Vapaus, September 16, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 16 p. — Tuesday, Sept. 16, 1958
VAPAUS
(LIBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class maO by the Post
Offlce Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
: Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario..
Advertlsing rates upon application.
Translatlon free of cbarge.
TIIiAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 8.76
8 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Eisenhoiverin "neuvotteluehdotus"
Yhdysvaltain presidentti Eisenhowerin torstai-iltainen
"suuri" radio- ja TV-puhe oli sairauden vuoksi vanhentu­neen
ja flmeisesti väsymystä osoittavan miehen yritys jol­lain
keinoin "puolustaa" amerikkalaisten ja Amerikan liit­tolaisten
edessä sitä surkeata ulkopolitiikkaa, mikä on vie-liyt
ihmiskunnan uudelleen sodan kuilun-partaalle ja sa­malla
saattanut Yhdysvallat siihen asemaan, että Washing-tonin
mielestä on "suo siellä, vetelä täällä".
Huonon asian puolustamisessa tarvitaan luonnollisesti
sitä vastaavia huonoja argumentteja; tärkeiden tosiasiain si­vuuttamista
ja tunnettujenkin kysymysten päälaelleen aset­tamista.
Tältä pohjalta katsoen ei ole siis lainkaan ihme,
. vaikka presidentti Eisenhower turvautui juuri tällaiseen tak­tiikkaan.
Ihme sen sijaan olisi, jos tällaisilla argumenteilla
saataisiin enää herran vuonna 1958 muutetuksi musta val­koiseksi
ja vääryys oikeudeksi poliittisesti yhtä valveutu-neemmaksi
tulevan ihmiskunnan sillien edessä.
Mutta asettuessaan korkean moraalisen ylimmäisen tuo­marin
oikeusistuimelle, presidentti Eisenhower syyllistyi
kerrassaan tuomittavaan demagogiaan asiallisesti korostaes­saan
— annettuaan ensin siunauksensa valtiosihteeri Dul-lesin
sotaseikkailuille ja sotaisille lausunnoille — että Kiinan
kansantasavallan muka veriruskeista synneistä huolimatta
Yhdysvaltain hallitus pitää sittenkin rauhallista neuvottelu­tietä
sotaa parempana.
Presidentti Eisenhower esitti ensin mahdottomia ehdo­tuksia
Kiinan kansantasavallan hyväksyttäväksi. Hänen mie­lestään
Kiinan täytyisi hyväksyä Yhdysvaltain sotavoimien
yliherruus ja määräysvalta Kiinan rannikkosaarilla ja For-mosassa.
Tämän lisäksi hän vaati Kiinan kansantasavallallata
"lupausta", ettei se turvaudu voimakeinoihin omilla saari­alueillaan,
mikä olisi verrattavissa siihen, jos Kiina olisi
esim. viime vuonna esittänyt vaatimuksen, ettei Washington
saa käyttää sotaväkeä Arkansasissa Little Rockin korkeakou­lua
uhanneiden valkoihoisten hulikaanien kurissapitämisek­si!
Kukaan ei ole vaatinut Washingtonia luopumaan voima­keinojen-
käytöstä omassa maassaan, vaan niiden käytöstä
toisia maita, tässä tapauksessa Kiinaa vastaan!
Mikään itsenäisen maan hallitus ei luonnollisestikan an­na
toiselle maalle "lupausta" ettei se käytä missään tilan­teessa
voimakeinoja omilla alueillaan — ja presidentti Ei­senhower
tietää luonnollisesti tämän paremmin kuin kukaan
meistä.
Tällaisen "lavastuksen" jälkeen presidentti Eisenhower
antoi ymmärtää, tai paremminkin vihjeen, että jos Kiina
suostuisi tällaisen "lupauksen" antamaan, silloin mahdolli­sesti
voitaisiin lähettilästasolla Varsovassa neuvotella Que-moyn
ja Matsun saarista — joskin hänen valtiosihteerinsä
oli juuri pari päivää aikaisemmin vetänyt . liivintaskudik-taattorinsa
Chiang Kai-shekin esiliinakseen ja selittänyt, että
Yhdysvalloilla ei ole mitään oikeutta neuvotella näiden saar­ten
luovuttamisesta! Itse asiassa sodan partaalla seikkaileva
Dulles on tässä lähempänä totuutta kuin presidentti Eisen­hower,
sillä Quemoy, Matsu ja Formosa kuuluvat ilman
''neuvotteluja" Kiinan kansantasavallalle ja niinmuodoin
Yhdysvalloilla ei todellakaan ole näistä asioista mu.uta "neu­voteltavaa"
kuin se, että millom ja miten Pentagon lopettaa
häiden saarialueiden laittoman miehityksen.
Kun kaiken ylläolevan perusteella vielä huomioidaan
se tosiasia, että Washington on kieltäytynyt edes tunnusta­masta
Kiinan kansantasavallan olemassaoloa — mikä on
perusehto kaikelle valtakuntien välisten kysymysten rau­hanomaisille
ratkaisuille — presidentti Eisenhowerin moraa­lisaarna
neuvottelujen paremmuudesta oli todella outo ja
ontuva. Se pysyy sellaisenaan siihen asti kunnes Washing­ton
ryhtyy todella neuvottelemaan tasa-arvoisuuden poh­jalla
Kiinan kansantasavallan kanssa — ja vie sotajoukkon­sa
pois Kiinan saarialueilta.
