Vapaus, March 1, 1955

              Tiistaina, moalisltuun lp. — Tuesday, March I, J955
• • i l i i i i si <tlB)Bnr> o lodepeodflas I«bor
« n i a «( HnaJsD Can«Uaos, E»-
m U l lM «or, 1927, ' Aotborteed
OOlM, Z>epanment. Ott8WA, Pab-lUAmS.
tliriee sredUy: TUcsday»
Ibnn^syai auSBRturildyis k>y Vspatu
TOUiaiJinR QmvoBj hta» at «x^ua
fln «t,<W., evutbaxr, Ont, C&SAd»
I^IepJioije»: »u». Office OS. 4'«»m
EfUtorial Olfice OS. 4-4265. Manager
S.8uk£l £(VtorW. Eklund. MaiUng
t4äxe»: Box 89, Sudbury, OotMlo. AdrertiMpg irate* «pojti tvpaeaUoa,
Trasslatlon free ehaixe.
TOUAUSHINKAT:
CaoadM»: m.lfiO«kk. trtb
mdyvratlolMi; 1 vk, AOO 6 kk. «30
aiaomm» . i vk. A09 0,kk.4.7S
tnaaibnanlaajuinen kongressi
Lehtcjnme lämänpäiväincn numero on omistettu KansainväJisen
•oaisteDpäivän anokkaiden perinteiden kunnioUtamisell?.
'Kuten niin monesti ennenkin, huomattava osa tämän erikoisnu-
.. menm kirjoituksista ovat lähtöisin naisten kynistä, nimenomaan juuri
Vapautta lukevien ja kannattavien työläisnaisten kynistä. Kiitos
hyyin tehdysa työstä, naiset.
Naisten järjestötoiminnassa, mikä liittyy välittömästi Kansain-y
>i va]|£wn naistenpäivän viettoon, korostetaan luonnollisesti naisia lä-
1^}•. olevaa kys>'mystä sikäli, että naisille on käytännöllisestikin
^ | Ä , saatava tasa-arvoiset oikeudet ;niest<;n rinnalla. Jos pidämme mieles-
: ^sämme^^s^^ naisille ei vieläkään maksata "samaa palkkaa
Vsamasta työstä'- muualla kuin sosialistisessa maailmanosassa, niin sil-löin
öähdäan, että A^aikka naiset tunnustetaankin teoreettisesti taSa-arvoisiksi
miesten rinnalla, niin käytännöllisen elämän kannalta kat-il'
^^n'he ovat vielä monessa maassa ja monessa suhteessa kaksin kerroin
^ ^. sorretussa ja alaspainetussa asemassa.
\ alutta voidakseen parantaa yhteiskunnallista asemaansa, naisten
(:/;t| tulee yhdessä miesten kanssa huolehtia siitä, etteivät sodanlietsojat
1'^. | | ; " saa syöstä ihmiskuntaa uuden sodan helvettiin — mikä hävittäisi
[ ' kaikki ne etuisuudet, mitä ihmiskunta on kovalla työllä ja ponnis-idulla
saavuttanut. Tässä mielessä järjestyneet työläisnaiset ovat
, ^ ^1 kaikkein aktiivisimpia niiden joukossa jotka nyt työskentelevät ensi
' ieinäkuussa kokoontuvan Äitien maailmankongressin hyväksi, jonka
:'-JfJ puolesta on esim. Belgian kuningatar Elizabeth antanut niin lämmin­henkisen
Jausunnom Elämän antajina äidit haluavat estää s^
säilyttää Tauhan ja tässä mielessä tulevat naiset kaikkialla maail-
; s massa suhteutumaan tu^
Samalla kertaa kun äidit ja naiset yleensä toimivat ihanteidensa
v: toteuttamiseksi Ja itse elämän säilyttämiseksi, on meillä miehillä täysi
«7 syy< ja velvollisuus antaa tunnustuksemme naisten toiminnalle ja jaka-s&
flnattoman kannatuksen heidän järjestämilleen tilaisuuksille. '
a'sunnostaan • kuin .pulittavat
m
Kaksi 'fasuiitoralkaisua^-J^^^^^^^^^^^^^I^^^:
.-^ , ,, Viime tiistaina julkaistiin torontolaisen Globe and Mail lehden •^-V:,; etusivulla kaksi erittäin mielenkiintoista uutistietoa missä käsiteltiin
l^lj ,^ysin"vastakkaiselta näkökannalta nykyhetken tärkeätä asunto-on-
'h,^ "gelijnaa — ja kummassakin kierrettiin pääasiaa kuin kissa kuumaa
^ ^ ^ p j p ^ o ^ : ' : ' ^ ^ ; • / . ' ^ • • : ^ '^" • /
p ' Kysymys on, kuten sanottu, päivän polttavasta asuntopulasta ja
- seri'ratkaisusta.
'i S;- ' j^Törontossa viikon alussa pidetyssä kiinteimistökauppiaiden ko-
" '"'^^^ Ä^^^ yhdysvaltalainen asiantun-tijgii
James C. Downs Jr,, Chicagosta, jonka sjrvähenkistä'puhetta
,^ilnainitussa nutistiedossa selostettiin seuraavasti:
; - ^ - "Pohjoisamerikkalaiset ovat tottumassa velkaisina elämiseen .
1'Npin, ^5 prosenttia heistä, hän arveli, ei tiedä, minkälaista korkoa he
3-, maksavat, eivätkä siitä paljoakaan välitä.
