Vapaus, March 1, 1955

              lita' kattoa i»änsä päälle ja >
työttömätbakevat turvaa 150
aenee lämpöä yhdestä räkien- '"^'•.^^\
<^'irl
•mm a- I paivana
ihmiset kaikkialla maailmassa
vastanneet Rauhanpuolustajain
imanliiton kutsuun ja tahtovat
sodan syttymisen voidakseen'
tssa rakentaa uutta tulevalsuu-naailmaa
jossa kansat ivapain^
at elää ja nauttia elämän ofc*
lista jotka kuvduvat kaikille rau-ja
hyvänvoinnin luojille,
lan ja. rauhanvoimien kamppai-uloksesta
riippuu se, että jou-
• maailman kansat vielä uudel--
kokemaan hirvittävät sodan
iit tai tuleeko se ne välttämään.'
;istä tarmokkaammin" naiset j
an tässä ^ uuden ja paremman:
;man luomistyössä. Kaikukoon-
Kaxisainvälisenä naistenpäivänä .
nme rauhan puolesta, sykkiköön:
lokaisen rauhaa rakastavan nair..
ydän.
ami-Eeva-kertomus
pelkkää satua
30 tkinkon mies
oathwaU, Englantt Angll- .
inikirkon-piispa; Frank Barry
00 hiippakuntansa nutlädr- .;
>sä,. että kertomus Aatamista
Eevasta on satua ja etia sen . .
täminen totuutena' ei palvele ,
itillisiä tarkoituksia,
ri .Sarry on sanonut, että tä- .
taru ei ol^ missään yhteydessä
[oogisUn teorioihin ja antropo- .
irien - tutkimusten tuloksiin, ja
1 kristittyjen pitäisi olla täysin
mielistä seUaisiin juttuihin
iden, "muussa tapauksessa me
dumme petoksen maaperäUe. .
;täessämme puolustaa, kuten
»tityt ovat niin monta kertaa
ien tehneet, sellaista asennetta
[ä ei ole puolustettavissa." '
momalehti on ikkuna ulko­ilmaan.
Tilatkaahan siis r -^i
»ETER A. VESA
B. Av LL« B.
rrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
8 Danforih Ave» Toronlo
* sf
V •
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: W. Böhm
21 Walder
Puhelin MO. 4878
ontar ' Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
Hiawatha Rd., Toronto 8. Ont.
puhelin HA. 8815
ahastonlioitaja: Allan Illbury
188 iBrock Ave.; Toronto, Ont.
Puheita liL. 1054
ISTEN-JA LASTEN JAOSTO
Isle J<Ainen — A n i t a Horrick
Sigrid Lahti
,'Viimemainitun osoite:
Lansdowne Ave.,- Toronto, Ont.
Puhelin LL. 7752
>RJAAN - RUOTSIIN
Joille, me Järjestämme matr
in Suomeen tai Englannin tai
— $390.00 edestakaisin
;$43(M)0 edntakaisin
ToristUuokmsa:
— $584.30 edestakabin >
$68L30 edestakaisin
Ylänne" Canadaan. me Järjes-mme.
tarpeellisten paperien
iJDTUKSIA mitä tarvitsette.
Ja. soittalcaa -tai Urjolttakaa
a|Mr. AL Nummiselle.'
— Pyytäkää hlntalneittelojs
PANY LIMITED
[LUTOBUiSTO '
, Toronto 2, Ontario
rikkihelvetissä
^ v - t Z i^^äMSf t ' * ^ * ^ "T^"
iä:; Korean Kansantasavallassa on heinäkuussa 1953 allekirjoitetun aselevon jälkeen syyskuuhun men-
11954 avattu 30 uutta suurta kone-, tekstiili-, ja muuta tehdasta. Samaan aikaan on pantu käyntiin
"^uuta suurempaa teollisuus- ja Itaivoslaltftsta;^Kuva.otettu eräästä uudelleen kunnostetusta laitoksesta.
K'Korean geoloogit suorittavat mittauksia Kaepungissa. •
uvostoliiton maatalous v. 1954
DStolnton sanomalehdistössä
kka sitten julkaistusta Heuvos-
J ministerineuvoston alaisen ti-
|en keskushallinnon tiedonan-
•Jeuvostoliiton kansantalouden
lisen valtion suunnitelman
liisen tuloksista v. (1954" näh-että
Neuvostoliiton taloudellif
felämässä on. saavutettu uusia
ty-ksiä.
ia 1954 jatkui teollisuuden
|in raskaan teollisuuden; joka
intalouden kaikkien alojen
— kasvuT kansan hyvinvoin-;
ääntyminen ja neuvostovaltion
skuntoisuuden lujittuminen,
teollisuuden kokonaistuotanto
b54;13 prosenttia suurempi kuin
jja 63 prosenttia suurempi kuin
|. Metallin, kivihiilen, naftan,
Dlman/'koneiden, kaluston ja
listen valmisteiden tuotannon
linen. teki nnahdolEseksi-uden
kaikkien alojen tuottei-lä
luvussa myös yleisten ku­ivikkeiden
: tuotannon- kohoa-ostoliiton
maatalouden kehit-
^sa on yhä edelleenkin ratkai-rkitys
teollisuudella. Tama on
yt kolhoosien ja neuvostotilo-aataloustuotannon
varustami-iluokkaisilla
koneilla. Maa-sai
v. 1954 137,000 yleistrakto-hevosvoimaisiksi
laskettuna;
lOO kyntötraktoria, 37.000 ^ i l -
painia, joista 17,000 itsefkul-
15,000 perunankorjuukombai-
5 OOO raaka-ainekasvien kor-
1 «tarkoitettua kombainia, 116,-
|orma-autoa, 109,000 traktori-auraa,
94,000 traktorikäyt-
Ikylvökonetta.: 94,000 .traktori­sta
kultivaattoria, lälies 200,-
OOO itseknlkuista ja traktorikäyttöistä
heinänkorjuukonetta sekä suuren
määrän erilaisia koneita maanmuok­kausta,
kylvöjen suorittamista ja sa­donkorjuuta
varten samoin kuin myös
karjatalouskoneita.