8,000 jenkkisotilasta liikaa
Ottawasta tällä viikolla saatujen uutistietojen mukaan
Canadassa on nyt 8,000 jenkkisotilasta. Vaikka tässä on näitä
"miehitysjoukkoja" ilmeisesti 8,000 miestä liian paljon, niin
samassa uutistiedossa viitataan, että lisää amerikkalaisia so­tilaita
aiotaan sijoittaa maamme kamaralle.
Kaikki Canadassa olevat amerikkalaiset sotilaat ovat
täällä Pohjois-Amerikan ilmapuolustusliiton palveluksessa ja
.' tällä laitoksella on päämajansa ja ylipäällikkönsä Colorado
Springsissa.
Suuri osa näistä yhdysvaltalaisista sotamiehistä huoltaa
ja hallitsee Canadaan rakennettuja tutka- eli radar-verkos­toja,
jotka tunnetaan Pine-tree verkoston nimellä Etelä-Ca-nadassa
ja DEW-linjan nimellä Canadan arktiikassa.
Tätä amerikkalaisten sotilaiden sijoittamista näin tär­keisiin
avainasemiin on puolustettu sillä, että Canadassa ei
muka ole riittävästi teknikkoja, jotka voisivat huolehtia näis­tä
tehtävistä. <
Mutta samalla kertaa on Canadan ilmavoimia ja tutka-teknikkoja
Euroopassa, NATOrn palveluksessa! Tässä yhtey­dessä
entinen ulkoministeri Pearson löi mielestämme suoraan
naulan kantaan kun hän alahuoneen istunnossa esitti ihmet­telynsä,
että miksi ei tuoteta Canadan ilmavoimien jäseniä
pois Euroopasta huolehtimaan heille kuuluvista tehtävistä
täällä. Jos NATO-liitto todella haluaa saada tältä puolen At­lantin
ilmavoimia Eurooppaan, niin lähetettäköön sinne ca-nadalaisten.
tilalle nyt Canadassa olevat amerikkalaiset soti­laat
ja teknikot!
Tämä toimenpide — joka saisi varmaan lämpimän hy­väksymisen
canadalaisten keskuudessa yleensä, toisi Cana­dan
ilmavoimien miehet takaisin kotiin ja vapauttaisi sa­malla
maamme ulkomaalaisten sotavoimien turmiollisesta
vaikutuksesta.
Mutta Ottawasta nyt tulleden uutistietojen mukaan Die-fenbakerin
hallituksella ei ole mitään tällaisia johdonmu­kaisia
suunnitelmia. Päinvastoin näyttää siltä, että Cana-
' daan tulee lähikuukausien ja -vuosien aikana noin 4,000
miestä lisää yhdysvaltalaisia sotilaita kunhan amerikkalais-
> - SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Laine, Sudburyn vanhain­kodissa
täytti eilen syyskuun 15 p.
80 vuotta. .
Frank Tommila, Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina, syyskuun 18 pnä
60 vuotta.
Mrs. Hanna Heinonen, Soult Ste.
Marie, Ont, täyttää. perjantaina,
syyskuun 19 pnä 86 vuotta.
Arnold Mänty, Lockerby, Ont.,
täyttää lauantaina, syyskuun 20
päivänä 60 vuotta.
Tyyne Siilmän, Port Arthur, Ont.
täyttää lauantaina, syyskuun 20 pnä
65 vuotta.
Wemer Kivipelto, Mokomon,
Ont., täyttää tiistaina, syyskuun 23
pnä 70 vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Moskova. — Lähes 2 kiloa painava
kultakimpale on Tassin antamien
tietojen mukaan löydetty laaksosta
läheltä Miass-jokea Uralissa. Laakso
on maailman rikkainta kulta-aluetta
Ja sitä ei suotta kutsuta kultalaak-soksi.
Juuri siellä löydettiin viime
vuosisadan lopulla suurin Neuvosto­liitossa
löydetty kultapala. — yli 36
kilon painoinen.
Pohjoismaiden ulkoministerit
tukevat aseistariisuntaa
Kööpeahajnina^ Pohjoismaiden
ulkoministerit kokoontuivat jälleen
viime tiistai-iltana, jolloin hyväk­syttiin
yhteinen tiedonanto neuvot­telujen
kulusta. Siinä sanotaan m.
m.:
Kööpenhaminassa 8.—^9. pnä
syyskuuta 1958 pidettyyn Pohjois­maiden
ulkoministereiden kokout
seen otti osaa Tanskan pää- ja ul­koministeri
H. C. Hansen, Ruotsin
ulkoministeri Östen Unden, Norjan
ulkoministeri Halvard Lange, ulko­asiainministeri
Johannes Virolai­nen
sekä Islannin edustajana suur­lähettiläs
Thor Thors.
