Vapaus, October 28, 1952

              mm
1^'^- i i i i l ii
<fegän of Pinnisti Canadian»^ Ea^
cecond cjass niail by ttoe Post
Offlce DQjartsnent, Ottava. Pub«
: JlsJied thrlce weeWy: Ttaesdays
:!Z7iur8day8 and Satunlays t>7 Vapaus
Publishing Company %M^at> 100-102
E}m8t.W,,fiudbujry,Ont., Canada,
Teiephones; Surineu Office «rA2G«,
Eäitoxlzl Office 4'4265. Manager
£. £utei. Editor W. Eädund, MaiUng
addreiss; Box €9; Sudtvmry. Ontario,
Advertising rates ejfppc&tion.
TranOäilon iree i)t <itiä.Tge.
Cahadassa: l vSt. 7jOft 6 k i . 3/75
Vhdysvallolssa: 1 vk, 8X)0 G idic.;4.20
Suomessa "1 V2£, 8^ 6 kk;4,75
iUystäkään siitäy
i mbnoissä voicia t^h halu-emme
nyt puhu niistä mHjäÖnisb^
Me eipjme puhu misr ?
iiipuoliistuk-mielesisänune
-t
'^1
sitä haluaa^
auttamattomastt väärässä pauha-istunnossa
Albert \V>enia(rib^^
Toronto-St. Andrew) vastaan
äisyysarkumenteilla" siitäj että maakuntahallitus ei muka voi
koliottam^taaiitäa lisään ä ha^lJituksille,' Tä-'
oh; pötyä 'ja demagogia. Pääministeri Frost tietää
cuin tav^illi^^ kansailäiset> 'että yerot^^<^ jatkuvasti kq-
TVLTA « 8/|M»fi;TETA
y >.. Tutklooaanjme näitä esityksiä:
Ajatus jäJieenaseisturoisen jatJtamJ-jBcUi
ei öie uusi, eifcä, se.edesauta t a ­louselämän
v&iUiuttani;sta. Juuri mir
Utarlsointr vei yhdysvaltain elwno-jnjannjfkyiseen
kurja
täriiäJlä paraijtaa sitä ascistumrskam-panjalla,
pahennetaan tätä tautia..-
,-3- News No. 20. -
' ' '
M I J | ; T A » H A V A R A K K A I T A — '
lAPAhiOskvRSVVTTA
;•;,. yiidellä puolen siellä (Kenias-ia)
W'äö,obo valk^ riittävästi
ihmisiä piieiitä kaupunkia yärten; joi­den
mukavuusstaridartit/^
te/veys, moraalisuus uuttsriius;
« o v a t s i v i s t y n e e s s ä JEuroor
passa. • Jfakaen ICeniaii iieidän i(val-kpihjoisten),!
kanssa Oh v^isi miljoonaa
afrikkalaista. Jotka eliivät intellektu­aalisesti
kivikauden elämää... —
Globfe and Mali.
esvastuutj^ sanoessaan, ettei Ontarion ^maakuntahallitus
Icuntia. Kumoamat^ maakunta-iilahdoHisuusy
^6s se sitä tahtoo,; lisätä ttilojaah sel-m
3udbiiryn j a ^(;Kim-kun
Thcön kaivokset ja sulatbt.
vievät täältä rajan y l i Yhdysr
kuhiialJisyer
koii-sin-
.^inpahj>n ja,
lopuksi aikaan sei-M
myöntää, pienen osan
kunnille niistä verotu-
Ontarioni maäkim-että
maakuhtahäl-
1^ vallan näin
Sudbu-
Onta-
' •- rlon maakuntahallituksella on tilaisuus verottaa voittoilevia suuryh-
' enemmän iapua kunnallishallinnpille, ett^ kotienomista-tappavaa
kunnat isvcrokuormaa voitaisiin keventää.
)erg'oU tuhannesti oikeassa v^J^tiessaati QnUyion niaa-
, V ;rWritah?illituIweJta lisäavustusta kunnille, että kunnanhailintojen ei
talkitse hupnontqa palvelustaan, j a että kunnanvaltuustot voisivat ra­kennuttaa
vesi- ja likaviemärijohtbjaj sekä uusia kouluja, ja että kun-nallisvcrot
eivät kohoaisi, — kuten nyt on tapahtumassa vaan
^enisivat, kuten kaikki kotlenomistajat haluavat.
Kostovöitoil
on suloista". Myöa, sanotaan ja käsite-eisiin
turvautuvat vain hii(vinne0t ihmiset ja
hävinneet voimat.
Mutta tarkoitus oli puhua siitä koston "suloisuudesta". Kysy-kuten
aikaansa seuraavat lukijat ovat jo ehkä arvanneetkin
iLabor puolueen oikeistojohdon äskettäisestä kostoyoi-päivälehdet
meille tiedoittivat räikein otsikoin ja lainkaan
salaamatta.
Britannian Labor puolueen oikeistojohto kärsi
suorastaan murskaavan Tiäviön. Bevanin
joka on paljon lähempänä jäsenjoukkoja
puolueen yksityisjäsenten valitsemista
iästä paikasta kuusi. Oikeistxyqhtajin jäi näistä
stä tuli sivuutetuksi
Morrison ja <Hugh
miehenä jota ei saada
polttamallakaan pois johtokunnasta.
