapauksissa johtaa sUhen,.että sitä e l a v a t a j a t u l l a t a . Mutta, se saattaa myöskin johtaa päinvastaiseen t u l o k - 'seen.' Neuvostohallitus hyväksyi Bohlenin Moskova. — .Neuyostoliiton h a l l i t us on hyväksynyt Charles B o h l e n i n U S A : n suiu-lähettilääksl Moskovaan. B o h . Ien astuu George F . K e n n a n l n t i l a l l e , j o k a viime lokakuussa j u l i s t e t t i i n persaana n o n g r a t a k s i sen Jälkeen, k i m hän iBerliinissä oU antanut •valheellisen lausunnon Moskovan o-l o l s t a . . H A R V I N A I S T A M U T T A T O T TA I n d i a n pääministeri Nehru ruoski suuresta vaikutusvallasta. presidentti E i s e n h o v e r i a t a v a l l a , J o t a h a r v o i n kuullaan v a l t a k u n t i e n päämiesten \-äliilä, puheistaan Korean sodan levittämiseksi. Nehru käytti raniskalaista sananlaskua, että "sota o n " l i i a n tärkeä kenraaleille Jätelrtä-väksl — puhumattakaan nyb r a u h a s ta*. — ' ' • n r e U k r a h i i a j i Cäriadiaö",'^o-rontp. ' • SE ON MAHDOLLISTA "Luonnolliset viholliset" rotta Ja kissa ovat neljän kuukauden; a i k a na oppineet vaivattomasti elämään y h - dessä.. Ne h a v a i t s i v a t , että rauiha jä olemassaolo ön mahdollista y h t e i s t o i m i n n a n k a u t t a n i h i eläimUle fcttin i h m i s i l l e k i n . - Tämän k i s s a - j a r o t t a j u t u n t l e d o l t tl Tulane yliopiston psykologian p r o f e s sori. T r i T s a i , psykologisti, l a u s u u: " J o s sellaiset luonnolliset vihainiehet k u i n rotat j a kissat voidaan opettaa elämään, syömään, työskentelemään Ja leikkimään keskenään... n i i n s i l l o i n täytyy ihmisen onnistua vieläkin paremmin jokapäiväisssä Suhteissaan toUien toistensa kanssa.' K u t e n hän sanoo: **Jos eläimet pystyvät s i i h e n, s i l l o i n kykenevät s i i h e n ihmisetkii»." J o t t a ihm'set voisivat elää,: syödä, työskennellä J a leJkkiä yhdessä, m e i dän täytyy säilyttää maailman r a u h a . — •'fJE New5." Toronto. - Kirj. N; Pogodin M a a i l m a s s a a l k a a o l l a yhä enemmän sellaisia ihmisiä, j o t k a tulevat Johtopäätökseen. ettei kenenkään rehellisen ihmisen- elämä ole erotett a v i s s a kokoi^.^kansan kohtalosi»,' s en vaikeasta; jalosta Ja'suurennioiseata taistelusta sen puolesta, ettei i h m i s k u n t a a v o i t a i s i jälleen syöstä t u h o i s a a n j a kauheaan . sotakatastrofiin. Sitä kuvasti kirblcaasti W i e n i n r a u - hanpuolU3tusko(ngre.ssi — i l i m i s k u n - n a n historiassa v e r t a i s t a a n v a i l l a oleva hyväntahdon i h m i s t e n kansainväl i n e n kokous. . K o n g r e s s i n osanottajat kumosivat kokonaan j a .(äydellisesti rauhan v i - hpli^sten yritykset l e i m a t a .tämä k a n sojen suuri demokraattinen liike "kommunistiseksi vehkeiyljsi". T u s k i n k u k a a n ryhtynee vakavasti todistelemaan, että I r a n i n eräs korkein h i e r a r k i , hänen pyhyytensä Haia T u l a Camar; joka kongressin ensi päivänä a l o i t t i pyhän paaston kongressin työn menehtymiseksi, taikka A r g e n t i i n a n presidentin P e r o n i n k a n n a t t a j a j a läheinen ystävä J o h n K o ok t a i k l u Saksan entinen valtakunnan kansleri tohtori W i r t . taiiJkä Nehrun puolueeseen kuuluvat i n t i a l a i s e t p o l i - t i i k c t , 'taikka- vihdoin kaikkien i s - Jamlmalden muhamettilaisen n a i s l i i t o n j o h t a j a Hadja Zeinab A l l - h a - s a a l l . että he k a l k k i j a p a l j o n heidän k a l t a i s i a a n ihmisiä, jotka yksimie-lisesti hyväksyivät l o n g r e s s h i päätökset, täyttävät "Neuvostojen tahtoa". I n h o i t t a v a k s i yalheeksi sanoi taan- :,tumuksemsen lehdistön';, .Yältteitä kansojen kongressin osanottaja ransk a l a i n e n k i r j a i l i j a J e a n - P a u l S a r t re puheessaan P a r i i s i n suuressa kokouksessa. " J o s kongressin 'päätökset h e i jastavat neuvostojen näkökantaa, j o h o n minä us'ion mielelläni", sanoi hän, " n i i n sitä parempi, sillä se osoitt a a sitä. että neuvostoihmiset todell a haluavat r a u h a a . " ; L a a j a vapaa mielipiteiden vaihto :.'oko i h m i s k u n n a n a j a t u k s i a askarr u t t a v i s t a elintärkeistä kysymyksistä ilmensi kansojen l u j a a t a h t o a tehdä loppu " v o i m a n p o l i t i i k a s t a " , joka uhkaa syöstä ihmiskunnan uuteen onnettomuuteen. " K a n s a t tahtovat elää rauhass a " , sanoi kongressi Julistuksessaan, " r i i p p u m a t t a siitä, m i l l a i n en yhteiskuntajärjestys on