Vapaus, April 18, 1961

              J •
S i ^ 2 Tiistaina, huhtik. 18 p. — Tuesday, April 18, 1961
m.
TAPAUS
(UBBBTT) — iDdepeiideiUt Labor;
Oigui of Finnish Canädians. Ea-'
«•tnUbed Nov. 6/ 1917. Authorized
ar^iecoiid claas mail ^by the Post
Oroce Department, Ottawa. Pub>
Uahed thrice w.eeUy: Tuesdays,
Ibnrsdaya, and Saturdays by Vapaus
iPobUsblng Company Ltd., at 100-10?
Jdtai^St. W.. Sudbury,.Ont.i.'Canada.
Telephones:. Bus. Office OS. 4-4284:
Ed}toi:lal Office 0?.i4ir4»5.M^naget
Su^i. iditor ly. EUimd. mUing
address: äox 68,' 9udbttry(, Ontario. Adverhgitfg rates ^pön {ippUcati(m.
Translation free of cbarge. • : :
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk.^8jQ0^. 10^.^4.25.
JThdysväUoissa: l>k.'.^{6,S!!ä:fiO:
Suomessa: 4 vk. 9.S0 6 kk. 5it5
» t e
I^Peloh balanssista" oh ^ i l s ^ ä
X, Yrittäessään puolustaa atomiaseistuksenjatkataiistä ja ns. taVfil-lisen
aseistuksen lisäämistä, Britannian .pääminist6ri Harold 'Macinil-lartsanoi,
että "me elämme pelon balanssissa", ja että hänen mieles-täfai
Idän ja Lännen välinen umpikuja on muka varmin: tae suurisotaa-vastaäh'
}'dinVoimaka'udella. -—
•t-ViEffustelukilpailun jatkamista vaativat piirit ovat jo pitkän- aikaa
ki^tääeet tätä samaa veruketta hyväkseen selittämällä, että kun sekä
idällä että lännellä on ' yli tarpeiden" ydinaseita koko ihmiskunnan
h^ttämistä varten, niin kumpikaan puoli ei muka rohkene aloittaa
suursotaa? • ,•
; J^fMutta mitä tapahtuu, jos joku yksilö menettää järkensä ja Vroh-ken.
ee" sodan aloittaa kaikesta huolimatta? Tai mitä tapahtuu, jos
sota puhkeaa "vahingossa", kuten on ollut vähällä tapahtau useita
kertoja?
ir;i"Se pn verrattavissa kuolemaan", myönsi pääministeri Macmillan,
yritätte välttyä kuolemalta. Jos kuolette, lääketiede on "epäon
niättinut Peloituksen ainoana tarkoituksena on peloitus (siitä että-atomisota
tuhoaisi ehkä koko maailman — V.). Jos siitä « i ole apua,
jfcö syttyy ydinasesota, ohjelma (peloittelun balanssiin perustuva oh­jelma—
V) on epäonnistunut."
'Mutta jos tällamen 'epäonnistuminen" tulee, silloin ei ole enää
paluutietä! Kuolema on siksi vääjäämätön erehdyksessäkin, ettei sen
jälkeen voida enää virheellistä ohjelmaa korjata. Korjaus on siii
tehtävä ennen kuin tällainen epäonnistuma tulee — ja ainoa korjaur,
on se, että lopetetaan ydinaseiden kokeet, hävitetään tiukan kansain-välisen
kontrollin alaisuudessa kaikkialta maailmasta varastoissa ole-v|{^
ydinaseet, sekä allekirjoitetaaii kansainvälinen sopimus yleisestä
jartäydellisestä aseistariisumisesta.
•;'Samalla kertaa kun pääministeri Macmillail puhui Ottawassa
" p e l o n balanssin" oletetuista siunauksista,' saatiin sekä^dysvaltain
puiselta että tästä maasta tietoja, joista ilmenee, että Washingtonis3'i
o^^jresidentti Kennedyn ja pääministeri MacmlUanin neuvotteluissa
sdg|ttu ns. tavallisen aseistuksen lisäämisestä ja tehostamisesta sillä
perusteella, että lännen täytyy olla aseellisesti voimakkaammassa ase­massa
ennen kuin voidaan menestyksellisesti neuvotella aseistarii-
'suonasta Neuvostoliiton kanssa.
: ^Tällaiset perustelut ovat tietenkin vanhoja jaaritteluja — ne
psjjjjjttavjat vain, että edesmenneen John Foster DuUesin voimalla uh-l^|^
upo^^ ei ole vieläkään kuollut. Ehdoton tosiasia myös on,
eM^iavaUisten asevoimien lisäämisen ja perustamisen avulla ei suin-kato
auteta aseistariisumisen asiaa, vaan jarrutetaan ja vahingoite-
\ sitS^ Puolustamalla tavallisen aseistuksen lisäämistä ja tehos-
U^^ta'sillä, että siten voidaan muka "paremmista. voima'asemista''
p ^ t ä helpommin ^.sopimukseen aseistariisumisesta, puolustetaan- sel-tsdifia
käsityskantaa, että piru voi puolustaa, sieluja'pahölaiselta.-
aii^Tosiasia^ t että jos yksi puoli rupeaa tehostamaan sitä
taftätä osaa asevoimistaan, vastapuoli menetelee samalla tavalla ja
^niin päädytään entiseen tasapainotilaan tosih sillä erotuksella, että
vSBbtelu an edistynji: ja sodanvaara tullut entistä suuremmaksi.;
väite, että NATO-maat olisivat am-k^
joteokin "jälessä" varustelukysymyksessä.