Kokoukseen otti niinikään osaa
Tanskan ulkomaantalousministeri
J. O. Krag.
Kokouksessa käsiteltiin useita
New Yorkissa 16, pnä syyskuuta
1958 kokoontuvan Yhdistyneiden
kansakuntien 13. yleiskokouksen
adustavaan asialuetteloon merkitty­jä
kysymyksiä.
Sen jälkeen, kun oli keskusteltu
nykyisestä kansainvälisestä tilan <
teestä ilmaistiin toivomus siitä, et­tä
yleiskokouksen työtä elähdyttäi­si
sama pyrkimys jännityksen lie-
Oliver Cromwellin
kuolemasta 300 vuotta
Syyskuun 4:n päivän vastaise­na
yönä riehui Englannissa har­vinaisen
kova myrsky 300 vuotta
sitten. Vuodenajasta huolimatta
satoi yli maan nyrkinkokoisia ra­keita,
jotka rikkoivat lasiset ik­kunaruudut
ja pakottivat öisen
kulkijan etsimään suojaa itsel­leen.
Ikivanhat tammet katuivat
ryskyen ja huonosti rakennettu­jen
talojen katot lensivät piha­maalle.
"Piru ' vie hänen sielunsa", sa­noivat
taikauskoiset aikalaiset ja
samaa outoa kammoa tunnettiin
myös Lontoon kuninkaanlinnassa,
missä Iso-Britannian lähes 60 vuo­tias
diktaattori, maan ensimmäisen
ja tähän asti ainoan tasavallan pro-tektori,
Oliver Cromwell makasi
kuolinvuoteellaan. Huolimatta an­karasta
sairaudestaan oli tuo rau­tainen
mies jaksanut tähän asti py­sytellä
jalkeilla. Pari päivää sitten
hän oli vielä ottanut vastaan sota-joukkojensa
katselmuksen, mutta
tällöin oli kveekari Georgeg Fox,
johon Cromwellin henkinen vireys
ja reippaus oli aikaisemmin tehnyt
huomattavan vaikutuksen, merkin­nyt
päiväkirjaansa:
"Kun näin hänen ratsastavan
henkivartiostonsa etunenässä tun­tui
kuin kuoleman henkäys olisi
leyhähtänyt vastaani"
Kuolevan omassa povessa taiste­l
i uskonvarmuus epäilystä vastaan.
"On hirveää joutua elävän Jumalan
käsiin", kuulivat henkilääkärit ja
kamaripalvelijat hänen toistavan
lakkaamatta.
RAUTAKYLKIEN
RAUTAINEN JOHTAJA
Mikä sai tuon eläessään niin lu­jatahtoisen
ja itsevarman miehen
kuoleman hetkellä epäröimään?
Tosin hänen käskystään oli luke
maton joukko päitä pudonnut mes­taajan
piilukirveen iskusta, aina
kuninkaasta halpaan sotamieheen
asti, mutta määräyksensä hän oli
antanut tietoisena vastuusta ja
ten pommittajien käytettäväk­si
rakennetaan polttoaineiden
täydentämispaikkoja Frobishe-riin
JBaffin Islandissa, Churc­hillin
satamaan Manitobassa,
Cold Lakelle Albertassa ja
Namoon myös Albertassa. Tar­koitus
on että yhdysvaltalaiset
pommittajat voivat näiltä ase­milta
täydentää ilmassa len­täen
pölttoainevarastojaan —
ja et'T£i*nämä asemat alistetaan
myös yhdysvaltalaisten ase­voimien
kontrolliin, mikä sel­laisenaan
puraisi uuden palan
pois Canadan itsemääräämis­oikeuksista.
Ottaen huomioon nykyisen
vaaratilanteen, missä Yhdys­valtain
"sodan kuilun par­taalla
"seikkaileva ulkopoli­tiikka
voi milloin tahansa sy­tyttää
uuden maailmansodan,
nämä amerikkalaiset sotilaat
olisi lähetettävä mahdollisim­man
pian pois maastamme. Se
voidaan tehdä milloin tahansa
hallitus päättää kotiuttaa Eu­roopassa
olevat lentovoimam-me.
Tämä on ensiluokkaisen
tärkeä kysymys silloin, jos me
kansakuntana todella haluam­me
päästä pois siitä verileikis­tä
mikä uhkaa Kaukoidässä
syttyä, kuten on Ottawan vas­tuunalaisista
piireistä vakuu­tettu.
kutsumuksesta kansakunnan pelas­tajana.
Cromwell oli alkujaan englanti­lainen
maa-aatelinen, varsin vaati­mattomista
olosuhteista lähtöisin.
Kun selkkaus kuninkaan ja parla­mentin
välillä kehittyi tuon aikai­sessa
Englannissa avoimen selk­kauksen
asteelle kohosi jo alun al­kaen
parlamenttiasialle uskoutunut
Cromwell kansanvaltaisen puo­lueen
johtoon ja juuri hänen johta-jakykynsä
ansiota oli se, että tus­kin
mitään asekoulutusta saaneet
puritaanijoukot pystyivät lyömään
kuninkaan kaikilla Euroopan sota­tantereilla
harjaantuneet kavaljee­rit.