Näin suunnattoman suuren kone-maärän
saaminen on entistä enem­män
helpottanut kolhoositalonpoi-kalstcn
työtä ja tarjonnut, mahdolli­suuden
maataloustöiden entistä laa­jempaan
koneellistamiseen. Kone- ja
traktoriasemat, jotka merkitsevät
tärkeintä voimaa kolhoosituotannon
kehittämisessä, ovat parantaneet työ­tään
tehden v. 1954 maataloustyötä
75 miljoonaa hehtaaria enemmän
kuin v. 1953 ja suorittaen 82 prosent­tia
kolhoosien peltotöistä.:
Keväi- ja syyskyntdtyöt on kolhoo­seissa
koneellistettu miltei kokonaan^'
^^sviljan kylvö 95 prosentilla ja ke­vätviljan
kylvö 88 prosentilla; Kone­ja
traktoriasemat istuttivat kolhoo­seissa
perunan^U 40 prosenttia pe-runaviljelmistä
muodostaville maille.
Perunaa, vihanneksia, auringonkuk­kaa
ja maissia on kylvetty entistä
^enemmän neliö- .ja • pesäkemenetel-ihaa
noudattaen, mikä moninkertai­sesti
supistaa työvoiman 'tarvetta ja
kohottaa satoisuutta. Vuonna 1954
kombainit, korjasivat 82 prosenttia
koko leipäviljasadosta'ja 93 prosent­tia
aurir^pnkukkasadosta.
Maatalouden konevoiman lisäänty­minen
ja tieteen sekä parhaiden käiy-^
tännön kokemusten, soveltaminen
maataloudessa on ollut omiaan laa­jentamaan
kylvöalaa, koliottamaan
kaikkien viljelyskasvien satoisuutta
sekä kehittämään karjataloutta. V.
1954 kylvettiin kevätviljaa 10.8 mil­joonaa,
hehtaaria laajemmalle alalle
ILPITÖN KIITOS
^IKETUTTAYILLEMME
TÄYTÄMME TÄNÄÄN
25 VUOTTA
Liikkeemme alkoi toimintansa
maalisk. 3 pnä. 1930 ja 25 vuoden
toiminnan jälkeen olemme /
varsin iloiset sen jälkeen
tapahtuneen edistyksen johdosta,
josta kiitos teille.
Me toteamme, että tämä
edistyminen ei olisi tapahtiinut
ilman teidän kannatustanne. ,••
Siitä syystä, me haluamme v
nyt vakuuttaa teille,
että me emme koskaan säästä
mitään ponnistuksia voidaksemme
antaa teille laatutuotteita
ja kohteliaan palvelun. v
KIITÄMME TEITÄ!
THUNDER BAY
CO-ÖPERATIVE
DAIRY LIMITEDIN
JÄSENET, JOHTOKUNTA JA JOHTO
Port Arthur, Ontario
kuin V. 1953. Tällöin laajennettiin lei­päviljan,
puuvillan, perunan, vihan­nesten,
kurpitsi- ja meloonikasvien
samoin kuin myös yksivuotisen kylvö­heinän,
painorehukasvien ja rehu­juurikkaiden
viljelmiä. Kolhoosit kyl­vivät
syysviljaa 40.9 miljoonan heh­taarin
laajuiselle alueelle eli \12 mil­joonaa
hehtaaria enemmän kuin
edellisenä vuotena. Syksyllä 1954. kol­hooseissa
ja neuvostotiloilla kynnet­tiin
syyskyntömaita. ja kesantoja
huomattavasti eneiiunän kuin syk­syllä
1953.
Leipäviljatalous muodostaa ko­ko
maataloustuotannon pohjan.
Siitä huolimatta, että Ukrainan
eteläosassa Ja Volgan seudun
eräillä pailtkakunniila oli epäsuo­tuinen
sää, Neuvostoliitto sai V.
1954 viljaa enemmän kuin. edelli­senä
vuotena.
Kolhoosit ja neuvostotilat täyttivät
ennen maarfiaikaa suunnitelmansa
viljan myymisessä valtiolle. Viljan-:
saanti lisääntyi tällöin Siperiasta ja
varsinkin Altain aluepiiristä ja K a -
za'hstanista. Raakapuuvillaa, pella-vankuitua
ja pellavansiementä sa­moin
kuin hiyös perunaa, vihanneksia
ym. viljelyskasveja saatiin enemmän­kin
kuin V. 1953. Niinpä esim. raaka,-
puuviUaa saatiin 331000 tonnia enem­män
kuin V. 1953. Valtion hankintoi­hin
sisältyi tällöin 1230,000 tonnia
enemmän perimaa ja 445,000 tonnia
enemmän vihanneksia kuin edellise­nä
vuotena.
Neuvostoliiton itäisissä osissa —
Kazahstanissa, Siperiassa, Uralilla,
Volgan seudulla ja Pohjois-Kaukaa-siassa
on valtavia maa-alueita, joi­ta
ei tähän asti ole viljelty. Maalais-väestö
on suorittanut suuren työn
uutis- ja jättömaiden viljelemiseksi,
leipävilja- ym. viljelyskasvien tuo­tannon
lisäämiseksi sekä karjatalou­den
kehittämiseksi. Uudis- ja jättö­maita
on kylvetty 17,600,000 hehtaa­ria
suunnitelman edellytettyä 13 mil­joonaa
hehtaaria. Vuonna 1956 ote­taan
viljelykseen 28—30 miljoonaa
hehtaariaouudis- ja jättömaita, min­kä
ansiosta leipäviljaa saadaan en­tistä
enemmän.