' ^ 0 n arvioitu, että nykyään käytetään tai oikeammia haaskataan
VU||^ntain noin 100 miljardia dollaria varuiBteluun.^iitä lankeaa kapi-taUstistenmaiden
osalle 65 prosenttia, eli 65 miljardia dollaria. Yk-s^
än NAT04iitoh 15 maan asevoimissa palvelee noin 6,000,000
nil^tö ja k v a huomioitaan lisäksi vielä ne ihmiset, jotka työskentele­vät
sotatärveteollisuudessa joko välittömästi tai väiillisesti asevoimien
b y v ^ i , niin silloin voidaan todeta, että noin 22 miljoonaa ihmistä
psi^elee NATO-maissa sotatarvekapitalisteja --^ ovat siis eristettynä
luovasta ja tuottavasta työstä. ' "
ToUien tosiasia on se, että esimerkiksi Neiuvostoliitto on jatku-viäti
vähentänyt asevoimiaan ja varustelumenojaan. Yksistään tam­mikuun
15 pnä 1960 laaditun lain mukaan Neuvostoliiton asevoimia
Osi^istötaan 1,200,000 hengellä, mikä merkitsee noin 1.6 miljardin
Äjitynipian vuotuista säästöä. Täten Neuvostoliitto säästää asevoi-nääan
j a varustelumenojaan vähentämällä niin paljon, mitä on sen
n^oonapääkaupungilla, Moskovalla, vuosimenoja, mihin sisältyy
3,1^ neliömetriä uutta asuinrakennusta sekä 54 koulun, 5,100 potilas­paikkaa
käsittävän sairaalan, 38,000 lapsen lastentarhan rakentami­nen,
sekä suuri määrä uusien teiden, vesi- ja kaasu johtojen rakenta­mista!
» » •
p Mitä me tarkoitamme sanoa on tämä: Suunta Neuvostoliitossa
oCselvä aseistuksen vähentämistä ja varustelumenojen vähentämistä
kohti. Ja siitä hyötyy taloudellisesti koko neuvostokansa.
Meillä täällä länsimaissa ei siis ole mitään asiapohjaa hyväksyä
varustelumenojen lisäämistä sellaisen uloskuluneen valheen perus-teeila.
että siten saavutetaan muka sotilaallisesti voimakkaampi asen­ne
joskus epämääräisessä tulevaisuudessa ehkä järjestettäviä aseista
riisumisneuvotteluja varten.
Varustelun lisääminen ei auta aseistariisumisasiaa, vaan tehostaa
vahistelukilpailua kautta linjan.
Ainoa tie aseistariisumista kohti on se, että ruvetaan järjestel­mällisesti
vähentämään asevoimia ja varustelumenoja.
Mikäli on puhe meidän omasta hafiltuksestammei sen velvollisuus
on: ^sanoa j>äätlavästi '<kiitos~ei" kaikista sellaisista esityksistä, ehdo­tuksista
j a vaatimuksista, mitkä tähtäävät jonkun verukkeen varjossa
varustelukilpailun tehostamiseen. Kansalliset etumme, kuten koko
ihmiskunnan yhteiset edutkin^ vaativat tiukasti sitä, että liittohallitus
suioutuu irti Pentagonin turmiollisesta varust^lukilpailuöhjejlmasta
ja%htyy sanoin ja teoin toimimaan kansainvälisen sopimuksen saa-vu|}
amiseksi yleisen ja täydellisen aseistariisumisen liyvSksi.
^I^en vähempi ei historian nykytilanteessa riitä!
''iteivetinmoista kyytiä" - m te
lilntsvUle, Ala. - ^ H i t l e r i n Sak-i
saa Uskollisesti palvellut raketti-tiedemies
Wemer von Braun, joka
OttiSoiltojälkeisenä aikana vienyt
johtavaa osuutta Yhdysvaltain oh-
. . j t n ^ kehittämisen j a avaruuden
iutlOlhustyössä, sanoi täällä tors^
;'4ainBt «itä Juri Gagarin: avaruus-
'lenli oli "suurenmoinen" tleteelli-iten
;ls^ ja Hä nlisäsi. että
«Vll^l^^ juostava helve-i^
iihttlM^ Neuvostöliitpi»
Ycm^K^^^ on täkälSiseh Aero-tJAUtUs
Md'^^:S^ hallinnon joh^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
1.0 o 0 0 0 0 0 o OO 0,0 o o o o 0 0 0 0 0 0
: Len Iljorth, Toronto, Ont., täyt­tää
torstaina huhtikuun 20 pnä 65
vuotta.
Heikki Lappalainen^ Port Arthu-
'rin vanhainkodissa, täytti maanan­taina,
huhtikuun 17 pnä 82 vuotta.
Afltti Pitkänen, Port Arthur,
Ont;^ täyttää , keskiviikkona huhtif
kuun 19 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttä'
vain onnen toivotuksiin.
YLEISÖN
K I R J E
MISTÄ TYÖTTÖMYYS JOHTUU?
Port Arthur. —- "Työttömyyden
tutkiminen tieteeksi", on otsikkona
Industriälistissa, jossa halutaan
saada selvitys mitä maailman ta­loudessa
on tapahtunut kun työt­tömyys
on niin suuri. Siis halut­taisiin
saada tietää mistä työttö-nayys
johtuu. Uskoisin ettei ole yh­tään
taloustieteilijää joka sitä ei
tietäisi, mutta siihen sopii hyvin
tuo sanaparsi että"sitä puuta on
kuunneltava, jonka juurella istuu".
Työttömyys johtuu yksilövoittoi-lusta,
eikä se ole mikään uutuus.
Sitä on ollut jatkuvasti tämän ka-pitalistijärjestelmän
aikana, jota
sanotaan vapaudeksi tai sanoisinko
'länsimaiseksi sivistykseksi.