Selyvyyden vuoksi on mainittava, että Labor puolueen johtokun-an
enemmistön muodostavat vieläkin oikeistolaiset, johtuen se siitä.
Ltä n.s. ryhmä-äänet (unioiden, naisten järjestöjen ja osuusliikkeiden
suurelta osalta valitsemattomien oikeistojohtajain kont-
Publueejn yksijöjäsenten perusteella ralittayat johtokunnan
I jäsentä heijastavat kuitenkin jäsenjbukkojen todellista mie-oikeistpjol|
tajäin heidän käsissään kärsimä tappio oli asialli-uottamuslause
ja karvas pala Attleen ja kump. nieltäväksi.
Tästä johtuu, että oikeistojohtajat kutsuivat puolueen "kerman"
I parlamenttijäsenten — kokouksen ja tälle kokoukselle
tukkoon" ultimaattumi, jonka mukaan Be-kokousten
pito- ja arvpsteluoikeus. Ja
nauraa hän joka viimeksi nau
tiedä antautuuko Bevanin ryhmä
ohjelmalle äänettömän kannatuk-ehdottoman
varmoja siitä, että vaikka
inärrask. 4 pnä
Tulevan marrask. 4 pnä pidettä­vissä
Yhdysvaltain vaaleissa ei valita
maan presidenttiä suoranaisesti ja
välittömästi. Vaaleissa valitaan a i ­noastaan
presidentin valitsijamiehet,
jotka kokoontuvat jouluk. ensimmäi­senä
keskiviikkona Washingtoniin
toimittamaan muodollisen vaalin.
Koska valitsijamiehet valitaan puo­lueittain
pidetään jo vaalien jälki-senä
päivänä its&stäänselvänä asiana
kuka on valittu presidentiksi. Va­litsijamiesten
kokoontuminen on vain
pelkkä muodollisuus. Joka johtuu sii­tä.,
että Yhdysvaltain perustuslain
laatijat olivat aitä-mieltä, että kansa
kaikessa, laajuudessaan ei ole kykene­vä
valitsemaan maan presidenttiä
yälittömästi,. Jonka vuoksi he • laati­vat
yalitsijamiehistöä edellyttävän
lain. : ,. ••.•'•:'\^';-«-
: VaUtsiJamiehiä saa kukin valtio va­lita
niin monta kuin sillä on edusta­jia
;.edustajahuoneessa ja senaatissa.
Koska. senaatissa on 9S jäsentä ja
'edustajä;Wneessa.435 Jäsentä, vali­taan
valitsljamiehiä kaikkiaan 531.
kaksttoiitä suurinta.valtiota kykenee
.valitsemaan' presidentin jos niissä va-dokkaista
ei sai?i äänteni Enemmistöä,
jää presidentin, valitseminen edusta­jahuoneen
. tehtäväksi. Siten ei ole
tapahtunut sitten vuoden 1825.
Tämän järjestelmän rajoissa ori
. myöskin se mahdollisuus, että; maan
presidentiksi;, valitaan niies, joka ei
ole saanut yalitsijamtesyäaieLs^
ten enenunistöä.'kuten-tapahtui v^^^
slna 1876 Ja 1888;
' .Tulevissa: vaaleissa valittava presi­dentti,
astuu virkaansa tulevan maa-lisk.
4.pnä. ••• ^
(Jatkoa)
Vastoin tj-öväenpuolueea tpivorouk.
sla ja vakuutuksia ei aSarshaU-suun-nitelma
heljjottanut Englannin so­danjälkeistä
talouspulaa vaan päin­vastoin,
kärjisti tätä ja saattoi Eng­lannin
talouselämän entistä suurm-paan
epäjänjestykseen sekä lisäal «en
riippuvaisuutta YTidysvallolsta. Tä­mä,
suunnitelma joudutti Englannin
taloudellista ja poliittista alistumista
amerikkalaisille monopoUybtymUle.
: Englannin hallitsevat pirit eivät
tietenkään nähneet tätä vaaraa. NU-den
taantumuksellinen, imperialisti­nen
politiikka voimistui AMteTVpi-makkaain
kansallisen vapausliikkeen
ja Itä-Euroopan suurten yhteiskun­nallisten
uudistusten pelon vaikutuk­sesta.
Amerikkalaiset imperialistit
käyttivät hyväkseen Englannin hal­litsevien
piirien taantumuksellista,
imperialistista politiikkaa, alistaäk-seen
koko 'Englannin talouselämän ja
sen raha-asiat amerikkalaisten mo-nopoliyhtyihien
alaisiksi Ja Englan­nin,
taloudellinen riippuvaisuus Y h ­dysvalloista
antoi TJSA:n monopoli-yhtymille
vuorostaan mahdollisuuden
avoimesti sanella tahtonsa ©iglannto
hallitseville pireille niin poliittisella
kuin sotilaallisellakin alalla.
Huolimatta valkeasta taloudellises­ta
tilasta, ryhtyi Englannin työväen­hallitus,
joka kannatti Yhdysvaltain
Johtoxnlesten hyökkäyspolitUkkaa,
Washingtonln käskystä hillittömään
varustehtun. Englannin . parlamentti
hyväksyi, vuoden 1951 alussa, työ­väen-
hallituksen ehdotuksesta kol­men
lähinnä olevan vuoden varuste­luohjelman.