.7^, "^"Canadassa on asuinrakennusten rahoittamisessa vielä pulmana
' l * ' likäteisräha, selitti mr. Downs. Yhdysvalloissa oikeuttaa äskettäin
-Iv^" ' faatdittu laki sen, että veteraanit voivat ostaa asunnon käteisrahaa
r tv .' maksamatta, ja he maksavat $10,000 asunnosta 30 vuotta $53 kuu-
'"Ah ' kaudessa . . ' ." • - .'
' ;V*'i ~ myös sitä mieltä, että ihmiset maksavat mieluimmin
elinikänsä kuukausimaksuja,' "omasta"
!vuokramaksut apartmentcistäan.
Iv''^ "^^^^^^ on tietenkin rahojen lainaajain ja sijoittajain kannalta
^.eddflista se, että "omistajat" pitävät itse huolen talonmiesten tchtä-
••?yistä, mitävapartmenttitaioissa tarvitaan ja maksavat J^ro.OQO aryoi-
* sesta talosta täyden hinnan ynnä $9,000 korkoa. Ja kun saavat
maksuuni ovat taas valmiina alkamaan alusta— sillä 30
I ksyuiHita vanha talo on jo melkoisessa määrässä korjausten ja uudistus-
|,)fen tarpeessa. MikäH taas on puhe -'riskistä" — niin se on kokonaan
^r^^l^isen "omistajan kannettavana, sillä jos hän sairastuu, tulee
«työkyvyttömäksi tai työttömäksi, niin kiinnityksen omistaja ottää
ilaJon ja "omistajan" suorittamr.t- maksut menevät kuin kaivoon.
^'iMutta samassa lehdessä ja myös etusivulla oli toinenkin uutis-i,|
iet,b niissä kerrotaan Yhdistyneen kirkon evankeelisen lautakunnan
:,;^isihteeri Rev. W. G, Berryn nuhdelleen työssä käypiä äitejä. Maini-i^
tjinjehden mukaan hän sanoi, että "työssäkäyvät vanhemmat, jotka
feläyät yli varojensa (trying to keep up with the Joneses) laiminlyövät
alastensa hoidon." Hän sanoi edelleen, että kotona oleva äiti huolehtii
iiparanmin lapsensa kuin työssä käypä "jcka elää pinnallisesti kun-
^öiah'a^voisesti kiinteimistölainojen kukkulalla." Puhuen; edelleen
• fnuorten parien" velkaisista asunnoista Rev. Berry sanoi,' että hei­dän
joissakin asunnoissa on kaksi ja kolmekin kiinnityslainaa ja li-ÄSäksi*'
nykyaikaisia välineitä, mitä liikkeet heille avokätisesti myyvät
i'llman mitään käteismaksua', joskin kauppahinnasta on maksetta\'a
i:6--24 prosentin korko."
n-p, Kuten nähdään, kiinteimistöjen myyjät haluaisivat velkaannut-j
taa entistä enemmän ihmisiä— myydä asuntoja ilman käteismaksuäj
30 vuoden maksuajalla.
on omin silmin nähnyt sen, kuinka vaikeata
elämä on suuren velkakuorman alla, nuhtelee nuoria pareja ja erikoi­sesti
äitejä siitäi jos he yrittävät jotenkin rehellisen työn avulla selvitä
'rahallisesta taakastaan.
r Me emme väittää, etteikö kotona oleva äiti voi paremmih
, hoitaa lapsiaan kuin työssä käypä — semminkin kur» ei ole järjestetty
kipeästi tarvittavia lasten sei m iä, mijmc työläisäidit voisivat lapsensa
arkipäivisin viedä. Mutta mc väitämme kiven kovaan ettei kenellä-
• käan,"'ei sen paremmin papeilla kuin muillakaan ole mitään oikeutta
.arvostella äitejä, jotka pakoitetaan työhön suuren velkataakan; jä
S-kprkeitten elinkustannusten johdosta.
rsk-^--: Vaikka yllämainituissa uutistiedoissa käsitellään asunto-ongelmaa
•koskevia kysymyksiä ai vanvastakkaisil ta näkökannoilta, molemmille
.niille on yhteistä kuitenkin se, että ne ovat täysin tietämättömiä, sö-
-jy^^^^^^ ratkaisun suhteen: Eivät näe,
1 =; to^^^ tosiasiaa, että suurten kansanjoukkojen
'-ivttdot ovat luvattoman alhaiset — että korkeitten elinkustannusten ja
y^SufiCeellisesti a palkkojen takia ne joutuvat suorastaan kestä-
•ai,;'imättomään asemaan.
..Z^,! 'Rev. Berry'ja muut "idealistit" epäilemättä myöntävät tämän,
; .?:lriut^ että eihän köyhyydelle mitään
1^ fejWpida,--T, e^ elettävä rahakukkaron mukaan hev-osten ja kärryjen
l^^i {aikaista e vidä nykyisenä atomikautena. Mutta työläiset ja
i^Hlrtfarroarit tietävät, että heidän osuutensa kansallistuloista on aivan
^fhiiiiii^^ siihen jättiläisosuuteen. mikä virtaa
lf CsuurOTiistajain kassaholveihin — ja että varustelutarkoituksiin haas-
.^cajtaviHa satumaisen suurilla menoilla voitaisiin tuntuvasti parantaa
il ::•
i
i
-r S-
1|^f ei)Jtuloisten talousasemaaxja huoleh että he voisivat saada
l^fka^rtirpäänsä päälle ilman 30-vuotista velkataakkaa. • ^
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ Kansainvälisenä naistenpäivänä SITÄ
— JA
1 tää, keskivUiköna, maallaituun 2 pnä I 8 p:nä maaUsfcuuta.
ToronlA — fSansainyä]istä naisten­päivää
vietetään Joka n:aan koVassA
TSUnä ajatus
70 vuotta.
