Vapaus, September 20, 1962

              Torstaina, syysk. 20 p. — Thursday, Sept. 20, 1962 Sivu 3
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N '
O F F I N N I S H G A N J S I D I A NS
( L I B E R T Y ) Establish«d Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund • ^ Manager: E. Suksi
V Telei)hones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St; West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application. tränslations free of charge.
Authorized as second c>ass mail by the Post Office Department, C>:tawa.
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6\kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.26
'»^e CANADIAN LANGUAGEPRESS
Diefenbakerin "kutistunut maailma"
BRITTIEN ARVIO
:^rittiiäinen Observer-lehti sanoo havainneensa, että Bri­tannian
kahsojenybteisön pääministerien konferenssiin osal­listunut
Canadan pääministeri Diefenbaker on "epävarma"
(muddled), ja että hänen kannattajansa ovat "huonosti in­formoituja".
"Muut edustajat", jatkaa Observer, "jotka toi­voivat
hänen ottavan yksityisesti (salaisesti) kantansa, jätti­vät
hänet pois laskuista miehenä, joka pitää mahdottomana
tehdä mitään ratkaisuja joko sinne tai tänne."
"Hän näyttää sairaalta. Hänellä on ollut nilkkavika ja
hän ontuu . . . ja hänen äkkiä säteilevä hymynsä-näyttää
entistä epärealistisemmalta."
Mikäli yllälainattu tulkitsee brittiläisten yleistä käsitys­tä
pääministeristämme, siitä emme tietenkään voi sanoa sitä
emmekä tätä. Mutta meidän canadalaisten silmissä on hä­nestä
hieman toisenlainenkin kuva. Pääministeri JDiefenba-ker'
sai kesäkuun vaaleissa kovan takaiskun. Hänen puo­lueensa
suuri enemmistö vaihtui nyt suoritetuissa vaaleissa
selväksi vähemmistöksi. Pääministeri Diefenbaker edustaa
siis'vähemmistöhallitusta nimenomaan siksi kun canadalaiset
ovat kaikkea muuta mutta eivät tyytyväisiä hänen ohjel-maansa.
Mutta kaikesta tästä huolimatta pääministeri Diefenba­ker
lähti Lontooseen, brittiläisen kansojenyhteisön pääminis­terien
tärkeään kokoukseen neuvottelematta tai pyrkimättä-kään
'neuvottelemaan edes parlamentin kanssa, puhumatta­kaan
nyt Canadan kansan puoleen kääntymisestä siitä,, min­kälaisien
asenteen hänen pitäisi omaksua maallemme elintär­keässä
kysymyksessä: tulisiko Britannian pysytellä pois Eu­roopan
yhteismarkkinaliitosta, vai ei?
VÄHEMMISTÖN PUHEMIES
Se seikka,-että pääministeri Diefenbaker edustaa vain
vähemmistöhallitusta, ja että hän ei ollut näistä tuiki tärkeis­tä
'kysymyksistä edes pyrkinyt neuvotteluun parlamentin­kaan
kanssa, on epäilemättä ilmennyt hänen puheissaan ja
edesottamisissaan Lontoossa. Sydämensä syvyydessä päämi­nisteri
epäilemättä tuntee itsekin, että hän ei edusta Canadan
kansaa, vaan korkeintaan torypuolueen vähemmistöhalli­tusta.
LyhyiBsti sanoen Lontoon konferenssin peruskysymykse­nä
oli, säilytetäänkö Britannian kansainyhteisö, erinäisine
kauppaetuisuuksineen, vai romutetaanko se sillä, että Bri­tannia
liittyy saksalaisten suurkonsernien komennuksessa
olevaan Euroopan yhteismarkkinoihin? Jos pääministeri Die­fenbaker
olisi esittänyt tämän kysymyksen Canadan kansan
ratkaistavaksi, hän olisi saanut selvän ja ehdottoman vas­tauksen
siitä, että canadalaiset eivät halua veljeillä Länsi-
Saksan imperialistien ja revanshimiesten; mielettömyyksien
hyväksi. ,.
• Mutta kun hän ei tällaisia "neuvoja halunnut", päämi-,
nisteri Diefenbaker joutui "soutamaan ja huopaamaan" Lon­toon
konferenssissa: Hän myönsi Canadan talouselämän kär­sivän
kovasti jos Britannia liittyy Euroopan yhteismarkki-^
noihin, mutta siitä huolimatta pääministeri Diefenbaker an­toi
ynimärtää, sanomatta sitä tosin suoraan, että hän ei vas­tusta
Britannian liittymistä! Sen heikompaa "edustusta" voi-^
daan "tuskin Canadalle. varata mihinkään kansainväliseen ko­koukseen!
KUTISTUNUT "MAAILMA"
Vihjailtuaan aikaisemmissa puheenvuoroissaan "vaihto­ehtoon"
mikäli on kysymys Britannian liittymisestä Euroo­pan
yhteismarkkinoihin, pääministeri Diefenbaker esitti
maanantaina ehdotuksensa kutistuneen "maailman" kauppa-konferenssin
koollekutsumiseksi, mikä saattaa edustaa vais­tomaista
tunnustusta siitä, että tilanne vaatii pyrkimystä
maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin, eikä jännitystä aiheut­tavien
kauppaliittojen takomista, kylmän sodan hengessä.