Tämä ohjelma edellytti
4,700 miljoonan puniian suuruisia so­tilasmenoja.
Tämä valtava varusteluohjelman
toteuttamirien pakotti työväenpuolu­een
johtomiehiä siirtämään Er^län-nin
teollisuuden tärkeknmät alat,
joiden tuotteita viedään lilkomaille,
sotatepllisuuden palvelukseen. Sota­teollisuuden
laajentaminen vaati te-ollisuusraaka-
atoeidentuormln lisää­mistä,
josta- Eriglannin oli pakko
maksaa dollareilla";' Koska Englannil­la
jp sitä enen oli riittämättömästi
dollareita, oli sotavarustelu Yhdys­valloille
hyvin edullista ja vaikiBiittl
entistä enemmiin Englannin raha-asioita
ja iisäsi maan (riippuvaisuutta
Yhdysvalloilta.
•Etsiessään ulospääsyä Valuutta- ja;
•fihanssipulasta, . ryhtyi EngÄiimii»;
:Utaan'^.kalkkl, saman; puplu^^^^ hallitus, supistamaan dollareilla inak-sija.,
mleh.et, ; S i l l ä vaalibsa -el; tarvita j-settavää tuontiaan ja laiajentanman
muuta kuin enemmistö äänLstä vientiään dollarivyöhykkeen maihin,
vähintään 286 valitsijamiehen äänet/ N^niä ponnistukset "elyät kuitenkaan
J<)sr sattuisi siten, että kukaan eh-~ jpiitaTieei in
Niinpä.^ päätti; Englanti .eslmerit&si
vuoden. 1952 ' ensimmälseh vuoslnel-jänJieksen
suurella vajauksella, mikä
johti kulta- Ja dollariresieryien vä-henenniseen
636 miljöphalla dollarii-la..
Nämä reservit olivat 3Q. päivänä
kesäkuuta. 1^2 noin .1685 miljoonaa
. dollariaU.s. ainoastaan 260 miljoonaa
korfeeärnpi'v\w syyskuun ta­soa,
ijplibinEngiannin hallituki oli
pakko, devalvoida punta, Ja 315 mil­joonaa
dollaria rxiin kutsuttua t a ­vallisuuden
vähimmäismäärää alem­pi.
/ v-;;;:
Amerikkalaisen viennin huomatta­va
lisääntyminen pimtavyöhykkeeri
maihin ja varsinkin ' Englannin do­minioihin,
oli eräs tärkeimmistä syis­tä
Englannin Ja koko puilta vyöhyk­keen
maksutaseen kroonllllseen kul­ta-
ja dollarlpulaän. Yhdysvaltain
vienti Intiaan on viimeisten vuosien
aikana lisääntynyt kaksi ja puoli ja
Etelä-Afrikan Liittoon melkein yh­deksän
kertaisesti; Aikakauslehti
"Steel" kirjoitti 19. päivänä' touko­kuuta
1952, että amerikkalaisten
mustametalllen ja niistä valmistettu­jen
tuotteiden vienti Canadaan. joka
vuonna 1939 tekl-128 miljoonaa dol­laria,
oli vuonna 1951 lisääntynyt
1,146 miljoonaan dollariin jä vaaleiden
metallien Ja niistä valmistettujen
tuotteiden vienti 23 miljoonasta 192
miljoonaan doUarliii.
Tällä iietkellädn tilanne Englan­nin
''perinteellisillä" markkinoiUa —
amerikkalaisteii. käsissä tai amerikka­laisen
pääoman yalvonnasa Olevien
japanilaisten ja länsl-saksalalsten
yhtymien kasvavan kilpailun ansios­ta
> - T käynyt vielä, sekavammaksi,
trsimerkicinä mainittakoon. että
vuonna 1951 toimitti Japani Pakista­niin
60, prosenttia kaikista tärkeim­mistä
koneista ja yhdeksän kuukau­den
aikana samana vuonna vei sinne
karheaa palttinaa melkein 500 pro­senttia
enemmän kuin Englanti.
Amerikkalaiset "monopollyhtymät
pyrkivät käyttämään hyväkseen; pää­omansa
valvonnan alaisia länsl-sak-saladsia
yhtymiä -^jäy
kuvasti Englantia maailman markki­noilta.
"Jouduttuaan pois perinteel­lisiltä
markkinoiltaan Itä-Euroopas-sa
ja Balkanilla, löysiyät saksafäiset
uusia markkinbita Lännessä, markki­noita,
jolta aikaisemmin hallitsivat
Englanti, Ranska j a muut maat! Hel­posti
hankitta visa olevat tiedot osoit­tavat,
että Länsi-Saksa saavuttaa ja .
astuu Iso-Britannian tilaile . inetal-lien
Ja metalli- sekä kemlaUsten
tuotteiden myytmlssä LänsiEuroopasr
sa". sanotaan Yhdysvaltojen kongres­sin
eräässä virallisessa asiakirjassa.