Työläisten taholta yritetään sel­vittää,
että se Johtuu koneista, jol­ta
se pinnallisesti näyttääkin. Mut­ta
j OS tekee tarkemman • tutkimuk­sen;
niin huomaa, että jos yhdellä
teöilisuusalalla vähennetään työ­läisten
lukumäärää, niin toisella
alalla lisätään sitä. Jos muistelem­me
yhtä huomatuinta työttömyys­kautta
vuosina 1929—35 niin sil­loin
huomataan, . e t t ä ei silloin
ollut koneita käytössä ja työttö­myyskausia
tulee edelleenkin ole
maan niin kauan kuin yksilövoit-toilujärjestelmä
säilyy. On hyvin
helposti todistettavana, että missä
yksilövoittoilu on poistettu on
myöskin työttömyys poistettu. E i
jjniissä maissa tarvita mitään työt-,
\ömyysvakuutuksia. Sellainen on
j^tä sairaaloista kuin tämä järjes­telmä,
jota yritetään keinotekoises­ti
ylläpitää.
Yhteiskunnalliselta kannalta nähden
tuntuu hullunkuriselta se, että ihmi­selle
maksetaan jouten olosta ja
että siinäkin on luokkajärjestelmä,
joka sopii hyvin raamatun lauseen
kanssa, että sille jolla paljon on
pitää lisää annettaman ja sillä, jol­la
vähän on pitää vähäkin otetta­man,
Toisiasia on, että ne, jotka
kaikkein kipeimmin tuota apua
tarvitsevat ne eivät sitä saa.
Voidaanko työpäivän lyhentämi­sellä
poistaa työttömyys? Voidaan,
mutta vasta silloin kuin yksilövoit­toilu
on poistettu. Jos nykyinen
järjestelmä pystyisi sen tekemään,
olisi se jo aikoja sitten sen teh­nyt.
Se on jo kyllin kauan maail­maa
hallinnut ja vallinnut. Työttö­myyden
kurjuuteen se joskus kom­pastuu.
Sen ainoana toivona on
saada sota, koska se poistaisi het­keksi
työttömyden ja se voisi eri-koislakien
avulla helposti kansaa
hallita. — l.S.
K uoieman asiaitiies tnanri
Aniot siitä, kuinka monta juu­talaista
natsit tappoivat, vaihtele­vat
ojbljästä miljoonasta kahdek­saan.!
liittoutuneiden ..Npinber-gin
oikeudenkäynnin yhteydessä
esittämien laskelmien mukaan
sunnanluku oli 5,7-oiiljopnaa. Ys­tävälleen
Wislicenylle Eichlnann
arvioi oman tilinsä S :miljoonaksi.
Puhuessaan toisen •aatetoverinsa
tri Wilhelm HoetUin kanssa Bu*^
dapestissä elokuussa' 1944 .i;ich-mann
oli arvioinut koko surman-
«aaliin 6 miljoonaksi. Joista 4 mil-
; jo^onää- tuhottiin keskitysleireillä
4a ,2 miljoonaa itärintaman |;selus-tassa
erikoisosastojen] toimesta.
Tri Hoettiin valaelitoinen lau­sunto
sisältää alkanutta oikeu­denkäyntiä
ajatellen mielenkiiu^
toisen toteamuksen: jo v. 1944
Eichmann oli oUut tietoinen * i i -
tä, että liittoutuneet tulevat pitä­mään
häntä eräänä pääsotarikol-iisena.
Eichmann korotettiin v. 1939 Ges­tapon
juutalaisasiain osastopäälli­köksi,
ilmeisesti Wienissä j a Pra
tiassa suoritettujen juutalaisvas-
Uisteii toimenpiteiden' ansiosta.
Samana vuonna ryhdyttiinkin sofa^
toimien Puolaa vastaan alettua ea
simmäisiin säännöllisiin. tuhoamis-
\oimiin. Nämä pääasiassa erikois­osastojen
suorittamat juutalaisten
ioukkotuhoamiset ovat suurelta
osaltaan vielä selvittämättä ja va­laistusta
kaivataan varsinkin Eich
männin osuuteen. Wislicenyn mu­kaan
— ja hän on ainoa, joka on
antanut yhtenäisen kertomuksen
Sichmannin juutalaisvastaisista toi^
mistä — Eichmann olisi ollut suh­teellisen
erillään Puolan alueella
tapahtuvasta toiminnasta aina vuo­teen
1941 saakka. Toisaalta esim.
Comer Clarke mainitsee kirjassaan,
joka kaikesta päättäen on hyvin
tarkan tutkimuksen tulos, että
'Sichmann olisi ollut mukana Riian
i uutalaisia koottaessa karkoitetta-o-
aksi Clarken mukaan Eichmann
olisi tällöin valepuvussa ja jiddis-hia
puhuen sujuttautunut juutalais
ten seuraan heidät kavaltaakseen.
Useat Eichmannin vaiheita tutki­neet
mainitsevat myös ohimennen,
että hän olisi henkilökohtaisesti
osallistunut joihinkin erikoisryh­mien
toimeenpanemiin joukkoteloi­tuksiin.
Näihin kohtiin tuonee Je-
'•usal emin oikeudenkäynti lisä va
laistusta.
EICHMANN JA KAASU-KAMAIIOT
Toinen puutteellisesti . tunnettu
seikka on Eichmannin osuus käa$u
kammiokeksintöihin.'. T l e d e tään
Eichmannin olleen tyytymätön eri­koisosastojen
(EJinsatzgruppe). toi»
minnan räikeään julkisuuteen ja'|e
hottomuuteen. Kemialliset tappat
•nismenetelmät lienevät kuitenkin
olleet käytännössä jo ennen Eich­mannin
asioihin puuttumista mieli­sairaiden
surmaamiskeinoina. En
simmäiset kaasuvaunut ovat tiettä
västi olleet käytössä Puolassa ja
Odilo Globocnik lienee rakennutta­nut
Chelmnon keskitysleirille Puo­laan
ensimmäisen juutalaistuhoja
varten ajatellun kaasukammion.
Suuren kuolemantehtaan — Ausch-vvitzin
keskitysleirin viisine kaasu-kämmiöiheen
— isäksi sensijaan EicHmannin vaiheet sodan loppu-' juomien ja .ilojen ystävä: Lukemat.