Tässä mielessä mr. Diefenbakerin ehdotusta voidaan pitää
hapuiluna oikeaan suuntaan, mutta asiaan läheisempi tutus­tuminen
osoittaa, että hänen "maailman^käuppakonferenssi"-
ehdotuksensa ei edusta mitään todellista vaihtoehtoa Euroo­pan
yhteismarkkinoihin verraten.
Uutistiedoissa kerrottiin pääministeri Diefenbakerin eh­dotukseen
sisältyvän ajatuksen, että tähän "maailman kon­ferenssiin"
kutsuttaisiin Britannian kansojenyhteisön ja Eu­roopan
yhteismarkkinoihin kuuluvat maat sekä Japani, Yh­dysvallat
ja muut kamoin ajattelevat" maat. Tästä "maail-mankonfere.
assista" jäisi siis" pois neljännestä koko ihmis­kunnasta
edustava Kiina ja lisäksi muut sosialistiset maat
sekä kaikki linjoittumattomatmaat; jotka eivät hyväksy sel­laisenaan
Washingtonin "ajatuksia".
Toisin sanoen, pääministeri Diefenbakerin "vaihtoehdos­sa"
on perin vähän mitään uutta, mikäli sitä on siinä lain­kaan.
Vissit "monopolistiset piirit Yhdysvalloissa ovat avoi­mesti
puhuneet ja toimineet koko imperialistista maailmaa
käsittävän kauppablokin muodostamisen puolesta Yhdysval­tain
imperialismin johdolla ja hyväksi. Eroa näillä esityk­sillä'on
vain seuraavasti: Yhdysvaltain hallitsevat piirit kä­sittävät,
ettei tällaista koko imperialistista maailmanosaa kä­sittävää
blokia saada syntymään yhdellä kynänvedolla, mi­hin
pääministeri Diefenbaker "vaihtoehdollaan" ilmeisesti
pyrkii, vaan siihen on mentävä asteettain, eri maanosissa
Weil 1 Streetin pankkiirien ja heidän poliitikkojensa johdolla
myodostettavien aineellisten kauppablokien kautta.
Sivumennen sanoen on syytä huomioida, että.imperialis­mi
ei luovu tai-stelutta siirtomaittensa riisto- ja ryöstö-eduista.
Jouduttuaan pakon edessä myöntämään poliittisen
itsenäisyyden eilisille siirtomailleen, eri maiden monopö-
Myönteiset arviot Saio)*4an
kanavan kannattavaisuudesta
Helsinki. — (KU) — Saimaan
kanavasta vuodessa saatavat, tu­lot
arvioidaan noin ZSOnniljoo-naksi
markaksi, mikä peittää 100
miljoonaan nousevat käyttökus­tannukset
sekä noin 65 miljoonan
vuokramenot. Sellaiseen tulok­seen
tuli Saimaan kanavan tekniK
•> Unen neuvottelukunta^ jonka vii­me
vuoden heinäkuussa hallituk. °
selle jättämä mietintö perjantai,
na saatettiin julkisuuteen.
Neuvottelukunta, jonka puheen
jolitajana oli diplomi (insinööri L. O.
Vuorinen, oli puolitoista vuotta
kestäneen toimintansa aikana kuul­lut
useita asiantuntijoita ja hankki­nut
lausuntoja. Mm. liiketaloustiu
teellinen tutkimuslaitos oli hiskeiuit
kuljetuskustannuksissa _ saatavan
säästön -tekevän alkuvuosina 700—
900 miljoonaa markkaa.
14,37 miljardiin markkaan nouse
vassa kanavan kunnostamiskustan<
nusarvioinnissa ovat mukana varsi­naisten
kanavarakennelmien lisäksi
Saimaan syväväylien parantaminen
Lauritsalasta Savonlinnan kautta
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mr. Antti Ahvonen, Nemegos,
Ont.. täyttää lauantaina, syyskuun
22 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
listit pyrkivät kaikin mahdol­lisin
keinoin pitämään kiinni
"omaisuuksistaan" eli riisto-asemistan
näissä itsenäistyvis­sä
maissa. Mutta siirtomaiden
itsenäistyminen on muodosta­nut
kokonaan uudenlaisen ti­lanteen
ja niin ovat myös mo-nopolistit
turvautuneet uuden­laisiin
menettelymuotoihin —
vasta vapautuneita maita yri­tetään
saada sidotuksi erilai­siin
alueellisiin kauppablokei-:
hin ja sitä tietä imperialistis­ten
maiden holhottaviksi. Toi­saalta
tämä ei olecvallan- niin
yksinkertainen temppu miltä
se näyttää, sillä imperialistis­ten
maiden kesken on käynnis­sä
kova kilpailu "markkinois­ta"
ja aikamme leimaa-anta­vana
piirteenä' on tässä suh­teessa
se, että samalla kun
Wall Streetin pankkiirit esiin­tyvät
"liittolaistensa" avusta­jina
ja tukijoina, ne yrittävät
keinoja kaihtamatta "periä"
pienempien imperialististen
maiden "jäämistöt" vasta va-
•pautuneissa maissa jo ennen
kuin niiden , imperialistiset
isännät ovat lopullisesti hen-ken.
sä heittäneet! Tästä johtuu
ristiriita, epäily, kateus ja pel­ko
imperialististen maiden
keskuudessa. Siitä• myös johtu­nee,
että pääministeri Diefen­bakerin
esittämä "vaihtoehto"
ei tule saamaan tässä vaihees­sa
edes imperialististen piirien
kannatusta ja hyväksymistä.