Saman asiakirjan mukaan pn Län­si-
Saksan kauppaosuus esim. Turkin
j a Kreikan kanssa — 5.0. Kngiannin
perlnteellisiUä markkinoilla — lisään­tynyt
vlmelsten vuosien aikana 50-
600 prosenttUn. Yhdessä amerikka­laisten
monoRoliyihtymlen kanssa
riistävät länsi-sakalalset yhtymät
Ruotsin Amerikan Linja on kauan
aikaa ollut tietoinen .siitä, että Suo­meen,
menijät Amerikasta ja Cana-dasta
ovat joutuneet . tarpeettomasti
näkemään vaivaa Göteborgissa huo­lehtiessaan
henkil^Tkohtaisesti matka-tavarain
lähetyksestä irautateitse
Ruotsin kautta ja edelleen laivalla
Itämeren yli. .;.•
Tämä ongelma on nyt kuitenkin
.poistettu. Ruotsin Amerikan Linja
on lukuisten neuvottelujen kautta
•Ruotsin rautateiden, kuljetusasia-miesten
ja laivayhtiöiden karissa saa­nut
aikaan sopimuksen, jonka perus­teella
Suomeen menevä matkatavara
voidaan lähettää määräpaikkaan suo­raan
New Yorkista; Tämän mukaan
S. A. L. matkustajat, jotka menevät
Suomeen, voivat lähettää: matkata­varansa
New Yorkin satamasta suo­raan
Turkuun (^bo), Helsinkiin Ja
Maarianhaminaan.
Tavarain suoraan lähettärtiisestä ei
aiheudu ylimääräiisiä maksuja. Suo­ritettavat
kulut eivät mene suinkaan
Ruotsin Amerikan Linjalle. Ne me­nevät
kokonaan rautateille ja muille
laitoksille, jotka huolehtivat matka­ta
varain kuljetuksesta Göteborgista
määräpaikkaan Suomessa. — SAL.
EnglaniUita sen viimeisetkin asemat
Latina-Amerikassa. fEoImen viimei­nen
vuoden aikana pn I4nsi-Saksan
vienti lisääntynyt näihin maihin mel­kein
1200 prosentilla.' - ;;
(Myöskin Lähi- ja Keski-Idän mais­sa
Englanti menettää asemiaan ja
markkinoitaan. , Siellä ovat amerik­kalaiset
monopollyhtymät huomatta­vasti
voimistaneet toimintaansa. Eng­lantilaiset
Ja amerikkalaiset imperia­listit
taistelevat täällä raaka-aine-iähteistä
ja pääomasijoituksien val-kUtuspiirestä,
ja. loppujen lopuksi näi­den
alueiden sotilaallisesta Ja poliit­tisesta
herruudesta, öljylähteet 0-
vat tämän taistelun pääkohteita.
Ennen toista maailmansotaa ;pli yli
80 prosenttia tämän alueen öljy tuo­tannosta
Englannin valvonnan alai­sena
ja Yhdysyaltbjen osuus yain 13
prosenttia.. Toisen maailmansodan
Jälkeen taaphtui nafta-alueiden pe-rlnpohjamen
uiidelleenjako. Yhdys­valtojen
uikoininlsteriön taloudelli­sen
neiivoriantajaln Lbftuslri kerto­man
mukaan, kohosi amerikkalaisten^
yhtiöiden osuus tämän alueen öljy-tuptanncssa
vuoden 1951 aikana 70
prosenttiin.. "
(Englannin Iranissa meiiettämä öl­jy,
heikensi vakavasti Englannin ase­mia
tässä taistelussa ja vaikeutti hup.-
mattavasti sen jo ennestäänkin heik­koa
dollariaseniaa. Amerikkalaisten
aikakauslehden "Business Weekln"
kertoman mukaan, "tulee Iran öljyn
korvaaminen öljyllä,. joka oh saatu
dollareilla maksetuista läliteistä,
maizsamaan Engianinilie 600-400 m i l -
jopnka dollaria vuosittain."
välisenä aikana olivat kohonneet
i^uraavasti: kupari JOO prosentilla,
tina 100 prosentilla, kumi 175 pro-sentillä,
villa 250 prosentilla, rikki 25
prbsentJUa ja pumpuli 40 prosentilla.
Ameriikkalaiset imperialistit, jotka
poliittista ja taloudellista vaacutus-valtaarisa
hyväkseea käyttäen, osta­vat
raaka-aineita piittaamatta vä<5
liäkään nuoremman vastapelurinsa,
Englannin, .tarpeista. Tämä on saat­tanut
Englannin vaikeaan taloudelli­seen
asemaan. Tänään vallitsee
Englannin teollisuudessa sekasorto Ja
sitä uhkaa täydellinen tuho siksi, et­temme
ole saaneet meille kutiluvaa
osuutta välttämättömistä .raaka-ai­neista
', lausui Ejaglanninfritinen
kauppaministeri 'WiisPn heinäkuussa
1951. •V•^:.
Viimeisten vuosien a&ana on Y h ­dysvaltain
ja Englannin välillä keh­keytynyt
Risteili. Eteifir Afrikan ] l i i ­tossa,
Austraaliassa ja Canadassa s i ­jaitsevista
atpmiraaka-alnelähteistä,
Amer.kkalalset mpnppbliyhtyniät lou­hivat
xirani-malmiä iEtelä-Afrlkan
Liitossa Ja pyrkivät valtaamaan i ^ a -
nirikkaudet Austraaliassa.