"40 MtUOONÄA BUSHELIÄ YIUÄÄ
MAALLE, JOTA Ei OLE OLEMASSA"
tajana. , ,
Tiistaina kerrottiin von Branuin
nyrpistelle^ sanoiiöen majuri
Gagarin suursaavutuksen johdosta
että Neuvostoliitto yritiälä tällä a-varuuslehhöUisi
"Vaiktittäa Afrik­kaan".',
(Näyttää siis siltä, että kun asial­lisesti
puhuen ^kökb maailma :te^
vehti mt^uri Gagarin rentoa suur­saavutuksena,
niin .von Braun jpu-tui
Itse Vjuidtsemääh h^lvetinmoW
ta kyytlS" nyrjpellya^nteestaur ja
aiftdmaan suuirelle yleisölle .'hie­man
paremman kuvan Itsestään.
h
"40 miljoonaa bushelia viljaa maali
Parlamentin jäsen Frank Hovvard
on kirjoittanut oheellisen artikke­lin,
jonka, Vancouverissa ilmestyvä
"Western Canadian Luraber Work
ers" julkaisi:
Canada äskettäin myi $60 milj.
arvosta viljaa Kiinalle. Tämä mer
kitsee sitä, että viljanlähettämis
laitteita länsirannikolla tullaan
käyttämään ahkerasti tämän myyn­nin
johdosta ensi elokuuhun saak­ka.
Se oli kuin taivaasta pudotettu
lahja aavikkomaakuntien viljan kas­vattajille.
Taloudellemme se oli
hyödyllinen. "
Täällä on rapprtteerattu, että K i i ­na,
pn kärsinyt raskaasti äskettäin
tulvista sekä pahoista /Säistä. Tä­mä
vilja on suureksi avuksi Kiinan
kansalle. Nälällä,ja köyhyydellä-ei
ole mitään tekemistä poliittisten
aatteiden kanssa. Ruokaa voi syö
dä olipa minkälaiset poliittiset kä
sityksejt tahansa.
]Kun ilmoitus tästä myynnistä teh^
tiin alahuoneessa sitä tervehdittiin
innokkain käsientaputuksin. Kaikki;
erikoisesti aavikkomaakuntien tory-puolueen
jäsenet, pitivät tätä hyvä­nä
kauppana Canadalle. Tältä kan­nalta
katsottuna innostus oli oikeu­tettua.
Mutta minusta näyttää ih
meelliseltä se, että me voinune
myydä 40 miljoonaa bushelia vil­jaa
maalle, jota ei ole olemassa. :
Sikäli kuin Canadan hallitus tu­lee
.kysymykseen (matkimalla Yh-^
ilysvältbja) vltilnan Kahsahbsaval-taa
ei ole oilemassa; Canada sanoo,
että Kiina pn Formosan saarella ja
sitä hallitsee Chiang Kai-shek. '
' M i n u n mielestäni tällainen oh
lapsellista politiikkaa. Jos me em
me hyväksy jonkun poliittisia aat
teitä niin ei ole mitään järkeä us­koa
ellei se ole siellä. Minä, esi­merkiksi
en hyväksy konservatii­vien
aatteita. En pidä siitä, että
he ovat Canadan hallituksessa. Mut­ta
istun tässä alahuoneessa heitä
vastapäätä ja tunnustan sen tosi­asian,
että he ovat olemassa. Niin
tekevät kaikki muutkin Canadassa.
Jos me käsittelemme kysymystä
kaupasta Kiinan kanssa vain sellai­sessa
ahdasmielisessä valossa mitä
hyötyä Canadalle on siinä niin me
voimme lisätä kauppasuhteitamme.
Samalla kun diplomaattinen tun­nustaminen
ei ole ehtona kaupalle,
niin kuitenkin se voisi auttaa. Ko­konaan
erillään kaupasta on ole­massa
toinen, suurempi ja tärke­ämpi
puoli otettava huomioon.
Tämä tulee kysymykseen kun
harkitsemme rauhaa. Ei ole pal­joakaan
hyötyä siitä jos mc pak­kaamme
. itsenune täyteen mokata
varoilla jos me mahdollisesti tuho­amme
itsemme huomenna ydinase­sodassa.
Kiina on tärkein maa maa­ilmassa
nykyään.. Sen tavattoman
suurella väkiluvulla ja taloudelli­sella
kasvulla tulee olemaan suu­rempi
vaikutus maailmaan lyhyem­mässä
ajassa kuin millään maalla.
Jos me seuraamme edelleenkin
naurettavaa käsitystä Kiinan eroit
tamiseksi maailman asioista niin
me emme voi neuvotella sen kans
sa monista tärkeistä asioista. Jos
unio ja työnantaja kieltäytyvät neu.
voitelemasta meillä tulisi olemaan
ainainen lakko. Vain neuvottele­malla
ja tunnustamalla toisemme
voidaan erimielisyydet ratkaista.
tiedetään varmasti .Eicliniann. Tästä
on ;i,^l^assa Au$chwitzin komen
dantiii |ludolf Kössin V ^ s i n seiklca
pefäineu selöiitPkP, josta mm. kSy
«Imi, että: Eichmann oli ottanut
tehtäväkseen hiilidioksiidia parem­man
kaasun .löytämisen samoinkuin
k,uorma:autöjen tilavampien raken­nelmien
luomisen joukkotuhoa var­ten;
-Samaa vahvistaa Wislicenyn
kertomus. -
VALTIO VALTIOSSA
Irrallisia ;kertomuksia 'Eichmänr
nin> lännen pääkaupungeissa järjes*
iäniistä: juutalaisien "puhutteluista'^
dlkiinä karkoituksille on runsaasti.
Asiakh-jat todistavat Eichmannin
olleen läsnä välittömimmän esimie
hensä^ Heydrichin järjestämässä
historiallisessa Gross Wannseen
konferenssissa tanuijikuussa 1942
lopullisesta ratkaisusta" päätet­täessä.