TODELLINEN
VAIHTOEHTO
Kaikki, talousmiehet myön­tävät,
että jos Britannia liittyy
Euroopan yhteismarkkinoihin,
se aiheuttaa Canadalle suuria
talousvaikeuksia. Canadan oli­si
sen jälkeen entistä vaikeam­pi
myydä Britanniaan maata­lous-
ja teollisuustuotteitakin.
Canada tarvitsee, voidakseen
kan.3akuntana vaurastua ja ke­hittyä,
kansainvälisen kaupan
kehittämistä ja laajentamista,
eikä suinkaan sen . supistamis­ta.
Tämän vuoksi ^jn välttämä­töntä
laa'j'ähtaa kauppayhteyk-siä
Britannian karrsojenyhtei-sön
kaikkien jäsenmaiden sekä
Iinjoittumattomien ja sosTalis-tisten
maiden kanssa." Lyhyesti
sanoen, Canadan omat kansal­liset
edut vaativat mahdolli­simman
laajaa kaupankäyntiä
koko maailmaa . käsittävässä
mittakaavassa niin Kiinan ja
Neuvostoliiton kuin Yhdysval­tain
ja Britanniankin kanssa.
Todellinen vaihtoehto ja to­della
Canadan kansan ja val­tion
etuja palveleva vaihtoeh­to
on siis se, että liittohallitus
ryhtyisi vaatimaan ja ilman
mitään rajoituksia kannatta­maan
koko maailmaa käsittä­vän
kauppakohferenssin kool­lekutsumista.
Varkauteen ja tältä väylältä Joen.
suuhun. Suomen puoleisen kanava-osaan
on laskettu tarvittavan 6,4 ja
Neuvostoliiton puoleiseen osaan 6,G
mrd. mk eli yhteensä 13 miljardia
markkaa.
ALUKSI M I L J . TONNIN
L I I K E N N E VUODESSA
Kanavan vuotuinen liikenne on
neuvotteluikunnan arvion mukaan
aluksi noin miljoona tonnia vuodes.
sa; jolloin vuotuistulot olisivat n.
230 mmr. Kun vuotuiset käyttökus­tannukset
ovat vain noin 100 mmä
(parafoidun sopijnuksen mukaan
Suomi joutuu*' lisäksi maksamaan
Neuvostoliitolle vuosittain vuokraa
ni-i-es mmk, joten liikenne katsotaan
kannattavaksi. Tällöin on lisäksi o-tettava
huomioon että Liiketalous)
tieteellisen tutkimuslaitoksen tutki­muksen
pohjalta arvioidaan lasket­tu
säästö kuljetuskustannuksissa al-kuivuosina
700-7-900 mmk:ksi;
Edellä olevat laskelmat on tehty
edellyttäen, e t t ä kanavassa voisivat
kulkea laivat, joiden suurin pituus
on 65 metriä, leveys 9.7 m ja syväys
4,2 m. Kanavan sulut säilytettäisiin
jo rakennettujen sulkujen mittaisi­na
—-siis pituus 75 ja leveys 10,6
metriä sekä vedensyvyys kynnyksen
kohdalla 4,5 m. Kanavareitin koko.
naispituus tulisi olemaan .57,4 km;
josta Suomen puoleinen osa on 23.(5
km ja NenvostoJiiton puoleinen 33,8
km. Kaiveltua kanavaa Iästä on .32.1
km,, järviväyiiiä 15,0 ja meriväylää
10.3 km.
S A I M A A N K A N A V AN
UISI ORI A A
- Saimaan ki;n;iv;in rakonnustöihui
ryhdyttiin I(]45 ja 12 vuoden kulut
tiia kanava voitiin avata liikenteelle
syy.skuun 7. pnä 1856. KokonaiS-Suomalainen
pientonnisto, jon.
ka rakentamista Saimaan kanavan
avautuminen olisi omiaan voi>
makkaasti kiihdyttämään, ei mu-kautuessaan
kanavan sulkumittoi-hin
joutuisi näin ollen mittasuh­teiltaan
poikkeamaan uudenaikai­sista
aluksista.
; Uuden suunnitelman.mukaan o l i.
si kuitenkin kanavan sekä syvyyttä
että leveyttä lisättävä, vaikka sijtlut
säilyvätkin ennallaan. Ero -johtuu
asetetuista suuremmista teknillisis
t ä vaatimuksista. Sama koskee
myös kanavan sijoittamista maas
toon. Joitakin kohtia esitetäänkin
oiottavaksi. Neuvottelukunnan mie
tinnössä selostetaan-^Jtsityiskohtai
sesti, mitä olisi^ kanavan missäkin o-sassa
tehtävä. Mainittakoon vain.
että sen mukaan maata olisi poistet
tava lähes 5 milj. kuutiometriä ja
kalliota louhittava 866.000 nelim.
KUNNOSTAMISKUSTANNUKSET
Kustannukset Suomen puoleisella
kanavaosaila on arvioitui 6,4 miljar­diksi
maikaksi. Varsinaiset kana
van kunnostamistyöt vaatisivat 4,650
mmk, yleiskustannukset olisivat
1.383 mmk. sähkölinjat ja kanavan
valaistut 37 mmk sekä Mustolan-
Nuijamaan maantien parantaminen
330 mmk.