Amerikkalaisen pääpmao tsol^tttur
minen brittilain
mistuu. Canadan talous fsimerkiksi
mukautuu yhä enemmän amerikka­laisten
eotayhtymien tarpeiden mnr
kaiseksi. AlkakauBlebti "Steel" kir­joitti
toukokuun 19. päivänä 1952. et­tä
Yhdysvaltain ominaispaino Ulko­laisissa
pääomasljoltukässa Canadas­sa
oli tuäutxmat vuoden 1914 ja.vuo-den
1949 välisenä aikana 25 prosen­tista
74 prosenttiin. Samaan aikaan
Englannin osttiis: vastaavasti l a ^ 71
prosentista 22 $irosenttiin, Nylqrään,
kirjoittaa aikakauslehti, on Yhdysval­tojen
ominaispamoiulkolalslssa pää-pmasijoituksiasa
Canadassa £0 pro­senttia.
K;:j- J;
Niin satiotuh amerttkalaisen keski­näisen
turvallisuuden halliimon tie­tojen
mukaan sijoitti' Ylidy^allat
vuonna 1951 suuria välittömiä täi vä-illiisiä
pääomia ^ Etiglannin silrtoznai-hln.
j^eikästään valtainerien takais­ten
alueiden kehi«ysraaiaston 1^0-
masijoltukset tekivät 200 miljoonaa
dollaria. '•'[
(Jatkuu.)
Erään skptlahtijalsen lapsi oli nie­laissut
kvartin rahan ja Uän oli kuu
cunut sen johdosta Jääkärin.
* — Kuinka vanha se on? l^rsyi lä^.
kärl lapsen ikää tarkoittaen.
— Se oU kirkas tänä vuonna tehty
vaalivat
IQU{(kaavan Bill H^8 hylkäämistä
II OSA /
Amerikkalaiset ja englantilaiset Im­perialistit
käyvät ankaraa taistelua
raaka^aineista. Sen jälkeen kun Y h ­dysvallat
oli aloittanut ihyökkäysso-tansa
Koreassa, on se voimakkaasti
iisännjt raaka-alneostPksiaan, mikä
on aiheuttanut kapitalistissa, maissa
monen raaka-aineen suurta vajausta.
Tämä on Johtanut huomattaviin raa-ka-
ainehiritojen komoairiisiin. "Nev
York Times" kh-joittl huhtikuun 29.
päivänä 1951, että hinnat vuoden 1950
Jce§äkuun ja vuoden 1951 huhtikuun
K I R J . A R T ROBERTS
Dnuuheller. — Tämän paikkakun­nan
kaivostyöläiset ovat hyväksyneet
päätösIaiLselman, (jossa vaaditaan että
rikoslakiin tehty työlälsvastainen l i ­säysesitys
Bill H-8. hyljätään. Päätös­lauselma
on lähetetty kaifaklen puo­lueiden
parlamenttirytunieh johtajille
ja; tämän äänestyspllrln edustajalle
Charles Johnsonille. ^X:':
Päätöslauselmari liyväksymlnen ta­pahtui
sen Jälkeen, kun Demokraat­tisten
Olket^len liitoii kansallinen
sihteeri Thomas. C. Roberts oli selos­tanut
. kysymystä United Mlne Wor-kers
union täkäläisen osaston Jäse­nille.
::\^::''c//X:iX'xy^^^^^
. Roberts Varoitti ; kUulijbita, että
mainitut lisäysesitykset saattavat tul­la
laiksi Jo tämän vuödeii lopulla, ellei
kyllin'volmakasta i»otfötlää
sitä vastaan- Kaivostyöläiset päätti­vät
ottaa asian esille jokaisessa union
kokouksessa.
l^^paiid^n 35-yuoti$en Umestymisen kuimiäksi
Uiahviettd Eteiä^
• South Pprcupine. — Viime päivinä
olemme täällä isteläpäässä koettaneet
järkeiliä ja .hommata niitä Vapau­den
35-vuotisjuhlia. Kaikki tietysti
sen.myöntävät, että Vapaus on ollut
ja 1 tulee olemaan kaikkein tärkein
kulttuuri- jätledphäntoyäline m
Canadan suomalaisille. Vaikka on­kin
pidetty arvokkaita juhlia'Ja ilia-mla,
niin sittenkin Vapaus on ollut
kaikista iiäistä edellä. .Se on tuonut
jokaiseen asuntoon, mihin sitä pn t i ­la
ttxi; todellista juhlatunnelmaa. Se
pn tuonut ilosanomia maanmiestem­me
keskuuteen ja välittänyt.tiedot
inyöskln surullisista tapahtumista ja
siksi se onkin kaikkein arvokkain y h ­teinen
väline mitä meillä suomalalsU.
la on Canadassa ollut.
Ehsl surmuntal-llta pn täällä Ete­läpäässä
omistettu miehuuslän saa­vuttaneen
sanomalehtemme kunniak.
si.. Tilalsdus alkaa kello 7 lp. Aluksi
esitetään joitakin yksityisiä ohjelma­numerolta,
pääasiassa lehden lukijoi­den
toimesta. Sitten jupdaan "yllä-tyskahvlt"
ja jutellaan mistä kukin
parhaijien tykkää, tästä V a ­paus-
lehdestä, ''iiunttauksesta'',; kai­vos-
ja .metsätöistä y.m. Lopuksi; esi-,
tetään e:-ikoisen kaunisslsältöinen
neuvostoelokuya 'Vlllage Teacher'.eli
Kylän opettaja,. Olin tilaisiiude^
viime vuorina näkemään tämän f 11
min ja ^ ' i ^ siihen Johtopäätökseen
.että se on; erikoisen. hyvä,. vaikka en
ymmärtiinytkääri puhetta. Pidin s i ­tä
kuiteniciri erinomialsena.