Kalle PliMato, fiunbury. B. C,
täytt'ia )ce«iÖviiic3wna, snaaU^^
pnä 76 -vuotta.
Hanna aiar^ Poutanen, Long Laiie^
I^O.nt-, täyttää JcesiivIJkkona. -maalls.
; ^laun 2 pnä 60 vuotta.
1 J. jPuosepp, St. Catharines, Ont.
täyttää torstaina, maaliskuun 3 pnä
70 • vuotta (hänsn vaimonsa Jenny
•'täyttää välivuosia" samana päi­vänä).
Vhdymme sulEulalsten Ja tuttavain
onnentclvotuksiln.
Kysymyksiä ja
vastauksia
III THEBE!
Kysymjrg; Olisin kiitollinen Jos voi­sitte
sanoa mistä-hi (hai) sanan käyt.
täminen on tullut englanninkieleen.
Minusta tuntuu ikäänfkuin se olisi si­vuuttanut
iiello-sanan käytön Joka­päiväisenä;
tervehdyksenä Ja epäilen
sen olevan muunnoksen Heil Hltler-tervehdyksestä
koska sitä ei kuultu
Cfi'.merkl!£si 40 vuotta sitten. Arvelen
sanan olevan sota-aJan tuotetta Ja se
tuntuu minusta vastenmieliseltä. —-
Välttelyyn Joutunut.
Vastaus: Kaksi englantllais-suoma-laista
sanakirjaa sanoo, että hl-sana
on intialaista perua Ja että se mer­kitsee
samaa kuin hei, huomioi jne.
-Meidän kärilttääksemme sanalla ei ole
mitään yhteytbä Heil-Hitler-terveh-dyksen
kanssa. Tätä hi-tervehdystä
•käyttävät etupäässä nuoret. henkilöt.
Jotka lienevät. myös vastuussa siitä,
että se on joutunut -varsin yleiseen
•käyttöön.
Mitä muut sanovat
PARAS PUHUJA ONTARION
LAENLAATIJAKUNNASSA'
"Joe Salsbergin puhe (lainlaatija-kunnan)
keskustelussa valtaistulnpu-heen
johdpsta. on aina vuoden huo­mattava
tapaus.
"Jäsenet eivät mahdollisesti pidä
hänen politiikastaan Ja tilosofiastdan
mutta he kunnioittavat häntä lainlka-tijakumian
parhaana puhujana ja
miltei poUckeuksetta kuuntelevat hän­tä
tarkoin.
"TAnä vuonna mr. Salsberg uudisti
sen puheensa minkä hän oli pitänyt
vuosikausia luonnonrikkauksien vien­nistä
ulkomaille Jne., Johon hän lisäsi
syytöksen hallituksen vastuunalaisuu­desta
väärinkäytöksiin maantieasiois-sa
Ja erään ministerin uhraamisesta.
Koska hänen lausuntonsa' on rapor-tcerattu
ei niistä mainita sen enemr
pää tässä yhteydessä. Harold Pish-leigh
oli ainoa hallituspuoluen Jäsen.
Joka piti elämää kun tämä kommunis-tljäsen
nousi puhumaan."'— Sudbury
Daily Starin Toronton toimiston kir­jeestä
helmik. 26 pnä.
Terästyöläiset
vaativat $100 .
kuukausieläkettä
Hamilton.:—. Viime viikolla täällä
alkaneissa terästyöunion ja Steel Co.
of Canadan työehtosopimusneuvotte­luissa
esitettiin yhtiöUe union vaati­mukset,
joiiin sisältyi yleinen palk­kojen
korottaminen Ja että terästyö-lälsille
pitäisi maksaa sadan dolla­rin
suuruinen kuukautinen eläke kun
he ovat saavuttaneet 65 vuoden iän
Ja olleet vissin ajan työssä. Union
taholta pjTltään vähentämään sitä
eroa mikä vallitsee Yhdysvaltain Ja
Canadan terästyölälsten palkkojen
välillä. Union taholta selitettiin, että
samaan aikaan kun yhdysvaltalaiset
teräsyhtiöt ovat maksaneet 40 senttiä
kustakin tulodollaristaan palkkoina
ynnä muina etuisuuksina työläisil­leen,
on Steel Co. of Canadan vastaa­va
menoerä ollut ainoastaan 26 sent­tiä
dollaria kohden-Samaan aikaan
on yhtiö perinyt teräksestä korkeam­man
hinnan kuin ^yhdysvaltalaiset
j'htiöt, koska kanadalainen hinta pe­rustuu
yhdysvaltalaisiin hintoihin yn­nä
teräksen suojelustulliin.
Näistä korkeimmista liinnoista on
Johtunut, että Canadan terästehtai­den,
varsinkin Steel Co. of Canadan
voitot ovat lisääntyneet, jonka Joh­dosta
yhtiö kykenee kivuttomasti
maksamaan työläisilleen vaaditun
palkankorotuksen ja kuukautisen
eläkkeen, todettiin union taholta.
Neuvotteluissa ei mainittu mitään
taatusta vuosiansiosta, vaikka tämän
unipn äskettäisessä menettelytapa-konferenssissa
päätettiin asettaa tä­mä
vaatimus union \-aatimusten
joukkoon.
CCF ja maakuntavaalit
Ttmmins. — cCP:n maakuntajär-
Jestön presidentti Eamon Park on
ilmoittanut täällä, että hänen puo­lueensa
tulee nimittämään kaikkiaan
80 ehdokasta tuleviin maakuntavaa-leifiln.''
