1963-04-09-02 |
Previous | 2 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, hdhtik. 9 p. — Tuesday, April^9, .1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN (LIBERTY) Ednor:W. Eklund OF FINNISH CANAOIANS Esiabiished Nov. 6 1917 L- iManager: E. Suksi " Telephoncs: Office OS 4-4264 Editorlal OS 4-4265 Publlshed thrlce weekly^'TufesdÄys;:.Tl»ursclays and öUiiiiuajs; oy Vapaus Publishing Co. Ltd;. 100-102 Elm St: ''West. Sudbury, Ontario, Canada. j ' ] Mailing address: Box 69 ~ / Advertlslng rates upon Applleätioh. translatlons free of charge. Authorife^ assecond. c^ass raäU by the Post Office Oepkrtmeiit. Oltäwa, - and. for payjS^oH of pöätttge In caäh. > , TtLAtJSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk..$425 USÄ:ssa: 3 kk. 150 Suomessa : 1 vk.. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25 '••'•-"^ • CÄNAD!ANilIANnUAGEi;R:RESSi • 11 CSJn kymmenes näytelmä juhla r ^ v " v i i k o n lopulla, perjantaina, lauantaina j a sunnuntaina' vietetään täällä Sudburyssa, F i n n i s h - h a a l i l l a , C S J : n kymmenettä vuotuista näy-telniäjulilaa, missä saadaan nähdä eri paikk^^kuntien näytteiijavoimien .esittämänä, peräti seitsemän yksinäytöksistä näytelmää. Vain kultiuui-iperinteidemme vaalimiseen todella syventynyt voimakas jär jestö. voi tällaisen häytelmäjuhlan vuosittain järjestää, ja kansalai semiAe voivatkin olla ylpeitä ;^iitä; että meillä on tällainen elinvoimainen k.ulttuurijärjestö. ^Tosiasia nimittäin on, ettripSytelmätalde vie erittäin suurta osaa kansallisessa kulttuurieläfnässänime.' Näytelmien esitys avaa - myös Taajoja mahdollisuuksia s i i h ^ v k i i n t y n e i l ^ miehille ja naisille luontaisten lahjojensa kehittämiseksi j a kasvattamiseksi. Täten voidaan todeta, että näiUäi^iytelnuljub^^^ on tavattoman suuri merkitys kult- , tuuritoiminnan kannalta katsoen. ' Me/^udburyJ^^ että saamme taas tilaisuuden seurata eri paikkakuntien näyttämövoimien suo ritutaijä.ja-esityksiä. K u ^ 7 erilaista näytelmää — ja nuden.jöuiäissa kaksi t&sä maassa syntyneeseen j a kasvaneeseen sukupolveen lukeutuvan kansalaisemme kirjoittamaa näytelmää — m in se takaa meille todella, arvokkaita tilaisuuksia. Niiden ar\'o on sitäkin suurempi sen vuoksi; että näytelmäjuhlaan satojen mailien päästä tulevat näyttelijät pyrkivät luonnollisesti antamaan parastaan. : Näytelraäjahialla on kuitenkin toinenkin, erikoisesti näyttelijä-voimiamme kiinnostava merkitys. Näissä näytelmä juhlissa he saavat tutustua "vieraspaikkakuntalaisten" suorituksiin ja esitystensä tehos-tuskeinoihin, mikä auttaa luonnollisesti näyttämötaiteen kehitystä seu-ranäyttämöilläinme yleensä. Toiseksi eri paikkakuntien näyttelijät pääsevät henkilökohtaiseen kosketukseen toistensa kanssa, mikäAsel-lalsenaan lujittaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tehostaa siten näytelmätoimintaa. Tärkeätä on vielä se, että näyttelijöillä on näiden juhlien yhteydessä tilaisuus pitää oraa, kokouksensa ja vaihtaa mielipiteitä viralli-sessakio muodossa siitä, miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tätä kulttuuritoiminnan alaa edistää. Tässä mielessä jaetaan myös "os-k a r i t " kulloinkin parhaiten opnistuville . n i in nais- k u i n miespääosien esittäjilleni pikkuosien esittäjille jne. Tällaiset palkinnot j a huomaa ' vaisuudenosoitukset kuuluisivat luonnollisesti kaikille niille näyttc- •^lUoUie']a'ohJäa}iUe;ioikä f^liaishn suuritöisiin näytelmä j u h l i i n osallistuvat, mutta KiHi ''kaikkia ansioituneita" ei voida koskaan palkita, : n i i n nämä "Oskarit" jaetaan tuomarien parhaan käsityksen j a ymmärryksen mukaan parhaiten esityksissään onnistuville, jotka tulevat symboolisesti puhiien saamaan '"Oskarinsa"! kaikkien seuranäyttämö-töimintaamme osallistnvlen :kunniaksi. ' 7assä,m^^ me ten'ehdimme mitä lämpimämmin viikon lo pulla pidettäviä CSJ:nnäyteimäiuhlia j a toivomme n i i l l e hyvää menestystä jsekä väkirikasta yleisökannatusta. iPääsiäismietteitä Tämäirviikon lopulla vietetään täällä Canadassa. kuten moniissa muissakin maissa, kristillisen kirkon yhtä suurinta j a ilmeisesti vanhinta juhlaa, Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi. Pääsiäinen on, kuten sanottu, vanhin kaikista kristillisistä juhlista, sillä-sitä on vietetty ajanlaskumme ehkä ensimmäiseltä tai varmasti jo toiselta vuosisadalta alkaen. Pääsiäinen on: n;s. " l i i k k u v a " kirkonpyhä, jonka mukaan mm. .laskiainen, helatorstai ja helluntai liikkuvaat. Tämä liikkuvuus johtuu siitä. etta. k i r k on piireissä' syntyi toisen vuosisatamme keskivai heillä ankara r i i t a pääsiäisen ajasta, vaikka tämä j u h l a onkin kristill i s en kirkoii vanhin juhlapäivä. Itämainen kirkko vietti pääsiäistä juutalaisten hisankuun 14 päivänä, j o l l o in oli ikivanha juutalaisten pääsiäinen. Länsimanen kirkko vietti sen sijaan pääsiäistään viikkoa myöhemmin e l i seuraavana sunnuntaina. , ' ' R u t a ratkaistiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325 siten, että itanojainen käsitys hyljättiin, omaksumatta kuitenkaan mitään varmaa e l i pysyväistä päivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistojuhlaksi. Sen sijaan sovittiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tämän Salomonin ratkaisuun verrattavan päätöksen ansiosta vaihtelee pääsiäisen aika niin, että se voi o l la aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä: Tämänkertainen pääsiäisemme on siis myöhäisellä puolella, vaikka ei myöhäisimmillään. Kuten edelläsanotusta jo ilmenee, juutalaiset ovat viettäneet pääsiäistä vieläkin kauemmin k i l i n kristillinen kirkko. Pääsiäinen (Pas-sah) oli juutalaisten suurjuhla Israelin kahsan Egyptistä lähtemisen m^uistok^i.' Itämaisten paimentolaisten tiedetaän^iettäneen pääsiäistä jo vuosituhansia: He viettivät, sitä keskikeväisen täydenkuun aikana, mutta EUrdoppaan j a eritoten >, Pqhjoiä-Euroopah maihin sekä Amerikkaan on pääsiäinenvtiillut kristinuskon mukana. Nimi pääsiäinen johtuu sanasta "jiäSstS" j a tarkoitetaan sillä p^^^^ Vanhanaikaisten suomalaisten käsitteiden mukaan pääsiäinen o li — pitkäperjantaineen ja lankalauantaineen — vuoden pahinta aikaa. Koko ilma oli s i l l o in täyniiä taikuutta. Sen käsityskannan mukaan uskottiin -~: ja uskotaan ehkä vieläkin — että jos pääsiäisen aikana pannaan mcrkiile esimerkiksi tuulen suunta, s i l l o in tiedetään aivan varmasti sääasiat tulevan seitsemän viikon ajaksi. Siitä (pääsiäisen l u u l e n suunnasta) tiedetään, myös minkälainen on marjavuosi, tuleeko hyviä mustikoita, mansikoita j a muita marjoja (mikäli ei Cop-per C l i f f i n "krääsä" pääse kortteja sek^ttamaan). Pääsiäistuulen suunasta tiedetään myös miten kukat ensi kesänä kasvavat. Päälsiäisen aikana voidaan navetasta yllättää joitakin pahansuo-paisia ihmisiä -r- naapurin naisia tietysti — . j o t k a leikkelevät viiluj a karvatukkoja sekä nahanpalojakin elukoista oman karjansa parantamiseksi ja terveenä pitämiseksi. Varsinkin Pohjanmaalla, Suomessa, liikkuiyat kaikenlaiset trullit, karjaa noituqnassa: Sitäpaitsi tiedetään, että jos on "pirttipääsiäinen on myös paitahelluntai". Jos tuuli pu-haltaa. paäsiaisenä pohjoisesta, silloin riittää kylmiä seitsemän viik-vk9ai; «li^ helluntaihin astir Siksi on helluntainakin oltava paksu paita p88113.}Emius^^ kuitenkin pääsiäisaamun auiinko: jMatiril^ selkeältä taivaalta, on tulo.ssa poutainen Claes Thunberg 70-vuoiias HuhUkuuh 5. päivänä täytti 70 vuotia Suomen luislelukuningas ja .vaiKkicn aikojen luistelumestari.i viisinkertainen olympiavoittaja ja yhtä "monia kertaa maailmanmesta-uustittelin vallannut Claes Thun-oerg. Nasser-mielenosoitusta tuliteta liin Syyriassa Damaskos. — Syyrian, Yhdistyneen Arabitasavallan ja Irakin: väl i l l e muodostettavasta liittovaltiossa käytäviä neuvotteluja ei voida jatkaa ennen kuin ilmapiiri on puhdistunut ja yhtenäisyys palautunut liiton puolella olevien välille Syyriassa, sanoi maan tiedotusministeri Jamal Atassi viime viikolla Damaskoksessa. Neuvottelujen päämäärään — huhtikuun 6:ntcen - - ei ole vielä kuitenkaan tehty muutosta, kertoi tiedotusministeri Syyrian viranomaisten ja vierailevan algerialaisen- valtuuskunnan pitämän kokouksen jälkeen Kahdeksantoista tuntia kestävä ulkonaliikkumiskielto julistettiin maanantaina Damaskoksessa Algerian valtuuskunnan saapumista seuranneiden mielenosoitusten johdosta. Ilmoittaessaan kiellosta sanoi s i säministeri ja uusi apulaiskenraali-kuvcrnööri Amin el Hafez sen olevan voimansa siihen saakka, kunnes uusi määräys annetaan. Samalla kiellettim-myös mielenosoitukset ja viittä useamman ihmisen kokoontuminen. Keski-Idän uutistoimisto kertoi tiistaina, että' tuhansia ylioppilas-mielenosoittajia.