Monet asiakirjat osoittavat,'
^ittä Eichmannin itsensä ja hänen'
' maastamuuttotoimistojensa" ase­ma
miehitetyissä maissa oli valtio
valtiossa Kenraalien ja kenraali­kuvernöörien
vastalauseet ja vetoa­miset
terveeseen järkeen eivät aut­taneet
Junia juutalaisten joukko­kuljetukseen
järjestyi suorastaan
-lilmänräpäyksessä, sotilaalliset tar-
.oeet olivat vasta toisella sijalla; Air
•loakaan asiakirja ei osoita E ch
männin olleen edes sillä kannalla,
• J t t ä juutalaisilla olisi toistaiseksi
teettävä työtä Saksan varustusteol-lisuuden
hyväksi, mikä oli jonkin-kaanlaisessa
asemassa olevien nat-
--ien ainoa vastalausemubto. Sen si
Jaan on lukuisia todisteita siitä, et
»ä Eichmann huolimatta esimiehen­sä
Himmlerin kahteen otteeseen v.
1944 antamasta määräyksestä juu
talaistuhojen lopettamiseksi viimei­seen
asti pani omat alaisensa vain
-ehostamaan juutalaisten tappamis­ta.
ENGLANTILAISET LENTÄJÄT
Eichmannin sormet olivat pelissä
myös tehtäessä vangeille mitä pöy-ristyttävimpiä
"lääketieteellisiä"
kokeiluja. Eräs asiakirjajäljennös
osoittaa, että rotudnstituutin "tutki­joiden"
o!i käännyttävä juuri Eich
männin eikä kenenkään muun puo­leen
saadakseen tarpeellisen mää­rän
"juutalaiskomissaarien" pääka-loja
ja luurankoja kokoelmiinsa.
Kuitenkin Eichmann liikkui pääasi­assa
dlploinaattitasoUa mm. suos-
"tuttäfiiässa ' nimellisesti itsenäisten
valtioiden (Slovakia, Unkari, Ro­mania,
Italia ym.) viranomaisia
juutalaisten luovuttamiseen;
Jerusalemin oikeudenkäyntiin on
ilmoittautunut; maan ka-kilta ääril
tä todistajia, joista eräät ovat Eich­mannin
henkilökohtaisesti suoritta
Kmien . tihutöiden silminnäkijöitä.
Heidän joukossaan on eräs Englan
nissa asuva todistaja, joka oli sil
minnäkijänä sotavangeiksi joutu-neiden.
englantilaisten lentäjien " l u -
mikuolemalle", joka tapahtui E'ch
männin määräyksestä ja johdolla.
He eivät olleet edes juutalaisia.
Quentin Reynoldsin ym. kirjassa
'kuoleman asiamies", joka parahik­si
on ilmestynyt myös. suomeksi
Kariston kustantamana, kerrotaan,
että Eichmann on ryhtynyt vankeu­dessa
kirjoittamaan muistelmiaan
tietoisena siitä, että niitä tullaan
käyttämään hänen oikeusjutussaan,
mutta tietämättömänä siitä, että is­raelilaisilla
on käsissään myös hä­nen
Argentinassa magnetöfonile-vylle
sanelemansa muistelmat.
PAKO J A PIILESKELY
i ^
hetkmä ja päättymisen,Jälk?en.ah
saitsevat tulla: vielä , mainituiksi;!
Huhtikuussa IMS hän näyttää liito-!
kiineen laajan valta alueensa eri
puolilla. Hän ehti olla sekä Pra­hassa,
Berlimissä että Budapestis­sa.
Berlmissä tapahtuneen arkisto­jen
hävittämisen jälkeen, hän koh­tasi
eräitä tovereitaan, m m . .Wisli-cenyn
ja Kaltenbrunnerin vaimonsa
kotipaikan läheisyydessä Alt-Aus-seessa
Itävallassa. Alkuperäinen
larkoitus joukkiolla oli ryhtyä sis­seiksi
ja^odottaa uutta sotaa! Kai­kesta
paattien nMutjoukkoonkuu-luvat
hylkäsivät Eicbnuinriin seu­ran
liian raskauttavana. Yksin jää
tyään lichmann antautui amerik^
kalaisille Adolf Barth-nimisenä len­täjänä.
Sotavankileirissä hän kek­sijälleen
uuden nimen —- Otto Ak-man
— j a aseman, pelätessään, ett^
käsivarren alle tatuoitu SS-miehen
merkki kuitenkin paljastaisi hänet
<valiokaartin" jäseneksi. Niin oi
kuitPnkaan käynyt, mutta maaperä
alkoi muuten polttaa ja eräänä
päivänä Eichmann oli kadonnut l e i!
riitä. Jonkui ajan kuluttua hän su;
keltautui natsien maanalaisen ver­koston
kuljettamana esiin Otto
Henninger-nimisenä metsätyöläise-nä
Pohjois-Saksassa. Täällä hän
oleskeli vuoteen 1950 saakka. Quen
tin- Reynoldsin mukaan Eichmann
olisi V; 1948 lähtenyt Syyriaan, mi3-
.:ä oleskeli Karl.Brinkman-nimisenä
pari vuotta; V. 1950 hän matkusti
Itävallan, Italian j a Espanjan kaut­ta
Ricardo Klement-nimisenä BreS'
lamsa syntyneenä Argentinaan.
Passin oli myöntänyt vatikaanival­tio...;
,
TAKAA-AJO ARGENTIINAAN
Tällä välin oli Adolf Eichmannin
vaimo kolmine poikineen oleskellut
pääasiassa Itävallassa, jossa hän
juutalaisten seuraajiensa mukaan
olisi kuitenkin silloin tällöin Hen-ninger-
vaiheen aikana käynyt Eicli-mannin
Otto-veljen kanssa mies
tään tapaamassa Echwarwaldissa.