kussa- Idn maassa j a m i l l a i n e n o n k u n k i n Icahsan k o r k e i n ihanne. Sota o n vastenmielistä Icaikille kansoU-le, se heittää varjonsa k a i k k i en k e h t o j e n ylle. K a n s a t voivat m u u t t a a : t a p a h t u m a i n k u l u n , palauttaa ihmisille varmuuden siihen, että 'huomispäivä on rauhallinen". Kongressissa e s i t e t t i i n kuomoamat-tomia todistuksia siltä, että n u r t o k u - r i s t a o n p u h u a sellaisen m a a n t u r vallisuudesta, joka on > menettänyt vaikkapa osaa "riippumattomuudestaan. " T u r v a l l i s u u s edellyttää r i i p p u mattomuutta, j a turvallisuus selaa riippumattomuus ovat r a u h a n säily tämisen välttämätön ehto. Nämä k o l me käsitystä ovat eroittamattomat toisistaan", sanoi I t a l i a n e n t i n e n m i n i s t e r i Alberto Omka. " M a a , j o n ka alueelle sen h a l l i t u k s e n suostumuksesta m a j o i t t a u t u u ulkomaan a r m e i j a n pääUystö j a kokonahien sotakoneisto, j o k a el a l i s t u m a a n h a l l i t u k s en valtaan. — s e l l a i n e n m a a asettaa v a a . r a l l e a l t t i i k s i riippumattomuutensa j a turvallisuutensa". T u n t i e n tällaisen v a a r a n k a i k k i en kansojen edustajat sanoivat j u l i s t u k sessaan : " K a n s o j e n raiihanpuolustus-kongressl j u l i s t a a , että k a i k i l l a k a n s o i l l a o n oikeus määrätä kohtalostaan j a valita elämäntajiänsa i l m a n m i tään ulkoista puuttumista n i i d e n s i säisiin a s i o i h i n puolusteltaisllnpa s i t ten tätä puuttumista millä tahansa. K a i i t k l e n m a i d e n kansallinen r l l p u - m a t t ^ m u u s o n r a u h a n v a r m i n t a e " . M a a p a l l o n k a i k k i e n i n a l d e h kahso-l o p e t t a m i s t a , Vietnamissai.i ;Kamboges3a J a . M a l a j i U a ;^ hyväntahdon Ihmistsa tunteet lausui j u l k i Intiani puclustusneuvosbon pu S a i f u t dm Klchlevvr. joka s ä i ij kuudessamme.'kasvaa sen; ymmärtämys, ettei ole vala i vä syrjä$sä sodasta, sillä tulei| n a i s u u t e n a on.levitä ja metsäg e i mikään p u u v o i säilyä, jos i p a r i l l a olevat puut palavat: o n estettävä sota" Nämä aatteet kuvastani jj r e s s in Julistuksessa, jossa] • sat jyrkästi vaativat: v a kaupunkien j a maiden i . tämlnenr lopetettava mn den k a r t u t t a m i n e n , löp h a n saarnaaminen ja n e n sotaan! Jo on aika i neuvottelujen tielle, jo n f päästä sovintoon'.' Jos herää kysymys rauhan s misen välttämättömyydestä, voi o l l a mitään erimielisyyttä: kesken, j o t k a haluavat r^uhaj m o i n a siitä kongressin j u l i s t i v a t juhlallisesti, että r a u h a n säilyttämisestä lanluaj] den suurvallan hallitiäsiUe. tuksessa Yhdysvaltojen. NeuK ton. K i i n a n Kansantasavallan, j B r i t a n n i a n j a R a n s k a n hallitt kansat lausuvat varmuutenaaji,! Sovinto viiden suurvallan R a u h a n l i i t o n solmiaminen täaf p i m kansainvälisen tilanteeni nittyneisyydestä j a pelastaa m a n s u u r e l t a onnettomuudelta,! s a t ' v a a t i v a t sitä".' K o k o rauhantahtoisen n a n hyväksi kongressi vaatii sodan, atomiaseen j ä kaikkieni siviiliväestön joukkotuhoamis p i k a i s t a kleltärndstä, neuvotteluja| k a i s t a a l k a m i s t a oiLiudeninu eikä yksipuolisesta aseL sesta, sskä aineellisten ja vojen vaihdon pikaista palau t a e r i m a i d e n välillä. Kön^esäj t i l myöskin K i i n a n Kansants l a n päästämistä s i l l e kuuIuvaDef kaUe YKrhöri. W i e n i n • kongressin histo a s i a k i r j a t h a j o i t t a v a t ."kylmän! piemeän yön j a avaavat kaikille t| le r a u h a n valoisat näköalat: S a m a l l a n e ovat synnyttäneetij m a t t u a vihaa rauhan viho J o t k a eivät h a l u a luopua katalistil komuksis t a a n . V i h a n vimmassaail ressqrit vainoavat niitä, jotäa i Ustulvat kansojen k o n g r e s si lännissä laborpuolueen johtajat e tavat ;puolueei5ta kongressiin l i s t u n e l t a j a rauhan puoli ' J a t k u u 5. sir "Psykolooginen sota^ k i i h t y y " o t s i koi Toronton Vapaa Sana t i i s t a i na erään Washingtonln tarinan missä k e r r o t t i i n : ". . . N e kuvastavat Elsenhowerln h a l l i t u k s e n kiihtyvää ryntäystä p s y - kolooglsen sodan näyttämöllä . K u t e n sUs havaitaan, "taatusti kommunistivastainen" Vapaa- Sana yhtyy nyt — tosin " m u t k a n kautta suoraan — Vapauteen ja i m u i h in '•kommunisteihin'' slhiä. että E i s e h - howerin h a l l i t u s c i yritäkään Jopettaa K o r e a n sotaa.' kuten hän vaälikam-pähjan