Koko neuvostokansa on ottanut
uusien maiden viljelykseen saattami­sen
sj-dämenasiakseen. Y l i 150,000 va^
paaehtoista — erilaisia koneenkäyttä-.
jiä-ym, työntekijöitä — on lähtenyt
uusille maille. Valtio on lähettänyt
uusille alueille runsaasti konetekniik­kaa.
Mainittakoon, että sinne vietiin
v:n 1954 aikana 115,000 traktori^,
18,000 viljakombaini^ Ja paljon mul­ta
koneita.
Viime vuosi maodostoi menes­tykselliseksi
myös karjatalouden
alalla. Vuoden 1953. lokaknnn 1.
päivän ja vuoden 1954 lokakuun
V 1. päivän välisenä aikana leh­mien
inkvmaärä lisääntyi LS mil­joonalla
Ja koko nanCaicai:jan l O '
knmäärä 1.9 milioonalla, sikojen
, Inknmäärä 3.4 mfljoonalla Ja lam­paiden
määrä 2.6 miljoonalla.
Tuotannon lisääntymisen Ja Itebitr
t y r n i t ansiosta Neuvostoliitossa ko-.
hotetaan Isansan byvhrvointia. Työ­läisten,
virkailijoiden Ja talonpoikien
tulojen yhteisstqnmaoU V. 1954 (rin-nastetlavlssa
hinnoissa) 11 prosent­tia
suurempi kuin v. «1953. ,
Kolhoosien - rahataloudellinen ase­ma
on lujittunut. Ja kolhoosien Ja
kolhoosilaisten tulot ovat huomat­tavasti
1 lisääntyneet. <MaIn!ttakoonV
'että icollioosien varat ovat Maatalous^
pankin Jakamattomilla: <pertUEraken-
'nuetyöhön tarkoitetuilla) tileillä U-sääntyneet
v. 1954 aikana 35 prosen-fTKlAXS
KOHTI CIAVOLOTTAA.
Automme vierii Jobduttomm nMaJ-semza
haJU. Tie» «noIesunUIa -pup^;
l;lla leviävät rutUnUvat Uätka-aavi*
kot. Joiden poly fiynnjrttää^l^
repivää yskää ja saa jopa cröäa meis.
tä toivottamaan alimpaan kattUaar.
ne iskeJmärunoOijat. jotka laulavat
•'aurinkoiEcsti, huolettomasta Ita­liasta".
,
Auto heJahtelse sinne tänne- Tiel-
»lä ede$:ämme havaitsemme pari nuiSt-tfiiiuivista
naista; Pysäytämme~beidat
tavcitettuamme ja Enrico, kuljettar
Jamme. pyytää toista heistä kjrytitn.
Hän nouseekin autoon, me pujlstaur
dumme tUvIimmin-lcokoonj;» nainen
työntää korin, Jo'a hän oa kantanut
käsiyarreUaan, kapealle :yaralstulmel-le.
Hän kertoo meille; olevansa mat^
kalla kaivokselle. Vie ruokaa miehel­leen,
leipää Ja i}apujQ.;pavUt. selit-
*tää Enrico, vähentävät vatsalaukun
liikahappoisuutta. Jonka rikkikaivos^
ten pöly; synnyttää. Ehkäpä dinä: ort
Jonklnvierran perääkin; xmuttanaineii
ei missään tapauksessa voisi viedä
miehelleen mitään muutakaan ruo­kaa
— ansiot ovat siksi vähäisiä tääK
lä. Tai oikeammin -j-: vähäisiäkö? :Jo
pitJiään aikaan ei ansiolta ole ollut
ylipäähsä ensinkään.
Etäällä sukeltautuu näkyviin mat­kamme
varsmainen päämäärä, Clar»
volottan vuorikaivos,. joka on Sisilian
suurin rikinlouhimo.
HELVETTIIN MENNÄÄN
ALASPÄIN . . .
Juuri rikki on se tekijä, j<*a on
kuivattanut erämaiksi» ympäristö­alueet,
rikkipöly j a rsavu. Joka on
kohonnut ilmaan"calcaroneista";kUT
ten alkeellisia riklnsulatusuunejaul-mjtetään.
Tietosanakirja kertoo meil­le,
että rikkiä tavataan luonnssa va­paana
moniUa tuliperäisillä seudulUa
Ja että se on arvokas räjähdysaine-teollisuuden
raaka-aine.
"Tavataan vapaana . . Tuo mää­ritelmä
voi herättää vääriä käslt:^-
siä. Kaivosmiehen työ on raskasta
Silloinkin, kun kaivos on maan pin­taan
louhittu syvänne, ns. avokalvos.
Mutta työskenteleminen maanalaises­sa
rikkikaivoksessa merkitsee todelr
lista helvettiä. Matalat kaivoskäytä-vät,
pistävä ilma j * syövyttävä pöly
tekevät kaiken työskentelyn maan a l ­la
todelliseesi piinaksi. Tuuletus on.
riittämätön, kaivoksen kaikki teknil-^
liset varusteet ylipäänsäkin uskomat-^
toman alkeellisia. Näistä kuiluista on
nostettu rikkiä jo vuosisatoja, mutta,
työn tekniikka on pysynyt ajasta a i ­kaan
miltei muuttumattomana . ; „:
NÄIN SE ALKOI . . .
Kaivosmiesten "ryöstölouhlnta" a l ­koi,
sodan aikana, jolloin niin Ihmis­työvoiman
ponnistelut kuin rlkintuo-tantökin.
kiristettiin äärimmilleen
Korkeasuhdanteet houkuttelivat;
voitot kasvoivat Jättiläismäisiksi. Sit­ten
tuli takaisku, pula. Kaivoksen
omistajat yrittivät sälyttää pulan
seuraukset työläisten kannettavaksi.
Nämä päättivät puolestaan olla kak­si
tuntia päivässä lakossa, koska he
||vät olleet saaneet palkkojaan kol­meen
kuukauteen.
