Vapaus, March 29, 1952

              fUDBEBnD—^ lodependeniXAbor
Gagaa oi Fbaolsb Caaadton». Ettr
« A ; secoxid class amfl tqr tbe POst
Ot&ce Deiartmeni. Ottatra. Pub-ll8l&
d tbxice »eeJdyr Tuesday».
Olmixday» anti Saturdaj» b7 Vapaus
PubU&hinfir Cann^ny U<L, at 100-102
. Elm 81. fiodbuzy; QaW C a i ^^
AdvertiEfiJg rate» Upon «ppUcatlon.
DrajDslation free fcrchaTge.:
TDLAU8HINNAT:
Canadsuoa: 1 vk. 7 ^ 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
ihidimraUolssaM vk. 8J6O is kk. 4;30
Suomessa: 1 vk. 850 6 kk. 4.75
Sima !mtä^^^<^^
i i i
m
m
- ' tullMn'> Tä­ry
m a näyttääkin pitä>'än paikkaJisa!. ' ^^^^^ eSim;' Toronton Vapaa
? Sana myönsi torstaina toimftuspalstaljaan, jä i^ielä Strpmen Sosiali­demokraatin
lainausta hyvänen Jka^^
i jatta j i panetdtu Vapaui-letitemm
men talouspoliittisen elämän viimeaikaisesta kehityksestä. ; '
T o t t a : o n , e t t d Vapaa Sana esittänyt^asiaa näin suo Ja r e i -
^Itutta kuten Vapäu.sw^ että Fagerhpl-mm
•'aasinhallitus" sekä Kekkosen niolemmat 'kunnottomat" halli­tukset
vievät iSiiomea taloudelliseen ahdinkotilaan, Toronton Vapaa
Sana myönsi nytj että asia todella on näin j a julkaisi toimituskirjoi-
^"Merkkejä.huonosta'ajasta .Suönies^ia''.''-;
Sillli^il^-Ä^'^:!:!^.:'-; ^ 'vahvistukseksi;. V a p a a ;Sa-:
lainasi y ^ taivastelua, ja
k i r j o i t t i mm.: ^
- ^^&skiBttäin kirjoitti H e i si
riaatti talöudeiliSföte^^^^ että Englanti/ b r i t t i -
lahaihyhteisö j a ; R u o t s i väte^^ '.Samoin on
tuniietuista syistä meidänkin tehtävä, v a i k k a meillä ei tätä toimen-
5 p t | s < > ? f ; f f » * i v p i d e t t ä varten tarvita!julistuksia. Tuontiliserissianömuksista vain
i^^fiPiSS|p^i^;:-:^^yhäsuurempiosaalkaa-tulia-vähin-äänin^hylätyksi; :.Summä:tästä kai-,
kesta on M , että l a ^ ^ on allumassa tai kenties se ori
j o alksmtit^ joteri^^^^m^^
jai bräiäeri teollisuusalojenv^^^ eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan
lamakauden ensimmäisiä <>ireita. Onko kysymyk-scssätodellinm^ dep­ressio
vai pelkästään ohimenevä aallonj)ohja, sitä ei vielä tiedä k u -
i a a i i i;:.»;^*:;:!^;;;:;
Lopuksi sanoi Vapaa Sana: (Suomen) "Puutavara j a selluloo.sa-teollisuudet
ovat suurelta osaltaan vientiteollisuuksia j a kun niillä
a l o i l l a aikaa näkymään merkkejä lamaannuksesta, niin tuntuu niiden
vaikutus k a i k k i a l l a . . ." ' y y ^ - - ' '\ '^r
M u t t a miksi näin? Kun Suomi vihdoin vapautui 'Hitlerin ot­teesta
1944 jä sai " K o l m e n suuren" hallituksen missä S K D L vei joh-
,|/v f tavaa, osaa^niin maa nostettiin nopeassa tempossjiyararikonpär^
' " ' ' tilanteeseen, jossa väestön elintaso rui>esi varmoin ottein paranemaan
samalla kun teollisuus j a maatalous saatiin uudelleen käyntiin.
il5?feVSS; • Se ei kuitenkaan tyydyttänyt "kykypuolueita" (suurporvareita).
ä maa tarvitsee kyvykkäUmpiä j a kokieneempia
T u l i eduskuntavaalit, ja kun S K D L : n
kokematon ja'sUhteclHsen! heikko propaganda­koneisto,
riiin i ^ m H c s h kärinat\is 11^^^
humpuukin avulla. S K D L syrjäytettiin häliituk.sestä, muodostettiin
ensin; oikeistososialidemokraattiscn • ^Fagerholmin "aa|irfiallitus'' ja
sitten Mäalaisiiitbnr j a so.sdempuofueen oikei^tojohdon yhteisesti mijo-
^ döstamat Kekkosen; /'kelyottomat'' punamuUahallituk.set — jotka
^;y.0M'^^ ,^ - kauttamisohjelmaa" työläisten ja farmarien elintason huonontanil-
' seksi j a Suomen kytkemiseksi jollakin tavoin länsiviil|ojen kpisitalou-
.tcen.. .• •
K u t e n muistetaan, meidän piskuinen Vapaus-lehtcmme yhtyi
S^näissä kysymyksissä niihin, j m k a katso talou­dellinen
j a poliittinen onnettomuus, jos sitä yritetään h a l l i ta SKp.L:ää
Meidän lehtemme p n y h -
ä Suomen talouden kyt-on
suuri erehdys mitä
'•"tiliisi kaikin mokomin välttää, varsinkin kun Suomella on mahdollista
tehdä yhä lisääntyvlissä määrässä kauppaa kriiseistä vapautuneiden
kansandemokratiamaiden ja Neuvostoliiton kanssa — jos ei nimittäin
ryhd3rtä kansainvälisesti poliittiseen vehkeilyyn niitä vastaan.