älfaiia' Y h d y s v a l t a i n kansalle l u p a s i , vaan tehostaa psykolbbglsta (propaganda) sotaa, mikä on a l k u valmistelua varsinaisen v e r i l e i k i n a l kamista varten. M u t t a k u n Eisenhower "kUhdyttää pskoloogista sotaansa", niin "me myös" t u u m i i T o r o n t o n Vapaa Sana, koskapa se a n t o i kohnen palstan o t s i k o n P a i W a ] s h i n s u u r i l l e "kommun i s t i v a s t a i s i l l e p a l j a s t u k s i l l e " J a kysyi p a k i n a p a l s t a l l a a n , " j o t t a k u i n k a C a nadan kommunistipuolueen pomot n y t panevat sutmssi W a l s h l h paljastusten jälkeen?" ' Canadan t u n n e t u i n kommunisti. L P P : n kansalline n puheenjohtaja. T im B u c k o n k u i t e n k i n Jo e h t i n y t panna suunsa supukkaan j a seUttänyt; että' C a n a d a n - kommimisitpuolueen entisenä "sihteerinä" esUntyvä P a t W a l sb " e i . o l e k o s k a a n oiUut I i p P : n jäsen p u h u m a t t a k a a n n y t siltä, että hän b i i si o l l u t puolueen sihteerinä." Tällainen veijari o l i s i i s se "uusi valkoinen toivo". Joka r a a h a t t i i n V a - p a a S a n a h k i n p a i s t o i l l e kommunistien sisärenkaan salaisia t e r r o r i s u u n n i t e l - m i a " p a l j a s t a m a a n " . Mtenkähän V a paa Sanan t o i m i t t a j a t n y t tästä a s i asta suunsa panevat, v a i tyytyvätkö he siihen, että totuudella ei ole m i tään väliä, k u n h a n v a i n edesautetaan Eisenhowerln vaatimaa "psykoloogl» seri sodan" kiihdyttämistä?' • Mainittakoon vielä 'sivumennen s a noen, että näitä " p a l j a s t u k s i a ' ' tehnyt W a l s h ei ole v i e l ä ' ' t ^ n jifälvään' mennessä voinut toälstaa.' esttk i i ä - hellä pn L P P : h jäsenkorttia; v a i k ka hän J o u t u i k i n a n t a m a a n oman " v a s tauksensa" T h n B u c k l n lausuntoon. Ilmeistä s i i s on. että W a l s h i n " t i e d o t" konunuhistlpuolueen "sisärenkaan s a - M i s u u k s i s t a " lepäävät p e r i n h o r j u v a l l a perustalla. M u t t a koska V a p a a S a n a kertoi o t sikossaan, että P a t W a l s h " l u p a a t e h dä vielä lisää" p a l j a s t u k s i a . n U n m e i dän s a l l i t t a n e e n l a i n a t a C P : n u u t i - Sföta, Joka o n m a a l i s k u u n 2 pnä l ä hetetty Quebecin kaupungista Ja m i s sä esitetään näin repäisevä " p a l j a s t u s " : "Quebecllataen unlojärjestäjä P a t W a l s h . . . sanoi tänään, että L a b ö r - P r o g r e s s i v e (kommimlstl-) P a r t y n j o h t a j a T i m B u c k ' o n v a i n p e l i n a p p u l a (flgurehead)'. ••LPP:n 'todellisia' j o h t a j i a " , sanoi W a l s h , "ovat Joseph P . Salsberg ja Stanley B . R y e r s o n Torontosta sekä Harvey M u r p h y Vancouverista . . ." Eikö o l e k i n "lisäpaljastuksla" k e r r a k s i ! • Meitä el tässä yhteydessä k i i n n o s ta W a l s h h i " p a l j a s t u k s e t " j a hänen " p a l - jastustensa paljastumiset" l a i n k a a n; p a i t s i sikäli k U l n ne Ilmaisevat " p s y - kolooglsen sldankäynnln" k u r j u u t t a. Huono; p e r i n huono p n sellälhen a s la Ja "aate", Jota täytyy s e l l a i s i l l a p a l j a s t u k s i l l a pöngittää. mitä ovat W a l s - h l n naurettavat "paljastukset". "Psykoloogisen sodankäynnin k i i h dyttämisessä" käytetään myös k a i k k i v a l t i a s t a d o l l a r i a — j a d o l l a r e i l l a on t a i v a a l l i n e n voima, k u t e n tiedetään. Me emme n y t p u h u s U t ä s a d a n n ^ - joonan d o l l a r l h salaisesta rahastosta, j o k a o n Elsenho^verln h a l l i t u k s e n k ä y tettävissä v a k o i l i j a i n j a tetbrristieh p a l k k a a m i s t a vairten sosialistisia x n a i - t a — j a h i u i d e h inäfäen tyÖväenJiiket-tä vastaan. Se b l i i l l u k u ' e r i k s e e n. I*äläuttakaamme Ttuiteiikln m i e - leenurie, että "psykolöogista södän-käyfttiä' kiihdyttävä" ' ElsenhowerIn h a l l l t t i s sekaantui tavallisen "kylän häijyn" tapaan myös Suomen sisäis i i n asioihhi v a a t i m a l l a , että suomalaiset l a i v a t eivät s a a liikennöidä K i i n a n k a n s a n asioissa, v a i k k a Suomella j a E:iinälla o n diplomaattiset suhteet — Ja v a i k k a s u o m a l a i s i l t a l a i v o i l t a o n m u u a l l a liikennölmlsmahdollisuudet suurelta osalta estetty: M u i s t e t a a n , että' K e k k o s e n h a l l i t us vastasi ensdn torjuvasti j a s a n o i , ettei sillä ole mitään l a i l l i s i a v a l t u u k s i a k a a n kieltää supmalaisten laiVoJen rauhandtaaista