Voimakkaan muotoiset kasvot,
miltei karkeat piirteet ja viimeisiin
päiviin saakka murtumaton terveys
olivat tuon suurmiehen ulkonaisia
tunnusmerkkejä. Luonteeltaan hä­net
tunnettiin syvän vakaana, hal­veksien
kaikkea turhaa koreutta
hän vaatetti itsensä kyläräatälin
ompelemaan kuosiin ja kulki aina
miekka vyöllä, ei vain kuvaannol­lisesti
vaan aivan sananmukaisesti­kin.
Kertomus Oliver Cromwellin
elämästä on luku Englannin histo­riaa
vuosilta 1630—1658, eikä sen
esittämiseen siis ole syytä.
Tuohon aikaan saatettiin kunin­kaita
kukistaa ja heidän päitään
listiä, mutta tähän saakka se oli ta­pahtunut
aina toisten samanarvois­ten
toimesta. Kun Cromwell antoi
määräyksen Kaarle I:n mestauk­sesta
oli se ainutlaatuinen tapaus
Euroopan historiassa — Ranskan
vallankumoukseen oli vielä aikaa
150 vuotta. Kuninkaan sanottiin ol­leen,
ei syypää ylimystön rikoksiin
kansaa kohtaan, van tahdottomana
marionettina pelkästään Bueking-hamin
herttuan keulakuva. Niinpä
väitetään protektorin viimeisten sa­nojen
johtuneen pelosta että Kaar­le
I:n veri Korkeimman Tuomio­istuimen
edessä virtaisi hänen pääl­leen.
HAUDASTA HIRSIPUUHUN
— JA TAKAISIN
Osoituksena siitä kuinka suuri
CromwelIin henkilökohtainen pa­nos
oli Englannin vallankumouk­seen
on se, että hänen luomansa
järjestelmä sortui miltei heti pro­tektorin
kuoltua. Kuninkaanvallan
edustajat ja murhatun monarkin
poika, Kaarle II palasivat Englan­tiin;
Kun he eivät voineet enää
kostaa vihaamalleen Cromwellille,
kaivoivat he ruumiin ylös West­minster
Abbeyn hautaholvista, hirt­täen
sen jaloistaan Charing Cross-ille,
Lontoon suurimmalle torille,
jossa uuden hallitsijan mielisteli-jät
kävivät ruumista häpäisemässä,
sylkien, kivittäen ja herjaten sitä.
Myöhemmin maltilliset englan­tilaiset
huomasivat kuitenkin ereh­dyksensä
ja tällä hetkellä lepää
silvottu ruumis jälleen Westmins­ter
Abbeyn mahtavassa pyhätössä,
saarivaltakunnan muiden suurmies­ten
seurassa.
Mielenkiintoisen huomion an­saitsee
protektorin poika, Richard
Cromwell, joka oli isänsä täydelli­nen
vastakohta. Juoppona ja hur­jastelijana
hän ei milloinkaan
kyennyt täyttämään niitä toiveita,
joita suuren isän kannattajat hä­neen
kohdistivat.. Hurjasteluissaan
"tuhlaajapoika" meni niin pitkälle,
että paettuaan Eurooppaan pantta­si
isänsä henkilökohtaiset arvoesi­neet
ja palattuaan vuosikymmeniä
myöhemmin Englantiin hän eli
täällä vielä jonkin aikaa John
Clarke-salanimen turvin.
Huolimatta Oliver Cromwellin
kuolemaan päättyneen vallanku­mouksen
lyhyydestä ei Englannin
kansalta koskaan enää riistetty sen
tällöin saavuttamia oikeuksia.
ventämiseen ja yhteistoimintaan,
mikä sai ilmauksensa Yhdistynei­den
Kansakuntien ylimääräisessä
•yleiskokouksessa yksimielisesti hy­väksytyssä
Keski-Idän tilannetta
koskevassa päätöslauselmassa.
Kokouksessa keskusteltiin tämän
jälkeen aseriisuntaongelman viime­aikaisesta
kehityksestä. Pohjois­maiden
osalta oltiin valmiita sa­moin
kuin tähänkin saakka tuke­maan
kaikkia toteutettavissa olevia
pyrkimyksiä päästä konkreettisiin
tuloksiin ja oltiin edelleenkin sitä
mieltä, että nykyisissä olosuhteissa
olisi tarkoituksenmukaisinta keskit­tää
ponnistukset asteettaisten ase-riisuntaratkaisujen
aikaansaami­seen.
Todettiin tyydytyksellä, että hil­jattain
Genevessä päättyneessä asi-antuntijaneuvotteluissa
oli päästy
yksimielisyyteen ydinasekokeiden
valvonnan alaisen lopettamisen tek­nillisistä
edellytyksistä, ja lausut­tiin
toivomus, että tässä asiassa
pian aloitettavat neuvottelut johtai­sivat
myönteiseen tulokseen.
Lisäksi katsottiin, että niiden a-seriisuntatoimenpiteiden
toteutta­misen,
joista voitaisiin sopia, tulisi
tapahtua Yhdistyneiden Kansakun­tien
puitteissa.