K a i k k i .se, mitä on näistä asioista 'Vapaudessa sanottu, on nyt
"toteutumassa siinä määrin, että Suomen "kykypuolueiden" esiliinakin,
jSosialidemokraatti joutuu haikeana, todistamaan, että vastoin Suo-
.men kansan j a valtion etuja ovat toimineet niin Fagerholmin kuin
.Kekkosenkin hallitukset. ;
" Selvää tietysti on, ettei Suomen ole nyt pakko joutua talouspu­l
a n kouristukseen. Suomessa voidaan, jos tahdotaan, järjestää sel­lainen
kansanhallitus, mihin S K D L osallistuu muiden demokraattis­ten
voimien kanssa". Tällainen demokraattinen kokoomushallitus
voisi romuuttaa porvarien j a oikeistolaisten sosdemien 'vakauttamis-
: ;humpuukin" parantaa kansanjoukkojen taloudellista asemaa siten,
että kotimainen ostovoima kasvaa j a markkinamahdollisuudet lisään­tyvät,
sekä tehdä suuria kauppasopimuksia kansandemokraattisten
maiden kanssa. Ja me rohkenemme ennustaa, että Suomessa on en-
Jnemmin tai myöhemmin muodostettava tällainen kan.san hallitus, joka
tounii maan j a väestön parhaitten etujen mukaisella tavalla, itsenäisen
maan hallituksena, j o k a suuntaa llsäänl>'vässä määrässä maan talous­elämän
kansanjoukkojen ylelshvn-äii (eikä porvarien voittoja) palve­levalla
suunnalle.
M » . Enuoa Abirib» Sudburysta saa.
vuttaa tiistaina huhtlk. 1 pnä 75 vuo,
den iän,
Mrs. Amalia Lammi K e l l y Lakelta,
Bfoder townaaiipIsta. täyttää buhtlk.
2 pnä eo vuotta.
Aku Päivld Lone Lakelta täyttää
73 vuotta huhtlk. 2 pnä. .
, Latirl PoliUnen, Port Arthur, täytti
70 vuotta maaliskuun 26 pnä, josta
myöhästyneenä, ilmoitetaan.
' ^Yhdymme sukulaisten ja* ystävien
onnitteluihin r
mm
T l * a oMirtMM JaDuituia TI*<«9<> Urjcia ja M
•if( eduium kirjoiU«{<hi aiclipiuil*. Kirj<w<
CMitocia. läietctlfj2 lutJeHi •> paiaaMU.
"KAUNI.9 VEERA"
suomalainen huumorielokuva on t u ­lossa
Ontarioon'
Suomalaisia, elokuvia on monesti
moitittu siitä, että varsinkin niiden
ääni oh ollut sangen epäselvää Ja
valokuvaus myöskin huono, Kuiten-.
kaan ei aina ole .syy ollut itse f i l ­missä,
vaan hyvin usein esityspaikan,
haalin, kaiku olhit elokuvalle sopi­maton.
Syy voi myöskin olla huo­nossa
elokuvakoneessa Ja tottumat-tomas-
sa esittäjässä. Kaikuvan ää­nen
j a .siis epäselvän puheen voi a i ­heuttaa
kovapuhujan yäiirin asetta­minen;
iniä mainitussa n
"kaunis Veera" on "kultehklh filmi
itse. parhain mICä tähän saakka on
Suomesta tullut," öaaUt on myöskin
eri paiklcaikunnllla valittu parhaim­mat
saatavissa olevat.
E3okuvan kunnollisen esityksen, se­kä
äänen, että kuvauksen puolesta,
takaa elokuvan esittäjä;
— Palmun elokuvat.
HOTTO: Alussa «11 Vapaas Sanan
perlaaiUfailnm pfu>U h^-
viuim bmrf^ pe-
- . —
' «Ivnn artlkkeU
;:;^.','.;in«rossaan.;^
.-'Tää korutont' oh kertomaa" —
Toronton Vapaan Sanan' peliaatteet-tomuuden
20-«vuotläkaudeltä.
On .sanottu, että k a i k k i t>-aväenliik-ke
«sä aluksi iperiaatteelllsena erimle-lisyyienä
kehittyvä erimielisyys johtaa
icisrtimättömästi siihen, että luopu-nalnek.
set ajautuvat ennemmin tai
nuöhaimain periaatteettomuuden
pohjattomaan suohon,
i Tämä pitää paikätansa sellaisten
••suuratiksien". kuin esim. Trotddn,
(kö.Timunistiluopip), Mussolinin (so-sialLitiluopiö)
ja monen muun suh-tean.
iSe pitääpaUstonsa klrJafaneUi-sen
tarkasti Toronton Vapaan Sanan
suhteen, joka tänään ilmestyneessä
iO-vuottsnumero-^isaan tuskin erikoi-seairnin
korostaa "saavutustensa" o-jeellisinta
puolta.
ka eivät luonnollisestikaan vastanneet
kriisikauden työväeniifickeelle aset­tamia
vaatimuksia. Tämä kommu­nistisen
puolueen smmtataistelu sii­tä,
ajaudutaanko tälläkin mante­reella
talouskriisiin - j a mitä toimen­piteitä
se työ-/äenliikkeeltä vaatii, t fc
Mitä muut saiiövat
MITEN HAJAANNUS
TAPAHTUI 20 V. SITTEN
On oikeastaan -väärin puhua Cana­dan
sucmälaisteh 'hajaannuksesta, s i l ­lä
tosiasia on, että 20 vuotta sitten
tapahtuneen "•suuntataistelun" seu­rauksena
täicälälsten maaraniestemme
keiiiuudsssa toimiva työväenliike Jäi
eheäksi ija siitä erosi (tai erotettiin)
vain joitaSdn yksUöltä, jotka valta­piirien
moninaisista avunannoista ja
sucsionosoituksista huolimatta eivät
tähän päivään mennessä ole voineet
sen paremmin perustaa vaktintxmutta
» . järjestököneistoa kuin vallata ns. por­varillisia
järjestöjäkään. Johon v i i -
.raeksimainittuun on useita kertoja
pyritty laulujuhlien yhteydessä puu­hatussa
"Järjestöasiassa". Bislnmai-nitussa
tapauksessa työväenliikkeen
riveistä luopuneet yksilöt saivat aluk­si
jorfdnlaista järjestötoimintaakin
toimeksi, mutta periaatteettoman pel­kän
"naurattamisohjelman"- avulla
"nauratettiin" ensin haalit tyhjiksi
PORVARIEN HIENOT
PUOLUETAVAT
, Sydney, Austraalla. — Liberaalipuo.