Puolueella on kaksi edustajaa
nykj*lscssft lainlaatljakunnassa.
itansaJnvällseen naisten päivän viet*
toon syfttyi alaiaupungilla Nev/ yor-^
km jtäcsa-ssa i^3ä}u}y« pas^cassa, jQstsi;
ylemmäJKl niin moni siirtolainen ei
pystynyt pääsemään.
Tänä maalis'<tuun 8 pmä JS08 nal-
.sct' tehtaista, naiset ahtailta keittiön
nurkista ^a naiset Joka käsityöluokas­ta
kerääntyivät itäosista, tuodakseen
Julki mielipiteenrä iiurjia työ- Ja
äsunto-^loja vastaan, ilmaistakseen
halunsa suojella lapsiaan. Nuo köy-;
hät työläisnaiset kuluneisao vaatteis­saan
Ja risaisissa kengissään, eivät
.'»illoin tietäneet^ eivätiä aavistaneet^^
e^tä he kirjoittivat historiaa, >
Useammat noista äideistä olivat
silrtolaisäitejä, jotka oUvat tuHeet
Amerikkaan hakemaan parempaa tur}
levaisuutta niin itselleen kuin lap-
8illeeft';dn. j Kielen taitamattomina;^
heUlä teetetiin. ylimääräistä työtä pie­nellä
palkalla ja heitä petettiin Joka
puolella ja kutsuttiin "green hornes':.
Turvaa etsien toisistaan he asettuivat
asumaan . lähetynten. muodostaen
ccnia; Jcöyhien katukortteleita. Jne
missä he tunsivat liikkuvansa vähem-;
män halveksittuina Ja enemmän ymri
märrettyinä. Useasti nämä vanhat
rakennukset olivat> ivailla kunnollisia;
likaviemäreitä. vailla kunnollista lämr
mitys- Ja valolaitteita, kurjia tulipalor
ansoja.
Näiden kurjien olosuhteiden herät-täminä
nousivat, eri Icansallisuudet
järjestäytymään; Vaatimuktnna heil­lä
oli asuntopaikikojen puhdistaminen'
kohtuuUinsn palkka ja lyhempi työ­päivä,
he jyrkästi vastustivat myös
lapsityövoiman käyttöä.
Kaksi vuotta myöhemmin, kansain­välisessä
sosialistien liittokokouksessa^
joka pidettiin Kööpenhaminaf«3a 1910,-
Clara Zetkin. Saksan sosialistipuolu-een
Johtaja teki kokoukselle ehdotuk­sen,
että edellä mainitusta AmerikSca*
laisten päivästä "tulisi Kansainväli­nen
naliten päivä." Ja t^^näa >^eeo
ympäri maailmaa. i^Juamiav&l'
senä misifixx j^ivänS yi& voimak­kaampana
«vosi vuo(if>jear Icoiottavat
naiset m^viA samoin vaatimuksin,
paremmao toimemtuloD^,Dai»:«n Ja
lasten oikeuksien puolesta — mutta
nyt lisäämme siihen vaatimuksen
rauhan puolesta,' Saksan uudelleen
aseistamista vastaan; .
Kak-V. vaatimusta, oikeus opintielle
Ja äänioikeus naisille olivat naisilla
voimakkaasti alleviivattuna' | vaati-
.-nuk-Vssaan. <T3nä päivänä on.Cana-dassa
laki Joka oikeuttaa stilfi. pojat
jtun tytötkin koulunkäyntiin, ylempiin
kouluihin pääsyn edellytyksenä .tietys-ti
on ce Jos on siihen'varoja, Ktm
Snglannlssa lannistumaton naisten
oikeuksien e8ltaisteUJaMaryjW^
stonecratt julkaisi kirjan 'Todisteet
naUiten olkeuksiUe". bäa Julkaisi kir­jan,
missä hän vältti ja todisti naisilla
olevan oikeuden koulunkäyntiin Ja
opintoHihi. Xämä. väitös kirje herätti
paheksumista Ja hämmästystä yleisis­sä
piireissä. Häntä solvattiin Ja niy
mitettlin vaikka minkälaisilla nimi-ityksillä.
Mutta nyt hänen nimensä
on kunnioitettu jokaisen opiskelijan
huulilla.
: Canadalainen : /- nainen, Jennies
Stovve oli koulun opettajana, kun hän
oli 15-vuotias. Häneltä kiellettiin oi­keus
^piSkeluim Toronton yliopistos­sa
V,. 1872. Kuitenkin myöhenmiällä
hänestä tiili cn-^inunäinen koulun Joh­tajatar
CanadaSsa. Myöskin häneltä
kiellettiin, oikeus lääketieteellinen
opiskelutm. Canadassa; Hän opiskeli
lääketiedettä Yhdy.tvalloissa -Ja niin
hänestä tuli tohtori Jennies Stowe.
Parannukset puhtauteen nähden, i l ­man
vaihtovälineet tehtaissa Ja kau­poissa,
.naisten äänioikeuksien saami­nen
Jä nautiskelijoiden pääseminen
Toronton yliopistoon ova.t niitä pa­rannuksia
%a saavutuksia mitä *ol'^
daan Itötea^hänentannoflokaan ja pe-räänantamattcman
taistelunsa tulok-
.ivksi. yHänen tyttärensä tohtori Au-gUst
»,l9kwe>CuUe9 oU «ni^iausäinrs
CanMtaf«w;Ja tuli vaiiuaa tonHuUu-takunkaan
v, ie92.,
Kyjc^lTdlviemroe Aaiset ovat tar-mokJ(
aaUa, taist«}ull(t'piirtäneet ni*
metnämydskih tulevaisuuden histo­riaan;
He ovat saaneet taistella sa­mojen
vastuksien Ja pilkkanimltysten
ryöpya'1'i: heitä <m uhkailtu, heitä^on
koetettu "ostaa" heiltä cn kleUettsr
kansalaisille ^ u l o v i a etu,'a. Ja klii-tenkin
he; cvai pysyneet asiallemme
uskollisina. He ovat uhranneet nihi'
paljon ja kuinka me kaikki lul^^^^^^
saamme olla heille iiiitollisia. mu^ta
monet meistäkin luopiTTat hauskan
kodin suomasta nautinnosta ja lähte­vät
nmutamaksi tunniksi viikossa tu-.