l i i k e t o i m i n t a a . , M u t t a h i i t e e n l a i t j a oikeudet s i l l o i n k u i n sutnl "namusetä'* antaa isännän määräyksiä pienelle Suomelle. Niinpä sitten i l m o i t e t t i i n , että Kekkosen hallituksen a i n e r l k k a l a i s - mieliset ministerit olivat rientäneet 'namusedän" puoleUe Ja päättäneet, että suomalaiset latvat eivät s a a l i i k e t o i m i n t a a h a r j o i t t a a K U T I H H kanssa, koska Eisenhowertn h a l l i t u s sitä vaa-m Tässä tilanteessa o n "seikkaa aiheuttanut suomalainen tai " W l i m a " ollut kohtaloaan oii massa Singaporen satamassa. M u t t a k u n ; l i i k e t o i m i n t a a ei l a i n Ja oikeuden puitteissa estäil kuten Kekkosen hallitus myönsi| n i i n s i l l o i n tulee näyttämölle Joka o n , e l v a i n l a l h j a oikeuden,! myös j u m a l a n k i n yläpuolella. Nlii^jä saimmekin nyt Suon r a h kirjeestä lidcea: "Singapore. 26.2. (SST-Reuter) j S t r a i t -nmes i h n o i t t l torstaina, f Singaporen satamassa poltt tissa K i i n a a n oleva suomalainen^ liöalus Wiima tullaan luu inyymääh Singaporessa. Neuvo asiasta on käyty WashingtoniB| H e l s h i g h i välillä j a jos ne idb^ 'tiilökseen, l a s t i 'siirretään fciiSeen sälliöalukseeh Ja pa Cpnstahzan öljysatamaan, n l a a n . " ( U S ) . K u k a vleia^sanoo, ettei "rahalh^ j a hevosella pääse'?! K u r j a a Ja tuhannesti tuon o n se, että Y h d y s v a l t a i n tap m a h t l m a a sekaantuu n ä i n ' , t a v a l l a p i k k u m a i d e n sisäisiin > k u t e n t a p a h t u i n y t Suomen osalöj Nöyryyttävää o n pikkumaiden r solUe se, k u n n i i d e n "suuret • kot"' o v a t k u i n mitäkin sätkyäljia,^ t a W a s h i n g t o h i l n johtavista nu v o i d a a n o h j a t a tekemään vaikkas k a l a i s i a hyppyjä maan eduist» | voimassa olevista lakipykälistä tämättä. M u t t a k u t e n T o r o n t o n Vapaa' t u n n u s t i , Eisenhöwerin haUitos ^ dyttää psykolöogista sodänkäyn^ Ja sotavalmistelussa tarvitaan I laisiav.tempalsuja, kuten nm edesmenneen Hitlerin Aatun 1 SCAUL:n ja vateilen (ke ohjaajat, vai Karl Ketola, r j s » ja yle manallakin, sillä näillä k firidstävää t \'Pu [»Club Newsin' slttanut hyvin [jankohtaisen Ii i meidän y bjuhlamme tai Ittain, valolisik parani äinen laj nyksestä j i i viikko sitt4 toinen. \ |T%mä on lam] !oite ja tämän ntolaisen ystä ^kseen, että mt sivat Joko denkielellä mlel kirkastuisi n [Alleklrjolttanu let "hätäpää «n olisivat lahingoUisia ja »ttomastl pohc I toiseltakm. »btana juuri si xkiksi tänään englannix (jonka m istl unhoittani litukselle). et työväenlilkk anadan suomal ^OKONAISEDC "Vanhana ko valheessa Täitä "historlal 'vat nykyisen tl joiden ymmärtä Qtä. Tämä 1 yllä kun käsi fvanhat konkar • tosin 'hyvää 1 vakavia tvirl sa tai kor, aikkea n i [rää ja ennakko Qoa. Kysyttäessä. « |ja liittojuhliami Quodossa. •vai ti Itelyihin tehdä Jc Imaistaan se käsi avissamme |0Dgelma. Olisi kuitenkii ohtimaan tätä lialta, että nykyi [johtanut jonktal iavaisuus". mlhi IvUtattu. 'Tosiasia on, ja jraan, että me •teimme Y H T I i iK Ivuotta sitten eri Ibiisujen yhtey< fvirheitä. S u u r in nen suhta;Utu |suufikj'symykseeii Itaa parhaamme Imuiksi asukkallEi Ibiumustemme I) jsilloln, kuten nyi lantaa^uurlmmai Ile osalilstiunalla |tydväenlUkkeen : Tämä oli tietyt jleenkin. M u t ta lon päällystetty 1 Ikaten sanotaan. IbinsallisuuSkyiQn jbttsantokantaan Ivallan siten sane |aä käsityksenä öl jmalaisten Järjesi [kuolevaa" t o i m in [sa syntyneellä n [tään yhteykÄÄ Ji jkulttuuriperinteli [tä täkäläisten n [täret ja p o j a t <n läHä sUstL Me k a i k i n , nl] I nuoretkin, olemx lettä t u o n l b U i s ti fmus o l i iviarft.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 5, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-03-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530305 |
Description
Title | 1953-03-05-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 5 p. ~ Thursday, March 5,1953
( M B E l l T Y ) — lodependent L a b or
Orgai: ot Fixmlsh CanaOisxtia. B s -
tablished Kov. 6, J9J7. AVthorlzed
as second class m a i l by I h e Post
Office ^Department, Ottawa. P u b -
lis.bcd tbrice • weeätly; Tuecdays
Thursdaya a i i d Saturdays b y Vapaus
PubJIsiun? C o m p a n y X t d . . s t 100'102
E l m StwW., Sudbury, O n t . , C a n a d a ,
Telcphoncs: Eusisess OfUce 4*426i
E d i t o r i s i Office 4*4265. Manager
£/6uJssI, E d i t o r W . E & i u n t t M a U i ng
address: Box 69. S u d b u r y , Ontario.