- tulitettiin maanantaina heidän kokoonnuttuaan Damaskoksessa olevan armeijanesikun-nan eteen osoittamaan mieltään välittömän liiton puolesta. Syyrian pääkaupungista tulleissa uutisissaan uutistoimisto sanoi myös viranomaisten päättäneen keskeyttää Damaskoksen yliopiston toiminnan toistaiseksi. fiiiiiiiiiii "USAn imperialismi on vastuussa Pholsenan murhasta Vientiane. — Laosin edesmen-neene u 1 k o ministerin Quinim Pholsenan perustama progressiivinen puolue sanoi radiolähetyksessään, että amerikkalaiset imperialistit olivat vastuussa ulkoministerin murhasta. Lähetys välitettiin Laosin Neo Lao Haksat-liikkeen radioaseman kautta Sam Neuasta; Laosin luoteis-os.- ista. Syytökset esitti Tshampao Vantanavong, Pholsenan puolueen varapuheenjohtaja; Hän kehoitti kaikkia puolueen jäseniä "taistelemaan amerikkalaista imperialismia vastaan puolueen pää määrien — puolueettomuuden ja rauhan — varmistamiseksi'". T U N N E L M A JÄNNITTYNYT Viikko sitten maanantaina salamurhan uhriksi joutuneen Laosin ulkoministerin Quinim Pholsenan vaimo, joka myös haavoittui hyökkäyksessä, oli keskiviikkona puolisonsa ruumiin vieressä vuoteessa ar-vohenkilöiden ja diplomaattikunnan jäsenten kulkiessa ohi. Rva Pholsena haavoittui jalkoi: hin henkivartijan ampuessa hänen mieherisä. Suuri ihmisjoukko kulki ruumiin ohi jättäessään ulkoministerille viimeiset jäähyväiset. 19-vuotias salamurhaaja, joka on Laosin^ puolueettomien armeijan sotilas, on sotilasviranomaisten hal-lu. ssa j a hän on tunnustanut lekom. sa. Jännittynyt tunnelma vallitsee Laosin pääkaupungissa murhateon johdosta. j a lämmin kesä ja ainakin kirkas ja aurinkoinen pääsiäispäivä, että rouvat ja^-herrat, neitoset ja .perheenäiditkin pääsevät "pääsiäis-paraatiin" uusia hattujaan näyttä; mään ja niitä toisiin sellaiäiin vertailemaan. N i i n , nykyajan pääsiäiskuvaan kuuluvatkin saumattomasti uudet kesäpuvut kenkineen ja hattui-neen sekä "muotiparaatit", mikäli ei ilmojen, herra sekota kortteja tältä kohdalta. ' Ja mikäli pääsiäisen nimelle halutaan antaa modernia merkitystä, s i l l o in tulee ennen muuta mieleen koko ihmiskunnan toivomus sodan vaarasta pääsemiseksi.. Toivomme siis rauHanomaista ja •tahtoista sekä aurinkoista ja muo-tiparaatille otollista pääsiäistä sekä koululaijsille virkistävää pääsiäislomaa ja kaikille tämän lehden lukijoille ja kansalaisillemme yleensä. Muistakaamme vielä kevätva-rusteita ostaessamme niitä liikkeitä, jotka ilmoittavat lehdessämme ja siten osoittavat käytännössä, että he todella arvostavat liiketutta-vuuttammc. ' T a l j o i i on kä-sltly vilua jä^nilkää Balkanin vuo: l i l a taistellessa . . ." on laulu, jonka voi sanoa kalkkien tuntevan. PalJQir harvemmat tietävät, mistä sodasta oli kysymys suomalaistenkin taistellessa "toisella puolella Tonavan". Itse' asiassa tämä Turkin tai Balkanin sota merkitsi Bulgarian vapautumista SOOvuotiscsta Turkin vallasta. Tästä sodasta on kulunut 85 vuotta j a bulgarialaiset laskevat valtionsa_sa9«een uudelleen itse-, näisyytcnsä täsmälleen maalis' kuun 3. päivänä 1878 -eli 85 vuotta sitten. S U O M A L A I S T E N PANOS tässä sodassa oli Suomen Kaartin osäTT listuminen siihen Venäjän armeij an joukko-osastona. Venäjän tsa-r i s n i i l l a o l i oma^ laskelmansa ryh':;; tyessään taisteluun Turkin valtaa' vastaan, se e i rientänyt bulgarialaisten avuksi rakkaudesta slaavi-' l a i s ia veljeskansaa kohtaan, vaan ensi kädessä se pyrki omien asemiensa lujittamiseen Balkanilla. TÄSTÄ HUOLIMATTA vuosien 1877—78 venäläis-turkkilainen sota oli Bulgarian kansan kehityksen kannalta syvästi edistyksellinen. Sen tuloksena bulgarialaiset saivat vapauden, joka auttoi aikansa eläneen, taantumuksellisen feodaalijärjestelmän ' hävittämisessä Balkanin niemimaalla. T U R K K I L A I S V A L L A N A L KU Kun osmanit eli turkkilaiset aikoinaan . lähtivät valloitusretkille Balkanille, jaksoivat bulgaarit vastustaa heitä yli kymmenen vuoden ajan. Monista ankarista taisteluista huolimatta' koko Bulgaria joutui vuonna 1396 Turkin alistamaksi. Orjuus koitui katastrofiksi Bulgarian kansalle. Bulgaarien valtio joutui jo syntyvaiheistaan lähtien (vi 680) sotimaan bysanttilaisia vastaan, jotka eivät halunneet sopeutua siihen tosiasiaan, että Rooman valtakuntaan aikoinaan kuuluneeseen Balkanin niemimaan osaan oli muodostunut uusi valtio — Bulgaria. -7 Bysnattilaisten ohella myös tataarit, kumaanit, normannit, jopa länsieurooppalaiset ' ristiretkeläiset .hyökkäilivat Bulgarian kimppuufl.. Silti bulgarialaisten onnistui rakentaa henkinen j a aineellinen kulttuurinsa huomattavan rikkaaksi. Jo vuonna 855 laadittiin omintakeinen' slaavilais-bulgarialainen "kirjainfts-lo, ns. l y y r i l l i n en kirjoitus. Jo tuolloin syntyi merkittävän runsaasti: bulgariankielistä kirjallisuutta. Turkkilaisten valloitus keskeytti Bulgarian kehityksen. Joutuminen Turkin orjuuteen on kaikista B u l : Sarian kansan kokemista iskuista raskain. Maan taloudellinen ja si: vistyksellmen kehitys jäi vuosisadoiksi pysähdyksiin. Bulgarian kansa eli orjuudessa melkein täydet viisisataa vuotta. Tänä aikana, vapaiden kansojen voidessa kehittyä ja pyrkiä eteenpäin, Bulgarian kansa joutui elämään äärimmäisen vaikeissa oloissa. Osmanit. olivat henkisen kehityksen, kulttuurin ja taloudellisenkin toimeliaisuuden kannalta jäljessä Bulgarian kansan tasosta. Kuitenkin bulgarialaisilta riistettiin oikeus omaan kulttuuriin. Se ei saanut pitää omaa vanhaa kirkkoaan eikä harjoittaa kansanopetusta. Turkkilaiset yrittivät pakottaa bul- '^arialaiset kääntymään islamin usr koon ja eräällä alueella, Rhodopen maakunnassa heidän onnistuikin saada pysyvä muutos aikaan. Tänäkin päivänä runsaat puoli miljoonaa rhodopelaista, jotka puhuvat vain bulgariaa eivätkä ymmärrä sanaakaan «turkkia, tunnustaa islamin uskoa j a pitää itseään ei-bulgarialaisc-na väestönosana. Vasta toisen maailmansodan jälkeen rhodopelaisct ovat tulleet mukaan Bulgarian yhteiseen elämään. röOO-luvulle asti turkkilaiset kantoivat "veriveroa" ns. "bolgarum"- vcroa, johon vedoten he ottivat väkipakolla 4—5 vuoden ikäisiä poikalapsia koulutettaviksi raakuudestaan kuuluisiin janitsarijoukkoihin. VASTARINTALIIKETTÄ Bulgarialaiset eivät kuitenkaan a-listuneet ilman muuta. E r i puolilla maata syttyi yhtenään .kapinoita laajimmat niistä tapahtuivat vuosina 1403, 1598, 1686, 1688, 1737. Haidukki-liike, joka alkoi kehittyä välittömästi jo turkkilaisten vallattua maan, oli eräs vastarinnan muodoista. Haidukit muodostivat ryhmiä ja valitsivat päällikkönsä äänestämällä. Huhtikuun lopusta, j o l l o in puiden vahva lehvistö antoi varman näkösuojan, aina syyskuun puolivaiheille asti haidukit asuivat vuorilla ja tekivät sieltä kostoret-kiään. Talveksi he kätkivät aseens a ' j a piiloittelivat kylissä, missä heillä oli kaikkialla avustajia ja yh-dysmiehiä. On syytä korostaa, että haidukkiosastoissa oli paljon naisia, eräät jopa päällikköinä. Osastoissa vallitsi tiukka k u r i . Haidukit eivät antautunet , koskaan turkkilaisille elävinä. Myös sivistysr^ntamalla bulgarialaiset tekivät voimakkaasti vastarintaa. Turkkilaiset- surmasivat maan valloittaessaan Bulgarian vanhan feodririaristokratinn viimeiseen mieheen^ siksi hulgarialaisen kuittdu-l i n säilyttäminen jäi rahvaan tehtä- /bKäi: Iällä kulttuurilla on selvä cansallinen ominaisleima, se shun-autui turkkilaisia vastaan j a tähtäsi kansallisen itsetunnon säilyttämiseen bulgarialaisissa. Osmanit hävittivät kaupunkipaikkojen ja, maalaiskylien bulgarialaiset kirkot ja koulut, mutta vuorten kätköissä olleet kirkot j a luostarit f säilyivät: j a ne muodostuivat orjuudenajan kult- Uiurikeskuksiksi. Mm. nyttemmin :a nsallismuseoksi järjestetty; joitakin vuosia sitten^lOOO-vuqtisjuhlaan-sa viettänyt Riian luostari suoritti hyvin merkittävän työn bulgarialaisten kansallisen itsetunnon ylläpitäjänä. Luostareissa opetettiin salaa turkkilaisilta luku- ja kirjoitustaitoa bulgarialaisille, joskin opetuksesta pääsivät osallisiksi vain suhteellisen harvat. Luostareissa myös kirjoitettiin uusia, etupää^Rsä uskonnollisaiheisia kirjoja, joita levitettiin käsikirjoituksina kansan, keskuuteen. 