Neuvostoliiton puoleisella kana­vaosaila
kokonaismenot olisivat hie­man
enemmän eli 6,6 mrd mk. Ka
navan kunnostamiseen menisi 3.976
mmk, yleiskustannuksiin 998,25
mmk, sähkölinjoihin ja kanavan va
laistukseen 105 mmk, puhelinlaittei
siin 8.25 mmk. Nuijamaan—Juusti-lan
tien parantamiseen ja ui:simi-seen
375 mmk, maantien kunnossa
pitoon 3 vuoden aikana 37,5 mmk
.sekä lisäyksiin työn suorittamisesta
kustannukset oi.vat 12.4 miljoonaa j vieraan valtakunnan .alueella 1.100
silloista kuJtamarkkaa. mikä mer. mmk.
kiisi silä, että. Suomen suuriruhti
naanmaan vuosibudjetista käytettiin
kanavahankkeeseen vuosittain perä
ti 40 pro.senttia. Kanavaa saattoi­vat
käyttää ainoastaan melko pienet
laivat — suurin salliltu pituus 312
metriä.
Liikenne kasvoi vähitellen noin
7.000 alukseen vuodessa ja 1020-lu.
vullö kanava todettiin kuljetii.sky
vyltään liian pieneksi. Kesti vuo.
teen 1934 asti. ennen kuin uusiinis-suunnitelma-
kokonaisrudessaan oli
valmiina. Jo vuosia aikaisejiimin
oli kuitenkin, ryhdytty kanavaa uu.
simaan, ja nämä tyÖt j:;tk(iivat aina
syksyyn 1.939 juJloin sota ne kes-,
keytti. Täilöiivolivat valmiina Mäl
kiän, Mustolan. Pällin, Lietjärven ja
Hättijäiven. .siihit. multa Särkijär
ven ja Juu.stilan sulut jäivät puoli-valmiik.
si. Uusiniislöistä oli ehti­nyt
valniisli-a. noin 33 prosenttia.
Vuoden .1941 sotatoimissa kanava
vaurioitui, melkoi.so.sti, mutta .seu.
laavana vuonna se oii kuitenkin eh
ditty korjata Ijikennekelpoisek.si.
Kanavan eteläisen osan : jouduttua
Nei;vo.sto!iitolie V. 1.944 se on ollut
k iiy 11 ä m ä (t ö m ä n ;i 111 k u u n. o 11 a m a 11 a
ylintä sulkua. Si-omen puolella ka
nayalaitteet on kuitenkin pidetty
jatkuvasti liikennöitäväs.sä kunnos-
..sa. Sen sijaan ..Neuvostoliiton puo.
Jclla tarvitaan pal.|on korjaamista.
Kanavan käyltödnoto.sla on sotien
jälkeen neuvoteltu useita kertoja
Neuvoslol.iLon viranomaisten kans­sa,
mutta vasta nyi viimeksi käydyt
neuvottelut johtivat joitakin päivi^i
sitten sopimukseen — toistaiseksi
ratilioimattomaan — joka on koko
naisuudes.saan saaletti: julkisuuteen.
Saimaan.kanavan liikenne oli eh
simniäisinä vunsikynimeninä keski
määrin 180.000'tonnia vuodessa,
mutta vuodesta 1890 vuoteen 1913
liikenne kasvoi tasaisesti ollen vii­meksi
mainittuna vuonna jo yli
800.000 tonnia. Solayuodet olivat
luonnollisesti poikkeuksellisia, mut­ta
ilscnäislyinisen jälkeen kehitys
kulki jälleen eteenpäin. Tähänasli
nen ennätys, runsaat miljoona ton
nia. .saavutettiin 1923. Sitten tuli
heikompi, kausi, mutta 1930-luVuii
loppupuoli osoitti paranevaa suuii.
taa. Keskimääräinen tavarankulje.
tus ennen toista maailmansotaa l:i
henteli 810.000 tonnia.
ODOTTAVAT UU.SIiVIISTVÖT
Kanavaneuvollelukunta on tutki;
muksissaan päätynyt siihen tulok­seen,
että vucden 1934 uusimissuun.
nitelma kaipaa erinäisiä tarkistuk­sia.
Niinrä tie ja vesirakeniiushal
lituksen kanayaosaslo on laatinut
uuden /aajentamissuimnitelman, mi­hin
kanavan lisäksi on sisällytetty
Uuraan varasto- ja satamapaikka.
(Tässä yhteydessä on todettava, että
tehty sopimus ei kuitenkaan edelly­tä
Uuraan alueen vuokraamista).
On tultu siihen tulok.seen, että
sallimalla alusten leveydeksi kana;
vas.sa 9,7 metriä ei kanavaa tarvitsi
si srurentaa,mutia liillöin voisi kui­tenkin
valtaosa uudenaikaisista yk.
sikanlisislakin pykälälaivoisla käyt.
tää kanavaa. Voidaan .lä.s.sä yhteyi
dessä niainita, että kesäkuukausina
1960 Kotkan, Haminan ja Sörnäisten
satama.s.sa käyneistä 736 puutavara
aluksesta vain 17 oli yli 9,6 metrin
levyisiä. Tämä osoittaa parhaiten,
että vanhan uusimi.ssuunitelmau
m u ka isot su 1 u t o va t edel lecnk i n m i-toiltaan
sopivat. ;/
L A A J A T YHTEYDET
ITA SUOMEEN
Saimaan vesistössä päästään Lau­ritsalasta
Lappeenrantaan (5 km),
Kaukopäähän (43 km), Mikkeliin
[1108 km) Ja edelleen Varkauteen
j (Lauritsalasta 209 km) sekä tältä
[väylältä Joensuuhun (Lauritsalasta
288 km) 2,4 metiin väyliä ilman sul­kukanavia.