Edelleen keskusteltiin avaruuden
tutkimuksen ja sen rauhanomaisen
käytön ongelmasta.
Pohjoismaat ovat valmiit anta­maan
täyden tukensa pyrkimyksil­le
aikaansaada yhteiset neuvottelut
sellaisen kansainvälisen sopimuk­sen
tekemisessä, jolla edistettäisiin
tieteellistä yhteistyötä ja taattaisiin
avaruuden käytön rajoittaminen
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Kokouksessa käsiteltiin Yhdisty­neiden
Kansakuntien asettaman a
tomisäteilyn vaikutuksia tutkivan
tieteellisen toimikunnan uusinta
kertomusta. Katsottiin yksimieli­sesti
olevan erityisen tärkeätä, että
tätä tutkimustyötä edelleen jatket­taisiin.
Nykyisten kalastusvesiongelmien
yhteydessä esitettiin tietoja ja nä­kökohtia
Yhdistyneiden Kansakun­tien
yleiskokouksen asialuetteloon
merkitystä kysymyksestä uuden
kansainvälisen konferenssiin ko
koonkutsumisesta käsittelemään
mm. alueveden laajuuteen ja ka-lastusrajoihin
liittyviä ongelmia.
Oltiin yhtä mieltä sellaisten pyrki­mysten
tukemisesta, jotka olivat
omiaan johtamaan näiden ongel­mien
yleismaailmalliseen ratkaise­miseen
Yhdisytneiden Kansakun­tien
puitteissa.
Kokouksessa käsiteltiin lisäksi
Pohjoismaita erityisesti kiinnosta­via
merenkulkuaisioita. Todettiin,
että eräiden ulkomaiden lipun alle
rekisteröityjen alusten määrän jat­kuva
lisääntyminen vakavasti hait­taa
Pohjoismaiden kilpailukykyä
merenkulun alalla. Pohjoismaat seu­raavat
edelleenkin mitä tarkemmin
tätä kysymystä ja pyrkivät siihen,
että kansainvälisten neuvottelujen
tietä voitaisiin rajoittaa tällaista re-kisteröimismenettelyä.
Islannin hallituksen esittämän
kutsun mukaisesti pidetään seuraa­va
ulkoministerikokous Reykjavi­kissa
keväällä 1959.
Hevonen "lääkittiin'*
ennen ravikilpailuja
Oslo. — Norjan raviurheilun pii­rissä
on tullut jälleen ilmi tapaus,
jossa hevoselle on annettu suoritus­kykyä
kohentava ruiske. Stimuloiva
ruiske annettiin Reidar Johansenin
Hoopla-nimiselle juoksijalle, joka
voitti elokuun 24 pnä Ovrevollin ravit
ja toi huomattavan suuret totali-saattorivoitot.
Norjan jockey-klubi on osoittanut
luottavansa Reidar Johanseniin, sillä
häneltä ei otettu pois valmentajan
oikeuksia, koska hänellä ei ole ha­vaittu
olleen mitään tekemistä ruis­keen
antamisen kanssa Sääntöjen
mukaan hänen valmentamansa hevo­set
eivät-kuitenkaan saa osallistua
mihinkään- kilpailuihin ennen kuin
tapaus on selvitetty.
Sen johdosta eivät eräät erinomai­set
norjalaiset ravurit saa osallistua
övrevollilla sunnuntaina pidettäviin
Oslo Cup-raveihin, jotka ovat Norjan
huomattavimmat ravikilpailut ja
joissa on mukana Skandinavian par­haita
hevosia sekä myös ranskalaisia
ja saksalaisia hevosia. Pois jää mm.
laivanvarustaja Braathenin Flying
Frlendship, joka on ollut ennakko­suosikki
voitettuaan tänä vuonna
sekä Ruotsin että Tanskan derbyn.
Kerttu ja Eino Laakson
puhujamatka Ontariossa
Toronto. — CSJ:n toimeenpane-viakomitea
on ilmoittanut, että kan­sanväliseen
naisten konferenssiin
Vienissä ja muissakin Euroopan
ipaissa vieraillut Kerttu Laakso tu­lee
syyskuun loppupuolella matkus­tamaan
kaikissa suomalaisissa kes­kuksissa
Ontariossa ja selostamaan
matkahavaintojan. Hänen kanssaan
kulkee Canadan Suomalaisen Jär-jes:
ön kansallinen sihteeri Eino
Laakio, joka samoissa tilaisuuksissa
puhuu CSJ:n järjestöasioista.
Paikallisia osastoja kehoitetaan
huomioimaan alla olevan matkaoh­jelman,
ja jos syystä tai toisesta eh­dotettu
päivä ei ole sopiva, niin
asiasta olisi heti tiedoitettava kan­salliseen
keskukseen.