18. vuosisadan lopussa ja 19. vuosisadan alussa T u r k i n valtakunta alkoi heikentyä, uusien markkina- ja finanssisuhteiden painostuksesta turkkilainen feodalismialkoi rakoilla, Sen ansiosta bulgarialaisten taloudellinen asema pääsi vähitellen kohoamaan. Monet bulgarialaiset käsityöläiset ja kauppiaat vaurastuivat. Maahan ilmaantui,varakkaita kaupunkeja j a kyliä". - B U L G A R I A N K A N S A L L I S EN E L P Y M I S E N AIKA Vuonna 1763 bulgarialainen munkki Paisi kirjoitti j a monisti käsikirjoituksina pienen kirjasen j o l le hän antoi nimeksi "Bnlga-rialais- slaavilainen historia". Se oli kiihkeä kehotus bulgarialaisille muistaa kunniakasta mennei-. syyttään, oivaltaa, arvokkuutensa kansakuntana j a taistella oikeuksiensa puolesta, pyrkiä vapauteen. Tästä kirjasesta alkoi Bulgarian kansan elämässä kansallisen elpymisen kansi — bulgaria-laisuuden renessanssi; Bulgarialaisundcn elpyminen tapahtui useilla eri aloilla. ; Ensimmäisenä on mainittava Bulgarian kulttuurin elpyminen. Vuonna 1870 T u r k i n sulttaani julkaisi asetuksen, jolla pei-ustettiin itsenäinen. Kreikan patriarkasta . riippumaton bulgarialainen kirkko. Tällä oli ' s u u r i merkityt vapaustaistelun vastaiselle kehitykselle. Bulgarian ortodoksinen kirkko on nimittäin esittänyt edistyksellistä osaa bulgarialaisten kansallisen itsetunnon säilyttäjänä j a myöhemmässä vaiheessa kansan vapaustaistelun tukijana. Bulgarialaiset munkit olivat kaikkein aktiivisimpia bulgarialai-suudeii renessanssin eteenpäinviejiä. Munkit kirjoittivat kirjoja, opettivat kansalle luku- ja kirjoitustaitoa monet lähtivät ase kädessä taistele- 'maan..: • ,•, • Bulgarialaisuuden elpymisen toinen suunta vaikutti talouselämän kehittymiseen. Bulgarialaiset saattoivat käyttää omaksi edukseen Turkin markkinoiden laajuutta. Bulgarian kauppa alkoi kehittyä. Bulgarialaisten aineellisen kulttuurin kehitys kääntyi nousuun, vaikkakin äärimmäisen hitaaseen. K A N S A N N O U S UN V A L M I S T E L UA Bulgarialaisuuden rcncnssanssin kolmannen ja tärkeimmän alan mupdosti kansan aseellisen taistelun kypsyminen turkkilaisia vastaan. Vähän kerrallaan laajentuneen aseellisen vastarinnan vaiheet olivat pitkät ja raskaat, mutta se kasvatti pystyviä kansanjohtajia. Pitkän tauon jälkeen alkoivat taas kapinat leimahdella; Maan rajojen ulkopuolella muodostetut taisteluosastot tulivat uudeksi lisäksi kansan aseelliseen tais- .i:.^auii. Osastoja muodostettiin ja koulutettiin etupäässä naapurimaas-i sa Romaniääsa^ joka oli vapaa valtio ja antoi monenlaista apua bulgarialaisille vallankumouksellisille. Kokemus osoitti näille vapaustsusf; teli j o i l l e että heidän kuvitelmansa olivat vailla todellisuuspohjaa. Nähi^. t i i n , että vain hyvin vahnisteltu kansannousu voi tuoda Bulgarialle vapauden. - Seuraavassa vaiheessa vapaustaistelijat ryhtyivätkin valmistelemaan laajaa kansannousua. Bukarestissa perustettiin Bulgarian Vallankumouksen Keskuskomitea johtamaan kansannousun valmistelua. Kansannousua valmisteltiin tarmokkaasti Miehiä värvättiin ja heitä harjaannutettiin salaa aseiden käyttöön. A-seiden saanti osoittautui äärimmäisen vaikeaksi lähinnä varojen puutteen vuoksi, j a nekin vähäiset varat o l i saatu vapaaehtoisella keräyksellä kansan keskuudesta. Kapina, Bulgarian kansallisen vallankumouksen suurin tapahtuma alkoi huhtikuussa 1876, mistä syystä Bulgarian historia nimittää sitä Huhtikuun kapinaksi. Kansannousu käsitti miltei koko maan. Kansa taisteli rohkeasti j a sisukkaasti, mutta jo välittömästi kapinan leh mahdettua lieklciin havaittiin voi- 'mat epäsuhtaisiksi. Turkkilaisilla o l i valtava ylivoima. Kansannousu kesti noin kaksi viikkoa^ mutta se tukahdutettiin: Turkkilaiset panivat toimeen ennenkuulumattoman terrorin. Bulgarialaisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden aivion mukaan osmanit surma^ sivat tuoii huhtikuun aikana j a sen jälkeen y l i 30.000 ihmistä ei ainoastaan miehiä, vaan myös naisia, lapsia ja vanhuksia: Y l i 12.000 bulgarialaista joutui vankilaan. Turkkilaiset polttivat 80 kylää ja kaupunkia, 200 kylää ja kaupunkia he ryöstivät tyhjiksi. . Turkkilaisten mielivalta ja raakuudet järkyttivät Euroopan omaatuntoa. Lukemattomat ajan merkkihenkilöt, mm. kirjailijat Tolstoi, Dostojevski ja Turgenev Venäjällä, k i r j a i l i ja ;Victor Hugo Ranskassa, vapaustaistelija Garibaldi Italiassa nousivat puolustamaan Bulgarian kansaa. Englannin työväenpuolueen johtaja Gladstone kirjoitti Bulgarian puolesta kirjasen. Vuosisatojen vieriessä Bulgarian kansa o l i saanut monenlaista apua Venäjältä. Huhtikuun kapinan jälkeen jäi Venäjän apu ainoaksi toivoksi. Huhtikuun 24 päivänä 1877 Venäjä julistikin sodan Turkille. Siitä tuli Bulgarian vapaussota. B U L G A R I A N VAPAUSSOTA Sota jatkui melkein kokonaisen vuoden. Taisteluihin osallistui y l i 7000 bulgarialaista sotilasta,- pääosaltaan entisiä maanpakolaisia, jotka olivat muodostaneet oman jouk-k( H>sastonsa Venäjän armeijan yh-teyteen^ . Sodan vaiheissa syntyi suuria ja raskaita taisteluja, merkittäyimmät niistä olivat Plevnan linnoituksen piiritys j a taistelu Shipkan sodan omistamisesta Balkan-vuorilla. Plevna eli bulgarialaisittain Piev-en on Bulgarian pohjoisosan keskus. Turkkilaisten sotapäälliköllä Osman Passalla oli linnoituksessa lähes 15.000 miehen armeija. Kaupungin piiritys ja taistelut kestivät melkein kaksi kuukautta. Venäläisten menetykset Plevnan edustalla nousivat y l i 20.000 miehen. Suomen Kaartin pataljoona osallistui taistel u i h i n Gomi Dubnjakin kylän lähettyvillä. Plevnan valloituksen jälkeen Venäjän joukkojen oli kuljettava 2000 metrin korkuisten Balkanvuorten y l i . Venäläiset olivat jo aikaisemmin saaneet haltuunsa Shipkan sodan — ainoan tien jota voitiin käyt-i i i i i i i ' jiil06tt Vi Tuskin mikään täinan vuosisadan oikeadenkäynti, Nyrnbirgin sotarikollisten pltkäveteisti asi-ainkasittelyä Inkuanottäniatta^ on herättänyt yhti paljon Iraomlota ja asiallisia kommentteja knin Jii-ius ja Ethel Rosenbergfal'vastaan nostetta vakollbkanne Yhdysvalloissa iSSli lVinin jaiuki ; ayain-.^ kohta sattui liojitikttiin 6. piiviUle 1953J Jolloin kaikki armonano-muspyynnöt ,o^ lopaUisesU hyl^t-ja teloitus.~,l&InnS_M|$i^ todisteiden pohjalta ^tapahtui «Uikotnolissa ttol^^l^ den osalta kesäkään 19 päivänä 1953. OIKEUSMURHA VAI EI? New Yorkissa toimiva asianajaja, liberaaleihin lukeutuva Frank J . Stone, joka ei edusta mitään poliittista kantaa tai i-yhmittymää, ryhtyi viime helmikuussa penkomaan Rosenbergin jutun asiakirjoja j a on nyt tullut siihen tulokseen, ettei s i tovia näytteitä puolisoiden ^ Syyllisyydestä esitetty koko oikeudenkäynnin aikafia. Jutun tuomarina toiminut Gerhard F. Kaufman, joka coko oikeudenkäynnin' ajan. o l i po-liisivartioston suojelemana, on nykyisin murtunut mies. Hänen taakkansa on raskas: kantaa, koska hän mahdollisesti painostuksen alaisena toimi vastoin lain ja oikeuden yleisiä periaatteita. Hän ei.kuitenkaan ole koskaan myöntänyt' tehneensä ainoatakaan juriidista virhettä. Tuomari Stone puolestaan huomauttaa täysin objektiivisena tarkkailijana että ainoana todistajana - jutussa ssiintyi David Greenglass, Ethel Rosenbergin veli, joka sinänsä oli jää^ v i . Sangen epäilyttävältä tuntuu myös se että David Greenglass joka oli koko väitetyn vakoilutoiminnan avain ja alkuunpanija, pääsi jutusta suhteellisen vähäisellä vankeusrangaistuksella, kun sen sijaan Julius j a Ethel Rosenberg joutuivat teloitettaviksi. Stone väittää edelleen, &ttä David Greenglass volisi saanut huomattavia rahasummia tuntemattomilta lähettäjiltä heti todistusaineistonsa julkituomisen -jälkeen. Lähes kolme kuukautta kestävis-. sä kuulusteluissa Julius j a ' Ethel Rosenberg kiistivät kaikki syytökset, eikä heiltä koskaan tavattu mitään kompromettoivaa aineistoa. Vain se, että he'tnnnustivat. olevansa sekä juutalaisia että mielipiteitään kommunistisia, riitti sen ajan kiihkeässä ilmapiirissä viemään heidät sähkötuoliin. David Greenglass in lisäksi jutussa mukana ollut toinen avainhenkilö pucrtoricoloinen Morton Sobell sai pitkän vankeustuomion, mutta armahdettiin myöhemmin. Rosenbcrgien saamaa kuolemantuomiota puntaroidessaan 'ovat 60- luvun oikeusoppineet miltei sata- ' " - V I M I ) y pioscnltisesli asettuneet sille kannalle, että kysym.vK5>t!