Advertising ratcs upon eppjicatioix.
T r a a s l a t i o n free of cbatge.
TILAUSHXNmT:
Canadajssa: 1 vk. 7X10 6 fck, 3.75
3 kk. 2.25
Y h d y s v a l l o l s i a : 1 vk. BJOO 6 kk. 4.30
suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
SYNTYMÄPÄIVIÄ
S|e "suu" ja "sorkkatauti"
Canada vapautui jo useita kuukausia sitten siitä pelätystä suu*
ja sorkkataudista mitä ilmeni Saskatchewänin maakunnassa vähän
aikaa vuosi sitten beJmikuu.ssa, j
Kuten tiedetään, Yhdysvaltain hallitus käytti silloin 'tilaisuutta
i hyväkseen ' ' j a kielsi kaikenlaisen teuraskarjan ja 1 ihan kuljetuksen
Canadasta Yhdysvaltoihin.; Monet kanadalaiset yksilöt j a laitokset,
: mukaanlukien tämä meidän pikkulehtemme Vapaus, epäilivät heti
silloin, että k.o. pannan takana on jotakin muutakin, kuin ''suu- ja
sorkkataudin" levenemisen pelko.
Xyt on osoittautunut täysin selvästi, että asia oliliin niin. Palauttakaamme
mieleemme seuraavia tosiasioita: *
Suu- ja sorkkataudin puhjettua meille selitettiin, että Canadan
kansallistulot saivat ankaran kolauksen siitä kun Yhdysvalht lak-kasi
ostamasta canadalaista teuraskarjaa. Myös tiedetään, että lihan
hinnatilaskivat jossakin määrintämänpannapäätöksen johdosta.
• tilanteen huojentamiseksi erään-lihatuotteita
Yhdysvaltoihin ja Canadasta vastaava määrä lihaa Englantiin^
joka sai punnilla maksaa ostoksensa. Mutta kaiken aikaa täkäläisiä
farmareita lohdutettiin, että jahka Yhdysvaltain rajat ava-j;;
taan uudelleen, Canadan teuraskarjalle j a lihatuotteille saadaan taas
hyvät markkinat Yhdysvalloista.
Nyt on tämäkin päivä koittanut. Yhdysvaltain panna lopetet
i t i i n maaliskuun plussa.. Mutta samalla kuuHiin hyvin merkityksellinen
^'selitys": Pannan poistaminen ei tarkoittanutkaan teuraskarjan
:hintojen kohoamista Ganadassa, vaan niiden edelleen laskemtstaj koska
Yhdysvaltain hinnat ovat kuulemma alhaisemmat kuin täällä vallitsevat
hinnat. Jos canadalaiset farmarit haluavat myydä teuras-li^
rjaansa l^hdysvaHoihin, hefdän täytyy tyytyä huonompiin hiu;^
^ folhiii^lselitettiin nyt meille. Yhdysvaltain ostokiellon johdosta alent
u i teuraskarjan hinta Canadassa..Mutt% kun tämä ostopanna peruu
; fetliinj ?piin' »sa ei aiheuttanutkaan' odotettua hintojen kohoamista^
/vaan^uuden hintdjen alennukserir
^ Eikä tässä kaikki. Heti ostopannan poistamisen jälkeen tiedoi-r
vtettiin, että JEisenhowerin hallitus ryhtyy toteuttamaan *'kuotajärjes-rtelmää'^
Canadan teu^^ tuontiin nähden sikäli, että vissin
'määrän ylitettyään, teuraskarjan tullimaksut kohoavat puolestatoista
sentistä kahteen ja puoleen senttiin paunalta.
Meille kerrottiin edelleen, että Ottawan hallitus on hyväksynyt
tämän toista maailmansotaa edeltäneen kuotajärjestelmän, koskapa
Ottawan herrat' eivät odota, että Canadasta vietäisiin suuremmassa
määrässä teuraskarjaa Yhdysvaltoihin.
. . kun 'Eisenhowerin yllämainitun tulli-ukaasin
sanotaan johtuneen siitä, että Yhdysvalloissa on nyt runsaasti
teuraskarjaa.-^'^ • - * • ' • • . M . >^,4
/ Canadan teuraskarjalla,oli suurta kysyntää Yhdysvalloissa silloin
kun se voitiip valmistaa siellä ja myydä kalliilla hinnalla maail-
: man;markkinoilla. Kun Jtämämark^ supistuivat; Yhdysvaltain
; ! hallitus käytti suu- ja sorkkatautikysymystä keppihevosena, jonka
avulla Canadan teuraskarja estettiin pääsemästä Yhdysvaltoihin. Ja
vaikka tämä panna on nyt poistettu, asiallisesti katsoen on totta,* että
; canadalaiset teuraskarjan kasvattajat jäivät pitämään tyhjän säkin
suuta.
Tämä kysymys voimistuttaa edelleen Canadassa kasvavaa käsi-
; ty.skantaa, että Canada teki suuren virheen luopuessaan hyvistä me-
;; rentakaisista.kauppatuttavistaan toisen* maailmansodan jälkeen aika-
; na, jolloin maatalous- ja teollisuustuotteiden kysyntä oli suurimmillaan,
ja turvautui kokonaisuudessaan Yhdysvaltain epävarmoihin ja
suuresti heilahteleviin markkinoihin: Jäädessämme kansakuntana
;r«IK)is^maäilmanmarkkuioilt^ me asiallisesti puhuen etsimme sellaista
I tilannetta »missä tulemme muusta maailmasta eristetyksi. Näin-on
j^tapahtunut jo erinäisten meijerituotteiden, kannutetun kalan, erinäisten
hedelmätuotteiden ja nyt viimeksi lihatuotteiden suhteen.