. jFlli^ln aiheesta vi^iä^muutam^ sa­na:
Nubrlna^^^
päättänyt koulunsa, lähetetään aivan
lUkutai^pttotrialle.! alueelle (tsaarin
liaiiituksen ipppuaikolna). - siellä o-pettaja
aloittaa valkean työnsä ym­päristössä,
missä melkein kalkki hän­tä
vihaavat. Tulee vallankumous Ja
murrosajat, mutta.. ,o^ettaja jatkaa
työtä,nsä yäsjrmättä ja kasvattaa kun­non
kansalaisia! Vupsien, kuluttua ihä-nen
työnsä palkiteey^^^ ihänen
oppilaansa, joita pn monilla elämän­aloilla.
Tässä vain muutama sana
sisäilöStä, mutta tuik4^han ,itse kat­somaan.
Varmaaxiklii'! ette tule sitä
katumaan. — H . "
Calgary. — Calgary Herald antoi lo­kakuun
4 pnä huomiota Thomas C.
Rbbertsin lausunnolle, että Bill H-8
hyväksyminen tidlsl merkitsemään
''Ihihisöikeiiksien hävittäinistä maas-
Roberts kiinnitti hupmiota erikolr
sesti ehdotetun liäsyksen 49 lukuun,
jonka hän sanoi olevan kohdistetun
unloita vastaan —- koska se riistää
lakkoutumisbikfuden ja määrää siltä
aina 10 vuoden linnarangalstuk«en.
Tämä ja uudet lisäykset siirtolai­suus
ja kansalaisuuslakiin, ovat "täy­sin.
vastakkaisia siviilioikeuksille", sa­noi
Rpberls.'.:
"i^Unä luulen, että Pn aika Canadan
Ihmisten osoittaa suuttumuksensa hal­litukselle
siitä,: millä tavalla se suh­tautuu
liimlsblkeuksiin." Vähän lisää
.ponriistt;^ia tulevien Iniuden tai kah­deksan
'i^ikon akkana saattaa merkitä
sitä, että rikoslakiin Psitetyt lisäyk­set
jäävät hyväksymättä ja joukko Ih­misiä
säästyy jbutuma^U vaiikilolhin.
'fHupUnaatta siitä oiitii oni tapahtu­nut
Yhdysyallpissa ja ^telä-Afrlk«t-sa,
mJiiä en uskp meidän tarvitsevan
kulkea, samaa tietä", saiibl Roberts.
Ksinsamvälineii yleis-ra.
diQ|äriestö antoi
vetoomuksen
. Budapest.— Lokakuun 21 pnä päät­tyi
Kansainvälisen, Ylelsradlojärjes-tön
22. istuntokausi, istxmnon osan­ottajat
julkaisivat vetoomuksen. Jos­sa
kehoitetaan mailman radiotyönter-kijöltä
valaisemaan lähetyksissään
monipuolisesti Jä asiallisesti joulu­kuussa
pidettävän kansojen rauhan-puolustus
kongressin kulkua, päätök-siä
ja vetoomuksia.
Suomen Ottawassa oleva lähetystä
tiedustelee allamainittu jen henki­löiden
osoitteita:
Harju, Eino Erland
Ikonen, Armas Paavali
Kankkunen,' .Ville /•
Kenttä, Rauni Martti
: Kettunen, Otto Arvo •
Kinnunen, Erkki Ola yi .
Kokkonen, Matilda
Lampela/Erkki
Loukusa, Antti ; :
Louste, Asser Natanael
Lumivirta, Alvar
Mikkola, Johan J . :
Moisio, Johan Elis
. Pentikäinen, Aleksander
Stucki, Paul
; Ilmoitukset pyydetään ystävällisesti
lähettämään: ..• .7
Legatiou pf Finland
140 Wellifigton Street
. Ottawa, Ontario.
m»
kilpailut
Heinäsirkkakonferenssi
koköohtui Teheranissa
Teheran. — Lokakuun kolmannella
viikolla aikoi täällä 13 maan helnä-sldckakonferenssi.
Osalllstujaln jou­kossa
on NeuvostoUltto ja USA. Kon­ferenssissa
pohditaan toimenpiteistä
heinäsirkkojen aiheuttaman tuhpn
torpumiseksi. ^'^ •'^
Canadian" Amateur' Skl 'Associatio­nin
kansallisen nuorten komitean ta-holta
pn jlmoitettu, että nuorten sar­jan
Canadan mestaruuskilpailut, niin
pojille kuin tytöillekin, pidetään tule.
van maallsk. 7 j a 8 pnä Fort Wlllia-missa.
Senior-sarjan mestaruuskil­pailujen
yhteydessä ei ole mitään ju-rilorsiarjah
kili»iluj|. v
Nuorten ; mestaruuskilpailuissa on
kysymys niin yksilöllisistä mestaruuk-sista
kuin joukkue mestaruudestakin.