>aa 0.1 •'r' , valimen tai edeltäkäsin järjestetty' oikeusmurha. Vertauskohtina m'äi- , nittakoon, että maailman kuuluisin ' atomivakoilija Klaus Fuchs sai välA' 14 vuoden vankeustuomion ja tOi-saältac taas Neuvostoliiton alueelta ala^ amtputtu ilmavakoilija Pow^r^ vapautettiin vain lyhyen v^nkeds-kauden jälkeen. RauhänaikaiiiäH' ns. teollisuusvakoilu, kohdistukoph-se* vaikkapa~atomi- ja sotatarvikete-. oUisuuteenkin, ei'. missään idän' täi' lännen maassa ~ole toisen maailmansodan jälkeen johtanut kuole^' mantuomioon -— Rosenbcrgien tiä-' pausta lukuunottamatta, "" NAISTEN JA LASTEN TtlAGEDIA . i z i 4 s tää Balkanin vuorten ylittämiseen. Kun turkkilainen sodanjohto lähetti Plevnassa piiritettynä olevan armeijansa avuksi 30.000 miehen suuruisen armeijan, joutuivat Shipkaa puolustaneet 5500 miestä, joukossa myös 5 bulgarialaista Venäjän armeijaan kuulunutta yksikköä,' käyr mään ankaria torjuntataisteluja. Lähes 4000 miestä sodan 5500 puolustajasta kaatui tai haavoittui mutr ta Turkin armeija lyötiin takaisin. Shipkalla j u h l i t t i in voittoa, sillä tämä taistelu ratkaisi ^sodan lopputuloksen. Shipkan taistelujen jälkeen myös Plevnan linnoituksen turkkilaiset joutuivat antautumaan. Seuraavassa vaiheessa Venäjän joukot saavuttivat useita voittoja, armeija marssi kohti Turkin pääkaupunkia Konstantinopolia. Turkki pyysi rauhaa. Aselepo solmittiin tammikuussa 1878. Bulgariasta tuli vapaa maa/ Rosenbcrgien arvoitus, johon n y kyinen tutkimus yrittää p a r h a ^ i^ mukaan luoda lopullista ratkaisua; muodostui kymmenen vuotta sitt$n^ suuralta osaltaan kolmen naisen * ^ kahden viattoman lapsen murhenäytelmäksi. Y l i kaksi vuotta kestä-_ ( necn fyysisesti'ja henkisesti kidut-- lavan prosessin aikana Rosenbi^i*-^' gien koko suku sai kouriin tuntuvasti kokea, mikä on epätietoisuuden piina. Pieniä lapsia s y r j i t t i i i i' kaikkialla ja nuorempi heistä s a i ' vaikean hei moshokin jouduttuääh' toverien pahoinpitelyn kohteeksi'' vakoilijakonnien" jälkeläisenä.' Rosenbcrgien epätietoisuus kohtalostaan haihtui kuitenkin huhtikuun alussa, j o l l o in mitään pääsyä' sähkötuolista ci enää ollut odotetta- . vissa, mutta tuomion täytäntööripa-'' no viivästyi sittenkin vielä viidellä'- ' viikolla. Ethel Rosenberg asteli: Äuolemantuoliin pystypäisenä • jä" huulillaan halveksiva hymy, jonka' kohteesta jokainen sai tehdä omaiV jbhtopäätelmänsä. Julius oli kalpea j a vakava, mutta ' henkisesti täysin' murtumaton. - • • Ethelin veljen — ilmiantaja Greenglassin — vaimo Ruth Grfeeh-glass, joka lopuksikaan ei saanut . minkäänlaista rangaistusta, luhistui' ; henkisesti heti tuomion tultua Hov puUisesti vahvistetuksi. Hänen her-' monsa*^ säröilivät ja ennen pitkää . hän vaipui alkoholin ja huumausaineitten orjuuteen, josta e i enää ol- 'ut nousua; Hän ei • enää elänyt kauan Rosenbergicn kuoleman jälkeen. EHielin äiti o l i sitävastoin rakennettu lujemmista aineksista j a hän ryhtyi hoitamaan lapsia aina vuoteen 1959 saakka^ saaden vuosien varrella vastaanottaa melkoisia a-vustuksia sellaisilta tahoilta, jotka olivat-vakuuttuneita törkeästä oikeusmurhasta. Hänen oli kuitenk i n muutettava sekä nimeä että a-suinpaikkaa, koska sekä hänen että lapsien elämä olisi muuten suuresti vaikeutunut. Vanhempien teloitus jätti herkkiin lapsensieluihin lähte- , mättömät jälkensä, sillä sekä M i chael että Robert olivat jo niin suuria, että he hyvin käsittivät, mitä o l i tapahtunut. Ethel Rosenbergin äiti samoin kuin IMichael j a Robert elävät yhä Yhdysvalloissa tuntemattomina ja Michael on ollut tuomari Stonelle / suureksi avuksi vaikeassa kampanjassa,' jonka tarkoituksena on vanhempien j a oikeusmurhan varjon hälventäminen.— E. S. M A A L L A Taloon oli tullut sulhanen puhe-ihtehen kera. Emäntä pistäytyy tupaan kahvia keittämään ja kehoit-taa tytärtään pitämään vieraille seuraa sillä aikaa. Tytär: "Näittekö te tullessanne siinä pellon kulmalla sitä suurta tunkiota?" Vieraat: "Kyllä myö näimme." Tytär: ' M i c oon tehnä sen." PÄIVÄN PAKINA Katsoo - mutta ei näe Niin, mitä "Look" kertoo Cana-dasta? — ^_Kirjoituksessa on monta värivalokuvaa, ja heti kirjoituksen^alussa, on lippumme taas .mäntymetsässä. Minulla ei ole mitään niäntymetsiä vastaan, mutta .tosissaan en ole koskaan nähnyt lippuamme mäntymetsässä. Uskonutta toimittaja y r i t ti antaa sellaisen kuvan lukijoille, käyttäen hyväkseen valokuvataidetta, että maamme ei ole paljoakaan muuta kuin suuri metsäalue. Jos minä yrHtäisin lausua rehellisen mielipiteeni siitä taiteesta, varmasti alkaisin kiroamaan. Voi olla niin että valokuvaaja, Douglas Kirkland, on nuori mies — sanotaan 4 tai 5-vuotias. Jos asia on niin, silloin voin antaa anteeksi häne|le sen kun hän yritti ottaa kuvan meidän parlamenttita-^ lastamme mutta sai- kameraansa vain auton takalamput, ja sen että Toronton Yonge Streetin kuvassa näimme vain ihmisten päitä ja osan raitiovaunusta jne. Jos nämä valokuvat ovat "taidetta", se on l i i an hienoa taidetta minun käsitettäväkseni, ehkäpä yhtä hienoa kuin libe-raalfpuolueen vaalltemput. - Yksi puoli näistä valokuvista' on sel\ii! Ne eivät missään mielessä anna todenmukaista kuvaa maastamme. > Mutta mitä kirjoituksessa on sar nottavana Canadasta? No, se alkaa kauniisti näin — "Canada ön epä-loogillinen maantieteen kannalta, historiallisesti epävarma, taloudellisesti heikko j a kansa on hajotettu". A r t i k k e l i on erään Ira Mothnerin kirjoittama ja hän on tehnyt tehtävänsä samassa hengessä kuin Laura Borgquistkin. Hän ihmettelee kun Canadassa on Amerikan' vastaisia ilmiöitä vaikka hän itse koskee useihin,niihin yksityiskohtiin jotka ovat päätekijöitä asiassa, m.m. amerikkalaisten kontrolli maamme taloudessa, Amerikan hallituksen sekaantuminen Canadan sisäisiin asioihin, Amerikan suhtautuminen Kuubaan ja amerikalaisten painos-us Cänadaa vastaan kauppa-asiois-iv^ Mutta kirjoittajan mielestä nä-mä ilmiöt eivät ole olcisllisia asian käsittelyssä. Meidän on vain kuulema ymmärrettävä toinen toistam-: mc paremmin ja jokaisen Canada-laisen päätoivomiis ön öllä hyväntekijänä amerikalaisille. Meidän on muistettava myöskin .^että "voi olla raiva^tuttaVaa . ''amerikkalaisille kuulla "puhetta, että^.Canädan".pi-, jtäisi vallata takaisin omat teollisuutensa". Mistä on puhe poliittisessa mielessä, se tulee esille vähän myöhemmin kirjoituksessa sanoilla "valtio-omistus teollisuusalalla ei ole likainen sana politikoille". Mothner sanoo myöskin, että. Ca-nadalla ei ole yhtään ainoata kansallissankaria tai mitään suurtapahtumia historiassaan mikä auttaisi maatamme kehittämään oman kan-sallishenkensä!, Hän Jätti tarkoituksenmukaisesti mainitsematta ken^ raali Brock ja hänen kansalliskaartinsa joka antoi amerikalaisille va-kiti| isen armeijan isommille jouk o i l l e selkään Queenston Height-s i l l a , j a myöskin valloitti Detroitin Intiaaniliittolaistensa kanssa. Voimme löytää n i in monta lifsäesimerkkiä maamme historiassa 6tta luulen MQthner tutkineen väärää historiaa, siis - U S A ui historiaa, ^etsiessään: ca-nadalaista sankaria. ' Uusi haju^tulee nenään kirjoituksen loppusanoista. - Vhteenvedossa, sanoo kirjoittaja että Canada pn paha poika, koska se ei ole ottanut vastaan ydinaseita Amerikalta. Hän muistuttaa meitä, että se on maam-nje velvollisuus NATO ja NORAD-söpiinuksiea mukaan. J a sitten hän puhuu maamme poliittisesta tilanteesta ja vihjaa, että kaikkein par-bajn, ratkaisu maamme ongelmiin olisi..,, jos liberaalipuolue tulisi val-taäin. Jaha!! ''j.Siis^ samassa amerikkalaisessa aikakauslehdessä on kirjoituksia kahdesta USA:n naapurista. Kirjoituksissa ilmenee se että molemmissa maissa o n olemassa Amerikka-vastaisia ilmiöitä, koska toinen maa on sosialistinen (Kuuba) ja toinen kapitalistinen (Canada), on kysyttävä miksi asia on näin? Syy ei voi olla näissä Amerikan naapurimaissa. Se on Yhdysvalloissa, ja tarkemmin vielä, Wall Sti-eetillä tai missä tahansa suurmonopolien hallinnot ovat niskan päällä. Ja aikakauslehdet, kuten " L O O K " ovat vain näiden, monopolipiirien 'hienopaperi-itSltenkannattajia". Jos julkaisu haluaisi rehellisesti tutkia ja kirjoittaa näistä asioista, sen pitäisi katsoa ensiksi itseään. Mutta, en usko että se koskaan tapahtuu. Julkaisut kuten "LOiCgSI^ katsovat vain, ja jos totuus, e i miel-^ l^tä niitä, ne eivät näe mitään. m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 9, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-04-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630409 |