lueen.jäxjestäjä Douglas/Date sai $65
tapaturmakorvauksen siitä kun hänen
pikkusormensa oli murtunut kätelleis-sään
toista virkailijaa;
Työväen rrapaturmavakuutuslauta- ia samalla jirjestöorgaanit maan r a -
kunta päätti, että Uberaallpuoiue on; kohon. J a vaikka ennustaminen y-vastuussa:
tästä loukkaantumisesta, (l«ensä on epälkiitolllsta hommaa, niin
flilllä mr. Date-oU palveluksessa sil-l^n^e rohkenemme nyt ennustaa, että
,loln knh» tämäV^dämellinen käden- ,Vaj?aan Sahan nykyiset järjf^pilur
pur^tusv tapahtui, ja kättely oli
osa hänen työstään. - - R e u t e r i n u u -
tlstletb, maalisk. 21 pna.
'v ; • • .'' •, • '
ENNEN HITLER, MUSSO
J A MARSKI, N Y T .,
: PC (Canadan sotainen torypuolue)
.julistaa, että isaksalaisteh pitäisi olla
täysiä liittolaisia; pitää Chianghi to­dellisena
ystävänä. — Globe and M a i l ­i
n otsikko Ottawan uutistiedossa.
Vi '
T R p M A N l N "PORSAAT"
TULEVAT KOTIIN
, . . Truman-vastainen kapina el ole
vain laajakantohieh kaikkien väestö­kerrosten
piireissä..vaan myös kat­keroitunut
Ja äänekäs...
iMlkäli minä voin nähdä, se on to­dellinen
kapina. Joka aiheutuu useista
seikoista: epäonnistimut sota Koreas.
aa Ja tyytymättömyys siihen miten s i -
^tä käydään: vakamus, että kommu­nisteilla
on ollut aivan liian paljon
vaikutusta (!); korkeat verot jotka
painavat pienituloisia: korkeat elhi-kustannukset;
. . , pelko siitä että
ulkopolitiikan toteuttamisessa täytyy
olla Jotakin väärin, koska emme saa
mitään muuta kuin tappioita kyllästy
neisyys mädännäl^-y teen j a hallituk­sen
näennäiseen moraalittomuuteen
Mutta näyttää siltä, että kapina
menee syvemmälle. S e ei kohdistu a i ­noastaan
hallitusta, vaan koko Was-hlngtonia
vastaan... — Dorothy
•Thompson.
ff iiia-. •
m
Sudburyn laulujuhlista
Dominionin päivän aikaan, tarkenimin'sanoen kesäkuun 28 ja
29 pnä täällä Sudburj^ssa Pohjols-Ontarion karunnäköisessä, mutta
luonnonresurssiensa puolesta äärettömän rikkaassa kaupungissa —
• vietettävästä C S J : n kahdeksannesta laulujuhlasta näyttää muodostu­v
a n jotakin erikoista j a miellinpainuvaa. .
Yleisesti tiedetään, että musikaaliset orgaanimme kuten yksityi­set
soittajat j a laulajatkin, ovat saaneet kaksi vuotta hioa ohjelmis­toaan.
Sen perusteella on odotettavissa entistä korkeampa;» tasoa
olevia esityksiä.
M u t t a sen lisäksi, kuten lehtemme cräässii pikkujutussa ikään­k
u i n sivumennen kerrottiin, juhlia valmistava komitea on tehnyt
eräitä hyvin tärkeitä päätöksiä.- Meille kerrottiin vaatimattomasti,
ikäänkuin anteeksi pyydellen, että laulujuhlan yhteydessä on tarkoitus
esittää ulkoilmanäjläntönä (lauantaina kesiikuun 28 pnä) kauniin
Trout Laken rannalla sijaitsevassa Työn Puistossa, .Meksls Kiven kir­joittama
kuolematon näytelmä *'Seitsemän Veljestä". Sateen sat­tuessa
tämä näytelmä esitetään FInnish-haalilla, mutta toivottavaa
o l i s i , että se voitaisiin esittää ulkoilmanäytäntönä, sillä niin siitä saa-daan
todella hieno j a valtavakin esitys meikäläistä mittapuuta käyt­täen.
Tässä yhteydessä palautuu mieleen .se tosiasia, että sudbury-laiset
ovat Vuosia sitten esittäneet hvvällä menestyksellä "Seitsemän
Veljestä" ulkoilmanäytäntönä j a voivat siis nyt käyttää entisiä koke­muksiaan
esityksensä täydentämiseksi. ^
Myös on ilmoitettu, eitä jos M - M union uusi suuri juhlasali val­mistuu
siihen mennessä, kuten pitäisi, n i in sunnuntai-illan juhlakon­sertti
pidetään siellä — tämän maan yhden tunnetuimman unio-osas-
,, ton yhteisvoimin rakentamassa työväentalossa- . .
Vaatimattomuussyistä kaiketi johtuu, että C S J : n paikallisosaston
General Motors-yhtiön
voitto on vähentynyt
506 milj. dollariin
New Yortt. — Maailman suurimman
tehdasyhtiön, Genaral CMotors Cor­porationin
puhtaat voitot vähenivät
viime vuonna 39 prosentilla ilmoitet-tiin
täällä viikon lopulla. Yhtiön v i i ­me
vuoden myynnit olivat arvoltaan
lähes 7.500 miljoonaa dollaria c li
suunnilleen samat kuin vuonna 1930.