; Osanottoilmpltuksia otetaan vas-
.täatf:^-;^''< :J;^:.;;'..V. , ,^:.• ...'^
(a) jutdpreilta. Joilla on joko A i tai
B-luokan kiipallujtbrtti,.
(b) maakuntien tai alueiden (1933)
kUpallujen voittajlita, joilla on C-lupkan
kllpallukorttl.
; (c) maakuntien'tai alueiden volt-
.taneiden joukkueiden'jäseniltä.
JOUKKUEIDJBN MVOJDOSTUS
Joukkueet käsittävät vUsl. junlor-miestä,
Joiista neljän parhaan tulokset
"otetaan huOmlopn.
Joukkueen Jokaisen jäsenen on kil­pailtava
yäbihtään kolmessa neljäs­tä
lajista. Hänen pisteensä kolmesta
kilpailusta lasketaan yhteen.' Neljä
parasta yhteistulosta otetaan huomi­oon
mestaruuteen nähden, v
Junlbrelkäi käsitetään kaikki, jotka
ovat olleet alle 18 vuoden ikäisiä tam-mlk.
1 pnä 1953. Jos kilpailija on
täyttänyt lö sen jälkeen kuuluu liän
seniorsarjaan;
Murtomaarata on noin 6—7 mallin
pituinen.
LIIKEVOITOT ENTISTÄ
SUUREMMAT VAS:SSA
New York. —• Vuoden 1 kolmannen
neljänneksen liikevoittojen Umöite-:
taan olevan suuremmat kuin vastaa­vana
aikana viime vuonna. Keski­määrin
45 korporation voitot ovat ol­leet
15 prps; sutnremmät.
Miksi Pekk^lymy^
Yleinen syyttäjä
esitti vet^miiksen
salakuljeiusjutussa
Parry Spnnd, Ont. — Yleinen syyt­täjä
A- Gr Burbrldge on vedonnut nii­den
pOlilsiolkeuden päätösten johdos­ta,
joiden perusteella neljä salakaljas-tajaa
tuomlttim sakkoihin ja neljä
vapautettiin syytteistä. Syytteistä va­pautetut
olivat entinen polllsituomarl
John Kidd, Orangevillen valtuusmies
Gordon J . Bredin. saman kunnan ent.
valtuusmies William Ferguson ja hau-taantoimlttajä
C. F. Powell Altonista.
Miesten vältetään harjoittaneen verk»-
kokalastusta ..Algonquin Parkissa vii­me
keväänä. V Mainittuja miehiä vas­taan
hostettiitn alkujaan kaikkiaan 33
eri syytöstä (maakunnaii riistalakien
rikkomisesta.'
viimeinkin sitten Toronton sotai­nen
Vapaa Sana antoi lukijoilleen
•'selpstukseri' Helsingissä isyyskuun 23
pnä allekirjoitetusta Suomen—iNeu-vostoliitpn
lisäkauppasopimuksesta
Ja antoikin oikein ehta "made In XJS-A"
selostuksen.
Sitä emme käsitä millä tavalla
mahiittm aviisin lukijat pääsevät
tiion ."selostuksen" avulla selville ky­symyksestä
olevasta sopimuksesta Ja
sen merkityksestä, sillä etsimälläkään
el koko roskasta, Joka on vahistettu
Klvlperän Pekan allekirjoituksella,
löydä alnotakaän sanaa — puhumat­takaan
lauseista — jossa tuosta so­pimuksesta
puhuttaisiin.'
; Summanmutikassa Pekka vain
haukkua ryfcyyttää ryssää ja päättyy
muka toteaniiikseen —:• ensin klihpl-;
tettuaan itsensä hauJtkumislllaan,
kuin härän punaisella vaatteella,
suureen raivoon — että korkeintaan
saadaan ; sellaista "lyönää,, Jota el
voida käyttää.". .•-V.!';:
Minkälaista se "ryönä" pn, mitä
Suomi saa 'Neuvostoliitosta?
siihen kuuluu ensiksikin se, että
varsinaisen ja nyt solmitun lisäso­pimuksen
mukaan tuodaan Supmeen
esim. tänä yupiina : 200,(100 tonnia
vehnää. 65,000 tpnnla ruista». 85.000
tonnia sokeria, 177,000 tonnia bensii­niä
jne, • ^ ••;::-^ : ;v .
Suomi puolestaan vie koneita ja
muita metalliteollisuuden tuotteita.
.
puutavaraa, paperta^^l sellaista mi­tä
sillä on yli oäi|ti^^^peeni Ja jolta
länsimaat eivät ole;'a^ukkaat osta­m
a a n . p ^ ^ J ^ ; ::;;-:V;-:: ,
Mutta Kivlperäii; .^jpeJcka, . vaikka
pyrkiikin , röyhlstelel^än spurella
"rohkeudellaan", ei.jjslcalla mainita
näistä asioista halaistua sanaa lu­kijoilleen.
El edes sitäkään, "että
Suomen leipäviljan tarve nykyään
tyydytetään melkein kokonaan Neu­vostoliitosta
tuodulla viljalla. <
; Enempää TcUlnr'siitäkään, että PUtf-la
varaa Suomelle suunnilleen kalkki
sen tarvltseinan .ijilylhillen. , .