Description
Title | 1963-04-09-02 |
OCR text | Tiistaina, hdhtik. 9 p. — Tuesday, April^9, .1963 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN (LIBERTY) Ednor:W. Eklund OF FINNISH CANAOIANS Esiabiished Nov. 6 1917 L- iManager: E. Suksi " Telephoncs: Office OS 4-4264 Editorlal OS 4-4265 Publlshed thrlce weekly^'TufesdÄys;:.Tl»ursclays and öUiiiiuajs; oy Vapaus Publishing Co. Ltd;. 100-102 Elm St: ''West. Sudbury, Ontario, Canada. j ' ] Mailing address: Box 69 ~ / Advertlslng rates upon Applleätioh. translatlons free of charge. Authorife^ assecond. c^ass raäU by the Post Office Oepkrtmeiit. Oltäwa, - and. for payjS^oH of pöätttge In caäh. > , TtLAtJSHINNAT Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk..$425 USÄ:ssa: 3 kk. 150 Suomessa : 1 vk.. $9.00 6 kk. $4.80 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25 '••'•-"^ • CÄNAD!ANilIANnUAGEi;R:RESSi • 11 CSJn kymmenes näytelmä juhla r ^ v " v i i k o n lopulla, perjantaina, lauantaina j a sunnuntaina' vietetään täällä Sudburyssa, F i n n i s h - h a a l i l l a , C S J : n kymmenettä vuotuista näy-telniäjulilaa, missä saadaan nähdä eri paikk^^kuntien näytteiijavoimien .esittämänä, peräti seitsemän yksinäytöksistä näytelmää. Vain kultiuui-iperinteidemme vaalimiseen todella syventynyt voimakas jär jestö. voi tällaisen häytelmäjuhlan vuosittain järjestää, ja kansalai semiAe voivatkin olla ylpeitä ;^iitä; että meillä on tällainen elinvoimainen k.ulttuurijärjestö. ^Tosiasia nimittäin on, ettripSytelmätalde vie erittäin suurta osaa kansallisessa kulttuurieläfnässänime.' Näytelmien esitys avaa - myös Taajoja mahdollisuuksia s i i h ^ v k i i n t y n e i l ^ miehille ja naisille luontaisten lahjojensa kehittämiseksi j a kasvattamiseksi. Täten voidaan todeta, että näiUäi^iytelnuljub^^^ on tavattoman suuri merkitys kult- , tuuritoiminnan kannalta katsoen. ' Me/^udburyJ^^ että saamme taas tilaisuuden seurata eri paikkakuntien näyttämövoimien suo ritutaijä.ja-esityksiä. K u ^ 7 erilaista näytelmää — ja nuden.jöuiäissa kaksi t&sä maassa syntyneeseen j a kasvaneeseen sukupolveen lukeutuvan kansalaisemme kirjoittamaa näytelmää — m in se takaa meille todella, arvokkaita tilaisuuksia. Niiden ar\'o on sitäkin suurempi sen vuoksi; että näytelmäjuhlaan satojen mailien päästä tulevat näyttelijät pyrkivät luonnollisesti antamaan parastaan. : Näytelraäjahialla on kuitenkin toinenkin, erikoisesti näyttelijä-voimiamme kiinnostava merkitys. Näissä näytelmä juhlissa he saavat tutustua "vieraspaikkakuntalaisten" suorituksiin ja esitystensä tehos-tuskeinoihin, mikä auttaa luonnollisesti näyttämötaiteen kehitystä seu-ranäyttämöilläinme yleensä. Toiseksi eri paikkakuntien näyttelijät pääsevät henkilökohtaiseen kosketukseen toistensa kanssa, mikäAsel-lalsenaan lujittaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tehostaa siten näytelmätoimintaa. Tärkeätä on vielä se, että näyttelijöillä on näiden juhlien yhteydessä tilaisuus pitää oraa, kokouksensa ja vaihtaa mielipiteitä viralli-sessakio muodossa siitä, miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tätä kulttuuritoiminnan alaa edistää. Tässä mielessä jaetaan myös "os-k a r i t " kulloinkin parhaiten opnistuville . n i in nais- k u i n miespääosien esittäjilleni pikkuosien esittäjille jne. Tällaiset palkinnot j a huomaa ' vaisuudenosoitukset kuuluisivat luonnollisesti kaikille niille näyttc- •^lUoUie']a'ohJäa}iUe;ioikä f^liaishn suuritöisiin näytelmä j u h l i i n osallistuvat, mutta KiHi ''kaikkia ansioituneita" ei voida koskaan palkita, : n i i n nämä "Oskarit" jaetaan tuomarien parhaan käsityksen j a ymmärryksen mukaan parhaiten esityksissään onnistuville, jotka tulevat symboolisesti puhiien saamaan '"Oskarinsa"! kaikkien seuranäyttämö-töimintaamme osallistnvlen :kunniaksi. ' 7assä,m^^ me ten'ehdimme mitä lämpimämmin viikon lo pulla pidettäviä CSJ:nnäyteimäiuhlia j a toivomme n i i l l e hyvää menestystä jsekä väkirikasta yleisökannatusta. iPääsiäismietteitä Tämäirviikon lopulla vietetään täällä Canadassa. kuten moniissa muissakin maissa, kristillisen kirkon yhtä suurinta j a ilmeisesti vanhinta juhlaa, Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi. Pääsiäinen on, kuten sanottu, vanhin kaikista kristillisistä juhlista, sillä-sitä on vietetty ajanlaskumme ehkä ensimmäiseltä tai varmasti jo toiselta vuosisadalta alkaen. Pääsiäinen on: n;s. " l i i k k u v a " kirkonpyhä, jonka mukaan mm. .laskiainen, helatorstai ja helluntai liikkuvaat. Tämä liikkuvuus johtuu siitä. etta. k i r k on piireissä' syntyi toisen vuosisatamme keskivai heillä ankara r i i t a pääsiäisen ajasta, vaikka tämä j u h l a onkin kristill i s en kirkoii vanhin juhlapäivä. Itämainen kirkko vietti pääsiäistä juutalaisten hisankuun 14 päivänä, j o l l o in oli ikivanha juutalaisten pääsiäinen. Länsimanen kirkko vietti sen sijaan pääsiäistään viikkoa myöhemmin e l i seuraavana sunnuntaina. , ' ' R u t a ratkaistiin Nikean kirkolliskokouksessa v. 325 siten, että itanojainen käsitys hyljättiin, omaksumatta kuitenkaan mitään varmaa e l i pysyväistä päivää Jeesuksen ylösnousemuksen muistojuhlaksi. Sen sijaan sovittiin, että pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Tämän Salomonin ratkaisuun verrattavan päätöksen ansiosta vaihtelee pääsiäisen aika niin, että se voi o l la aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä: Tämänkertainen pääsiäisemme on siis myöhäisellä puolella, vaikka ei myöhäisimmillään. Kuten edelläsanotusta jo ilmenee, juutalaiset ovat viettäneet pääsiäistä vieläkin kauemmin k i l i n kristillinen kirkko. Pääsiäinen (Pas-sah) oli juutalaisten suurjuhla Israelin kahsan Egyptistä lähtemisen m^uistok^i.' Itämaisten paimentolaisten tiedetaän^iettäneen pääsiäistä jo vuosituhansia: He viettivät, sitä keskikeväisen täydenkuun aikana, mutta EUrdoppaan j a eritoten >, Pqhjoiä-Euroopah maihin sekä Amerikkaan on pääsiäinenvtiillut kristinuskon mukana. Nimi pääsiäinen johtuu sanasta "jiäSstS" j a tarkoitetaan sillä p^^^^ Vanhanaikaisten suomalaisten käsitteiden mukaan pääsiäinen o li — pitkäperjantaineen ja lankalauantaineen — vuoden pahinta aikaa. Koko ilma oli s i l l o in täyniiä taikuutta. Sen käsityskannan mukaan uskottiin -~: ja uskotaan ehkä vieläkin — että jos pääsiäisen aikana pannaan mcrkiile esimerkiksi tuulen suunta, s i l l o in tiedetään aivan varmasti sääasiat tulevan seitsemän viikon ajaksi. Siitä (pääsiäisen l u u l e n suunnasta) tiedetään, myös minkälainen on marjavuosi, tuleeko hyviä mustikoita, mansikoita j a muita marjoja (mikäli ei Cop-per C l i f f i n "krääsä" pääse kortteja sek^ttamaan). Pääsiäistuulen suunasta tiedetään myös miten kukat ensi kesänä kasvavat. Päälsiäisen aikana voidaan navetasta yllättää joitakin pahansuo-paisia ihmisiä -r- naapurin naisia tietysti — . j o t k a leikkelevät viiluj a karvatukkoja sekä nahanpalojakin elukoista oman karjansa parantamiseksi ja terveenä pitämiseksi. Varsinkin Pohjanmaalla, Suomessa, liikkuiyat kaikenlaiset trullit, karjaa noituqnassa: Sitäpaitsi tiedetään, että jos on "pirttipääsiäinen on myös paitahelluntai". Jos tuuli pu-haltaa. paäsiaisenä pohjoisesta, silloin riittää kylmiä seitsemän viik-vk9ai; «li^ helluntaihin astir Siksi on helluntainakin oltava paksu paita p88113.}Emius^^ kuitenkin pääsiäisaamun auiinko: jMatiril^ selkeältä taivaalta, on tulo.ssa poutainen Claes Thunberg 70-vuoiias HuhUkuuh 5. päivänä täytti 70 vuotia Suomen luislelukuningas ja .vaiKkicn aikojen luistelumestari.i viisinkertainen olympiavoittaja ja yhtä "monia kertaa maailmanmesta-uustittelin vallannut Claes Thun-oerg. Nasser-mielenosoitusta tuliteta liin Syyriassa Damaskos. — Syyrian, Yhdistyneen Arabitasavallan ja Irakin: väl i l l e muodostettavasta liittovaltiossa käytäviä neuvotteluja ei voida jatkaa ennen kuin ilmapiiri on puhdistunut ja yhtenäisyys palautunut liiton puolella olevien välille Syyriassa, sanoi maan tiedotusministeri Jamal Atassi viime viikolla Damaskoksessa. Neuvottelujen päämäärään — huhtikuun 6:ntcen - - ei ole vielä kuitenkaan tehty muutosta, kertoi tiedotusministeri Syyrian viranomaisten ja vierailevan algerialaisen- valtuuskunnan pitämän kokouksen jälkeen Kahdeksantoista tuntia kestävä ulkonaliikkumiskielto julistettiin maanantaina Damaskoksessa Algerian valtuuskunnan saapumista seuranneiden mielenosoitusten johdosta. Ilmoittaessaan kiellosta sanoi s i säministeri ja uusi apulaiskenraali-kuvcrnööri Amin el Hafez sen olevan voimansa siihen saakka, kunnes uusi määräys annetaan. Samalla kiellettim-myös mielenosoitukset ja viittä useamman ihmisen kokoontuminen. Keski-Idän uutistoimisto kertoi tiistaina, että' tuhansia ylioppilas-mielenosoittajia.