Joka tapauksessa, pitää paikkansa,
että Adolf Eichmann ilmoitettiin
valaehtoisten todistuksin kuolleeksi
ja että rva Eichmann kertoi suku­laisilleen
(ottaneensa eron miehes­tään.
V. 1950' rva Eichmann kui­tenkin
yhtäkkiä siirtyi Argenti-,
naan. Juutalainen järjestö ei ollut
luopunut Veronica Eichmannin sil­mälläpidosta
ja niinpä tämän pala
tessa v; 1959 käynniltä Itävallasta
.'natkusti samassa koneessa kolme
juutalaista agenttia. Rva Eichman-nia
seurattiin perille asti. Siellä
oli myös Adolf Eichmann. Eräänä
päivänä hänet kidnapattiin työstä
tullessaan, kuljetettiin israelilai-.
seen lentokoneeseen ja sitä tietä
Lyddan lentokentälle Israeliin. Eräs
renkgas oli mennyt umpeen.
VUORUUDEN DRAAMA
KALLOVAMMA?
Eichmannin teoille »on pyritty et-,
simään syitä ja perusteita. Muodin-mukaisesti
ovat useimmat psykolo­gisia.
Eräänä pidetään vastareak­tiota
juutalaiselle udkonäöUe ja tä
män vuoksi nuoruudessa saadulle
selkäsaunalle. On viitattu Hitlerin
ja Eichmannin yhteiseen kouluun:
ehkä sen kasvatusmetodeissa oli vi­kaa?
On puhuttu myös nuoruuden
m o o 11 o r i pyöräonnettomuudessa
mahdollisesti saadusta kallovam­masta.
Millainen määrä "kallovam-maisia"
onkaan natsi-Saksassa oV
lut!
Aatetoverit ovat nähneet Eich­mannin
toisin. Hän oli seurallinen
tornista naissuhteistaan (paropni-
,tar^ • ja juutalaisnaista myöten!)
ihuolimatta ja Pariisin 'toimistonsa
hoitajan Dänneckerin yökerhoiss.a
rypemisestä ja seksualisesta näläs-tään
huolimatta kelpo perheenisä,
joka jokaisena viikonvaihteena
hommautui kotiin.
«Eichmannista Otto Henningerina
annetut lausunnot ovat myönteisiä,
erotukseksi edellisistä niissä sano­taan
hänen olleen_ yksinäisyyttä
suosivan,; mutta muuten kunnolli­sen
j a - miellyttävän.
;:Elchmanh itse tulee'tiettävästi
, rakentamaan puolustuksensa' tyypil­liseen
"natsitapaan: toteutin -vain
käskyjä. .Niin sanoi myös Ausch
uritzin kuolemanleirin komendantti
Rudolf Höss — sillä lisäyksellä, et-,
tä käskyjen antaja oli —- Ado)f
Eichmann.
— Hilkka Ahmala.
Sotarikollinen
lun(leswehrin
Ihmisen historiaa
100,000
Moskova. — Neuvostoliiton va­raulkoministeri
V. Semenov jätti
äskettäin Saksan liittPta:avallan
Moskovan vt. asianhoitajalle G;
SchoIUlle lausunnon, jossa tode­taan,
että entisen Hitler-kenraa-
Iin ja sotarikollisen Foertschin
nimittäminen Länsi-Saksan ax*-
meijan komentajaksi on epäystä­vällinen
teko Neuvostoliittoa se­kä
muita Hitlet* Saksan hyökkäyk­sen
kohteeksi joutuneita maita
vastaan.
Lausunnossa kiinnitetään huo­miota
kenraali Foertschin toimin­taan
toisen maailmansodan aikana,
jolloin hän osallistui hyökkäykseen
Neuvostoliittoa vastaan ja oli hen­kilökohtaisesti
aktiivisimpia terro-rikomennon
ylläpitäjiä miehitetyllä
alueella, m.m. Leningradin ympä­ristössä,
Pskovissa, Novgorodissa j .
n.e. Suorittamistaan rikoksista tuo­mitsi
sotaoikeus Foertschin 23 vuo­deksi
vankeuteen; • •
Foertsch vapautettiin ennen mää­räaikaa
1955 Neuvostoliiton päätök-
-ellä j a tarkoituksena oli Neuvos­toliiton
, ja Länsi-Saksan 'välisten
suhteiden 'parantaminen. Vapaut--
taminen tapahtui Länsi-Saksan a-nomuksesta
ja päätöksessään Neu­vostoliitto
korosti pitävänsä Foerts-chia
edelleen sotarikollisena.
Kun Länsi-Saksan hallitus, jo^
ka sanoissa 'julistaa tu,omitsevan<<
sa fasistisen perinnön, nyt nimit
tää tämän sotarikollinen Buiides-wehrin
johtoon, ei tekoa voida
ymmärtää muuna kuin epäystä­vällisenä
: toimenpiteenä Neuvos­toliittoa'
yastaan.
Asianhoitaja SchoU ilmoitti saat­tavansa
vastalauseen hallituksensa
tietoon.
VASTALAUSEITA NLsta
Neuvostokansan suuttumus sota­rikollisena
tuomitun natsikenraalin
Foertschin nimittämisestä Bundes-vvehrin
johtopaikoille on saanut
joukkomittaisen luonteen sen jäl­keen,
kun. neuvostohallituksen
nootti asiasta saatettiin julkisuu­teen.'\-
• . ..
Varsinkin leningradilaiset muis-.
tavat natsikenraalin neuvostoih-
Sensaationa pidetään asiantuntija­piireissä
amerikkalaisen tutkimus­retkikunnan
viime kesänä Irakissa
tekemiä löytöjä; joiden kerrotaan
tehneen mahdolliseksi ihmisen kehi­tyksen
seuraamisen Neanderäialin
ihmisestä . atomiaJan : homo : kapien- -
siin: ' . ' ; " •
'Retkikunnan olivat lähettäneet;
New Yorkin Columbia-yliopisto Ja i
Washingtonin Smithsonlan-lnstl-tuxitti.