•: ISubiii^' pämhrfj^ri U. r Kekkpri^^.'
sanoi t ä ^ sbplmtäcsesta syysk. 23"
pnä sotakorvausjuhlassa. Jossa Neu­vostoliitto
antplj ,|l|jjo^elle anteeksi
viimeisen sotakorvaus vuoden aikana
kerääntyrreet suoritusten vlivästytrils-sakot,
vaivaiset i85.(N)0 dollaria, mm.
seuraavaa:
. "Moskovassa käyjiyjen neuvotte­lujen
tuloksena pn.,tänään H e l ­singissä
allekirjoitettu erittäin tärr
keä lisäsopimus, joka merkitsee
runsaasti 4 .miljardin markkaan
nousevaa vientiä Neuvostoliittoon
V. il952 Ja vastavuoroisesti tuontia
• sieltä. AJankoiitana,' joUbln ylei­set
vlentlsuhteet-ovat varsin hei-,
kot, otetaan tämä lisäsopimus
, meillä vastaan erityisellä mielihy­vällä,
varsinkin ktm* myös mtiita
metalliteollisuuden tuotteita käsit-
.; tävää vientiä vastaan Neityostplii-
: tpsta saamme välttämättöniyysta-varolta,
jolta valuutan puttumlsen
tähden emme muualta helposti
voisi saada
Samassa heng^sä pvihui myöskin
Sotevan puheenjohtaja amhraall
Sundman ym.;
Kalkki Suornen lehdet, ykslnpä a -
merikkälaismieilnen Erkon Sanomat­kin,
joutuivat turmustamaan sopi­muksen
edullisuuden Suomen kannal­ta
katsottuna.
. (Myöskin kaikille on ymmärrettävis­sä,
että jos Neuvostoliitto olisi viha­mielinen
Suomelle ja sen kansalle,
ei sen olisi tarvlimut tehdä Suomen
kanssa minkälaista sopimusta, sil­lä
sen verran kuin Suomi pystyy lä­hettämään
-NeuvostolUttoon tavaraa,
ei tuniui siellä enänpää kuin sylky
säutianklukaälla.;
Eikä sen jtolisl: tan^imut entisten
sotakorvaus^akkGden, fisäksi unohtaa
kufuvaiia ,Wonna" kerääntynyttä
l^.cfoo doll^ln sakkoa.
Kalkista näistä asioista.on Vapaa
1 sajia pekkPlSeen saanut äiiiakin Suo-mi^
iirän tiedonannot Suomesta ja
luultavasti muistakin lähteistä.
Mutta Pekka pitää lukijoittensa sU-mät
köytettyinä ja samaan aikaan
huutaa järjettömästi '^ryssää vas-taaii".'
-.^^V^ ' /.^./
Tällä kerralla el ollut mahdolli­suus
leimata Kekkosen, amiraali
Sundmanin ym. Suomen' porvarelden
lausuntoja kommunistisiksi, koska
olisi hyvin valkeaa todistaa mainit­tujen
herrojen kpnununistlsuus.
'El enempää; Urho Kekkonen kuin
amiraali Sundmankaan ole koskaan
kehunut kommpnistlsuuttaan. kuien
aikoinaan Klvlperän Pekka.' Kaik­kihan
muistavat kuinka Pekka.vajaat
20 vuotta sitten löi fariseuksen tavoin
rintolhhisa Ja Julisti edustavansa
"oikeaa puhdasta kommunismia".
Syy miksi Klvlperän Pekka ei ole
lukijolUeen vielä tähän päivään men­nessä
kertonut sanallakaan Suomen
kaikissa pliressä"erlkoisella mielihy­vällä"
vastaanotetusta kauppasopi­muksesta
on se, että Pekka on suuri
pelkuri Ja edesvastuuton valehtelija.
Jos Pekka kertolsla tosiasiat ja
yrittäisi sitten'jonkinlaisilla "arku-mentellla"
todistaa kaupapsoplmuk-sen
epäedullisuutta, olisi se edes re­hellinen
yritys talttaa peistä "ame­rikkalaisen
elämäntavan" puolesta.
Pekka kuitenkin,, havaittuaan ole-vansa
asiassa heikoilla oksilla, tai oi­keastaan
aivan Itaiassa, turvautuu
pelkkään surkeaan parkumiseen ja
lukljalnsa silmien peittämiseen.
Mutta mistäpä Pekka niitä vasta-arkiunentteja
bllsl saanutkaan Itse
ei pysty nUtä löytämään Ja mikään
Suomen lehdistä el ole arvovaltai-suutensa
menettämistä peläten läh­tenyt
lyömään Suomelle ja Suomen
kansalle hyvin edullisinta ja tärkein­tä
kauppasopimusta.
(Mutta Pekalla, vannoutuneella sö-danUetsojaln
kannattajalla ei ollut
mitään menetettävissä, sillä maine­han
on maan' raossa Jo vanhastaan.
SUtsise totuuden salaten lymysi Jär­jettömien
valheiden ja hullujenhuo­neen
todistusten taakse, kirkuen jär­jettömiä
typeryyksiään lehtensä lu-kiJolUe.
. •
Ehdotamme yapaa Sanxm lukijoil­le,
että lukisivat vaikkapa vain Va-pav^
n 30 pälyän numerosta mainit­tua
kauppasopimusta koskevat kir­joitukset
— Kekkosen lausunnon ym-
— sillä, ne auttavat pääsemään tietoi­seksi
totuudesta. — Kulkuri.