- tulitettiin maanantaina heidän kokoonnuttuaan Damaskoksessa olevan armeijanesikun-nan eteen osoittamaan mieltään välittömän liiton puolesta. Syyrian pääkaupungista tulleissa uutisissaan uutistoimisto sanoi myös viranomaisten päättäneen keskeyttää Damaskoksen yliopiston toiminnan toistaiseksi. fiiiiiiiiiii "USAn imperialismi on vastuussa Pholsenan murhasta Vientiane. — Laosin edesmen-neene u 1 k o ministerin Quinim Pholsenan perustama progressiivinen puolue sanoi radiolähetyksessään, että amerikkalaiset imperialistit olivat vastuussa ulkoministerin murhasta. Lähetys välitettiin Laosin Neo Lao Haksat-liikkeen radioaseman kautta Sam Neuasta; Laosin luoteis-os.- ista. Syytökset esitti Tshampao Vantanavong, Pholsenan puolueen varapuheenjohtaja; Hän kehoitti kaikkia puolueen jäseniä "taistelemaan amerikkalaista imperialismia vastaan puolueen pää määrien — puolueettomuuden ja rauhan — varmistamiseksi'". T U N N E L M A JÄNNITTYNYT Viikko sitten maanantaina salamurhan uhriksi joutuneen Laosin ulkoministerin Quinim Pholsenan vaimo, joka myös haavoittui hyökkäyksessä, oli keskiviikkona puolisonsa ruumiin vieressä vuoteessa ar-vohenkilöiden ja diplomaattikunnan jäsenten kulkiessa ohi. Rva Pholsena haavoittui jalkoi: hin henkivartijan ampuessa hänen mieherisä. Suuri ihmisjoukko kulki ruumiin ohi jättäessään ulkoministerille viimeiset jäähyväiset. 19-vuotias salamurhaaja, joka on Laosin^ puolueettomien armeijan sotilas, on sotilasviranomaisten hal-lu. ssa j a hän on tunnustanut lekom. sa. Jännittynyt tunnelma vallitsee Laosin pääkaupungissa murhateon johdosta. j a lämmin kesä ja ainakin kirkas ja aurinkoinen pääsiäispäivä, että rouvat ja^-herrat, neitoset ja .perheenäiditkin pääsevät "pääsiäis-paraatiin" uusia hattujaan näyttä; mään ja niitä toisiin sellaiäiin vertailemaan. N i i n , nykyajan pääsiäiskuvaan kuuluvatkin saumattomasti uudet kesäpuvut kenkineen ja hattui-neen sekä "muotiparaatit", mikäli ei ilmojen, herra sekota kortteja tältä kohdalta. ' Ja mikäli pääsiäisen nimelle halutaan antaa modernia merkitystä, s i l l o in tulee ennen muuta mieleen koko ihmiskunnan toivomus sodan vaarasta pääsemiseksi.. Toivomme siis rauHanomaista ja •tahtoista sekä aurinkoista ja muo-tiparaatille otollista pääsiäistä sekä koululaijsille virkistävää pääsiäislomaa ja kaikille tämän lehden lukijoille ja kansalaisillemme yleensä. Muistakaamme vielä kevätva-rusteita ostaessamme niitä liikkeitä, jotka ilmoittavat lehdessämme ja siten osoittavat käytännössä, että he todella arvostavat liiketutta-vuuttammc. ' T a l j o i i on kä-sltly vilua jä^nilkää Balkanin vuo: l i l a taistellessa . . ." on laulu, jonka voi sanoa kalkkien tuntevan. PalJQir harvemmat tietävät, mistä sodasta oli kysymys suomalaistenkin taistellessa "toisella puolella Tonavan". Itse' asiassa tämä Turkin tai Balkanin sota merkitsi Bulgarian vapautumista SOOvuotiscsta Turkin vallasta. Tästä sodasta on kulunut 85 vuotta j a bulgarialaiset laskevat valtionsa_sa9«een uudelleen itse-, näisyytcnsä täsmälleen maalis' kuun 3. päivänä 1878 -eli 85 vuotta sitten. S U O M A L A I S T E N PANOS tässä sodassa oli Suomen Kaartin osäTT listuminen siihen Venäjän armeij an joukko-osastona. Venäjän tsa-r i s n i i l l a o l i oma^ laskelmansa ryh':;; tyessään taisteluun Turkin valtaa' vastaan, se e i rientänyt bulgarialaisten avuksi rakkaudesta slaavi-' l a i s ia veljeskansaa kohtaan, vaan ensi kädessä se pyrki omien asemiensa lujittamiseen Balkanilla. TÄSTÄ HUOLIMATTA vuosien 1877—78 venäläis-turkkilainen sota oli Bulgarian kansan kehityksen kannalta syvästi edistyksellinen. Sen tuloksena bulgarialaiset saivat vapauden, joka auttoi aikansa eläneen, taantumuksellisen feodaalijärjestelmän ' hävittämisessä Balkanin niemimaalla. T U R K K I L A I S V A L L A N A L KU Kun osmanit eli turkkilaiset aikoinaan . lähtivät valloitusretkille Balkanille, jaksoivat bulgaarit vastustaa heitä yli kymmenen vuoden ajan. Monista ankarista taisteluista huolimatta' koko Bulgaria joutui vuonna 1396 Turkin alistamaksi. Orjuus koitui katastrofiksi Bulgarian kansalle. Bulgaarien valtio joutui jo syntyvaiheistaan lähtien (vi 680) sotimaan bysanttilaisia vastaan, jotka eivät halunneet sopeutua siihen tosiasiaan, että Rooman valtakuntaan aikoinaan kuuluneeseen Balkanin niemimaan osaan oli muodostunut uusi valtio — Bulgaria. -7 Bysnattilaisten ohella myös tataarit, kumaanit, normannit, jopa länsieurooppalaiset ' ristiretkeläiset .hyökkäilivat Bulgarian kimppuufl.. Silti bulgarialaisten onnistui rakentaa henkinen j a aineellinen kulttuurinsa huomattavan rikkaaksi. Jo vuonna 855 laadittiin omintakeinen' slaavilais-bulgarialainen "kirjainfts-lo, ns. l y y r i l l i n en kirjoitus. Jo tuolloin syntyi merkittävän runsaasti: bulgariankielistä kirjallisuutta. Turkkilaisten valloitus keskeytti Bulgarian kehityksen. Joutuminen Turkin orjuuteen on kaikista B u l : Sarian kansan kokemista iskuista raskain. Maan taloudellinen ja si: vistyksellmen kehitys jäi vuosisadoiksi pysähdyksiin. Bulgarian kansa eli orjuudessa melkein täydet viisisataa vuotta. Tänä aikana, vapaiden kansojen voidessa kehittyä ja pyrkiä eteenpäin, Bulgarian kansa joutui elämään äärimmäisen vaikeissa oloissa. Osmanit. olivat henkisen kehityksen, kulttuurin ja taloudellisenkin toimeliaisuuden kannalta jäljessä Bulgarian kansan tasosta. Kuitenkin bulgarialaisilta riistettiin oikeus omaan kulttuuriin. Se ei saanut pitää omaa vanhaa kirkkoaan eikä harjoittaa kansanopetusta. Turkkilaiset yrittivät pakottaa bul- '^arialaiset kääntymään islamin usr koon ja eräällä alueella, Rhodopen maakunnassa heidän onnistuikin saada pysyvä muutos aikaan. Tänäkin päivänä runsaat puoli miljoonaa rhodopelaista, jotka puhuvat vain bulgariaa eivätkä ymmärrä sanaakaan «turkkia, tunnustaa islamin uskoa j a pitää itseään ei-bulgarialaisc-na väestönosana. Vasta toisen maailmansodan jälkeen rhodopelaisct ovat tulleet mukaan Bulgarian yhteiseen elämään. röOO-luvulle asti turkkilaiset kantoivat "veriveroa" ns. "bolgarum"- vcroa, johon vedoten he ottivat väkipakolla 4—5 vuoden ikäisiä poikalapsia koulutettaviksi raakuudestaan kuuluisiin janitsarijoukkoihin. VASTARINTALIIKETTÄ Bulgarialaiset eivät kuitenkaan a-listuneet ilman muuta. E r i puolilla maata syttyi yhtenään .kapinoita laajimmat niistä tapahtuivat vuosina 1403, 1598, 1686, 1688, 1737. Haidukki-liike, joka alkoi kehittyä välittömästi jo turkkilaisten vallattua maan, oli eräs vastarinnan muodoista. Haidukit muodostivat ryhmiä ja valitsivat päällikkönsä äänestämällä. Huhtikuun lopusta, j o l l o in puiden vahva lehvistö antoi varman näkösuojan, aina syyskuun puolivaiheille asti haidukit asuivat vuorilla ja tekivät sieltä kostoret-kiään. Talveksi he kätkivät aseens a ' j a piiloittelivat kylissä, missä heillä oli kaikkialla avustajia ja yh-dysmiehiä. On syytä korostaa, että haidukkiosastoissa oli paljon naisia, eräät jopa päällikköinä. Osastoissa vallitsi tiukka k u r i . Haidukit eivät antautunet , koskaan turkkilaisille elävinä. Myös sivistysr^ntamalla bulgarialaiset tekivät voimakkaasti vastarintaa. Turkkilaiset- surmasivat maan valloittaessaan Bulgarian vanhan feodririaristokratinn viimeiseen mieheen^ siksi hulgarialaisen kuittdu-l i n säilyttäminen jäi rahvaan tehtä- /bKäi: Iällä kulttuurilla on selvä cansallinen ominaisleima, se shun-autui turkkilaisia vastaan j a tähtäsi kansallisen itsetunnon säilyttämiseen bulgarialaisissa. Osmanit hävittivät kaupunkipaikkojen ja, maalaiskylien bulgarialaiset kirkot ja koulut, mutta vuorten kätköissä olleet kirkot j a luostarit f säilyivät: j a ne muodostuivat orjuudenajan kult- Uiurikeskuksiksi. Mm. nyttemmin :a nsallismuseoksi järjestetty; joitakin vuosia sitten^lOOO-vuqtisjuhlaan-sa viettänyt Riian luostari suoritti hyvin merkittävän työn bulgarialaisten kansallisen itsetunnon ylläpitäjänä. Luostareissa opetettiin salaa turkkilaisilta luku- ja kirjoitustaitoa bulgarialaisille, joskin opetuksesta pääsivät osallisiksi vain suhteellisen harvat. Luostareissa myös kirjoitettiin uusia, etupää^Rsä uskonnollisaiheisia kirjoja, joita levitettiin käsikirjoituksina kansan, keskuuteen. 