Johdon vastauksena olivat lainvas­tainen
työnsulku, teknillisen henkilö­kunnan
Ir tisanomlnen ja koneistojen
poistaminen, kaivoksesta. Tällöin työ­läiset
miehittivät kaivoksen, mikä ta­pahtui
heinäkuun 15. päivänä v. 1954
Johto erotti 60 työläistä, mutta pal­kalliset
hallintoviranomaiset määrä­sivät
erottamiset peruutettaviksi Ja
palkat maksettaviksi. Kuusi pävää
sen jälkeen, kun tätä koskeva sopimus
oli aUeklrJoitettu, IrtlsanottUn läpi­näkyviä
perusteita esittäen 98 työ­läistä,
Jolloin 400 työläistä miehitti
kaivoksen uudelleen.
Noiden niukkojen, karujen asiatie­tojen
taakse kätkeytyy paljon. Puu­tetta,
kieltäymyksiä, vielä suuremp'aa
kurjuutta kaivosmiesten perhjBissä.
kuin mitä niissä oli milloinkaan a i ­kaisemmin
nähty. Nälkä, Joka .el a i ­kaisemminkaan
ollut kalvostyöläls-perheissä
harvinainen ilmiö, aset­tui
nyt heidän koreihinsa pysyväisek­si
vieraaksi.
HE PYSÄYTTIVÄT TUULETTAJAT
JA PUMPUT
Pysähdyimme kalvo$käytävän au­kolle.
Sen edemmäksi meillä/ ei ole
lupa mennä; poliisi tarkastelee meitä
epäluuloisena. Nainen nousee autos­ta,
kiittää kyydistä Ja menee poliisin
luo, joka kääntyy poispäin ja päästää
hänet menemään.
Muuan vanha kaivostyöläinen is^
tuskelee kivenjärkäleellä ja silmäilee
kaivosaukkoa. B^dymme keskustele­maan
hänen kanssaan. "Minä puto­sin
Joukosta pois Jo kauan slttenT,
sanoo hän, "tuota hiostustahtia el
kestä ajanmittaan kukaan." Entä
paljonko kalvostydssä atualtäan. tie­dustelemme
häneltä^ "Riippuu työ-tilia
Ja Valtionpankin Juoksevalla t i ­lillä
78 prosentilla. -Maaseudulla kau­pankäynnistä
huolehtivien kulutus­osuuskuntien
liarjolttama tavaran-myynti
lisääntyi v. 1954 edelliseen
vuoteen verrattuna 29 prosentilla; Sa^
maan aiicaan maaseudulle xakennet-tUn
570.000 uutta asuintaloa.
Neuvostoliiton kansantalouden ke­hittäminen
valtion suunnitelmaa
täyttämisen tulokset osoittavat nSln
ollen sosialistisen talouden kasvua. :
paikasta", celltt^ hän. "Maan pin>
salia 130 liiraa tunnissa» maan alla
50 liiraa enemmän. Uskokaa minua
huoletta, sellaiset orat saikSpalUtoJa
rjriylstcn hintojen aikana. Mutta ne­kin
he haluavat ötua meUta." KUo
lihaa maksaa 1^509 lUraa. Hän osoit­taa
muuatta rakennusta, ^rruolla s i ­sällä
orat tuuletuslaitteet^ sanoo
hän, mutta ne eivät pyöri enää. K a l -
vcaum johto pysäytti «e. Tiedättekös
mitä se merkitsee tuolla alhaalla?"
TOISTASATAA PXIVÄX NXKE-BfÄTTÄ
AVBINGPNVALOA
En. en tiedä. Voin vato kuvitella
mitä se merkitsee tuolla alhaalla. Jo
y l i . 100 päivää on.4(X> miestä Istunut
maan alla.. Y l i sataan päivään el pUr
kahdustakaan auringonvalosta —
vaih < harvojen katvoslamppujen le>
pattayla liekkejä. Lisaksi rlklnpölyä
Ja: kosteutta Nyt seisovat' tuulettimet
Ja Hienglttämlnen muuttuu; kär^myk-selssi..
Myös vesipumput on pysäytet-ty
vesi; kohoaa kaivoksessa yhä
ylemmäs Ja. ylemmäs.
Nuo 400 miestä tuolla alhaalla ovat
sankareita sanan toslmmassa : mer-
Utyksessä. He taistelevat oikeuksien­sa
-puolesta — Ja ^samalla kalkkien
muidenkin sorrettujen työläisten oi­keuksien
Ja vapauden puolesta. Ja
kuten miehet kestävät tuolla maan
: alla, kestävät heidän vahnonsa täällä
maan pinnalla. He eivät väisty kai-;
vo^ukolta Ja tuovat kaikista rette­löistä
puttaamatta : mlehUleeh vettä
Ja ^ruokaa.
: 'Miten suuresti mahtaakaan lakko­laisten
tehdämiell lopettaa taistelua
nousta Jälleen päivänvaloon Ja anr
saita' ehkä lilra.^ pari Mutta he
pidättäytyvät antautumasta Ja koko
Italian kansan myötätunto on'heidän
puolellaan. Monet heistä työskentele­vät
parhaillaan neljättä. Jopa. viidet-täkln
vuosikymmentään näissä kai­voksissa.
Niinsanotttiina "carusoina"
nuorina työläisinä he alkoivat kaivos­miehen
ammattinsa täällä IS-vuotlal-
: na. - Ja nyt tahdotaan • kaivokset sul­kea
Ja riistää heiltä heidän työnsä
Kalkki tämä vain senvuoksl, että "ba-rone*',
kaivoksen omistaja, haluaa
slbrtyä uudempiin, Järklperäistettyl^
hin louhintamenetelmiin, se maksaa
hänelle tietysti rahaa,: mutta miksipä
hän nuukailisi? Se el ole tarpeen
sillä hänen muut'kalvoksensa tuotta
vat rahaa yllin kyllhi. Noin neljälle­sadalle
sensijaan tuolla maan .^lla
Juuri Uämä kaivos merkitsee kuiten­kin
luiikkeä: työtä Ja elämää; vaikka
kurjaakin elämää, mutta kuitenkin
elämää . ; .