Varkaudesta johtaa 2,4
metrin väylä Konnuksen ja Taipa­leen
sulkukanavien kautta Leppä
virran reittiä Kallavedelle Ja Kuo
pioon. Täältä päästään mm. Iisal­meen
ja .löensuusta Pielisjärvelle.
.Multa väylät vaalivat ruoppau.sta.
laurilsalan—-Savonlinnan syväväy­lällä
arvioidaan ruoppauksen mak­savan
80 mmk. Savonlinnan—Var
kauden välillä 110 mmk. Haukivr;
delta .loensuuhun 810 mmk eli kus-lannuk.
set yhteensä miljardi mark-kaii.
•
ARVIO VUOSIKULJETUKSISTA
Liiketieteellinen • tutkimuslaitos
on ai^vioinut. että suhteellisen var.
masti': , kanavassa kuljetettaisiin
vuosittain tavaraa 680.000 tonnia,
mistä tuontitavaran osuus koskisi
tällä osin pyöreää puutavaraa ja sa
hätävaraa sekii tronii rautaromua
iekä kivihiiltä, ja koksia. "Tietyin
edellytyksin' kuljetettaisiin 575,000
tonnia, jolloin vienti käsittäisi sei
kiloosaa ja kartonkia sekä tuonti
nestemäisiä polttoaineita 100.000 tn.,
Näiden : tuotteiden kohdalla luvut
saattavat kohota huomattavastikin
suuremmiksi vuosien varrella.
Laskelmien ulkopuolelle on jätet­ty
kokonaan Neuvostoliittoon me­nevä
ja sieltä tuleva tavara (pur­jehduskauden
aikana n. 270.000 ton
nia). Osa tästä tulisi ehkä vesitie
kuljetukseen. Samoin kotimaiseen
käyttöön etelä-rannikolle menevä
Vancouverin
kuulumisia
Vancouver., Tämän vuoden l y ­hyt
kesä alkaa jo olla pahemmalla
puolella ja kohta alkavat talven sa_
teet:
Pitää työllä ja toiminnalla piris­tää
itseään, ettemme tule itseemme
sulkeutuneiksi ja siinä yhteydessä
on saatava myös "henkistä ruokaa"
j a sellainen ahkera joukko, joka on
"aina valjaissa" suunnittelee jäi.
leeri erinäistä kulttuuritoimintaa,
joten annetaanpa suuri kannatus
kaikelle kauniille ja hyvälle hom'
malle.
CSJ:n Vancouverin osaston koko­us
on jälleen joka kuukauden toise
na sunnuntaina, alkaen kello 2 päi­vällä.
Seuraava kokous on siis lo­kakuun
14 pnä. Siihen mennessä oli
si hyvä jos jäsenistö harkitsisi haa­lin
palovakujUusasioita, että kan
nattaakojiostaa vakuutusmaksuja ja
muita asiaa koskevia seikkoja. .
Lokakuun 21 pnä esitetään Clin
ton haalilla näytelmä,, jonka nimi on
'Miljoonavaillinki". Näytelmä on­kin
varmasti näkemisen ja katsomi»
sen arvoinen.
Lokakuun 6 pnä, alkaen kello 7.30
illalla, on suuri kokous, johon toi­votaan
miesten ja naisten runsasta
osanottoa sillä siellä päätetään, mi
ten ruvetaan järjestämään syy.s-markkinoita.
Ottakaa tämä huo-mioon.
Samalla saanen ilmoittaa et
tä kaikenlaiset lahjoitukset ovat
tervetulleita. Lopuksi kaunis kiitos
mrs. Anna Savolle lahjoituksestaan
CSJ:n Osastolle. — A. R. .
Englanti pyrkii EEChen kansan­yhteisön
vastusti^ksesta huolimatta
pyöreä puu (n. 500.000 J n ) voi hy­vinkin
tulla osaksi kuljetetuksi Sai­maan
kanavan kautta. Jos nippu
uitto osoittautuu mahdolliseksi ja
taloudelliseksi. Vielä on olettava
huomioon se, että purjehduskausi
tulee todennäköisesti pitenemään
koska teräsrunkoiset alukset pysty­vät
vaaratta liikkumaan heikossa
jäässä, milä vanhat puulaivat eivät
kestäneet. Kun Pielisjoen väylä lä­hivuosina
oleellisesti paranee, niin
kanava • voi saada lisäkuljeUiksia
myös Pieli.sen alueelta.
Edellämainitut tekijät saattavat
aiheuttaa melkoista lisäystä kanava-1
liikenteen volyymiin; i
K A N A V A M A K S U T
Kanavamaksuja ja muita tuloja
kertyi varovaisen arvion , mukaan
vuosittain n. 230 mmk, kun taas
käyttökustannukset olisivat 100
mmk, mihin täytyy lisätä Neuvosto­liitolle
maksettava vuokra. Se puo­lestaan
on riippuvainen kuljetusten
määrästä mutta suurimmillaankaan
se ei kohoa kuin hoin 90. miljoonaan
markkaan vuodessa.