kemaah heidän työtään, joka koituu
meidän kalinen hyväksi. '
ICeiOä on nainen.^ ny&ypäivien nai­nen,
jonka ansiokkaita saavutuksia
me kaikki ihailenmie iputta Jota, mei­dän,
kaikkien myöäUn pitäisi tukea
lUttymäUä siihen^ joulÄoon jota: hän
ohjaan Mrs. Rae I«\uäco(^n nimi on
aina säilyvä yhtenä ansioikkaampana
nimenä' nykypäivien;historiassa. Vai-'
keuksista: huolimatta; hän on jaksanut
meitä.Ihno-V^a ensin v.: 1937 Canadan
peiheienemäntien: Uiton' presidenttinä
Jä Vielä. Canadan naisten- liiton presi­denttinä
jatkuvasti nämä vuodet: Hä­nen
jbhdollaän.saavutetut tuloksetei-vät
suinkaan ole vähäiset Naisten
tasolle, lapsi- ja-vanhuus eläke, työt-tömjryden
poistaminen rauhanasian
eteenpäin vieminen kalltki: ^ tämä on
ollut Canadan Naisten Liiton ohjel­massa
ja" täytyy sanoa, että tuloksiin
ollaan pääa^: Nykyään alleviivataan
kauheata työttömyyttä ja atomiasei­den
valmistusta , vastaan käytävää
(kamBpan(jaan. TänJäi pitälä olla yh­dysside
kaikkien naisten yhteenliitty­miselle,
uskonnon j» poliittisten mieli­piteiden
eroavaisuuksista huolimatta.
. Mrs, Nora iRodd on myöskta yksi
niitänimiä, joka" tulee säUymään Ca­nadan
historiaa kirjoittaieasa naisten
caavutvl^^a, pelkäämättömi^nä.s^u-l>
an^ taistelijsna hän cn tehpyt suun-mtoniftifQti:
Korean jȊan kauhun
JutmukEet sieltj^ palautuaa» toi hän
neille s e p i l t ä kanniv^na. sil.Tiin-n^
kljänft etermme, saaden oiel^tä Jo­kaisen
vannoutumaan rauhan työlle.
Korean sodan kauhut eivät saa tois­tua.
Canadan nalstenliitcn sihteeri
Mr:*. Feri^usson on meille, myöskin
tunnHtu uutteraha ja A'äsymättöroär
"nä rauhan tafcitelijana. ' '
Ottajaamme e^nverikiä ma^roe
' Cotttmistai- Joki yJl-seitsteiankyiiilmfe'-
hestä''^^vuodeitaan ^Huolimatta -'«n
uupiiriwtcnv r työskentfelljä . naisten
maaibhan liitcssa. Niiiikuin hänesbä
on sanottu - "sinä' olet - äiti'' kaii&ien
maiden lapsille.' Pitkää, ik^. me ra­kastamme
sinua Ja me tuemine^ si­nua."
j, '
Kanaairtvai:sena naisten päivänä v.
3955, muistakaamme, että me emme
saa hellittää taistelua, jonka meidän
cdeltäjiäinmis'ovat niin uriieas,ti alka­neet:
Sitä kannustaa tulevaisuus las­temme
puöiesta. Sitä kanniistaa rau­han
toi\r«f'ja^äiu elää.
Tarmokasta yhteen liittymistä
joukko toimintaan.
C3J:n Naisten keskuskomitean
- puolesta.
• ' • — Meri Tohmo.
Pl^M-lB
srUnäi ucU-V-Ue; ja.i
Je ovat tavanneet-13
pullon äär;s5ä, Kesk
teliäästi:
— Kuuleppa kaveri
jos iä saisit valitaki
p2tra.^ta as aa, niin mit
Kalle miettä' vasta
luttua; — E.isiks mä
nSin paljon ko nxä jaki
mä tahrolsin makkar
ko mä jaksals;n syörä
;. — No entäs, sitten?
Ja nyt KaUe miettii
' tovin, kunnes huokaa:
Niin, kyllä xnä-viclä
:yhren^pullcn- pnl
Äitien maailmankongressi saa
suurta kannatusta naisilta
Maailman 45 maata edustavat '
naiset, jotka olivat kokoontuneet
Geneveen Demokraattisten Nais- v
ten Maailmanliiton neuvoston
kokoukseen .suunnitellakseen hei- '
näkuussa pidettävää äitien,^ maa- ,
ilmanlaajaista kongressia, kuuli-vat
liikuttavan tcrvehdyksen,r^on- .
ka oli lähettänyt Belgian ku­ningatar
Elizab-eth: Tässä kunin­gattaren
lähettämässä kirjeessä
sanptaan: "Syvällä mielenliiku--
, tuksella tervehdin ehdotusta knt-
. sua kooUe maaliman äitien kon­gressi.
Lämpimästi, hyväksyessäni
tämän ajatuksen, toivon, että ko­ko
maailman äitien lapsillensa ^
. osoittama rakkaus tulee voitta­maan
paheelliset voimat."
Johtavat naiset monista maista
kertoivat naisten toiminnasta äitien
maailmankongressin tukemiseksi. Ita­liassa
naisten järjestö, johon kuuluu
virkoihin valitut naiset — parlamen­tin
jäsenet, kunnanvaltuustojen jäse­net,
ammattiliittojen toimitsijat ym.