FEVAftAN MAJOISSA
Kysyn Enricolta, missä kaivostyö­läiset
asuvat, sillä silmänkantamissa
ei näy ainoatakaan asumusta. Hän
kävelee: auton luo Ja Istuu ohjaus­pyörän
ääreen. "Miksi autolla?/Onko
sinne niin pltkältl"i kysyn.
' "Pitkältikö? Kuinka sen ottaa .
Pe varaan on pari kilometriä.'^ Pari
kilometriä siis. Kun kaivosmies menee
töihin, hän marssii pari kilometriä,
kun hän palaa uupuneena Ja lop-puunajettuna
kaivokselta, hän maxs-sll
pari kilometriä.
Kun teatteruisa halutaan lavastaa
äärimmäistä köyhyyttä : osoittava
asunto, käytetään yleensä Ocolmea
rekvisiittaa: .pöytä, sänky Ja tuoli.
Täällä Fevarassa tuo näyttämöasetel-ma
on alastonta arkipäivää. Majat,
Joissa kaivosmiehet asuvat, ovat to­dellisia
hätäasumuksla. Ja kuitenkin
meidät otetaan niissä sydämellisesti;
vastaan.
"Vaikeatahan tämä on", aanoo Mar
rla Picope, "mutta mitä me voisim­me
tehdä? Emme ole tosin niin oppi-neiU
kuin "barone", mutta yhden
asian me tiedämme varmasti —'hän
tahtoo ottaa meiltä pois viimeisenkin
ja vain sen vuoksi, ettei hän enää an­saitse
aivan yhtä paljon kuin aikai­semmin.
He yrittävät vieläpä estää
meitä viemästä miehille syötävää
niinkin Inhoittavia Ja kavalia he
saattavat olla. Mutta toista tulee vie­lä,
uskc^a pois!"
Uskon^sen, Jokainen uskoo sen, sil­lä
on tarpeeksi todisteita siitä tosi­asiasta,
minkä voiman työläiset muo­dostavat
pysyessään yksimielisinä.
Carbanardissa vei voiton kaivos-mieskunta,
Joka niinikään pysytteli
maan alla 40 vuorokautta, vaikka kai­voksen
Johto turvautui mitä alhai­simpiin
menetehnlln yrittäessään
murtaa heidän vastarintansa.
Heidän /voltostan Iloitsi koko Ita­lia/
Vasta joltakin aikoja sitten lei­mahti
täällä, Ciavolottassa suunna­ton
taistelu valloilleen. Kaivoksessa
hakkasi muuan "valvoja" erään nuo­ren
työläisen", tarkemmin sanottuna
lapsen, täysin verille.
iPaikalUnen halUnto havaitsi, että
sen oU pakko tehdä Jotakin työläis­ten
raivostumisen tyynnyt^miseksi;
mutta silta pitäen ei ole mikään
muuttunut. Hallitus taas, tuotuaan
Julki muutamia mitääusanomattomla
kannanottoja, on käyttäytynyt ikään­kuin
se ei kuulisi eikä näkisi mi­tään,
se d myöskään muista enää sl-t&
Xa hoggUax maakunnan kuremöö-rin
antamaa lupausta, että kalroe-haliinnolta
peruutetaan sen toholln-pa.
Jos >e aikoo sulkea Ciavolottan
kaivoksen.
VOITTOON TAI KUOLEBfAAN
l^lölälset sanovat: (Hallitus Ja "ba-
Natvasb toista
huolffliatta va­rastot
lisnnlyvlt
OltavB. ~ Huolimatta sUm, cttU
valtion varastoista on myyty huomat
tava määrä voita halvemmalla hin­nalla
yleisjlte laitotsiUe. niin sitten­kin
hallituksen käsissä uskotaan ole-van
ensi keväänä 50,000.000 paunaa
ylijiämövdftar
•Liittovaltion viranomaiset' ilmoitti­vat
viime viikon lopulla, että lähän
metme^ on 090 sairaalaa; orpokoteja
ysa. yleistä laitosta Umoittanut ha*
lusvansa voita. Jonka hintaa on las­kettu
21 senttiä paunalta. T&m&n
arvioidaan lisäävän voin ostoa 1.000.-
000 taikka 1£00.000 paunaa vuoslttafn.
Hallitus lupasi noin kuukausi sit­ten
halpahhjtaista voita noin a,SQ0
eri laitokselle. Tämän Jälkeen on l i ­sääntynyt
jatkuvasti tämän voih os­toanomukset.
'
Nykyään hallituksen varastoissa on
60 000.000 raunaaylijäämävoita. Hal­lituksen
virkailijat sanovat, että ny­kyiset
voivarastot ovat 20,000,000 pau­naa
suuremmat kuin vuosi sitten.
/^Suomen korkein vuori on Haltio-tunturl,
ijoka on 1.324 metrin korkui­nen.
Tiistaina,xnaaliskuun l p . — TttCs<Isy>^3Jarch.Bm^
mmmmm
OLKAAMME HAVUAKTEKriOITÄ!
liue: Matt. 5:9 Ja 20:50—S2.
Onhan mahdotonta uskoa, ett4 i h '
miset olisivat tyytyväisiä siihen, että
heidät keinotekoisesti, on kiinnitetty
toiseen maahan. Ja kun tila-ane käy
sict4mhttö.'näksl, niin he. Jotka lial-lltsevat
näitä, jautuvat l:an»alan jöi»-
dcmnukakuudcn kautta ahdistamsaii
heitä, tukahduttamaan heitä, pltä*.
mää» heitä clilcynH^^ä. Kuinka"he
voisivat ctaksua, että näistä muodos­tuisi
uskoll^ii^^alam^ifsia? , •
! Asian p.'irantamlnchsodaiikäynnll-.
lä on aina.Ja ikuisesti tuottava'pct-tym>
ksen.