'Yhtiön puhdas voitto vähentyi kui­tenkin
834 miljoonasta dollarista 506
miljoonaan dollariin. Voiton vähen­tymisen
sanotaan aiheutuneen etu­päässä
verojen kohoamisesta, siviili-myyntien
\-ähentymlsestä, kohonneis­ta
kustannuksista j a hlntakontrolllsta
Voiton «ihentjTnlsestä huolimatta pn
General 'Motors yhä edelleenkin maa­ilman
eniten voittoa tuottava lllkcyrl-tys.
• ; ; .
•hat asioita .vielä tuntemattosnlen. Uu­sien
siirtolaisten kustanhukselia ja
avulla, kohtaa saman epäpnnisticnan
kuin ensinmainitutkin yritjteet,. sllr
lä periaatteeton huitominen —- ensin
muka Marmerheimiä vastaan j a sit­ten
Mannerheimin puolesta; pappeja
vastaan j a sitten puplesta; tyiöväenr
liikkeen puolesta j a sitten työväen­liikkeen
kaikkia; haaroja vastain jne,
ei tule koskaan saamaan Valtaosalta
rehtien maanmiestemme kannatusta.
Mutta mistä Johtui 20 vuotta sitten
fcä>-ty poliittinen smmtataistelu. Joka
johti siihen, että C S J : n Joitakin s i l ­loisia
jphtöhenlkilöitä luopui järjes­töstä,
perusti Vapaan. Sanan ja o-maksiii
ainoaksi "elämäntyöikseen"
kaiken sen vastustamisen, mitä olivat
ennen edustaneet j a puolustaneet? '
Kuten muistetaan, alun kohnatta-kj-
mmentä vuotta sitten kehittyi tä­män
mantereen työväenliikkeessä,
erikoisesti kommunistisissa puolueissa,
mutta myös uniolssa j a muissa'työ­väen
joukkojärjestölssä, tiukka pe­riaatteellinen
keskustelu j a kiista ns.
"Amerikan erikoisasemasta". Joita-'
k l n yiiosla kestäneen sodanjälkeisen
buumikauden aikana oli vasemmisto­laiseenkin
työväenliikkeen osaan syö­vytetty
näitä "Pordismin" ja '^Alne-rlkan
erikoisaseman teorioita", joiden
perusteella mjHinnettim, kuten Ko­mintern
c l i selittänyt, että kapitalis­tista
maailmaa kohtaa pian talous­kriisi,
mutta Amerikkaan se. ei tule
eikä voi tulla. Huolimatta siitä min­kälaisia
muotoja tämä kiiva^csl ke­hittynyt
välttelji myöhemnijn sai, y l ­lämainittu
oli suuntariidan aloittaja.
Väittely alkoi siis perlaattedllsena
k3'sj-m>iksenä ja Jatkui taukoamatta
vielä 1929 lokakuussa. Jolloin "pohja
romahti" Amerikan "erikoisasemal­ta".
hir\-eäUa voimalla alkaneessa ta­l
o u s k r i i s i t . Osoittautui, että "Ame-rLkan
erikoisaseman" teorian hyväk-sj-
nect työväenmiehet olivat autta­mattomasti
väärässä, sillä talouskrii­si
el vain tullut Amerikan mantereel­le,
vaan se sai täällä kalkkein räi-keinunät
muodot (ja myös laajimmat
mittasuhteet.
Canadan kommunistisen i;Hiolueen
sUlomen Johto, mr. MacDonald ja
Spektor. omaksuivat tämän vääräksi
osoittautuneen teorian "Amerikan
erikoisasemasta" ja eräät Canadan
suomalaiset kommunistit fm^m.'Peh­konen
Ja Tenhunen) antoivat kan-n-
itukscnsa heidän taktlUisille j a pe-i
rlaattcclllsille kannanotoilleen, jot
l i mjjös Canadan Suomalaisen Jär­jetön,
kuten nionenmuimkih työ­läisten
Joukko järjestön sisäisesi
k ^ u s t e l u n Ja kiistan kysymykseksL
Siihen aikaan — kuten .voidaan
heidän omiäa kirjoituksillaan todis­taa;
bppösitiojohtajat esiintylv^ " o i ­keina
kommunisteina". (Joiden sj'dä-menaslana
oli kommimistisen liik­keen
"puhtaus" Ja samaUa täkäläis­ten
maanmiestemme kulttuurijärjes­tön,
CSJ:n"pelastaniinen" sitä vas­taan
kohdistetuUta katalilta hj-ök-käyksiltä
— kuten he Vapaudessa
silloin kirjoittivat Kaikki tämä oli
vielä .periaatteellisluontpista keskus­telua
ja väittelyä siitä, mitä silloin
vallinnut tilanne vaati j a mitä oli
tehtävä. Mutta Jäsenjou^
pmtaa ..syv^amälle mitä nämä " o i ­keat
kommunistit", hiiksi he itse­ään
sanoivat, todellisuudessa edusti­vat
j a hylkäsivät heidän ohjelmansa
j a palveluksensa. ,
Tässä'vaiheessa, noin 20 vuotta sit­ten,
nämä poliittisessa väittelyssä
alakynteen fääheet j a palkkatyöstään
sivuutetut yksilöt perustivat Vapaan
Sanan vielä sillqinkin protestoiden,
että he ovat sittenkin "oBceita kom­munisteja".
Mutta jo vUden vuoden
kuluttua. Vapaan Sahan fe-vuotls-numerossa,'
kirjoitettiin, kuten yllä­olevasta
motostamnie näkyy; "Alusr
sa oli Vapaan Sanan periattteeilinen
puoli haparoivaa, (kommunistisen op­position
(ja demokratian välillä häi­lyvää.
Tämä periaatteellihen hälly-väisyys
oli tarkoituksellista..."