Näin tulee tapahtumaan kautta linjan, mikäli nykyistä yksipuolista
1; ja kanisjantaloudelle vaarallista kauppapolitiikkaa jatketaan;
Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus, että Canadan ei pitäisi
-lainkaan käydä kauppaa Yhdysvaltain kanssa. Sellainen '•ohjelma"
veisi toiseen äärimmäisyyteen j a sitä tietä anarkiaan, sillä Canadan ja
Yhdysvaltaio välillä — vaikka niiden taloudet eivät olekaan suiirem-masjla-
määrässä toinen* toistaan täydentäviä — voidaan läheisen
maantieteellisen asemansa vuoksi käydä hyödyllistä kauppaa. Mutta
koko ulkomaakauppamme perustana ja horjumattomana kulntmkivenä
pitäisi olla Canadan omien etujen, Canadan kansan jä valtion etujen
valvominen ja edistäminen. Jos asiaan suhtaudutaan Canadan omien
etujen kannalta katsoen, silloin on selvää, että kauppayhteyksiä p i täisi
järjestää kaikkien maiden ja erikoisesti Britannian Common-
. -vvealthin maiden kanssa. Mitä laajenimalle ulkomaakauppamme
^ulottuu, sitä vähemmän vaikuttaa esim. se, jos Yhdysvalloissa tulee
'uusi talouskriisi j a sen "ratkaisemiseksi" otetaan käytäntöön osto-kieltoja,
'''kuotajärjestelmiä", korotettuja tuUiniuureja jne.
On suorastaan kansallisten resurssien haaskaamista se, että C a nadasta
viedään Yhdysvaltoihin polkuhinnasta ensiluokkaisen tärkeitä
raaka-aineita, jotka sitten joudumme ostamaan korkealla hinnalla
takaisin tehdastuotteiden muodossa: Tällainen tiläiineval^^^^^ lihatuotteiden
valmistamisessa. Silloin kuri lihatavaran kysyntä oli
maailman markkmoillä suuri, myytiin Canadasta feuräskärjaa Y h dysvaltoihin.
Siellä se kannutettiin ja valmistettiin'muuten ulkomaille
vietäväksi ja välittäjät hankkivat itselleen suuret voitot cana-dalaisten'tuotteiden
kustannuksella. Samanlainen tilanne vallitsee
nyt esimerkiksi rautamalmin ja raakaöljyn tuotannossa. Samalla kun
Canadassa on tuhansia työttömiä työläisiä, nämä ensiluokkaisen arvokkaat
raaka-aineet lähetetään polkuhinnasta Yhdysvaltoihin. Siellä
ne A-almistetaan raudaksi, teräkseksi, gasoliiniksi jne, ja me ostamme
kansakuntana ne takaisin kalliilla hinnalla.
Tämä sellaisenaan on niin mieletöntä "kauppapolitiikkaa" ettei
'sitävoida selittää miksikään muuksi kuin Canadan kansallisetujen
pollceiniseksi. Mutta vielä pahempi puoli on tässä asiassa se tosiasia,
^että jos, j a kun. Yhdysvaltain teollisuus lakkaa tarvitsemasta näitä
tuotteita, meillä ei ole markkinoita muualla maailmassa, vaikka njs.
takapajuisissa maissa tarvittaisiin loppumaton jono traktoreita, tro-
Iceja j a kaikenlaisia koneita mitä Canada voisi valmistaa mineraali-rikkauksistaan.
"Suu- j a sorkkatauti" tai paremminkin sen yhteydessä ja jäi-i
x e n saadut kokemukset ovat vakavana varoituksena siitä, että meidän
pitäisi, kansakuntana pyrkiä kaupankäynnin laajentamiseen kaikkien
maiden kanssa j a vapautumaan Yhd3rsvaltain rahamiesten liian
C a r l Saarela, B c a v s r Lake. Ont„
näyttää SO v u o t t a maaliskuun 8 pnä;
Mmml Jokinen, Sudburyscta. t ^ y t -
:ää huomenna 71 vuotta.
M a n d i E a I o , B e a v e r Lake, täyttää
M, 71 v u o t t a ensi s u n n u n t a i n a.
Yhdymme sukulaisten Ja tut»av-en
o n n i t t e l u i h i n ! .
KIRJEITÄ
l^ssä osastossa Julkaistaan yleisön
kirjeitä Ja ne sils,edustavat Urjoltta-
Jaln mielipiteitä. Kirjeet pitäisi r a -
Joittaa; Ja« mabdoIUsfa, 200 sanaan.
I^bän osastoon lähetetty^ kirjeitä
ei palauteta.
lOL^INGEBIN ONNETTO-VIUI5DE3TA
VIELÄ VÄHÄN
K i r j o i t i n 25 v u o t t a s i t t e n t a p a h t u neesta
H o l l i n g e r i n onnetfcomudcsta
ijcettain j a Jos Vapaus s a l l i i n i in
,atJ£an vielä vänän.
Kaivostyöläisenä Joudun ajattelemaan
elämässäni esiintyviä asoita.
A J a t t c r n paikkaa, mistä annetaan
apua ympäristön k a i v o k s i l l e , m i l l o i n^
ittä f j o s s a k i n t a r v i t a a n . O l e n k u l k e -
.lUt ajatuksissani j a todexmut nykyaikana
pidettävän h a r j o i t u k s i a L u i k k
i e n mahdollisten ;tapausten v a r a l l e ..
Oakoa tuon H o l l i n g e r i n o n n e t t o m u u -'
; Ien Johtaneen .huomion varovalsuu-
•een, -Joka o n ä i k ä pelastanut monen
leikäläisen elämän.
T u o s t a asiasta o n k i r j o i t e t t u vä-iiän.