Alkiiiimme; koskaan unolitako.. että
asiat ovat sietämiUtömiä. Multa Jos
luulet, että nämä asiat voidaan oi­kaista
sotaanmcnoUa. hukutat itsesi
mltävitylsämlelisimmässä : unessa ! ; Tc
nuorempi polvi minun lukijoistani et­te
tiedä mitä yleviä ihanteita omaten
Brittiläisen "Vapa Iden Kansakuntien
Maailman valtakiuita (British Pree
Commonwealth ot Nationsy. Canada
mukaanluettuna Ja Canadan suoma­laiset,
teidän ikäisenne nuorukaiset
tfistä maasta menivät sotn&n vuonna
1914 ja toiseen maailmans&taan niin
ritarillisin tarkoituksiin ja niin ylhUi-
$AHARA OLI KERRAN
KUKOISTAVA SAVANNIA
: Sahara, Jonka mittaamattomilla
hiekka-aavikoilla: Ihminen nykypäi­vänä
saa etsimällä etsiä kosteaa kei­dasta,
oli 7—8 vuosituhatta ennen
ajanlaskumme alkua, siis noin 10,000
vuotta; sitten, kukoistavaa seutua.
Siellä oli runsas kasvullisuus, järvi­seutuja
Ja vesistöjä. JoidenrrannoUla
troopillinen eläin- Ja kasvimaailma
elivät ruokkien verraten runsaslukui­sen
ihmisjoukon. Tähän mennessä
on löydetty yU 20,000 kalllokirjoitusta.
Jotka; todistavat tämän asian ja l i ­säksi
on löydetty muinaislöytöjä
maasta, aseita. Ihmisten Ja eläinten
Jäännöksiä.
.JBuroopan Jääkauden aikoihin oli
Saharassa erittäin kostea aikakausi,
jota riitti n. vuoteen 4,000 ennen
ajanlaskumme alkua, sen Jälkeen a l ­koi
Ilmasto käydä kuivemmaksi;
Troopillinen seutu muuttui ensin sa­vanniksi,
sitten aroksi Ja viimein erä­maaksi.
Jollaisena me Saharan nykyi­sin
tunnemme. KalliokirJoitukset
kuvaavat' muutosta, niissä el esiinny
enää virtahepoja Ja elefantteja muu­ta
kuin erUtäin harvoin. _,Suunnill3cn
samaan aikaan siirtyivät saharalaiset
uuteen elinkeinoon. Metsästyksen
rinnalla. kehittyivät hiaanviljelys Ja
karjanhoito. Metsästystä kuvaavien
piirrosten tilalle ilmestyy kuvia eläin-,
ten pyydystämisestä ja lopuksi pai-mentolaiskuvia.
,
o Näihin aikoihin kulje&kelivat pai­mentolaisheimot,
suurien karjalaumo­jen
kanssa Sahairan ruohoaavikolta
sinne tänne. Toiset heimot taas har­joittivat
maanviljelystä Wadin ran­noilla.
Tämä lienee, ollut syvä vhta,
joka on kuivunut. Heidän aseinaan
oli, kuten aikaisemmin metsästäjillä.
Jousi Ja nuoli.. He ovat Jättäneet jäl­keensä
tuhansia nuolenkärkiä Ja sitä­paitsi
kuokkia Ja muita alkeellisia
maanvUjelyskaluJa. Tämän ajan pii­rustuksissa
esiintyvät ihmiset muis­tuttavat
nykyisin Abcssinlan vuori-seuduilla
asuvia Ihmisiä.
Tämä väestö oleili Saharassa vä­hintään
3,000 vuotta, kun kuivuus a l ­koi
käydä sietämättömäksi, oli heimo­jen
hakeuduttava elälmineen parem­mille
seuduille. He vetäytyivät yhä
kauemmas etelään päin, Sudaniin,
missä kotieläinten hoitoa yhä voitiin
harjoittaa.
Vaikkakaan Ilmastomuutoksia ei
ole - vielä nykgrisln täydellisesti selvi­tetty,
pitävät, ranskalaiset arkeologit
mahdollisena, että paimentolaisten
miljoonat eläimet ovat ennen muual­le-
siirtymistään tehneet ruohopeit-teestä
lopun, syöneet Ja polkeneet sen
maahan. Uusi kehitysvaihe alkoi —
niin kertovat kuvat — kun "ihmis-laatu",
joka erosi aikaisemmista vaa­tetuksensa
Ja aseistuksensa puolesta,
ilmestyi Saharaan. Heillä on keihäi­tä
Ja pyöreitä kilpiä sekä sotavaunu­jen
eteen valjastettuja hevosia. Tämä
"invaasio" tapahtui kaiketi vuoden
2,000 keskipaikkeilla (ennen ajanlas­kuamme),
koska Hykeos toi n. v. 1700
ennen . nykyistä ajanlaskua ensim­mäiset
hevoset >Aasiasta Egyptiin.
SSistä nämä sotilaat sitten saapui­vat?
Heidän vaatetuksensa, aseensa
Ja sotavauntmsa muistuttavat Kree-rone".
ovat .«uojassa saman katon a l ­la.
Tämä luonnehtii kaikessa lyhykäi­syydessään
tilanteen kaikkein nasc-vlmmin.
'
Ajamme takaisin, ohi kaivoksen.