Toisin sanoen siinä myönnettim,
että t^koitus oli' ivalheellisen hapa­roinnin
avulla (johtaa harhaan niitä
nimisiä, jotka oUvat lähteneet hajoit­ta
jäin mukaan yksityiskohtaisemmin
oli kysyihys! Kaunista hottunaa omia
kannattajia kohtaan!
J a 'vaikka nämä' täi^oätukselllsestl
'^hapärblfteet" hienkilöt olivat puhu-neet|
ja kirjoittaneet kaiuniita sanoja
0 3 J : n "ipuöluitamisesta" sitä muka
uhanneita; voiniia vastaan; niin vai­vaisen'
kymmenen, vuoiden kuluttua
/Mannerheimin talvisodan päivinä-r
he omaksuivat täys-lapuaJaisen fcsm-nan
Ja kiihoittivat kansaa Juudaq?o-nisäeöouksiln,
ndssä vaadittiin »—
aivan lapualaiseen tapaaii •— C S J :n
Ja Vapauden lakkauttamista Ja sekä
niiden., omaisuuksien '.'oikeille . omis-tajUie"
luovuttamista!
- Kaksikymmentä vuotta sltteii " o i ­keina
kommunisteina" Ja manner-,
hälmiläis-fasismih vastustajina esiin­tyneet
miehet eivät kjxnmenen vuo­den
killuttua, "talylspdän'' Ja . sttä
seuranneen -riemusodan" päivinä
löytäneet; enää riittävästi kUttä,viä
laatusanoja Mannerheimin Ja hänen
firjestelmän^. ylistämiseksi j a k y l - .
Iin rumia parjauksia silloin yiel^ a i ­noan
kommunistien johdolla sosialis-miin
siirtyneen maan, Neuvostoiiit<m
jä ,sen JärJ^lmän gnustaamlsetoL
•LukijaTpäättäköön itse, oiÄö tämä
periaatteellisena suuntariitana atea-nut
kiista johtanut meikäläisestä
työv^ienlijkkeestä luopuneet miehet
täydellisesti periaatteettomuuteen —
vai mitä ylläkuvatut todistettavat to-siat
osoittavat?
I^IAATTEETTOiailJtJD^
'UKAKAIVOSTA.
Tämä yleinen periaatteettomuus on
leimaa antavana piirteenä Vapaan
Sahan kaikissa kannahotolsisa. K un
Ontarion metsätyöläisten union oh-jehnassä
oli jotakin sellaista, ettei
Vapaa Säna voinut sitä sulattaa, n i in
se propagoi avoimesti Ontarion met-sätyöläism
«vastaan nUden : käydessä
sitkeätä Iffkkotaistelua eUnmahdolli-suuksiensa
- parantamisen puolesta.
K tm K i r k l a n d Laken kaivostyöläiset
eivät mieUytlSneet Vapaata Sanaa,
hiui se luovutti palstansa rödturien
puolustamista varten. Kun Joku yk-sityiskehiottellja
teki esityksen, että
hänen neroutensa ^pallddoksi kerät­täisiin
paaifia aavistamattomilta V a ­paan
Sanan' lukijoilta ja muilta $50
riskiosakemaksuja "suomalaisen
suuryhtiön ^ ipanistamlsen" nimissä,
n i in Vapaa Saha avasi sillekin yril^^^k-selle
palstansa.
-—Vapaa Sana kirjoitti: ^-Meidän
myötätuntt^cme on XXJFrn Ihanteel­lisen
ohjelman puolella j'a tulee
myäskin: oleinaaxi. mutta me emme
hyväksyneet mainitun järjestön kan­taa
Venäjään nähden Suomen sodan
aitana. CCP:n Johto riimittäin tuo­mitsi
Venäjän hyökkäyksen, mutta
samassa päatSstoiiselmassa ;se. ilmoita
t i , ^tä-ffi ei kaimatä^
kaantumista sotaan Venäjää vastaan
Lisähuomautukset ovat kaikki- tar­peettomia!
Palautettakoon kuiten­k
i n mieleemme, että: n y t taas. Jolloin
ollaan! tärkeässä ajankohdassa. Va­paa
Sana- on ilmaissut NATO : n Lis­sabonin
päätösten suhteen toisenlai-saäf
kännin kufial jCCP. -^ijsöfaisem-:
ittäa^kairmdnl \^'iy ^Uf-';-; ••y-};
Vielä- vuoden J93^ helmikulissä (24
p) Vapaa Saha •kirjoitti Neuvostolii­tosta:
"Aivän^ viime vUosiin saakka
on sosialidemokraattien taholta sith-tauduttti
Neuvostoliiton kysymyk­seen
tavallisemmin sillä tavalla, että
liikkeen sanomalehdistö-ssä on kir­joitettu
ainoastaan .niistä epäkohdis­ta.
Jolta 'Neuvostoliiton rakennus-tj-
össä: u'a yleeijsä maassa ilmeriee,
mutta koetettu mahdollisimman tun­nontarkasti
vaieta niistä saavutuk-sistai
joita sösialistineii rakennustyö
ön siellä saavuttanut. Tällaisella po­litiikallaan
on monien maitten.so­sialidemokraattien;
sanomalehdistö
oikeastaan Neuvostoliiton parjaami-;
sessa painunut monessa tapauksessa
alemmaksi kuin .vapaamielinen por-varillinen
sanomalehdistö.. .'• ;
Mutta talvisodan ikiilikossa. esim.
hiihtikuussa 1940, Vapaa Sana el tur;^
yautunut vain Neuvostoliiton par-jaanilseen.