Alkuperäiseen matkasuunnitel­maan
on tehty muutokset Timmin-sin
ja Nolalun kohdalle. Kuten ai­kataulusta
näkyy Laaksot esiintyvät
Timminsissa syyskuun 28 pnä eikä
26 pnä kuten aikaisemmin ilmoitet­tiin
ja Nolalussa lokakuun 6 pnä ei­kä
syyskuun 30 pnä. Matkaohjelma
kuuluu nyt seuraavasti:
MATKAOHJELMA:
Pohjois-Ontarion alue:
Syysk. 22 p. Cobalt
Syysk. 23 p. Kirkland Lake
Syysk. 24 p. Rouyn
Syysk. 25 p. South Porcupine
Syysk. 28 p. Timmins
Länsi-Ontarion alue:
Lokak. 1 p. Intola
Lokak. 2 p. Tannola
Lokak. 3 p. Lappi
Lokak. 4 p. Kam
Lokak. S p. Port Arthur
Lokak. 6 p. Nolalu
Keski-Ontarion alue:
Lokak. 10 p. Sault Ste. Marie
Lokak. 11 p. Beaver Lake
Lokak. 13 p. Long Lake
Lokak. 14 p. Wanup
Lokak. 15 p. Sudbury
Etelä-Ontarion matka järjeste­tään
myöhemmin.
Eläkeläisten todisfettaYa köyhyytensä
jiauttiakseen vapaasta sairaalahuollosta
Vain huoltoministerin terveyshuollon alaiset naut­tivat
maksutta Ontarion sairaalavakuutuksesta
Toronto. — Lähes 150,000 Onta­rion
huoltoministeriön apua naut­tivaa
henkilöä pääsee automaatti­sesti
nauttimaan Ontarion sairaala­vakuutuksesta
kun se astuu voi­maan
ensi vuoden alusta. Onta­rion
huoltoministeri Cecile on se­lostanut,
että tähän arvioon sisäl­tyy
sellaisia, jotka nauttivat 65—70
vuotiaille myönnettävästä vanhuu­den
avustuksesta, äitiyshuollosta
nauttivat, sokeat ja raajarikkojen
eläkkeestä nauttivat. Kaikki nämä
saavat sairaalavakuutusturvan mak­sutta.
Ministeri Cecile' on selostanut,
että näiden lisäksi on eräitä tuhan­sia,
jotka pääsevät nauttimaan
maksutta uudesta sairaalavakuutuk­sesta.
Siihen ryhmään myös kuu­luvat
yli 70-vuotiaat vanhuuden
eläkeläiset, joiden tulot eivät ylitä
Ottawan hallituksen asettamaa ra­jaa.
Heinäkuun lopussa Ontariossa oli
81,141 vanhuuden eläkettä saavaa,
jotka nauttivat vapaasta terveys­huollosta
ja he pääsevät nautti­maan
maksutta sairaalavakuutuk­sesta.
Sen lisäksi maakunnassa ön
21,752 alle 70 vuoden ikäistä mutta
yli 65 vuoden ikäistä, jotka ovat lä­päisseet
köyhyyden todisteen, he
myös pääsevät nauttimaan vakuu­tuksesta
maksutta.
Kaikki yli 70-vuotiaat Ontarion
asukkaat pääsevät nauttimaan mak­sutta
sairaalavakuutuksesta, jos he
voivat täyttää liittovaltion asetta­mat
tulorajoitukset. Näiden sään­töjen
mukaan yksityisellä henkilöl­lä
saa ojia enintäin $960 vuositulot
ja riaimisissa olevalla enintäin $1,-
620 vuodessa eikä yksityisen käteis­varat
saa ylittää $1,000 ja naimisis­sa
olevan $1,500.
Kaikki huoltoministerin terveys­huollosta
nauttivat henkilöt kirja­taan
automaattisesti huoltoministe-din
toimesta ja huoltoministeri
myös päättää niistä tapauksista,
missä sairaalapalvelua myönnetään.
Kuten ylläolevasti selviää, aino­astaan
sellaiset henkilöt, jotka tällä
kertaa nauttivat huoltoministeriön
myöntämästä vapaasta terveyden
huollosta pääsevät automaattisesti
nauttimaan uudesta sairaalavakuu­tuksesta.
Vanhuuden eläkkeestä nauttivien
olisi otettava selville huoltominis­terin
toimistosta pääsevätkö he
nauttimaan sairaalavakuutuksesta
maksuttomasti ja siinä huomioi­daan
varallisuus, kuten ylläolevas­ta
selviää. Tämä olisi tehtävä en­nen
syyskuun viimeistä päivää, että
henkilö pääsee nauttimaan vakuu­tuksesta
heti vuoden alusta kun se
astuu voimaan.
Tämä siis merkitsee, että kaikki
vanhuuden eläkkeestä nauttivat
henkilöt eivät tule automaattisesti
ja ilman maksuja sairaalavakuutuk­sen
turvan alaiseksi.
Jos henkilö joutuu maksamaan
vakuutusturvasta, niin yksityisen
on maksettava $2.10 kuukaudessa
ja perheellinen $4.20.
Britannia ei myy
aseita Indonesiaan
Lontoo. — Hollannin ja Austra­lian
ilmaistessa huolestuneisuutta
ehdotetun asekaupan johdosta Bri­tannian
hallitus on päättänyt, että
se ei tule myymään aseita Indo­nesiaan.