Synkkänä ja nutituneena .kaareutuu
taivas tämän lohduttoman maiseman
yllä. Mutta nuo miehet tuolla alhaalla
tulevat käymään ^taistelun loppuun
saakka; siitä ovat vakuutena sanat,
Jotka harjaantumaton käsi oli • piir­tänyt
paperilapulle, lapulle^ Joka kai­kista
vartiomiehistä huolimatta pääsi
maan pinnalle Ja Julkisuuteen:
"Vesi nousee Jatkuvasti Ja lima a l ­kaa
olla vähissä. Jatkamme taistelua
täällä maan alla. Jokaisen Icansalai-.
sen on saatava tietää; «Me Jätämme
kaivoksen vain «voittajina tai kuol-leinal"
tan vanhoissa kulttuurimuistomer­keissä
tavattuja kuvia; ; Todennäköi­sesti
he olivat kreetalaisia, Jotka 14.
vuosisadan .lopulla'lälitivät saarel­taan
.. Ja^ purjehtivat KjTenalkaari,'
Josta he lähtivät traagllUsestl päättyi
'neelle valloitusretkelle.: Egyptiläiset
:hleroglyfit kertovat hlmlttäln, miten
Ranues II;n armeijat lyövät ne n. v>
1200' ennen ajanlaskumme alkua; EI
Alamelnin luona.
Saharan kalllokirjoitukset ovat pai-;
jostaneet asioita, Joista hlstorioitsl--
Jollia cl- ole ollut. tietoa - tähän men-:
nessä. ' Monet kreetalaiset v kulkivat
hevosineen Ja-vaunulneen -—Joko en-}
nen tappiota tai sen jälkeen — Sa-;
haraan, valloittivat alkuasukkaiden
asuinsijat Ja olivat heidän kanssaan
tekemisissä luultavasti niin kauan
kuin Saharassa osuminen; oli mah­dollista:'
Luultavasti polveutuu : mei­dän
päiviemme tuareg-kansa. Joka
; asuu Libyan erämaassa, alkuasukkai­den
ja valloittajien jälkeläisistä. K u ­vien
perusteella voidaan päätcllärcttä
kreetalaiset tunkeutui'vat • aina Nigc-:
giaan saakka.t**^,*^.^ . • • ^
' Niistä tapauksista, jotka sattuivat
viimeisellä : vuosituhannella ennen
ajanlaskumme alkua, saadaan kalUo-klrjoltukslsta'vain
niukkoja tietoja.
Sotavaunujen tilalle tulevat ratsasta­jat.
Ja ajanlaskumme toisella vuosi­sadalla
korvataan hevonen kameelll-;
la. Joka silloin tuotiin Aasiasta. Tär
hän aikaan kadottavat piirrokset tai­teellisuutensa
eikä niillä ole enää
samaa arvoa kuin aikaisemmin. Niin
muuttui Saharan aroscutu erämaaksi,
alueeksi, missä suuret kulttuurhuorl-tuksct
eivät, enää ole mahdollisia.
Saharan muinaisuus on paljastunut
vasta meidän päivinämme. Ensim­mäisenä
sai nuori ranskalainen up­seeri
Brenans siltä aavistuksen pai-;
vellessaan Tunisian.ja Trlpolltanlan
rajaseuduilla Ja löydettyään ensim­mäiset
elefantteja, kirahveja, leijo­nia,
virtahepoja ym: eläimiä esittävät
kalllopllrustuk«et. Hän el ollut uskoa
silmiään: Miten, on elefantti voinut
oleilla erämaassa, Saharan rajatto­massa
(yksinäisyydessä'. Jossa ei ole
ainoatakaan elollista olentoa .satojen
peninkulmien alueella? — Joskus
ovat kalkki nämä eläimet asuneet Sa-hara-.
fia, päätteli hän. Ja lisäksi Ih­misiä,
jotka ovat ikuistaneet ne kal­lioseinämiin,
,
Viikot Ja kuukaudetkululvat.Erää­nä
päivänä löytää Brenans sellaista.
Josta hän el ole uskaltanut uneksia­kaan*,
.kauan sitten eläneiden ihmis­ten
kuvia. Ihmisiä, Jotka kantavat
jousia Ja nuolla ja ovat pukeutuneet
vuotiin. Ja sen Jälkeen toisio^ pans-sarlpaltolncen
ja kiipineen ja kel-hälneen.
V. 1940 luovutti Brenans kokoar
mansa tiedot ranskalaisille axkeolo-gellle,
Ja hätien löytöjensä Innoitta­mina
lähti joukko Italialaisia Ja rans­kalaisia
asiantuntijoita sodan 'jäl­keen
Saharaan tutkien sen kauttaal­taan
ja tehden uusia sensaatiomaisia
löytöjä, kuten Jo mainitöln, on kal-llokirjoltuksla
löydetty tähän men­nessä
20,000 kappaletta, joiden an­siosta
Sahara on muodostunut ainut-'
laatuiseksi kulttuurihistorialliseksi
museoksi. '' '
ain ibanteli^ «ttfi ~ jo^pmn
oUsi sotaa, joka voisi *aSka»njtiMiA
rauhaa — niin olisivat ne olleet iiioi'!
ti nuo sodat! Muistai» hyvi» Atprning, I
Postinkin. Joka oli kaikkein poUiiM^>''\
koisin lehti, sanoneexi tolmitusaytlkr f- ,i
kelissään:.' Ainakin t&.m& oa cota. , Jcssa voimme kui^nioittaa t frili^olli- ,>
siamme. Se on sota^'Johpn menemme [ -
puhtain käsin, sillä, menemme i^hdo/ c
6|ltä mitään!, . . Emme halua, «^iesr ^
Hclgolanulla!" — NeJJ» vuotta'myö-,-
•luinunin valUomiehemmoVersalllcäir'
'sa lUtUvät satoJatuhansia/^nellömaTH'.^
leja vÄltakuntaamme. / / " ' ,
Ylevä ihanteellisuus .raakalalstet<^
tUn- slUä mitä olimme, kahineet>i-if
Lue historiaa, niin näet, että:, tämi?