K A N A V A N TUOTTAMA SÄÄSTÖ
Mietinnössä on myös yritetty las
kea, paljonko sä.ästettäisiin eri ta
varanlaalujen osalta kuljetuskustan­nuksia,
jos kuljetus tapahtuisi rau-tateitten
sijasta kanavan kautta. Sa
hataviiran osalta minimisäästö on
arvioitu kanavassa 295.000 tonniksi,
niin säästö olisi 10 mmk. Pyö eäu
puutavaran osalta säästö olisi 61'
mmk, kivihiilen 56 mmk ja rautaroi
mun osalta 20 mmä. Kdelleen sell.i-loosan
kuljetuksissa säästettäisiin
74 mmk. kartongin 48 mmk, paperin
10 mmk, ja vanerin kuljetuksissa
16 mmk. Nestemäisten polttoainei­den
kohdalla säästöä kertyisi 251
mmk eli vuodessa minimisäästö:yh
teensä 413 mmk.
" K u n vielä täytyy laskuissa ottaa
huomioon .se, että säästöä syntyy
myös monessa muussa kuin pelkäs­sä
kuljetusvaihee.ssa, niin kuljetus­kustannusten
kokonaissäästöksi Sai
maan kanavaa käytettäessä on pää
dytty 730—910 miljoonaan mark­kaan
vuodessa;
Lontoo. — Pääministeri Harold
Macmillan keskusteli torstaina kan-
-sainyhteisön ' huippukonferenssin"
osanottajien kanssa epävirallisesti.
Aikaisemmin Macmillan oli kut­sunut
hallituksensa kokoukseen jos­sa
piti käsitellä niitä Englannin E-EChen
liittymistä vastaan suunnat^
tuja hyökkäyksiä, joita on esitetty
kolmen päivän aikana pääministeri­kokouksessa.
Hän ilmestyi kuiten­kin
yllättäen Marlborough Houseen
keskustellakseen kansainyhteisöjoh-lajien
kanssa ja luovutti halJituk'
sen kokouksen varapääministeri R.
A. Butlerin huostaan.
Butler ja kaksi muuta ministeriä,
nimittäin Eenglannin pääneuvotteli­ja-
yhteismarkkinakysymyksi.ssä ja
kansainyhteisöministeri Duncan
Sandys osallistuivat aikaisemmin
päivällä ryhmäkokoukseen-Marlbo-rough
Housessa eräiden kansainyh­teisön
minLsterien kanssa.
• Englannin hallituksen jäsenet oli«
vat torstain kuluessa lounastilai­suuksissa
epävirallisesti kosketuk­sissa
monien kansanyhteisöminis^
terien kanssa. Sandys tarjosi lou­naan
Intian pääministeri Nehrut
l e , . j a ulkoministeri lordi Homen
vieraina olivat Canadan, Kyprok­sen
ja Sierra Leonen ulkoministerit.
Arvovaltaisista kansainyhteisöpii-reistä
sanottiin, että Macmillanilla
on ede.ssään melkein mahdoton teh­tävä
koettae.ssaan saada kansainyh­teisön
johtajat lliopumaan nykyises.
tä arvostelevasUi asenteestaan. Eng­lantilaiselta
taholta korostettiin jäl­leen,
että Macmillan ja hänen joh:
tavat niraisterinsä ovat panneet
merkille, että kukaan kansainyh-teistön
johtajista ei ole. esittän>*t';
mitään varsinaista vaihtoehtoa Eng­lannin
suunnitellulle liittymiselle,
EEC::hen.
Hallituksen kokouksessa minis­terit
pääsivät sopimukseen vasta,
uksesta kriitillisesti suhtautuville
kansainyhteisöministereille. Vas­tauksessa
sanotaan, että Englanti
aikoo jatkaa neuvottelujaan E E . "
C:n jäsenyydestä, ilmoitti ranska­lainen
uutistoimisto AFP. ' \.
\Huomioitsijoiden mukaan Eng­lannin
hallitus tulee uudistamaan
takuunsa kansainyhteisömaiden,
kaupalle, mutta Brysselin neuvota
teluja tullaan jatkamaan ja jo ,
tehjdj[t sopimukset pidetään.
Macmillan tapasi torstaina Cana­dan
pääministeri John Diefenbakel
rin ja Australian pääministerin Ro­bert
Menziesin. Menzies ja Macmil- '
lan keskustelivat torstaina kaksi
kertaa keskenään.
Pääministerien neuvotteluissa
ryhdyttiin muokkaamaan kansain-yhteisökokouksen
päätyttyä julkaisi
tavaa tiedonantoa. Tässä tiedonan­nossa
odotetaan esitettävän tiiviste-lemänä
kansainyhteisömaiden suh­tautuminen
Englannin Euroopan ta(
lousyhteisölle jättämään jäsenano-mukseen.
Miljoona italialaista
terästyöläistä lakossa
Rooma. — Y l i miljoona Italian
yksityisissä terästeollisuuslaitoksis-sa
työskentelevjiä työntekijää aloitti
torstaiaamuna kolme päivää kestä­vän
lakoin tukeakseen vaatimuksi •
aan ko:käeamma.sta palkasta. He
vaativat myös mielivaltaisten erot­tamisten
lopettamista.