Joitakin aikoja sitten eräs Bri­tannian
ulkoministeriön puhemies
ilmoitti, että Britannian hallitus
harkitsee asekauppaa Indonesian
kanssa.
Päätökseen asiassa päästiin sen
jälkeen kun Australian ulkominis­teri
Richard Casey vieraili täällä
hiljattain matkallaan Yhdistynei­den
Kansakuntien yleiskokouksen
istuntoon ja sen jälkeen kun oU
ollut diplomaattista yhteyttä Hol­lantiin.
SITÄIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
JA
II TÄTÄ
NL:LLE 600,000 KW:N
ATOMIVOIMA-ASEMA
NE "LIIKEASIAT"
Iralntilainen pappi lupasi kuusi
penceä pojalle, joka osaisi sanoa
hänelle, kuka oli historian suurin
mies.
— Columbus, vastasi eräs pojista.
— George Washington, ehdotti
toinen.
— Pyhä Patrick, sanoi pieni juu­talaispoika.
— Sinä saat lupaamani kuusi
penceä, sanoi pappi. — Mutta mistä
sinä osasit mainita juuri Pyhän
Patrickin?
— Sisimmässäni minä kyllä tie­dän,
että Mooses oli historian suu­rin
mies, vastasi juutalaispoika,
mutta liikeasiat ovat aina liikeasi­oita.
235, jakautuvaa isotooppia.
Sanomalehtimiesten tiedustellessa,
oliko Ranska kohottanut verhoa, jo­ka
on peittänyt tämän ajan toimin­taa,
saadakseen myös Ison-Britan­nian
ja USA:n paljastamaan salai­suutensa,
vastasi Ranskan valtuutet­tu
Frejacques: "Meitä ilahduttaisi
suuresti, jos Iso-Britannia ja USA
selo.^^taiKivat omia i.sotoopinerottamls-mcnctclmiään.
Mutta meidän ei tar­vitse
niitä tietää."
Frejacques ilmoitti edelleen, että
ranskalaisten paljastusten jälkeen on
millä maalla tahansa teoreetti.sesti
mahdollista valmistaa uraania 235,
mutta käytännössä voi tämän val-mi.
stus tapahtua ainoastaan pitkälle
teollistuneissa maissa. Ranskan te­kemä
•paljastus on jo johtanut .sii­hen,
että Ruotsi on jo tehnyt mene­telmää
koskevia tiedusteluja ja neu-luonnbn
uraanista valmistaa uraania vottelut on aloitettu. Neuvotteluja
19 tuomittiin lakkoon
kiihoittamisesta
Kapkaupunki. — Yhdeksätoista
ihmistä, joiden joukossa oli yksi
valkoihoinen, tuomittiin täällä vii
me lauantaina joko maksamaan sa­kon
tai vankeuteen kun heidät ha­vaittiin
syylliseksi afrikkalaisten
kiihoittamiseen kun viime huhti­kuussa
suoritettujen vaalien yhtey­dessä
he kehoittivat afrikkalaisia
olemaan kotona ja lakkoutumaan
vaaliviikon aikana.
Poliisituomari D. K. Du Plcssi oli
sitä mieltä, että jos syytettyjen yri­tykset
olisivat onnistuneet, niin se
olisi vaikuttanut tuhoisasti maan
taloudelliseen elämään.
Täällä on laitonta afrikkalaisten
ryhtyä lakkoon tai kiihoittaa heitä toksen perustamista, jossa voidaan
lakkoon.
Geneve. — Geneven kansainvä­lisessä
atomiknnferenssissa Neu­vostoliiton
taholta ilmoitettiin, et­tä
siellä on rakenteilla 600.000 ki-
Iowatin atomivoimalaitos, suurin
maailmassa. Neuvostovaltuuskun-nan
johtaja, professori Emeljanov
sanoi ensimmäisen vaiheen jo päät­tyneen
ja että laitos tuottaa jo nyt
100,000 kiIowattia. Siellä käytetään
vedellä jäähdytettyjä reaktoreita
ja polttoaineena on' luonnonuraani.
Laitos on Siperiassa toistaiseksi
vielä nimettömänä.
RANSKAN "PALJASTUKSIA"
Geneve. — Geneven kansainväli­sen
atomikonferenssin ranskalainen
valtuuskunta teki viime viikolla sel­koa
Ranskan menetelmistä isotoop­pien
erottamiseksi. Hän kertoi myös
Ranskan suunnittelevan sellaisen lai-
SÄÄSTÄVÄISYYSTAJUA
Pikku-Jussin äiti oli synnyttänyt
kaksoset. Hänen isänsä päätti juh­lia
tapausta.
"Jos kerrot opettajalle kaksosten
syntymisestä, niin hän varmaankin
antaa vapaapäivän juhlimista var­ten",
sanoi isä Pikku-Jussille.
"Kerroitko opettajalle kaksoisten
syntymisestä?" kysyi isä Pikku-Jus­sin
palattua koulusta.
"Kerroin yhden syntymisestä",
sanoi Pikku-Jussi. "Säästän toisen
ensi viikoksi."
käydään myös useiden muiden Eu­roopan
atomielimen Euratomin jä­senten
kanssa, sanoi Frejacques.