O l i k i n h y v i n m i e l e n k i i n t o i s t a l u -
:3a Vapaudesta k i r j o i t u s sen a j an
asioista. L u k i j o i l l a e i ole m u i s t i i n p a noja
mitä' e n Vapaudella. K u n l u in
tuon 25 vuotta sitten tapahtunutta
asiaa koskevan k i r j o i t u k s e n , n i i n t u li
tuo ailfj. mieleenf k u i n n y t sitä eläl^
un.
^Nimimerkki A i n o n huomautus k i r joitukseni
johdosta oli p a i k a l l a a n.
M o n i ei: tiedä t u o n komean mxiisto-m
e r k i n syntyä J a h e l p o s t i saatetaan
I l e l m l k u n n 14 pnä niarssl 3,000 mielenosoittajaa Washingtonissa
Valkoisen t a l o n edostaila, vaatien presidentti Eisenbowetia oudeUeen
tarkistamaan ideltäytymisensä armahtamasta Bosenber^reiä J a myöntämään
armabdoksen. : M i l j o o n a t Ihmiset kautta maailman ovat
korottaneet äänensä Bosenberfr-pariskunnan puolesta j a -nun. C a n a - '
d a n pääministeriä St. L a u r e n t i a o n v a a d i t t u '*miIJoonlencanadalals-t
en nimessä" kääntymään presidentti Eisenhowerin.pnoJeen.amiah-dusesitykseliä.
muuan asianajaja, joia
Buntaskuissa a l o . t t i:
— Hyvät naiset j a benat, J
tä t u n n u yllkttävältä. ett| •
h u m o r i s t i voi esiintyä '.
J a Juhlallisena k u i n i?eU
S i l l o i n köomiiko kaUoi>
keskeyttää:
' — Hyvät naiset j a ierj^fc'^
tä t u n n u vähmtaäa yhtä f
nähdä asianajaja, joka •
lään o m a taskujaan?
Rauhanpuolustajat saivat
ystävällisen vastaanoton
B. C:n lainlaätijäkunnan jäsenet suhtautuivat
myönteisesti valtuuskunnan mielipiteisiin
l u u l l a sen olevan S J : n T i m m i n s i n
;csaston -. toimes^ta l a i t e t u n ^ i i i n k u in
minäkin virheellisesti kirjoituksessani
m a i n i t s i n . O s a s t o s i l l o i n auttoi
v a i n a j i e n omaisia hautajaisten 'Järjestämisessä
J a myös haudan l a i t t a misessa.
Se kuxiluu i h m i s t e n h u o l i i n'
osaaottavan tehtäviin.
J o i a vuosi n l i n s a n o t u l l a " h a u t a u s maan
v i i k o l l a " käyvät ihmiset h a u -
.tausmaalla, k a i k k i / J o i l l a on siellä
kunnostettavaa; S e o n yksilöiden kust
e n myöskin järjestöjen tehtävä.
— M a l n a r i.
Kysymyksiä ja
vastauksia
• • •
C A N D A N T U L L I JÄ S U O M E S TA
S A A P U V A T L . A H J A P A K E T IT
Kysymys: Peritäänkö Suomesta
Canadaan lähetettävistä paketeista
Canadassa t u l l i m a k s u t . T a r k o i t a n s e l l
a i s i a paketteja, jotka lähetetään l a h j
a k s i Ja sisältäv|lt muistoesineitä y.
m.s. K u i n k a painava sellainen p a k
e t t i saa olla? — Stevens.
: Vastaus: Canadan . t u l l i l a i t o s p e r ii
k a i k i s t a ulkomailta C a n a d a a n saap
u v i s t a paketeista asetusten m u k a i set
tuillmaksut,: mikäli paketelsteaole-vat
tavarat ovat t u l l i m a k s u j e n ala'set.
Tulilasetuksiet eivät tunne mitään
lahjapaketteja, e l pienempiä eikä s u u rempia.
Käytännössä o h a s i a k u i t e n k
i n siften, että tullimieihet eivät, avaa
eikä tarkasta lukUisla pieniä pakettej
a jps heillä on syytä arvella, että
niissä e l ole mitään arvokosta t u l l a t t
a v a a ,— sellaista. Josta v o i t a i s i i n p e riä
tullimaksut.
T u l l i s s a sanotaan, että a r v o k k a i den
lahjojen tullivapaus saattaisi
Johtaa huomattavaan tullimaksujen
kiitämiseen k u n " l a h j o i n a saatuja"
tavaroita joutuisi k a u p p a m a r k k l n o i l -
le, kuten tapahtui esimerkiksi Suomessa
täältä aikoinaan lähetettyjen
kahvipakettien suhteen."
iNoIn 40 miestä, n a i s t a , nuorukaist
a Ja neitosta esitti h e l m i k u u n v i i meisellä
viikolla B r i t i s h Columbian
lainlaätijäkunnan jäsenille vaatimuksen,
että ampuminen pitäisi h e i t i k o h -
taisesti lopettaa K o r e a s s a j a maailman
rauha sallittaa.-
Tämän rauhanlähetystön järjestä^
jä, B . C : n Rauhanneuvoston sihteer
i R a y G a r d n e r sanoi lausunnossaan,
että yllämainitut vaatimukset "esite^
tään n y t m i l t e i k a i k l u e n maiden parlamenteille
j a n i i d e n Jäsenille, j a m i nä
uskon, että p a l j o n hyvää saavut
e t t i i n sillä k u n edustajistomme vier
a i l i täkäläisessä ; l a i n l a a t i j a k u n n a s -
s a . " '
M a a k u n n a n pääministeri IBennet-tille
Ja lainlaätijäkunnan jäsenille
aimetussa lausunnossa e s i t e t t i in seuraavat
chdotuksst:
1. Hetikohtainen ampumisen lopettaminen
Koreai3sa sillä perusteella,
että i h m i s t e n tappaminen o n l a k k a u tettava,'
j o t t a voidaan neuvotella vielä
k i i s t a n a l a i s i s t a kysymyksis'tä.