—: kaikkiaan 3,000 naista— antolyk-simielisen
kannatuksen äitien maail­mankongressille.
Diisseldorfilainen mme. Thea i
Arnold, joka kuulua keskustapuo­lueeseen,
sanoi puheessaan: "Mie-luiunmin
,knln mitään 'muuta,
suosittelen nykytilanteessa fcaik-;
> kien naisten järjestöjen kokoon­tumista".
Ranskassa Saksan militarismia
vastustavan naisten komitean kutsu­maan
kokoukseen sapuneet johtavat
naiset Britanniasta. Ranskasta, Hoi-/
lannista, Länsi-Saksasta, Belgiasta ja
Sveitsistä kehoittivat kaikkia naisia
osallistumaan äitien maailmankon­gressiin.
Demokraattisen Naisten Maailman­liiton
neuvoston kokouksessa sen jäl­keen
kun oltiin kuultu naisten toi­minnasta
eri maissa päätettiin yksi­mielisesti
toimia kaikkien maiden
naisten yhdistämiseksi katsomatta
Ihonväriin rotuun uskontoon tai po­liittisiin
katsomulcsiin pyrkimyksenä
rauhan ja ystävyyden saavuttaminen^
kaikkien kansojen kesken, kaikkien
atomiaseiden käytön vastustaminen
ja aseistariisumisen kannattaminen.
Kokouksessa hyväksyttiin maailman
naisille osoitettu vetoomus, jossa sa-^
notaan:
"Kaikkia meitä yhdistävääni-dinrakkauden
nimissä enmie voi
hyväksyä ajatusta sodan väittä- -
raättömyydestä, vaan lausmnme,
että emme halua sotaa, meissä on
voima estää se ja meidän tulee
korottaa äänemme kaultavaksi.
VelvoUisuutenune on suojella lap- ^
slanune heitä uhkaavista paheis­ta.
Koko maailman äidit — mei­dän
kaikkien antaman elämän
nimessä, yhtykäämme pakottaak-semme
rauhan."
Canadan naisten kongressin sihtee­ri
mrs. M. Ferguson, Joka osallistui
Wienin kokoukseen, sanoi: "Canada-lalset
naiset tulevat epäilemättä mie-^
lellään omaksumaan tämän vetoo­muksen,
jonka perusteella he voivat
alkaa keskeisen yhteistoiminnan ja
yhteistoiminnan muiden maiden
naisten kanssa, rauhan turvaamisek­si
Ja atomiaseiden pannaan Jullstami-seksl.
Tätä toimintaa ei voida,pitää
erillään Maailman RauhanUikkeen
vetoomukseen : nimien keräyksestä.
j^ikä-,< tekee.: mahdolliseksi. : lähestyä
Caha dan väestöä ja erikoisesti äitejä
äitien maailmankongressin tukemi­seksi.
••Laa^a osanotto neuvoston kokoiik-seen
osoittaa naisilla olevan kaikkial­la
syvä i kiinnostus. äitien kongressUn
osallistumiseen. Canadan naiset, har.
vaittuaan naisten, suuren voiman, tu­levat^
myöskin nousemaan auttaipäan
atomisodan ehkäisemisessä. Me tu­lemme
kertomaan Canadan: naisille
sen mitä presidenttimme Eugenie
Cotton lausui:
"Kaikki äidit, köyhät ja rik­kaat,
osoittavat lapselleen sa- .
. manlalsti rakkauden . tunnefta,
Jonka monet kuuluisat taldemaa-laajat
ovat ikuistuttaneet^ Köyhin
maalaisnainen ja hienoin aate-lli:
toon kuuluva nainen ovat yhtä
hyvin sopineet maalaajien Ma­donna
jä Jeesus-lapsi maalauksien
mallelksL Mutta sellaisen oxmel-
Ilsnudcn hintana on tuska Ja
pelko .^-äldit vapisevat kun hei-'
..dän maailmaan synnjrttävää lasta
uhkaa vaara >- nälkä, kylmyys,
sairaus, pelko ja ennen kaikkea
sota kaikkine hirvlttävine sen-raukstaeen.
jtidlt kalkMalla tois-tavat
Victor Hugon sanoja:
Vaikka Jumala -antaisi lolstavim-män
tähtensä,' on synnyttämäsi
lapsi kaikkein kallein".
Neuvoston kokoukseen, osallistu­neelle
200 naisella Euroopasta, Kii­nasta,
Japanista, Vietnamista, In­tiasta
ja latinalaisesta Amerikasta
oli yksi päämäärä: rauha ja ystävyys
maailmassa. He edustivat mdnta elä­män
alaa Ja useampia uskonnollisia
jä poliittisia 'suuntia,.mutta heillä oli
yhteinen vakaumus:' että. rauha voi­daan
säilyttää, ja ^ttä SO;tulee ole­maan
heidän päätarkoituksenaan
tiyöskennelyssä äitien maaihnankon-gressin
puolesta.
Puhelimien käyittäjäin
verottamineiu varsin
voitokasta hommaa
Montreal. — Bell Telephone Co. of
Canadan puhdas- voitto viime vuo­den
toiminnasta oli yli 28 1/2 miljoo­naa'
dollaria, todetaan yhtiön täällä
Julkaisemassa tilikertomuksessa. Voi­tot
olivat lähes kaksi miljoonaa dol­laria
suuremmat kuin edellisenä
vuoima. -
Viime vuoden tulot olivat yli 913
1/2 miljoonaa dollaria 66 miljoonaa
enemmän kuin 1953.