Zagros-vuoristosta noin 400^ km
pohjoiseen _ Bagdadsta löysivät ame- i
rikkalaiset tiedemiehet, suorittaes­saan
tutkimuksia - ShanldBrUi?;Uhi-seuduilla,
valtavan luolan,ijorilta' he
totesivat xrlleen lähes keskeytyksittä:
asuttuna tuhansien. vuosien »Jan.
Vuonna 1957 oli samalla alueella
liikkunut retkikunta - jo löytänyt
seitsemän N^nderthalln ihmisen
jäännökset, ja myöhemmissä tutki­muksissa
arvioitiin näiden, ihmisten
eläneen 45,000—70,000 vuotta sitten.
Kun. alue nyt tutkittihi uudelleen,
saivat tutkijat saaliikseen yli 10,000
erilaista esinettä, jotka valottavat
ihmisen vaiheita alkuihmisen. ajoista
nykypäivään. "Nuorhnmat" löydöt
olivat luita noin 3Ö0 vuoden takaa.
Professori Ralph Soleckln 'seton-teon
mukaan asuttivat Neandertha-^
Iin ihmiset luolan viimeisen Jääkau­den
alkaessa noin 100,000 vuotta sit­ten.
Luolan syvyyksistä viitisentois­ta
: metriä nykyisen lattiakerröksen
alta tulikin esiin kivikauden aikaisia
työ- ja talouskaluja.
'Lähempänä pintaa - oli maahan
hautautuneina esineitä, Jotka olivat
siellä säilyneet 26,000—35,000 vuotta.
Ne osoittavat luolan asukkaiden tuol­loin
muuttuneen Neanderthalin ih­misistä
homo sapienseiksi. Mm. löy-dettiin
alkeellisia sahoja Ja meisse-leitä,
Joka osoittaa luolalhmisten kä­sitelleen
puuta. Nämä työkalut ovat
jo . taitavamman , käden tekemiä Ja
osoittavat prof. Soleckln mukaan, et­tä
niiden tekijät Ja käyttävät ' Jos­sakin
määrin hallitsivat ympäristö­ään".
Jääkauden lopulla noin 10,500
vuotta sitten koki elämä luolassa jäl­leen
muutoksen. - Asukkaat alkoivat
koristautua, Josta todistukseksi ovat
nykypolville jääneet.'luusta tehdyt
korut, sekä käyttää koottuja työka­luja,
esimerkkinä luuvarthien kivi­kirves.
• ^[yllynkivet olivat myÖs tut­tuja
. sen ajan luolaihmlslUe, jotka
siis olivat ryhtyneet harjoittamaan
maanviljelystä.
Ruukuntekotaidon oppivat;' Shadi-
^narin'"ä§ukkaat noin 6,000 vU0tta«lt-
'ten, Maljakoita Ja ruukkujen kaiöia-leita
jäi tältä ajalta luolan uume­niin.
Noin 500 vuotta sitten oppivat
vihdoin i shanidarilaiset polttamaan
piipuissa tupakkaa. V ;.'.
Paitsi esineitä ottivat amerikkalai­set
tiedemiehet mukaansa myös maa-:
najttteitä. Näiden avulla tutkitaan
ilmaston muuttumista Ja tähän men­nessä
on jo todettu mm., että ilmas­to
45,000-60,000 vuotta sitten äkkiä
ämpeni. Maanäytteitä tutkii Musee
de rHomme Pariisissa.
— Lokakuun 6 pnä 1820 Cape
Breton liitettiin Nova Scotiaan.
misten — sekä siviilejä että sota­vankeja
— joukkomurhaajana, jos­ta
hänet tuomittiin Neuvostoliitos­sa
25 vuoden vankeuteen. Nimpä
hänen käskystään avatulla tyldcitu-lella
Leningradissa surmattiin
16.747 siviilihenkilöä ja yli 38.000
haavoittui. Terävimmät vastalau­seet
tulivatkin perjantain aikana
Leningradista.
PÄIVÄN PAKINA
— Fossiillit, kivettymät, yleensä
sukupuuttoon kuolleiden, entismä
aikoina eläneiden eläinten tai kas­vien
eri tavoin säilyneet jäännökset
lal jäljet;
"Kolhoosien" tilalle komissaarit!
Kuten muistettanee,. takavuosina
peloiteltiin niin canadalaisia kuin
eurooppalaisiakin farmareita sellai­sella
mörköjutuUa, että ' kolhoo­siin
"menee heidän isiltä peritj^t
farminsa jä maatilansa, jos vaih
suostuvat yhteistoimintaan sosialis-tien.
Jcpnununistien ja muiden tyd-väenpiirien
kanssa.
Viinicaiko'na tällaista ' kolhoosipe-peloHtelua"
el ole enää esitetty tääl­lä
Canad.;ssa erittäin voimaperäi­sesti
luultavasti Siltä syystä, että
farmaieitamme häädetään mailta ja
mannuiltaan joukkomitassa, ei
osuustoiminnallisiin suurvil jelyk-siin,
eli kolhooseihin, vaan työttö­mien
armeijaan.
{Tuhansia ja tuhansia farmeja jää
Canfidassa joka vuosi metsittymään
ja hallitusviranomaiset sanovat asi­allisesti
puhuen, että mitä pikem­min
farmarit jättävät huonotuloiset
ja ns. heikosti kannattavat farminsa
metsittymään, sitä parempi se on.
Mutta minne he perheineen mene­vät,
siitä ei valtiovalta perusta.
Virallisten tilastojen mukaan—-
kuten oh meidänkin leh^essäinme
kerrottu, yksihpniaan Ontarion maar
kulinän eteläosassa on muutaman
>7imeksikuluneen vuoden aikana jä­tetty
viljelemättä miljoona eekke-rinalaä
peltomaata!