väite: "Tehdä oikeudenmukainen'^',
plmus verisen'sodan Jälkeen" - i ' o 4 j ^ '.
aina Jäänyt' täyttämältit.' SltlJ» oh "'
mahdoton täyttää!. Siksi.. ctt^' ollaik-','
sccn oikeudenmukainen rat/kalste;- t
saan kansakunnallisia ristirUtoJa on \
niin monimutkainen ja sek&va teli- \
tävä. että on ehdottomasti• välttämät,
töntä tutkistella niitä kylmäveriset!/' l
kiihkottomasti Ja tyynellä mielcUä ja ]
sittenkään ei tahdo tietä löytyä. \
^ Esimerkiksi vain «vaUakunt^ ra-^":
Jat: Ranskan Ja Soksan välillä el ole \
missään, sellaista, palkl^aa, Jossa^aak; \
salainen^ asutus alkaa .Järahskaiainen|?^i
loppuu. Sitä — suoraarisanoen — ci !
ole olemassa! Parhaan mahdoUlsra
tekemiseen on ehdotto^nastl välttä­mätöntä
oUa tyyncln. kiihkottomin/~'
v i i s a i n . . . Voisimmeko olla sitlt-sodan '°
Jälkeen? . ' ^
Kun olet kokenut aqdan, on vii«j|ua;7
mahdotonta-sinulle. secnäieluUep'
teellinen < mahdottomuus. Ainoakaan'
sota ei ole päättynyt oikeudenmukal- i-seen
rauhaapi Sodan päättyessä et ^
tahdo oikeudenmukaisuutta —^ mutta/
kostoa! Aloitat haluamalla oikeuden-mukaisuutta
— miksi? — siksi ^että >
et ole kärsinyt! Sodan päättyessä h a - - ;
luat kostoa — miksi? siksi, että olet ^
kärsinyt sietämättömiä kokemuksia!
Menet sotaan puhtain'käsin — "et
tahdo mitään" — miksi? — siksirettä ,
et ole antanutkaan mitään! Mutts^
tullessasi pois sodasta, etkö tahdo
mitään? —' tahdot 'rahasi takaisin" '
satakertaisesti sodan kautta menet­tämäsi!
• ' , " ,
Sodan päättyessä on sula mohdob^,'
tomuus olla oikeudenmukainen Ja,
tyyniI Nuoret lukijani: älkää luulko,:
että Versaillesin sopimuksen laatiJat'^
olivat likeltä Ihmisiä. Jos niin ajat«
tclctte, menetätte koko tuon hetken
merkityksen. He eivät olleet ilkeitä; Ja
te olisitte aivan-samanlaisia kuin KeL
olivat! Mikään. jota';te,voisitte ajai-tella
tänä päivänä, e l o l e 'jalompaa '
kiiln se mitä teidän vanb.emmat vd-^
Jcnne Ja sisarenne ^ajattelivat vtiopna
J914 mutta neljä vuotta helvettiä kes^'
tettyään, kuka pystyy olemaan kiih­koton
Ja tyyni. Luulisitko sllhen>y«-'
tyväsi? Usko: el yksi ttihannestakaan
pystyisi. Tuntuisi miltei cpälnhimll-llsellä
sellaisena hetkenä olla iyyvi'
ja oikeudenmukainen <el yli--lnhimil«*i
Unen. mutta cpälnhlmllllneri). ' ' "
Mitä? Olet katsellut toisen Ihmisen
menettävän raajansa. Olet nähnyt
elävien i ruumiitten: muuttuvon llhanj'
veren, mullan sekoitukseksi. < Olet
nähnyt toisia tapettavan - r ; ehkä ; l t*
sekin. Ehkä parhaan ystäväsi tapet­tavan
vierestäsi ,tulevan sokaistuksi, s
silvotuksi, menettävän Järkensä; Olet
nähnyt Ihmisen kuolevan kauheim­milla
tavoilla. Voisitko sinä ole tyy­n
i Ja oikeudenmukainen fcim rauhan
tekeminen on kysymyksessä7i>Elköke-nenkään
tulisi maksaa siltä mitä nä­mä
salvat kärsiä? — A. 1. H . ' / —'
Menetti henkensä >;
autojen yhteen-iönnäyksessä
Stacner. — Viime sunnuntaina^sai
surmansa - torontoljainen- iMlchael
NiteXor autojen yhteentörmäyksessä;
noin viisi mailia pohjoiseen täältS.'
Llvelysta kotoisin oleva toisen-au^
ton ajuri RosalreLazerinesse 'ja; här
nen autossaan ollut Ruth Carefoot
loukkaantuivat onnettomuudessa. Sa­moin
loukkaantuivat Nlteforin autos­sa
olleet, surmansa saaneen 12-vuOs
tlas poika Michael sekä Paul Volo-sevec.
Pariskunta ikuoli
häkämyrkytytkseen
Dresden. —> Vjlme lauantaina kuo­livat
19-vuotlas Douglas Pegg Ja hä*
nen vaimonsa Ruth häkämytkytyk-sccn.
Fcggln veli Oerald löysi vel^
Jensä sekä hänen vaimonsa Hnramlit,
kun hänen tarkoituksensa oli mennä
auttamaan veljeään muuttamaan
h^nekalut uuteen kotiin. ,. '
K I I T O S
Sydämelliset kiitoksemme kaikille ystäville ja tutta* ,^
ville siitä tosiy>lätyksestä, jonka meille järjestitte uuteen
kotiimme muuttomme johdosta. ^
Kiitos 'arvokkaista lahjoista, syömisistä ja juomisista.
Kiitos kerääjille ja emännille. Kiitos myös teille, jotka
otitte osaa, vaan ette voineet saapua. > ^
Muistelemme teitä suurella kiitollisuudella^ "
TYYNE JA OSKAR MARKLAND
WeUerPa7k , . /Öniarlo
liäiiliiliiiiliiiiiii^^^M