Josta se oU muutama vuo­s
i aikaisemmin aivan oikein sosde-
Nuori nainen oU pbvaÄi b^l
kuunteli suurella mielejaäNa?
löstusta tulevaisuud52rLr^l
vari pääsi kohtaan n u s s ä h^
--Te tulette hyvin, byik £ 3
tavatiuanne miehen joia
ja ylhäisempi, kuin aoehjs^p
Jtmokarf nainen 'bnnelUsena:
' ••Mutta iniU se tapaiihnöUl
'•y:r-:y.y:y*j-. .•>v->^^:.?f'
ANTpi VAEorrcKai ^
Muuan ilveilevähenitflöti^
kerran maallikkosaarnaajan j
heittäen hänelle kysymyksen:
: -'• — , K u k a l o l i ; katoin-Vaiaol^^^
Vastaus tuli -1-=*-^-' - - ^
. T - Kunnioitah kaikkia toö^'
sijoita, mutta; yarokaa,^naJ^
ettette joutuisi menettäniiäniiöa
mlsen^ mahdollisuuttanne o ; ^^
~- l i m n paljon toisten
moista..;,..,.;.: •••'•:•••;•'•;.
^^^^^^^^^^ ,
Judy: — Miksi sinä menit i
miehen kanssa nainiislin?
Jane: — Häh kosi minua.
meja moittinut. Vaan vaati sodan j u ­listamista
sosialistista Neuvostotasa­valtojen
Liittoa vastaan seuraavasti:
"Emmekä me kannata sodankäyn­tiä
ainoastaan Hitlerin Saksaa vas-.
taan. mutta myöskin Stalinin Venä­jää
v a s t a a n . . . " : S ;
iMarskln valkoisesta komennosta
(Suomessa). Vapaa Sana kh-Joittl
maaliskuussa 1932: "Suomi pn sitten
kansalaissodan jälkeen kuulunut k i e l -
täinättömästi n i i h i n valtoihin, joissa
ei varsinaisella .rahvaalla ole suurta-
Aikalsen^pina aikohia Ja-vlelk nyt- kaan-ttihrkä^ öikei^d^^ Ovathan
k in toisinaan. Vapaa Sana on esiin­työläisvalnot
olleet sitten ; Suomen
tynyt täkäläisen sosialidemokraatti­sen
liikkeen, cCP: n hameen suojis­sa.
Mutta . huhtikuussa 1940,
Marskin. talvisodan hurmassa, ollen
i^^;UE#
Ottawa. — Mine-MUl ja XJE- (säh-kötyölälsten
unib) Uniqiden yhteinen
edustäjistd kulotti täällä puolitoista
pälväaj puhutellen hallituksen jäseniä
Ja parlamenttiedustajia elinkustan­nusindeksin
Ja sitä koskevan luvatun
tarkistuksen johdosta. Nämä kysy­myksessä
olevat kaksi unlota edusta­vat
yhteensä noin 60,000 työläistä.
; Edustajiston lähettäminen oli jat­koa
sillp toiminnalle, jonka nämä u -
niot aloittivat vaatimalla julkista e-linkustaimusindeksin
tarkistiista, joka
muodostaisi perustan palkkojen mää­rittelemiselle.
(Edustajistoon, joka tapasi useita
hallituksen jäseniä, kuului .edellämai­nittujen
kahden union edustajia Sud-burysta,
Port Colbömesta, Marnioras-ta,
^ellandista, Peterborosta, Toron­tosta,
Kingstohlsta, Brockvlilesta ja
P U H E I L L A
Montrealista. Sen johtajina, toimivat
Nels Thibault Mine-Mill-imiosta ja
S. Jackson; isähkötyölälstentmiosta.
Edustajistolla oli neuvottelu työmi­nisteri
M . P. Greggih, sekä C C P :n
ja Social Credit-puolUeen parlament-tiedustajain
kanssa.; Se myöskin t a ­pasi
konservatiivien työlväenkomitean.
Hallitus ei antanut suoraa vastausta
indeksikysymyksen julkisen kuulus;-
telUn suhteen, mutta toisten puolu­eiden
edustajat ilmaisivat mieleiikiin-toa
kysymyksen suhteen ja. myönsi­vät
kuulustelun tarpeelliseksi.
K a i k i l l e parlamentin jäsemUe on
Jaettu kopiot kysymyksessä olevien
imioiden viime Joulukuussa julkaise­masta
asiakirjasta, jossa osoitetaan
Julkisen Indeksitarkistuksen tarpeelli­suus
j a indeksin uudelleen määritte­lyn
välttämättömyys.
•itsenäisyyden* julistamisen jälkeen
(Vapaa Sana pani siis koko Suomen
itsenäisyyden ikyseenälalseksi' lainaus-msrkeillään—-'
Vapaus)' melkein jo-kapälvisiä
ilmiöitä...'* , • ;'
K u n C S J y a Vapaus esittivät " t a l ­visodan"
aikana .häitä; samäiilaisia;
ajatuksia. ^ setään myöntäen> että
Sucmen itsenäisyys p n elävä todelli­suus
— niin Vapaa Saha oli ensim­mäisten
Uou&ossa vaatimassa meitä
jaKEaputihun, lehtemme' j a Järjestöm-jne
lakkäiittamlstäi^j^ omäi-smiksie
» "oikeille omistaijille" palaut-tamistal
•
Vapsmii.-Sanan, mukaan oyai C S J :n
kalkki jäsenet; Vapauden kalkki l u ­kijat
Ja yleensä kaikki räiöianpuolus-tajat
hirtettäviä ja karkoitetta,via
"kommunisteja". Mutta vielä tou­kokuun
118 pnä 11932 Vapaa Sana tuo­mitsi
Yhdysvalloissa silloin toimineeh
j a vaikuttaneen; Diesin noitakomi-tean
Ja leiniasi mainitun komitean
karkoitusjam tekeleeksi "Jonka perus­teella
voisivat viranomaiset karkoit-taa
kenen tahansa sellaisen ulko-sj-
ntylsen, joka rohkenisi sahoa jul­ki
mielipiteensä hallituksen politiik­kaa
vastaan...^'
lifuistetaah miten Vapaan Sanan
"malliäemokratian". epäjumalat;
m a r ^ - v a i n a j a . Tahner j a Ryti liit­toutuivat
Saksan Hitlerin kanssa ja
lähtivät sotaan ^Neuvostoliittoa,
tanniaa. Canadaa ja muUa
raattisla maita vastaan. Olisi j
lut, että Vapaa Sana; edes tSaij
hees?a olisi tunnustanut "ereJidji, 1
sä" — mutta mitä. huutia.;
aikaan kun muut canadalais^l
dän mukanaan CSJin jäsenet^ 1 päudeh ^lujcijat antoivat aserfe f
tai teollisuudeh palveluksesaiiJl
kensa Hitlerin' Saksan.. ja senl: |
laisten.hävittämiseksi sotatantes 1
"ainoa demokraattinen lehfi" 1
Sana kehoitti lukijoitaan •ynafe |
;aiään tilannetta, ja "vetän^ää^l
reuhkaa korville". . w| |
: Marski-vainaja hä;ist
tansa'' kuten. kaikki aikaisena I
sotansa, silloin, avautui moneni; 1
den Jälkeen suomen ja Canadaai 1
Iille postiyhteys^ mutta kun Vagf 1
Sanan lukijat saivat sukulaiifV I
j a tuttaviltaan sellaisia kirjeitä, js |
tuomittiin, sotavouhöttelu ja.osö
thh vääräksi puheet "Suoattn
yksimielisyydestä", niiii Vapaa
julisti korkean omakätisesti
leen, että suu tukkoon, ja
julkaisemasta omien lukijainsa
lähettämiä:; kirjeitä, joissa
Suomen silloista tilannetta.