Yhtiön verkostoon yhdistettiin vii­me
vuonna 167,002 puhelinta, mutta
siitä huolimatta el yhtiö ole kyennyt
tyydyttämään yliä lisääntyvää ky r
syntää.
Suomen metsämie­het
saaneet P
palkankorotuksen
Helsinki.— Metsätyöläisten ja hei-,
dän järjestöjensä yhä voimakkaam­min
esittämien vaatimusten, savo­toilla
syntyneiden palkkata''stsluiden
ja kansandemokraattisen eduskunta­ryhmän
johdonmukaisen toiminnan
edessä oli hallituksen vihdoin, neljän
kuukauden ja^rrutuksen jälkeen, pe­räännyttävä
. kielteisestä asenteestaan
metsätyöläisten palkkojen korotuk­seen
ja korotettava metsätyöläisten
palkkoja. Vielä eilen (helmik 24. pnä)
Metsä- ja. ulttotyöväen liiton liitto-toimikunta
kiirehti hallitusta toteut­tamaan
eduskunnan, aikaisemmin te­kemää
päätöstä. Eilen annetlu uusi
metsäpalkkapäät9s merkitsee keski­määrin
n. 10 prosentin korotusta met­sä-
ja uittatyöpalkkolhln. Korotuk­set
vaihtelevat kuitenkin jonkin ver­ran
eri paikkakunnilla. .,
Valtioneuvoston .päätös metsä- ja
uittotyöpalkkojen korottamisesta .as­tuu
voimaan maanantaista, 7. pälväs-.
tä lähtien. — .• . -
.^Ensimmäisen maltoseparäattorin
rakensi ruotsalainen de Laval v. 1878.
Göringin he
elaa viela
Bonnin ha n tu-s on E
tänyt. ensi maalLskuui
aloittavan Länsl-Saks
neyhtiön Luvvlhansan
toon kolme korkemta"^
mitykset: ovat mielen
nimitetyistä oa Crörj]
entinen esikimtapää
Kreipe. Halllntoneuv
johtajaksi on nlmlt
Welgelt, joka oli nats
ansan varjpresidentl
Lufthansan molemm:
Hans Bongers Ja Gerh
lulvat hekin natsien
Yksi hallintoneuvosto
Göringin Luftwaffen
von Engel, joka natsi
keen pakeni Espanjaa
lä 4 vuotta Francon
täjähä. Maimttakoon
uuden Lufthansan ha
sa istuu myös lilttoka:
rin poika, tri Max Ad(
USA:n työttöm:
virallisten tieto;
mukaan yli 5 p
Washington. — Vlr£
muka an oli Yhdysva
kuussa enemmän työt
ten viime heinäkuun,
dot. Joita unlolden
myönnä todelliseksi, os
mien lukumääräksi ta
347.000 henkilöä eli
maan työvoimasta.
. .Työssä olevien lukui
tettiin samaan aikaan
Työttömyys on varsii
sylvanian.valtiossa mii
tosiasiasta, että valtic
viime vuonna työttöi
yli kaksi kertaa enem:
s sai ranaan
33 uutta tilausta
Tänään alkanut Vapauden levitysryntäys, jonka, tavoitteen
tilanksen hankkiminen lehdellemme, sai erittäin lupaavan ali
maisen. ryntäySpäiVän postissa tuli kaikkiaan 33 uutta tilausta
vuoden tilauksia, 17 kmiden kuukauden ja vain 3 kolmen kuuk:
Tilauksia saapui nyt seuraavasti:
Helen Auranen. Tarzwell, 1 tilaus; Mrs. J. Basi, Snnshlne, 2
Elisa Sallinen.'Edmonton, 2 uutta tUa^ta; K. Suomi, Nolalu
Armas Laine McKerrow, 1 uusi tilaus; Vapauden konttori 1,
ja Paavo Rauhala Sndburysta, 2, yhteensä 6 untto tilausta;
mitefish, 1 uusi tUans; Y. Korpi 4, A. T. Hill 2, J. Lehto 2 ja
1, yhtednsä Fort Arthurista 9 tUausta; Ebia Lehtinen. Ncmego
Jack Rinta,. Geralton, 1 uusi tilaus. Helga Piesanen. Kirklan
tilaos; Joel Niemi. Cobalt, 1 uusi tUans; Alex F4yröjärvi. St. Ca
tilans; Emil Hankita 2 ja Pentti Mäkikangas 2, yhteensä Soul
4 uutta tilausta; I. Bentti, Cocbrane, 1 uusi tilaus.
Kuten sanottu, ensimmäisen kilpailupäivän postissa tuli Z\
•: Kaikkein enimmän tuli tilauksia Port Arthurissa, mutta
alun sai ryntäys myös "Eteläpäässä*,*.. Niinsanotut"pikkupaik
hyvin edustettuna tämänpäiväisessä katsauksessa.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tilanteen kehitystä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kunnia sille jolle kunnia kuuluu
Nyt sitten taas pidetään aika suur­ta
suukopua siitä, minkä maan Jouk­kue
perii tänä vuoim& MiM-tlttelin
-jääkiekossa.
Tätä kirjoitettaessa on , tiedossa
vasta ensimmäisen kolmen päivän ot­telujen
tulokset Ja ne osoittavat, että
Iiarhaan alun ovat saaneet Canada Ja
NeuvostoUitto.
Tällainen hj-vä alku on saattanut
eräät ihmiset kovasti röyhistelemään,
että-nyt ei tulekaan käsrmään siten
kuin viime vuoima. Jolloin, canada-iaiset
saivat lähteä reilun tappion
kärsineinä ratkaisevasta ottelusta.