18. vuosisadan lopussa ja 19. vuosisadan alussa T u r k i n valtakunta alkoi heikentyä, uusien markkina- ja finanssisuhteiden painostuksesta turkkilainen feodalismialkoi rakoilla, Sen ansiosta bulgarialaisten taloudellinen asema pääsi vähitellen kohoamaan. Monet bulgarialaiset käsityöläiset ja kauppiaat vaurastuivat. Maahan ilmaantui,varakkaita kaupunkeja j a kyliä". - B U L G A R I A N K A N S A L L I S EN E L P Y M I S E N AIKA Vuonna 1763 bulgarialainen munkki Paisi kirjoitti j a monisti käsikirjoituksina pienen kirjasen j o l le hän antoi nimeksi "Bnlga-rialais- slaavilainen historia". Se oli kiihkeä kehotus bulgarialaisille muistaa kunniakasta mennei-. syyttään, oivaltaa, arvokkuutensa kansakuntana j a taistella oikeuksiensa puolesta, pyrkiä vapauteen. Tästä kirjasesta alkoi Bulgarian kansan elämässä kansallisen elpymisen kansi — bulgaria-laisuuden renessanssi; Bulgarialaisundcn elpyminen tapahtui useilla eri aloilla. ; Ensimmäisenä on mainittava Bulgarian kulttuurin elpyminen. Vuonna 1870 T u r k i n sulttaani julkaisi asetuksen, jolla pei-ustettiin itsenäinen. Kreikan patriarkasta . riippumaton bulgarialainen kirkko. Tällä oli ' s u u r i merkityt vapaustaistelun vastaiselle kehitykselle. Bulgarian ortodoksinen kirkko on nimittäin esittänyt edistyksellistä osaa bulgarialaisten kansallisen itsetunnon säilyttäjänä j a myöhemmässä vaiheessa kansan vapaustaistelun tukijana. Bulgarialaiset munkit olivat kaikkein aktiivisimpia bulgarialai-suudeii renessanssin eteenpäinviejiä. Munkit kirjoittivat kirjoja, opettivat kansalle luku- ja kirjoitustaitoa monet lähtivät ase kädessä taistele- 'maan..: • ,•, • Bulgarialaisuuden elpymisen toinen suunta vaikutti talouselämän kehittymiseen. Bulgarialaiset saattoivat käyttää omaksi edukseen Turkin markkinoiden laajuutta. Bulgarian kauppa alkoi kehittyä. Bulgarialaisten aineellisen kulttuurin kehitys kääntyi nousuun, vaikkakin äärimmäisen hitaaseen. K A N S A N N O U S UN V A L M I S T E L UA Bulgarialaisuuden rcncnssanssin kolmannen ja tärkeimmän alan mupdosti kansan aseellisen taistelun kypsyminen turkkilaisia vastaan. Vähän kerrallaan laajentuneen aseellisen vastarinnan vaiheet olivat pitkät ja raskaat, mutta se kasvatti pystyviä kansanjohtajia. Pitkän tauon jälkeen alkoivat taas kapinat leimahdella; Maan rajojen ulkopuolella muodostetut taisteluosastot tulivat uudeksi lisäksi kansan aseelliseen tais- .i:.^auii. Osastoja muodostettiin ja koulutettiin etupäässä naapurimaas-i sa Romaniääsa^ joka oli vapaa valtio ja antoi monenlaista apua bulgarialaisille vallankumouksellisille. Kokemus osoitti näille vapaustsusf; teli j o i l l e että heidän kuvitelmansa olivat vailla todellisuuspohjaa. Nähi^. t i i n , että vain hyvin vahnisteltu kansannousu voi tuoda Bulgarialle vapauden. - Seuraavassa vaiheessa vapaustaistelijat ryhtyivätkin valmistelemaan laajaa kansannousua. Bukarestissa perustettiin Bulgarian Vallankumouksen Keskuskomitea johtamaan kansannousun valmistelua. Kansannousua valmisteltiin tarmokkaasti Miehiä värvättiin ja heitä harjaannutettiin salaa aseiden käyttöön. A-seiden saanti osoittautui äärimmäisen vaikeaksi lähinnä varojen puutteen vuoksi, j a nekin vähäiset varat o l i saatu vapaaehtoisella keräyksellä kansan keskuudesta. Kapina, Bulgarian kansallisen vallankumouksen suurin tapahtuma alkoi huhtikuussa 1876, mistä syystä Bulgarian historia nimittää sitä Huhtikuun kapinaksi. Kansannousu käsitti miltei koko maan. Kansa taisteli rohkeasti j a sisukkaasti, mutta jo välittömästi kapinan leh mahdettua lieklciin havaittiin voi- 'mat epäsuhtaisiksi. Turkkilaisilla o l i valtava ylivoima. Kansannousu kesti noin kaksi viikkoa^ mutta se tukahdutettiin: Turkkilaiset panivat toimeen ennenkuulumattoman terrorin. Bulgarialaisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden aivion mukaan osmanit surma^ sivat tuoii huhtikuun aikana j a sen jälkeen y l i 30.000 ihmistä ei ainoastaan miehiä, vaan myös naisia, lapsia ja vanhuksia: Y l i 12.000 bulgarialaista joutui vankilaan. Turkkilaiset polttivat 80 kylää ja kaupunkia, 200 kylää ja kaupunkia he ryöstivät tyhjiksi. . Turkkilaisten mielivalta ja raakuudet järkyttivät Euroopan omaatuntoa. Lukemattomat ajan merkkihenkilöt, mm. kirjailijat Tolstoi, Dostojevski ja Turgenev Venäjällä, k i r j a i l i ja ;Victor Hugo Ranskassa, vapaustaistelija Garibaldi Italiassa nousivat puolustamaan Bulgarian kansaa. Englannin työväenpuolueen johtaja Gladstone kirjoitti Bulgarian puolesta kirjasen. Vuosisatojen vieriessä Bulgarian kansa o l i saanut monenlaista apua Venäjältä. Huhtikuun kapinan jälkeen jäi Venäjän apu ainoaksi toivoksi. Huhtikuun 24 päivänä 1877 Venäjä julistikin sodan Turkille. Siitä tuli Bulgarian vapaussota. B U L G A R I A N VAPAUSSOTA Sota jatkui melkein kokonaisen vuoden. Taisteluihin osallistui y l i 7000 bulgarialaista sotilasta,- pääosaltaan entisiä maanpakolaisia, jotka olivat muodostaneet oman jouk-k( H>sastonsa Venäjän armeijan yh-teyteen^ . Sodan vaiheissa syntyi suuria ja raskaita taisteluja, merkittäyimmät niistä olivat Plevnan linnoituksen piiritys j a taistelu Shipkan sodan omistamisesta Balkan-vuorilla. Plevna eli bulgarialaisittain Piev-en on Bulgarian pohjoisosan keskus. Turkkilaisten sotapäälliköllä Osman Passalla oli linnoituksessa lähes 15.000 miehen armeija. Kaupungin piiritys ja taistelut kestivät melkein kaksi kuukautta. Venäläisten menetykset Plevnan edustalla nousivat y l i 20.000 miehen. Suomen Kaartin pataljoona osallistui taistel u i h i n Gomi Dubnjakin kylän lähettyvillä. Plevnan valloituksen jälkeen Venäjän joukkojen oli kuljettava 2000 metrin korkuisten Balkanvuorten y l i . Venäläiset olivat jo aikaisemmin saaneet haltuunsa Shipkan sodan — ainoan tien jota voitiin käyt-i i i i i i i ' jiil06tt Vi Tuskin mikään täinan vuosisadan oikeadenkäynti, Nyrnbirgin sotarikollisten pltkäveteisti asi-ainkasittelyä Inkuanottäniatta^ on herättänyt yhti paljon Iraomlota ja asiallisia kommentteja knin Jii-ius ja Ethel Rosenbergfal'vastaan nostetta vakollbkanne Yhdysvalloissa iSSli lVinin jaiuki ; ayain-.^ kohta sattui liojitikttiin 6. piiviUle 1953J Jolloin kaikki armonano-muspyynnöt ,o^ lopaUisesU hyl^t-ja teloitus.~,l&InnS_M|$i^ todisteiden pohjalta ^tapahtui «Uikotnolissa ttol^^l^ den osalta kesäkään 19 päivänä 1953. OIKEUSMURHA VAI EI? New Yorkissa toimiva asianajaja, liberaaleihin lukeutuva Frank J . Stone, joka ei edusta mitään poliittista kantaa tai i-yhmittymää, ryhtyi viime helmikuussa penkomaan Rosenbergin jutun asiakirjoja j a on nyt tullut siihen tulokseen, ettei s i tovia näytteitä puolisoiden ^ Syyllisyydestä esitetty koko oikeudenkäynnin aikafia. Jutun tuomarina toiminut Gerhard F. Kaufman, joka coko oikeudenkäynnin' ajan. o l i po-liisivartioston suojelemana, on nykyisin murtunut mies. Hänen taakkansa on raskas: kantaa, koska hän mahdollisesti painostuksen alaisena toimi vastoin lain ja oikeuden yleisiä periaatteita. Hän ei.kuitenkaan ole koskaan myöntänyt' tehneensä ainoatakaan juriidista virhettä. Tuomari Stone puolestaan huomauttaa täysin objektiivisena tarkkailijana että ainoana todistajana - jutussa ssiintyi David Greenglass, Ethel Rosenbergin veli, joka sinänsä oli jää^ v i . Sangen epäilyttävältä tuntuu myös se että David Greenglass joka oli koko väitetyn vakoilutoiminnan avain ja alkuunpanija, pääsi jutusta suhteellisen vähäisellä vankeusrangaistuksella, kun sen sijaan Julius j a Ethel Rosenberg joutuivat teloitettaviksi. Stone väittää edelleen, &ttä David Greenglass volisi saanut huomattavia rahasummia tuntemattomilta lähettäjiltä heti todistusaineistonsa julkituomisen -jälkeen. Lähes kolme kuukautta kestävis-. sä kuulusteluissa Julius j a ' Ethel Rosenberg kiistivät kaikki syytökset, eikä heiltä koskaan tavattu mitään kompromettoivaa aineistoa. Vain se, että he'tnnnustivat. olevansa sekä juutalaisia että mielipiteitään kommunistisia, riitti sen ajan kiihkeässä ilmapiirissä viemään heidät sähkötuoliin. David Greenglass in lisäksi jutussa mukana ollut toinen avainhenkilö pucrtoricoloinen Morton Sobell sai pitkän vankeustuomion, mutta armahdettiin myöhemmin. Rosenbcrgien saamaa kuolemantuomiota puntaroidessaan 'ovat 60- luvun oikeusoppineet miltei sata- ' " - V I M I ) y pioscnltisesli asettuneet sille kannalle, että kysym.vK5>t!