Työläiset ovat päättäneet ryhtyä
kolmen päivän lakkoon joka viikko
niin kauan kunnes heidän vaati-niuksiinsa
suostutaan. •
Viime kesäkuusta alkaen teräsa-lan
työnteki.iät ovat olleet lakossa
ka kkiaan kahdeksan päivliä. Kun
nykyinen lakkokausi on: päättynyt
Italian terästeollisuus on menettäi
nyt 11 milj. työpäivää kolmess.i
kuukaudessa.
Torontolaiset huom!
Toronto. — Nyt kun Tarmola
on lopullisesti suljettu tälle vuo­delle,
valistuskomitea päätti jär.
jestää elokuva- ja seurapelililai-suuden
Don-haalille sunnuntaina,
30 p. syyskuuta, kello 4 ip., leh-temipe
Vapauden hyväksi. Olem­me
onnistuneet saamaan pari hy.
vää värielokuvaa joista ensimmäi­nen
on otettu Moskovan maata­lous,
ja teoUisuusnäyltelystä jä
toinen on nimeltä "The Mighty
Wings", on v. 1961 ilmänäyttelystä.
Tulkaa joukolla huvittelemaan ja
samalla nauttimaan hyvästä kah­vitarjoilusta.
—Valistuskomitea.
"Kuuban kansalla
on oleva kaikkea"
Moskova^ — Moskovan radio täh­densi
sunnuntaina esittäessään va­roituksen
Kuuban vihollisille, että
Kuuban kansa voi "luottaa uskolli­siin
ystäviin, jotka ovat valmiit an­tamaan
kaikkea tarvittavaa apua
hyökkäyksen sattue-ssa'.
Kuuban vihollisten on aina pidet­tävä
tämä varoitus mielessään, jat­koi
radio tuomiten ''amerikkalais­ten
sotakiihkoilijain ja taantumuk­sellisten
piirien sinkoamat uhkauk­set".
Edelleen läjietyksessä täh­dennettiin
Kuuban kansalla olevan
kaikkia mitä se tarvitsee puolus-lautuaksecn
menestyksellisesti uut­ta
hyökkäystä vastaan.
"Washingtonin Karibian merellä
purjehtiva ulkopolitiikan alus on ]
todella pahasti kallellaan. Sen kap­teenin
olisi — jollei hän vielä ole
menetänyt järkeään — tehtävä
parhaansa asian korjaamiseksi, et­tei
alus,' keikahda kokonaan ku­moon",
sanottiin Moskovan radion
lähetyksessä. •
Pres. Kekkonen
lomalle N-liittoon
Helsinki.— Tasavallan president»
ti ja rouva Kekkosen lomamatka
Neuvostoliittoon tapahtuukin suun­niteltua
aikaisemmin, eli jo ensi
kuun.3 päivänä.
Ulkoasiainministeriöstä annettiin
tiistaina asiasta seuraava tiedonan­to:
' Tasavallan presidentti ja rouva
Kekkonen lähtevät lomamatkalle
Neuvostoliittoon alunperin suunni­teltua
lähtöpäivää aikaisemmin eli
lokakuun 3 päivänä. He viipyvät
matkalla kymmenisen päivää ja tU(
levät viettämään tämän ajan toden­näköisesti
Krimillä. Tasavallan pre­sidentin
ja rouva Kekkosen mtika-na
matkustaa Tasavallan presiden
tin toinen adjutantti komentajakap­teeni
Bo Klenberg." '
SITÄl
JA
TÄTÄ
KATUGALLUP
— Hjfvää päivää, tiedättekö mistä
sanoista johtuu lyhennys WC.
— Ei emmä vaan tiedä.
— Hyvää päivää, tiedättekö mis­tä
sanoista johtuu lyhennys WG.
: — Juu. eiks'se tule siitä Winston
Churchillista.
PÄIVÄN PAKINA
Syntymäpäivälahjoja 5-vuotiaalle
Jos elämä alkaa neljästäkymme­nestä,
kuten sanotaan ja oletetaan,
silloin viettää pian tämä paljon par­jattu,
multa samalla koko lukija­kuntansa
suuresti arvostama Va-paus-
lehti "viisivuotispäiväänsä".
.^Marraskuun kuudentena päivänä
tulee nimittäin kuluneeksi 45 vuot­ta
Vapauden ensimmäisen numeron
ilmestymisestä, ja kuten eri paikka-kuntauiTTTsista
olemme jo saaneet
lukea, kansalaisemme kautta laajan
maan valmistuvat viettämään tä­män
terhakan viisi- tai 4.5-vuotiaan
syntymäpäivää.
Vanha hyvä ystävämme Pietilä
kiinnitti allekirjoittaneen huomiota
tähän asiaan selittäen, että asia­miesten,
kirjeenvaihtajien ja luki­jain
yleensä tulisi kiinniittää huo­miota
tähän merkkipäivään siitäkin
huolimalta, vaikka nyt on käynnis­sä
haastekampanja Liekin ja Va­pauden
lalousaseman tukemiseksi.
Pietilän harkittu käsitys on. kuu­lema
.sellainen, että tuollaisia yh­teensattumia
ei voida mitenkään
aina välttää.