Ranskan tekemät paljastukset ovat
herättäneet jonkin verran arvostelu­ja,
varsinkin amerikkalaisten ja brit­tiläisten
valtuutettujen keskuudessa.
Englannin valtuutettu, sir John
Cockroft oli aikaisemmin päivällä
sanonut, että uraani 235 oli aiottu
pääasiallisesti sotilastarkoituksiin ja
että olisi vaarallista paljastaa sen
valmistuksen salaisuutta.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Humpuuki on humpuulda
Eräs torontolainen ystävämme
kirjoittaa:
"Kuulehan kaveri, mitä sinä ar­velet
siitä ammattipainista, missä
lyödään, raavitaan ja mukiloidaan
miestä kuin vierasta sikaa — mutta
sitten kun 'ottelu' päättyy miehis­sä
ei näy tappeluksen merkkiä­kään?
Onko se totta vai eikö ole?
Kannattaako sellaista 'painia' ke­nenkään
katsella?"...
Rivien välistä lukien näyttää vä­hän
siltä, ettei allekirjoittaneen
tarvitse "arvella" mitään, sillä ys-katselijan
mieleen muka "villin
lännen" elämää tulkitsevat eloku­vat,
missä yksi lehmäpoikasankari,
tai paremminkin hyvämies sheriffi-sankari
ampuu kuuden panoksen
rullarevolverilla kymmeniä "paho­ja"
miehiä — kertaakaan välillä
lataamatta omaa asettaan.
Näiden seikkojen perusteellj^
esimerkiksi meillä täällä Ontarios­sa
ei mitään ammattipainia luoki­tella
enää virallisestikaan "urhei­luksi".
Tässä yhteydessä palautet­takoon
mieleemme, että Ontarios-tävämme,
kuten viranomaiset ja , sa ei peritä urheilukilpailuista ns.
suurin osa yleisöstä, on ilmeisesti
sitä mielipuolta, että "humpuuki
on humpuukia".
Kun "ammattipainijat" lyövät,
"huviveroa". Mutta ammattipaini-jain
tilaisuuksista, missä pitäisi
muka kilpailtaman joko siitä tai
tästä "mestaruudestakin", peri-potkivat,
repivät, sotkevat ja heit-. tään kuitenkin huvivero, kuten hu-televät
toisiaan köysien yli saamat­ta
siitä paitsi vahingossa pienintä­kään
naarmua, niin se palauttaa
vivero peritään ' v i l l in lännen" elo­kuvista
ja muista "näytöstilaisuuk-sista".
Tällainen on ilmeisesti kysyjäm-mekin
mielipide ammattipainista
— mikäli me osaamme oikein tul­kita
rivien välistä pilkistäviä aja­tuksia.
Mutta asian haaroista riippuu
sittenkin se, että "kannattaako am­mattipainia
katsella vai eikö kan­nata."
Asia on nimittäin siten, että
yksi tykkää yhdestä ja toinen toi­sesta.
Yhtä hyvin voitaisiin kysymys
asettaa näinkin: "Kannattaako kat­sella
villin lännen elokuvia joista
tiedetään etukäteen, että vaikka
"pahat miehet" pöllyyttäisivät mi­ten
pahasti tahansa "hyvää miestä",
niin viimeksimainittu selviytyy kui­tenkin
lopuksi voittajana — vaikka
hänen täytyykin toisinaan ampua
kuusipanoksisella revolverillaan
komppanian verran Vpahoja mie­hiä"
lataamatta välillä kertaakaan
omaa pyssyään!
Suoraan sanoen allekirjoittanut
ei tykkää katsella ammattipainia
eikä katsele sitä, niin kiinnos­tavaa
kuin oikea reilu paini onkin.
Mutta on paljon muutakin sel­laista,
mistä allekirjoittanut ei tyk­kää
— mukaanlukien suurimman
osan Hollywoodin elokuvista, mis­sä
Jonnin joutavan hulluttelun li­säksi
ilmenee useimmiten ajatus,
että tavalliset työläiset ja farmarit
ovat "tyhjää ilmaa" joihinkin yk­sityisiin
sankareihin, hurmureihin
ja yleensä suurpohatoihin verra­ten.
Tolsalta olemme kuitenkin val­mis
tunnustamaan, että joku toi­nen
henkilö voi nauttia hyvinkin
paljon sekä Hollywoodin filmeistä
että ammattipainista, vaikka tietää­kin,
että molemmat ovat humpuu­kia
ja sitäkin pahempaa. Ajanku­lun
etsiminen on nimittäin sellais­ta,
että yksi tykkää siitä, mitä toi­nen
ei voi mitenkään sietää — ja
suhtautuminen ammattipainiin on
käsittääksemme tästä yksi esi­merkki.
Asia erikseen on se, että "kan­nattaako"
kenenkään haaskata ai­kaansa
moisten näytösten seuraa­miseen?
Mutta sekin riippuu henkilön
omista harrastuksista ja kulttuuri-vaatimuksista
— joten "puhumatta
paras". — Känsäkoura.