>aa 0.1 •'r' , valimen tai edeltäkäsin järjestetty' oikeusmurha. Vertauskohtina m'äi- , nittakoon, että maailman kuuluisin ' atomivakoilija Klaus Fuchs sai välA' 14 vuoden vankeustuomion ja tOi-saältac taas Neuvostoliiton alueelta ala^ amtputtu ilmavakoilija Pow^r^ vapautettiin vain lyhyen v^nkeds-kauden jälkeen. RauhänaikaiiiäH' ns. teollisuusvakoilu, kohdistukoph-se* vaikkapa~atomi- ja sotatarvikete-. oUisuuteenkin, ei'. missään idän' täi' lännen maassa ~ole toisen maailmansodan jälkeen johtanut kuole^' mantuomioon -— Rosenbcrgien tiä-' pausta lukuunottamatta, "" NAISTEN JA LASTEN TtlAGEDIA . i z i 4 s tää Balkanin vuorten ylittämiseen. Kun turkkilainen sodanjohto lähetti Plevnassa piiritettynä olevan armeijansa avuksi 30.000 miehen suuruisen armeijan, joutuivat Shipkaa puolustaneet 5500 miestä, joukossa myös 5 bulgarialaista Venäjän armeijaan kuulunutta yksikköä,' käyr mään ankaria torjuntataisteluja. Lähes 4000 miestä sodan 5500 puolustajasta kaatui tai haavoittui mutr ta Turkin armeija lyötiin takaisin. Shipkalla j u h l i t t i in voittoa, sillä tämä taistelu ratkaisi ^sodan lopputuloksen. Shipkan taistelujen jälkeen myös Plevnan linnoituksen turkkilaiset joutuivat antautumaan. Seuraavassa vaiheessa Venäjän joukot saavuttivat useita voittoja, armeija marssi kohti Turkin pääkaupunkia Konstantinopolia. Turkki pyysi rauhaa. Aselepo solmittiin tammikuussa 1878. Bulgariasta tuli vapaa maa/ Rosenbcrgien arvoitus, johon n y kyinen tutkimus yrittää p a r h a ^ i^ mukaan luoda lopullista ratkaisua; muodostui kymmenen vuotta sitt$n^ suuralta osaltaan kolmen naisen * ^ kahden viattoman lapsen murhenäytelmäksi. Y l i kaksi vuotta kestä-_ ( necn fyysisesti'ja henkisesti kidut-- lavan prosessin aikana Rosenbi^i*-^' gien koko suku sai kouriin tuntuvasti kokea, mikä on epätietoisuuden piina. Pieniä lapsia s y r j i t t i i i i' kaikkialla ja nuorempi heistä s a i ' vaikean hei moshokin jouduttuääh' toverien pahoinpitelyn kohteeksi'' vakoilijakonnien" jälkeläisenä.' Rosenbcrgien epätietoisuus kohtalostaan haihtui kuitenkin huhtikuun alussa, j o l l o in mitään pääsyä' sähkötuolista ci enää ollut odotetta- . vissa, mutta tuomion täytäntööripa-'' no viivästyi sittenkin vielä viidellä'- ' viikolla. Ethel Rosenberg asteli: Äuolemantuoliin pystypäisenä • jä" huulillaan halveksiva hymy, jonka' kohteesta jokainen sai tehdä omaiV jbhtopäätelmänsä. Julius oli kalpea j a vakava, mutta ' henkisesti täysin' murtumaton. - • • Ethelin veljen — ilmiantaja Greenglassin — vaimo Ruth Grfeeh-glass, joka lopuksikaan ei saanut . minkäänlaista rangaistusta, luhistui' ; henkisesti heti tuomion tultua Hov puUisesti vahvistetuksi. Hänen her-' monsa*^ säröilivät ja ennen pitkää . hän vaipui alkoholin ja huumausaineitten orjuuteen, josta e i enää ol- 'ut nousua; Hän ei • enää elänyt kauan Rosenbergicn kuoleman jälkeen. EHielin äiti o l i sitävastoin rakennettu lujemmista aineksista j a hän ryhtyi hoitamaan lapsia aina vuoteen 1959 saakka^ saaden vuosien varrella vastaanottaa melkoisia a-vustuksia sellaisilta tahoilta, jotka olivat-vakuuttuneita törkeästä oikeusmurhasta. Hänen oli kuitenk i n muutettava sekä nimeä että a-suinpaikkaa, koska sekä hänen että lapsien elämä olisi muuten suuresti vaikeutunut. Vanhempien teloitus jätti herkkiin lapsensieluihin lähte- , mättömät jälkensä, sillä sekä M i chael että Robert olivat jo niin suuria, että he hyvin käsittivät, mitä o l i tapahtunut. Ethel Rosenbergin äiti samoin kuin IMichael j a Robert elävät yhä Yhdysvalloissa tuntemattomina ja Michael on ollut tuomari Stonelle / suureksi avuksi vaikeassa kampanjassa,' jonka tarkoituksena on vanhempien j a oikeusmurhan varjon hälventäminen.— E. S. M A A L L A Taloon oli tullut sulhanen puhe-ihtehen kera. Emäntä pistäytyy tupaan kahvia keittämään ja kehoit-taa tytärtään pitämään vieraille seuraa sillä aikaa. Tytär: "Näittekö te tullessanne siinä pellon kulmalla sitä suurta tunkiota?" Vieraat: "Kyllä myö näimme." Tytär: ' M i c oon tehnä sen." PÄIVÄN PAKINA Katsoo - mutta ei näe Niin, mitä "Look" kertoo Cana-dasta? — ^_Kirjoituksessa on monta värivalokuvaa, ja heti kirjoituksen^alussa, on lippumme taas .mäntymetsässä. Minulla ei ole mitään niäntymetsiä vastaan, mutta .tosissaan en ole koskaan nähnyt lippuamme mäntymetsässä. Uskonutta toimittaja y r i t ti antaa sellaisen kuvan lukijoille, käyttäen hyväkseen valokuvataidetta, että maamme ei ole paljoakaan muuta kuin suuri metsäalue. Jos minä yrHtäisin lausua rehellisen mielipiteeni siitä taiteesta, varmasti alkaisin kiroamaan. Voi olla niin että valokuvaaja, Douglas Kirkland, on nuori mies — sanotaan 4 tai 5-vuotias. Jos asia on niin, silloin voin antaa anteeksi häne|le sen kun hän yritti ottaa kuvan meidän parlamenttita-^ lastamme mutta sai- kameraansa vain auton takalamput, ja sen että Toronton Yonge Streetin kuvassa näimme vain ihmisten päitä ja osan raitiovaunusta jne. Jos nämä valokuvat ovat "taidetta", se on l i i an hienoa taidetta minun käsitettäväkseni, ehkäpä yhtä hienoa kuin libe-raalfpuolueen vaalltemput. - Yksi puoli näistä valokuvista' on sel\ii! Ne eivät missään mielessä anna todenmukaista kuvaa maastamme. > Mutta mitä kirjoituksessa on sar nottavana Canadasta? No, se alkaa kauniisti näin — "Canada ön epä-loogillinen maantieteen kannalta, historiallisesti epävarma, taloudellisesti heikko j a kansa on hajotettu". A r t i k k e l i on erään Ira Mothnerin kirjoittama ja hän on tehnyt tehtävänsä samassa hengessä kuin Laura Borgquistkin. Hän ihmettelee kun Canadassa on Amerikan' vastaisia ilmiöitä vaikka hän itse koskee useihin,niihin yksityiskohtiin jotka ovat päätekijöitä asiassa, m.m. amerikkalaisten kontrolli maamme taloudessa, Amerikan hallituksen sekaantuminen Canadan sisäisiin asioihin, Amerikan suhtautuminen Kuubaan ja amerikalaisten painos-us Cänadaa vastaan kauppa-asiois-iv^ Mutta kirjoittajan mielestä nä-mä ilmiöt eivät ole olcisllisia asian käsittelyssä. Meidän on vain kuulema ymmärrettävä toinen toistam-: mc paremmin ja jokaisen Canada-laisen päätoivomiis ön öllä hyväntekijänä amerikalaisille. Meidän on muistettava myöskin .^että "voi olla raiva^tuttaVaa . ''amerikkalaisille kuulla "puhetta, että^.Canädan".pi-, jtäisi vallata takaisin omat teollisuutensa". Mistä on puhe poliittisessa mielessä, se tulee esille vähän myöhemmin kirjoituksessa sanoilla "valtio-omistus teollisuusalalla ei ole likainen sana politikoille". Mothner sanoo myöskin, että. Ca-nadalla ei ole yhtään ainoata kansallissankaria tai mitään suurtapahtumia historiassaan mikä auttaisi maatamme kehittämään oman kan-sallishenkensä!, Hän Jätti tarkoituksenmukaisesti mainitsematta ken^ raali Brock ja hänen kansalliskaartinsa joka antoi amerikalaisille va-kiti| isen armeijan isommille jouk o i l l e selkään Queenston Height-s i l l a , j a myöskin valloitti Detroitin Intiaaniliittolaistensa kanssa. Voimme löytää n i in monta lifsäesimerkkiä maamme historiassa 6tta luulen MQthner tutkineen väärää historiaa, siis - U S A ui historiaa, ^etsiessään: ca-nadalaista sankaria. ' Uusi haju^tulee nenään kirjoituksen loppusanoista. - Vhteenvedossa, sanoo kirjoittaja että Canada pn paha poika, koska se ei ole ottanut vastaan ydinaseita Amerikalta. Hän muistuttaa meitä, että se on maam-nje velvollisuus NATO ja NORAD-söpiinuksiea mukaan. J a sitten hän puhuu maamme poliittisesta tilanteesta ja vihjaa, että kaikkein par-bajn, ratkaisu maamme ongelmiin olisi..,, jos liberaalipuolue tulisi val-taäin. Jaha!! ''j.Siis^ samassa amerikkalaisessa aikakauslehdessä on kirjoituksia kahdesta USA:n naapurista. Kirjoituksissa ilmenee se että molemmissa maissa o n olemassa Amerikka-vastaisia ilmiöitä, koska toinen maa on sosialistinen (Kuuba) ja toinen kapitalistinen (Canada), on kysyttävä miksi asia on näin? Syy ei voi olla näissä Amerikan naapurimaissa. Se on Yhdysvalloissa, ja tarkemmin vielä, Wall Sti-eetillä tai missä tahansa suurmonopolien hallinnot ovat niskan päällä. Ja aikakauslehdet, kuten " L O O K " ovat vain näiden, monopolipiirien 'hienopaperi-itSltenkannattajia". Jos julkaisu haluaisi rehellisesti tutkia ja kirjoittaa näistä asioista, sen pitäisi katsoa ensiksi itseään. Mutta, en usko että se koskaan tapahtuu. Julkaisut kuten "LOiCgSI^ katsovat vain, ja jos totuus, e i miel-^ l^tä niitä, ne eivät näe mitään. m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-04-09-02