Emme .suinkaan kiellä ketään pi­tämästä
peukaloa pystyssä Pcntlcto-nin
puolesta, sillä onhan aivan o&ein.
että omien puolesta ponnistetaan.'
vaikka tosin voidaankin olla vain
hengessä mukana.
Mutta kuitenkin sietää olla Jossa­kin
määrin varovainen sen suhteen,
ettei puhuta läpiä päähän.
Kuten sanottu, alku on ollut erit­täin
lupaava. Pentlcton. Canadan
Joukkue, pesi ensimmäiset ottelus­sa
Yhdysvaltain joukkueen kokonaan
' 12-1, Joka osoittaa canadalaisten ole­van
selvillä jääkiekon käsittelystä,
vaikkapa YhdysvalUin jouUcue el
kovina-korkeatasoinen olekaan.
Neuvostoliiton joukkue puolestaan
voitti Suomen joukkueen 10-2 Ja
Tshekkoslovakia Sveitsin .7-0; . Ruotsi
Länsl-S-aksan, 5-4.
Toisena ottelupäivänä — viime
lauantaina — oli voitot Jo paljon.ki­reämmällä.
Canada kukisti Tshekkoslovakian
5-3 hyvin tiukan pelin jälkeen. Kah­den
erän Jälkeen oli peU tasoissa,
mutta kolmannella Jaksolla oxmisti
canadalaisia paremmin.
Radiouutisten mukaan turvautuivat
canadalaiset taaskin niin sanottuun
"kovaan peliin", josta eurooppalaiset
elivät yleenfii tunnu tykkääviin ja
jota yleensä rehdit urheilijat kaik­kialla
pitävät vähemmän sopivana ja
kadniina.
Neinrostoliltto voitti toisessa otte­lussaan
vieläkin niukemmin Länsi-
Saksan; vam 3-2.
Kun sunnuatama Neuvostoliitto-
Tbhekkoslovakia ottelu päättyi Neu­vostoliiton
voittcon 4-0, voidaan olla
meUcoIsen varmoja siitä, että ratkai­seva
yhteenotto : tulee tänA -vuonna,
kuten viime vuonnakin, tapahtumaan
Canadan ja Neuvostoliiton joukkuei­den
kesken.
Mutta yUätj^iäkki voi sattua.
Vaikka jääkiekko ei ole kaikiiipäin
pyöreä, kuten jalkapallo, saatttia. se
kulteiddn tehdä hyvin odottamatto­mia
käänte^ ja yksi ja toinen -voit­tajaehdokas
voi kärsiä odottamatto­man
tappion. . .-^ ,
Yleispiirteissään on kuitenkin ko­kolailla
varmaa, että yksi neljästä —
Canada,. Neuvostoliitto. Tshekkoslo­vakia,.
Ruotsi yetää hartioilleen
MM-manttelin. Muilla siihen el ole
suuriakaan mahdollisuuksia.
Kolmella enoiksi mamituila kuulos­taa
olevan lujimmat joukkueet. Ruot­silla
melko hyvä Ja lisäkö! ehkä taas
tuuria, kuten usein maailmanmesta-riiusottelulssa.
Paraskaan el aina voita, kuten
esim. viime kesänä Jalkapallon MM-kllpalluissä;
* Länsl-Saksä voitti tuu­rilla,
vailka pelasi aika paljon huo­nommin
kuin Unkari, joka oli ehdot­tomasti
paras.j- - Asiaan yliikutU rnyös-kin
;Unkarin joukkueen hyökkäysket­jun
, JohtajanVPuskaksen loukkaantu­minen
ja erotuomarin puolueelliseksi
väitÖJfeOsilmaT " '"7,..' -^jyj
Mutta palatkaamme asiaan.
Kylmien numeroiden valossa näyt­tää
Canadan alku MM-jääkiekkollus-sa
oikein jyvältä.
Mutta vieläkin paremmalta se
näytti viime vuonna.
Viime vuonna'Canadan Lyndhiirsts
voitti ylivoimaisesti suurin maaiilur
vuin kaikki vastustajansa ennen vii­meistä
ottelua. •
Dynamo taas voitti samat Jouk­kueet
paljon pienemmin maalieroin
ja sitä paitsi^ sai tyytjrä tasapeliin
Ruotsin Joukkheen kanssa. >^ ,
' Canadan Joukkueen voittoa pidet­tiin
i^Ivänä asiana. :
Mutta" sitten kävi kalpaten! Otte­lussa
Dynamon jouk
ei canadalaisilla ollut
kankoputtamlsta.
Ellei olisi etukäteer
ryyppy tappioh kalkist
min karvaalta, kuten
nista tuntuvan.
Jcs olisi ottelu asia
ja ymmärretty, että II
kuin Canadassa voidai
viksi jääklekonpelurei!
pion jälkeen ollut ts
seaän sakkiin'ja rypeä
Vanha sananlasku
pidä. lipaista ennenku
se .pitää paikkansa, m
olSsakln. '
"Täällä- Sudburyssa e
_vena lipaistiin enne
iValmistettllnv suuret
taanottojuhlat, kun ali
Jen jälkeen pidettil
joukkuetta vain Susiei
... -Kun Pentlcton lop
kiskoi nahan Susista,'
raus, että karva ei ole
vanut Susien turlfklin
Niin se .on asia nytl
mahdollisuudet siihen,
joukkue tuo Euroopi
maailmanmestaruuden
mj-öskin ' mahdollisuu*
maistaa ;tapp!on malji
me vuonna ja joskus i
iUkäämme siis vielU
nenkään puolesta, vaa
me Ja jännätkäämme
JoiUckueen:'tai jonkin
kueen puolesta ja anta
kunnia sille jolle kun