N i in pitkälle meni Vapaa
vielä silloiiÄin Suomen asiain
telj-ssä, että. Suomen eräs työTäjg
distys lähetti (kenenkään sitä pjj
mättä) Vapaudelle kirjeen, Josa
.distyksen virallisen jäsenkcii
päätöksen perusteella tuomittiin 1
paa Sana, ei vain työväenliikkeei
holliseksi, vaan myös oman
,sen pesänsä likaajaksi. ;
Mitä on sen jälkeen
-se on vielä kaikiklen tuoreessa oi
tissa. Vapaa .Sana cn intoillut [t
varieh, nimenomaan Wall
sbtakapitalistieh hyöJckäävän.
.litiikanpuolesta. Se onvaatinaJi
dan aloittamista Neuvostflliittoi
K i i n a a vastaan. Se on pro]
atomisodan aloittamisen hyväSs.
on tukenut Yhdj-svaltain i
m i n . Korean sisäisiin asioihin
kaantumista ja Pöhjois-Atlantia
tapaktia, sekä tuominnut
kattilaan sorrettujen ja
siirtomaakansojen vapausliäieet
Vapaan; Sanan toimitus on J |
myöntänyt sj-yllistyneensä lilaa f,
ilmiantoyritykseen Vapautta *
goittaakseen Ja vielä jossakin nai '
"sosialistisista" aatteista iiiffl* ^
vä tounittajakin puolusti vasta i i i
sitten .Canadan suuria solamq |
• (Jatkuu 3. sivulla)
ja
toimesta ei ole tähän mennessä liitetty saunarakennusta tulevaan lau­lujuhlaan
— ikäänkuin toistakymmentätuhatta dollaria maksava ra­kennussuunnitelma
olisi niin pieni, ettei siitä kannata mitään puhua.
Tosiasia kuitenkin on, että tämän nykyaikaisen saunan rakennustyöt
ovat kuumeisessa käynnissä — ja ken elää, hän näkee kylvetetäänkii
siellä "pitkänmatkalaisiV laulujuhlan aikana.
Jokatapuksessa voidaan ennustaa, että Sudbur}'ssa on yhtä ja
toista erikoista ensi kesän laulujuhlassa. Kannattaa siis suunnitella
kesälomia j a vierailumatkoja niin, että voi pistäyt>'ä siellä, minnfclcan-saa
tulee k a i k i l t a ilmansuunnilta.
Kuten lehdessämme julkaistusta
Ottawan uutisesta saatetaan havaita
on liittovaltion tilastollineh toimisto
päattänj-t luopua entisestä elinkus­tannusindeksistä
ja saattaa sen tilalle
käytäntöön uuden — kuluttajain
hintaindeksin.
Kaikkihan me tieöämme. että ny­kyinen
romukoppaan joUtuva indeksi
on tuomittu lukuisten unioiden ta­holta
harliaanjohtavaksi. sellaiseksi
mikä ei ole antanut oikeata kuvaa
työläisten eUnkustannusten kohoa­misesta
vaan on "t<>dlstanut" että
elinkustannukset eivät ole kohoimeet
siinä määrin k u i n on todella tapah­t
u n u t ' j a kuin työläiset ovat pussis­saan
Ja vatsassaan timteneet. Nämä
tosiseikat on esitetty varsin selvällä
tavalla Mhie-Mlll-unionja U E : n toi­mesta
Julkaistussa kirjassa mikä kä­sittelee
jimrl tätä asiaa.
Tilastdrtierrat ovat joutuneet tun­nustamaan,
että asianlaita on todel-lakm
siten, että heidän elinkustan-
;', nusindekshisä on ollutL harhaanjoh­tava.
Siitä syystl^he ovat ryhtyneet
värkkäämään uutta —''ja todennäköi­sesti
entistä kehnompaa. He ovat
antaneet sille uuden nimenkm: K u ­luttajain
hintaindeksL
K u n on kj-symys palkkojen korot­tamisesta
herää silloin afaia kysymys
siitä missä määrin hinnat ovat ko­honneet
j a sitä varten oUsl mahdol­lisimman
tarkka indeksijärjestelmä
varsin tarpeellinen — tja juuri sellai­sesta
on n j t kysymys. Niin ainakin
Väittävät työnantajat, jotka haraavat
kaikin keinoin palkkojen korottamis­t
a vastaan.* olivatpa ne miten paljon
tahansa Jäletssä yleisestä hintojen ko­hoamisesta.