' 2. M a a i l m a n l a a j u i n e n m a r k k i n a in
t u t k i m i n e n canadalaisIUe tuotteille.
. 3 ; KansainväLsen k o n t r o l l i n a l a i nen
k a l k k i e n joukkotuhoaseiden kielto.
- J
4. V i i d e n s u u r v a l l a n päämiesten ko-:
kous raizhansopimuksen ' l a a t i m i s ta
varten. ^ ^ - •
5. Neuvottelujen hetikohtainen a-l
o l t t a m l n e n sellais3äta a s e i s t a r i i s u m i sesta,
joka olisi oikeudenmukainen
k a i k i l l e .
' M r . Gardner sanoi, että rauhane-dustajisto
sai ystäväihsen vastaano-ton>
" A i n o a s t a a n . y k s i Jäsari •• sanoi
vastustavansa K o r e a n sodan hetikoh-t
a i s t a l o p e t t a m i s t a ' . ' J o t k u i esittivät
varauksia myönteisiin lausuntoihin
( K o r e a n scdan lopettamisehdotuksen
suhteen) mutta v a i n yksi hylkäsi tämän
ehdotuksen."
Tämä rauhanedustajisto keskusteli
v i r a l l i s e l l a perusteella C C P : n Jäsent
e n muodostaman, oppositioryhmän
kanssa. ."Me saimme siltä ystävällisen
j a kchtuudenmukaisen 'Vastaanoton,
josta olemme k i i t o l l i s i a ' sanoi
mr. Gardner. "Ryhmän puaeehjoh-t
a j a R a n d o l p h H a r d i n g sapoi meille,
että meidän ehdotuksistamme kes?
kustellaan C C F : n ryhmäkokouksessa.
Keskustelumme "päätyttyä C C F rn
muodostaman oppositioryhmän kaksi
Jäsentä onnitteli meitä siitä työstä
Jota teemme rauhan hyväksi."
Myöhemmin Leo Nimsick ( C C P -
Cranbrook) puhui lainlaätijäkunnan
istunnossa neuvotteluista, korean
-sodan lopettamisesta ja kansainvälisen
kaiipankäynnln .laajentamisesta.
V a i k k a h a l l i t u s ei ottanut vastaan
rauhanedustajistoa, enemmistö m i nistereistä,
m u k a a n l u k i e n p r o k u r a a t t
o r i Robert Bonner, terveysmiuisterj
E r j c M a r t i n j a opetusministeri T i l l ie
R o i s t o n , keskusteli täydellisesti edust
a j i s t o n kanssa näistä asioista. L a i n laätijäkunnan.
puhemies Thomas I r w
i n keskusteli 40 m i n u u t t i a edustaj
i s t o n kanssa j a myönsi saaneensa v a -
I . t s l j o i l t a an useita kirjeitä, joissa k e -
h o l t e t a a n kannattamaan rauhanpuo-
Idstajäin ehdotuksia.
K a u p p a m i n i s t e r i R. T. Ohetwynd
sanoi edustajistolle:
" M i n ä vastustan sellaista ajatusta,
että 'me emme voi o l l a v a r a k k a i t a i l m
a n sotaa. Minä olen Iloinen mies
sinä päivänä J o l l o i n k a n s a t elää v a u r
a a n a toinen toisiaan tappamatta.
" M i n ä olen rauhaa rakastava mies.
Minä en usko tappeluun enkä taistel
u j e n järjestämiseen."
Markklnakysymyksestä hän, s a n o i:
•jBritish Columblassa^ e i v o i o l l a täydellistä
v a r a l l i s u u t t a ellemme me saa
A a s i a n m a r k k i n o i t a . " Chetwynd k a t s
o i , ettei hän kykene puhumaan K o r
e a n asiasta, m u t t a lisäsi: •"Olsn k u i t
e n k i n sit4 mieltä, että on parempi
neuvotella k u i n t a i s t e l l a ' . •
T r i Lorenzo Giovando (kons.-Na-naimo
— T h e Islands) antoi täyden
kannatuksen K o r e a n sqdan lopetta-misehdotukselle,
Rev. Charles P a r k e r (Socred, Peace
R i v e r ) sanoi: " S o t i a j a sodanvaaroja
tulee aina olemaan". Tähän r a u hanpuolustajat
vastasivat, että sodat
ovat ihmisten . a i h e u t t a m i a , j a siis
myös i h m i s t e n lopetettavissa.
Leslie Morris puhuu
Fort Williamissa
P o r t .Arthur. — L P P r n täkäläin
e n järjestäjä, Bruce Magnoson
o n i l m o i t t a n u t , että L P P : n k a n s
a l l i s en vaalikampanjan Johtaja
LesUe M o r r i s , j o k a oU k u t s u y i e r a a -
n a Neuvostoliiton K o m m u n i s t i p u o lueen
19. kongressissa Moskovassa,
p u h u u F o r t W l l l l a m i n k a u p u n g i n t
a l o n audltorinmissa l a u a n t a i n a,
maaliskuun: 7 pnä, a l k a e n k e l l o 8
i l l a l l a .
Jen edut vaativat vaitavp;
sodanpfdon sammuttamiati jj
siDä s e u h k a a lyödä iiekfcj
h i n k i n m a l h h i , sjtatoimloi;^
Hollannin tulvissa
surmaantui kaikkiaan
1,485 ihmistä
Haag. — H o l l a n n i n P u n a i s e n R i s t
i n ilmoituksen mukaan äskeisten
t u l v i e n a i k a n a s a i H o l l a n n i s s a s u r mansa
kailckiaan 1,485 ihmistä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-03-05-02