Tällaisessa tilanteessa—- ja sen
edelleen pahentuessa — voi farma­rien
infeleen tulla entistä useam-niin
-miclclmä, että kolhoo.siajatus
— osuustoiminnallinen suurviljel.v-ajatus
— ei taida loppujen lopuksi­kaan
olla niin kehno ajatus miksi
herrat porvarit ovat sitä selittäneet.
Ii • • , . ••• •« • ••••
Nyt kun työläisten ja-farmaien
toimesta suunnitellaan uutta poliit­tista
puoluetta, minkä perustava ko­kous
pidetään Jieinä—elokuun ja-rtias-
a, on työläisiä ruvettu-peloitte-lemaan
~"komissaari"-kummituksel-lakin
kuten ennen peloiteltiin far­mareita
"kolhoosilla^
Tarkoitus on tietenkin tässäkin
tapauksessa herroilla porvareilla sa^
ma kuin oli "farmarienkin peloitte-lussa
—^ saada jatkaa työläisten ja
muiden pikkueiäjäin nylkemistii
mennen ja tullen'.
PuJleavatsaiset herrat porvarit
ovat viikokaupalla itkeneet sitä
surkeutta, että jos esim. ammattiyh­distykset
liittyvät uuteen puoluee­seen,
ja jos tulee hyväksytyksi eh­dotus,
että ammattiyhdistykset mak.
savat 5 sentti ä kuukaudelta j okai­sesta
jäsenestään tälle uudelle puo-luieelle,
silloin kielletään muka työ­läisiltä
"vapaus" tukea ja kannattaa
porvarien ikiomia :puplueita!:
Tosiasia tietenkin bn, että tähän
jäsenmaksuehdotukseen sisältyy
ajatus, jotta kuka tahansa unipnjäf
sen, joka ei halua osaltaan rahoittaa
uutta puoluetta, voi ahoa vapautus­ta
tästä nikkelin maksusta ja se va
paus on hänelle myönnettävä. ;
Herrat porvarisodät ovat julmis
telleet-kovasti, että missään tapauk.
sessa ei voida olettaa, että suuryh­tiöt
rupeavat "avustamaan" uutta
puoluetta sillä tavalla, jotta ne jat­kavat
ammattiyhdistysten jäsen­maksujen
perimistä palkoista, ku-ten
on useinuniten laita nyt.
Tosiasia on tietenkin se, että
suurtyönantajat yrittävät aina hei­kentää-
työläistensä ammattiyhdis­tyksiä
ja käyttävät siinä milloin yh-tä
ja.«tällöin toista tekosyytä.
Asiallisesti suuryhtiöt eivät edes
kysy osakkeenomistajiltaan mille
puolueelle j a ku.inka paljon ne kul­loinkin
vaaliavustusta antavat^ut:
ta ne haluaisivat kuitenkin Vsuojel-la"
työläisiään siltä, ettei heidän
ammattiyhdistysmaksuistaan saa
luovuttaa luvallakaan osaa uudelle
puolueelle? '
Ja siunatuksi lopuksi' tuli "tbron-tolainen
aanjulehti Globe and Mail
tiistaisessa toimituskirjoituksessaan
esille""komissaari" peloitusta pau­haten..
Kyn CLC:n poliittisen toiminnan
johtaja George Home oli eräässä
Toronton kokouksessa esittänyt, e t ­tä
"luottamusmies . on työpaikalla
union puhemies" mikäU on kysy­mys
työläisten eduista, ja samalla
antanut ynunärtää että työläisten
lamläadinnallisten asiain valvomi­seksi
<olisi ehkä työmailla saatava
samantapaiset poliittiset luottamus-niiehet,
niin Glpbeh mielestä Home
suosittelee ja Vaatii peräti, komis­saarien
muiodostahiista työmaille
niin, että työläiset eivät ypisi.enää
"vapaaisti ajatella" poliittisista a^^
oista?.';•
Nauroiko joku? "KpndssäMiky-symys"
on todellaynaurettayaiiilcuii
ään keskustelemasta mistään muis­ta
asioista kuin nimenomaan heidän
työtään koskevista kysymyksistä —
ja niistäkin saa keskustella vain sil­loin,
jos työläisten ammattiyhdisty-set
ovat kyllirt voimakkaita. .
Näyttää siis siltä, että uuden
puolueen perustamisajatus on poh-;
jimma|taan oikea ajatus, koska her­rat
porvarit sitä niin hanakasti
hämmästelevät.
Kysymys on vain siitä, että tulee­ko
tästä uiudesta puolueesta todella
tarkoitustaan vastaava. Ja se voi
olla tarkoitustaan vastaava vain sil-loin^
jos se yhdistää kaikki työläi­set,
farmaritr ammattilaiset ja pik-kuliikemiehet
yhteiseiuefornuoh-jelman
perusteella, ja takaa heille
kaikille todella demokraattiset va­paudet
ohjelman laatimisessa,-pää­töslauselmien
hyväksymisessä, eh­dokkaiden
nimittämisessä jne.
Juuri tällaista laajaa todella';^ de­mokraattista
ja taistelukuntoista
puoluetta porvarit pelkäävät. Juuri
sellaisen ohjelman pitäisi siis l U U - .
den puolueen hyväksyä periSstämas
sa kokouksessaan — j a sen hyväksi
voivat eri alojen työläiset nyt vai­kuttaa
tuntuvasti omien anunatti-yhdistystensä
Välityksellä. Älkääm­me
siis jääkö aidalla istujiksi, vaan
vaatiicaanyne osaltamme sitä,: ettS
uudesta puolueesta pitää tulla kaik­kien'
työtätekevien tuki ja tnrva —
todella yahhoistapuölupisUy
refprmipuolue, mi^
piahidollisuiiksien y,^,
;rahtäriUsen'^l»ipuW
tönilen< var
E»
i i
• i