Siinä lienee sekin syy,
miksi työnantajain hallituksen elin-kustaimusindeksl
ei ole antanut to­dellista
kuvaa elinkustannusten ko-hoamlsföta
työläisten kohdalta, vaan
mitannut tätä kohoamista työnanta-
JUIe edullisella avaUa;
OVIlkäU on kj-symys työläisten palk­kojen
korottamisesta on tässä yhtey­dessä
todettava, että niiden korotta­minen
ainoastaan elinkustannusten
kohoamista vastaavasti on kerrassaan
väärta ja riittämätön.
Sillä työläisten valtavan eneaamis-tön
palkat ovat vielä tänä päivänä­k
in valtartrasti kuopassa. Ne eivät
riitä edes säädyllisen toimeentulon
varaamiseen työläisille Ja heidän per­heilleen
vaikka niitä korotettaisiin­kin
leipävartaan kohoamista vastaa­vasti.
J a mikäli paremmin palkatut
Ipt li£ääntj'ivät viime vuonna; noin
30 prosentilla, tikkua ristiin pane­matta
riiih on varsin oikeutettua, että
rincoh työläiset saisivat ainakin yhtä
sutaren korotuksen tulevissa työehto­sopimusneuvotteluissa
koska juuri he
luovat kaiken Incon tuottaman rik­kauden
(Ja panevat sen takia vaaraan
terveyteni, ijopa hehkensäkin. , ,
K u n indeksit, tj-öJäisten palkat ja
elintaso ovat kysymyksessä n i i n ei
näissä asioissa pidä ajatella niin r a ­joitetusti,
j a työväen etujen vastai­sella
-.t^/aUa, että palkkoja ,pitäisi
korottaa ainoastaan elinkustannusten
kohoamista vastaavassa suhteessa.
Siitä huolimatta c n kysymys oikeasta
elinkustanntisten kohoamisen mitta­puusta
varsin tärk'öä asia. johon työ­läistenkin
pitäisi kiinnittää varsin
vakawa huomio.
(Mikäli, .tllastdllisen toimiston uiisi
mittapuu, ktiluttajaln " hhitamdeksi
on kysjmykses^,näii;ti^ tällä ker­t
a a siitä kuht tuästOluerrat haluaisi­vat
saada siitä ;seUal9iesi keitoksen
mikä oin "yhä yeäelljemim «pätarkka
j a työläisihi nähden epäedulUnen
mittapuu. Haliiaanme tässä:rsuhtces-sa
kiinnittää huomion seuraaviin
seikkoihin jbässa uudessa indeksissä:
1) iTndfiksiIn on sotkettu muidenkin
kuin työläisten elinkustannukset
2) Vaikka elintarvildceiden hinnat
työläiset ovat kysymyksessä on he i ­ovat
kohonneet enemmän k u i n muut
dänkin palkkojaan korotettava run- n i i n siltä huolfanatta, on budjetissa
Ta.**
.saamonin kuin leipävartaan kohoäni-nen
edellyttää, (varsinkin Jos työnan­taja
kitkenee kestämään korotuksen,
kuten ön esimeiUksl asianlaita Sud­buryn
seudun Ina>on nähden.
K u t e n lehdessämme on aikaisem­min
kerroUu ovat Incon osakkaat
saaneet viime .vuonna entistä .run­saammin
(Voittoja vaikka eivOt ole
tehneet accrrassaan mitään niiden
vuoksi. Koska Incon - orakkaiden t u -
varattu ainoastaan, yksi prosentti
enemmän elintarvikkeita varten kuin
aikaisemmassa j a sekin on saatu s i ­ten,
että vaatetukseen lasketaan käy­tettävän
Trähemmän kuin ennen,
vaikka vaatetukseen on sanottu lisä­tyn
tnm. lasien vaatetusta. mitä ei
ollut aikaisemmassa.
' 3 ) Entinen budjetti perustui neljän
hengen pertieesceh mtitta uiiden toud_*
Jetin sanotaan perustuvan 2—0 hen­gen.
perheiEseen, mikä tekee
entistä epämääräisemmäksi.
, 4) 'Kaikkein pahiten tähän usl
inde^csiin nähden pistää
silm&Cih se, että työläisten
siinä kä}-ttäväri asunnon
seen ainoastaan 15 prosentäa i
noistaan entisen 19 prosentin i
mesta. Sen malkaan olisi
markkinoilla tapahtunut
hintojen pjjtoanunen — valöat
'fisuudessa asianlaita on ihafl!
vastoin, vuokrain hinnat orat i
neet oikein valtavalla ta^^aE*'
smkhi mikäli uudet asunnot on:*
sjmyksessä.
Tästä vuokra-asiasta on vaisa*
vänä eshnerkkitiä se 85 dollaröJ
kauslvuokra, ijonka eräs 7»
maksaa neljästä huoneesta
Sucburyssa. Hän sanoo seni
lähes 30 prosenttia hänen
siis miltei puolta eneaunäa Ssoj
lastoherrain Im-ut edellyttärätr
lemättä voitaisiin hankkia ti
esimerkkejä vaikka kuinka
Kapitalistien palkkapoUUiä»
varshi ykshikertainen — maksa» |
vähän kuin suinkin mahdollist*.'
sitä suuremmat ovat voitot ini»j
haisemmat ovat palkat S i " '
tuukin, että tj-öläisten
kan pitää olla päinvastaisea ^
tettava työnantajat maksaaatfS
paljon-kuhi suhikin mahdolli»^
tenkln seöaislssa njolssa st»*^
iullohikhi kj-symykseisi
lantoalalle mahdolliset. S P^.
tyytyä ahioastaan ns. toJd
tukslln, varsirJcin koska nf.
myksessä oleva indeksi ca^_
edeUinenkm. laadittu tySäa^'
haanjohtamlsta silmäGä pit«s-^
Työnisten leipävarras oa
alemmaksi kaikista IndeäatiJ*
limatta. — Kalle Terä.
..I