Työväenlehdet tarvitsevat vuosit­taista
taloustukea, sanoo Pietilä se­littäen,
ettii vain siten taataan ta­loudelliset
toimintamahdollisuudet
sellaisille sanomalehdille, joita .ei
ohjelmansa "hyvyyden" vuoksi
avusteta tai palkita sen paremmin
suuryhtiöiden kuin niiden hallitus­elintenkään
toimesta.
Tämän vuoksi, selittää Pietilä,
vuotuiset rahoituskampanjat Ja-eri­koisten
merkkivuosien vietot voivat
joskus-"tulla päälletysten, kuten ta­pahtuu
tänä vuonna 45-vuotisnume-roh
valmistamisen yhteydessä.
Vaikka tämä-liyhteensattuma" ai­heuttaakin
vissinlaisia vaikeuksia,
niin Pietilä on kuitenkin sitä miel­tä,
että niistä molemmista voidaan
selvitä liehuvin lipuin, sillä haaste-ryntäykseen
osallistuvat sanavapau­den
puolustamisen kannalla olevat
kansalaisemme yleensä, jota vastoin
45-vuotisjuhlien valmisteluun osal­listuvat
hieman pienemmät ryhmät,
jotka riskastullavat juhlanumeroa
erikoiskinjoituksilla, ja kuvilla se­kä
liikemiesten ja järje.stöjen ter-vehdysilmoituksia
hankkimalla.
Hyvällä tahdolla voidaan tällai­sesta
yhteensattumasta selviytyä,
vakuuttaa Pietilä, joka pyytää esit
t ä ä omana mielipiteenään, että tiu­kan
paikan tullen Vapauden 'väki
saisi syntymään tästä juhlanume­rosta
"sivu vuotta kohden" eli yli
40 sivuisen juhlanumeron.
Vaikka Pietilä on jo ikämies, hän
on kuitenkin mieleltään hyvin nuo­ri
Ja . aina eteenpäin katsova ja
-pyrkivä. Hänen toivorikkautensa
on myös tarttuvaa laatua ja yleen­sä
innostusta nostattavaa työväen­liikkeen
hyväksi.
Me emme tiedä, olisiko Pietilä
tässä yhteydessä hieman liian toi­vorikas
tai eikö ole.
Sitä paitsi kysymys ei ole loppu-^
jen lopuksi siitä, tuleeko 45-vuo-tisnum^
rosta 30-sivuinen tai 45-si-vuinön.
rPääasia on, että tämä merk­kitapaus
huomioidaan -r- että val­mistetaan
yhteisvoimin mahdolli­simman
hyvä. ja monipuolinen juh-lanunrero
ja järjestetään maan kai-ki.
ssa kolkissa joko suurempia" tai
pienempiä tilaisuuksia Vapauden
45-vuotispäivän kunniaksi.
Työväen viholliset pitävät huo­len
siitä, että työväenlehtiä hauku­taan,
parjataan ja mustamaalataan.
Taantumusvoimilla on tietenkin
tiiysi "oikeus" siihen, kuten Pieti-läkin
myönsi . pitkän henkisavun
imaistuaan väärävartisestaan.
Mutta työväenlehtien lukijoilla
Ja kannattajilla on myös oikeus
toimia omien mielipiteittensä ja
omien tavoitteidensa puolesta. Täl­laisten
juhlanumerojen yhteydessä
avautuukin erittäin hyvä tilaisuus
juuri tässä mielessä. Kun lehdessä
on enemmän tilaa, siinä voidaan
julkaista tavallista enemmän luki­jain
k i r j o i t u k s i a— vanhojen vete­raanien
muistelmia lehden perus-tamisajoilta
ja koko tämän kulje­tun
taipaleen varrelta.. Kirjeenvaih­tajilla
Ja lukijoilla on tilaisuus esit­tää
omia vaikutelmiaan, omia mie­lipiteitään
toiminnan varrelta sekä
esittää toivomuksia ja ehdotuksia
tulevaa 45-vuotiskautta silmällä­pitäen.
Käyt-äkäämme hyväksemme tätä
tilaisuutta sanoo ystävämme Pieti­lä,
lähettämällä Jumalattoman suu*
ria määriä kirjeitä, paikkakuntakir-
Jeitä. muistelmia ja ai-tikkeleita
Vapauen 45-vuotisnuineroon.
Me puolestamme kannatamme
lämpimästi Pietilää, sillä vain il­moituksia
hankkivien asiamiesten—
ja -naisten, sekä. kirjeenvaihtajien
ja lukijain yhteisten ponnistelujen
avulla -me saamme valmistetuksi
tarkoitustaan vastaavan Juhlanume­ron.
• • . ,
Johtuen lehtemme : äärimmäisen
pienestä työvoimamäärästä ja sen ,
aiheuttamista vaikeuksista, me puo­lestamme
pyydämme esittää, että
juhlanumeron kirjoitukset, kuvat
ja tervehdysilmoitukset lähetettäi­siin
mahdollisimman aikaisin niin,
että ne voidaan käsitellä, puhtaak­sikirjoittaa
ja latoa ' pikkuhiljaa
muun rutiinityön rinnalla ja yhtey­dessä;
Siis kynät käteen joka miehelle
ja naiselle - jotta saadaan paljon
mielenkiintoisia kirjoituksia Va­pauden
45-vuotisnu:neroon, kuten
ystävämme Pietilä asian esittää.
— Känsäkoura.